Asunto- ja viestintäministeri  Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti sanon tästä lakiesityksestä muutaman sanan. Oikeastaan siksikin haluan tuoda tässä esiin, että tämä on nyt yksi vastaus siihen, mitä eduskunnan tarkastusvaliokunta aivan erinomaisen hyvässä ja seikkaperäisessä selvityksessään näistä homeongelmista toi edellytyksenä hallitukselle.

Kun valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax esitteli tätä erinomaista eduskunnan mietintöä viime keväänä täällä salissa, hän sanoi, että jos hän jotain haluaa tästä keskustelusta jättää mieleenne, niin hän ainakin haluaa korostaa tätä kelpoisuusvaatimusten saattamista lain tasalle. Itse asiassa juuri tässä esityksessä on kyse tästä asiasta, mitä eduskunta on halunnut ja mitä eduskunta on edellyttänyt. Sen lisäksi myös perustuslaki edellyttää, että tämä varsin hajanainen ja monella säädöstasolla oleva säätely tuodaan nimenomaisesti ja yksinkertaisesti lain tasolle. Kaiken kaikkiaan, kun tänä päivänä puhumme aika paljon eräänlaisten pykäläviidakkojen karsimisesta, niin todettakoon, että tämän lainsäädännön myötä näiden 130 säännöksen, joita on tällä hetkellä erilaisissa määräyksissä, ohjeissa, asetuksissa ja selostuksissa, määrä laskee 70 säännökseen.

Kyseessä on nyt sitten muutos, joka koskee rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta, rakennuksen suunnittelijoiden ja työnjohdon tehtäviä ja kelpoisuutta sekä rakentamisen viranomaisvalvontaa. Sisällöllisesti tämä säätely pysyy ennallaan kutakuinkin. Eli oikeastaan mitään suurta muutosta tässä ei tapahdu, vaan nykytilanne säilyy, mutta, mikä olennaisinta, säädöspohja tulee sitten perustuslain vaatimalle ja eduskunnan edellyttämälle lain tasolle, ja se on tietenkin erittäin hyvä asia.

Todettakoon nyt tässä vielä kerran, puhemies, tämän eduskunnan edessä, että olen kovasti tämän tarkastusvaliokunnan mietinnön jättämisen jälkeen usein tähän mietintöön vedonnut ja nostanut eduskunnalle aidosti hattua siitä, että tämän työn myötä haluttiin tosissaan puuttua näihin homeongelmiin ja kysymyksiin, miten laatua kaiken kaikkiaan voidaan parantaa. Kaikki nämä toimethan eivät suinkaan tule pelkästään tänne asumisen ja maankäytön sektorille, vaan hyvin paljon näitä toimia löytyy sitten myös koulupuolelta, terveydenhuollon puolelta ja muuta, ja meidän ministeriössämme esimerkiksi on käynnissä Hometalkoot, joihin saimme nyt talousarviossa määrärahan, jotta näitä talkoita voidaan jatkaa, ja meillä on ikään kuin tällainen tietynlainen koordinoiva rooli tämän osalta.

Oikeastaan sellainen sisällöllinen muutos, joka tulee korjausrakentamiseen: tulee lisäys, että rakennusluvassa voidaan edellyttää pätevän henkilön laatimaa selvitystä rakennuksen kunnosta. Tämä ei sinänsä muuta nykyistä tilannetta, eli nykyäänkin tätä voidaan edellyttää, mutta se, mikä tässä nyt sitten korostuu, on tämä sana "pätevä", koska tämä tuli myös eduskunnan terveisiä ajatellen tähän lakiin tällä tavalla kirjoitetuksi. Tämähän on sitten tarkoitus myöhemmin niin eräänlaisilla oppailla kuin sitten myös soveltamalla yhteen sosiaali- ja terveyspuolella valmisteltavan lainsäädännön kanssa saada tarkemmin määritetyksi.

Kelpoisuussäätelyyn kaiken kaikkiaan tässä lausuntokierroksen aikana liittyi muutamia huolia. Tässä lausunnossa ei oltu huomioitu vanhoja tutkintoja, ja samoin liittyi epäselvyyksiä siihen, mitä ne kelpoisuusvaatimukset tässä kaikista vaativimmassa luokassa sitten ovat ja vastaavatko nykyisiä. Lausunnonantokierroksen jälkeen tämä esitys on nyt siinä muodossa, että kaikki nytkin olemassa oleva säilyy siinä suhteessa, että edelleen nämä vaativuusluokitukset ovat samat ja nyt myös sitten aiemmat tutkinnot on huomioitu ja kelpoisuusvaatimukset ovat kaiken kaikkiaan samat.

Säätely selkeytyy, kuten jo sanoin. Viittasin pykälien määrään. Se on positiivinen asia, ja se selkeyttää kaiken kaikkiaan hajanaista ja päällekkäistä ja paikoin ristiriitaistakin säätelyä, mikä tänä päivänä on, ja sitä kautta myös sitten tietenkin viranomaistoiminnan ennakoitavuus ja yhtenäisyys paranevat ja myös kuntakohtaiset soveltamiserot vähenevät.

