5) Hallituksen esitys laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta
annetun lain muuttamisesta
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Yritysten saama kuljetustuki on tarkoitettu
tasaamaan etäisyyksistä johtuvaa epäetua.
Luonteeltaanhan tämä on hyvin dynaaminen tukimuoto. Se
antaa maksajalleen valtiolle todella hyvän tuoton, ja se
on yksi väline aluepolitiikan keinovalikoimassa.
Yritystukea tulisi kehittää edelleen. Merkittävin
erohan Ruotsin ja Suomen välillä kuljetustukijärjestelmässä on
se, että Ruotsissa myös raaka-ainekuljetukset
saavat tätä tukea ja siinä ei ole rajattu
yksinomaan tätä tukea pk-yrityksiin. Mutta kun
tätä järjestelmää kehitetään,
tärkeintä on se, että sen ei pitäisi
johtaa siihen, että meidän pk-yrityksemme ovat
ruotsalaisia saman alan isoja tai pieniä kilpailijoita
huonommassa asemassa.
Nyt tämä lain myötä tulee
nelivuotiseksi, mutta tavoitteena pitää olla,
että saadaan pysyvä kuljetustuki. Se on myös
yritysten tavallaan pitkäjänteisen toiminnan suunnitelman
kannalta tärkeä, ja totta kai tuen määrää pitäisi
pystyä kasvattamaan tarpeen mukaan, ja koko järjestelmän
tulisi olla yksinkertainen, johdonmukainen ja kannustava. Joka tapauksessa
tämä on erittäin tärkeä,
ja hyvä näin, että tässä on
otettu kohtuullisen iso askel, neljä vuotta eteenpäin,
mutta tavoitteena pitää olla pysyvä järjestelmä.
Reijo Laitinen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Pekkarisen
terveiset, kun hän pyysi välittämään
edustajille, niin välitän ne nyt. Nimittäin
hän joutui lähtemään työtehtävissä muille areenoille
ja hän oli koko tämän alkuillan odottanut
muun muassa tätä asiaa kun käsitellään,
että hän olisi salissa mukana, ja minusta tämä on
hyväksyttävä poissaolo näin
ollen.
Mutta muutama huomio sen lisäksi, mitä ed. Kähkönen
tuossa sanoi. On muistettava, että tämä laki
on määräaikaisena lakina säädetty vuonna
1981 ja me olemme jatkaneet sitä aina. Tässä jatketaan
sitä nyt vuoteen 2007 loppuun saakka. Kyllä yrityksen
pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen
kannalta olisi välttämätöntä, että tulisi
nyt pysyvä laki. Tässä suhteessa toivon,
että hallitus ottaa nyt vakavasti tämän
harkintaan. Siis 22 vuotta määräaikaisena
lakina — eihän näin voi asianlaita olla.
Toinen juttu, kun puhutaan, vääristääkö tämä kilpailua — tällaisia
väittämiä joskus tulee — näinhän
ei asianlaita ole. Nyt on nimittäin nähtävä niin,
että tämä kuljetustuki on yksi väline aluepolitiikan
keinovalikoimassa ja se on tärkeä väline
niillä alueilla, missä se on käytettävissä. Kuljetustukijärjestelmä tasapainottaa
aika tehokkaalla tavalla maamme alueellista kehittämistä. Se
vaan, että se tulisi hyödyntää tietenkin
mahdollisimman hyvin.
Kolmas juttu: Kustannukset, vuositasolla noin 4,35 miljoonaa
euroa, ovat minun mielestäni vaikuttavuuteen nähden
aika alhaiset. Minusta valiokunta on kiinnittänyt ihan
oikein huomiota, kun katsoi, että tätä tuen
määrää on seurattava, ja mahdollisesti
jatkossa, jos tarvetta on, myöskin sitä tukea
lisätä.
Reijo Kallio /sd:
Herra puhemies! Alueellinen kuljetustuki pidettiin monien viime
vuosien aikana hengissä kansanedustajien lakialoitteilla, joiden
käsittelystä tuli jokasyksyinen näytelmä, ja
hyvä oli, että pidettiin hengissä, koska
kyllä tämä alueellinen kuljetustuki on
erittäin tärkeä aluepoliittinen väline.
Se on sitä erityisesti Pohjois-Suomessa ja siellä länsirajalla,
missä kilpailutilanne ruotsalaisyritysten kanssa on äärettömän
tiukka. (Ed. Kähkönen: Mutta myöskin
Itä-Suomessa!) — On toki, en halua sitäkään
kiistää, etteikö se olisi sielläkin. — Todettakoon myös
se, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on pitänyt
tätä järjestelmää perusteltuna.
Nyt tässä uudessa lakiesityksessä pidän
hyvänä sitä, että me saamme
tähän lakiin jonkinlaista pitkäjänteisyyttä,
kun tämä voimassaoloaika jatkuu aina vuoden 2007
loppuun, mutta olen kyllä samaa mieltä ed. Kähkösen
kanssa, että tämä laki olisi saanut olla
saman tien pysyväkin.
