Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen on vihdoinkin ryhtynyt puhumaan totta käynnissä olevan talouskriisin vaikutuksista. Hän on tänään Brysselissä — siinä muuten erittäin mielenkiintoinen paikan valinta — varoittanut, että maailmanlaajuisen pankkikriisin vaikutukset yrityksiin ja työpaikkoihin ovat vasta edessä. Brysselissä puhuessaan Vanhanen muistutti, että konkursseja ja luottotappioita on tulossa, kun rahoituskriisi alkaa vaikuttaa talouteen.

Työpaikoilla on jo yhteistoimintaneuvotteluja käynnistetty. Tämä totuus, että menee huonommin, on jo monen työpaikan arkea tällä hetkellä. Talous on nyt matkalla taantumaan, ja tämä tulee vaikuttamaan myös ihmisten arkeen, myös kuntiin ja kuntapalveluihin. Talouden kasvu ilmeisesti on hidastumassa, ehkä jopa pari prosenttia. On selvää, että eniten näistä kuntien vaikeuksista joutuvat kärsimään hyvin tavalliset ihmiset: eläkeläiset, lapsiperheet, vammaiset, monet ryhmät, jotka todella tarvitsevat kuntien palveluja. Nyt käännyn kuntaministerin puoleen — toivon, että hän ei pidä tätä pääministerin tämänpäiväistä puhetta pahana pelotteluna, kun arvioidaan talouden vaikutuksia — ja kysyn teiltä, kuntaministeri:

Oletteko te arvioinut ja onko hallitus arvioinut, mitä kuntatalouteen tulee vaikuttamaan, jos talouden kehitys on niin paha kuin mitä pääministeri on tänään sanonut?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Pääministerin kuvaus talouden tilanteesta koski tietenkin koko taloutta ja vähän pidempää kehityskulkua kuin pelkästään ensi vuotta. Me olemme todellakin osaltaan myös arvailujen varassa sen suhteen, millaiseksi talouskasvu sitten kuitenkin ensi vuonna kehittyy. Totta kai valtiovarainministeriössä sekä kuntatalouden osalta että laajemmin talouden osalta seurataan tilannetta tarkasti, mihinkä se tulee kehittymään, millaiseksi tuo ensi vuoden talouskasvu sitten loppujen lopuksi tulee asettumaan, koska se on kuitenkin kuntatalouden tärkein tekijä.

Jos talouskasvu on vähintäänkin kohtuullista ja sitä kautta verotulot kasvavat, niin sitä kautta myös kunnilla on mahdollisuus hyvin tästä tilanteesta selvitä, ja valtionosuuksien kautta valtio tekee myös oman osansa. Tällä vaalikaudella verotulot kasvavat selkeästi enemmän kuin mitä viime vaalikaudella, eli siinäkin mielessä tämä perustilanne on vähintäänkin kohtuullinen. Mutta tilannetta on ilman muuta tarkasti seurattava.

Arvoisa puhemies! Kuntaministerin vastaus jäi kyllä sellaiseksi, että siitä ei kai voi tulla muuhun johtopäätökseen, kuin että ei ole arvioita siitä, miten tämä tulee vaikuttamaan kuntatalouteen, tämä talouden taantuman ylöstulo. Hallituksen budjettiesitys on kaikessa olennaisessa viime keväänä tehdyn kehysratkaisun mukainen. Hallitus ei ole tähän mennessä reagoinut talouden uusiin, ikäviin uutisiin. (Ed. Saarinen: Ei millään lailla!)

Maailma on kuitenkin muuttunut aivan radikaalisti viime viikkojen aikana. Kaikkialla mietitään, mitä pitää tehdä myös kotimaan politiikassa. Hallituksen johto näyttää edelleenkin vannovan vain näiden aikaisemmin päätettyjen ylisuurten veronkevennysten nimiin katsomatta sitä tosiasiaa, että meillä kotitaloudet ovat velkaantuneet ihan eri tavalla kuin kahdeksan vuotta sitten. Kaksi kertaa enemmän on velkaantumisaste tällä hetkellä. (Ed. Zyskowicz: No, juuri sen takia tarvitaan sitä tukea!) Nyt tarvittaisiin monipuolisempaa elvytystä. Rakennusteollisuus on tänään vaatinut sitä, jotta asuntorakentaminen saataisiin uudelleen käyntiin. Samaten pitäisi kuntatalouteen satsata, jotta siellä ei jouduta irtisanomisiin eikä lomautuksiin.

