Herra puhemies! Tuloerot ovat kasvaneet. Vasemmistoliitto ei hyväksy tuloeroja kasvattavaa politiikkaa. Työmarkkinatuki on jäänyt 30 prosenttia jälkeen 15 vuoden aikana reaalipalkoista. EK on asettanut ensi vuodelle vain 1 prosentin palkankorotuskaton, joka merkitsee reaaliansioiden laskua pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Hallituksen puolesta tätä linjausta on tuettu ja vaadittu malttia työntekijöiltä. Kuitenkin ensi ja tänä vuonna esimerkiksi kansanedustajien palkkoja nostetaan 8 prosentilla, kun metallityöntekijöiden ja kaupan työntekijöitten palkkoja vaan runsaalla prosentilla.

Arvoisa pääministeri, onko tämä kohtuus ja oikeudenmukainen linja palkankorotusten ja veropolitiikan osalta?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomi pysyy jatkossakin kilpailukykyisenä, ja on selvää, että palkkaratkaisut ovat osa tätä Suomen kilpailukykyä mutta eivät ainoa osa. Tähän meidän kilpailukykyyn vaikuttavat myös monet muut tekijät niin kuin se osaaminen, mitä panostamme tutkimukseen ja tuotekehitykseen, millainen infrastruktuuri meillä on eli missä kunnossa meidän tiet ja laajakaistaverkko, sekä maantiet että rautatiet, ovat, ja samoin sitten tietenkin, minkälainen yritysverotus meillä on ja laajemminkin verotus, (Ed. Tennilä: Entäs tämä eriarvoisuus?) mutta siihen vaikuttaa myöskin sitten se, onko meillä eheä yhteiskunta, ja näiden kaikkien asioiden eteen myöskin tämä hallitus on tehnyt toimenpiteitä.

Mutta mitä tulee yksityiskohtaisesti tähän palkanmuodostukseen, niin toivon, että työmarkkinajärjestöt löytävät ikään kuin nykymallia paremman tavan sopia palkkaratkaisuista. Me olemme siirtyneet siitä aikaisemmasta tupojen ajasta nyt tällaiseen melkoisen avoimeen tilanteeseen, ja toivon, että me pystyisimme pitämään myös hyvistä sopimisen elementeistä jatkossa kiinni.

Herra puhemies! Ministerin palkkatasolla kolmen edellisen vuoden aikana, siis 2008—2010, teidän käteenjäävä tulonne on lisääntynyt noin 3 000 euroa elikkä yli 1 000 euroa vuodessa. Te puhutte, että eriarvoisuutta ei kasvateta. Tämä kasvattaa todella eriarvoisuutta, kun on katsottu, että esimerkiksi työtön, kuten täällä on tullut esille, hyötyy 13 euroa vuodessa tästä kunnallisen verotuksen perustulovähennyksestä elikkä runsaan euron kuukaudessa. Eikö tämä kasvata eriarvoisuutta? Emme voi hyväksyä myöskään sitä, että hyvätuloisille nostetaan palkkoja prosentuaalisesti paljon enemmän, koska se antaa esimerkiksi euroina vielä huomattavasti korkeammat palkankorotukset. Tämä palkkalinja ei ole hyväksyttävä. Vasemmistoliitto ei tällaista palkkalinjaa hyväksy, mikä nyt myöskin tätä taloa koskee.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallitus ei näitä palkkaratkaisuja tee eikä ole tässä päättävässä asemassa, (Ed. Kuoppa: Veroratkaisut tekee!) joten sinänsä tuo puheenvuoro oli osoitettu varmasti toiseen osoitteeseen, työmarkkinajärjestöille, mutta hallituksen näkökulmasta on tietenkin syytä kannustaa sellaisiin ratkaisuihin, jotka pitävät Suomen kilpailukyvyn kunnossa.

Arvoisa herra puhemies! Olimme yllättyneitä jo vuonna 2009 siitä, ettei hallitus poistanut työmarkkinatuen tarveharkintaa, vaikka se listoilla pyöri jo pidemmän aikaa. Mikä oli selitys sille, että suurin perhe- ja lapsiköyhyyttä aiheuttava tekijä jäi korjaamatta?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen on asia, joka on ollut ja on vastedeskin, niin kauan kunnes se poistaminen tehdään, niillä listoilla, missä mietitään, miten kaikkein pienimmän toimeentulon varassa elävien ihmisten elämäntilannetta voidaan parantaa. Kun edustaja kysyy, miksi sitä ei ole vielä poistettu, niin me olemme tehneet viime vuosien aikana sosiaaliturvaan erilaisia tasokorotuksia. Me olemme esimerkiksi jo tälläkin kyselytunnilla esiin tulleen takuueläkkeen tuomassa ensi vuonna kaikkein pienimmän eläketulon varassa olevien ihmisten elämäntilanteen parantamiseen. Tämä ei ole vielä ollut lopullisen päätöksenteon joukossa, mutta kyllä se sosiaali- ja terveysministerin, niin kauan kuin minä mukana olen, listalla on.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ollut käsittelyssä Sata-komitealta tullut laki toimeentulotuen leikkauksesta alle 25-vuotiaitten nuorten kohdalla, eli tulisi tämmöinen lisäleikkuri heille, jos he eivät suostu aktiivitoimenpiteisiin. Jos muistan oikein, tälle vuodelle toimeentulotukeen ei tullut lainkaan indeksitarkistusta, ja toimeentulotukea ei ole myöskään tasokorotettu viimeiseen 20 vuoteen lainkaan. Kysynkin nyt peruspalveluministeri Risikolta:

