1) Pääministerin ilmoitus Yhdysvaltain tapahtumien
johdosta
Pääministeri Paavo Lipponen
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tiistaina 11. päivänä syyskuuta
Yhdysvallat joutui järkyttävän terroriteon
kohteeksi. Neljä matkustajalentokonetta kaapattiin. Kaksi
näistä koneista ohjattiin New Yorkissa sijaitseviin
World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Kolmas kone iskeytyi
Yhdysvaltain puolustusministeriön rakennukseen Pentagoniin
ja neljäs syöksyi maahan Pennsylvanian osavaltiossa.
Me emme tiedä tällä hetkellä uhrien
lopullista lukumäärää, mutta
heitä arvioidaan olevan tuhansia. Suomalaisia ei tiedetä näissä iskuissa
menehtyneen.
Tämä terrori-iskujen sarja on mittasuhteiltaan ennen
kokematon. Mikään taho ei toistaiseksi ole ottanut
vastuuta iskuista eikä esittänyt poliittisia vaatimuksia
tai tavoitteita.
Yhdysvaltain tapahtumilla ei liene suoraa vaikutusta Suomen
kansalliseen turvallisuuteen. Suomalaisia kohteita vastaan suunnattavien
terrori-iskujen todennäköisyys niin kotimaassa
kuin ulkomailla on vähäinen.
Tällä hetkellä on hyvin vaikea arvioida
maailman ja Suomen talouteen aiheutuvia vaikutuksia tästä kriisistä.
Epävarmuus tapahtuman seurauksista heijastui alkuun öljyn
ja raaka-aineiden hintojen kohoamisena. Pörssikurssit laskivat
ja dollari heikkeni. Välittömät vaikutukset
kansainvälisillä markkinoilla eivät tapahtuman
jälkeen olleet kuitenkaan voimistuneet, osittain ovat myöskin
tasaantuneet.
Euroopan unionin talous- ja valtiovarainministerit sekä keskuspankkien
pääjohtajat ja komissio antoivat eilen keskiviikkona
julkilausuman, jossa luvattiin Yhdysvalloille kaikki tuki ja sitouduttiin
tarvittaviin toimiin markkinoiden toiminnan ja rahoitusjärjestelmän
vakauden turvaamiseksi. Tässä siis kansainvälinen
järjestelmä on toiminut varsin hyvin.
Heti sen jälkeen, kun järkyttävät
tiedot olivat tulleet, tehostivat Suomen sisäisen turvallisuuden
viranomaiset toimintaansa. Kutsuin hallituksen neuvotteluun tiistai-iltana
keskusteltuani pääministerin sijaisen ministeri
Itälän kanssa. Hallituksen neuvottelussa päätettiin
asettaa ministerityöryhmä seuraamaan tilannetta.
Työtä tukemaan asetettiin virkamiestyöryhmä.
Välittömästi, kun tieto oli tullut,
viranomaiset aivan omaehtoisesti käynnistivät
erilaiset toimenpiteet: lentomatkustajien turvatarkastuksia, ulkorajatarkistuksia
ja Suomen lähetystöjen sekä eräiden
muiden kohteiden vartiointia tehostettiin. Puolustusvoimat tehosti
ilmavalvontaa.
Suomen poliisi on ollut tiiviissä yhteydessä Interpoliin
ja Europoliin tapahtuman taustojen täsmentämiseksi.
Tietoja on myös vaihdettu EU:n jäsenmaiden poliisiviranomaisten
kesken.
Ulkoasiainhallinto on järjestänyt kriisipäivystyksen,
jonne on tullut useita satoja soittoja Yhdysvalloissa olleiden suomalaisten
omaisilta.
Keskusrikospoliisi on asettanut suuronnettomuuksien uhrien tunnistamisyksikön
valmiustilaan mahdollisen avunpyynnön varalta. Suomen Punaisella
ristillä on valmius toimittaa verituotteita Yhdysvaltoihin
heti, kun lentoliikenne on jälleen mahdollista. Suomen
hallitus on siis tarjonnut apua Yhdysvaltain hallitukselle, ja tietenkin
riippuu avunanto sitten viime kädessä siitä, mitä Yhdysvaltain
hallitus mahdollisesti pyytää.
Suomen sisäisen turvallisuuden viranomaiset jatkavat
tehostettuja turvaamistoimenpiteitä siten, että ne
sovitetaan vallitsevaan ja odotettavissa olevaan uhkakuvaan. Suojelupoliisi
ja keskusrikospoliisi jatkavat tapahtumien analysointia kansainvälisten
yhteyksiensä tuella.
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin jäsenmaat ovat ilmaisseet
syvän osanottonsa Yhdysvaltain tapahtumien vuoksi. Yleisten
asiain neuvosto kokoontui eilen 12.9. erityisistuntoon. Euroopan
unionin ulkoministerien yhteisessä kannanotossa tuomitaan
terroritoimet ja luvataan auttaa syyllisten saattamisessa oikeuden
eteen. Euroopan unionin maat ovat julistaneet perjantain surupäiväksi
myötätunnon osoituksena Yhdysvaltain kansalle.
Pohjois-Atlantin liiton neuvosto hyväksyi 12.9. kannanoton,
jossa todetaan terrori-iskujen aiheuttaneen artikla 5:n mukaisen
kollektiivisen puolustuksen ja sen edellyttämän
konsultaatiovelvoitteen mukaisen tilanteen.
Suomi osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin
jäsenmaana terrorisminvastaiseen yhteistyöhön
ja tietojenvaihtoon.
Tämä terrori-isku oli isku ihmiskunnan yhteisiä arvoja
vastaan. Terrorismi uhkaa ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiaa,
oikeusvaltiota sekä kansainvälistä rauhaa
ja turvallisuutta. Terrorismi on tuomittava kaikissa muodoissa.
Terrorismin torjunta on koko kansainvälisen yhteisön vastuulla.
Tampereen EU-huippukokouksen päätökset vuonna
99 vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden alueen luomisesta
ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia. Suomen puolelta olen
keskustelussa Euroopan unionin puheenjohtajamaan pääministerin
Guy Verhofstadtin kanssa kiinnittänyt huomiota tähän,
ja Belgian puheenjohtajuuden kaudella Tampereen päätöksiä on tarkoitus
viedä eteenpäin. Me olemme olleet erityisen aloitteellisia
siinä, että poliisiyhteistyötä tiivistettäisiin.
Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminnassaan ollut täysin
yksituumainen. Kansalaiset ovat ymmärrettävästi
huolestuneita tässä tilanteessa. Minä uskon,
että — ja tämä on Suomen linja — nämä tapahtumat
yhdistävät ihmiskuntaa, meitä kaikkia,
jotta voimme yhteisesti kohdata uhat ja myös yhteisesti
ryhtyä toimiin niiden torjumiseksi. Tässä tilanteessa
on syytä todellakin kaikilla niillä tahoilla,
joissa Suomi on mukana, Euroopan unionissa ja ensisijaisesti Yhdistyneissä kansakunnissa,
olla aktiivisia. Tämä on hallituksen tarkoitus.
Sisäasiainministeri Ville Itälä
Arvoisa puhemies! Pääministeri otti esille
päällisin puolin, mitä suomalaiset viranomaiset
tekivät, kun tapahtumien kulku tuli selville, mutta ehkä on
syytä vielä sisäministeriön
näkökulmasta tarkemmin käydä tapahtumien
kulkua läpi.
Saatuani tiedon Yhdysvaltain traagisista tapahtumista ja tapahtumien
luonteen alettua selvitä kutsuin sisäasiainministeriön
turvallisuusasiain johtoryhmän koolle. Turvallisuusasiain
johtoryhmä, jossa ovat edustettuina sisäasiainministeriön
poliisiosasto, Rajavartiolaitos, pelastusosasto, ulkomaalaisosasto,
suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi, teki tilannearvion senhetkisten tietojen
perusteella. Illan aikana valtioneuvosto kokoontui ja perusti pääministerin
mainitseman virkamiestyöryhmän, joka kokoontui
välittömästä sisäasiainministeriöön
arvioimaan tarkemmin tapahtumien kulkua. Sisäasiainministeriön
edellä mainitun sisäisen turvallisuuden hallinnonalojen
lisäksi ryhmään kuuluivat edustajat valtioneuvoston
kansliasta, ulkoasiainministeriöstä, liikenne-
ja viestintäministeriöstä, puolustusministeriöstä sekä sosiaali-
ja terveysministeriöstä.
Virkamiesryhmä päätyi nopeasti siihen,
että sen suurin huolenaihe sillä hetkellä oli
luonnollisesti iskujen uhriksi joutuneiden suomalaisten kohtalo.
Ulkoasiainministeriö perusti kriisipäivystyksen,
ja ensimmäinen suora omaislinja saatiin käyttöön
jo kello 18.30. Ulkoasiainministeriö käynnisti
myös välittömästi Yhdysvalloissa olevien
suomalaisten kohtaloiden selvittelyn, ja samoin tekivät
useat suomalaiset yritykset. Jonkin aikaa puhelinliikenne Yhdysvaltoihin
oli kokonaan poikki. Tilanne kuitenkin parani varsin nopeasti, ja
yhteydet toimivat tällä hetkellä noin 90-prosenttisesti.
Poliisin ja Rajavartiolaitoksen ympärivuorokautinen
johtamisvalmius varmistavat sen, että tiedot poikkeavista
tapahtumista saadaan nopeasti valtion johdon tietoon. Sisäasiainministeriö järjesti
tiistain ja keskiviikon väliseksi yöksi jatkuvan
tilanteen seurannan. Perustettu ministeriryhmä piti kokouksen
myös valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan jälkeen
eilen. Ministerit saivat tuolloin eri viranomaisten selvityksiä tilanteesta.
Kävimme läpi uhkakuva-analyysiä, jonka
pohjalta todettiin seuraavaa:
Alustavien arvioiden mukaan Yhdysvalloissa tapahtuneet terrori-iskut
oli suunnattu nimenomaan Yhdysvaltain hallitusta ja amerikkalaisia instituutioita
vastaan. Sisäasiainministeriön arvion mukaan välittömästi
Suomeen tai suomalaisia intressejä vastaan kohdistuva terroristitekojen
todennäköisyys on vähäinen.
Suojelupoliisilla ja keskusrikospoliisilla on erittäin
hyvät kansainväliset yhteydet sekä eri
maihin että terrorismia seuraaviin kansainvälisiin
elimiin, kuten Interpoliin ja Europoliin. Suomen poliisi saa välittömästi
tiedon, jos muualla havaitaan terrorismiuhkia, jotka voivat säteillä myös
Suomeen.
Suomi on edelleenkin siinä onnellisessa tilanteessa,
että Suomeen kohdistuvaa terroria ei ole havaittu. Maassamme
on kuitenkin useita ulkomaisia kohteita, joihin joissakin ääritapauksissa saattaa
kohdistua väkivaltaisia iskuja. Nämä kohteet
ovat poliisin tiedossa, ja niihin kohdistuviin uhkiin on varauduttu.