Onko valtiovarainministeri valmis tässä tilanteessa avaamaan ensi vuoden budjetin työllisyyttä tukevalla tavalla?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä budjettiesityshän on Euroopan elvyttävin tai ainakin elvyttävimpiä johtuen siitä, että meillä on siihen varaa, koska olemme maksaneet roimasti velkaa pois. Jos sitä ei olisi tehty, niin kuin täälläkin ovat monet vaatineet, niin nyt ei olisi mahdollisuuksia yhtä elvyttävään budjettiin. On totta, niin kuin aikaisemminkin olemme sanoneet, että tämä talousongelma, joka on globaali, tulee vaikuttamaan Suomen kasvulukuihin, mutta se toisaalta todennäköisesti vie meidän kasvulukuja sille tasolle, jossa me tulemme olemaan seuraavat kymmenet vuodet ihan joka tapauksessa, 1 ja 2 prosentin väliin.

Totta kai me katsomme myös budjetin osalta, voiko vielä jotakin enemmän tehdä, mutta tosiasia on siis se, että tämä on erittäin elvyttävä sekä veronkevennysten kautta ihmisten ostovoimaa tukeva, jota nyt siis ihmiset kiivaasti tarvitsevat, että sitten myös erityisesti työllisyyteen satsaava.

Arvoisa puhemies! Suomalaisissa kodeissa todella huolestuneina seurataan tilannetta, ja eduskunnan talousvaliokunnassa on jo pidemmän aikaa todettu ajan merkit, niin että sillä tavoinhan tämä ei ole tullut ollenkaan yllätyksenä. Perustuslain 84 §:n mukaan seuraavan vuoden budjettiin, jota nyt tällä hetkellä eduskunnassa käsitellään, on otettava kaikki seuraavan vuoden tiedossa olevat menot, ja kun sitä budjettia katsotaan esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön osalta, niin siellä on aika paljon pelkkää miinusta juuri työllisyyden, rakennerahastojen ja jopa maakuntien kehittämisrahojen osalta. Olisin kysynytkin nyt arvoisalta valtiovarainministeriltä:

Voidaanko tältä osin, liikenneinvestointien osalta, jotka ovat olleet tässä selonteossa esillä — tarvittaisiin vain valtuutuksia — päästä rakentamaan ja samaten korkotukijärjestelmään tai sitten niin, että kotitalousvähennystä laajennettaisiin myös asunto-osakeyhtiöihin, jolloin pienyritystoiminnassa päästäisiin paljon rakentamaan? Suomalaiset tarvitsevat nyt töitä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja myös toimeentuloa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä, että suomalaiset tarvitsevat töitä. Hallitus katsoo kaikki ne keinot, joilla budjetin kautta voidaan työllisyyttä lisätä, mutta se on kuitenkin aika lailla rajallista, koska ongelmat tulevat lähinnä siitä sekä rakentamisessa että muualla, että ihmiset eivät välttämättä halua ostaa ensi vuonna asuntoja, mikä on ongelma, tai toisaalta rakentajat eivät saa rahaa. (Eduskunnasta vasemmalta: Vuokra-asuntoja!) Kun rakentajat eivät saa rahaa, niin sitä rahamäärää ei koskaan veronmaksajien taskusta löydy, mitä rakentajat muutoin käyttäisivät.

Eli meidän kaikkein tärkein fokus nyt on tehdä kaikki se, mitä Suomessa voidaan tehdä pankkimarkkinan vakauttamiseksi, koska silloin puhutaan miljardeista. Kun pankit alkavat jälleen luotottaa yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä, niin kuin normaaliaikana tekevät, niin siitä se ratkaisu esimerkiksi rakennuspuolelle löytyy. Tieinfra- ja muista kohteista me katsomme, niin kuin sanoin, hyvin tarkkaan, mitä hallitus voi tehdä työllisyyden lisäämiseksi, mutta infrarakentaminen valitettavasti ei ole kauhean työvoimavaltaista. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Ehkä vieläkin parempi on kotitalousvähennyksen käyttö.

