Arvoisa puhemies! Työttömiä on keskuudessamme jo liki 350 000. Määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana suurin piirtein saman verran kuin Lohjalla tai Kokkolassa on asukkaita. Työttömyyden tilastolukujen takana on monta tarinaa. On yt-neuvottelujen irtisanomia, pitkäaikaistyöttömiä, nuoria syrjäytyneitä. Tänään julkistetun tiedon mukaan myös akateemisten työttömien määrä on kasvanut vuodessa 25 prosenttia.

Työtön tarvitsee yhteiskunnalta tukea. Mutta mitä tekee maan hallitus? Se ajoittaa samaan tilanteeseen työttömyyden nousun kanssa vuosisadan uudistuksen työ- ja elinkeinotoimistoissa. Luotetaan, että sähköisillä palveluilla hoituu kaikki. Monilla paikkakunnilla laitetaan työkkärin luukku kiinni ja viranomainen on kasvoton, ihmisiä ei kohdata. Tämän vuoksi työllisyysmäärärahoja jää tänä vuonna käyttämättä satoja miljoonia.

Arvoisa puhemies! Onko hallitus valmis aidosti panostamaan työllisyyden hoitamiseen? Miten hallitus aikoo varmistaa, että käyttämättä olevat työllisyysmäärärahat tulevat työttömien työllistämiseen?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Työllisyysmäärärahat, joita tälle vuodelle on käytettävissä, ovat kaikkiaan vähän yli 600 miljoonaa, koska viime vuodelta siirtyi jonkin verran tälle vuodelle. Ne tulevat varmaan hyvään käyttöön vielä tänä vuonna. Jos jotain jää, niin ne eivät katoa, ne siirtyvät myös ensi vuoden puolelle. Me pystymme sen 30 prosentin aktivointiasteen, johon me olemme sitoutuneet, ylläpitämään myöskin ensi vuonna koskien työttömiä. Vaikka se määrä on nyt ollut kasvussa, niin näiden määrärahojen suhteen me olemme sopineet, että jos tätä tavoitetta ei kyetä saavuttamaan, niin me palaamme sitten lisäbudjettien myötä tähän uudestaan ja koetamme huolehtia siitä, että nämä rahat riittävät.

Te-toimistojen osalta on tehty tärkeä rakenneuudistus, että on kolme palvelulinjaa, jotka ovat tärkeitä: nopeasti työllistettävien linja, koulutuksen linja ja tuetun työllistämisen linja. Se konsepti on sinänsä hyvä, mutta totta kai meillä on haasteita siinä, miten pystytään henkilökohtaista palvelua te-toimistoissa paremmin suorittamaan tulevaisuudessa. Me tämän tiedostamme. Olemme lisänneet ja olen tehnyt päätökset: 200 henkilötyövuotta loppuvuodesta tulee lisää te-toimistoihin purkamaan näitä ruuhkia, auttamaan käsipareja työttömien avuksi. Se on aika iso määrä.

Arvoisa puhemies! Työministeri nosti äsken esiin henkilöstön. Sitä on tähän mennessä vähennetty. Myös osana tätä uudistusta, hallitus, te aiotte karsia rajusti toimipisteitä eri puolilta Suomea. Se asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan. Tässäkin asiassa on käynnissä vahva keskittäminen. Omalla seutukunnalla sijaitseva te-toimipiste vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja sen seutukunnan työllisyyteen ja työpaikkaomavaraisuuteen. Se palvelee myös seutukunnan työvoimaa tarvitsevaa yrittäjää. Työttömäksi jääneelle te-toimisto on mielestämme lähipalvelu. Työpaikan etsimiseen tarvitaan paikallistuntemusta ja myös asiakkaan elämäntilanteeseen perehtymistä. Sitä ei kone osaa.