Muutama ehkä kiinnostava huomio:

Täällä katsotaan näitä kustannuksia. Tässä ei ole merkittäviä kustannuksia, päinvastoin arvellaan, että niin kotitalouksien kuin yritystaloudelliset vaikutukset voivat olla positiivisia. Julkistaloudellisesti muutamia lisäkustannuksia tulee tiedotukseen, oppaisiin, neuvontaan, tämän tyyppiseen kansalaisen palveluun liittyvään toimintaan, liittyen realistiseksi.

Sitten täällä lausuntokohdassa minua itseäni kiinnosti se, kun täällä kerrottiin, että on kiinnitetty huomiota esimerkiksi siihen, että rakennushankkeeseen ryhtyvän kyky huolehtia velvoitteistaan vaihtelee suuresti esimerkiksi kertarakentajan ja ammattirakentajan osalta. Tämä on sellainen asia, että parhaillaan meillä on ministeriössä käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi. Tämä arviointivaihe tulee päätökseen tämän vuoden loppupuolella, ja siellä käydään pykälä pykälältä parhaillaankin läpi palautetta, mitä maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta eri toimijoilta meille tulee. Kuulin, kun kysyin tätä asiaa, että tämäntyyppiset seikat, mitä täällä on tullut tässä yhteydessä ilmi, tullaan sitten arvioimaan sen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa ja vielä parhaillaan pohditaan näitä seikkoja. Eli jos teillä, arvoisa eduskunta, on näihin asioihin terveisiä antaa, niin mielelläni niitä otan myös vastaan, koska tässä on todellakin merkittävä arviointityö kaiken kaikkiaan käynnissä.

Samoin lausunnoissa on ollut ehdotuksia siirtymisestä suunnittelijoiden ja työnjohdon kelpoisuuden toteamisen osalta valtakunnalliseen auktorisointiin, ja tämän osalta myös kuulin, että valmistelutilanne on sen suuntainen, että tässä lain kokonaisarvioinnissa myös näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Mutta koska tämän lähtökohta oli se, että suurin piirtein olemassa oleva säätely säilyy sellaisenaan, pykälien määrä yksinkertaistuu, selkeytyy ja vähenee ja kelpoisuudet nostetaan lain tasolle, niin sen vuoksi tässä ei ryhdytty nyt sen isompiin muutoksiin, joita sitten myöhemmin saattaa olla tulossa.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on maankäytön ja rakennuslain ja asuntokauppalain muutos. Nykyisen lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilö.

Nyt ehdotuksessa lakitekstiä on täydennetty niin, että 119 §:ssä rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta on lisätty seuraavasti: "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito." Eli edelleen lähes kaikki vastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä, mutta viranomaisvalvontaa on lisätty 150 a §:ssä, Viranomaistarkastukset rakennustyön aikana. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 150 a §, jossa säädettäisiin viranomaistarkastuksista. Nykyisin viranomaistarkastuksista säädetään 150 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennuslain 176 §:ssä. Pääosin mainituissa pykälissä kuitenkin säädetään katselmuksista, ja on hieman epäselvää, mitä eroa on katselmuksella ja tarkastuksella.

Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa siinä suhteessa myös, että palataan aikaan ennen varsinaisen maankäyttö- ja rakennuslain suurta muutosta, joka tapahtui 1990-luvun vaihteessa. Silloinhan valvontaviranomaisilla ja vastaavalla työnjohtajalla oli vastuita huomattavasti enemmän. Tältä osin lakiin on tulossa korjausta, sillä viranomaisvalvontaa lisätään ja katselmuksia ja tarkastuksia työmailla lisätään viranomaisten toimesta.

Kansanedustajien on kuitenkin muistettava, että muutokset maksavat. On turha tulla sanomaan, että rakentaminen on kallista, koska se on näiden muutosten jälkeen vielä kalliimpaa. Muutoksessa mennään aivan eri suuntiin kuin mitä ex-asuntoministeri Kiuru vielä vuosi sitten puhui kohtuuhintaisista asunnoista. Ministerin puheet olivatkin ilmeisesti vain hänen omia höpinöitään. Nyt ministeri Viitasen puheet ovat olleet huomattavasti rakentavampia.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tulevaisuudessa syntyy vähemmän sutta ja sekundaa ja hometaloja. Keväällähän tarkastusvaliokunta ehdotti mietinnössään rakennusten kosteus- ja homeongelmat -asiassa, kuten täällä ministerikin jo totesi, 14 kannanottoa, joista mainitsen kohdan 3:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa jo nyt käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman muutosten valmistelussa rakennusten terveellisyyden paremmin huomioon. Valmisteluun tulee sisältyä myös selkeät rakennusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla parannetaan alan osaamista ja lisätään pätevien asiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimusten tulee olla myös yhdenmukaisia terveydensuojelua ja työsuojelua koskevien säännösten kanssa."

