2) Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus
2012
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan vuoden kiertoon kuuluu Kansaneläkelaitoksen
valtuutettujen toimintakertomuksen käsittely eduskunnassa
ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin tänäkin
vuonna. Me olemme kiinnittäneet valiokunnassa huomiota
yhteen asia-asiaan, ja toisena asia-asiana tai kohtana on se prosessi,
jolla tätä valtuutettujen kertomusta eduskunnassa
käsitellään, että tätä ylipäätänsä on mahdollista
käsitellä.
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 §:n mukaan
valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen
hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen
laadun ja saatavuuden. Säännöksen mukaan
valtuutettujen tehtävänä on myös
antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. Tämä kertomus
on nyt siis eduskunnalle annettu ja valiokunnassa käsitelty.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi edellisessä toimintakertomuksesta
antamassaan mietinnössä, valiokunnan mietintö 10/2012
vp, että valtuutetut saavat säännöllisesti
tietoa muun muassa etuusjärjestelmien rahoitukseen ja Kelan
toiminnan tehokkuuteen ja kustannustietoisuuteen liittyvistä seikoista.
Valiokunta piti tuolloin tarkoituksenmukaisena, että näihin
kiinnitetään, näihin samoihin asioihin,
kasvavassa määrin huomiota myös Kelan
valtuutettujen kertomuksessa eli siinä asiakirjassa, joka
eduskunnalle toimitetaan. Valiokunta katsoi myös tuolloin,
että kertomusmenettelyä on edelleen kehitettävä ottaen
huomioon kertomuksen merkityksen valtuutettujen ja eduskunnan valvontatehtävän
toteuttamisessa.
Valiokunta katsoo, ettei nyt annettua toimintakertomusta ole
riittävästi kehitetty edellä esitettyyn
suuntaan. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että toimintakertomuksessa annetaan jatkossa nykyistä kattavammat
tiedot Kelan hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan
valvontatehtävän toteuttamiseksi.
Kelan tutkimustoiminta on korkeatasoista ja kohdistuu sosiaaliturvan
uudistamisen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Valiokunta
pitää myönteisenä, että tutkimustyön
keskeisiä tuloksia ja havaintoja tuodaan kertomuksessa
aktiivisesti esiin, niin kuin on tapahtunutkin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tutkimustoimintaa hyödynnetään
yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Valiokunta esittää, että eduskunnalla
ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, eli näiltä osin
puhtaat paperit, mutta näin suusanallisesti, vapaasti vielä sanottuna:
kyllä valiokunnassa oli vuosi sitten henki, ja tänä vuonna
oli vielä vahvempi se henki, että tämä Kelan
kertomuksen käsittely, jotta meillä olisi mahdollista
suorittaa sitä tehtävää, joka
Kansaneläkelaitoksesta annetusta laista olemassa on, edellyttää tuon
valtuutettujen kertomuksen, kertomusasiakirjan, kehittämistä niin,
että se kertoo muutakin kuin, hieman nyt löysästi
sanoen, että jokainen tarkistaa sieltä, että onhan
oma nimi kirjoitettu oikein. Me tarvitsemme tietoa. Kela tuottaa
runsaasti tietoa. Se on tietysti osaamiskysymys, että tietoa
osaa hakea, mutta meillä on olemassa eduskunnan alainen laitos,
Kansaneläkelaitos. Me olemme valinneet Kela-valtuutetut,
jotka oman tehtävänsä tekevät. Mutta
sitten tämä yhteistoiminta eduskunnan ja Kela-valtuutettujen
välillä niin, että meillä on mahdollisuus
arvioida Kelan toimintaa siinä tehtävässä ja
roolissa, joka eduskunnalla on, kyllä edellyttää paneutumista
tähän valtuutettujen kertomuksen sisältöön
ja muotoon.
Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä kiitän
sote-valiokunnan puheenjohtajaa siitä, että on
ripeästi käsitelty valiokunnassa tämä Kelan
kertomus. Noihin lieviin moitteisiin minä totean, että me otamme
tämän vakavasti Kelan valtuustossa esille ja käsittelyyn.