Ministeriryhmä totesi, että virkamiesryhmä seuraa
tilannetta tarpeen mukaan, ja eri viranomaistahot seuraavat tilannetta
normaalina virkatyönään. Virkamiestyöryhmä arvioi
tilannetta hallinnonalojen raporttien pohjalta keskiviikkoaamuna
7.30. Työryhmä totesi, että Suomessa
ei ole tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa. Todettiin,
että tehostettua tilanteen seurantaa jatketaan ainakin
keskiviikon virka-ajan. Seuraava tilanneraportti koottiin tänä aamuna
tilanteesta. Tilanteen kehittymistä ja sen vaatimia toimenpiteitä arvioidaan
jatkuvasti. Käynnistettyjä tehostettuja toimenpiteitä jatketaan
toistaiseksi.
Ulkoministerin ilmoituksen mukaan Yhdysvalloissa on edelleen
muutamia kymmeniä sellaisia suomalaisia, joihin toistaiseksi
ei ole saatu yhteyttä. Onneksi tällä hetkellä ulkoministeriöön
tapahtuvista yhteydenotoista suurempi osa koskee ilmoituksia siitä,
että aikaisemmin tavoittamattomaan henkilöön
on saatu yhteys. Valitettavasti en kuitenkaan kykene tässä vaiheessa
täydellisesti poissulkemaan sitä vaihtoehtoa,
että uhrien joukossa voisi olla myös suomalaisia.
Aikamoisella varmuudella voinemme nyt kuitenkin todeta, ettei heitä ollut
matkustajina terrori-iskuihin käytetyissä lentokoneissa.
Arvoisa puhemies! Osana siviilikriisinhallintaan liittyvää rauhankumppanuusyhteistyötä
kaikille
toimintaan osallistuville maille saapui kirjallinen pyyntö,
jossa toivottiin, että kukin maa kartoittaisi ne käytettävissä olevat
resurssit, joita voitaisiin osoittaa avustustehtäviin Yhdysvalloissa.
Ministeriön pelastusosasto aloitti selvityksen käytettävissä olevista
voimavaroista ja niiden kustannuksista. Lähinnä tulisivat
kyseeseen raivaustoimintaan sekä vainajien tunnistamiseen
erikoistuneet yksiköt sekä Punaisen Ristin varastoissa
olevat lääkkeet ja verituotteet. Valmius lähettää apua
sitä pyydettäessä on siis kartoitettu,
ja edellytykset toimia nopeasti ovat olemassa.
Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden viranomaiset
ovat varautuneet omien uhkakuviemme mukaisiin poikkeus- ja kriisitilanteisiin.
Tapahtunut kuitenkin pakottaa meidät arvioimaan uhkakuvamme
ja myös varautumissuunnitelmamme. Tämä työ tehdään
harkitusti ja huolellisesti analysoiden tietojen perusteella.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin yleisten asiain neuvosto
kokoontui eilen erityisistuntoon. Unioni ilmaisi täyden
solidaarisuutensa Yhdysvaltoja kohtaan. EU on tarjonnut apuaan tämän katastrofaalisen
terrori-iskun seurausten hoitamisessa.
Yhdysvalloissa tehdyt terrori-iskut ovat rikos ihmisyyttä vastaan.
Kansainvälinen yhteisö ei jää toimettomaksi
näiden iskujen jälkeen. Kansainvälistä yhteistyötä terrorismin
torjumiseksi ja kansainvälisen oikeuden toimeenpanoa on
vahvistettava erityisesti YK:n kautta. Terrorismin vastustaminen
on kaikkien valtioiden yhteinen asia. Tarvitsemme entistä vahvempaa
kansainvälistä järjestystä ja
yhteistoimintaa. Iskuihin syyllistyneet ja heidän tukijansa
on selvitettävä ja saatava oikeuden eteen. Kansainvälistä oikeusjärjestystä on
vahvistettava. Syylliset on saatava vastaamaan oikeudessa ja rankaisutoimien
on kohdistuttava syyllisiin, kaikkiin syyllisiin, mukaan lukien
terroristien suojelijat, mutta vain syyllisiin.
Tämän rikoksen tekijöistä ja
motiiveista ei ole vielä varmaa tietoa. Iskun uhrina ei
ole ollut pelkästään Yhdysvallat vaan
demokratia ja ihmisyys. Meidän tulee toimia arvojemme mukaan. Sotaisat
puheet ja kostomielialan lietsominen eivät kuulu näihin,
ei myöskään uskontoon, kulttuuriin tai
kansallisuuteen kohdistuva kollektiivinen syyllisyys. Tällaista
vastakkainasettelua pitää välttää.
Koko maailma on nyt järkyttynyt näistä iskuista.
Tähän järkytykseen ja näitä iskuja
kohtaan tunnettuun inhoon on kuitenkin tartuttava myös
mahdollisuutena. Tälle yksimieliselle tahdolle tuomita
järjetön väkivalta pitää rakentaa uusi
pyrkimys rauhaan. Minkään konfliktin osapuoli
ei ole ilmaissut tukeaan näille teoille. Kansainvälisen
yhteisön pitää painostaa heitä nyt
irtisanoutumaan väkivallasta ja sitoutumaan rauhanprosesseihin.
YK:ssa on vuodesta 1994 ollut konsensus siitä, että terroriteot
ovat aina rikoksia riippumatta tekijästä ja kohteesta
tai tekijän poliittisista motiiveista ja tavoitteista.
Terroritekoja ei voi oikeuttaa millään uskonnollisilla,
poliittisilla tai ideologisilla perusteilla. Tämän
maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen pohjalta on kyetty
kehittämään ja tulee edelleen vahvistaa
kansainvälistä yhteistyötä terrorismin
torjumiseksi. Tämän varaan pitää rakentaa
ja pidättyä toimista, jotka voivat murentaa rakennettua
yhteistyön perustaa. Suomen näkemyksen mukaan
terrorismin torjunnassa pitää painottaa kansainvälistä yhteistyötä,
kollektiivista toimintaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Euroopan unioni kehottaa jäsenmaita ryhtymään
viipymättä kaikkiin tarvittaviin toimiin tehostetun
turvatason ylläpitämiseksi erityisesti ilmaliikenteessä.
Sisä- ja oikeusministereiden ja liikenneministereiden neuvostot
arvioivat lähiviikkoina ja -päivinä pidettävissä kokouksissaan toimenpiteiden
toteutumista ja tarvetta täydentää niitä.
Yleisten asiain neuvosto on pyytänyt puheenjohtajamaata
ja yhteisön ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa
raportoimaan mahdollisimman pian kouriintuntuvista keinoista yhteisön
ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisä- ja oikeusasioiden
sellaisten keinojen tehostamiseksi, joiden avulla unioni yhteistyössä Yhdysvaltain
ja muiden maiden kanssa voi tehokkaasti taistella terrorismia vastaan.
Terrori-iskujen johdosta Naton neuvosto hyväksyi eilen
Yhdysvaltain aloitteesta kannanoton, jossa iskujen todetaan aiheuttaneen
artiklan 5 mukaisen kollektiivisen puolustuksen ja sen edellyttämän
konsultaatiovelvoitteen mukaisen tilanteen. Tämä on
ensimmäinen kerta Naton historian aikana, kun järjestö nimenomaisesti
toteaa tilanteen saattavan edellyttää kollektiivisen puolustusvelvoitteen
soveltamista. Kannanotossa kuitenkin täsmennetään,
että artiklan 5 mukainen tilanne edellyttää,
että isku Yhdysvaltoja kohtaan on johdettu ulkomailta.
Artiklan 5 mukaan aseellinen hyökkäys yhtä jäsenvaltiota
vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenvaltioita
vastaan.
Washingtonin huippukokouksen yhteydessä vuonna 1999
Nato hyväksyi uuden strategisen konseptin, jolloin terrorismin
uhka tuotiin rajoitetusti Naton strategiaan. Eilen hyväksytyssä kannanotossa
viitataan huippukokouspäätökseen ja todetaan,
että huippukokouksessa katsottiin Naton joutuvan vastaamaan
sellaisiin turvallisuusuhkiin, erityisesti terrorismiin, jotka poikkeavat
Naton perustamiseen johtaneista uhista. Naton kannanotto, josta
ei keskusteltu Euroopan unionin yleisten asiain neuvostossa, koskee
vain sotilasliiton jäseniä, eikä meidän
ole syytä eikä mahdollista lähteä ennakoimaan
suhtautumista täysin avoimiin jatkotoimiin.
Ulkoministeriön kriisipäivystys on täällä jo mainittu.
Ministeriö on koko ajan jatkanut Yhdysvalloissa olevien
suomalaisten jäljittämistä. Kokonaan
ei voida vielä poissulkea sitä, että uhrien
joukossa olisi ollut myös suomalaisia, vaikka erityistä syytä tällä hetkellä sitä
epäillä ei
kuitenkaan vielä ole.
Keskustelu:
Antti Kalliomäki /sd:
Puhemies! Sosialidemokraattien ryhmä keskusteli tänään
tästä asiasta, varmaan kaikkien muidenkin täällä olevien ryhmien
tavoin. Haluamme ilmaista osanottomme Yhdysvalloille ja terrori-iskun
uhrien omaisille ja läheisille.
Suomen hallitus on mielestämme tässä asiassa
toiminut viisaasti ja harkitusti. Paria asiaa haluaisin korostaa,
ensinnäkin sitä, että hallitus edelleen
toimisi hyvin aktiivisesti, niin että Suomi voisi osaltaan
vaikuttaa siihen, että syylliset saadaan kiinni ja että ennen
kaikkea heidät tuomitaan oikeusprosessin kautta.
On sanottu, että New Yorkin tapahtumien jälkeen
maailma on muuttunut pysyvästi. Näin varmaan on,
mutta on myös valinnan mahdollisuus tässä muutoksessa.
Koston kierre olisi pahin, mihin tässä voitaisiin
sortua, eikä varmaan ole niin, että pelkästään
Nato tai EU tai läntisten maiden rintama olisi se oikea
tässä asiassa, vaan pitää saada
kaikki maat ja kansakunnat mukaan rintamaan terrorismia vastaan.
Samalla se olisi varmasti rintama myös köyhyyttä ja
sortoa vastaan. Niin kuin hallituksen puolelta on viitattu, oikea toiminta-alusta
tässä asiassa on Yhdistyneet kansakunnat ja sen
laajat organisaatiot.
Esko Aho /kesk:
Arvoisa puhemies! Näiden järkyttävien
tapahtumien synnyttämän tyrmistyksen ja osanoton
keskellä herää myös monia kysymyksiä.
Ensimmäinen niistä: Miksi? Mitkä ovat
tällaisten tekojen perimmäiset tarkoitusperät?
Niistä emme tällä hetkellä vielä tiedä,
mutta yksi asia on kuitenkin varmaa: Ei voi olla mitään
sellaista päämäärää,
joka oikeuttaisi nyt nähtyjen julmien ja ihmishengistä piittaamattomien
keinojen käyttöön. Mielestäni
tämä on peruslähtökohta silloin,
kun arvioimme, mitä kaikkea näistä tapahtumista
seuraa.
Toiseksi on tietysti kysyttävä myös,
miten demokratiat ja avoimet yhteiskunnat tulevat selviytymään
siitä haasteesta, joidenkuiden mielestä uudenlaisen
sodankäynnin haasteesta, jonka eteen olemme joutuneet.
Vaikka itse iskut kohdistuivat Yhdysvaltoihin ja amerikkalaisiin,
siitä huolimatta vaikutukset ulottuvat kaikkiin demokratioihin,
kaikkiin avoimiin yhteiskuntiin. Meidän yhteinen asiamme
on luoda mekanismeja, joilla voimme suojautua tällaisia
tekoja vastaan.