Arvoisa puhemies! Miten maan hallitus kykenee turvaamaan työttömien yhdenvertaisen aseman eri puolilla Suomea?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Työttömyyden hoitoon liittyvästä te-toimistopalveluverkostosta, se on totta, palvelupisteitä määrällisesti on monistakin syistä jouduttu vähentämään, mutta samalla, kun näitä palvelupisteitä on keskitetty, myös sitä palvelujen laatua ja osaamista on voitu keskittää näiden kolmen palvelulinjan toiminnan kautta, että me voimme enempi antaa sitä henkilökohtaista neuvoa, jota nuoret ja monet muut tarvitsevat, eikä vain sitä nettipalvelua tai sähköistä palvelua tai puhelinpalvelua, joka sekin on tärkeä, jonka merkitys kasvaa, että ei tässä olla... Kaikessa tässä työssä, joka siellä tänä päivänä tehdään, nämä ihmiset, jotka siellä etulinjassa palvelevat työttömiä, tekevät tosi pitkää päivää ja ahkeraa työtä ja yrittävät auttaa ihmisiä tässä tilanteessa. Minä uskon, että me selviämme kyllä näistä haasteista, mutta totta kai ainahan voisi palveluja parantaa, aina voisi olla lisää käsipareja auttamassa näitä työttömiä, mutta kyllä tämä konsepti on kuitenkin varsin hyvä Suomessa tänäkin päivänä.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna tosiaan noita työttömyyden hoitoon tarkoitettuja määrärahoja jäi muistaakseni noin 80 miljoonaa käyttämättä, ja toivottavasti tahti on parempi kuluvana vuonna.

Olemme esittäneet, että ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen yksinyrittäjät saisivat tuen. Idea on yksinkertainen: Meillä on 160 000 yksinyrittäjää Suomessa. Jos he ottavat töihin työntekijän, valtiovalta tulisi vastaan ja maksaisi sivukulut esimerkiksi alenevasti kahden vuoden ajan. Tämä olisi äärimmäisen tehokasta työllisyysvarojen käyttöä, koska euroakaan ei kuluisi, ellei syntyisi tuota uutta työpaikkaa. Esimerkiksi työelämävaliokunta on tätä aiemmin esittänyt. Miksei hallitus tartu tässä ja nyt tämän kaltaiseen ihmisten ymmärrettävään tukimuotoon?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tarttunut siltä osin näihin ajatuksiin, että nuorisotakuuhan pitää sisällään sen, joka on siis palkkatuki, tämä Sanssi-raha, että jokaiselle työnantajalle maksetaan 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan Sanssi-rahaa, jos ottaa nuoren työntekijän palkkalistoilleen. Näitä Sanssi-rahoja on nyt jaettu yli 20 000 nuorelle työttömälle.

Tilanne vain on työmarkkinoilla se, että sen 700 euron tasoisen työvoimakustannuksen alentamisen mallikaan ei ole johtanut yhtä suureen työllistämisen määrään kuin näitä kortteja on jaettu. Siellä on 5 000 nuorta saanut tämän Sanssi-rahan kautta nyt työpaikan, sekin on paljon, ja nuorten työttömyyshän on heinäkuusta laskenut 7 000:lla tähän elokuuhun. Mutta joka tapauksessa tarkoitus on, että me koemme, että tämä nuorten työllistämiskynnyksen alentaminen on se pääjuttu.

Siitä ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta, jota kokeiltiin aikoinaan, kuten hyvin muistatte, ei ollut kovin rohkaisevia tuloksia silloin aikoinaan. Kaikkia ideoita voidaan toki miettiä, mutta nyt me keskitymme tähän nuorten ensimmäisen työpaikan saamiseen, jota me tuemme merkittävästi myös palkkatuella, jonka nimi on Sanssi-raha.