Koetteko, että tämä toimeentulotuen kohtelu on oikein meillä Suomessa? Meillä on esimerkiksi lapsilisää saavien toimeentulotukiasiakkaitten kohdalla ollut semmoista rahaa, että toimeentulotukiperheet ovat käyttäneet sen elämiseen. Eli ainut, mikä toimeentulotukeen nyt tulee Sata-komitean ja hallituksen esityksenä, on se, että nuorten, alle 25-vuotiaitten, toimeentulotuki heikkenee.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Toimeentulotukihan on aina se viimekätinen tuki. Meillä on syyperusteinen, syyhyn perustuva, sosiaaliturva: jos esimerkiksi on vammaisuuteen tai sairauteen liittyvä toimeentulon heikkous, niin yritämme saada korvattua sen niillä etuisuuksilla. Se toimeentulotuki on aina siellä loppuvaiheessa. Elikkä ratkaisu ei ole se, että toimeentulotukea lisätään, vaan se, että me saamme niitä etuisuuksia, jotka nyt esimerkiksi sidotaan indeksiin jne., lisää.

Mutta olen samaa mieltä kanssanne siitä, että toimeentulotuen tarve kuitenkin aina laman aikana tulee lisääntymään, ja meidän on nyt lisättävä tukea ja mietittävä, mitä, koska tarve tulee lisääntymään. Sitä koko ajan arvioidaan, kuinka paljon toimeentulotukea lisätään. Mutta kyllä lähtökohta on se, että niiden ensisijaisten etuuksien pitää olla ensin kunnossa.

Arvoisa puhemies! Suuri köyhyyttä aiheuttava asia on työttömyys, jolloin työllistyminen on kaikkein parasta sosiaaliturvaa. Hallitus on onnistunut hyvin siinä: vaikka taantuma oli historian kovin yksittäisenä vuonna tarkasteltuna, niin massatyöttömyyttä ei syntynyt, ja myöskin nuorisotyöttömyys on saatu kääntymään voimakkaaseen laskuun.

Mutta ongelmaksi tulee pitkäaikaistyöttömyys ja erityisesti ne, jotka olivat työttömänä jo ennen taantumaa. Monet heistä ovat vieläkin työttömänä, ja nyt pitää tätä ryhmää erityisesti tavoitella. Siellä on monia sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat erilaisia kuntoutustoimia ja muita ennen kuin he voivat päästä työhön kiinni, mutta ennen kaikkea he tarvitsevat sitä, että hyvin tarkasti yksilöllisesti käydään läpi, mikä heillä on työllistymisen esteenä ja mitä se edellyttää. Tanskassa on käytössä tällainen malli, että on näin voimakkaasti toimittu, ja siellä on onnistuttu työttömyys pudottamaan alle 5 prosentin. Voisimmeko me ottaa mallia sieltä Tanskasta?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina itse asiassa julkistettiin tutkimus, jossa arvioitiin tämän nyt taittuneen taantuman ja 1990-luvun alun laman eroja. Yksi — hyvä kyllä — selkeistä eroista on se, että työttömyys ei ole noussut lähimainkaan sille tasolle kuin 1990-luvun alussa, ja tämä on osaltaan hallituksen elvyttävän politiikan ansiota.

Toinen johtopäätös tuosta tutkimuksesta oli se, että työttömyyden varjo on todella pitkä ja 1990-luvun alusta se nimenomaan on ollut sitä. Meidän täytyy nyt kaikilla käytettävissä olevilla resursseilla, viranomaisten hyvällä toiminnalla ja hyvällä palvelukyvyllä suoriutua paremmin siitä, että ihmiset, jotka ovat olleet työttömänä tämän taantuman aikana, pääsisivät työmarkkinoille huomattavasti paremmin kuin miten kävi 1990-luvun laman jälkeen. Siinä kaikki uudet mallit, Tanskasta otetut (Puhemies: Minuutti!) tai muut, ovat käytössä.

Herra puhemies! Pieni- ja keskituloisten reaaliansiot laskevat ensi vuonna, ja hallituksen veroratkaisut ovat sellaisia, jotka eivät kyllä tätä laskua korvaa. (Ed. Martti Korhonen: Näin se on!) Näin ollen on merkillistä, että hallitus puhuu pienituloisten puolesta mutta samanaikaisesti tuloeroja kasvatetaan tietoisesti. Tämäkö on se keskustalaisen pääministerin linja? Ja tämä talo näyttää esimerkkiä omilla palkkaratkaisuillaan. Tämäkö on se, mihin keskustapuolue pyrkii?

Pääministeri  Mari  Kiviniemi

Arvoisa puhemies! En pysty hahmottamaan, mihinkä ed. Kuoppa viittaa pieni- ja keskituloisten ansioiden alentumisella. Jos hän viittaa palkkaratkaisuihin, niin palkkaratkaisut eivät ole hallituksen käsissä. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Veroratkaisut ovat!)