Tässä mielessä, jos inhimillisten
kärsimysten ja romahtaneiden rakennusten keskellä jotakin toivoa
voi herätä, se toivo syntyy siitä, että tämä opettaisi
erilaisista ideologisista lähtökohdista riippumatta
kansakunnat toimimaan yhdessä terrorismia vastaan. On mahdollista
näiden kokemusten jälkeen löytää uusia
keinoja sellaisen yhteistyön luomiseksi, jolla tulevaisuudessa
tällaiset hirmuteot voitaisiin estää.
Yhtä lailla me olemme mukana myös niissä taloudellisissa
seuraamuksissa, joita tästä tapahtumasarjasta
aiheutuu. Mielestäni on tärkeää,
että Suomi on myös niissä toimissa mukana,
joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että maailmantalous
ei enää enempää kärsisi
tapahtuman seurauksista.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Nyt puheena olevat terrori-iskut ovat
vielä hirvittävämpiä tekoja
kuin olisimme ikinä pystyneet kuvittelemaan. Matkustajia
täynnä olevat lentokoneet kaapataan, niistä tehdään
eräänlaisia itsemurha-ohjuksia ja niillä surmataan
tuhansia viattomia ihmisiä.
Kaikkialla maailmassa terrori-iskut on yksiselitteisesti tuomittu.
On osoitettu myötätuntoa katastrofin uhreille
ja heidän omaisilleen samoin kuin Amerikan kansalle. On
enemmän kuin paikallaan, että Suomen ulkoministeri
yhdessä muiden EU-maiden kanssa on ilmaissut myötätuntonsa
ja solidaarisuutensa Yhdysvalloille.
Terrorihyökkäys on nähtävä,
kuten pääministerikin totesi, hyökkäyksenä ei
vain Yhdysvaltoja vaan myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia
vastaan. Mitkään poliittiset tai muut syyt eivät
voi oikeuttaa tai perustella näkemäämme
silmitöntä siviileihin kohdistunutta väkivaltaa.
Siksi nyt ja tässä yhteydessä ei voi
olla paikallaan arvostella hyökkäyksen kohteeksi
joutunutta osapuolta eli Yhdysvaltoja.
Se, mitä nyt tarvitaan, on kattavaa kansainvälistä yhteistyötä ja
päättäväisyyttä terrorismin torjunnassa.
Tässä yhteistyössä Suomen on
oltava tiiviisti mukana. Myös Suomessa kykyä terroritekojen
ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tulee vahvistaa. Viimeistään
New Yorkin ja Washingtonin tapahtumat ovat osoittaneet, että kaikki
on mahdollista kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.
Matti Huutola /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Nyt on osoitettava suuri kunnioitus
ja kiitos kaikille niille pelastustyöntekijöille,
jotka ovat tehneet aika vaikeissa olosuhteissa suurta työtä,
ja tietysti tuntea myös samalla suurta myötätuntoa
menehtyneitä ja heidän omaisiaan kohtaan.
Vasemmistoliitto tuomitsee täysin tapahtuneen terroriteon
nyt ja aina. Erityistä paheksuntaa herättää tietysti
se, että se tehtiin siviililentokoneilla ja siviilejä vastaan.
Tuska ja suru on mittaamaton, eivätkä tapahtuman
jäljet poistu ihmisten mielistä. Jo nyt tiedämme,
että uhrien määrä nousee tuhansiin
ja että vastaavia terroritekoja ei koskaan ennen ole koettu.
Osaltaan teko osoittaa myös, miten haavoittuva yhteiskuntajärjestys
lopulta on. Tästä johtuen kaikenlainen kansainvälinen
terrorismin vastainen työ on tärkeää ja
sen on jatkuttava entistä tehokkaampana. Toivon kuitenkin,
että nyt mahdollisesti alkavat kostotoimenpiteet eivät
muodostuisi kierteeksi, jossa etninen sorto ja ulkopuolisten, viattomienkin,
ihmisten kärsimykset lisääntyvät.
Sen sijaan tekoon syyllistyneet tulee saattaa mahdollisimman pian
vastuuseen ja oikeuteen vastaamaan niistä teoista, mitä on
tehty. Meidän ja maailman on kyettävä etsimään
ja poistamaan myös ne syyt, jotka johtavat järjettömiin
terroritekoihin, olivatpa ne sosiaaliset, poliittiset tai uskonnolliset.
Arvoisa puhemies! Maailma on yhteinen. Siksi meistä riippuu,
millaiseksi maailma myös tulevaisuudessa muodostuu. Se
on syytä tämän järkyttävän
teon yhteydessä nöyrästi muistaa.
Ulla-Maj Wideroos /r:
Fru talman! Varför, frågar vi oss efter
att ha bevittnat hur tusentals oskyldiga liv offrats i en terroristattack
i USA. Vad är meningen med detta urskillningslösa
våld som kan drabba vem som helst? Det är en del
av oss själva som utsatts för blint våld,
men vilka motiven än är för dessa besinningslösa
mord, så är det en värdegemenskap som
attackerats, en värdegemenskap som vi delar.
Våldsscenerna som etsats fast på våra
näthinnor gör oss mållösa. Somliga
kräver revansch. Jag förstår den känslan
men det är också viktigt att vi stannar upp och
besinnar oss. Utvecklingen får inte leda till tusentals
nya oskyldiga offer och ett växande hat. Nu står
vi inför ett gemensamt åtagande.
Naturligtvis måste terrorismen inringas och bekämpas,
men det låter den sig inte göras, om inte våld
byts ut mot de goda gärningar som föder fördragsamhet
och som raserar barriärer mellan raser, språk
och religion. Vad vi kan göra för offren och deras
anhöriga är att gemensamt anstränga oss
för att informera om och förverkliga principerna
i Förenta nationernas stadga om mänskliga friheter
och rättigheter, mänsklighetens gemensamma värdegrund
som de flesta av oss ser den. Det är ett dokument om människan och
hennes rätt att leva utan förtryck. Det är
ett dokument om varje individs unika värde. Den som bryter
mot stadgan vill ge mindre utrymme för livet och mera för
förtrycket.
Vår uppgift, den är att försvara
demokrati, öppenhet, solidaritet och rättvisa.
Bara demokratier kan gemensamt bekämpa terror och våld.
Bara demokratier kan gemensamt värna om de värden som
nu är hotade. Våra sympatier finns hos de tusen
och åter tusen oskyldigt drabbade människorna.
För dem är det en tragedi som inte går
att beskriva i ord.
Puhemies! Terrorismi on rajattava ja torjuttava, mutta tämä on
mahdotonta, ellemme vaihda väkivaltaa sellaiseen hyvään,
joka murtaa rotujen, kielien ja uskontojen väliset muurit.
Meidän on yhteisin ponnistuksin toteutettava Yhdistyneiden
kansakuntien ihmisoikeusperiaatteita politiikassa ja jokaisen arjessa.
Meidän tehtävämme on puolustaa demokratiaa,
avoimuutta, solidaarisuutta ja oikeutta. Ainoastaan demokratiat
voivat yhdessä torjua terroria ja väkivaltaa.
Ainoastaan demokratiat voivat yhdessä puolustaa niitä arvoja,
jotka nyt ovat uhanalaisia. Ajatuksemme ovat tuhansien ja jälleen
tuhansien syyttömien uhrien luona. Heille tapahtunut on
tragedia, jota ei sanoin voi kuvata.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Tiistain tapahtumat Yhdysvalloissa ovat järkyttäneet
ihmisiä ympäri maailman. Haluan vihreän eduskuntaryhmän
puolesta ilmaista syvän osanottomme ja surunvalittelumme
iskujen uhreille ja kaikille heidän läheisilleen,
pelastustyössä loukkaantuneille ja menehtyneille
sekä Yhdysvaltain kansalle.
Tiistain tapahtuma oli rikos ihmisyyttä vastaan. Syylliset
on löydettävä ja saatettava vastuuseen
teoistaan. Kun syylliset on saatu kiinni, heidät on tuotava
oikeuden eteen tuomittaviksi ja teon taustat on selvitettävä niin
huolellisesti kuin mahdollista. Toivomme, että tämä tapahtuma
nopeuttaa kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista.
Se olisi oikea paikka käsitellä tämän tyyppisiä asioita.
Terrori-iskua ei voida sovittaa vastatoimilla, joissa syntyy
uusia viattomia siviiliuhreja. Tapahtuman jälkeen on erittäin
tärkeää työskennellä sen
eteen, ettei sen seurauksena leviäisi vihaa tiettyjä kansakuntia,
kulttuureja tai uskontoja kohtaan.
Tapahtuneella on kansainvälistä vakautta järkyttävä vaikutus,
ja sen seuraukset voivat viedä maailmaa vielä epävakaampaan
suuntaan. Toisaalta yhteisestä huolesta voidaan myös
löytää toimintatapoja, joilla voidaan
ehkäistä vastaavan toistumista. Yhdistyneissä kansakunnissa
tehty terrorisminvastainen työ antaa pohjaa tehostetuille
toimille, joissa kaikki valtiot voivat olla mukana. Kuten ennen
tämän viikon tiistaita, nyt tarvitaan oikeudenmukaista
ja tasa-arvoista kansainvälistä politiikkaa kaikilla
sen osa-alueilla. On keskityttävä ratkaisemaan
poliittisia ja yhteiskunnallisia konflikteja niin Lähi-idässä kuin muillakin
kriisialueilla. Näin voidaan myös purkaa mahdollista
kannatuspohjaa tällaisilta terrori-iskuilta.
Arvoisa puhemies! Eri puolilla maailmaa monet ihmiset ja ihmisryhmät
elävät päivästä toiseen
epävarmuuden, pelon ja väkivallan uhan alaisina.
Tapahtumat tiistaina Yhdysvalloissa toivat tällaisen todellisuuden
dramaattisesti lähemmäs sitä maailmaa,
jossa me täällä elämme.
Jouko Jääskeläinen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Suru ja murhe on nyt meille yhteinen. Yhdessä myös
tuomitsemme nämä järkyttävät terroriteot.
Haluan antaa hallitukselle tunnustusta sen johdonmukaisesta
toiminnasta tämän asian hoitamisessa Suomen osalta.
Nyt todellakin tarvitsemme laajaa yhteistyötä,
laajaa kansainvälistä yhteistyötä,
ja tähän asiaan sortuneitten rikollisten vastuuseen
saattamista. Olennaista on nyt saattaa syylliset oikeuden eteen.
Tiedämme, että terrorismia vastaan voidaan toimia
vain todella yhteistyötä tehden. Tarvetta ei ole
koston ja väkivallan kierteelle vaan ennen kaikkea sille,
että tähän syyllistyneet joutuvat vastuuseen.
Järkyttävintä asiassa on se, että sen
tekijät ovat rikkoneet sekä omaa ihmisarvoansa
että toisten ihmisarvoa vastaan. Toivottavasti tämä auttaa meitä vahvistamaan
työtä rauhan puolesta toimimiseksi. Aina silloin,
kun se on suinkin mahdollista, meidän tulee rakentaa rauhaa
ihmisten kesken ja kansakuntien välillä.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Historian lehti on kääntynyt,
ja maailma on todellakin surullisempi paikka tällä hetkellä kuin aikaisemmin.