Arvoisa puhemies! Heinäkuusta elokuuhun kävi näin kuin kerroitte, mutta, arvoisa ministeri, elokuusta elokuuhun 2012—2013 nuorten alle 30-vuotiaitten määrä, työttömien sellaisten, lisääntyi Suomessa 7 000 nuorella. Se on vakava juttu se. Vielä niitten määrä, jotka ovat vailla työtä mutta joilla on tutkinto, oli yli 32 000 henkilöä Suomessa. Olen varma, että te, arvoisa ministeri, teette kaiken voitavanne tämän ongelman voittamiseksi, mutta nyt ne keinot, mitkä ovat käytössä, eivät kerta kaikkiaan tepsi.

Tarvitaan lisää väkeä sinne hallintoon, se on ihan oikein. Se on ihan oikein. Edellisen vaalikauden aikaan silloinen asioista vastaava ministeri teki päätöksen, että yhtään te-toimipistettä ei lakkauteta missään Suomessa. Nyt te olette lakkauttaneet. Tämä on väärä tie. Tarvitaan henkilöstöä lisää hallintoon, mutta tarvitaan myös sen mallin parannusta, millä työllistetään yrityksiin suoraan entistä useammin sen sijaan, että kuntiin tai erilaisiin työpajoihin. (Puhemies koputtaa) Työpajojen jälkeenkin nämä monet nuoret pitää uudelleen kuitenkin kouluttaa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Juuri näin. Palkkatukihan on ensisijaisesti tarkoitettu, myös Sanssi-raha, yksityisiin yrityksiin ja sitä kautta työllistävyyteen. Sanssi-rahan saavat myös kunnat ja kolmas sektori, jonka kannattaisi ehkä tässä herätä, että sekin mahdollisuus on.

Meillä on 39 000 alle 25-vuotiasta nuorta nyt kortistossa. Se on iso määrä, se on enempi kuin vuosi sitten, mutta tämän nuorisotakuun myötä 93 prosenttia näistä nuorista on saanut työllistymissuunnitelman kolmen kuukauden sisällä, 73 prosenttia on saanut työpaikan tai muun toimenpiteen. On totta, että 27 prosenttia nuorista valuu vielä yli sen kolmen kuukauden työttömyyden. Sitä lukua me haluamme painaa alas, ja tähän liittyy monia hankkeita, niin kuin tiedätte, koulutuspaikkojen lisäämisen suhteen, oppisopimuskoulutuspaikkojen lisäämisen suhteen ja myös tämän Sanssi-rahatietoisuuden lisäämisen suhteen, josta kaikilla yrityksillä ehkä ei vielä ole tiedossa tämä mahdollisuus, jota yhteiskunta tarjoaa.

Mutta töitä tehdään, ja siellä maakunnissa tekevät sadat ihmiset nyt kovaa työtä tämän nuorisotakuun käytännön jalkauttamiseksi. Minä toivon, että tämä eduskunta on näissä talkoissa mukana ja otetaan tämmöinen positiivinen ote ja lähdetään kaikki näihin talkoisiin. (Mauri Pekkarinen: Tulosten pitää olla positiivisia!)

Arvoisa herra puhemies! Niin, noita työllisyysmäärärahoja käsittääkseni oli jäänyt käyttämättä viime vuonna noin 90 miljoonaa euroa, ja sehän on aivan liikaa. En syyllistä hallitusta, hallitus tekee varmaan parhaansa eikä ilkeyttään tee näitä toimenpiteitä tai jätä tekemättä, mutta yksi semmoinen ongelma, minkä itse olen ollut huomaavinani, kun tehdään joitain päätöksiä, on tämä vaikutusten arviointi ja sitten tämmöinen nopeampi reagointi. Onko meillä tarpeeksi ketterä tämä järjestelmä, että kun tehdään joitakin päätöksiä ja otetaan se käyttöön, joku systeemi, pystyttäisiin nopeammin reagoimaan siihen, että nyt se menee metsään, niin että emme tuhlaa resursseja tämmöiseen aivan turhaan?