Mielestäni moni ongelma liittyy nimenomaan huonoon rakennusvalvontaan. Esimerkkejä huonon rakennusvalvonnan seurauksista löytyy tällä hetkellä hyvinkin paljon, ja pahinta on, ettei kukaan ole vastuussa virheistä. Nyt tätä tilannetta ollaan hieman korjaamassa, hyvä niin.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän maankäyttö- ja rakennuslain valmistelussa eri järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana jo vuosia. Nyt en ihan tarkkaan kyllä saanut kiinni tuosta ministerin puheesta, että missä määrin vielä täydennystä tähän on tulossa, mutta kun hän totesi, että voi evästääkin, niin käytänpä nyt tilaisuutta hyväkseni. Olen nimittäin seurannut tätä pääsuunnittelijan pätevyysvaatimusasiaa ja samalla myös työnjohtajien pätevyysvaatimusasiaa aika kauan, ja tällä hetkellä ainakin se on menossa erittäin huonoon suuntaan. Me kaikki tiedämme sen, että ministeriössä on varmaan erittäin kova kädenvääntö eri ammattiryhmien välillä, ja ne luonnokset, joita on ollut jaossa, ovat olleet hyvin pitkälti SAFA-arkkitehtien tavoitteitten mukaisia, ja tässä kaikki muut koulukunnat on tavallaan sivuutettu.

Ministeriötä on lähestynyt hyvin laaja asiantuntijajoukko, jossa on ollut RIA, RIL, RT ja Rakennusmestarien keskusliitto. He ovat olleet erittäin huolestuneita suunnittelijoitten kelpoisuusvaatimusten rajaamisesta siten, että jatkossa vain rakennussuunnittelijan pätevyysvaatimukset on kirjattu niin, että ylempi korkeakoulututkinto riittää tähän, ja se on kyllä aika huono tilanne. Minä uskon, että välttämättä kaikki mestarit ja insinöörit eivät ole syyllisiä, että tasakattoisia ja räystäättömiä rakennuksia on Suomessa rakennettu. Kyllä rohkenen väittää, että myös arkkitehdit niitä ovat suunnitelleet, ja nehän ovat olleet tietynlaisten virtausten mukanaan tuomia juttuja, että näin on tehty, ja nyt näitä ongelmia sitten korjataan.

Olisi ollut erittäin hyvä, että olisi järki tullut käteen ja olisi lähdetty liikkeelle siitä, että semmoista vahvaa kokemusta ja omaa osaamista olisi myös arvostettu näissä ratkaisuissa. Nythän on nimittäin niin, että jos tämä menee tällaisenaan läpi, niin vanhat teknikkotutkinnon suorittaneet rakennusmestarit eivät jatkossa voisi olla enää vastaavina työnjohtajina. Kuvitellaanpa sitä tilannetta: esimerkiksi Kampin ostoskeskus, Musiikkitalo Helsingissä, molemmissa vastaavana työnjohtajana rakennusmestari. Kyllähän tämä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on minusta menossa hieman väärään suuntaan. Toivon kyllä, että joku järki tähän tulee.

Meille kaikille kansanedustajille on tullut paljon sähköpostia eräältä lvi-teknikolta. Hänellä on ollut suunnittelutoimisto, ja jos nyt tämä laki menee läpi, jossa vain korkeakoulututkinto hyväksytään, niin osa näistä lvi-suunnittelutoimiston työntekijöistä jää tyhjän päälle. Heillä ei ole enää tulevaisuutta. He eivät voi harjoittaa ammattiaan, jos heillä ei siinä toimistossa ole korkeakoulututkinnon suorittanutta työntekijää, eli erittäin huono on tämä tilanne.

Otan yhden esimerkin. Jos ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut insinööri on kyseessä, hän on rakennussuunnittelutoimistossa ja suunnitellaan puurakenteinen yli 16 metrin jännevälin naulalevyristikko, niin tämä amk-insinööri ei voi sitä suorittaa, kun hänellä ei ole korkeakoulututkintoa.

Siis tämän lain lähtökohta on ollut ihan keskeisesti pelkästään SAFA-arkkitehtien tavoitteitten mukainen, eikä näin voi suomalaisessa yhteiskunnassa toimia, koska minusta jo perustuslaki lähtee siitä, että jokaisella henkilöllä, yksilöllä, pitää elinkeinon harjoittamisen oikeus olla, ja näin perustuslain 18 § muun muassa sanoo, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tässähän viedään isolta joukolta ammatissa toimimisen mahdollisuus. Toki aina pitää laatua korostaa ja sitä osaamista, mutta pelkästään mistään oppilaitoksesta, minkään tason ammatillisesta oppilaitoksesta, ei koskaan tule valmista. Kyllä se työ opettaa, ja minä toivoisin, että tätä kokemusta myös arvostetaan silloin, kun tämä maankäyttö- ja rakennuslaki pannaan lopulliseen muotoon.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nykyisin rakentamisen sääntelyn kokonaisuus muodostuu maankäyttö- ja rakennuslaista sekä sen nojalla annetuista maankäyttö- ja rakennusasetuksesta ja rakentamismääräyskokoelmasta. Nykyisin säännösten soveltamisessa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja eikä soveltaminen ole aina ennustettavissa etukäteen. Tämä on asettanut eri puolilla Suomea kuntalaiset ja eri kunnissa toimivat rakennusalan yritykset ja yrittäjät eriarvoiseen asemaan. Sääntely on nykyisellään siis ongelmallista sen hajanaisuuden ja päällekkäisyyden vuoksi. Se on tosiasia.