On aivan hyvä, että maailmasta löytyy
vahva terrorisminvastainen toiminta-ajatus. Kun pöly laskeutuu
hieman, on syytä pitää huolta, että terrorisminvastaisesta
toiminnasta ei tule kostoa, ei poliisivaltioitten rakentamista,
ei rikkaiden maiden suojautumista köyhiltä mailta eikä myöskään
islaminvastaista rintamaa. Paitsi poliitikkojen myös uskontojen
on liityttävä terrorisminvastaiseen taisteluun,
koska kyllähän suurilla maailmanuskonnoilla — kristinuskolla,
juutalaisuudella, islamilla — on kaikilla yhteinen kantaisä Abraham
eli perusta on.
Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että Yhdysvaltain
tragedia ei vaikuta suomalaisiin, se ei vaikuta suomalaisten turvallisuuteen,
mutta varmasti vaikuttaa meidän turvallisuuspoliittiseen
ajatteluumme. Se vaikuttaa siihen ajattelutyöhön,
millä tavalla YK-järjestelmää pitää kehittää terrorismin
torjuntaan enemmän kykeneväksi organisaatioksi.
Se voi vaikuttaa siihen, miksi Nato muotoutuu tulevaisuudessa ja
olisiko mahdollista, että Natosta kehittyy maailmanlaajuinen
terrorisminvastainen organisaatio.
Meidän tehtävämme on nyt miettiä,
millä tavalla Suomen ja Ruotsin kaltainen osallistuva ja aktiivinen
liittoutumattomuuspolitiikka voi kehittyä niin, että siviilikriisinhallintaa — kriisien
ennaltaehkäisyä,
kriisienhallintaa, kriisien jälkeistä tilannetta — voitaisiin
parhaiten hallita. Uskon, että esimerkiksi ne asiakirjat,
jotka eduskunnassa ovat nyt (Puhemies koputtaa) käsittelyssä:
turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, YK-strategia, globalisaatioselvitys,
kaikki saavat uusia sävyjä tästä traagisesta
tapahtumasta.
Juha Korkeaoja /kesk:
Arvoisa puhemies! Maailma pysähtyi tiistaina. Kesti
hyvän aikaa, ennen kuin saattoi uskoa todeksi sen, mitä tiedotusvälineet
toivat eteemme. Iskujen suunnitelmallisuus ja laajuus ovat pelottava
ja järkyttävä asia. Ihmishenkien menetyksiä voidaan
tällä hetkellä vain arvailla, sitä kuinka
laajoja ne ovat, mutta tiedetään, että kuolleita
on tuhansia. Siksi inhimillinen tragedia on mittaamaton. Tällaista hirmutekoa
ei voida puolustaa millään motiivilla, ei millään.
Kestää tietenkin hetken, ennen kuin voimme ryhtyä arvioimaan,
mitä pitäisi tehdä, mutta jo tässä vaiheessa
on selvää, että välttämätöntä on, että tämän
kaltaisen kauhistuttavan tapahtuman on lisättävä ja
tiivistettävä kansakuntien yhteistoimintaa terrorismin
torjumiseksi ja terroristien hyökkäysten paljastamiseksi,
ennen kuin niitä ehditään toteuttaa.
Voisiko tämä siis olla alku uudelle yhteistyölle
kansainvälisissä organisaatioissa — YK:ssa
ja mahdollisesti Naton piirissä ehkä Naton rauhankumppanuusohjelman
puitteissa — yhteistyölle, joka yhdistäisi
kansakuntia, yhdistäisi erilaisia aatesuuntia?
On myös tarpeen pohtia vakavasti, mitkä tekijät
luovat kasvupohjaa terrorismille. Varmaa on, että köyhyyden
poistamiseen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen
tähtäävät kansainväliset
toimet ovat ainakin osaltaan poistamassa niitä tekijöitä,
jotka luovat kasvualustaa terrorismille.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! Maailmanhistorian suurin terrori-isku on äärettömän
vakava herätys kyyniseen todellisuuteen. Kyse on siitä,
miten me nyt reagoimme, mitä maailma tekee, mutta myös
siitä, mitä me suomalaiset teemme tässä tilanteessa.
Vastassa on ammattimainen, tehokas mutta kasvoton organisaatio.
Tähän asymmetriseen vastaiskuun varautuminen on äärettömän
vaikeaa, niin kuin näemme.
Sodankäynnin luonne on lopullisesti muuttunut. Tällainen
haavoittuva yhteiskunta on myös oma maamme. Ei tarvitse
kuin viitata rahaliikenteeseen tai vaikkapa energiahuoltoon. On
tärkeää, että valtiollisella
tasolla on laaja ja tehokas kansainvälinen koalitio terrorismia
vastaan. Erityisesti pidämme mielessämme Yhdistyneet
kansakunnat ja Naton rauhankumppanuusohjelman.
Myös biologiset ja kemialliset aseet ovat tänä päivänä todellinen
uhka. Kyse ei ole enää siitä, milloin
ne tulevat käyttöön, vaan siitä,
missä niitä kulloinkin käytetään.
Meidän on toimittava silmämääränämme
kansainvälinen turvallisuus yleisesti, mutta Suomen turvallisuus
erityisesti. Oletankin, että esimerkiksi Suomen on hyvä varmistaa,
että Schengen-maitten ulkorajakontrolli on uskottava ja
pitävä.
Puhemies! Ajankohtaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen
selontekoon liittyen puolustusvaliokunta tuleekin pyytämään
asianomaisilta ministeriöiltä päivitettyä muistiota
terrorismin nykykuvasta, jotta eduskunta voi osaltaan ottaa perusteltua
kantaa tähän aikamme rujoon viholliskuvaan.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Emme voi missään olosuhteissa
hyväksyä terroritekoja. Tiistain julmaa, tuhansia
uhreja vaatinutta terroristihyökkäystä ei
kyetty estämään maailman tehokkaimmilla
puolustusvoimilla, ei tehokkaalla tiedustelupalvelulla eikä kattavilla turvatarkastuksilla
USA:n lentoliikenteessä. Kun taustalla on tarpeeksi vihaa,
katkeruutta, taloudellista ja muuta tukea sekä julmuutta
kohdistaa iskut siviilikohteisiin, osoittautuu suurvaltakin haavoittuvaksi
tämän pahuuden edessä.
On välttämätöntä toimia
julmaan tekoon syyllistyneiden löytämiseksi ja
rankaisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi
terrorismia vastaan. Terrorismi on kitkettävä,
mutta kitkemisen ohella on puututtava siihen maaperään,
mistä terrorismi kasvaa. Entistä päättäväisemmin
on toimittava erityisesti YK:n johdolla maailmassa esiintyvää eriarvoisuutta,
ihmisoikeuksien ja kansojen itsemääräämisoikeuden
polkemista vastaan. On toimittava myös etnisistä,
uskonnollisista ja poliittisista syistä syntyvän
väkivallan ennaltaehkäisemiseksi.
Järkytys on yhteinen, mutta yhteinen on myös vastuu
väkivallattomamman huomisen rakentamisesta. Tämä on
syytä muistaa kaikkien niiden suomalaisten edustajien,
jotka kansainvälisen yhteisön eri foorumeilla
osallistuvat tämän järkyttävän
terrori-iskun jatkoselvittelyyn.
Håkan Nordman /r:
Arvoisa puhemies, värderade talman! Det har sagts
mycket klokt och vädjande här liksom i andra sammanhang
om dessa ofattbart grymma terrordåd. Jag vill hänvisa
till vad förra ärkebiskopen John Vikström
har sagt när han manar till sans i reaktionerna och i den
hämnd och de straffåtgärder som kan bli
aktuella.
Om dessa fruktansvärda handlingar möts med likadana är
nog risken stor för att våldet sprids runtom i
världen och att motsättningarna, rasismen och
fanatismen matas ytterligare. För, trots allt gäller
det nog att försöka eliminera orsakerna till dessa
våldshändelser som drabbar så många oskyldiga
människor, att man kan hitta grogrunden för dessa
hemskheter.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä emme voi
unohtaa tarvetta luoda oikeudenmukaisempaa maailmaa. Jako rikkaiden
ja köyhien välillä on provokatorinen,
tai kuten John Vikström on todennut, tarvitaan uusia tapoja
kuilujen ja ristiriitaisuuksien käsittelemiseen. Meidän
tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen neuvottelujen ja luottamusta
herättävien toimenpiteiden avulla muun muassa
globalisaatiopolitiikassa.
Tiedämme, että on vaikeaa aikaansaada oikeudenmukaisempi
maailma. Mutta mikä on vaihtoehto? Jatkuva epävarmuus,
kasvava väkivalta, muurit ja rajat, jotka rajoittavat niin
korkeasti arvostamaamme vapautta ja demokratiaa. On siis pakko uskoa
ja jaksaa tehdä työtä oikeudenmukaisen
maailman hyväksi.
Vi vet att det är väldigt svårt
att åstadkomma en rättvisare värld. Det
behövs så mycken god vilja och så stor
uthållighet. Men man måste fråga sig
vilket är alternativet: Fortsatt otrygghet, ökat
våld, murar och gränser som inskränker
den frihet och den demokrati som vi värderar så högt. Mera
hat och våld kan inte göra det hemska som har
skett ogjort.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Yhdysvaltain tapahtumat ovat niin järkyttäviä ja niin
surullisia, että voidaan jopa kysyä, onko mieltä tällä hetkellä tehdä muuta
kuin osoittaa surunvalitteluja ja hiljentyä yhä sen
tapahtuman eteen. Kuitenkin nyt on alkanut jo keskustelu ja arvio
tapahtuman vaikutuksista ja seurauksista, ja niinpä omalta
osaltani kiinnitän muutamiin niistä huomiota.
Ryhmämme osalta ed. Sinnemäki sanoi koko ryhmän
kannan.
Ensinnäkin on aivan totta, mitä ed. Zyskowicz
sanoi, että nyt ei todellakaan ole aika antaa ymmärtää,
että Yhdysvaltain politiikka voi olla syynä näihin
tekoihin. Uhria ei saa syyllistää, ja nyt on suruaika.
Mutta yhtä lailla on oleellista ja tärkeätä,
kun puhutaan EU:n toimista, ymmärtää,
että tätä tapahtumaa ei saa käyttää savuverhona
tai syynä tiivistää toisen ja kolmannen
pilarin yhteistyötä niin, että kansalaiset
eivät kerkeä huomata, mitä tapahtuu.
On rauhassa mietittävä, mikä on oleellista. Mikä on,
niin kuin ed. Jaakonsaari täällä kysyi, Naton
rooli tulevaisuudessa? Mikä on Naton ulkopuolella olevien
EU-jäsenten rooli? Onko nyt jo nähtävissä,
että tämän tapahtuman jälkeen
on hyvin vaikeata yhdistää tavoite olla EU:n niin
sanotussa ytimessä, mutta kuitenkin Naton ulkopuolella?
Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä,
joista pitää puhua rauhassa ja yhdessä,
eikä nyt tämän järkytyksen keskellä pidä tehdä liian
nopeita ratkaisuja.