Lupaan sote-valiokunnan puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle,
että tulemme kehittämään kertomuksen
sisältöä. Meillähän
valmistuu Kelassa hyvin paljon materiaalia korkeatasoisista tutkimuksista
ja niin edelleen, ne tiedot ovat tietysti saatavina tuolta Kelan
nettisivuiltakin, mutta voimme luvata valiokunnan puheenjohtajalle ja
jäsenille, että tulemme seuraavaan kertomukseen
liittämään kaikkia tärkeimpiä asioita
liitetiedostoon, paperiversiona mukaan, että valiokunta voi
tutustua perusteellisesti näihin asioihin sitten seuraavan
kertomuksen käsittelyn aikana.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Tästähän muodostuu kiihkeä debatti. — Edustaja
Rehula, vastauspuheenvuoro.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on varmuudella yhteinen tahto
viedä asiaa eteenpäin. Minusta on Kansaneläkelaitoksen
etu myös, että on tämä vuoropuhelu,
jossa tietysti eduskunta on valinnut valtuutetut, ja mehän
olemme tottuneet edustuksellisuuteen, me luotamme valittuihin valtuutettuihin,
tehtävää hoidetaan. Mutta se tilanne
ja se yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätänsä aika
ajoin putkahtaa siitä, mikä Kelan asema ja rooli
on — väittävätpä ilkikurisimmat,
että on valtio valtiossa — ja sitten kun miettii
tätä mekanismia, mikä tähän
on rakennettu, miten eduskunta tätä eduskunnan
näkökulmasta alaistaan laitosta valvoo ja sen
toimintaa eteenpäin viedään, niin minä itse koen,
että näitä valiokunnan esittämiä kehittämisehdotuksia
en ottaisi edes moitteena vaan toiveena siitä, että tätä vuoropuhelua
parannetaan ja kanssakäymistä viedään
eteenpäin. Siitähän tästä pohjimmiltaan
on kysymys, ja lopuksi on Kelankin etu, että tieto kulkee
ja yhteisymmärrys kasvaa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoroa,
ja sitten listaan.
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kelan valtuuston työn arvon tulisi
tulla toki selkeästi esiin tämän toimintakertomuksen
kautta. Siksipä Kelan valtuutettujen tekemän työn
eli toiminnan tehokkuuden ja kustannustietoisuuden arvioinnin pitäisi
tulla jatkossa sitten myös selkeämmin esiin, ja
jos StV on arvioinut niin, että tämä ei
ole toteutunut, niin siihen pitää toki reagoida.
Tosin tuossa valiokunnan mietinnössä ei ollut
mitenkään tarkemmin ehdotuksia, parannusehdotuksia,
miten valtuutettujen kertomusta tulisi kehittää tai
mitä puutteita siinä oli. Mutta se viesti, että eduskuntalaitokselle
ei ehkä ole sitten tullut tarpeeksi selkeästi
valtuuston työskentelyn arvo esiin, on tietysti valitettava
ja siihen pitää reagoida.
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitän sosiaali- ja terveysvaliokuntaa
tästä toiveesta ja kehotuksesta. Itse ajattelen
niin, että en ota sitä millään
tavalla moitteena, vaan tässä on Kelan valtuuston
syytä katsoa peiliin. Täytyy myöntää,
että en itsekään uutena Kelan valtuutettuna
ole ollut tyytyväinen tähän toimintakertomukseen
ja siihen tapaan, jolla me toimintakertomusta ehkä kasaamme.
Kiinnitän huomiota siihen, että valtuutettujen
tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen
hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palveluiden
laadun ja saatavuuden, ja tässä aivan varmasti
valtuustona meillä on parannettavaa, mutta sen tuomisessa
myös tänne eduskuntaan ja tiedoksi saattamisessa
tänne eduskuntaan meillä on erityisesti opiksi
otettavaa. Yhdyn Kelan valtuuston puheenjohtajaan siinä,
että seuraavana vuonna, kun asiaa käsittelemme,
tilanteen täytyy olla toisin.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Kelan tilintarkastajana tiedän Kelan
toiminnasta kenties enemmän kuin sellainen kansanedustaja,
joka ei ole asiaan erityisesti paneutunut. Kelan toiminnassa on
paljon hyvää, esimerkiksi sosiaali-
ja terveysvaliokunnan mietinnössä mainitsema tutkimustoiminta.