Nyt hallituksen esityksen tarkoituksena on siis selkeyttää hajanaista sääntelyä ja edistää säännösten yhtenäistä soveltamista. Hallituksen esityksen tavoitteena on siis rakennusluvan hakemisen, rakennuksen suunnittelun, rakentamisen valvonnan ja rakennushankkeen laadun varmistamisen käytäntöjen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen ja nyt näiden asioiden laittaminen yhteen kansioon. Tärkeitä asioita ja kohtia ovat lähinnä 120 § elikkä entinen Rakennuksen suunnittelu -kohta, joka nykyään kuuluu uudessa esityksessä Rakentamista koskeva suunnitelma, sen pykälä alakohtineen. Tarkennuksia on asetettu etenkin eri vaativuusluokkaa olevia suunnittelutehtäviä suorittavien suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksille.

Kun hallituksen esitystä lukee, niin viitaten tuohon edustaja Reijosen puheeseen helposti tulee mieleen, mitä oikeastaan tarkoitetaan tarkalleen vaativalla suunnittelutehtävällä, tavanomaisella suunnittelutehtävällä ja vähänomaisella suunnittelutehtävällä. Kun ministeri Viitanen on paikalla, niin oikeastaan haluan kysyä, mitä nämä ovat tarkalleen, ihan niin kuin edustaja Reijonen tuohon jo viittasi. Ministeri totesi omassa puheenvuorossaan, että suunnittelijoiden pätevyys- tai koulutuspohjavaatimuksia ei muuteta. Onko nyt todellakin näin, että niitä saa edelleen toimia suunnittelijoina niin kuin aikaisemmissakin kohteissa ja myös vastaavina työnjohtajina? Mutta mitä ovat nämä vaativuusluokat tarkalleen? Voisiko niistä saada esimerkkiä?

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä rakentaminen on Suomessa heikentynyt nyt muutamien kymmenien vuosien aikana. Sen on jokainen meistä varmaan huomannut. 10—20 vuotta vanhat rakennukset, varsinkin julkiset rakennukset, ovat homeessa. Meillä on 1900-luvun alusta, jopa 1800-luvun puolelta rakennuksia, jotka ovat tällä hetkellä todella hyvässä kunnossa. Silloin on rakennettu juuri niin kuin edustaja Reijonen sanoi: siellä on harjakattoa, siellä on pitkät räystäät, ja tällä tavalla se suojaa runkorakenteita.

En tiedä, onko ongelma valvonnassa. Osaksi se on varmaan myös koulutuksessa ja siinä, että on menty koulutuksessa ehkä liian pitkälle teoreettisella tasolla. Muistelen, kuinka aikoinaan rakennusmestareita arvostettiin. He perustivat omia yrityksiä, pystyivät tekemään käytännön työtä samalla ja olivat hyviä työnjohtajia. Nyt ehkä on menty pikkuisen liian pitkälle, niin että koulutettua käytännön osaajaa ei tällä hetkellä ole.

Arvoisa puhemies! Tämä ei ehkä ihan liity tähän, mutta osaltaan liittyy: elikkä asunto-osakeyhtiölaista on kysymys. Tein kirjallisen kysymyksen Helsingissä 6. päivänä helmikuuta, ja se liittyi juuri tähän valvontatehtävään. Kun kysyin, tuleeko uudistusta tähän asunto-osakeyhtiölakiin, niin oikeusministeri Henriksson vastasi silloin, että ei näillä näkymin ole tulossa. Mutta tässä on juuri tämä tarkkailijan kohta ollut ongelmana. Kun asunto-osakeyhtiössä yksi neljäsosa osakkeista on myyty, niin sen jälkeen osakkeenomistajien olisi mahdollista valita tähän tarkkailija, mutta sitä ei sitten yleensä valita, koska siellä on rakennuttajalla jo viran puolesta tämä valvoja. Tämä hyvä tarkkailija on ostajalle ja rakentajalle hyvä asiantuntija rakentamisen laadunvalvontaan, ja yleisen edun mukaista olisi, että ulkopuolisia tarkkailijoita käytettäisiin aina perusurakoitsijan velvoitteella. En tiedä ihan tarkkaan, miten se käytännössä tapahtuu, mutta tämähän on aika pitkälle myös sen urakoitsijan harkinnassa, millä tavalla tässä menetellään.

Kun ministeri on tässä paikalla, niin kysyn: Mitenkä tämä uusi laki vaikuttaa näihin asunto-osakeyhtiöihin ja siihen valvontaan? Ja kun täällä esitettiin vielä sitäkin, että tämä nostaa nyt sitten hintaa, niin nouseeko tässä sitten asunto-osakkeenkin hinta?

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Arvostan, että ministeri on paikalla esittelemässä tätä lakia, ja siksi kysynkin ihan käytännön asioita, kun tässä on tullut ilmi tätä yhtenäistämistä ja eri koulutustasovaatimuksia erilaisissa rakennushankkeissa.