Ismo Seivästö /kd:
Arvoisa puhemies! Tunnetasolla ymmärrämme
hyvin sen tuskan ja surun, mitä tällä hetkellä monet
yhdysvaltalaiset tuntevat. Noiden tuskan, surun ja vihan tunteiden
lisäksi me näimme televisiosta myös toisenlaisia
tuntemuksia, mikä osoittaa sen, että ihmiskäsitys
eri puolilla maailmaa on hieman erilainen kuin täällä meillä.
Entä nyt, miten tästä päivästä eteenpäin?
Hallituksen ministerit puhuivat hyvin selkeästi terroriteosta.
Yhdysvaltain presidentti puhuu sotatoimesta. Voimme kysellä:
Onko todellakin kyse sotatoimesta, ja jos on, kuka julisti sodan
Yhdysvalloille ja mahdollisesti koko Natolle? Niin kuin puolustusvaliokunnan
puheenjohtaja ed. Ilkka Kanerva, toi esille, tämä tapahtuma
tuo uutta pohdittavaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan
ja puolustusvaliokunnalle. Päivitystä on seurattava
hyvin tarkoin.
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, nyttemmin Venäjä,
ovat olleet monesti toisen maailmansodan jälkeen eri puolilla.
Entä tuon tiistain jälkeen, löytävätkö nämä kaksi
suurta toisensa uudella tavalla ja onko tässä jotain
tehtävissä myös Suomen taholta siitä huolimatta,
että olemme unionin jäseniä ja osa unionin
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?
Samoin on kysyttävä: Mikäli tekijät,
heidän taustajärjestönsä ja
tukijamaansa saadaan selville, olisiko Haagin kansainvälinen
sotarikostuomioistuin oikea paikka laittaa lopullinen piste tälle
tapahtumalle, vai käykö niin, että tykkien
ja ohjusten sinfonia peittää lopulta alleen oikeusprosessin?
(Puhemies koputtaa)
Islamilaisten maitten taholta tuli myönteistä osanottoa.
Puhemies:
Ed. Seivästö, 2 minuuttia.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Nämä mielettömät
terrori-iskut pakottavat moniin uudelleenarviointeihin totutuissa
poliittisissa johtopäätöksissä.
Minä pohdin ja kysyn kahta perustavan laatuista asiaa.
Tehty terrori-isku olisi yhtä hyvin voinut kohdistua
ydinvoimalaan. Tämä uhka mielessä: Pakottaako
se meidät uudelleenarvioimaan ydinvoiman turvallisuuden
energialähteenä?
Toinen kysymys: Isku osoittaa, että sodankäynnin
muodot ja jopa logiikka ovat muuttuneet. Joudummeko uudelleenarvioimaan
puolustukseen käyttämiämme voimavaroja?
Ovatko asejärjestelmämme, jopa modernit sellaiset,
joista mekin täällä käymme keskustelua,
auttamattoman vanhanaikaisia todellisia turvallisuusuhkia vastaan?
Yhdysvaltain presidentti Georg W. Bush on todennut: "Me emme
ole kohdanneet terroria vaan sodan." Epäilemättä kysymys
on sodasta, jota pienellä liekillä ja patoutuneella
vihalla on käyty jo vuosikymmen lähinnä Lähi-idässä.
Nyt ensi kerran tuo sota tavoitti Amerikan mantereen. Tuon sodan
leimahduksia ovat olleet iskut amerikkalaisiin lähetystöihin,
sotilaiden käyttämiin kahviloihin ja sota-aluksiin,
ja sen käänteisenä puolena ovat olleet
amerikkalaisten iskut, ohjusiskut, milloin Tripoliin, milloin Sudaniin, Afganistaniin
tai Irakiin. Hirvittävintä on väkivallan
kumuloituminen, joka koston kierteen käynnistyessä voi
saada vieläkin hirvittävämpiä muotoja.
New Yorkissa ja Washingtonissa nähty häikäilemättömyys
voi äärimmillään käyttää vaikka
joukkotuhoaseita, bakteriologisia ja biologisia.
Arvoisa puhemies! Näiden uhkien edessä olemme
perinteisellä sotilaallisella voimankäytöllä voimattomia.
Tarvitaan poliittisia ratkaisuja, tarvitsemme yhteistyötä yli
kulttuuri-, uskonto- ja elintasorajojen ja ennen kaikkea koko maailman
yhteisiä, ei vain yksittäisen maan tai maiden
ponnisteluja.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministerin ilmoituksen
arvioon ja linjaan voi yhtyä.
Kolme näkökohtaa:
Ensinnäkin, turvallisuuden avain myös terrorismia
vastaan on yhteistyö. Ihmisten kohtalot on liitetty yhteen
kiinteämmin ja kiinteämmin hyvinkin arvaamattomalla
tavalla. Yhteistyön tiivistämisessä Suomi
voi aina tehdä esiintyessään foorumeilla
jotakin.
Toisekseen, kauheudet erottavat isot ja pienet asiat toisistaan.
Olennainen ja vakava on siilautumassa ehkä muutenkin tässä ajan
juoksussa epäolennaisesta ja pinnallisesta. Uskon, että ihmisten
mielissä tämä ero on kirkas. Jospa politiikassakin
nähtäisiin enemmän se, mikä meitä yhdistää,
kuin se, mikä erottaa.
Kolmanneksi, terrorihyökkäyksissä murskataan
ihmisyys. Sen rinnalla on kysymys myös avoimen yhteiskunnan
tulevaisuudesta. Avoin yhteiskunta, jollainen myös Suomi
on, perustuu ihmisten ja kansalaisten keskinäiseen luottamukseen.
Avoin yhteiskunta haavoittuvuudessaankin on puolustamisen arvoinen.
Jari Vilén /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Tämän kaltainen harkittu
ja äärettömän julma hyökkäys
herättää meissä kaikissa varmaan
hyvin monenlaisia tunteita: pelkoa, hämmennystä, tuskaa
ja vihaakin. Toivon kuitenkin, että kukaan meistä ei
antaisi sijaa harkitsemattomille teoille, juuri kuten ulkoministeri
sanoi, hyökätä jotakin yhtä uskonnollista
tai kulttuurista ryhmää vastaan tai tehdä sitä pahinta
virhettä, minkä voisimme tehdä: rakentaa
muureja ja valleja meidän ympärillemme, Euroopan
unionin ympärille tai Yhdysvaltain ympärille.
Vaikka se on kuinka vaikeaa, toivon, että meillä on
rohkeutta pitää kuitenkin yhteiskuntamme avoimena
ja kansalaisyhteiskuntana. Toivon, ettei tätä tilaisuutta myöskään
hyödynnettäisi siten, että muuttaisimme
lakeja niin, että keskeisiä kansalaisvapauksia jouduttaisiin
uudelleen arvioimaan.
Toivon, että Yhdysvaltain lainsäätäjillä ja
Yhdysvaltain presidentillä on ennen kaikkea rohkeutta tähän
ja rohkeutta siihen, että he uskovat ja luottavat myös
kansainvälisen oikeuden mahdollisuuksiin tarttua syyllisiin
esimerkiksi juuri kansainvälisessä oikeustuomioistuimessa.
Uskon, että sillä tavoin me voimme parhaiten vastata
tämän kaltaisiin tekoihin ja tukea ja osoittaa
solidaarisuutta, mitä hallituskin on omalta osaltaan tehnyt.
Katja Syvärinen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä yhdysvaltalainen
tragedia on aiheuttanut huolta läheisistä, inhimillistä hätää ja
surua kaikkialla maailmassa. Tässä tilanteessa,
kuten aina muulloinkin, terrorismi on yksiselitteisesti tuomittava
ja syylliset on saatava oikeuden eteen ja tuomittava. Summittaiset
kostoiskut tilanteessa vain jatkaisivat vihan ja terrorismin kierrettä.
Tällaisten järjettömien tapahtumien
johdosta myös demokratia ja avoimuus voivat olla uhattuina.
Olisi todella surullista, jos nyt tapahtunut johtaisi rajoituksiin,
joilla kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja ihmisten liikkuvuutta
ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon
rajoitettaisiin. Siksi olisikin todella pidettävä malttia,
ennen kuin ryhdytään tilanteen johdosta toimiin
Euroopan unioninkin alueella.
Meillä täällä Suomen eduskunnassa
on tietysti huoli suomalaisista, oman maamme ja kansalaistemme hyvinvoinnista,
mutta meillä on vastuu myös maailmanrauhasta ja
sen puolesta meidänkin on toimittava. Tässä kansainvälinen
köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen taistelu
on ensi sijalla.
Antero Kekkonen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Olisi tärkeätä,
että tässä keskustelussa, tässä yhteydessä,
ei käytettäisi sotaretoriikkaa. Näinhän
on käynytkin. Emme ole käyttäneet sotaretoriikkaa.
Mieluummin lähtökohtana tulisi pitää sitä,
mikä hyvin tuli esille ulkoministeri Tuomiojan puheenvuorossa.
Puhumme rikoksesta ihmisyyttä vastaan ja toteamme, että on
olemassa yksimielinen tahto tuomita väkivalta. Sen jälkeen
voimme puhua instituutioista. On epäilemättä niin,
että Nato on yhtenäinen jo artikla 5:n tähden.
On varmaan myös niin, että Euroopan unioni on
yhtenäinen.
Mutta tämän jälkeen katseet kohdistuvat
tietenkin Yhdistyneisiin kansakuntiin, YK:hon. Nyt tulemme ehkä tärkeimpään
kysymykseen: mikä on YK:n mahdollisuus toimia tässä?
YK:hon kuitenkin sisältyy valtava määrä toivoa,
valtava määrä uskoa, valtava määrä kansainvälisyyttä, käytännöllisesti
katsoen kaikki maailman maat. Kysymys kuuluukin: mikä on
YK:n mahdollisuus toimia tässä tilanteessa?
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk:
Puhemies! Olemme kaikki hyvin järkyttyneitä viime tiistain
tapahtumista. Hallituksen kannanotot ovat olleet täysin
oikeita. Jäin kuitenkin miettimään pääministerin
toteamusta, ettei USA:n tapahtumilla liene suoraa vaikutusta Suomen
kansalliseen turvallisuuteen. Onko kuitenkin niin, että kyseinen
tapaus vaikuttaa väistämättä turvallisuuspoliittiseen
toimintaympäristön tarkistamiseen siltä osin,
että terrorismin vastustamisesta täytyy tulla
yhä tärkeämpää myös
meillä Suomessa, puhumattakaan EU:n turvallisuuspolitiikasta?
Eivätkö tapahtumat vaikuta uudella tavalla turvallisuuspoliittiseen
keskusteluagendaan kansainvälisessä yhteisössä,
jossa Suomikin on mukana, ja joutuu väkisinkin pohtimaan,
muuttaako USA:n tapaus perinteistä käsitystä sodasta ja
sen luonteesta? USA:han puhuu kuitenkin tapauksesta myös
sotana.
Jos terroritekoja tehdään aina vain useammin ja
myös kauheammin eri kansainvälisten kokousten
yhteydessäkin, kuten tänä vuonna on ainakin pari
kertaa tapahtunut, eikö meille ole silloin jo pysyvästi
tullut uudenlainen asetelma, joka heijastuu myös meihin
suomalaisiin, koska olemme mukana kansainvälisessä toiminnassa
emmekä siitä halua eristäytyä?