Toiseksi nämä kriteerit näille työllisyysmäärärahoille. Jos huomataan, että niissä on jotakin viilattavaa, niin nopeasti korjataan. Tämähän on aivan älytöntä tuhlaamista: Jos meillä on käyttämättä rahoja ja joku toinen taho tarvitsee niitä rahoja, niin miksei voitaisi reagoida nopeammin? Onko tähän mitään kehitteillä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tässä oli tärkeitä viestejä ja tärkeä puheenvuoro.

Tämä 95 miljoonaa viime vuodelta siirtyi. Sitä käytetään tänä vuonna, ja minä luulen, että ennen kuin tämä vuosi on loppu, niin kaikki tämän vuoden, nyt siirretytkin, määrärahat tulevat käytettyä. Siinä määrin tämä työttömyysmääräraha tässä on kuitenkin kasvamassa.

Pulma on se, että näillä tukitasoilla, joita me voimme antaa, ei vain tahdo syntyä sitä kysyntää siellä työmarkkinoilla. Palkkatukeen, niin kuin tiedätte, meillä on rahaa osoittaa, mutta täytyy syntyä niitä yrityksiä, jotka sillä palkkatuella ottavat nuoria tai muita työntekijöitä tai pitkäaikaistyöttömiä. Nyt tämä ongelma on tässä päässä.

Sitten minä kerron yhden asian. Elokuussa vetäytyi 62 000 ihmistä työmarkkinoilta vuoden takaisesta lisää, vetäytyi pois. Siihen on monia syitä, mutta yksi syy on myös se, että siellä on paljon ihmisiä, jotka pyrkivät, yrittävät, hakevat ja turhautuvat ja vetäytyvät, että ei riitä tässä maassa pelkästään työvoiman tarjonta, vaan pitää olla myös näille ihmisille kysyntää työmarkkinoilla. Nyt meillä on tämmöinen ilmiö, että on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse työmarkkinoille, vaikka kuinka yrittävät, ja he luovuttavat. Tämä on huolestuttavaa sen takia, että tämä on vastoin kaikkea sitä, mitä työllisyysasteen nostamiseksi meidän pitäisi tehdä. Ja siellä on muuten erittäin paljon (Puhemies koputtaa) työikäisiä naisia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström tässä peräänkuulutti nopeaa reagointia ja oikeastaan sitä, että pitää tehdä niitä toimia, jotka toimivat, ja pitää levittää niitä. Yksi tämmöinen asia, joka nyt näyttäisi toimivan, on tämä työllisyyden kuntakokeilu. Esimerkiksi Vantaalla Korso—Koivukylä-alueella 750 pitkäaikaistyötöntä on tullut tämän piiriin. 350:lle on löydetty joku paikka, ja kesään mennessä lähes 150 on työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Mitä aiotte tehdä, aiotteko jatkaa tätä työllisyyden kuntakokeilua, ja aiotteko turvata resurssit siihen?

Mutta, arvoisa puhemies, kysyttäisiinkö välillä yrittäjiltä? Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. (Välihuutoja) Kysytäänpä yrityksiltä, mikä on se asia, mikä kirraa nuorten työllistämisessä. Pk-barometrin 2012 mukaan suurin nuorten työllistämisen este on tehtäväkohtaisen erityisosaamisen puute ja yleisten työelämävalmiuksien puute, ei suinkaan liian korkeat kustannukset. Mitä hallitus aikoo tälle asialle tehdä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseen tähtäävä kuntakokeilu on lähtenyt eri puolilla maata varsin hyvin liikkeelle. Jyväskylässä, Muuramessa ja Jämsässä on saatu erittäin hyviä tuloksia, myös Vantaalla. Siitä huolimatta meillä on tämä haaste, ollaksemme rehellisiä: pitkäaikaistyöttömyys on edelleenkin vähän kasvussa. Mutta se olisi vielä suuremmassa kasvussa ilman näitä toimenpiteitä. Valtio panostaa 20 miljoonaa vuosittain tähän erityiseen hankkeeseen, joka on kuntavetoinen, ja mehän pohdimme myös tämän lisäksi tämän rakenneuudistusohjelman myötä, että työvoiman palvelukeskukset, jotka keskittyvät pitkittyvän työttömyyden hoitamiseen, tulisivat kattavasti koko maahan, lakisääteiselle pohjalle. Ja työmarkkinatuen vastuuta — mutta myös vähän rahoitusta — siirretään kuntatasolle. Niin että tämä pitkittyvän työttömyyden hoitamisen koko konsepti tulee tulevaisuudessa olemaan enempi myös tämmöistä kuntavetoista, mutta muiden kanssa tapahtuvaa, yhteistyötä.