Ongelmaksi meillä tietysti edelleen jää se,
että Ruotsin kuljetustukijärjestelmä on
omaamme huomattavasti monipuolisempi ja anteliaampi eli siellä käytetään
tuollainen 15—20 kertaa enemmän rahaa kuljetustukeen
kuin Suomessa, ja se antaa tietysti siellä myös
aivan erilaisia mahdollisuuksia tukea näitä yrityksiä.
Tässä lyhyessä mietinnössään
talousvaliokunta tosin lähtee siitä, että meidän
on jatkossa varmistettava suomalaisille yrityksille tasavertaiset
kilpailuolosuhteet erityisesti ruotsalaisten yritysten kanssa. Ehkä se
koskee myöskin norjalaisia ja miksei myöskin venäläisiä yrityksiä,
mutta joka tapauksessa tasavertaiset olosuhteet kilpailussa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Vielä muutama näkökohta
tähän.
Noin historiallisesti on todella niin, että pätkinä on
anniskeltu ja välillä oli pätkät
loppua kokonaan, jollei olisi sitten kansanedustajien lakialoitteitten
ja talousarvioaloitteitten avulla tätä järjestelmää pidetty
hengissä. Tämä pätkittely sai varsin
outoja piirteitä vuoden 95 alun jälkeen, kun meidän
ortodoksisen Euroopan yhteisömme auguurit tulivat tämän
asian kanssa valiokuntaan ja kertoivat, että sanaa "kuljetustuki"
ei saa lausua ollenkaan. Elikkä asiasta vielä voidaan
puhua, mutta ei lausua mitään tällaista
kuin kuljetustuki. Se on täysin EU-ideologian vastaista,
ja Suomi ei voi vaarantaa asemaansa Euroopan yhteisössä — huom.
silloin ei ollut Euroopan unioni vaan Europaan yhteisö — tämmöisen
asian kanssa.
Niinpä sitten asetettiin työryhmä,
joka teki semmoisen olikohan se 20- vai 25-sivuisen muistion, jossa
kehiteltiin aivan toisenlaiset nimitykset tälle. Se oli
semmoinen hyvin hauras kuvaus tällaisesta ilmiöstä,
joka voisi olla käytössä Suomessa, ettei
vain yksikään Euroopan yhteisön virkamies,
erikoisesti kilpailuviranomainen, koskaan saisi tällaista
tietoonsa, että meillä joku ajattelee näin
epäortodoksisesti tästä asiasta. Sitten
joka tapauksessa rohkeat sosialidemokraatit ja vihreät
jnp. pitivät tämän homman hanskassa. Ed.
Tapio Karjalainen oli tässä sosialidemokraattien
puolelta hyvin keskeinen toimija, ja niin tämä homma
saatiin sitten hoidettua. Silloin oli kauppa- ja teollisuusministerinä Mönkäre,
ja hän taisi tuoda tämän sitten yhden
vuoden vihoviimeisellä hetkellä, että hallitus
hoitaa tämän nyt, ei lakialoitteella hoideta tätä,
vaan tämä tulee hallituksen esityksenä,
ja niin se sitten sai hallituksen esityksen muodon asian eteenpäin
hoitamiseksi.
Euroopan yhteisö, Euroopan unioni, ei ole tähän
millään tavalla puuttunut. Jos johonkin olisi pitänyt
puuttua, se on todella Ruotsin käytäntö. Ruotsissa
on 250 miljoonaa kruunua suurin piirtein ollut tämän
kuljetustuen vuositaso ihan oikealla nimellä kutsuttuna
ja vielä niin, että asianomaisessa laissa on semmoinen
aivan valtavan hieno kaava, jolla sitten subventoidaan niin tuotteitten
kuin raaka-aineitten kuljetuksia, ja myöskin jopa luonnonmarjojenkin
kuljetuksessa voidaan hyödyntää tätä 250
miljoonan kruunun määrärahaa. Elikkä siis
toisin sanoen tässä suhteessa olemme olleet Euroopan
yhteisön sisämarkkinoilla aivan toisistaan poikkeavassa
asemassa.
Vielä todettakoon yksi asia: se, mikä tässä on kiusallista,
on se, että nyt sitä aluetta on laajennettu. Näin
varmasti on ihan ok. Pohjois-Savo on siihen tullut kuvaan mukaan,
jos minä ymmärrän oikein, mutta sitä määrärahaa
pitäisi myöskin korottaa sitten vastaavasti, niin
että sen merkitys myöskin rahallisesti säilyy,
niin silloin siinä on jotakin itua. Mutta minä toivon,
että tämä hyvä hallitus, minkä olette
saaneet aikaiseksi, hoitaa tämän nyt kuntoon sillä tavalla,
että tämä on todella taloudellisesti
merkittävä ja aluepoliittisesti merkittävä toimintaolojen
tasoitusjärjestelmä. Mitään
erityistä etuahan tästä ei kenellekään
tule.
