Jari Koskinen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta on sinänsä oikeaan osuva. Idea siitä, että huojennetaan tietyssä mitassa pienten yritysten arvonlisäveromäärää tai arvonlisäverotilitystä, on oikean suuntainen. Voi olla, että tämä auttaa pieniä yrittäjiä siinä mielessä, että arvonlisävero ei rankaise heitä välittömästi riippuen tietysti yrityksen toiminnan luonteesta.

Tällä voi olla myös se positiivinen merkitys, että tällä voidaan ehkäistä harmaata taloutta. Voi olla, että moni keinottelee pysyäkseen arvonlisäverorajan alapuolella, jolloin sitten osa toiminnasta tapahtuu pimeillä markkinoilla tai harmaan talouden piirissä. Siinä mielessä tätä voi tervehtiä ilolla ja sitä on hyvä kannattaa.

On myös hyvä, että tässä ovat mukana alkutuottajat. Siitähän oli monenlaista porua pitkin syksyä. Mietittiin, vaikuttaako tähän esitykseen artiklan 141 loppuratkaisu EU:n komission kanssa vai millä tavalla kohdellaan alkutuottajia. Nyt se on tänne mukaan otettu. Se ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, koska alkutuottajia kohdellaan siis alkutuottajina, jolloin lasketaan se, mitä alkutuotannosta tulee, mukaan siihen, minkä perusteella määritellään yrityksen liikevaihto. Mutta koska tässä on jätetty metsätalous ulkopuolelle, se johtaa siihen, että niillä alkutuottajilla, joilla on myös metsänmyyntituloja, metsänmyyntitulot lasketaan liikevaihtoon mukaan, jolloin se voi johtaa niihin tilanteisiin, että alkutuottaja muuten pääsisi arvonlisäverohuojennuksen piiriin mutta metsätalous ja metsätulot mukaan lukien ei siihen sitten pääsekään.

Jos kerran metsätalous on päätetty jättää ulkopuolelle hallituksen esityksessä, olisi pitänyt jättää myös selvyyden vuoksi metsänmyyntitulot sen ulkopuolelle, millä määritellään liikevaihdon rajat. Se olisi ollut selkeä ja johdonmukainen. Nyt tämä esitys ei ole siltä osin selkeä ja johdonmukainen. Jos ajatellaan ihan pelkästään verotuksen neutraalisuuden kannalta ja, voisi sanoa, ehkä oikeudenmukaisuudenkin kannalta, silloin olisi selvää, että kaikkia tuloja käsitellään samalla tavalla ja kaikenlaista yritystoimintaa käsitellään samalla tavalla riippumatta siitä, mistä yritystoiminnan tulo tulee. Tämä on asia, johon valtiovarainvaliokunnassa täytyy kiinnittää huomiota.

Se, että metsätalous jätetään ulkopuolelle, perustellaan esityksessä erilaisilla laskelmilla siitä, mitä se olisi tullut maksamaan valtiolle, paljonko sitä kautta mahdollisesti tulisi veronmenetyksiä. Täytyy sanoa kyllä tältä paikalta, että nämä laskelmat ja luvut, jotka täällä ovat, eivät kyllä vakuuta ainakaan minua. Erilaiset tutkimuslaitokset ovat tehneet myös omia laskelmiaan siitä, mikä vaikutus olisi sillä, jos metsätalous olisi mukana tässä arvonlisäverolain muuttamisessa, ja näiden tutkimuslaitosten lukemat ovat aivan erilaisia kuin valtiovarainministeriön omat laskelmat. Syytä olisi kyllä selvittää, mistä tällainen ero, joka on jopa kymmeniä miljoonia euroja, voi johtua. Täytyy sanoa, että valitettavan usein tai ainakin monta kertaa on törmännyt aiemminkin siihen, että jostain kumman syystä, kun tehdään maataloudesta tai metsätaloudesta erilaisia laskelmia, ne luvut eivät aina ole pitäneet yhtä varsinaisen todellisuuden kanssa. Saattaisi olla, että ehkä valtiovarainministeriössä tarvittaisiin pikkuisen lisää asiantuntemusta maa- ja metsätaloussektorillakin, että saataisiin vähän täsmällisempiä lukemia näihin esityksiin.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys keventää merkittävästi sen piiriin kuuluvien erityisesti työvaltaisten pienyritysten arvonlisäverorasitetta. On arvioitu, että jopa 80 000 verovelvollista tulisi tämän järjestelmän piiriin, saisivat huojennusta arvonlisäveroon. Mielestäni tämä esitys on todella tärkeä ja merkittävä uudistus arvonlisäverokäytännössä erityisesti juuri työvaltaisten, kuten pienten palveluyritysten sekä käsityöyritysten, osalta. Näissähän työn osuus on varsin korkea, ja jo alun pitäen katsottiin, että tulisi jatkossa kiinnittää huomiota, kun arvonlisäverojärjestelmää uudistetaan, näihin työllisyysnäkökohtien kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Nyt tässä ollaan selkeästi etenemässä. On tietysti hyvin tärkeää, että uudistuksesta, kun se tulee voimaan, tiedotetaan ja annetaan tarvittavaa ohjeistusta myös verovelvollisille.

Kysymys alkutuotannon ja erityisesti metsäasian osalta on tietysti valiokuntakäsittelyssä, niin kuin muiltakin osin, käytävä huolella läpi (Ed. Ala-Nissilä: Verojaosto hoitaa!) ja katsottava, löytyykö siihen jotain sellaista ratkaisua, jolla mahdollisia keskustelussa esille nousseita ongelmia voitaisiin vielä valiokuntakäsittelyssä ja eduskuntakäsittelyssä korjata. (Ed. Taipale: Melkein kuin saksalainen lause tuo viimeinen!)

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun hallitus esittää jotakin, joka on todella hyvää, sitä pitää tulla oikein puhujakorokkeelta kehumaan, vaikkei nyt yli kahta minuuttia kehuisikaan. (Ed. Ala-Nissilä: Sekin riittää!)

Arvoisa puhemies! Edellisten hallitusten aikana tämä asia oli esillä lukemattomia kertoja. Suomen Yrittäjät ry toi oman kortensa kekoon esittämällä oman mallinsa, joka on meidän kaikkien hyvin tietämä. Siinähän pyrittiin, tai tietysti pyritään edelleenkin, liukuvaan järjestelmään, niin kuin hallituksen esityksessä nyt pyritään. Siinä systeemi pelaisi sillä, että otettaisiin ostojen alvit ja niistä vähennettäisiin myynnin alvit ja sitten sijoitettaisiin tämä jakojäännös tiettyyn kaavaan ja sillä tavalla saataisiin se kokonaisuus, jolla liukuva järjestelmä toteutuu.

Nyt on esitetty vähän monimutkaisempi malli. Kun katsoo niitä esimerkkejä, jotka hallituksen esitykseen on upotettu, ei voi muuta kuin sanoa, että myönteiseen suuntaan Suomen Yrittäjät ry:n malliin nähden on menty selvästi. Tämä malli, jota nyt esitetään, lähentelee hyvin paljon Hollannissa käyttöön otettua mallia. Hollannissa on saavutettu jotakin, joka on matkimisen arvoista. Nimittäin siellä oli kaksi ongelmaa: harmaan talouden ongelma ja pilkkomisongelma, eli liikevaihto pilkotaan osiin ja sillä tavalla pyritään alvit estämään. Siellä tällä uudella menettelyllä päästiin siihen, että harmaan talouden houkutus väheni raporttien mukaan ratkaisevasti. Minä toivon hartaasti, että Suomessa käy nyt tällä järjestelyllä aivan samalla tavalla kuin Hollannissa on käynyt.

Se, että metsätalous jätettiin nyt ulkopuolelle, mihin ed. Jari Koskinen kiinnitti huomiota, on selvä poliittinen valinta. Alkutuotannon, mikä taas on mukana tässä systeemissä, ongelmia varmasti voitaisiin selvittää sitten jaostossa käyttämällä simulaatiomalleja ja miettimällä erilaisia vaihtoehtoja niin, että myöskään ei pidä sellaista ratkaisua saada aikaiseksi, jossa ehkä tavallaan ostetaan uusi järjestelmä sellaisella hinnalla, mikä ei ole sen väärtti.

Mutta joka tapauksessa, arvoisa puhemies, tässä on erinomaisen merkittävästä edistysaskeleesta kysymys, ja hienoa, että hallitus on tämmöisen saanut aikaiseksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edelliset puhujat ovat käyneet tätä historiaa läpi ja niitä toiveita, mitä on esitetty. Meillähän vähän nuoremmalta ajalta silloin, kun eduskuntavaaleja käytiin, muistetaan, että jokaisessa tilaisuudessa lähes poikkeuksetta eri puolueiden edustajat vakuuttivat, että tämmöinen liukuva alvimalli rakennetaan, ei justiinsa tämän mallista ollut varmaan mielessä, mitä ed. Pulliainen käytti esimerkkinä, yrittäjien mallia, mutta kuitenkin tässä mennään nyt eteenpäin.

Tuon rajan osalta olisi toivonut, että ylempi raja olisi ollut 25 000 euroa eikä 20 000. Sitä en tiedä, miten päädyttiin tähän rajaan. Mutta kuitenkin, kun ollaan menossa oikeaan suuntaan, tätä on pidettävä hyvänä ja sillä tavalla tehtävä tässä, jotta mahdollisimman nopeasti tämä saadaan lopulliseen muotoon. Tässä eduskunta toivon mukaan vielä parantelee tätä, mahdollisesti tuota rajaakin nostaa, ja sitten tiedotus päälle, koska tämä antaa kuitenkin positiivisen signaalin tuonne pienyrittäjille, jotta nyt tämä homma on hoidettu.

Tämähän koskee sinällään kaiken kaikkiaan pääsääntöisesti yksinyrittäjiä ja antaa vähän viestiä siihen suuntaan, että nyt tässä yhteiskunta kannustaa heitä yrittämään ja helpottaa myös verotuksen osalta, jolloin selviytyminen ja mahdollisesti yrityksen kasvaminenkin on paljon mahdollista. Se tie, jota me odotamme, jotta mahdollisesti yritys voisi palkata ihmisen siihen, se kai tässä olisi kaikkein parasta herkkua. Nimittäin muuten sitä sadantuhannen uuden työpaikan lukua ei kyllä tulla saavuttamaan tällä hallituskaudella.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain muutoksesta koskee arvonlisäveron alarajan muuttamista liukuvaksi, mikä sinänsä on erittäin hyvää ja kannatettavaa. Niillä perusteilla, mitä täällä on jo useaan kertaan toistettu, hallituksen esitys on sellainen, että se valiokunnassa on syytä viedä eteenpäin, mutta mielestäni siihen olisi kuitenkin ollut mahdollisuus tehdä vähän parempia esityksiä.

Täällä monessa puheenvuorossa on sanottu, että tämä koskee pienyrittäjiä, (Ed. Ala-Nissilä: Uutta se, kun verotus alenee!) kaikista pienimpiä, ja täysi verohyöty tulee 20 000 eurosta elikkä 1 600 eurosta kuukaudessa. Ed. Ala-Nissilä, kysyn vain, kuinka moni yrittäjä elättää tällöin itsensä. Jos ajatellaan, että 1 600 euroa on liikevaihto ja siitä vaikka puolet olisi katetta, niin se on 850 euroa kuussa tuloa. En usko, että sillä kovin yrittäjyyttä sinänsä edistetään. Tämä suuntautuu aivan muihin tahoihin kuin varsinaisiin yrittäjiin. Sinänsä tämä on hyvä ja kannatettava.

Mutta kun se suuntautuu muihin tahoihin ja aivan sivutoimisiin yrittäjiin, niin olisi suonut, että tämä olisi ollut huomattavasti yksinkertaisempi. Nythän kaikkia muita paitsi alkutuotantoyrityksiä tai maanviljelijöitä koskien tämä pitää anoa seuraavana vuonna takaisin. Kun on muutamasta kymmenestä eurosta muutamaan sataan euroon takaisin anottavaa, niin epäilenpä, kuinka moni puolentoista vuoden päästä siitä, kun on maksanut jo, muistaa ja tulee niitä anoneeksi. Se tietää byrokratiaa siellä hallintopuolella. Siinä hallitus on laskenut kymmenen henkeä lisää ja kustannuksia sille, mutta ennen kaikkea se tietää monimutkaisuutta sinne verovelvollisen puolelle.

Minusta olisi ollut paljon parempi, että myös nämä, jotka kuukausittain maksavat arvonlisäveroa, olisivat saaneet sen itse vähentää. Kyllä yrittäjiin ja näihin pienempiinkin yrittäjiin on syytä sen verran luottaa, että he osaisivat sen vähentää samalla lailla kuin alkutuotantoyrittäjätkin. Olisin myös nähnyt mielelläni nämä pienet metsänmyyntitulot siinä mukana.

Sinänsä liikevaihtoon perustuva liukuva arvonlisäveron alarajan muuttaminen on jo jotenkin arveluttavaa. Sen on varmaan hallitus huomannut itsekin, kun on esityksessä kovin pitkään perustellut sitä, miksi tätä ei voi tehdä verosta vähennyksenä, vedonnut moneen kertaan EU-direktiiveihin ja muihin. Minusta olisi ollut selvempää ja hallituksen olisi syytä neuvotella, jos neuvotteluja tarvitaan, EU:n kanssa niin, että verovähennys, perusvähennys, olisi voitu tehdä verosta ja se olisi tehty oma-aloitteisesti. Meillä on paljon muitakin veroja, joista vähennykset veronmaksaja huolehtii. Tietyllä summalla, suurin piirtein samalla euromäärällä, mikä tähän käytetään, olisi tehty perusvähennys, ja se olisi tehty suoraan arvonlisäverosta.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kurvinen käytti tässä ihan hyvän puheenvuoron. Kommentoin sen verran ensinnäkin sitä, että arvonlisävero kuitenkin on se vero, jolla pitää yhteiskunnassa verotuottoja kerätä mittavasti hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Näin ollen on aina harkittava tarkkaan, kun siitä tehdään poikkeuksia. Mutta yrittäjyyden nimissä voidaan tehdä, ja tässä juuri on siitä kysymys kylläkin aika pieniin yksinyrittäjiin kohdistuen, niin kuin tässä todettiin.

Puhemies! Tietysti kun tässä nyt alkaa ensimmäinen hallituksen yrittäjyyttä edistävä veronkevennys, tämä on uutta kokoomukselle. Kun sitä kahdeksaan vuoteen ei ole täällä eduskunnassa nähty, niin tämä nyt tähän suuntaan on alku, ja tähän pitää nyt teidän vaan tottua.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Luontainen vaatimattomuuteni estää minua nyt muistelemasta tarkoin tämän kyseisen liukuvan arvonlisäverorajan historiaa, mutta haluan vain sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. (Ed. Ala-Nissilä: Ed. Alholla on tässä kunniakas historia!) — Niin, siinä onkin kunniakas historia, ja olisi tietysti ollut mukava kertoa, että tämä on oikeastaan Suomen malli, jota Hollannissa on myöskin menestyksellisesti sovellettu.

Mutta pidän siis tätä esitystä erinomaisena sen vuoksi, että se alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ennen kaikkea juuri käsityöläisammateissa ja itsensä työllistävissä yrityksissä, siis mikroyrityksissä, joita kuitenkin Suomessakin tarvitaan, jotta yrittäjyysohjelma ja työllisyysasteen nostaminen hallituksen esittämällä tavalla voisi onnistua. Se varmasti alentaa siis tätä yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, mutta myöskin varmasti lisää sitä, että arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröidytään, ja näin ollen tietysti harmaan talouden osuus saattaa täältä osin pienentyä. Ainakin sitä sopii toivoa.

Menettelytavan suhteen olisin kyllä ed. Kurvisen kanssa samaa mieltä, että on hiukan pulmallista, jos esimerkiksi hatuntekijä joutuu odottamaan kaksikin vuotta sitä, että saa liikevaihdon ylittyessä tämän hyvityksen itsellensä, koska usein pienellä yrittäjällä varat ovat juuri sellaiset, että hädin tuskin selvitään näistä velvoitteista. Siinä mielessä tämmöinen oma-aloitteinen liukuvan rajan seuraaminen voisi olla paikallaan. Mutta toivon, että valiokunta sitä voisi miettiä ja löytää sellaisen ratkaisun, joka tukisi juuri näitä päämääriä.

Valitettavaa sinänsä on se, että uskon, että talkkareiden tai talonmiesten tulo takaisin tämän lain myötä ei enää varmaan onnistu. Tämä olisi pitänyt siinä mielessä toteuttaa aikaisemmin, etteivät kiinteistöyhtiöt olisi tehneet näitä ratkaisuja ja siirtyneet erilaisten yhtiöiden palveluiden ostamiseen. Talkkarihan olisi aika monen ihmisen kannalta paras turva arkielämän selviämisessä.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys arvonlisäverolain muuttamisesta on selkeästi niitä ensimmäisiä askeleita, joita yrittäjyyden politiikkaohjelma ottaa, ja näitä esityksiä tulee nyt sitten tihenevällä tahdilla tähän saliin ja hyvä niin. Niitä on pitkään kaivattu, ja nyt ne sitten alkavat. Erityisesti tämä painottuu tietenkin yksinyrittäjien aseman parantamiseen, harmaan talouden torjumiseen, niin kuin täällä on monessa yhteydessä jo todettu, kuin myöskin yrittäjyyden alkutaipaleen helpottamiseen, koska sehän on meillä yhteisesti tunnustettu tosiasia, että meillä se yrittäjäksi lähtemisen kynnys on turhan korkealla, ja tämä omalta osaltaan sitä kynnystä selkeästi alentaa.

Olen myöskin tyytyväinen siitä, että alkutuotanto otettiin mukaan tähän. Mielestäni suuria rajauksia ei tämän tyyppisessä lainuudistuksessa saisi olla, ja siksi tuo metsätalouden ulkopuolelle jättäminen on myöskin omasta mielestäni hieman ongelmallinen, ja katsotaan nyt sitten, mitä valiokunta siitä sanoo. Ainakin siltä osin, että tulot kuitenkin lasketaan siihen tulopottiin mukaan, josta tuo huojennus otetaan, tätä problematiikkaa täytyy hieman miettiä ja avata.

Muuten olen samaa mieltä, kuin mitä täällä ed. Jari Koskinen sanoi valtiovarainministeriön laskelmista liittyen alkutuotannon fiskaalisiin vaikutuksiin valtiontalouteen. Sieltä on kyllä aika tavalla suurenlaisia lukuja aina tullut, ja välttämättä ne eivät ole osoittautuneet aivan oikeiksi. Tässäkin tapauksessa katsotaan nyt sitten valiokuntakäsittelyn aikana, miksi nuo oikeat luvut muodostuvat. Mutta kaiken kaikkiaan positiivinen esitys.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Käytetyissä puheenvuoroissa pääsääntöisesti tätä lakiesitystä on kehuttu, ja myös allekirjoittanut näkee sen erittäin tärkeänä askeleena eteenpäin yrittäjyyden edistämisessä. Toivoisi, että tätä 20 000 euron ylärajaa jatkossa ja nopeallakin aikataululla pystyttäisiin nostamaan. Tämä lakiesitys varmasti aluekehityksen kannalta ei ole merkityksetön. Yrittäjyyttä se varmuudella edistää, ja mieleeni tulee muun muassa käsityöyrittäjät. Monet heistä ovat tarkoituksella jättäneet myyntinsä alle noin 8 400 euron, vaikka näille tuotteille olisi kysyntää. Myös harmaan talouden vähentämisen kannalta tämä lakiesitys on hyvä.

Lyly Rajala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Suomihan on siitä kummallinen maa, että meillä yrittäjät ovat olleet tähän saakka, ja ovat vieläkin, lähes tulkoon lainsuojattomassa asemassa. Yrittäjäksi lähtemisen kynnys on todella suuri. On erittäin hienoa, että hallitus on aloittanut lupaustensa mukaan tällaisen yrittäjyyden kunnioittamisen, koska se on ainoa mahdollisuus, millä Suomi tulevaisuudessa pärjää. Emme voi kuvitella, että julkinen sektori tai mikään muukaan kommervenkki voi tätä kansakuntaa elättää, muu kuin uusi ja innokas yrittäjyys. Edustajien Kurvisen ja Jari Koskisen kanssa olen ihan samaa mieltä siitä, että ammattilaisia olisi voitu tietenkin käyttää hiukan enemmän noissa laskelmissa ja myöskin siinä, että yrittäjille olisi annettu tuo itselaskemisen mahdollisuus.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vain tehdä huomion tässä, kun arvoisat edustajat käyttävät mielellään tästä yrittäjyyden edistämiseksi ja yrittäjille suunnatusta alennuksesta myötämielistä sanaa. Enkä minäkään sitä kielteisenä näe, mutta täytyy muistaa nyt, hyvät ystävät, kuitenkin, että jos liikevaihto on 1 600 euroa kuukaudessa, niin siitä voi jäädä itselle parhaassa mahdollisessa tapauksessa 800 euroa. Ei sillä vielä yrittäjän nimikettä saa, ei sillä elätä itseään, ei sillä elätä perhettä, saati sitten työllistä ketään. Täytyy muistaa, että tämä suuntautuu pääasiassa sivutoimisiin ja sellaisiin yrityksiin, jotka muulla toiminnalla kuin yrittäjän riskillä elättävät itseään.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Vasemmistoliitonkin puolesta totean, että tässä on nyt erittäin hyvä ja tärkeä esitys. Juuri tällä tavoin pitää näitä ihan pieniä yrittäjiä vastaan mennä, auttamaan heidän tilannettaan. Ei se varmaankaan ratkaise kaikkea, mutta on parempi kuin ei mitään. Näinhän sitä pitää askel askeleeltakin mennä eteenpäin.

Minä odotan tässä suunnassa toimenpiteitä myöskin vähän sitä isompaa yrittäjää kohtaan auttamismielessä, eli niitten sivukulujen porrastamista, sitä, että sen ihan pienen rasitusta vähennetään ja sitten otetaan ne rahat näiltä pääomavaltaisilta yrityksiltä. Pitää myöskin huolehtia, että ne rahat kertyvät.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Kun on jonkin aikaa täällä talossa, muutaman eduskuntakauden, ollut, niin voi tyydytyksellä todeta, että siinä, mistä on paljon täällä puhuttu jo edellisenkin hallituksen aikana ja mitä monta kertaa sitä ennenkin on tuotu esiin, nyt on saatu pää auki edes. Voi näin päin sanoa, että tietysti ed. Kurvisen kanssa voi olla ihan samaa mieltä siitä, että ei tämä sinällään mitään suuria muutoksia tuo nimenomaan yrittäjyyteen, mutta ainakin antaa käsityöammateissa minun mielestäni jonkinlaista tukea siihen. Ainakin minun mielestäni nimenomaan yrittäjyyden alkuvaiheessa, silloin kun yritystä kehitetään, yksinyrittäjät lähtevät perustamaan liikkeitä jne., tästä saattaa olla jonkinlaista apua ja tukea toimintaan.

Arvoisa puhemies! Minua hämmästyttää eniten tämä metsätalouden osuus tässä ja ainakin se, millä tavoin se on tarkoitettu vaikuttamaan koko maatilatalouden osuuteen. Ja taas toisaalta, kun tietää, millä tavoin metsäyritystoiminnan osalta yrittäjiä kohdellaan, muun muassa vähennysten osalta kilometrikorvauksissa jne., niin tuntuu siltä, että metsätalousyrittäjät, nimenomaan metsätalousyrittäjät, jäävät kyllä hieman lapsipuolen asemaan, vaikka meillä määrätty siirtymäkausi tällä hetkellä onkin.