Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Jäteveromuutos on osa hallituksen vihreää verouudistuspakettia. Tämän verouudistuksen ympäristötavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja jätteiden hyötykäytön lisääminen.

Näin ollen verouudistuksella ei vain veroteta kaikkia jätelajeja enemmän vaan kannustetaan jätteen tuottajia ja kaatopaikanpitäjiä jätteiden synnyn vähentämiseen sekä jätteen hyötykäyttämistä edistäviin investointeihin ja toimintatapoihin. Aivan yhtä lailla tällä voi olla merkitys siinä, että kannustamme yksittäisiä kotitalouksia vähentämään jätettä ja valitsemaan sellaisia pakkauksia ja tuotteita, joita voidaan sitten hyötykäyttää. Eli tässä on selkeästi lähdetty siitä, että kun kerran verotuksella peritään lisää rahaa hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin, niin tehdään se ympäristöfiksummalla tavalla ja kannustetaan siis jätteiden vähentämiseen mutta myös niiden hyötykäyttöön.

Tässä esitetyssä jäteverolaissa jäteveroa maksettaisiin niistä kaatopaikalle toimitettavista jätteistä, joiden hyötykäyttö olisi teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista, eli kaikista jätteistä ei makseta vaan niistä, jotka toimitetaan kaatopaikalle ja joita voitaisiin hyötykäyttää, joilla olisi tekniset ja ympäristölliset perusteet hyötykäyttöön. Myös yksityiset kaatopaikat tulevat jäteveron piiriin. Erikseen on syytä mainita, että keräyspaperin siistauslietteen verottomuudelle on tarkoitus hakea tai haetaan Euroopan komission valtiontukilupaa.

Jäteveron tasoa korotetaan siten, että veroa olisi maksettava 40 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle ensi vuoden alun jälkeen. Vuoden 2013 alussa veron määrä nousee 50 euroon tonnilta jätettä. Tällä hetkellä hinta on 30 euroa tonnilta. Vero ei koskisi sellaisia jätejakeita, joille ei ole kaatopaikkasijoitusta korvaavaa teknistä hyödyntämis- tai käsittelyvaihtoehtoa tai joiden hyödyntämis- tai käsittelyvaihtoehdot eivät ole ympäristöllisesti ajateltuna kestäviä. Tämmöisiä ovat muun muassa mineraalijäte, epäorgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet tai maa-ainekset.

Tämän veron piirissä sen sijaan olisivat kaikki sellaiset yleiset yksityiset kaatopaikat, joille sijoitetaan verolliseen jäteryhmään kuuluvaa jätettä. Jätteiden verollisuus ei siten perustuisi nykyisen jäteverolain mukaisesti siihen, toimitetaanko jätteet yleisille tai niihin rinnastetuille kaatopaikoille vai yksityisille kaatopaikoille tai läjitysalueille. Nykyistä vastaavasti jäteveron alaisena kaatopaikkana ei pidettäisi jätteiden välivarastointialuetta, maakaatopaikkaa, kompostointialueita eikä jätteen hyödyntämisaluetta. Veroa ei maksettaisi myöskään kaatopaikalla hyödynnettävästä jätteestä. Ongelmajäte rajattaisiin niin ikään lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Tämän jäteveron tuotto vuonna 2009 oli noin 45 miljoonaa euroa. Esitetyt muutokset johtaisivat siihen, että valtion verotulot keskipitkällä aikavälillä lisääntyisivät ehkä noin 40 miljoonalla eurolla eli tuotto olisi yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Tässä on vähän sama logiikka kuin autoverossa, että mikäli veroperuste toimii eli aletaan toimia jätettä vähemmän tuottavalla tavalla tai jätteitä hyötykäytetään enemmän, myös tuotto laskee. Siinä on tämmöinen ikiliikkujanomainen vaikutin, mutta tämä rakenne on terve, kerätään rahaa enempi tällä hetkellä. Mikäli sitten järjellistä hyötykäyttöä jätteelle on, tietysti voidaan aina arvioida sitä, nouseeko jäljelle jääneen jätejakeen vero, jos halutaan lisää verotuottoja.

Ihan pari pientä yksityiskohtaa vielä keskustelun pohjaksi. Esitetyssä muodossa jätteenpolttoa ei ehdoteta verotettavaksi muun muassa johtuen siitä, että jätteenpolton nopea laajentaminen on tarpeen biohajoavien jätteiden kaatopaikkakäsittelyä korvaavana laitoskäsittelynä. Meillä on myös verottomista jätejakeista lista, jota seurataan ja jota on syytä seurata tulevina vuosina tarkemmin.

Kysymys siis tiivistetysti on siitä, että kannustetaan jätteen määrän vähentämiseen, jätteen hyötykäyttämiseen ja näin ollen rakennetaan uusi profiili jäteverolle, jolla ainakin nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa pystytään keräämään jonkin verran lisätuloja hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valtiovarainministerille esittelystä. Asia on sen arvoinen, että ministerin on hyvä olla paikalla.

Tämä on kanssa sellainen ylitse vaalikauden mennyt kysymys, laajennetaanko jäteveroa myöskin yksityisille kaatopaikoille. Nyt sitä laajennetaan, ja tämä on hyvä asia. Tämä periaate, jolla tässä jaotellaan jätteet veronalaisiksi tai sitten ei, on tietysti ymmärrettävä. Silloin, kun ei ole uusiokäyttö-, hyötykäyttömahdollisuutta, voi myös kaatopaikalle vienti olla verotonta.

Kysymys siitä, miten Suomessa on yleensäkin jäteasia hoidettu, ei kuitenkaan ole kovin valoisa. Meillä esimerkiksi pakkausjätteen osalta on vain osittainen tuottajavastuu. Pitäisi olla toisin, eli sen pitäisi olla täydellinen niin kuin on sähkö- ja elektroniikkajätteen, romuajoneuvojätteenkin osalta. Tosin molemmissa näissäkin on käytäntö heikko. Seuranta ja valvonta on resursoitu hyvin vaatimattomasti. Se on siellä Pirkanmaan elyn hoivissa. Käytännössä yksi henkilö hoitaa tätä osuutta sähkö- ja elektroniikkajätteiden, romuajoneuvojätteiden osalta.