Mutta on huolestuttava ilmiö, että 55-vuotiaitten työttömyyden kesto on 81 viikkoa, kun keskimäärin se on 42 viikkoa. Jos pitkittyvä työttömyys ja ikääntyneisyys lyövät yhteen, niin onpa suuria vaikeuksia ihmisillä päästä työttömyyden jälkeen työmarkkinoille. Puhutaan mitä puhutaan, mutta tässä työelämässä ikääntyneitä ei kohdella samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Tuskin on tärkeämpää asiaa Suomen jatkoa ajatellen kuin se, että nuoret valmistuneet ihmiset pääsevät työurallaan alkuun, ja se koskee kaikkia ammattiin katsomatta. Viime keväänä keskusteltiin siitä, että nuorten on mahdollista tulla tutustumaan työhön myöskin sellaisiin yrityksiin, joissa on lomautuksia ja irtisanomisia. Työministeri itse oli aktiivinen viemään tätä asiaa eteenpäin. Nyt on käynyt ilmi, että vain muutamat liitot ja työnantajat ovat kyenneet sopimaan tästä järjestelystä, että voi tulla työhön tutustumaan ja sen jälkeen esimerkiksi vanhemman henkilön opastuksella, kuten rakennusalalla on esitetty, opetella sitä työtä, saada siihen palkkatuki ja sitä kautta päästä työhön. Rakennusliitto arvioi, että tuhannet nuoret voisivat tätä kautta saada työpaikan, mutta pitävät asian etenemistä mahdottomana, jos työsopimuslakiin ei tehdä tätä koskevia muutoksia. Onko hallitukselta tulossa esityksiä työsopimuslain muuttamiseen tältä osalta?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Rakennusalan osapuolet ovat tehneet hyvän konseptin, joka lähtee perehdyttämisestä, työkokeilusta, harjoittelusta ja sitten osa-aikaisen työn portaittaisesta etenemisestä. Hallitus on tuomassa työkokeilun osalta eduskuntaan esityksen tilanteesta, jossa työkokeiluun voisi osallistua, vaikka olisi lomautuksia ja irtisanomisia. Muutenhan näitten ihmisten käy mahdottomaksi päästä siihen työkokeiluun. Mutta sitten, kun me menemme palkkatukimuotoiseen tukeen, niin siinähän pelisäännöt ovat ne, että silloin ei voi määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä ottaa toisia, jos on lomautettu ja irtisanottu, jos on etuoikeus palata takaisin töihin. Tämä on minusta ihan looginen lähtökohta. Mutta tähän kohtaan tulee muutos, joka helpottaa työkokeilun kautta tulemista työpaikalle, vaikka olisi lomautuksia ja irtisanomisia.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat todellakin vakavia ongelmia ja huolia tässä meidän yhteiskunnassamme. Onkin siis äärimmäisen tärkeää löytää tälle porukalle mielekästä ja yhteiskunnallekin hyödyllistä tekemistä. Omalla seutukunnallani toimii aktiivinen Paja 66, joka järjestää työpajatoimintaa, jota rahoittavat kunnat, ely-keskus ja opetus- ja kulttuuriministeriö pääosin hankerahoituksen kautta.