Arvoisa herra puhemies! Suurissa asutuskeskuksissa on huutava pula vuokra-asunnoista. Onko hallitus valmis alentamaan korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omavastuukorkoa, jolloin mahdollistettaisiin asumiskustannusten alentaminen ja samalla saataisiin vuokra-asuntotuotanto käyntiin? Nyt vuokra-asuntotuotanto on pudonnut kuin kivi. Mitä hallitus aikoo tehdä kohtuuhintaisten uusien vuokra-asuntojen saamiseksi markkinoille?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meillä on pula vuokra-asunnoista, ja mitä enemmän vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto hiipuu, sitä suurempi pula meille tulee vuokra-asunnoista. Tästä olemme tismalleen samaa mieltä.

Mutta sitten itse kysymyksestä en ole ollenkaan samaa mieltä, koska tällä hetkellä ongelma ei ole vuokra-asuntotuotannon rakentamisen kustannukset. Itse asiassa elämme tilanteessa, jossa tonttien hinnat ovat tulossa alaspäin; olemme tilanteessa, jossa rakennusmateriaalien hinnat ovat jo laskeneet; olemme tilanteessa, jossa urakkahinnat onneksi tulevat varmasti laskemaan.

Ongelma tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon osalta on rahoituksen saatavuus ja osin sen hinta, ja se on kiistaton ongelma. Tämä on kysymys, jota jatkuvasti yhdessä valtiovarainministeriön kanssa pohdimme, millä tavalla valtio siihen mahdollisesti voisi tulla mukaan. Mutta tältäkin osalta pitää muistaa se, että juuri tänään tai huomenna ei ole sen päätöksenteon paikka. Meidän pitää viikko, pari, kolme eteenpäin katsoa, miten tämä yleinen rahamarkkinatilanne vakiintuu vai vakiintuuko se, mutta valmistelemme parhaillaan useitten eri vaihtoehtojen pohjalta sitä, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) miten valtio voisi olla tässä mukana.

Arvoisa herra puhemies! Minä puutun tähän ed. Kuopan kysymykseen. On aivan oikein, että meillä on pulaa vuokra-asunnoista ja ... (Eduskunnasta: Ei se ole oikein!) Meillä on pula vuokra-asunnoista. (Eduskunnasta: Se ei ole oikein! — Hälinää) — Tuota, kuka meistä nyt oikein kysyy?

Meillä on pula vuokra-asunnoista, ja vuokra-asuntoja tulee tuottaa lisää. Minusta se linja, minkä asuntoministeri on nyt valinnut, ei tule johtamaan myönteiseen tulokseen. Asuntorahastoja perustamalla luodaan uutta byrokratiaa, raskasta hallintoa. Teidän pitäisi mennä sille linjalle, jota noudatettiin ja sovellettiin 1970-luvulla ja 1960-luvulla ja jolloin annettiin verohelpotukset suoraan sijoittajille. Se synnytti uusia ja runsaasti uusia vuokra-asuntoja. Kysyn: Miksi te ette valitse jo hyväksi koettua tapaa lisätä vuokra-asuntoja?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kuten kysyjäkin tietää, niin verokysymykset eivät kuulu vastuulleni, mutta varmaan ministeri Katainen tai Kiviniemi jatkaa, mutta viimeksi tänään hallitus on valtioneuvoston istunnossa hyväksynyt niin sanotun Reit-kiinteistörahastolainsäädännön, jonka tarkoituksena on nimenomaan vauhdittaa vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa, jossa käytännöllisesti katsoen tämän tyyppisiltä kiinteistörahastoilta poistetaan verotus kokonaan. Tämän tyyppisiä verohelpotuksia on tehty. Muilta osin sitten asia kuuluu nimenomaan valtiovarainministeriölle. (Zyskowicz: Hyvä, tätä odotettiin kymmeniä vuosia!)