Arvoisa puhemies! Täällä voidaan siis todeta, että olemme sillä tavalla menossa oikeaan suuntaan, että myös yksityiset kaatopaikat ovat veron kohteena. Ne ovat käyttäneet verottomuuttaan hyväkseen ja ovat avanneet usein kaatopaikkansa portit muullekin jätteelle kuin sille, mitä ne itse, siis omistajat, tuottavat. Omistajathan ovat monesti teollisuuslaitoksia, esimerkiksi puunjalostusteollisuuden, metalliteollisuuden laitoksia.

Lopuksi tuosta jätteenpoltosta, mistä valtiovarainministeri totesi: Jätteenpolttoon tuodun jätteen pitäisi mielestäni olla veronalaista. Se, että biohajoavan jätteen polttokäyttö olisi erityisen perusteltua, on kyllä asia, jota voi kahdestakin suunnasta katsoa. Kuitenkin jos biojäte käsitellään niin, että siitä saatava metaani otetaan talteen, käytetään energian tuotantoon, niin silloin tämä kysymys polttovaihtoehdosta tietysti asettuu toiseen näkökulmaan, ja myöskin edelleenkin myös tämä kompostointivaihtoehto on pätevä.

Jätteenpoltto kaiken kaikkiaan on iso ongelmakysymys. Se vähentää jätteen lajittelua, uusiokäyttöä, se vähentää kierrätystä ja se johtaa sellaiseen bulkkityyppiseen käytäntöön, että kaikki vain uuniin ja piipusta ulos. Se ei ole kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto. Meillä on aivan liikaa Suomessa suunniteltu jätteenpolttolaitoksia ja niiden tulevaisuus on sidottu olemassa oleviin jätejakeisiin useiksi kymmeniksi vuosiksi, mikä vähentää taas kaikkein tärkeintä asiaa, eli jätteen syntymisen vähentäminen on se ykkösasia eli pyrittäisiin siihen, ettei syntyisi jätteitä. Tässä on myös se vaikuttava tekijä, että jos pakkausjätteen kohdalla olisi täydellinen tuottajavastuu, niin varmasti pakkauksiakin olisi vähemmän.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri jo perusteellisesti esitteli hengentuotteensa, sen, mikä on ekologinen verouudistus tällä kertaa, ja kertoi siinä yhteydessä, että tässä vaiheessa verokertymän lisäys olisi valtiolle noin 40 miljoonaa euroa. Nämä luvut ovat mielenkiintoisia sen takia, että metsäteollisuus ilmoitti välittömästi tähän, että metsäteollisuudelle yksinomaan tämä kuulemma merkitseekin 40 miljoonan euron lisämenoa. Siis missä tässä nyt ne miljoonat oikein ovat, koska yksi asiahan pysyy selvänä, että jäte jossakin syntyy ja se viedään johonkin, joko penkkaan taikka laitokseen taikka fraktioitavaksi tai johonkin muuhun sellaiseen? Tämä todennäköisesti pysyy ennallaan suurin piirtein, mutta sitten kun siitä lasketaan, niin sitten onkin jo hajonta aivan mahtava kerta kaikkiaan.

Sitten, millä tavalla ymmärretään tämä viesti? Otetaan tyypillisenä esimerkkinä Oulu, johonka ollaan nyt mainoslehtisten mukaan rakentamassa ekovoimalaa ja jonka suunnittelijat, suuret konsulttiyhtiöt, ilmoittivat, että sinne täytyy saada näin ja näin ja näin paljon jätettä ja sitten ollaan ihan siinä marginaalissa, kannattaako se jätteenpoltto vai ei ja se ekovoimala vai ei. Niissä konsulttiselvityksissä ei ole mitään siitä, hitustakaan, mitä arvoisa ministeri äsken esitteli hallituksen esityksen perusteluina, eikä siitä, mitä tänne on kuvattu. Sen mallinhan pitäisi olla sillä tavalla, että vain se rejekti, siis se, mitä mihinkään muuhun ei voida hyötykäyttää, sinne menee. Mutta käytännön mallit ovat konsulttiyhtiöillä jo aivan kokonaan toisenlaiset.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Jäteveroa on kannettu jo 15 vuotta, ja tälle lakiesitykselle on varmasti tarve. Kehitystä on tapahtunut hyvinkin monella alueella. Merkittävä muutos tässä uudistetussa jäteverolaissa on se, että kaatopaikat tulevat tietyllä tavalla yhdenvertaisiksi. Niin kuin ministeri totesi, aiemmin tätä veroa ei ole tarvinnut kantaa eikä ole kannettu yksityisiltä kaatopaikoilta. Kysynkin sitä, kun en tiedä historiaa, miksi näin aikoinaan meneteltiin. Varmasti tämä asetelma on tietyllä tavalla vääristänyt kilpailua, ja nyt sitten jos tässä tilanteessa ajatellaan kuntia ja yksityisiä kaatopaikkayrittäjiä, niin tavallaan ne ovat samalla lähtöviivalla ja ovat tasavertaisessa asemassa.

Arvoisa puhemies! Veroa ei tarvitse tämän esityksen mukaan jatkossakaan kantaa niistä jätelajeista, joiden hyödyntäminen on teknisesti mahdotonta tällä hetkellä. Hyvä näin. Tämä hyödyntämättömien lajien lista varmasti pienenee, mutta se tietysti ehkä tietää myös jäteveron nostamista. Huusin tuossa kesken ministerin puheen, että veden kohdallahan näin on tapahtunut. Mutta varmasti valiokunnassakin näitä tarkistuksia tullaan tekemään tähän lakiesitykseen.

Sitten, arvoisa puhemies, aivan lopuksi: Meillä on tällä hetkellä tiettyjä ainakin minun mielestäni turhiakin hyötykäytön rajoituksia. Tarkoitan tässä muun muassa tuhkalannoitusta. Minusta sen käytön esteet pitäisi poistaa ja pitäisi palauttaa se ravinnoksi näille suometsille. Se olisi mielestäni tärkeä ja järkevä toimenpide, ja tällä tavalla myös kaatopaikkajätteitten määrää voitaisiin vähentää.

Aivan lopuksi (Puhemies: 2 minuuttia!) kysymys vielä ministerille, joka tietää: ovatko täällä jäteveron listalla vielä, kun jossakin vaiheessa lehdistössä oli, muun muassa maatalouden puolella oljet, risut ja naatit.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa syntyi vuonna 2007 lähes 2,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä. Kaatopaikoille sijoitettiin yhdyskuntien sekajätettä vuonna 2007 noin 1,39 miljoonaa tonnia. Sekajätteen biohajoava osa tuottaa kaatopaikalla hajotessaan metaania ja aiheuttaa valtaosan jätehuollon kasvihuonepäästöistä. Kotitalouksien ja julkisten palveluiden biojätettä, puutarha- ja ruokajätettä kerättiin hyödyntämistä varten vuonna 2007 yhteensä 277 500 tonnia. Biojätettä jää kuitenkin edelleen paljon kaatopaikalle sijoitettavaan sekajätteeseen, vaikka biojätteen kierrättäminen ja hyödyntäminen kompostoimalla, mädättämällä ja polttamalla on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Biojätteen ohella myös muiden yhdyskuntajätejakeiden lajittelu ja keräys hyödyntämistä varten on laajentunut.

Arvoisa puhemies! Tavoitteena tulisi olla, ettei jätteitä viedä kaatopaikoille vaan se pyritään aina kierrättämään tai hyödyntämään polttoaineena. Jäteveron tarkoituksena on ollut kannustaa kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä sekä hyötykäytön lisäämistä. Jäteveron ohjausvaikutusta on pidetty vähäisenä, millä on perusteltu yhtäältä verotason suunnitelmallista korottamista pitkällä aikavälillä, toisaalta koko verosta luopumista.

Jäteveron tasoa on pidetty liian matalana verrattuna muun jätteenkäsittelyn kustannuksiin. Toisaalta on esitetty, ettei veron määrää kuitenkaan saa nostaa sellaiseksi, että jätteiden laiton sijoittaminen lisääntyy. Veroa on myös esitetty porrastettavaksi eri tavoin. Jätteitä tulisi käyttää ensisijaisesti energiana sekä edistää energiankäyttöön sopimattoman jätteen kierrättämistä. Jäteverosta huomattavan osan maksavat yritykset. Veron laajentaminen ja korottaminen tarkoittaa siten yritysten kustannusten lisäämistä. Yritysvaikutusten arviointi on tältä osin kehnoa.

Keräyspaperin hyödyntämisessä syntyvä siistausliete rajattiin viime hetkellä jäteverolain ulkopuolelle. Siistauslietteen verovapaus on erittäin tärkeää, jotta keräyskuidun käyttäminen paperinvalmistuksessa ei vaarannu.

Arvoisa puhemies! Kannatan jätteenpoltolla tuotetun sähkön ja lämmön tukemista. Tukemalla jätteenpolttolaitoksia vähennetään merkittävästi kaatopaikkojen metaanipäästöjä. Metaanin kerääminen kaatopaikoilla polttoaineeksi on mielenkiintoinen kokeilu, mutta valtaosa päästöistä pääsee kuitenkin ilmaan. Poltettavan jätteen pitää tietysti olla kierrätyskelvotonta. Jään mielenkiinnolla odottamaan hallituksen ehdotusta jätelaiksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Jäte on monessa mielessä myös raaka-aine. Tänä päivänä on opittu hyödyntämään näitä eri jakeita. Minusta kyse on nyt siitä hyvin laajasti — enstäinkin tähän lakiin ei sinällään huomauttamista, se näköala vaan minulla on olemassa — jotta käytännössähän tämän veron määrän, kokonaiskertymän määrän, pitäisi vähetä näillä toimenpiteillä, mitä tässä on ajateltu, koska tarkoitus on vähentää jätteen määrää.

Sitten tämä poltto vai mädätys -asia. Minusta ne jakeet pitäisi kyllä osata tarkkaan erottaa, ei sillä tavalla kuin tehdään isoja polttolaitoksia, että siellä myös poltetaan semmoisia osioita, semmoisia jakeita, mitkä voidaan mädättää, koska se on hyötysuhteiltaan huono, se jopa vie energiaa. Sen takia minusta näissä pitäisi olla aika tarkat tämmöiset pasmat, miten tämä temppu tehdään, jotta kaikesta, mikä voidaan mädättää, saadaan kaasua, hyödynnetään sitten lämmityksessä tai sähkönä tai liikennepolttoaineena, ja sitten tämä polttojae, mikä ei anna biokaasua, sitten poltettakoon.

Muutenhan meillä on opittu jo onneksi lajittelemaan nämä lasit, metallit, paperit aika hyvin. Joka paikassa se ei vielä toimi, mutta toivon mukaan nyt nämä järjestelmät kehittyvät, ja uskon, että tämä jätemaksu, käsittelymaksu, tulee tehostamaan tätä yhä edelleen. Ja opitaan myös tekemään enemmän sellaisia pakkauksia, jotka ovat pienempiä, ei tehdä tyhjää tilaa niin kuin jossakin muropakkauksessa, missä puolet on muroja ja joutavaa pahvia on sitten toinen puoli, että asiakas luulee, että siinä on tavaraa sisällä. Samaten on monissa muissa tuotteissa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Suomessa on varsin hyvin toimiva jätepaperin keräysjärjestelmä, ja on syytä pitää siitä huoli, että tämä keräysjärjestelmä säilyy jatkossakin. Nyt oli tulossa — ja vieläkään se ei lopullisesti ole ratkennut — melkoinen ongelma, jos siistausjäte olisi tullut veron piiriin. Nythän pyritään EU:lta anomaan lupaa, että valtio voisi tukena hoitaa tämän, että siistausjäte ei tulisi veron piiriin, ja sitä kautta edelleenkin voitaisiin jätepaperin käyttöaste pitää korkealla ja samalla myöskin kerätä jätepaperia mahdollisimman paljon. Tässähän on myöskin se hyöty, että kun jätepaperia käytetään paperinvalmistuksessa, uusiomassaa ei tarvita niin paljon, vaan sillä tavalla säästetään myöskin metsiä.

Suomessa jätepaperinkeräys on, kuten jo totesin, ehkä yksi maailman korkeimpia prosentuaalisesti, ja mielestäni sitä ei tule vaarantaa. Tässä on mielenkiintoinen seikka se, että tätä siistausmassaa voi toisissa maakunnissa polttaa, metsäteollisuus kattiloissaan ottaa siitä energiaa, ja toisissa maakunnissa taas ei ympäristökeskus ole antanut polttolupaa vaan sitä on varastoitu kaatopaikalle. Toivottavasti ministeriöt selvittävät tämän asian, että samanlainen käytäntö olisi Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, missä nyt selvästi tietojen mukaan on niin, että Keski-Suomen puolesta saa polttaa Kaipolassa, ja Mäntässä taas ei saa polttaa. (Ed. Kankaanniemi: Me ollaan vähän fiksumpia!) Se on todella aika erikoinen ratkaisu. Tämä jätepaperiasia tulisi saattaa kuntoon, koska sillä on myöskin työllisyysvaikutuksia, ja se, että se todella säästää uusiomassaa ja metsää sitä kautta, on erittäin tärkeää.

Jätevero tulee nostamaan myöskin jonkin verran kotitalouksien verorasitusta. Se on arvioitu tässä hallituksen esityksessä, että se on hieman yli 10 miljoonaa euroa. On muistettava, että tämä on yksi veronkorotus jälleen muitten veronkorotusten lisäksi. Energiaveroahan on nostettu ja se tulee merkitsemään kotitalouksille useiden satojen miljoonien eurojen lisälaskua. Näistä kaikista veronkorotuksista kertyy kyllä melkoinen lasku tavallisille kuluttajille.

Herra puhemies! Kun valtiovarainministeri on paikalla, haluan kysyä lasinkeräyksen ongelmista, ovatko nämä vain oletettuja ongelmia vai ovatko ne todellisia. Lasinkeräystä suorittava Uusioaines Oy on kääntynyt kansanedustajan puoleen ja esittänyt huolensa siitä, että lasinkeräys, jos tämä laki tulee tässä muodossa voimaan, tulee loppumaan ja ainoastaan palautuspullot, lasit ja kirkas lasi vietäisiin kaatopaikalle ja murskattaisiin siellä ja käytettäisiin kaatopaikan pohjien rakentamisessa jne. Mutta sen sijaan, kun puhdistettua värierotettua lasia on viety ulkomaille vientituotteena, joka maksaa noin 70 euroa tonnilta, tämä tulisi verolliseksi ja näin ollen tämä toiminta tässä suhteessa vaarantuisi.

Samalla on muistettava, että Suomessa lasinkeräys on myöskin varsin hyvällä tasolla. Tietenkin siinä on paljon parantamisen varaa edelleenkin, mutta jottei lakimuutoksilla ainakaan sitä vaarannettaisi vaan päinvastoin parannettaisiin, olisi kyllä hyvä saada selvyys, mikä tämän lasinkeräyksen lopullinen kohtalo on ja kerätyn lasin verotuskohtelu jäteveron osalta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Muutetaan jäteveroesityksiä vain yhdeltä osalta ja se koskee tätä siistauslieteasiaa. Haluan aivan aluksi antaa kiitokset ministerille ja hallitukselle siitä, että tämä viime hetkillä otettiin pois täältä veron piiristä ja haetaan nyt Euroopan komissiolta lupaa sille, että voidaan tätä esitettyä keräyspaperin käyttöä jatkaa ja pitää tämä siistauslieteveron ulkopuolella. Täytyy sanoa, että aika harvoin täällä eduskunnassa, kun olen 7 vuotta saanut täällä istua, on ollut sellainen tilanne, että voin allekirjoittaa sen, mitä ed. Kuoppa on sanonut, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että allekirjoitan täysin ed. Kuopan puheenvuoron ainakin siltä osalta, mikä tätä siistauslieteasiaa koski.

Tosiaan Pirkanmaalla olimme erittäin huolestuneita tästä tilanteesta, koska Mäntän paperitehtaan pehmopaperituotannon osalta ainakin vienti olisi käytännössä ajettu alas, jos siistausliete olisi joutunut jäteveron piiriin ja jos käytäntö olisi säilynyt Pirkanmaalla, kuten ed. Kuoppa sanoi, toisenlaisena kuin mitä on Keski-Suomessa. Silloin olisi kyllä vaarannettu iso määrä työpaikkoja. Sieltä Mäntän paperitehtaalta on jo muista syistä johtuen 117 työpaikkaa vähennetty, ja koska kyse on valtavasta teollisuuskiinteistöstä, jossa tällä hetkellä on muistaakseni jonkun verran yli 400 työpaikkaa, tämä olisi ollut aikamoinen isku sekä sille tehtaalle että sille paikkakunnalle. On erittäin hyvä, että me olemme täällä näissä asioissa hereillä, ja paitsi että on tärkeää, että ympäristönsuojelussa mennään eteenpäin, on tärkeää myöskin kantaa vastuuta taloudesta ja työllisyydestä ja pitää huolta siitä, että näin järkevä asia kuin keräyspaperin talteenotto kannattaa myöskin jatkossa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te puhuitte ihan oikeaa asiaa, että pitää olla rajansa kaikella, eikö niin, mutta tämä koskee myös terästeollisuuden kuonaa. Sieltä on lähtenyt pois, eli siellä on ollut suunnitelmat. Tässä perehdytään asiaan juuri, että sinne tulisi aivan hirmuisia veroja, jotka tekisivät turhaksi koko toiminnan loppujen lopuksi. Hyvää asiaa ei saa koskaan liioitella. Se kääntyy silloin päälaelleen ja vastakohdakseen suorastaan, ja paperipuolella on ihan sama. Kaikki pitää miettiä niin, että se järkevin lopputulos luonnon kannalta myös toteutuu, koska eihän sekään hyvä ratkaisu ole, että jätteentuotto loppuu, kun loppuu koko homma.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Parasta tietysti jätteiden osalta olisi, että kuluttajat ja tuottajat minimoisivat sen jätteiden tuoton. Silloin on jo paljon menetetty, kun mitä hyvänsä jätettä pannaan jäteastiaan, olkoon se jäteastia minkälainen hyvänsä.

Itse olen kunnanhallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa viime vuosina ollut maakunnallisen jäteyhtiön hallituksessa ja nähnyt siellä, miten paljon kierrätystä on ja miten hyvä asia se kierrätys on mutta miten hankalaa se on silloin, kun sekajätettä tuodaan sinne jätteenkeräyskeskukseen. Erittäin kallista ja vaikeaa on sitä hyödyntää enää siinä vaiheessa.

Sitten paljon puhutaan tästä biojätteen kompostoinnista tai vastaavasta. Käytäntö on osoittanut, että se on erittäin kallista, on suuret investoinnit, ja toimiiko se kunnolla missään? Olen itse käynyt tutustumassa tuolla semmoisissa paikoissa, sanotaan, Saksassa, missä niiden pitäisi olla EU:n korkeimmalla tasolla, mutta sielläkin enemmänkin kuuluu sitten ongelmista, mitä siitä seuraa.

Valitettavaa tai realismia on, että monta kertaa se paras hyötykäyttö on poltto, jota kohtaan kyllä monet tuntevat vastenmielisyyttä, mutta käytännössä näin on. Tosin polttokin on aika kallista. Meillähän on muun muassa Kotkassa tällainen hyötyvoimalaitos, jossa poltetaan energiajätettä osittain. Sekin on kallis. Määräykset ovat tiukat, ja on hyvin byrokraattinen laitos, toimii vain osan aikaa, koska lähikatua ei saa ajaa viikonloppuisin jäteautoilla ja on tämmöisiä esteitä, joiden vuoksi valtava investointi on sitten osittain hyötykäytöstä pois.

Paperinkeräyksen asemaa tämä hieman parantaa, jos tämä poikkeuslupa saadaan. Lakiehdotuksessa konkreettista parasta on se, että yksityiset kaatopaikat ja kunnalliset kaatopaikat asetetaan samaan asemaan. Nythän tässä on ollut semmoinen vääristymä, jota ehkä on käytetty hyväksi sillä tavalla, (Puhemies: 2 minuuttia!) että se ei ole jätteenkeräilyn kannalta hyvä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuismalle tuohon Kotka-tuntemukseen haluaisin todeta, että sinne on rakennettu ihan oma tie vanhalta Kotka—Kouvola-tieltä ja käsitykseni mukaan siinä ei ole mitään liikennöintiesteitä, tällaisia, että viikonloppuisin ei voisi ajaa, ja sitten aikaisemmin, kun se liikenne ajatettiin Korkeakosken kautta, niin siinä vaiheessa se oli katuverkkoa. Nyt se ei enää ole vaan sinne on tehty oma tie.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vierustoveri ed. Kuisma totesi, että poltto on paras vaihtoehto jätteelle. Tämä on mielipidekysymys, mutta ehdottomasti olen sitä mieltä, mitä äsken puhuinkin. Minusta ne jakeet pitää erottaa. Se, mikä voidaan mädättää, voidaan tehdä biokaasuksi, pitää tehdä biokaasuksi. Sitten siitä jakeesta jätteestä, mikä voidaan polttaa, tehdään lämpöä ja energiaa, onko se sähköä tai mitä hyvänsä sitten, mutta ei missään tapauksessa kannata lähteä semmoista ainesta polttamaan, josta saadaan hyvää biokaasua, koska se on kaikkein puhtain tapa ja energiatehokkain tapa.

Risto Kuisma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle: Vierailin tällä kyseisellä laitoksella viime kesänä, ja siellä laitoksen johto esitti yhden ongelman just nimenomaan, että siinä eivät määrättyinä aikoina voi nämä jätteenkuljetusrekat voi ajaa ja sen takia sinne on täytynyt tehdä siilo, jossa yli viikonlopun varastoidaan jätettä. Niitä autoja ei ole kovin suurta määrää. Minusta se on hyvin erikoinen tilanne. Jos se nyt on loppunut syksyllä, niin sitten ed. Tiusanen on oikeassa, mutta vielä kesäkuussa oli tämmöinen rajoitus ja ongelma.

Toimi  Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ympäristöpoliittisesti hallituksen jäteverolakiesitys on erinomainen, ja siltä näkökannalta tätä tietysti täytyy vahvasti tarkastella. Mutta muutamia huomioita muiltakin osin on syytä nostaa esille.

Ensinnäkin voi todeta, että tämä on verolaki, jonka veron tuottoa toivoisi mahdollisimman pieneksi eli jonka ohjausvaikutuksen toivoisi olevan mahdollisimman suuri siihen, että kaikki jäte, joka on hyödynnettävissä, hyödynnettäisiin ja näin sitä veronalaista jätettä ei tähän maahan syntyisi niin paljon kuin tänä päivänä syntyy. Harvan veron osalta toivoo sen tuoton pienuutta, mutta tässä voi ilmeisesti näin tehdä. — Havaitsin, että ed. Pulliainen nyökäytti hyväksyvästi tässä kohdassa.

Tähän liittyi pari kolme viikkoa sitten olleitten tietojen mukaan muutamia ongelmia, ja ne hallitus on ohittanut oikealla tavalla, hyvällä tavalla. Tämä paperiteollisuuden siistausjäte oli sellainen, josta huolta meille esitettiin. Se on nyt siirretty sivuun tästä esityksestä sillä tavalla, että EU-komission lupaa sen verottomuudelle haetaan, eli olemme tässä tietysti komission armoilla. Ainakin henkilökohtaisesti toivon, että tuo lupa annettaisiin ja siistausjätettä ei jätteeksi katsottaisi, josta veroa pitäisi maksaa. Näin voitaisiin paperin uusiokäyttö turvata näillä tehtailla ja vielä tasapuolisesti niin Pirkanmaalla kuin Keski-Suomessa ja kaikkialla muuallakin, lieneekö sitä muualla Suomessa, sitä en tällä hetkellä tiedä.

Toinen asia, jonka hallitus tässä viime metreillä korjasi, on metalliteollisuuden jäte, josta ed. Tennilä tuossa kysyi. Talousvaliokunta vieraili jokin aika sitten Tornion jaloterästehtaalla, (Ed. Tennilä: Siellä minäkin juuri äskettäin olin!) ja siellä ei vielä silloin, elo—syyskuun vaihteen aikoihin, tästä asiasta puhuttu, mutta myöhemmin tapasin tehtaan johtajan lentoasemalla ja hän sanoi, että se kaavailu, joka valtiovarainministeriössä oli vielä muutama viikko sitten, on todella vakava asia. Se toisi Tornion jaloterästehtaalle yksistään jopa kymmenien miljoonien laskun. Oliko näin, sitä en pysty tietysti varmistamaan tuon laskun suuruuden osalta. Mutta erinomaista, että ei tähän nyt kuitenkaan ole menty vaan tuo jäte on jätetty ulkopuolelle tämän verotuksen.

Näistä kahdesta asiasta johtuen talousvaliokunnassa syyskauden alussa ehdotin, että talousvaliokunta toimisi siten, että saisi lausunnolle tämän jäteverolakiesityksen, jotta tämän elinkeinopoliittiset vaikutukset voitaisiin käydä huolella läpi. Kyllä luotan valtiovarainvaliokunnan pieneen verojaostoon, joka hyvin pienellä miehityksellä verolait aina valmistelee. Kuitenkin, vaikka luotankin, katsoisin, että olisi ollut paikallaan, että talousvaliokunta elinkeinopolitiikan näkökulmasta katsoisi tämän todella tärkeän lakiesityksen läpi, arvioisi sen vaikutukset. Nyt puhemiesneuvosto ei esitä kuitenkaan talousvaliokunnan lausuntoa, esittää vain, että valtiovarainvaliokunta tekee mietinnön ja ympäristövaliokunta antaa lausunnon. Ehkä nyt tyydyn sitten sen tähden tähän, että siistausjätettä ja sitten toisaalta terästeollisuuden ja muun kuonajätettä koskeva muutos tähän esitykseen on tehty järkevällä tavalla.

Siitä huolimatta kyllä korostan voimakkaasti sitä, että tällaista lainsäädäntöä laadittaessa on eduskunnan äärimmäisen huolellisesti käytävä myös elinkeinopoliittiset tekijät läpi ja erityisesti vertailtava meidän lainsäädäntöä kilpailijamaittemme lainsäädäntöön. Tältä osin tämä hallituksen esitys ei sisällä mielestäni riittävästi vertailutietoa. Täällä on kansainvälisenä vertailuna vain neljän tai viiden maan malli eli Ruotsin, Tanskan, Itävallan, Ison-Britannian ja Ranskan. Jos katsoo näitä, niin kyllä nyt mennään ainakin vuonna 2013 jo sitten aika tiukalle tässä jäteverotuksessa, joka alkaa sitten vaikuttaa ehkä meidän teollisuuden ja elinkeinoelämän kilpailuasetelmaan suhteessa pahimpiin tai parhaisiin kilpailijamaihimme. On edettävä siis ensi sijassa ympäristön ehdoin, ja se tässä toteutuu, mutta otettava vahvasti huomioon myös suomalaisen elinkeinoelämän ja työllisyyden ja suomalaisten raaka-aineiden jalostuksen kilpailuasetelma kovilla kansainvälisillä markkinoilla. Tätä puolta on tässä asian käsittelyssä vahvasti pidettävä esillä samalla, kun on toivottava, että tuo siistausjäte saisi EU:n komission luvan, niin kuin hallitus on kaavaillut. Siitä ehkä voisi ministeri pari sanaa todetakin, onko siihen mahdollisuuksia vaiko ei.

Rouva puhemies! Hallitus esittää siis nyt 30 euron tonnilta jäteveron korottamista ensin 40 euroon ja 50 euroon vuonna 2013, eli tulee varsin raju korotus jäteveroon. Sitä voi tietysti varmasti pienentää sillä, ettei tuota sellaista jätettä, josta sitten joutuu maksamaan. Mutta tästä huolimatta on kyllä huomattava se, että tämän maksavat myös kotitaloudet. Jokainen suomen kansalainen osaltaan maksaa tätä kiristettyä jäteveroa. Tältä osin tietysti tämä esimerkiksi asumiseen liittyviä kustannuksia jälleen nostaa niin sillä eläkeläisellä kuin myös meillä jokaisella. Tämä on tasavero, jota tässä korotetaan. Perustelut ovat hyvät, mutta tämäkin puoli on otettava tietysti huomioon.

Pieni kysymys heräsi siitä, kun tuo siistausjäte ja toisaalta tämä kuona jätettiin tämän ulkopuolelle, onko edelleen niin, että tuottoarviot ovat kohdallaan eli viime vuonna jätevero tuotti 45 miljoonaa euroa, se tuottaa ensi vuonna 90 miljoonaa euroa ja 110 miljoonaa euroa vuonna 2013 siitä huolimatta, että nuo aika merkittävät teollisuuden puolen muutokset esitykseen tehtiin verrattuna siihen, mitä oli kaavailua budjetin tekemisen yhteydessä. Tämä jää vähän mietityttämään eli se, ovatko tuottoarviot sitten kohdallaan.

Näillä eväillä toivon, että asia menee eteenpäin ja selvitetään, mitkä ovat vaikutukset eri kannalta ympäristöön, elinkeinopolitiikkaan ja kotitalouksiin ja taloudelliset vaikutukset ihmisryhmienkin välillä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Jäteverolaki on lakina ihan perusteltu. Sillä pyritään tekemään entistä parempaa ympäristöpolitiikkaa ja kannustamaan siihen. Jätettähän toivottaisiin syntyvän mahdollisimman vähän, ja olisi hyvä, että sekin, mitä syntyy, voitaisiin hyötykäyttää. Kaatopaikat eivät ole mikään komistus, vaan ne ovat rumistus, ja niitä meillä tässä suomalaisessa yhteiskunnassa kyllä on jo aivan riittämiin.

Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta on hyvä, että täällä on tehty ihan selkeitä parannuksia ennakkoon liikkeellä olleisiin tietoihin, elikkä siistausjäte on jäänyt tämän ulkopuolelle ja myöskin terästeollisuuden tuhka.

Kysymys siitä, miten käy keräyslasin, kierrätyslasin, on hyvin merkittävä asia. Forssassa on merkittävä toimija, joka hoitaa tätä valtakunnallisesti. Heillä on niin hyvä toimintaidea, liikeidea, siinä, että sitä ei tällä verolainsäädännöllä pidä mennä murskaamaan, koska eihän puhtaassa lasissa itse asiassa ole minkäänlaista ongelmaa, kun se hyötykäytetään.

Tässä myöskin totean sen, minkä ed. Kankaanniemi totesi, että vaikka meillä talousvaliokunnassa paljon töitä onkin, me olisimme myöskin tästä halunneet lausua elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Mutta kun me siellä sitten käymme keskustelua, me saatamme sitten pyytää asianomaista valiokuntaa ottamaan vastaan meidän kirjelmämme, jos me sitten siihen päädymme.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ympäristövaliokunta jo kahden edellisen vaalikauden ajan on vaatinut jäteveroa myöskin yksityisille kaatopaikoille, niin vastaus oli aina valtiovarainministeriön puolelta se, että jäteveron ohjausvaikutus on vähäinen ja sen takia ei ole syytä siirtää sitä. Kuitenkin tämä vaatimus on pysynyt koko ajan ympäristövaliokunnan lausunnoissa ja mietinnöissä, siis jo pitkään, vaatimus siitä, että näiden kahden erityyppisen kaatopaikan, julkisen — usein kunnallisen — ja sitten vastaavasti yksityisen, pitää olla samalla viivalla. No nyt on, tämä on positiivista.

Edelleen täällä valtiovarainministeri Katainen puheenvuorossaan kuvasi tätä osaksi hallituksen vihreää verouudistusta. Mielestäni ed. Pulliainen on enemmän oikeassa, kun hän puhui ekologisesta verouudistuksesta. Siihen vihreään — vielä kerran — liittyy se paha ruskea väri sieltä turpeen suunnalta, eli sitä mielestäni ei olisi nyt mitenkään erityisen viisasta hehkuttaa.

Siitä, mikä liittyy biokaasuun, aivan oikein täällä on todettu, että on turhaa polttaa sekajätettä, jossa on mukana biokomponentteja; se tulisi ottaa erikseen ja käyttää metaanina. Siinä toisaalta tehdään lainsäädäntöä tämän edistämiseksi, ettei toimita päinvastoin.

Lopuksi, arvoisa puhemies, tuon esille ed. Kuisman puheenvuoron Kotkaan liittyen. Varmistin asian. Kysymys on ihan itse jätehuoltolaitoksen sopimuksesta jätteenkuljettajien kanssa siitä, että jäte tuodaan arkipäivisin tai mahdollisesti sitten lauantaina. Siinä ei ole kysymys mistään sen kummallisesta asiasta kuin logistiikasta.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ympäristön kannalta tämä jäteverolaki on hyvinkin perusteltu, tällä ohjataan kuluttajien käyttäytymistä.

Mutta huolestuttavaa tässä asiassa on tietyllä tavalla elintarvikkeiden pakkausjäte. Jos ajatellaan, että pistäydyt ruokakaupassa, niin sinulla on jätettä ehkä enempi mukana kuin varsinaista hyödynnettävää ruokatarviketta. Tämä olisi jollakin tavalla saatava myös, en nyt sano, että veron alle, mutta kumminkin jonkunlainen järki tulisi saada tähän pakkausjätteen kasvuun. Sillä olisi merkitystä jätteiden lisääntymisen kannalta.

Meillä on lämpölaitoksia, joissa on pystytty hyödyntämään hyötyjätettä, ennen kaikkea just semmoista, mikä on palavaa, on kuivatettua lietettä jnp. Mutta nyt kun metsätalouden rakennemuutos on menossa, niin esimerkiksi Kajaanissa on jouduttu luopumaan osittain tästä, ympäristökeskus on kieltänyt hyötyjätteen polton. Nyt tämä ed. Pulliaisen mainitsema Oulu on sitten imemässä myös tämän Kajaanin poltettavan jätteen. Tulee vaan mieleen kysymys, mitä hyötyjä tässä saadaan, kun ajetaan liki parisataa kilometriä ja kuljetetaan polttojätettä Oulun suuntaan. Jos saataisiin omaa konetta siihen kuntoon, että sillä voitaisiin polttaa, niin se olisi kaikista järkevintä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, ed. Piirainen, mitä järkeä on siinä, että Utsjoen Nuorgamista ja Karigasniemeltä ja sieltä ajetaan jätettä rekka-autolla Ouluun poltettavaksi? Ei todellakaan mitään järkeä. 40 perävaunurekkaa vuorokaudessa rallaa Pohjois-Suomea: siis jotakin niin tyhmää kuin nyt ylipäätään tyhmää voi olla!

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla näitä asioita pitäisi arvioida, ja se Saksan malli on nyt tässäkin ihan hyvä. Aikoinaan kun ilmoitettiin, että se muuten on sitten sillä tavalla, että nyt ei enää ole kaatopaikoille yhtään aaria maata ja siihen kahtoen hoidatte hommat, niin Aschenbach-niminen paikkakunta valittiin mallialueeksi siihen, miten se temppu voidaan tehdä. Kolmessa vuodessa niin sanottu kaatopaikka, se rejektikertymä, väheni 60 prosentilla, kun siis vain haluttiin tehdä jotakin. Sittemmin on tuotu palettiin mukaan tämä biokaasutussysteemi ja kehitetty siitä suorastaan taidetta. Juuri tällä tavalla, kun arsenaalit tiedetään, välineistöt tiedetään, on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että siihen myöskin satsataan. Kiusallista Suomen kohdalla on se, että täällä hotua on. Täällä voi mellastaa vielä toistaiseksi ihan mitenkä tahansa, mutta kyllä siinä lompakko tyhjenee.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edelliseen puhujaan viitaten voi hyvin jatkaa tästä. On itsellä ajatus puhua vähän samanoloista, mutta vähän pienemmässä mittakaavassa, ei Utsjoki eikä Nuorgam, vaan Pohjois-Karjalan näkökulma.

Minusta se pitää katsoa, mikä on järkevää. Nyt tällä hetkellähän kun kunnat kotitalouksilta vaativat tietyn maksun ja lähes kaikki ovat tämän keräilyn piirissä, sinne mökinmummon pihaan tulee joka toinen viikko vähintään auto, semmoinen hirveä raskas kalusto tulee sinne, smolvinki, joka kippaa sen tyhjän pöntön sinne ja ottaa maksun siitä. Minulla on Lieksasta kuvia. Yksi kaveri on ottanut kuvia. Siis joka kerran, kun se kävi kippaamassa, meni ottamaan jäteautosta kuvan ja sitten lähetti minulle postia, että onko tässä mitään järkeä. Hänen kotiinsa tulee tämä auto, ja on pakotettu siihen järjestelmään liittymään ja maksamaan tämä, ja aina on tyhjä pönikkä siinä kuvassa, kun se kippaa, koska heillä paperit poltetaan, biohajoava jäte kompostoidaan, lasit viedään lasinkeräykseen ja metallit metallinkeräykseen ja heille ei tule jätettä.

Tässä pitäisi olla kanssa järkeä siinä, miten saadaan nämä kunnat tekemään järkipäätöksiä, niin kuin tässä Lieksankin tapauksissa, jos tämä vanha pariskunta anoo vapautusta siitä pakollisesta keräysjärjestelmään liittymisestä. Se on Jätekukko se firma, joka hoitaa sen. Silloin pitäisi myöntää se vapautus, kun voidaan osoittaa, ettei ole tämmöistä ongelmaa. Mutta tämä ei pelkästään ole ollut Pohjois-Karjalan ongelma, samanlainen ongelma on varmaan tuolla Oulun seudulla tai Kainuussakin. Pitäisi siinäkin sallia järjen käyttö.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä jäteverolaki on hyvä lakiesitys noin pääpiirteissään. Tässä laajennetaan veropohjaa näihin yksityisiin kaatopaikkoihin, joita, niin kuin täällä on käynyt esille, on pitkään jo odotettukin. Toisekseen veronkorotus on myös positiivinen tässä, koska sillä on selvä kannustava vaikutus siihen suuntaan, että jätteen syntyä ehkäistäisiin.

Se, mikä tässä kokonaisuudessa minua eniten mietityttää, on suhde jätteenpolttoon. Jätehierarkiassahan on tämä jätteenpoltto siellä toiseksi alimmaisena eli kaatopaikkasijoituksesta edellisenä, ja EU-tasolla yleisesti priorisoidaan muuta hyötykäyttöä, kuten materiaalihyötykäyttöä ja esinehyötykäyttöä, ennen polttamista. Nyt tämä mietityttää, miten tämä linjaus, jossa jätteen massapoltto on jätetty jäteverotuksen ulkopuolelle, toimii suhteessa jätehierarkiaan ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Nyt on nimittäin vaarana, että enenevässä määrin sellaisia jätefraktioita, joilla olisi materiaalinakin hyötykäyttömahdollisuuksia, ohjautuu polttolaitoksiin, nimenomaan massapolttolaitoksiin. Myöskin puuttuu kannustevaikutus siihen, että mieluummin kuin tehtäisiin massapolttoa, haettaisiin erilaisia kaasutus- ja mädätysvaihtoehtoja, jota kautta saataisiin monikäyttöistä metaania polttoaineeksi. Mahdollisuudet näihinkin vaihtoehtoihin ovat vähäisemmät sen johdosta, että polttaminen on kokonaan verovapaata. Tässä toivonkin, että eduskuntakäsittelyn aikana tähän asiaan vielä pureudutaan ja mietitään tarkoin, onko tämä viisasta näin.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalainen kuluttaja tekee valinnan joka päivä kaupan hyllyn äärellä, ottaako moneen kertaan pakatun tuotteen vai vain yhteen kertaan pakatun tuotteen. Toivon mukaan tässä myöskin elintarviketeollisuus kerran jälleen ryhdistäytyy ja miettii pakkauksia niin, että sitä jätettä syntyisi mahdollisimman vähän.

Täällä on puhuttu näistä jäteralleista. Minuakin hirvittää kyllä se, että tuolta Ivalosta haetaan Rovaniemelle ja Ouluun ja mihin niitä jätteitä ajetaankaan, kun taas sitten Ivalossakin on parikin kotimaisen polttoaineen laitosta, joissa siellä tuntureissa syntynyt sekajäte voitaisiin hyvin polttaa. Polttamisen ehtona tietenkin on laitevaatimukset, mutta kaiken kaikkiaan, kun puhutaan ympäristöstä, ympäristönsuojelusta, myöskin tällä jäteverokysymyksellä, joskin tämä on fiskaalinen vero, niin toisaalta myöskin sitten pitäisi miettiä, mitä tämä jätteen kuljetus yhteiskunnalle aiheuttaa. Kun nämä asiat yhteensovitetaan, niin voitaisiin päästä vieläkin parempaan lopputulokseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän poltto- ja mädätyskysymykseen. Tässä näkyy oikeastaan aika hyvin se linja, että nämä jätteenpolton kannattajat ovat isoja toimijoita ja vahvoja, siinä mielessä hyviä lobbareita, ja saaneet enemmän tahtonsa läpi kuin tässä biokaasulaitokset. Ne ovat yleensä pienempiä toimijoita, siellä ei ole tämmöisiä massiivisia laitoksia, ja valitettavasti tässä on käynyt tämmöinen, että tämä polttoideologia on mennyt edelle näistä kaikista.

Siinä ed. Pulliasen esimerkki on aika hyvä, että jos jätettä tuodaan 400—500 kilometriä (Ed. Pulliainen: Yli 500 kilometriä!) — 500 kilometriä sitä jätettä — niin eihän siinä ole kyllä mitään järkeä siinä hommassa. Jos käydään laskemaan sitä tasetta ympäristön osalta, niin todennäköisesti on enemmän haittaa kuin hyötyä koko leikissä. Sen takia kyllä tämmöisiin pitäisi saada joku järki. Jos ei muuten, niin pitäisi vaikka eduskunnan toimesta panna jotkut rajat. Sehän niin kuin päinvastainen teko kuin ympäristöteko.