Eristäytymisen oppi ei missään tapauksessa
olisi oikea tie. Voi olettaa, että me kansalaiset väistämättä ajattelemme
tämän jälkeen henkilökohtaista
turvallisuutta aivan uudella tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi tulee
mieleen se, että monet tiedostavat kemiallisten aseiden
merkityksen ja sen, että terrori-iskut voidaan mahdollisesti
toteuttaa myös näin ja sen seuraukset ja tuhon
vaikutukset ulottuvat helposti myös Suomeenkin.
Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Myötätuntomme on Yhdysvaltain
kansakunnan puolella, niin kuin täällä on
hyvin selkeästi tullut esiin. Kansainvälistä yhteistyötä on
tiivistettävä asioitten selvittelyssä ja
ihmisoikeuksien kunnioitus on asetettava avainasemaan selvitystyössä.
Joku ministereistä mainitsi aluksi, että Suomen
viranomaisilla on hyvät yhteistyöverkostot terrorismia
seuraaviin elimiin. Minusta meidän on tunnustettava se
tosiasia, että terrorismia seuranneet elimet eivät
ole olleet tämän kysymyksen yhteydessä ajan
tasalla. Vielä ei ole tiedossa, olisivatko ne voineetkaan
olla. Mutta tämä on mielestäni asia,
johon on kiinnitettävä huomiota. Tämän
tyyppiseen iskuun on tietysti erittäin vaikea varautua
etukäteen.
Meillä on käsiteltävänä puolustuspoliittinen selonteko
täällä eduskunnassa. Mielestäni
on hyvin selkeä havaita se, että terrorismi lienee
meillekin kaikkein suurin uhka tulevaisuudessa. On mietittävä,
mitä tämä uhkakuva merkitsee meidän
varautumisessamme. Me olemme avoliitossa Naton kanssa. Antaako tällainen
avoliitto meille ääritapauksessa samat turvallisuustakuut, jotka
täysjäsenyys antaisi, on pohdittava asia.
Jaakko Laakso /vas:
Arvoisa puhemies! Tietyllä tavalla kansainvälinen
yhteisö on tällä hetkellä vedenjakajalla.
Me omalta osaltamme voimme vaikuttaa siihen, miten kansainvälisen yhteisön
asema vahvistuu. Vahvistuuko Yhdistyneiden kansakuntien asema? Mitä Suomi
tekee ja miten Suomi toimii, jotta Yhdistyneiden kansakuntien asema
järjestönä, jossa kaikki maailman maat
ovat mukana ja joka ehkä parhaiten juuri tästä syystä kykenee
vastaamaan myös niihin uusiin uhkiin, joita nyt käsittelemme,
vahvistuu, vai tekeekö kansainvälisen yhteisön
osa toisenlaisen johtopäätöksen, eli
vahvistetaan vain osaa kansainvälisistä järjestöistä,
sellaisia, joissa kaikki eivät ole mukana.
Omalta osaltani yhdyn pääministeri Lipposen toteamukseen,
jonka mukaan Yhdysvaltojen tapahtumilla ei ole suoraa vaikutusta
Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Suomalaisia kohteita vastaan
suunnattavien terrori-iskujen todennäköisyys koti-
ja ulkomailla on vähäinen. Me kaikki tiedämme,
että tämä johtuu siitä, että Suomella
on sellainen kansainvälinen maine, että me olemme
perinteisesti olleet edesauttamassa kansainvälisten konfliktien
ja ristiriitojen ratkaisua tavalla, joka on saanut kaikkien osapuolten
tuen.
Rouva puhemies! Vaikka Yhdistyneiden kansakuntien aseman vahvistaminen
on tärkein elementti suuntauduttaessa terrorisminvastaiseen yhteistyöhön,
on tässä yhteydessä kuitenkin muistutettava
siitä, että muutama vuosi sitten tasavallan presidentti
Martti Ahtisaari teki aloitteen Euroopan unionin, Yhdysvaltojen
ja Venäjän huippukokouksen järjestämisestä.
Mielestäni tämä aloite on sellainen,
joka olisi nyt toistettava ja jolle olisi annettava sisältö,
joka olisi nimenomaan terrorisminvastaisten toimien löytäminen
yhteistyössä.
Eva Biaudet /r:
Arvoisa puhemies, ärade talman! Paljon on sanottu täällä tänään
erittäin tärkeitä asioita. Jokaisella
meistä on varmasti tällaisessa tilanteessa, jossa
tunne turvallisuudesta kuitenkin horjuu jonkin verran myös
omassa maailmassamme, tarvetta järjestellä asioita
lokeroihin ja jotenkin järjestää hyvät
kansat ja huonot tai pahat jollain tavalla erilleen. Haluaisin kuitenkin
muistuttaa meitä siitä että olisi tärkeää pyrkiä näkemään
ryhmien ja stereotypioiden taakse, eikä ehkä niin
yksinkertaisesti, kuin joskus mediassa nähdään,
kun jaotellaan kansakuntia hyviin ja huonoihin tai pahoihin. Vaikka
selviäisikin, ja niin ei ole vielä tapahtunut,
että joku on toiminut jonkun kansan nimeen, kumminkin pitäisi
aina kysyä, onko siltä kansalta kysytty, haluavatko
he näin toimia, haluavatko he, että joku toimii
heidän puolestaan jonkin uskonnon tai asian puolesta.
Ulla Anttila /vihr:
Arvoisa puhemies! Nämä terrori-iskut ovat
järkyttäneet koko maailmaa ja nostaneet syviä myötätunnon
tunteita uhreja, heidän läheisiään
ja Yhdysvaltain kansaa kohtaan. On välttämätöntä,
että demokraattiset maat toimivat yksituumaisesti terrorismia
vastaan. Kansainvälisen yhteisön on pyrittävä saamaan
terroristit ja heidän tukijansa oikeuden eteen.
Olen samaa mieltä kuin ed. Biaudet sen suhteen, että on
vältettävä leimaamista eli on eroteltava
syylliset syyttömistä. Vastaiskun ollessa harkinnassa
Euroopan unionin on toimittava ehdottomasti sen suuntaisesti, että vastaiskutoimenpiteisiin
ei ryhdyttäisi.
Yhdysvaltain tapahtumat muuttavat myös turvallisuuspoliittista
keskustelua Suomessa, eli hyvin ajankohtaiseen aikaan hallituksen
selontekokäsittely nyt ajoittuu. Terrorismin ennaltaehkäisyyn
puolustuspoliittinen suunnittelu perinteisessä strategisessa
mielessä ei sovellu, eivätkä sotilaallisen
kriisinhallinnan 90-luvun strategiat myöskään
käy terrori-iskujen ehkäisyyn.
Päätoimittaja Robert Karniol on arvioinut,
että painopiste terrorismin ehkäisyssä siirtyy
tiedusteluun ja diplomatiaan ja kaiken kaikkiaan vaarana on pohjoisen
rikkaiden ja etelän köyhien maiden vastakkainasettelu.
Tämä Karniolin hahmotelma on yhdensuuntainen vihreiden
pitkään esittämän näkemyksen
kanssa, että kriisinhallinnan voimavaroja on siirrettävä nimenomaan
kriisien ennaltaehkäisyyn. Tällä tavoin
estetään myös sitä, että terroristit
saavat tukijoita alueellisten konfliktien uhreista.
Sakari Smeds /kd:
Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa tapahtuneissa terrori-iskuissa
ei ole mitään puolustettavaa. Ne ovat häikäilemättömyydessään
yksiselitteisesti tuomittavia ja inhottavia. Vastenmielisiä ovat
olleet myös ne ilonpurkaukset, joita käsittämätöntä kyllä maailmalla
on tapahtumien johdosta nähty. Vapautta ja demokratiaa
puolustavien maiden on nyt annettava tarvittava apu syyllisten saamiseksi
selville ja edelleen oikeuden eteen. Ulkopolitiikan johtajille on
tässä työssä annettava yhtenäinen
tuki.
Ympäristöministeri on meidän muiden
tapaan julkisuudessa niin ikään pohtinut tapahtuneita terroritekoja,
tuominnut ne, mutta toivonut Yhdysvaltain miettivän politiikkaansa
jatkossa. Hän on tässä yhteydessä tuonut
esille näkemyksensä siitä, että Yhdysvaltain
politiikka olisi presidentti Bushin hallinnon aikana ollut ylimielistä.
Ministeri viittasi ydinase- ja ilmastopolitiikkaan. Monille meistä on
jäänyt epäselväksi, mitä yhteyttä niillä on
viime päivien tapahtumiin ja miksi ministeri nosti näkemyksensä esille
juuri nyt. Kohteliaimmin tiedustelen, onko ministerillä mitään
selvennettävää julkisuudessa olleisiin
lausuntoihinsa.
Ajassamme on ilmiöitä, joissa väkivaltaa
esimerkiksi kansalaisaktivismin osana pyritään
ymmärtämään ja selittelemään.
Toisaalta maailma janoaa väkivaltaa ihannoivaa viihdetarjontaa. Tällä tiellä väkivallasta
uhkaa tulla eräällä tavalla hiljaisesti
laillistettua. Toivon, että me lainsäätäjät
heräämme myös näihin väkivallan
henkeä lisääviin tekijöihin.
Ympäristöministeri Satu Hassi
Arvoisa puhemies! Terrorismi, kuten moni jo on todennut, on
rikos ihmisyyttä vastaan, eikä terrorismilla voida
edistää mitään hyvää yhteiskunnallista tavoitetta.
Sillä voidaan edistää vain sekasortoa, väkivaltaa
ja vihaa.
Kuten varmaan meistä jokainen, minäkin olen miettinyt
sitä, mikä tämän järjettömän
teon taustalla on voinut olla ja miten jatkossa voitaisiin toimia,
jotta vastaavat tapaukset voitaisiin estää. Eilen
käydessäni Jyväskylässä vihkimässä kompostointikoelaitoksen,
jonka tarkoituksena on tutkia menetelmiä, joilla yhdyskuntajätteen
kompostointia voidaan parantaa, puhuin aiheesta kompostointi, kompostoinnin
merkityksestä. Se oli puheeni aihe siellä, mutta
kun tilaisuuden jälkeen juttelin muutaman toimittajan kanssa,
sitten tämäkin aihe nousi esille vapaasti assosioivassa
keskustelussa. Myönnän, että sananvalintani
keskustelussa oli huono ja varsinkin tilanteeseen nähden.
Pidän edelleen hyvin tärkeänä sitä,
että pohditaan paitsi erilaisia tiedustelupalvelujen toiminnan
tehostamiskeinoja, erilaisia poliisi-, turva- ym. menetelmiä,
myös syvemmin sitä, mikä luo kasvualustaa
terrorismille ja miten tätä voidaan estää.
Olen hyvin iloinen siitä, että tässä eduskuntakeskustelussa
nimenomaan tämä puoli asiasta on tullut hyvin
monessa puheenvuorossa esille. Tätäkin keskustelua
kuunnellessani minulla itselläni on ollut sellainen tunne,
että on hyvä olla suomalainen, niin kuin monessa
muussakin yhteydessä tällainen tunne on itselleni
tullut.