Arvoisa puhemies! Hallitus näyttää luottavan siihen, että veroelvytys yksin toimii, mutta se on kuitenkin vain osa niistä keinoista, joilla taloutta voidaan elvyttää. Me kaikki tiedämme, että investoinnit ovat menossa alas, ja jos ajatellaan vaikkapa kotitalousvähennyksen vaikuttavuutta, niin tällä hetkellä keskimääräin se, mitä sitä on käytetty, on alle 700 euroa. Minä en oikein usko, että yhtäkkiä löytyy ihmisiä, jotka voimakkaasti käyttävät sitä enemmän. Toivon toki, koska sillä voi olla myös elvyttävää merkitystä.

Mutta kysyisin työministeriltä, onko hän sitä mieltä, että työ- ja elinkeinoministeriön osalta esimerkiksi työllisyysperusteisten investointien leikkaus, voimakas leikkaus, on suhdannepoliittisesti oikein ajoitettu, koska budjetissa mennään huomattavasti alaspäin näissä rahoissa ja te olette joskus sanonut, että on parempi, että ei rakenneta seiniä, vaan tehdään jotakin muuta. Mutta eikö silloin, kun rakentaminen alenee, rakennusteollisuuden arvioiden mukaan jopa niin paljon, että me menetämme parikymmentätuhatta työpaikkaa tällä sektorilla ...

... olisi syytä tukea rakentamista?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä on erittäin tärkeätä, että työllisyystilanne säilyy hyvänä, että pystymme estämään työllisyystilanteen heikkenemisen. (Ed. Skinnari: Oikein!) Tässä tilanteessa työ- ja elinkeinoministeriö varautuu nimenomaan kaikin keinoin siihen, että pystymme työllisyystilanteen säilyttämään hyvänä. Lähtötilanne on erittäin hyvä. Työllisyys on tällä hetkellä hyvä; rakennusalalla on ongelmia, mutta muuten yleisesti ottaen hyvä. Pyrimme varautumaan siihen. Olemme katsoneet työllisyysperusteisia investointitukia ja katsomme nyt myös muutosturvaa sekä työpolitiikan momenttia yleisesti, miten pystymme mahdollisimman hyvin pitämään työllisyyskehityksen hyvänä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri puhui Brysselissä, ja terveisetkin ovat Brysselin-terveisiä, eli eihän sieltä mitään hyvää ole tullut tähänkään asti, mutta sana totuutta tietysti, että me olemme vakavassa paikassa.

Kysyisin tästä pankkikriisistä. Ensin hallitus sanoi, että talletussuoja on 25 000. Sitten se nostettiin 50 000:een. Brysselhän nyt kertoi, että se pitää nostaa 100 000:een. Oletteko samaa mieltä näistä Pyrsselin terveisistä?

Sitten vielä pankki Kaupthing. Siellä on paljon ihmisten talletuksia. Ihmiset ovat epätietoisia. Miten hallitus katsoo, että tiedotustoiminta tässä on onnistunut? Ja sitten Suomen Disneyland Espoo on sinne sijoittanut 15 miljoonaa. Miten neuvotte Espoon kokoomuslaisia nyt siinä, miten hoidetaan, kun rahat ovat siellä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Varmasti rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri myös täydentää. Ed. Soinille täytyy kyllä nyt todeta, että arvostan sitä, että te olette linjakas EU-kritiikissänne, mutta älkää vaan nyt kauhean paljon sitä hehkuttako. Jos Suomi ei olisi ollut unionin jäsen, niin me olisimme erittäin pahassa jamassa. Me emme olisi voineet vaikuttaa niihin toimenpiteisiin, joilla eurooppalaista rahamarkkinaa, finanssimarkkinaa, nyt rauhoitetaan. Tätä älkää käyttäkö nyt esimerkkinä, voi joutua noloon tilanteeseen.

En ole komission kanssa samaa mieltä, että vuoteen 2010 mennessä talletussuojaa nostetaan 100 000 euroon. Suomessa ei ole tälle käytännössä tarvetta. Meidän tarpeemme tulee siitä, jos vaikkapa Ruotsi nostaa talletussuojaa ja meidän talletuksiamme alkaa virrata Ruotsiin tai ruotsalaisomisteisiin pankkeihin. Tämän välttääksemme me olemme sitten siinä tilanteessa, että on pakko harkita, että meillä on samanlainen talletussuoja. Tästä me teemme erittäin tiiviissä yhteistyössä yhteisiä kannanottoja ruotsalaisten kanssa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Puhemies! Käytännössä jokaisen ministerin taholta on syytä vähän hämmästellä tätä komission esitystä, kun se tehtiin nyt näin pian sen jälkeen, kun Ecofin-neuvostossa oli päätetty yhteisestä toimintalinjasta. Sen mukaan myöskin Suomessa on sitten toimittu, koska on tärkeää, että talletussuoja tässä maassa on kilpailijamaiden, lainausmerkeissä, kanssa samalla tasolla.