Myös asiakkaiden palautteet Kelan toiminnasta ovat pääsääntöisesti
erittäin hyviä. Mutta siellä on myös
kehitettävää, kuten kaikissa organisaatioissa,
ja kehittämishaasteistakin pitäisi pystyä täällä puhumaan.
Puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan oli hyvin vaikea antaa
mietintöään Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta
ja Kelan toiminnasta, koska toimintakertomus oli, miten sen sanoisi,
köykäinen. Valiokunta otti samaan asiaan kantaa
jo viime vuonna ja toivoi jo silloin Kelassa kiinnitettävän
huomiota toimintakertomuksen laatuun ja laajuuteen. Valitettavasti
asia ei ollut korjaantunut vuodessa, ja toivottavasti emme ensi
vuonna joudu taas samasta asiasta kritisoimaan. Eduskunnalla on
oikeus ja velvollisuus vaatia toimintakertomuksen laadun parantamista,
sillä tämä nykyinen muoto ei anna riittävästi tietoa
Kelan toiminnasta. Kuten edustaja Rehula jo totesi, valiokunta oli
aika tiukka tässä mietinnössään
ja totesi, että on välttämätöntä,
että toimintakertomuksessa annetaan jatkossa nykyistä kattavammat
tiedot Kelan hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan
valvontatehtävän toteuttamiseksi, ja kiitänkin
nyt edustaja Kettusta lupauksesta kehittää tätä toimintakertomusta
paremmaksi.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Päivän tekstiin liittyen
en malta olla kertomatta seuraavaa: Pääministeripuolueen
naisjärjestö juhli kotikylässäni
Jyväskylässä viime viikonloppuna 60-vuotistaivaltaan,
ja siellä oli läsnä muun muassa kaksi
arvostamaani kokoomuksen naista, kuntaministeri Henna Virkkunen
ja Kelan johtaja Helena Pesola. Media, maakuntalehti, kertoi, että muun
muassa he vaativat tässä tilaisuudessa ääneen
sitä, että omaishoitajien tuki siirretään
Kelan maksettavaksi. Kun olen myöskin Kelan tilintarkastaja,
olen tietoinen, että pääjohtaja Hyssälällä on
aivan sama käsitys: omaishoitajan tuki olisi syytä siirtää Kelan
maksettavaksi. Tänä päivänä tietojeni
mukaan meillä maksetaan noin 40 000 henkilölle
tärkeästä, raskaasta ja vaikeasta työstä tiettyjä korvauksia
riippuen kunnanvaltuustojen päätöksistä,
mutta Suomesta löytyy tänäkin päivänä noin
20 000 omaishoitajaa, ketkä eivät saa
minkäänlaista korvausta. Kelalle siirtäminen
minunkin mielestäni saisi aikaan sen, että kaikki
omaishoitajat kaikkialta Suomesta, etelästä pohjoiseen
ja idästä länteen, saisivat samansuuruisen
korvauksen tärkeästä työstään.
Arvoisa puheenjohtaja! Sanon tämän siksi — täällä nyt
ei ole kovinkaan monta hallituspuolueiden edustajaa enää paikalla,
mutta jos puhemiehen kautta välittyisi tieto — että jos
voitaisiin hallitusohjelmaa tarkistaa jo ensi vuonna, niin tässä olisi
tarkistamisen paikka.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on Kansaneläkelaitoksen
toimintakertomus vuodelta 2012. Toimintakertomuksessa käy
ilmi, että Kansaneläkelaitoksessa on aktiivisesti
kehitetty kansalaisille ja viranomaisille suunnattuja verkkoasiointipalveluja.
Nämä uudistukset ovat parantaneet Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelua.
Monet palvelun käyttäjät ovat antaneet
hyvää palautetta uudistuneista palveluista. Muun
muassa kotiäidit asioivat mieluusti nettipalveluissa, koska
se on helppo tapa hoitaa asiat eikä tarvitse lähteä lapsien
kanssa asioimaan Kelan toimipisteeseen. Se on suuri helpotus ja
apu lapsiperheiden arkeen.