Esimerkki: Jos joku haluaa rakentaa omakotitalon, minkä tason suunnittelija sinne riittää? Täytyykö lähteä korkeakoulututkinnon suorittanutta suunnittelijaa hakemaan, vai riittääkö entiseen malliin? Esimerkiksi omalla kohdallani yhtään rakennusta, mitä meillä on rakennettu, ei ole suunniteltu korkeakoulututkinnon suorittaneen taholta, ja erittäin tyytyväinen olen kaikkeen siihen, mitä suunniteltu on.

Mitä tarkoittaa yhtenäistäminen? Tarkoittaako se kustannuksissa ja käytännöissä sitä, että yhtenäistytään kaupunkien käytäntöihin, joissa pientenkin rakennusten rakennuttaminen on hidasta, kankeaa ja kallista, vai voivatko joustavat käytännöt, tämmöiset maalaisjärkiset käytännöt, ja hinnoittelut edelleenkin jatkua? Toivoisin, että ihan tällaisen asiakkaan näkökulmasta ministeri hieman vielä avaisi tätä lainsäädäntöä.

Vielä vastuukysymyksistä: Joskus ihmisistä on tuntunut siltä, että vaikka maksetaan sekä suunnittelusta, luvista että rakennustarkastuksista, niin vastuun vastineeksi ei kuitenkaan ole ikään kuin saatu mitään. Miten jatkossa tämä asia on?

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Itse olin lukevinani tästä lakitekstistä hieman eri lailla kuin mitä Reijonen toi tuossa esille. Näistä pätevyysvaatimuksista hän mainitsi, että sieltä löytyisi kuitenkin siirtymäsäännöksiä, ettei kukaan jo tätä ammattia harjoittavista kuitenkaan joutuisi työttömäksi. Tältä kohdin toivon, että ministeri vielä tutkisi tätä asiaa tarkemmin, oliko Reijonen oikeassa tässä asiassa.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri on paikalla, niin mielelläni tässä viestiä välitän hänelle — ja kiitos myös vierailusta Valkeakoskella Sointulan asuntoalueella.

Tarkastusvaliokunta viime vuonna kiinnitti huomiota selvityksessään näihin homeasioihin. Se oli ansiokas työ. Nyt sitten viime keväänä lisätalousarviossa myönnettiin Hometalkoisiin muistaakseni 15—20 miljoonaa lisää, mikä sinänsä oli oikea ele, mutta pieni koko maan mitassa. Rahaa sieltä kuitenkin joihinkin kohteisiin riitti. Eräs kohde — en nyt tässä kuntaa lähde mainitsemaan — sai koulurakentamiseen 20 prosenttia kokonaisbudjetista, eli noin 2 miljoonaa tuli valtion rahaa, ja hyvä näin. Mutta sitten kun perehdyin siihen, minkälaista taloa, koulua, sinne rakennetaan, niin sinne rakennetaan tasakattoa. No, sitten kysyin kunnan virkamiehiltä, että onko nyt ihan varmasti mietitty loppuun asti, onko tämä hyvä ratkaisu, niin vastaus oli, että nykyään osataan rakentaa tasakattoratkaisut niin, että ne eivät vuoda eikä tule hometta. Maallikkona minun on vaikea arvioida, onko näin, mutta toivon nyt, että kun teillä on ministeriön virkamiehet ja asiantuntemus takana, niin tätäkin asiaa vielä katsotaan, etteivät nämä homerahat mene sitten uusien hometalojen rakentamiseen.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Puhemies oli suopea, olin nimittäin valmistautunut vastaamaan 3 minuuttia paikaltani, mutta hyvä näin.

Tässä tuli ihan tärkeitä huomioita, ja varmasti nämä kaikki on syytä vielä valiokuntatasolla katsoa läpi.

Edustaja Kiurulle: Kiitos kiitoksista. Valkeakoskella oli eilen hyvä käydä, muun muassa siellä Sointulan lähiössä. Ehkä juuri sen voisin sanoa tästä homeasiasta, minkä aiheellisesti otitte huomioon, että tämä on kyllä juuri nyt niitä asioita, mihin ministeriönkin Hometalkoilla halutaan puuttua, eli että se osaaminen näissä asioissa, neuvonta, kaikki tällainen, toimisi mahdollisimman hyvin. Mutta käytännössähän meidän roolimme on sitten se 0,9 miljoonaa, eli meillä on vain tämä pieni resurssi, jolla koordinoimme. Tietenkin on myös hyvin tärkeää, mitä koulupuolella, sosiaali- ja terveyspuolella, muualla tähän homekorjaamiseen niin kuin muihinkin homeasioihin liittyvään kaiken kaikkiaan tapahtuu.

Näiden kelpoisuusvaatimusten osalta oli käynyt niin, että nimenomaisesti silloin, kun lähdettiin sinne lausuntokierrokselle, tämä huoli oli ollut suuri. Silloin nimenomaan oli tullut ilmi — ja tästä oli moni lausunut ja oli monia huolestuneita — ja oli ollut puhetta siitä, että näitä vanhoja tutkintoja ei voisi ikään kuin enää hyödyntää, ja sitten oli ollut myös tämän erityisen vaativan korjaustyön määrittelyyn liittyen jonkinlaista epäselvyyttä. Mutta kun tätä nyt vielä varmistelin viimeksi tänään, niin minulle kyllä sanottiin, että nimenomaisesti mitään näitä kelpoisuusvaatimuksia ei lähdetty muuttamaan. Eli lausuntokierroksen jälkeen tämä esitys on muuttunut lausuntokierroksella olleesta esityksestä siten, että aikaisemmat tutkinnot huomioidaan nyt ja myös kelpoisuudet ovat kaikkien osalta samat. Mitä tulee näihin kelpoisuusluokkiin, mistä täällä puhuttiin, ne ovat myös yhtenevät tämänhetkisen käytännön kanssa. Eli sinänsä mitään radikaalia uutta tässä ei tapahdu.

Mutta se, mikä tässä on se eduskunnankin vaatima ja edellyttämä, itse asiassa minun mielestäni tärkeä uudistus, on juuri se, että nämä hajanaiset säännökset nostetaan nyt lain tasolle, ja sieltä lain tasolta on sitten selkeämmät asetuksenantovelvoitteet jatkoon. Sitä kautta tämä on myönteinen uudistus kaikkinensa. Varmasti se perimmäinen tarkoitus tässä, niin ministeriöllä ja ministerillä kuin sitten eduskunnallakin, on juuri se, että ei syntyisi sitä sutta ja sekundaa samalla tavalla vaan ihan oikeasti jokainen kohta pelaisi siinä rakentamisketjussa. Tässä nyt puututaan muun muassa juuri näihin kelpoisuuksiin ja niiden määrittämiseen lain tasolla, mutta aivan yhtä tärkeää on se, että jokainen ketjun osa toimii hyvin.

Erityisesti minä koen sen niin — kun täällä katsoo tätä vaikutusten arviointia, kun täällä epäiltiin, että lisääkö tämä nyt sitten hintaa, tuleeko nyt sitten kalliimmaksi — että täällä nimenomaisesti on arvioitu se, että niin kotitalouksien aseman kuin yritystaloudellisten vaikutusten osalta tämä voi jopa parantaa sitä tilannetta, koska suunniteltavuus paranee, ennakoitavuus paranee, yhtenäisyys paranee ja on mahdollista saada heti tarkempi käsitys siitä, mitä minun käyttäjänä tai asiakkaana tai rakentajana oikeastaan tarvitsee tietää. Käytännöt ovat yhtenäisemmät, ja tätä kautta katsotaan, että ne vaikutukset voivat olla hyvinkin positiivisia.

Täällä myös tämä kansantaloudellinen vaikutus nähdään tietenkin sen kokonaisuuden kautta. Eli jos tämä on se yksi porras, millä osaltaan rakentamisen laatua pystytään parantamaan, niin sitä kautta tietenkin myös koko kansantalous hyötyy, kun ei tule näitä ikäviä tilanteita, mitä tänä päivänä kyllä toden totta — mitä aina silloin tällöin vähän ihmetteleekin — on päässyt syntymään. Pääsääntöisesti suomalainen varmasti osaa rakentaa, mutta olen kyllä joskus sanonut, että sellaista tietynlaista rakentamisen laatutalkoota tarvitaan, ja se liittyy myös näihin homeasioihin ja muuhun. Esimerkiksi rakennusteollisuus alana on minusta siinä mielessä toiminut hyvin, että siellähän on nyt ala niin kuin itselähtöisesti alkanut tehdä näitä rakentamisen laatutalkoita, jos näin voisi sanoa. Siellä on myös käynnissä toimenpiteitä. Kaikkia toimijoita käytän-nössä näihin isoihin talkoisiin tarvitaan.

Summa summarum, puhemies, näen tämän lakiesityksen myönteisenä, yhtenä askeleena, jota eduskunta on edellyttänyt näissä isoissa rakentamisen laatutalkoissa. Toivon toden totta myös sitä, että te voisitte siellä valiokunnassa vielä käydä tämän tarkkaan läpi. Meidän ministeriön kaikki asiantuntemus on käytettävissänne.

Tämä muuten, mitä joku kysyi, että mitä tarkoitin sillä tulevalla maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnilla, niin tarkoitan sitä, että siellä on tällä hetkellä koko laki arvioitavana, kaikki pykälät käydään läpi, kerätään kaikki palaute, mitä tulee eri toimijoilta. Toki voi jotain pykälää kohtaan olla ristiriitaistakin palautetta: toinen voi sanoa, että toimii hyvin, ja toinen voi sanoa, että ei ollenkaan hyvin. Tämän ison urakan seurauksena tulemme vielä tämän hallituskauden aikana ministeriössä arvioimaan, mitä pykäliä maankäyttö- ja rakennuslaissa tulee muuttaa. Se liittyy osittain myös tähän rakennepaperiin, minkä hallitus hyväksyi nyt syksyllä. Joitain pykälämuutoksia tehdään, mutta sellaista kokonaisuudistusta emme tällä hallituskaudella pysty tekemään, mutta tätä ajatellen niitä terveisiä äskeisessä puheenvuorossani pyysin.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy korjata. Minä sanoin äsken, että on asunto-osakeyhtiölaissa, mutta kyllä täällä ihan selvästi sanotaan, että tämä mainitaan asuntokauppalaissa.

Elikkä sehän liittyisi silloin tähän lakiesitykseen tarkkailijasta. "Rakennustyön tarkkailijan tehtävänä on seurata, että yhtiön rakennus valmistuu rakentamista koskevan sopimuksen mukaisesti. Tarkkailijalla on oikeus saada osakeyhtiöltä ja perustajaosakkaalta sellaiset tiedot, jotka tarvitaan työn edistymisen seuraamiseksi, sekä päästä rakennuskohteeseen." Tässähän tulee se valinta, kun nämä osakkeenomistajat joutuvat tämän tarkkailijan palkkion maksamaan, että ottavatko he vai eivätkö ota. Tämähän olisi lisäkustannus tietysti, mutta kun ei ole tietoa, minkä hintainen tämä lisäkustannus on, nostaako se miten paljon osakkeen hintaa tai yleensä niitä kustannuksia — tästä ei ole ministerillä tietoa, vai onko?

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministerille lämmin kiitos siitä selvityksestä, minkä just annoitte, ja siitä lausunnosta, että suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset pysyvät nykyisinä myöskin jatkossa.

Kysyn nimenomaan sitä, mitkä ovat nämä suunnittelutehtävien vaatimusluokat. Mikä on vaativa, mikä on tavanomainen ja mikä vähäinen suunnittelutehtävä? Kun tätä 120 d §:ää lukee, niin jos me haluamme koko Suomeen samanlaiset säännökset, että kaikki kunnat noudattavat niitä, niin tämä kuuluu, että "vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella". Eihän tämä nyt aika yksiselitteisesti ole kyllä, tätä voi lukea aika moni eri tavalla. Täällä sanotaan myöskin lopussa sitten, että "ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä". Itse lämpimästi toivon, että tämä nyt katsotaan jo tässä yhteydessä, kun tämä menee valiokuntiin, mitä todellakin tarkoitetaan näillä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Te, ministeri, mainitsitte, että kyllä Suomessa osataan rakentaa, en tietenkään itsekään sitä epäile missään määrin. Mutta osataanko Suomessa valvoa? Mielestäni, jos me rupeamme nyt puuttumaan pelkästään tähän suunnitteluun... Minä itse tällä tavalla maallikkona kun katson tilannetta, niin en voi kuin ihmetellä sitä papereitten määrää, kuinka paljon erilaisia rakennuslupia pitää hyväksyttää rakennusvalvonnassa, kun itse olen kahden talon rakennuttanut tässä muutaman vuoden aikana ja sivusta seurannut. En epäile, etteikö ne suunnitelmat ole tehty oikein, mutta sitä epäilen usein, onko se valvonta riittävää, koska tänä päivänä valvotaan vain rakenteita käytännössä, mutta ei siinä rakennusvirheitä valvota. Esimerkkinä, kun katon alle lyödään sinne vaikka joku vettä eristävä kate tai piki, niin ei sitä kukaan katso, onko se pitävä, vaan se lyödään vain piiloon sinne ja thats it.

Sitä olisin peräänkuuluttanut, minkä takia ei tänä päivänä voida hyödyntää tätä teknologiaa riittävässä määrin lainsäädännön kautta. Kyllähän nyt voisi olla kohtuullista joka ikisestä työvaiheesta ottaa valokuvat tai videokuvaa, ei se vie aikaa keltään sen enempää. Kun on dokumentoitu kaikki rakentamisen vaiheet, niin ei pääse näitä yllätyksiä syntymään.

Tänäkin päivänä me korjaamme viime vuonna rakennettuja kiinteistöjä julkisella hallinnolla, kunnissa ja valtiolla. Rakennusvirheitä tulee paljon, ja en yhtään ihmettele sitä, jos meillä on täällä tällä hetkellä eri laskelmien mukaan myös 20 000—50 000 pelkästään Virosta tullutta ja idästä tullutta rakentajaa. Heillä on oma kulttuurinsa siihen rakentamiseen. Ei tämmöinen suunnittelumuutos yksistään vähennä sitä hometalojen määrää, vaan pitää kokonaisuutena katsoa tämä lainmuutosvalmistelu tältäkin osalta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri tuossa otti tämän rakennepaketin, tai kuntien normitalkoot, esiin, niin kyllä ihan näin kuluttajalähtöisesti haluan ministerin pohtivan sitä, mihin me tällä ylenpalttisella säätelyllä yksityisessä rakentamisessa tähtäämme, mitä hyötyä me siitä saamme versus siihen, kuinka paljon se aiheuttaa kustannuksia sekä kunnalle että yksityisille ihmisille. Silloin kun esimerkiksi kevyempää rakentamista tehdään, sitä on osattu kautta aikain Suomessa haja-asutusalueella tehdä, miksi sitä ei tulevaisuudessakin osattaisi? Tämäntyyppisiä arvioita toivoisin tehtävän. Se olisi todellista byrokratiatalkoota.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että laatua parannetaan ja varmistetaan eri keinoin. Mutta yksi huolenaihe, josta haluaisin lausua muutaman sanan, on tällä hetkellä jäykät kaavoitusprosessit. Meillä on Suomessa useampia kohtuullisen isoja rakennusliikkeitä, joilla on rahaa mutta jotka eivät pääse käynnistämään rakennushankkeita, sillä kaavoitusprosessit ovat byrokraattiset, pitkät ja jäykät. Kysyn ministeriltä: onko Suomessa mitattu valtakunnallisesti kaavoitusprosessien tehokkuutta esimerkiksi tekemällä tutkimusta, mistä selviää, mikä on kaavoitusprosessin tehokkuus ja läpimenoaika?

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari mainitsi, että tämä lisäisi byrokratiaa. Minä en tiedä — tälläkin hetkellä sitä on jo ihan merkittävästi — voiko se enää lisätä sitä. Nimittäin tässä justiinsa kesällä rakentaneena kyllä huomasin sen, että aika monessa asiassa täytyy olla asiantuntija: pitää olla suunnittelijat niin sähköpuolelle kuin lvi-puolelle, ja sitten itse rakennukselle täytyy olla suunnitelmat, ja sitten täytyy olla vielä vastaava mestari ja viranomaistarkastukset ja kaikki hormintarkastukset, niin että kyllä siinä tällä hetkellä valvontaa on.

Mutta mitenkä on päässyt tässä menneinä vuosina käymään sillä tavalla, että on rakennettu semmoisia taloja, että ne ovat homehtuneita rakennuksia? Minä ainakin muistelen, että meilläkin kävi kunnasta arkkitehti tuolla uudella mantereella hakemassa oppia ja tuli sieltä sitten ja rakennettiin semmoinen koulu, missä ei ollut räystäitä ollenkaan, ja vesi meni heti sisälle. Siinä ne tulokset. Ne ovat erittäin kalliita olleet yhteiskunnalle ja kunnille ennen kaikkea. Ja sitten kun ne ovat aiheuttaneet ihmisille sairauksia, työntekijöille ja oppilaille ja niin poispäin, niin kyllä tähän täytyy tietysti muutosta saada, ja toivottavasti tällä lakiesityksellä siihen nyt sitten hyvin vahvasti pyritään.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Nimenomaisesti meillä on tässä siinä mielessä juuri nyt iso haaste, että ensinnäkin meidän täytyy samaan aikaan pyrkiä siihen, että meillä ei ole turhaa normitusta tai turhaa säännöstelyä, mutta samaan aikaan meidän täytyy varmistaa se, että ihan oikeasti se suomalainen ihminen saa laadukasta rakentamista, hyvän kodin, ja osaamme tehdä asioita, eli laatu on varmistettava.

Tämä lakiesitys on juuri nyt sitten vastaus eduskunnan hometalkoopaperin kolmanteen pylpyrään, mistä edustaja Mölsä täällä mainitsi, vastaus siihen, mitä eduskunta on edellyttänyt. Minä myönnän, ja koska minä en ole varsinaisesti rakennussektorin paras asiantuntija, niin sanon kyllä niin maallikkona, että toden totta, jos tätä lukee sillä tavalla, että katsoo niitä vaativuusluokkia — vähäinen vaativuusluokka, keskitaso, vaativa tai erittäin vaativa — niin en minäkään näistä, mitä te luitte ääneen, heti sanoisi, että onpas yksinkertaista, että tämä varmaan on näin. Sen tiedän, että esimerkiksi Tampereella muuten ei ollut yhtäkään hanketta, joka on erityisen vaativa, mitä kovasti tamperelaisena ihmettelen. Minä uskon, että nimenomaan, kun nämä ovat nykyisten mukaiset luokitukset eli näissä ei tapahdu muutosta samoin kuin kelpoisuudet ovat nykyisen mukaiset, niin tässä ei sinänsä muutu, mutta juurikin erilainen ohjeistus, selkeät kuviot siitä, mitä mihinkin luokkaan kuuluu, varmasti on paikallaan.

Muun muassahan täällä lausunnoissaan tämä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta edellytti juuri sitä, että ehkä tässä siirtymäajassa pitää katsoa sitten myös esimerkiksi toimeenpanoajan riittävyyttä ja edellytysten täyttymiseen kattavaa opetusmateriaalia ja koulutusta, että tämmöiset asiat ovat sitten kunnissa kunnossa, että sen kuluttajan, sen käyttäjän, on helppo sitten tähän kaiken kaikkiaan ryhtyä, helpompi kuin tänä päivänä, koska nyt yksinkertaistuu kuitenkin, kun lähdetään sillä tavalla positiivisesti purkamaan tätä.

Se on ihan totta, että kaavoitusprosessi on useasti kovin hidas ja saattaa takkuilla monesta eri syystä. Varmasti matkan varrella on moniakin selvityksiä tehty pituudesta plus valitusaikojen pituudesta, mutta nythän kaiken kaikkiaan näiden meidän hallinnonalan rakenneuudistusten tarkoituksena on myös sitten pyrkiä siihen, että mahdollisimman joustavasti erilaiset käytännöt matkan varrella menisivät ja saisimme näihin tietynlaista nopeutta.