Mitä tulee tähän Kaupthing-tapaukseen, niin näin on, että asiaa on valmisteltu hyvin tiiviisti, mutta koska siitä ei ole vielä mitään tiedotettavaa, niin ei voi siitä vielä tiedottaa. Mutta on selvää, että tämä tilanne on kyllä kaikille tallettajille äärimmäisen hankala, ja niin nopeasti tiedotamme kuin vain Ratan puolelta on mahdollista.

Herra puhemies! Hallituksen talouspolitiikan peruslinja on oikea. Sen sijaan vasemmisto-opposition linja, jossa valtion pysyviä menoja lisättäisiin, ei kyllä sovi tähän suhdannetilanteeseen. Nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla suomalaisten yritysten viennin edellytykset pystytään turvaamaan ja investoinnit, jotka lisäävät tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Kysyisin ministeri Pekkariselta: Mitä olette suunnittelemassa suomalaisten vientiyritysten viennin rahoittamisen turvaamiseksi, ja onko suunnitelmia lisätä panostuksia Suomen Teollisuussijoitukselle tai Finnvera-osakeyhtiölle, jotka voisivat generoida mittavan määrän uusia investointeja kasvuyrityksiin ja niihin, jotka voivat pitää yllä Suomessa työllisyyttä? Siis avainasia on vientiyritysten toimintaedellytysten varmistaminen ja sitten tietenkin tämä kotimaisen luottamuksen turvaaminen. (Ed. Kallis: Lisää menoja, lisää menoja!)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas vähintäänkin rivien välistä on täysin oikeassa siinä, että Suomen talouden tulevan kehityksen kannalta on ylivoimaisesti tärkein asia se, miten käy meidän vientiteollisuuden, muun teollisuuden ja muun yksityisen markkinatalouden. Se, mitä siellä tapahtuu, ratkaisee, miten Suomen käy. Nyt on kieltämättä näköpiirissä ja selvästi havaittavissa jo, että vienti on vaikeutunut. Yritykset, jotka vievät, tarvitsevat paljon enemmän takuita. Ne ovat kasvaneet moninkertaisiksi muutaman kuukauden aikaan sen johdosta, että on vähän vaikeampaa saada täältä luottoja ja toisaalta heidän asiakkaillensa siellä kohdemaassa vieminen on entistä riskaabelimpaa ja tarvitaan erilaista vakuutta myös julkiselta taholta. Me pidämme tässä sormet kyllä hyvin ajan hermoilla ja valmistaudumme siihen tilanteeseen, josko valtion pitää sekä vientiin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) liittyviä takausvaltuuksia että rahoitusta, molempia, lisätä. Valmius siihen tarvittaessa on. Tästä ei saa jäädä kiinni.

Arvoisa puhemies! Eivät pelkät menot vaan myös ne tulot. Espoossa me saimme viime maanantaina kylmän suihkun: Verotuloarvioita jouduttiin huimasti laskemaan alaspäin, yli 100 miljoonaa kahden vuoden aikana. Ei kannata tehdä liian suoria johtopäätöksiä tästä. Lähdenkin pohtimaan sitä kautta, millä tavalla meidän valtion tulot tulevat kehittymään ensi vuonna, miten ne tulevat kehittymään seuraavina vuosina ja miten käy sen 153 miljoonan ylijäämän, onko meillä ja kuinka paljon meillä on alijäämää ensi vuonna ja tulevina vuosina.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Oikeita kysymyksiä, joihin ei täsmällisiä vastauksia valitettavasti tällä hetkellä ole. Kukaan meistä ei tiedä, mikä kasvu on ensi vuonna, ja se kasvu määrittelee sitten verotulot. (Ed. Kallis: Sehän on 1,8 budjetissa!) Niin kuin kysyjä totesi, tällä hetkellä ylijäämä on noin 153 miljoonaa euroa, ja on tietysti täysin mahdollista, että ylijäämä supistuu alijäämäksi. Tässä me olemme tietysti tämän kansainvälisen talouden kannalta hyvin tiukassa paikassa. Mutta olennaista nyt on se, että me pystymme Suomessa tekemään sen, minkä Suomessa ylipäänsä pystyy tekemään työllisyyden parantamiseksi, koska se tuo ne verotulot ja toisaalta sitten minimoi tarpeettomat menot.