Uudet palvelumuodot ovat myös vähentäneet toimistoasiointia
ja puhelinpalvelun käyttöä. Tämä on
mahdollistanut sen, että palveluneuvojat ovat voineet tarjota
toimistossa asioiville ajanvarausaikaa. Tutkimuksen mukaan ihmiset kokevat
Kelan asiointipalvelut miellyttäviksi ja ystävällisiksi.
Arvoisa puhemies! Valiokunta mietinnössään toteaa,
ettei nyt annettua toimintakertomusta ole riittävästi
kehitetty siihen suuntaan, mitä valiokunta on edellyttänyt
edellisenä vuonna, ja valiokunta pitää välttämättömänä,
että toimintakertomuksessa annetaan jatkossa nykyistä kattavammat
tiedot Kelan hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan
valvontatehtävän toteuttamiseksi.
Kelan tutkimustoiminta on korkeatasoista ja kohdistuu sosiaaliturvan
uudistamisen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Valiokunta
pitää myönteisenä, että tutkimustyön
keskeisiä tuloksia ja havaintoja tuodaan kertomuksessa
aktiivisesti esiin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tutkimusta hyödynnetään
yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! En ole kyseisessä valiokunnassa
päässyt osallistumaan tämän
asian käsittelyyn, mutta sitten siitä, mitä muuten
itse siitä kyseisestä toimintakertomuksesta pidin
ja katsoin läpi, halusin sanoa muutaman kommentin tässä.
Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen
sivulla 9 on kartta Kelan palveluverkosta. Kartasta näkyy,
miten valtakunnallisesti kattavana Kelan palvelutarjonta on onnistuttu
pitämään. Tarvittaessa palvelut on järjestetty
yhteispalveluna. Esimerkiksi naapurikunnassani Pelkosenniemellä on
yhteispalvelupiste, joka on yhteinen Kelalle, poliisille, te-toimistolle
ja Pelkosenniemen kunnalle sekä Pohjolan Osuuspankille.
Eli Kelan toiminnoissa on ollut kehitystä aika paljonkin.
Omassa kotikunnassani Savukoskella on puolestaan tämän
kartan ainoa sivuvastaanottopiste. Se on auki tosin vain kerran
kuussa, eli ei se paljon ole, mutta edes silloin saa kuitenkin henkilökohtaista
palvelua pöydän toisella puolella istuvalta Kelan
virkailijalta eli ammattilaiselta.
Tässä toimintakertomuksessa todetaan: "Yhteispalvelulla
turvataan palvelut kohtuullisen asiointimatkan päähän."
Verkko-, puhelin- ja muut etäpalvelut täydentävät
palveluntarjontaa ja jossain määrin vähentävät
henkilökohtaisen kohtaamisen tarvetta, mutta vain tiettyyn
rajaan asti. Niin paljon yhteiskunta ei voi teknillistyä,
ettei valtionhallinnon asiakas tarvitsisi toisen ihmisen kohtaamista valtionhallinnon
edustajana. Sen sanominen ei aina riitä, että ota
paperi hyllystä ja tulosta nettisivuilta ja palauta sen
jälkeen postiin tai nettiin. Lainsäädäntömme
takaamaan hyvään hallintoon kuuluu, että asiakas
voi kohdata asiakaspalvelijana ihmisen, joka esimerkiksi neuvoo
kädestä pitäen, miten kaavake tuleepi
täyttää.
Olen kuullut kysyttävän, miksi koko maa pitää pitää asuttuna,
onko meillä siihen varaa. Minä puolestani kysyn,
onko varaa olla hyödyntämättä koko
maan voimavaroja. Valtionhallinnon työpaikkojen sijoittaminen
maantieteellisesti tasapuolisesti edistää tätä tavoitetta.
Kelan toiminnasta voi ottaa tämän asian osalta
hyviä esimerkkejä.
Kelan koko maan puhelinpalvelut hoidetaan nykyään
muutamassa yhteyskeskuksessa, joissa on yhteensä noin 300
työntekijää. Kyse on työstä,
jota voi tehdä lähityönä mistä päin
Suomea tahansa. Huomatkaa, minä en käytä sanaa
etätyö vaan sanaa lähityö, mikä oli
myöskin tässä Kelan kertomuksessa.