Herra puhemies! Kuinka hallitus varmistaa sen, että resurssit riittävät työpajatoimintaan jatkossakin? Kiristyvä taloustilanne ja kuntien valtionosuusleikkaukset eivät ainakaan helpota tätä tilannetta tällä hetkellä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Itse asiassa työpajatoimintaan painottaminen on yksi osa nuorisotakuuta, joka on niitä tärkeimpiä hallituksen keinoja, joilla on pyritty taklaamaan tätä nuorisotyöttömyyttä. Nuorten työpajojen rahoitus on tämän hallituskauden aikana vahvistunut, meillä on entistä enemmän nuorten työpajoja, ja siinä sivussa olemme myös vahvistaneet etsivän nuorisotyön rahoitusta, jolla pyritään hakemaan niitä nuoria, jotka tarvitsevat tätä pajajaksoa. Tämä on se tapa, mikä meillä on ollut hallituksessa, ollaan haluttu vahvistaa nuorten työpajojen toimintaa tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Arvoisa herra puhemies! Kun uudistuksia tehdään, niin haluaisin kysyä ministeriltä: Kuinka on huolehdittu valmiuksista suoriutua työtehtävistä? Kuinka motivaatiosta on huolehdittu, että näissä uusissa työtehtävissä pystytään tuottamaan niitä palveluja?

Tämä käyttämättä jääneiden rahojen summa näin ay-liikkeen silmin katsottuna näyttäytyy sille, että siellä henkilöstön sisällä on joitakin asioita, ja kysyisinkin, onko ministeri tietoinen, että TEMistä on ohjeistettu työpaikoilla suoritusten arviointeja. Työmoraali on romahtanut. Siellä tunnetaan tuskaa. Lainaan esimerkiksi ministeriön lähettämää kirjettä: "Jos tehtävien vaatimustaso on selvästi noussut, suoritustasoa uudessa tehtävässä ei tule ylittää toimiston keskimääräisestä." Eli vaikka työtehtävät olisivat nousseet, silti sen kyvykkään virkailijan omaa palkkaa ei saa nostaa eikä suoristuspisteitä yli toimiston keskiarvon. Minä toivoisin, (Puhemies koputtaa) että kuulisin joltakin, mitä täällä nyt tapahtuu koko henkilöstössä. (Eduskunnasta: Se on ihan sekaisin!)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on tosi iso, ja ehkä tavallaan jos haluaa olla itsekriittinen, niin vuoden alusta tuli liian monta uudistusta yhtä aikaa. Työllisyys- ja yrittäjälainsäädäntö muuttui, tämä palvelukonsepti muuttui, ja palveluverkostouudistus tuli, ja samaan aikaan tuli tämä nuorisotakuun toteuttaminen. Ne ihmiset, jotka etulinjoissa töitä tekevät, ovat olleet tosi tiukoilla, kun he asettautuvat näihin uusiin palvelulinjoihin ja löytävät sen paikkansa, ja varmaan palkkausjärjestelmässäkin on kehittämisen tilaa tämänkin jälkeen.

Minä olen koettanut kuin silmäterää huolehtia siitä, että näitä ihmisiä ei nyt syyllistetä siitä, että näitä palvelujen jonotuksia tulee. Se ei ole näitten ihmisten vika. On pidetty paljon palavereja siitä, että nämä ihmiset jaksavat ja ovat motivoituneita, ja se on erittäin tärkeää, että myös tällä sektorilla ihmiset voivat hyvin työssään ja pystyvät antamaan palvelua, jossa he siellä etulinjassa kohtaavat ihmiset murheineen. Se on erittäin vaativaa ja raskasta työtä. Tämä asia on kyllä hyvin tiedostettu, ja kysymys oli tässä mielessä hyvin aiheellinen.