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg sanoi, että hallitus katselee työllisyysperusteisia investointimäärärahoja ym. työllisyyden kannalta. Minusta nyt kyllä on erittäin tärkeää saada kaikki ne toimenpiteet käyttöön, joilla homekoulut korjataan, vanhainkodit rakennetaan jne. Kysyisinkin ministeriltä:

Millä tavalla esimerkiksi EU-rahat saadaan nyt käyttöön, koska tiedämme, että siellä lojuu rahoja aika paljon?

Mutta varsinainen kysymys liittyy siihen, että Suomihan joutuu Euroopan unionissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa, YK:ssa ottamaan kantaa nyt tähän kapitalismin kriisiin ja siihen, mitä uutta sääntelyä tarvitaan, jotta tulevalta kriisiltä vältyttäisiin. Kysyisin ministeri Kataiselta:

Mitä ideoita hallituksella on sääntelyn suhteen, jotta todellakin tulevalta kriisiltä voitaisiin välttyä? Nythän Euroopassa kovasti keskustellaan siitä, mitä kaikkia toimenpiteitä tarvitaan. Mikä on Suomen panos tähän?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kysymyksen jälkimmäiseen osaan vastaan. Olemme tismalleen samaa mieltä, että tarvitsemme parempaa, läpinäkyvämpää sääntelyä. En tiedä, tarvitaanko enempi mutta ainakin parempaa, (Ed. Gustafsson: Tervetuloa demarien linjalle!) koska nyt on osoittautunut, että tämä ei ole ollut riittävää, ja nimenomaan niin, että Euroopalla ja Yhdysvalloilla on samat pelisäännöt, koska tämä ongelma, jota me nyt katsomme, on lähtenyt Yhdysvalloista. Kaikki tarvittavat toimenpiteet eivät varmasti kellään ole vielä hallussa. Euroopassa tämä on ehkä paremmin hallussa, tai onkin, kuin Yhdysvalloissa. Yksi ihan tämmöinen konkreettinen, joka voi olla aika pieni mutta kuitenkin merkittävä sääntelyä edellyttävä asia, on se, millaisia bonus- ja palkkiojärjestelmiä pankkien johdossa oleville ihmisille on syytä tai lupa antaa, jotta ne estäisivät kohtuuttomat riskien ottamiset. Nyt on nähty, erityisesti Yhdysvalloissa, että kohtuuttomia riskejä on otettu ihan vaan lyhytaikaisen voiton maksimoimisen nimissä, ja tässä ei ole mitään järkeä.

Herra puhemies! Tässä syntyy väistämättä sellainen kuva, kun seuraa, mitä ympärillä tapahtuu, että vapaa pudotus on menossa ja hallitus ei ole vielä huomannut, että siinä laskuvarjossa voisi olla joku pelastus. Minä kysyn ministeri Kataiselta nyt liittyen tähän pankkimaailmaan, kun te puhutte paljon pankkimaailmasta ja siitä, että se pitää saada turvattua, se pitää saada pelastettua:

Mikä se pankkimaailman vastuu on tällä hetkellä suomalaisesta yhteiskunnasta?

Tänään saimme juuri lukea, että Elinkeinoelämän keskusliitto valittaa siitä, että yritykset eivät saa rahaa. Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto huutaa valtiota apuun rahoittamaan. Eihän tämä näin voi mennä, että yhteiskunta turvaa pankkijärjestelmän, yhteiskunta turvaa pankit, turvaa tallettajat. Tällä hetkellä suomalainen pankkijärjestelmä teidän sanojenne mukaan on kunnossa, siellä on rahaa. Miksi sitä rahaa ei käytetä yhteiskunnan hyväksi?