Minne olisivat keskittymispolitiikkaa kannattavat puolueet sijoittaneet
nämä yhteyskeskukset, jos niillä olisi
ollut päätösvaltaa, sitä voi
jokainen pohtia, mutta nepä sijoitettiin Ruuhka-Suomen
sijaan sellaisille paikkakunnille kuten Joensuu, Jyväskylä,
Kemijärvi, Lieksa ja Pietarsaari.
Esimerkiksi Kemijärven yhteyskeskus aloitti toimintansa
helmikuussa 2009. Työntekijöitä oli aluksi
35. Silloin epäiltiin, saadaanko sinne osaavia, koulutettuja,
hyviä työntekijöitä. Nyt työntekijöitä on
70. Kemijärvellä, kuten muillakin muuttotappiopaikkakunnilla,
on halpaa ja toimivaa hyvää tilaa käytettävissä.
Työntekijät ovat motivoituneita, osaavia, koulutettuja
ja pitkäaikaisia, pysyviä henkilöitä.
Niin päälliköiden kuin tavallisten virkailijoiden
työpaikkoihin on ollut useita kymmeniä hakijoita — joskus
jopa satakin hakijaa oli yhteen työpaikkaan. On siis turha väittää,
että niin sanotuilla syrjäseuduilla ei löydy
asukkaita. Niitä löytyy, jos vain on työtä ja toimeentuloa.
Paljon kärsineelle Itä-Lapin alueelle nämä työpaikat
ovat hirvittävän tärkeitä. Valtiolle
nämä työt saadaan hoidettua edullisemmin
kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Arvoisa puhemies! Hajautettu yhdyskuntarakenne on Suomen tulevaisuutta,
ja Kelan toiminta on siitä yksi hyvä esimerkki.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Minä yhdyn tuossa aikaisemmin esitettyyn
edustaja Mäkisalo-Ropposen toiveeseen siitä, että ensi
vuonna ei enää tarvitsisi palata siihen asiaan,
että toimintakertomus olisi jollakin tavalla köykäinen,
joten tämä StV:n viesti on siis tiedostettu, vastaanotettu
ja siihen reagoidaan.
Kela sinänsähän on valtakunnallisesti
hyvin luotettu ja toiminnassaan pidetty laitos Suomessa. Kehittäminen
on toki aina tarpeen, varsinkin kun kyseessä on niin laaja
toimiala — jokaista suomalaista koskettava toimiala — mitä Kela hoitaa,
ja se toimii jokaisen suomalaisen elämässä.
Me valtuutetut olemme aika tiiviisti mukana siinä kehittämistyössä jo
sitä kautta, että saamme hyvin paljon erilaisia
yhteydenottoja kansalaisilta suoraankin. Kela tuntuu kuitenkin nauttivan
arvostusta. Se on pyrkinyt uudistumaan ja onkin uudistunut ihan
yhteiskunnan mukana ja on tuon toimintakertomuksenkin mukaan tehokas
ja taloudellinen toiminnassaan.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassahan on linjattu, että Kelan
tutkimusosasto olisi liitettävä yhteen THL:n tutkimusosaston
kanssa. En kannata tätä ajatusta. Valiokunnan
mietinnössä todetaan myös, että Kelan
tutkimusosasto tekee korkeatasoista työtä ja ansiokasta
tutkimustyötä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan
kehittämiseksi. Tämä työ palvelee
niin päättäjiä kuin myöskin
Kelan työtä itsessään ja myöskin
sosiaali- ja vakuutusjärjestelmän uudistamista
erittäinkin merkittävällä tavalla.
Tästä johtuen Kelan tutkimusta ei kyllä voi
irrottaa muualle. Se on erittäin kiinteä osa sitä Kansaneläkelaitoksen
kokonaisuutta. Itse asiassa tuo yhdistäminen ja pilkkominen
muualle tarkoittaisikin tosiasiassa Kelan tutkimustyön
lakkaamista. THL:n ja Kelan tutkimusosastot eivät tee niin
merkittävässä määrin päällekkäistä tutkimustyötä,
että noiden osastojen yhdistämiseen olisi sillä tavalla
tarvetta. Kelan tutkimushan perustuu Kelan omiin tilastoihin, joiden
käyttäminen tutkimukseen vaatii perusteellista
tuntemusta ihan Kelan omasta näkökulmasta, ja
tätä ei voi samanlaisena olla muualla kuin Kelassa
itsessään.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Joskus käy niin, että ei
huomaakaan, kuinka edistyksellinen eduskunta on. Oletin keskustelun
alkavan noin kello 17, mutta parempi myöhään kuin
ei milloinkaan.
Oletan, kun en ole puheita kuullut, että Kelan valtuutettujen
vuosikertomus on täällä saanut jonkin
verran kritiikkiä. Kritiikkiä se sai tuolla sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa ja sen mietinnössäkin.
Onkin syytä pitää huoli siitä,
että kertomuksessa pystytään keskittymään
olennaisimpiin kysymyksiin, kuitenkin niin, että tarpeellinen
tieto leviää sitten valtuutettujen ulkopuolelle,
ja pitää pitää huoli myöskin
siitä, että valtuutetuilla itsellään
on käytettävissä ne kaikki tarpeelliset
tiedot, joita Kelan ja eduskunnan suhteen ylläpitäminen,
joka on valtuutettujen tärkein tehtävä,
edellyttää.
Samalla tietenkin pitää myöskin edellyttää, että valtuutetut
pystyvät valvomaan sitä, että Kela täyttää tehtävänsä niin
hyvin kuin mahdollista, koska se koskettaa niin monen suomalaisen jokapäiväisiä keskeisiä
etuuksia.
Kelahan toki tekee sen tehtävänsä pääosin
hyvin, mutta aina välillä tupsahtaa eteen jotakin,
mikä herättää vähän ihmetystä ja
kummastusta, esimerkiksi se, että nuorten ammatillisen
kuntoutuksen osalta Kelan kentällä, vaikka ilmeisesti
viraston johdossa on toisenlaisia näkemyksiä,
ei pystytä tulkitsemaan eduskunnan tahtoa ja sen säätämiä lakeja
niin kuin on tarkoitettu. Tässäkin on Kelan valtuutetuille
tehtävää.
Kelan tutkimusosaston osalta voin yhtyä edustaja Elsi
Kataisen edellä sanomaan. Se tekee todella ansiokasta työtä,
ja en näe mitään syytä, miksi
se pitäisi yhdistää THL:ään
tai minnekään muuallekaan. Ylipäätäänkin
tästä tutkimuslaitosuudistuksesta ja tutkimuslaitosten
rahoista pitää hallituksen sisälläkin
käydä kyllä vähän nykyistäkin
tarkempaa keskustelua vielä jatkossa.
Pentti Kettunen /ps:
Herra puheenjohtaja! Kiitän eduskuntaa ja tätä täysistuntoa
tästä vilkkaasta keskustelusta ja siitä,
että näin runsaslukuisesti kansanedustajat osallistuvat
tähän Kelan toimintakertomuksen palautekeskusteluun.
Kelan valtuutetut ovat sisäistäneet sen, että Kelan
palvelutehtävän ja -verkoston on katettava
koko maa. Se on vain sen tyyppinen laitos, että siihen
nämä keskittämispyrkimykset eivät saa
vaikuttaa. Meidän täytyy pystyä palvelemaan
koko suomalaista väestöä niin Hankoniemellä kuin
Utsjoellakin, koko tällä välillä etelästä pohjoiseen
ja lännestä itään ja päinvastoin. Tämä on
meille hyvin tärkeä asia, ja onneksi Kelan valtuutetut
ovat tämän siis toisin sanoen sisäistäneet.
Vielä tähän jatkoon tulevasta toimintakertomuksesta,
joka on täällä käsittelyssä noin
vuoden kuluttua: minä edelleenkin lupaan, että sitä kehitetään
ja eduskunta ja valiokunta tulevat saamaan riittävästi
tietoa.
Keskustelu päättyi.