Seppo Lahtela /kesk:
Herra puhemies! On miellyttävää jatkaa
ed. Pulliaisen puheenvuoron perään tähän
asiaan. Jos voisi toimittaa tämän paperiliitteenä,
niin liittäisin ed. Pulliaisen puheenvuoron oman puheenvuoroni
alkuun ja jatkaisin siitä eteenpäin, mutta koska
tämä ei ole mahdollista, niin totean vain, että oli
erinomaisia näkemyksiä. Tämän
asian voisi niin kuin nähdä, että joillekin
tulee joskus mieleen, miksi tätä tarvitaan. Niin
kun ed. Laitinen täällä totesi, niin
tämä on parasta aluepolitiikkaa, mitä voidaan
tehdä, ja kaikkein halvinta ja kustannustehokkainta aluepolitiikkaa,
että näin pienillä rahoilla voidaan tukea
ja saada toimintaa aikaiseksi läpi valtakunnan, niin Pohjois-Karjalan,
Pohjois-Savon kuin myöskin nämä Ruotsin
rajan tuntumat saada tähän matkaan.
Se on totta, että mikään yritys ei
tällä elä eikä se takaa yrityksen
toimintaedellytyksiä. Mutta tämä kuljetustuki
voi olla se viimeinen porkkana, millä tämä yritys
pystyy kilpailemaan niin, että se tuote on Keski-Eurooppaan
vietynä sillä lailla kilpailukykyinen, että se
menee kaupaksi ja mahdollistaa myöskin jatkotilauksen.
Tämän osalta näen erinomaisen viisaana,
niin kuin ed. Pulliainen taisi todeta, että tämä hyvä hallitus, hyvä hallitus
lainausmerkeissä, on saanut tämän asian
sellaiseen järjestykseen ja tehnyt esityksen, missä tämä on
vuoteen 2007 saakka olemassa. Olisi tietysti saanut olla pysyvä järjestelmä eteenkinpäin,
kunnes lakia toisin muutetaan, mutta näen tämän
hyvänä, ja kun talousvaliokunta tätä käsittelee,
tämä antaa kyllä pohjan jatkuvuudelle
ja tästä seuraa vaan suomalaiselle yhteiskunnalle
pelkkää hyvää.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Täällä jo
useissa aikaisemmissa puheenvuoroissa on todettu se, että kysymyksessä on
ehkä yksi niistä laeista, joita on pidetty käytännössä hengissä kansanedustajien
toimesta hallituksen sitkeistä kumoamisyrityksistä huolimatta.
Kaiken kaikkiaan tämän lain tarpeellisuus
on tiedostettu ja ymmärretty ja hallitusta paremmin näköjään
niin viime vuosina kuin myös siinä vaiheessa,
kun Euroopan unionin jäsenyydestä käytiin
neuvotteluja. Kaiken taustallahan tässä oikeastaan
Suomen kuljetustuen heikkoudessa on se, että aikanaan tehty
liittymissopimus on verrattain huono. Siinä on tietyllä tavalla
rajattu kuljetustuen käyttäminen Suomen osalta,
ja Ruotsi on sattunut ymmärtämään
asian paremmin ja neuvotellut paremmat ehdot.
Ongelma tässä nytkin edelleen, vaikka jatketaan
sen voimassaoloa, on kaiketi Pohjois-Savon osuus. Suoranaisesti
mietinnössä viitataan siihen tavallaan toivomuksena,
että asukastiheyttä laskettaessa otetaan myös
vesialueet pinta-alassa huomioon. Tähän saakkahan
Pohjois-Savo on jäänyt tuon soveltamisen ulkopuolelle
sillä, että tulkinta on lähtenyt komission
käyttämästä tulkinnasta, jolloin
vesialueet jäävät pinta-alakäsitteen
ulkopuolelle, ja sen johdosta Pohjois-Savon asukastiheys on ylittänyt
sen normin, mikä on asetettu. Toivottavasti tuohon saadaan
muutos ja Pohjois-Savo tulee mukaan kuljetustuen piiriin.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämän tuen suhteellinen
osuushan kasvaa melkoisesti nyt tulevina vuosina, mutta niin kuin
täällä todettiin — muun muassa
ed. Pulliainen — kun uusi alue, Pohjois-Savo, tulee mukaan,
on vaikea mitata, mikä vaikutus tai lisäys yksittäiselle yritykselle
tässä on. Todella, vaikka tämä määrä lisääntyy,
täällä on myös todettu, että Ruotsissa puhutaan
aivan eri suuruusluokasta kuljetustuen osalta.
Mielestäni paitsi, että kuljetustuesta jatkossa toivottavasti
saadaan pysyvä, hyvin nopealla aikataululla pitäisi
myös katsoa sitä sortimenttia, mitkä artikkelit
kuljetustuen piiriin kuuluvat. Tällä hetkellä siinä on
sellaisia käsittämättömyyksiä,
tietynlaisia ristiriitaisuuksia.
Monessa puheenvuorossa Ruotsin kuljetustukea on kehuttu ja sen
suuntaisesti pitäisi pyrkiä, mutta on siellä Ruotsinkin
puolella yksi tiukennus tullut ja tällä hetkellä ainakin
yhdeltä osin se on sitten huonompi. Siellä minimimatka,
joka oikeuttaa kuljetustukeen, on huomattavasti pitempi kuin Suomessa.
Yleiskeskustelu päättyy.