Toinen kysymys ministeri Kiviniemelle: Kertokaa, mikä se ennustelaskelma on kuntatalouteen, jos meidän kasvu ei lähde liikkeelle, jos meidän työttömyys lähtee menemään negatiiviseen suuntaan. Meidän kuntatalous on romahtamisen partaalla silloin, vai?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Nyt tultiin kyllä aivan olennaisen asian ytimeen. Pankkikriisi on megalomaaninen asia. Suomen budjetti on tärkeä asia, mutta se on erittäin rajallinen, olipa se minkälainen hyvänsä, korjaamaan niitä puutteita, mitä tässä pankkien välisessä markkinassa ilmenee. Pankit ovat Suomessa hyvässä kunnossa Ratan mukaan. Siellä on myös likviditeettiä, mutta pankit eivät lainaa toisilleen eikä ulospäin niin paljon rahaa kuin pitäisi.

Tästä perusanalyysistä olen ed. Martti Korhosen kanssa ihan samaa mieltä. Me olemme nyt ensi viikon alkuun saamassa ensimmäisen osan tästä eurooppalaisesta pankkien kriisipaketista voimaan, eli me takaamme pankkien välisen rahamarkkinan, jotta ne uskaltaisivat käydä normaalia rahakauppaa ja antaa rahaa sekä kotitalouksille, ihmisille, perheille että yrityksille, erityisesti yrityksille, jotka takaavat meidän työllisyyden. Tämä on ensimmäinen lääke. Minä toivon ja uskon, että se puree.

Herra puhemies! Ed. Heinäluoma lainasi pääministerin viestiä Brysselistä ja totesi — pääministeri siis totesi — että työttömyys on kasvamassa ja konkurssit uhkaamassa. Talousvaliokunnassa olemme kuunnelleet muun muassa ennustelaitosten johtajia viime viikolla ja tällä viikolla, ja kaikki varoittavat, että älkää missään tapauksessa päästäkö työttömyyttä valloilleen, että siihen pitää nyt satsata. Kun ed. Heinäluoma kysyi tätä, niin ministeri Kiviniemi sanoi, että seurataan tilannetta. Ei tämä tilanne nyt ratkea kyllä katseella seuraamalla. Tarvitaan toimenpiteitä.

Onko hallitus todella tekemässä nyt nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä, että työttömyys ei lähde kasvuun? Tuleeko kunnallisvaalien jälkeen joku leikkauslista, vai onko joitain muita keinoja, ja toisaalta korjaako hallitus mahdollisesti veromalliaan, joka täällä eduskunnassa jo on, jolla työttömyyttä estettäisiin?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kun sanoin, että seurataan tilannetta, niin seurataan tilannetta siitä näkökulmasta, miten pitää talousennusteita ja myöskin kuntatalousennusteita ensi vuoden osalta sitten rukata, jos päädytään siihen, että talouskasvu tulisikin dramaattisesti heikkenemään, mutta kaikki ennustelaitokset ovat, myös ulkomaiset, tähän mennessä kuitenkin luvanneet Suomelle positiivista talouskasvua, ei aivan sitä, mitä valtiovarainministeriön ennusteessa budjetin osalta ennustettiin. Siinä mielessä tämän syksyn aikana totta kai pitää katsoa myös se, minkälaisia vaikutuksia tähän on.

Mutta ed. Martti Korhosen aikaisempi väite siitä, että kuntatalous olisi nyt romahtamassa, ei kyllä pidä paikkaansa. Kuntatalouden tila on tänä vuonna ja myös ensi vuonna parempi kuin se on ollut moniin vuosiin, mutta nämä haasteet ikääntymisen myötä ja myös tämän hidastuvan talouskasvun myötä ovat erittäin kovat.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Lisäisin tähän kysymykseen, jonka ed. Jaakonsaari otti esille, miten hallitus varautuu. Olemme kolmannessa lisäbudjetissa esittämässä nimenomaan työllisyysperusteisiin investointitukiin lisäyksiä siten, että pääsemme asiassa eteenpäin. Ensi vuonna näitä työllisyysperusteisia investointitukia on lisätty jo äkillisten rakennemuutosten takia.