Arvoisa puhemies! Selvitysmies Purasjoen raportti toistaa pitkälti niitä asioita, joihin talousvaliokunta ilmasto- ja energiaselonteon yhteydessä kiinnitti huomiota. Raportti osoittaa kiistatta sen, että Suomi tarvitsee lisää kapasiteettia sähkön tuotantoon pikavauhtia, jotta vaatimamme omavaraisuusperiaate toteutuisi. Samoin raportti osoittaa, että Suomen ja Pohjoismaitten sähkömarkkinat eivät toimi tyydyttävällä tavalla. Me kuluttajat, siis kaikki suomalaiset, tunnemme konkreettisesti tämän tilanteen kukkaroissamme korkeana hintana. Energian hinta ja sen nousu huolestuttaa suomalaisia jo enemmän kuin asuntolainojen korkojen nousu. Ministeri Pekkarinen:

Mihin toimiin aiotte nyt ja välittömästi ryhtyä sähkön hintakehityksen hillitsemiseksi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sekä sähkön hinta että hintakehitys, molemmat, huolestuttavat Suomea, Pohjoismaita, koko Eurooppaa, ja erityisesti sähkö on noussut koko Euroopan talouden kannalta hyvin suureen keskiöön. Tämä selvitysmiehen raportti todistaa sitä samaa, mikä toki on ollut päättäjien tiedossa pitempäänkin.

Kapasiteettia ei ole riittävästi Pohjoismaissa, siirtoyhteydet eivät toimi riittävän hyvin, pohjoismainen yhteinen sähköpörssi ei toimi niin kuin suotavaa olisi. Tarvitaan lisää kapasiteettia. Selvitysmies ehdottaa, että käynnistettäisiin ja vauhditettaisiin uusiutuvien ja bioenergian käyttöä. Tähän hallituskin tähtää omassa energiastrategiassaan, ja toki on toivottavaa, että vauhtia voitaisiin lisätä. Potentiaalia meillä kosolti on.

Ydinvoiman osalta hallitus on määritellyt selkeän kantansa. Mitään yksittäistä energiamuotoa ei saa sulkea pois tulevista energiaratkaisuista, ja tämän jälkeen pallo on yksityisellä sektorilla siinä. Valtio voi uusiutuvien ja bioenergiavaihtoehtojen ja myös vesivoiman käytössä itse toimia. Ydinvoiman osalta selvästi valtio voi aukaista ovet, se on sen tehnyt, ja sen jälkeen on vuoro nimenomaan toimijoiden.

Muun muassa näistä toimista, mitä tässä kuvaan, ovat monet meneillään kaiken aikaa ja monissa tarvitaan lisää vauhtia. Purasjoki — täytyy kiittää häntä — erinomaisessa raportissaan puhaltaa lisää tuulta moniin näistä asioista.

Arvoisa puhemies! Sekä selvitysmies että ministeri Pekkarinen ovat lukeneet talousvaliokunnan selonteon erittäin hyvin. Kiitän siitä. Niin kuin sanoitte, meillä on vielä paljon mahdollisuuksia lisätä omaa energiaa ja sähköntuotantoa, mutta lainsäädäntö ja erilaiset muut esteet ovat siinä tiellä. Valjastamatonta vesivoimaa on runsaasti jo rakennetuissa jokiuomissa, samoin on suurta hukkaa se, että keväisin valtavien tulvavesien annetaan virrata ohi voimalaitosten. Tässä tarvitaan toimia. Samoin on tilanne jätepuolella. Meillä mätänee energiarikasta jätettä kaatopaikalle sen sijaan, että se poltettaisiin Ruotsin ja Tanskan mallien mukaisesti.

Onko teidän, ministeri Pekkarinen, tarkoitus astua nyt foorumille ja ryhtyä toimenpiteisiin näiden esteiden poistamiseksi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä monille foorumeille on jo astuttu. Yksi esimerkki siitä koskee tätä jätettä. On aivan totta, että meillä kulkeutuu tällä hetkellä kaatopaikoille 2 miljoonaa tonnia bio- tai puuperäistä jätettä, jota ei hyödynnetä. Meillä on ministeriössä hakemuksia sähköteholtaan noin 250 megan, lämpöteholtaan 680 megan verran, mutta näitä ratkaisuja ei voida tehdä sen takia, että on EU:n direktiivi ja sen suomalainen erittäin tiukka tulkinta, jossa lainsäädäntövastuu on vähän muussa ministeriössä kuin minun ministeriössäni, ja nämä tulkinnat estävät näissä asioissa eteenpäin menemistä.

EU:ssa me olemme ryhtyneet toimenpiteisiin. Painostamme komissiota: jätedirektiiviä pitää muuttaa, sallia nimenomaan tämän biopohjaisen tavaran polttaminen. Se on tärkeä toimi. Mitä veteen tulee, sen lisärakentamiseen, hallitusohjelma ei sitä hyväksy, ja se on hallituksen kanta, olkoonkin, että kysyjä tietää minun henkilökohtaisen kantani, mutta siitä ei ole nyt kysymys. Minä vastaan hallituksen nimissä.

Bioenergian osalta potentiaali on esimerkiksi kaksinkertaistaa nykyinen bion käyttö seuraavan 20 vuoden aikana. Hallitus on omassa strategiassaan puhaltanut, niin kuin sanoin äsken, tulta aika paljon purjeisiin. Erittäin paljon lisää voimaa kuitenkin tähän tehtävään tarvittaisiin.

Arvoisa puhemies! Hyvin hallituksen ja meidän kaikkien tiedossa on se, että ensi syksynä meille tulee energiapula. Me menemme kohti aikaa, jolloinka veden tulo alkaa vähetä ja alkaa sataa lunta, ja nyt on jo tilanne se, että vettä on pohjoismaisilla markkinoilla niin sanotusti liian vähän. Energian hinta tulee varmasti nousemaan. Ministeri Pekkarinen, sanoitte haastattelussa, että hallitus on tehnyt jo jotakin, että energiaa tulee syksyllä riittävästi.

Mitä hallitus on tehnyt, että kansa ja teollisuus ovat tyytyväisiä energian saannin suhteen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Puhemies! Ensinnäkin kannattaa vielä muistaa, että selvitysmies sanoi kaksi tärkeätä asiaa oman raporttinsa alussa. Ensimmäinen oli se, että hänen arvionsa mukaan suomalaiset sähkömarkkinat toimivat maailman parhaimmalla tavalla. Toisekseen hän sanoi, että Suomessa on läntisen Euroopan halvin sähkö. Siitä huolimatta yhdyn täysin kysyjään, se on meidän kaikkien mielestä liian korkealla tasolla.

Miten turvataan se, että ensi talvikauden aikaan sähkö riittää? Se konkreetti toimi on vielä hallituksen käsissä näiltä osin. Se työ on tehty viime kesän ja talven aikana, ja eduskunta saa lähipäivien aikaan käsiteltäväksi hallituksen esityksen, jolla tarkoitus on turvata noin 1 000 megawatin suuruinen varavoimateho, joka otetaan käyttöön, mikäli kulutushuiput sattuvat samanaikaisesti kuin kenties muualta tulevassa sähkössä, Ruotsista, Venäjältä, sattuu joitain ongelmia tulemaan.

Tämä on yksi konkreettinen toimi, jolla sitä akuuttia tilannetta hoidetaan. Kapasiteetin lisäämisen osalta ne toimet ovat olleet lähinnä moneen kertaan jo kerrotusti uusiutuvan, lähinnä biopohjaisen energian tarjonnan lisäämistä. Siinä onkin (Puhemies: Minuutti!) päästy eteenpäin, vauhti on aika hyvä muun muassa kuulun risupaketin käytännön toteuttamisessa.

Arvoisa puhemies! Raportti osoittaa myös aika selkeästi, että valvontaviranomaiset ovat olleet voimattomia sähkömarkkinoiden edessä ja että näiden oligopolistinen luonne johtaa myös väärinkäytöksiin ja valtionyritys Fortum on osa tätä ongelmaa. Valvontaviranomaisten roolit ja tehtävät on määriteltävä uudelleen. Miksi asiaan puututaan vasta nyt? Nämä asiat ovat olleet tiedossa aika pitkään.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Puhemies! Niin, nämä markkinat, ne yhtiöt, jotka ovat pohjoismaisilla yhteisillä markkinoilla, ovat syntyneet vuosien aikaan. Ne ovat olleet ei vain nyt olemassa nämä yhtiöt ja yritykset, vaan ne ovat olleet vuosia. Sanotaan, että nyt ainakin 15 vuotta perusrakenne pohjoismaisilla markkinoilla on ollut suurin piirtein samanlainen.

Kun puhutaan pohjoismaisista markkinoista, on aika vaikea toimia niin, että Suomi tekisi yksin joitain sellaisia ratkaisuja, jotka ratkaisisivat koko Pohjolassa esimerkiksi tämän yhteisen sähköpörssin paremman toimivuuden tai jotka estäisivät sitä, että tuolla sähköpörssissä, yhteisessä sähköpörssissä, muutamat toimijat voivat vaikuttaa siihen hintatasoon aika lailla.

Tässä tarvitaan yhteisiä pohjoismaisia toimia. Meillä on ollut monia yhteisiä hankkeita vireillä, on edelleenkin. Kannattaa vaan muistaa, että sähköpörssin omistavat norjalaiset ja ruotsalaiset valtaosaltaan. Meidän siivu, Suomen valtio omistaa siitä noin ... tai itse asiassa tämä on hyvin vahvasti, sanotaan lyhyesti, näiden maiden käsissä.

Mitä tulee sitten Fortumiin, ehkä aika loppuu. Jos puhemies sallii, sanon aivan lyhyesti, että ...

Arvoisa puhemies! Sanon aivan lyhyesti, että selvitysmiehen esitys pitää sisällään hyviä esityksiä, monia, mutta niiltä osin, kun hän esittää, että valtiovalta yksipuolisin toimin joltakin suurelta pohjoismaisilla markkinoilla toimivalta yhtiöltä ottaisi vesivoiman pois — samaan aikaan se vesivoima jäisi muille toimijoille, niille, joilla on muuta perusvoimaa ja vettä — jos se yhdeltä otetaan pois, mitä tapahtuisi siellä yhteisessä pohjoismaisessa sähköpörssissä, jos siellä on nyt kolme suurta toimijaa, joilla on vettä? Montako niitä sen jälkeen olisi? Niitä olisi kaksi. Miten kuluttajan kävisi? Entistä harvempi määrittelisi sen, mikä on hintataso, ja me maksaisimme ja kansa maksaisi entistä enemmän.

Herra puhemies! Tämä hallitus on toiminut aktiivisemmin kuin ehkä mikään muu hallitus tuontienergiariippuvuuden vähentämiseksi, hyvä niin, erinomaisen hyvä asia. (Välihuutoja eduskunnasta.) — Tämä on totuus, tämä on totuus.

Puhemies! Purasjoen raportissa oli eräs kohta, jota on jo hiukan sivuttu, elikkä ne pullonkaulat, joita sähkönsiirrossa pohjoismaisilla markkinoilla on.

Miten, ministeri Pekkarinen, tähän voitaisiin vaikuttaa? Tämähän on sitä pohjoismaista yhteistyötä, jota meidän pitäisi laajentaa. Kuinka tähän voidaan vaikuttaa nykyistä paremmin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Siirtoyhteyksiä lisää Pohjoismaiden välille. Se takaisi sen, että silloin meillä olisi aito yhteinen pohjoismainen markkina. Nyt on jonkunmoisia hankaumia markkinoiden toimivuudessa tämän sähköpörssin, siihen liittyvien toiveiden, suhteen, ja niiden lisäksi ehkä se toinen ongelmakohta on näiden siirtoyhteyksien riittämättömyys. No, miten taas siellä päästään eteenpäin? Yksi konkreettinen keino olisi se, että me saisimme rakennettua yhden yhteisen pohjoismaisen kantaverkon. Nyt meillä on eri maissa omat kantaverkot. Ruotsissa ja Norjassa kantaverkon omistaa valtio, meillä valtionosuus on 20—30 prosenttia ja kaksi suurta yhtiötä, Fortum ja Teollisuuden Voima, ovat pääomistajat. Minusta olisi hyvä, niin kuin selvitysmies sanoo, että jos valtiolla on rahaa, sen kannattaisi lunastaa nämä yksityiset toimijat Suomen kantaverkosta pois, ottaa omistukseensa kantaverkko, ja sen jälkeen edellytykset rakentaa yksi yhteinen pohjoismainen kantaverkkoyhtiö olisivat paljon paremmat, koska ei Ruotsin ja Norjan valtio voi hyväksyä sitä, että Suomesta tulisi kantaverkon omistajaksi sellainen taho, että siellä on yksittäisiä yrityksiä. Jos ei Norjasta ja Ruotsista ole, eivät ne hyväksy (Puhemies koputtaa) meiltäkään. Yhteinen kantaverkko (Puhemies: Aika!) on avainvastaus tuohon kysymykseen.

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että valtio ja kunnat ovat vahvasti mukana tässä kehityksessä, kun katsotaan meidän omaa ympäristöämme, on sitten Ruotsi tai Norja tai Venäjä tai Eurooppa yleensäkin. Mutta maakunnissa rupeaa olemaan nyt sellainen ongelma, että jopa päästökauppa ja monet tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että maakunnallisissa, energiayhtiöissä on myös taloudellisia suuria haasteita, ja nyt E.ON ja Vattenfall kiertävät maakuntia tarjoamassa, että voisimme teidätkin ostaa.

Tässä suhteessa kysyisin nyt sitä, kun tässä Purasjoen esityksessä oli tätä maakuntaa tuotu esiin, millä tavoin hallitus aikoo nyt maakunnallisia yhtiöitä ottaa mukaan tähän energiakehitykseen, niin että meillä olisi tulevaisuudessa kohtuuhintaan riittävästi sähköä saatavissa koko Suomessa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä markkinatalousjärjestelmässä, jossa siis sähkömarkkinat ovat osa sitä markkinajärjestelmää 90-luvulla tehtyjen ratkaisujen jälkeen — pääpiirteissään muuten oikeaoppisten ratkaisujen, puollan sittenkin näitä tehtyjä ratkaisuja — tässä markkinajärjestelmässä valtion voimat pakottavat niitä jonkunlaisiin toimiin. Ne ovat tietysti aika rajoitteisia. Valtio voi tehdä ainoastaan toimia, jotka houkuttavat, innostavat näitä alueellisia toimijoita myös entistä aktiivisempaan sähköntuotantoon. Tänä päivänä hallitus on valtioneuvoston istunnossa hyväksynyt eduskunnalle lähetettäväksi lakiesityksen. Se menee huomenna tasavallan presidentin esittelyyn ja tähtää siihen, että pienissäkin yhtiöissä tuotettujen pienten sähkömäärien verkkoon pääsy tehdään nyt mahdolliseksi niin, että siirtoverkon haltijoiden on pakko ottaa pienempimääräinenkin sähkö siihen verkkoon edelleen välitettäväksi. Ongelma on ollut, että kynnys pienillä sähköerillä päästä verkkoon on ollut liian korkea. Nyt se lailla pakotetaan, tietyllä systeemillä, ja tämä tarkoittaa sitä, että arvio on, että vuosittain (Puhemies koputtaa) vajaasta 100 megasta ehkä yli 100 megaan voidaan saada lisää tehoa verkkoon.

Arvoisa herra puhemies! Purasjoen raportissa tuotiin hyvin vahvasti kilpailullisia elementtejä ja ehdotuksia sähkömarkkinoille. Kysyisinkin vielä ministeri Pekkariselta:

Mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joita aiotte tästä raportista viedä eteenpäin? Melkoisen kovin sanoin, jos sallitte tässä näin sanoa, otitte vastaan tuon raportin. Aivan kuten ministerikin totesi, valtiovallan tehtävänä on luoda houkuttelevat olosuhteet investoida, ja kysynkin, onko hallitus miettinyt toimenpiteitä, millä houkuteltaisiin sellaisiin investointeihin, joita sähkömarkkinat tarvitsevat, eli esimerkiksi lisäydinvoiman rakentamiseen. Onko hallituksen piirissä pohdittu niitä keinoja, joilla näitä investointeja saataisiin nopeammin, koska me tarvitsemme lisäkapasiteettia? Kuten Purasjoki sanoi, lisäkapasiteetti on paras tapa hoitaa se, että sähkömarkkinat todella toimivat entistä paremmin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaa on ihan oikeassa, että aika kovin sanoin otin vastaan selvitysmies Purasjoen raportin. Kovin sanoin, siis kovin kehuvin sanoin. (Ed. Kuosmanen: Muisti pätkii taas!) Lukekaa se paperi, minkä minä jaoin. Minä kehuin kauttaaltaan ne toimenpide-esitykset, kehuin kauttaaltaan ne toimenpide-esitykset, mitä hän toi esille: uusiutuvan energian käytön edistäminen, siirtoverkkojen parantaminen, Pohjoismaiden yhteisen sähköpörssin parempi toiminta, vesivoiman lisäkäyttö. Jokaisen nimeltä mainiten kehuin näistä toimista. Olin myös sitä mieltä, että yksi lisäyhtiökin voi tulla kysymykseen (Ed. Kuosmanen: Vastaa: ydinvoimaan!) ilman muuta. Se — ja nyt, ed. Sarkomaa, vielä kertaalleen — missä sitten olin negatiivisväritteisin viestein mukana ottaessani vastaan tuon raportin, oli sen esityksen kohdalla, että valtion pitäisi tulla ja jollakin tavalla repiä Fortumin sisältä vesivoima pois. Ed. Sarkomaa, ei vastuullinen (Puhemies koputtaa) päättäjä voi sanoa mielestäni (Puhemies koputtaa) mitään muuta kuin mitä sanoin, tuossa tiedotustilaisuudessa. Se ei voi tulla kysymykseen ...

Arvoisa puhemies! Matti Purasjoen selvityksestä voi vetää myös sellaisen johtopäätöksen, että energiayhtiöiden, jotka on saatu aikaan veronmaksajien rahoilla, vieminen pörssiin oli paha virhe. Nyt keinotekoisesti korkealla sähkön hinnalla pörssiyhtiöiden omistajat ja johtajat rahastavat tavallisia pienkuluttajia, esimerkkinä vain Fortumin johtajien ylisuuret optiot ja palkkiot.

Ministeri Pekkarinen jo totesi, että tähän Fortumin pilkkomiseen ei lähdetä, mutta aikooko ministeri ja hallitus ryhtyä toimiin, että tämä vesivoima saadaan pörssistä pois, niin kuin selvitysmies Purasjoki esittää? Pidättekö yleensä oikeana sitä, että sellaiset hyödykkeet kuin sähkö, lämpö ja vesi ovat pörssiyhtiöiden hallinnassa ja tätä kautta näiden hyödykkeiden hinta ja saatavuus ovat keinottelun kohteena?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En tiedä niitä miljardeja, joilla normaalisti markkinaehtoisesti valtio voisi ostaa vesivoiman Fortumista ulos. En missään tapauksessa lähde suosittamaan toimia, joilla se väkipakolla otettaisiin. Näin hyvin yksiselitteisesti, noudattaakseni puhemiehen ohjetta.

Arvoisa puhemies! Selvityshenkilö Purasjoki vaatii, että kotimaisen uusiutuvan energiapolttoaineen mahdollisuuksia on parannettava investoimalla merkittävästi tuotannon laajentamiseen. Hän myös totesi, että energian säästöön pitää satsata nykyistä enemmän, mutta nykyään todellisten kannustimien puute tarjoaa vain marginaalituloksia, eli selvityshenkilö otti aika voimakkaasti kantaa energian säästön ja uusiutuvien puolesta. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona selvityshenkilö esitti uuden valtionyhtiön perustamista.

Voisiko, ministeri Pekkarinen, teidän mielestänne tämä uusi valtionyhtiö keskittyä kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden edistämiseen, ja olisiko tämä toteuttamiskelpoisempi ratkaisu kuin tämä Fortumin pilkkominen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyemmin kuin äsken, kyllä. Eli jos uutta toimijaa markkinoille, valtio-omisteista tai valtio- ja kuntaomisteista, lähdetään panemaan pystyyn, minusta on luonteva ja luonnollinen toimiala keskittyä nimenomaan uusiutuvan ja bioenergian hyödyntämiseen. Toivon, että tämä kysymys voidaan käydä tarkkaan läpi, ja lupasinkin sen ottaessani vastaan raportin.

Mitä säästöön tulee, aikaansaannokset Suomessa eivät ole vaatimattomia. Jo edellisen hallituksen aikana — ja tästä kiitos edelliselle hallitukselle, mieluusti aina sen jaan, kun on siihen edellytyksiä — (Naurua) edellisen hallituksen aikana käynnistetyillä energiansäästösopimuksilla on vuoden 2006 alkuun mennessä saatu noin 7 terawattitunnin suuruiset säästöt. Se on erinomainen aikaansaannos. