Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin komissio on vajaa vuosi sitten viitoittanut pohjoisen ulottuvuuden osalta, että se on valmis käyttämään yhteisöveroja pohjoisen ulottuvuuden hankkeisiin ja myös käynnistämään uusia kumppanuuksia ja hankkeita. Meillähän on meneillään ympäristökumppanuus ja sosiaali- ja terveyskumppanuus, mutta tuoreimpina ovat sitten tulollaan liikenne- ja logistiikkakumppanuus sekä kulttuurikumppanuus.

Käsillä oleva hallituksen esitys nivoutuu suoraan tähän komission linjaukseen, sillä liikenne- ja logistiikkapuolella on jo pidemmän aikaa ollut vireillä pohjoisen ulottuvuuden kumppanuus. Jotta hihat saadaan käärittyä ja päästään tositoimiin, on Suomen oltava täysillä mukana hankkeissa, joissa on paljon potentiaalia. Pohjoisen ulottuvuuden logistiikkakumppanuuden perustamisasiakirja on hyväksytty, ja kumppanuudesta on mittava hyöty myös Suomelle.

Nyt sihteeristön perustamisen jälkeen avoimiksi jäävät enää budjettia ja hankkeita koskevat päätökset. Suomen infran kehittämis- ja korjaustarpeet erityisesti pohjoisessa Suomessa ovat laajasti tiedossa, ja kuten parhaillaan käsittelyssä oleva valtion budjetti ensi vuodelle osoittaa, on määrärahoista jatkuva puute. EU:n pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden ohjelman laajentuminen liikenteen ja logistiikan puolelle laajentaa samalla meidän kotimaistenkin hankkeidemme rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeiden osalta on jo voitu havaita, että ne ovat jopa kymmenkertaistaneet toimintarahoja kumppanuuden myötä.

Arktisten alueiden parlamentaarikkojen kokous linjasi syyskuussa Brysselissä muun muassa, että EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan on huomioitava myös pohjoisimmat eli arktiset alueet logistiikka- ja liikennekumppanuudessa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena jään sulaminen avaavat uusia väyliä merenkäyntiin, ja tämän myötä uusien pohjoisten merireittien kehittäminen vaatii investointeja sekä myös satamia ja rautatieyhteyksiä ja parempia teitä, sillä pohjoisen alueiden liikennetarpeet näyttävät vilkastuvan nopeasti.

Pohjoisten alueiden logistiikkakysymyksissä tarvitaan läheistä yhteistyötä Venäjän, Norjan ja Suomen välillä. Suomen tulee tässä toimia erityisen aktiivisesti, sillä suomalaisilla yrityksillä on monipuolista osaamista esimerkiksi rakentamisen, palveluiden ja offshore-teknologian alueilla.

Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden käyntiin saattaminen avaa useita uusia rahoitusmahdollisuuksia alan hankkeille. Niihin on saatavissa yhteisörahoitusta EU:n eri politiikkaohjelmilta, Euroopan investointipankin ja muiden investointitahojen rahoitusta sekä myös yksityisen sektorin rahoitusta aivan eri mittakaavassa kuin pelkän kansallisen tason hankkeisiin.

Hallituksen esitys pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristön perustamisesta Suomeen on hyvä ja kannatettava, sillä jotta saamme Suomellekin pohjoisen ulottuvuuden politiikkaohjelmien kautta edun, on sillä oltava rakenteet, sisältö ja selvä työrukkanen. Erityisen tervetullutta on, että sihteeristö halutaan perustaa Suomeen, ja yksi haaste on voitettu, kun sihteeristö viimein saadaan perustettua.