Haluan mainita yhden ... (Puhemies koputtaa)
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Kuten täällä on moneen
otteeseen todettu, kansainvälinen yhteisö on yksimielisesti
tuominnut Yhdysvaltoihin suunnatut terrori-iskut. Täällä on
jo todettu, että Euroopan unionin yleisten asiain neuvosto
eli ulkoministerit ovat tämän tehneet eilen, Nato myöskin
eilen. Haluan tässä yhteydessä tyydytyksellä todeta,
että myöskin Euroopan neuvoston ministerikomitea,
joka edustaa 43:a maata, on samoin tuominnut tämän
terrori-iskun ja pitää erityiskokouksen 21. päivänä syyskuuta.
Puhemies! Täällä on tullut monia
viisaita sanoja sanotuksi tästä. Nostan esille
myös pari näkökulmaa lisää.
Venäjän presidentti Putin on monessa yhteydessä todennut,
että tarvitaan parempaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismin
ja fundamentalismin vastaisessa taistelussa. Viimeksi hän
teki niin käydessään täällä Suomessa.
Suomessa tämä on tulkittu vähän
sillä tavalla, että presidentti Putin puhuu omasta
asiastaan eli Tshetshenian tilanteesta. Varmasti näinkin
voidaan tulkita, mutta uskon, että tämä terrori-isku
Yhdysvaltoihin antaa kyllä lisäpontta presidentti
Putinin sanoille. Nythän Yhdysvaltojen ulkoministeri Powell on
tietojen mukaan jo esittänyt laajamittaista taistelua terrorismia
vastaan ja näyttää siltä, että yhä selvemmäksi
käy se, että äärimuslimit todennäköisesti
ovat tämän iskun taustalla, joten tämäkin
antaa pontta presidentti Putinin näkemyksille. Tässä olisi
ehkä eräs lähtökohta, jossa
koko kansainvälinen yhteisö voisi olla mukana.
Puhemies! Toinen, joka täällä on
tullut jo esille, on koston kierteen katkaisu. On tärkeää se, että syylliset
löydetään ja heitä rangaistaan.
Mutta on myös tärkeää se, että Yhdysvaltojen
päättäjät nyt omaisivat harkintaa
ja viisautta, niin ettei tämä koston kierre pääsisi
sytyttämään entistä suurempaa
paloa tässä maailmassa. (Puhemies koputtaa)
Puhemies! Lopuksi lainaan meidän arkkipiispamme Jukka
Paarman sanontaa eiliseltä päivältä:
"Parasta rauhantyötä on toimia epäoikeudenmukaisuuden
ja köyhyyden poistamiseksi. Se vie maaperän vihan
ja terrorin kasvulta."
Matti Vanhanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen ja kotimaisten viranomaisten
tähänastiset toimet ansaitsevat kaiken tuen, kuten myös
se päätös, jota hallitus on yleisten
asiain neuvostossa ollut tekemässä ja jossa tärkeintä on se,
että on annettu lupaus auttaa syyllisten saattamisessa
oikeuden eteen. Mikäli tähän tekoon osalliset
ovat jättäneet jossain vaiheissa jälkiä Eurooppaan,
täytyy eurooppalaisten valtioiden viranomaisten saumattomalla
ja tiiviillä yhteistyöllä nämä jäljet
löytää. Samaa yhteistyötä toivottavasti
saadaan myös Venäjän kanssa aikaiseksi.
Oikeastaan tärkeintä terrorisminvastaisessa työssä juuri
nyt olisikin se, että syyllisten etsinnässä kaikki
maailman valtiot saataisiin etsimiseen mukaan, sillä olisi
myös suuri ennalta ehkäisevä vaikutus.
Tässä teossa todennäköisesti osalliset
ovat yrittäneet peittää jälkensä mahdollisimman
hyvin, ja siksikin olisi tärkeää, että olkoot
jäljet kuinka vähäisiä hyvänsä,
ne löydettäisiin.
Luulen, että hyvin monet jo tässäkin
keskustelussa ja myös hyvin monet kansalaiset ovat omissa
ajatuksissaan miettineet, mitä kaikkea tämä vaikuttaa
tulevaisuuteen, kuinka turvallinen yhteiskunta on, kuinka turvallinen
myös Eurooppa on. Näitä kysymyksiä tullaan
esittämään hyvin paljon, ja on erilaisia
ajatuksia siitä, mihin tämä saattaa johtaa.
Näillekin pohdinnoille on aikanaan aika löydettävä,
mutta nyt on kaikki voimavarat keskitettävä yhdysvaltalaisten
auttamiseen ja syyllisten kiinni saamiseen.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Nuo tapahtumat ovat sielun syvyyksissä ja ne
kaipaavat ulos puhumista, ja tämäkin on erinomainen
tilaisuus.
Täällä on korostettu sekä terrorismin
syiden poistamista että varautumista sen torjuntaan yhteistyöllä aivan
oikeutetusti. Terrorismin torjunta on kriisinhallintaa. Hallituksen
puolustus- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on pureutunut tähän
kysymykseen. Poliisilla on siinä selkeä tehtävä:
kansainväliset yhteydet. Haluan peräänkuuluttaa
sitä, että nuo voimavarat ovat riittävät. Emme
tee poliisivaltiota, mutta pitää olla riittävät
voimavarat saada tietoa ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin.
Täällä on myöskin ensimmäisen
kerran selonteossa mainittu, että Puolustusvoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä
pitää olla
valmiudet ottaa vastaan kansainvälisistä lähteistä maamme puolustamista
koskevia tietoja. Minusta tämä on laitettava toimeen
mahdollisimman pian, koska sitä kautta on saatavissa, esimerkiksi
Naton rauhankumppanuusyhteistyön kautta, niin kuin jo saadaankin,
tietoja, jotka ovat tarpeen silloin, kun viranomaiset kotimaassa
mutta myös kansainvälisesti toimivat laajassa
yhteistyössä, jota kautta sitten pystytään
hyvissä ajoin ennakoimaan näitä.
Mikko Immonen /vas:
Arvoisa puhemies! Terrori-iskut Yhdysvalloissa ovat järkyttäneet koko
maailmaa. Kaiken surun keskellä meidän poliittisten
päättäjien on kyettävä näkemään myös
eteenpäin.
Ensimmäinen johtopäätös
on selvä: tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismia
vastaan. Silmitöntä väkivaltaa ei voi
oikeuttaa mikään päämäärä.
Mutta ihmiskunta tarvitsee laajaa yhteistyötä myös
nälän ja köyhyyden poistamiseksi sekä malarian,
aidsin ja muiden tautiepidemioiden voittamiseksi. Maailma tarvitsee
yhteistyötä kansainvälisen kaupan sosiaalisesti
ja ekologisesti oikeudenmukaisten sääntöjen
kehittämiseksi. Yhteistyötä tarvitaan
myös köyhimpien maiden velkojen anteeksiantamiseksi
ja YK:n vahvistamiseksi.
Arvoisa puhemies! En tarkoita sanoa, että poistamalla
köyhyys voitaisiin poistaa terrorismi, mutta uskon, että kun
kolmannen maailman ongelmia poistetaan, samalla poistetaan sitä katkeruutta,
jota hyväksi käyttämällä terroristit
ovat saaneet itselleen niin tukijoita kuin ymmärtäjiä. Läntisen
maailman on näytettävä, että se
ei ole huolissaan vain omasta turvallisuudestaan. Rikkaiden maiden
on otettava ja oltava tosissaan maailman kehitys- ja ympäristöongelmien
ratkaisemisessa. Tosissaan oleminen maksaa, mutta se maksaa loppujen
lopuksi paljon vähemmän kuin yritys luoda turvallisuutta
aseistautumalla hampaisiin asti.
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:
Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa ollut tapahtumasarja on pysäyttänyt
koko maailman aikakellon. Kun maalliset tukirakenteet romahtavat,
arvomaailma on muuttumassa koko maailmassa. Se tarkoittaa myöskin
sitä, että uskontojen välinen sota on
pystyttävä pysäyttämään.
Suomi pienenä maana voi olla yksi, josta voidaan saada
henkilö, joka lähtee selvitystyöhön,
mutta tietenkin tähän tarvitaan Yhdistyneitä kansakuntia
ja Euroopan unionia mukaan näissä kysymyksissä.
Meidän maamme nuoriso tuntee syvästi pelkoa,
ja myös muut kansalaiset, ja tämä pelkotila pitää pystyä viemään
pois. Tässä on tehtävää hallituksella
ja meidän eduskunnallamme ja koko yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmällä.
Meidän tärkein tehtävämme on
rauhan turvaaminen ja säilyttäminen maassamme
ja koko maailmassa.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen toimet ovat olleet erittäin
johdonmukaisia tässä meitä kaikkia syvältä puhuttelevassa
tilanteessa. Siitä haluan omasta puolestani ihan lausua
kiitokset koko hallitukselle ja erityisesti avainministereille.
Traagista tapahtumasarjaa seuraava tarkastelu synnyttää monia
isoja kysymyksiä. Huolimatta jo pitkään
tiedostetusta terrorismin ja rikollisuuden uhasta jouduimme havahtumaan
mittakaavaltaan aivan uudenlaiseen terroritekoon. Terrori-isku oli
järkyttävä esimerkki avoimen yhteiskunnan
haavoittuvuudesta. Vaikka maamme on monessa suhteessa kansainvälisesti
vertailtuna etuoikeutetussa asemassa, koettu hyökkäys,
isku, pakottaa arvioimaan myös omaa turvallisuuspolitiikkaamme
uudesta näkökulmasta. Tähän tarjoaa
meneillään oleva turvallisuuspoliittisen selonteon
käsittely hyvän mahdollisuuden.
Nykyisessä maailmassa emme välttämättä käykään
perinteistä sotaa. Terrorismin ja järjestäytyneen
rikollisuuden uhka osoittautui Yhdysvaltoihin tehdyssä hyökkäyksessä ehkä jopa
pelottavammaksi vaihtoehdoksi. Nykyisessä tilanteessa vihollinen
ei enää olekaan selkeästi tunnistettavissa
eikä uhka paikallistettavissa. Vaikka terrorismiin liittyvät
uhkat ovat jo olleet tarkastelun kohteena, nähdyn hyökkäyksen
laajuus pakottaa maailmanlaajuisesti yhteistyössä etsimään
terrorismin ehkäisyyn ja terrorismin tukahduttamiseen painopisteitä ja
uusia sisältöjä. Mutta, arvoisa rouva
puhemies, kuitenkin kaikkein tärkeintä on se vastuu
omasta lähiyhteisöstä.
Pertti Mäki-Hakola /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Amerikassa on tapahtunut hirveitä.
Kun tiistaina televisiosta seurasi ensimmäistä kertaa tapahtumia,
tuntui, että elää täysin jossakin
oudossa maailmassa, ja kylmät väreet menivät
pitkin selkäpiitä. Kun katsoi ihmisiä siellä tornitalojen
ikkunoissa yli 300 metrin korkeudessa kuolema takana, kuolema edessä,
siinä jo karskimmankin miehen silmäkulma alkoi
kostua.
Pääministeri Lipposelle annan erittäin
suuren tunnustuksen siitä rauhallisuudesta ja määrätietoisuudesta,
jolla hän Suomen kantaa on tässä tuonut
esille ja selkeästi linjannut meidän politiikkamme
tästä eteenpäin.
Ministeri Itälä ja tässä tapauksessa
myös ulkoministeri Tuomioja omalta osaltaan ovat myös selkeästi
tuoneet esille sen linjan, mitä me tässä tapauksessa
harjoitamme, ja ovat asettaneet sanansa erittäin hyvin
ilman, että mitään ristiriitoja on päässyt
syntymään.
Minun täytyy sanoa, että minulle tuli paha mieli,
kun luin tänä aamuna Helsingin Sanomista ympäristöministerin
kannanottoja tähän tapaukseen. Ministeri on ollut
vihkimässä kompostointilaitosta Jyväskylässä ja
siinä yhteydessä samaan aikaan, kun kaivetaan
vielä vainajia raunioista, ministeri lähtee arvioimaan
ilmastopolitiikkaa ja ydinasepolitiikkaa. Miten ministerin harkintakyky
voi tällä tavalla pettää? Minä toivon,
että ministeri Hassilla tällä hetkellä tuntuu jonkinlainen
pistos sydämessään siitä, mitä tuli sanottua.
Jos henkilökohtaiset antipatiat edellyttävät
tällaista lausuntoa, olisi voinut ehkä hiukan pidempään
odottaa.
Kaiken kaikkiaan muuten hallitus on erittäin hyvällä tavalla
hoitanut tämän asian. Minä toivon, että tästä yhdestä mustasta
pisteestä tämän prosessin ympärillä hallituksen
piirissä ei pääse syntymään
väärää käsitystä asiasta,
vaan se linja, mitä pääministeri on linjannut,
myös selkeästi välittyy meille ulkomaailmaan.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Tämän tapahtumasarjan uutisoinnin
eräs järkyttävä piirre ovat
olleet kuvat juhlivista ja iloitsevista lapsista, naisista ja miehistä esimerkiksi
Lähi-idässä, Egyptissä tai Pakistanissa.
Samalla kun tuhannet ihmiset kuolevat ja vammautuvat raunioihin,
toiset järjestävät pitoja tapahtuneen
kunniaksi. Onneksi näidenkin maiden poliittiset johtajat
ovat tuominneet hyvin selkeästi terroriteon, mutta tuhansia
ihmishenkiä vaatineen hyökkäyksen juhlinta
kansan keskuudessa herättää pelon siitä,
että terrorismin siemen ei koske vain pientä äärijoukkoa
jossakin Afganistanin vuoristossa, vaan että se on levinnyt
laajojen kansanjoukkojen keskuuteen ja on siten vakavasti otettava
uhkakuva tulevaisuudessakin.
Mielestäni tämä tulisi nyt huomioida
erityisellä vakavuudella niin Suomen kuin Euroopan unionin
harjoittamassa kehitysyhteistyössä ja ulkopolitiikassa.
On varottava lietsomasta vihamielisiä asenteita. Viime
keväänä Euroopan unionin ulkoasiainkomissaari
kytki Suomen kahden muun Euroopan unionin maan ohella juutalaisvastaisten
vihamielisyyttä ja rasismia lietsovien oppikirjojen rahoittamiseen
palestiinalaiskouluissa. Toivon, että kehitysyhteistyövaroja
käytettäessä ja kohdennettaessa aiempaa
tarkemmin näidenkin tapahtumien jälkeen huomioidaan
terrorismin ehkäisy. Erityisen tärkeäksi
turvallisemman tulevaisuuden luomisessa nousee lasten ja nuorten
asenteisiin vaikuttaminen. Juuri heitä on helpoin houkutella
itsemurhaiskuihin ja heidän välityksellään
vihan kierre siirtyy tulevaisuuteen.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut
minusta esimerkillisellä tavalla sen, miten Suomen eduskunta pystyy
yksituumaisesti näitä vaikeita asioita miettimään
ja tekemään myös omia ehdotuksiaan. Tässä mielessä demokratia
toimii erittäin mallikkaasti.
Täällä on korostettu minun mielestäni
aivan oikein sitä, miten YK tähän tulisi
mukaan. Itse kysyisin, olisiko rakennettavissa sellainen järjestelmä,
jota myös talouselämässä mietitään,
tällainen early warning -järjestelmä,
jossa pystyttäisiin näkemään
tietyistä yhteiskunnallisista merkeistä, että nyt
on jotain tapahtumassa ja pitää varoa. Mihin tämä sitten
sijoitettaisiin? Onko se esimerkiksi YK New Yorkissa, jossa tosiaan kaikki
maailman valtiot ovat mukana.
Aikataulullisesti tietysti tilanne on se, että ensiksi
koetetaan saada selville, ketkä ovat syyllisiä,
miten syyllisyyskysymys ratkaistaan, kuka sen ratkaisee, mikä on
se elin, mitkä ovat ne toimenpiteet, jotka tehdään.
Nämä ovat ensimmäiset asiat, joihin tässä törmätään.
Yhdysvalloilla on tietysti kova paine löytää näihin
vastaus mahdollisimman nopeasti. Miten tässä toteutetaan
oikeusvaltioitten periaatteet, tämä on iso kysymys tässä suhteessa.
Muut asiat tulevat pitemmällä tähtäyksellä tämän
jälkeen, mutta tilanne osoittaa sen, etteivät maailman
organisaatiot eivätkä myöskään
pelisäännöt ole sillä tavoin
kunnossa kuin pitäisi, koska toisaalta tämä ehkä mittasuhteiltaan
on tullut yllätyksenä, mutta se, että periaatteessa
terrorismi saattaa näin myös tulla jossain vaiheessa esille,
ei kyllä ole tullut yllätyksenä. Tässä suhteessa
hallituksen kannattaa mielestäni Suomen osalta olla edelleen
aktiivinen ja yhtyä niihin kaikkiin hyviin voimiin, jotka
nyt ovat liikkeellä. Onneksi aina hyvät voimat
nousevat myös pahojen voimien vastapainoksi.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Niin ed. Skinnarin kuin lukuisissa muissa
puheenvuoroissa aikaisemmin on vedottu siihen, mitä YK
voisi tehdä, miten sen asemaa voisi vahvistaa, miten yhteistyötä terrorismia
vastaan. YK-vetoisesti on tehty koko tämä kansainvälisten
sopimusten verkko, jolla terrorismia on pyritty vastustamaan sekä siten,
että pystytään tutkimaan terroristiset
teot, selvittämään syylliset, että siten,
että pystytään myös luovuttamaan
tekijät ja käsittelemään oikeudessa
teot ja rankaisemaan niistä. Suuri pulma on se, että tämä sopimusverkko
on repaleinen eli on merkittäviä valtioita ja
lukuisia valtioita, jotka eivät ole keskeisiäkään
sopimuksia ratifioineet, hyväksyneet eivätkä panneet
täytäntöön. Nyt tässä tilanteessa
on kiitettävän yksituumaisesti kansainvälinen
yhteisö tuominnut terrori-iskut, ja tätä yksituumaisuutta
pitää käyttää hyväksi,
jotta tämä sopimusverkko saadaan kattavammaksi, yhtenäisemmäksi
ja jotta pystytään selvittämään sekä tulevat
että nämä teot kattavasti.
Edelleen tässä sopimusverkossa on parantamista.
Paraikaa siellä käsitellään
kattavampaa, Intian esityksestä tehtyä terrorisminvastaista
sopimusta. Sille toivoisi vauhditusta. Sen avulla pystyttäisiin
tämä sopimusverkko saamaan aika yksinkertaisin
toimin hyvinkin tiiviiksi. Jos samalla pystytään
YK:n roolia ja sen jokapäiväistä juoksevaa
toimintaa kehittämään terrorisminvastaisessa
työssä, on paljon saavutettu.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri sanoi,
että Yhdysvaltojen tapahtumilla ei arvioida olevan suoraa
vaikutusta Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Näin luultavasti
onkin. Kuitenkin suomalaisia liikkuu yhä enemmän
maailmalla ja on sattumaa, jos nyt kuolleiden keskuudessa ei ollut
kansalaisiamme. Nämä terroriteot osoittivat ainakin
itselleni, joka lensin USA:sta tiistaina Suomeen, jälleen
kerran sen, että meistä kuka tahansa olisi voinut
olla jossakin noista kaapatuista koneista tai luhistuneissa rakennuksissa.
Haluaisinkin edelleen korostaa sitä, että Suomen
on työskenneltävä terroristitoimintaa
estävästi edelleen ei vain omassa maassamme vaan myös
kansainvälisten yhteyksien kautta, ja avustustoiminnan,
puolustusvälineteollisuuden, energiapäätösten
jne. yhteydessä on otettava jatkossa myös terroristitoiminta
huomioon entistä paremmin.
Arvoisa rouva puhemies! Meidän ei tule väheksyä maamme
kansalaisten tuntemuksia tässä tilanteessa, huolta
omasta turvallisuudestaan tässä kansainvälistyneessä maailmassa,
samalla kun otamme osaa yhdysvaltalaisten suruun.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Pari miljoonaa suomalaista on joutunut seuraamaan
yhä uudelleen ja uudelleen tätä hirveää terroritekoa.
Noiden parin miljoonan katsojan joukkoon on mahtunut suuret määrät
myös lapsia. Lapset ovat erittäin haavoittuvaisia,
monet tuntevat syvää ahdistusta ja pelkoa.
Tapahtumat koskettavat lapsia myös ruohonjuuritason
yläpuolella. New Yorkissa oli määrä pitää ensi
viikolla YK:n yleiskokouksen lapsiasiain erityisistunto. Kokouksessa
oli määrä 82 valtionpäämiehen
voimin miettiä strategiaa lasten hyvinvoinnin kehittämiseksi
maailmassa. Nyt tämän terrori-iskun vuoksi istunto
on peruutettu eikä ole vielä mitään
tietoa siitä, koska kyseinen erityisistunto pidetään
vai pidetäänkö lainkaan.
Lasten asiat ovat jääneet ...
Puhemies:
Ed. Vahasalo, 2 minuuttia on kulunut jo kauan sitten.
Olavi Ala-Nissilä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri keskustelun
aluksi totesi, että kyse on iskusta yhteisiä kansainvälisiä arvoja
vastaan ja että ne on tuomittava kaikissa muodoissa. Tällainen
terrorismi vaatii todella laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja
myöskin Suomen aktiivista roolia niiden seurausten takia
ja ennen kaikkea tällaisen kehityksen eskaloitumisen estämiseksi.
Tässä on ensi sijassa kysymys nyt inhimillisistä arvoista,
rikoksen uhreista. Silti mielestäni on oikeutettua sanoa,
että tällaiselle terrorismille ei pidä antaa
myöskään oikeutta, ei mahdollisuutta,
raunioittaa kansainvälisen talouden perusteita, energiamarkkinoita,
valuuttamarkkinoita ja rahamarkkinoita. Tämä on
myös kysymys, joka vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä.
Uskon, että hallituksessa ja EU:n piirissä on myöskin
mietitty, mitä kaikkea tässä mielessä pitää tehdä.
Toivon, että siitä joskus myöskin ministerien
taholta kuullaan.
Lopuksi haluan todeta myöskin sen, että maailmalla
on todella laajaa ja mittaamatonta köyhyyttä.
Siinä mielessä tämä on haaste
kehitysyhteistyölle myös Suomen näkökulmasta,
kun tulevaisuudessa näitä asioita pohditaan.
Puhemies:
Arvoisat edustajat, olemme keskustelleet nyt runsaasti tästä asiasta.
Näkökulmat ovat olleet moninaiset ja niitä on
tullut paljon. Hallitus on kiitettävästi seurannut
istuntoa. Keskustelu on päättynyt.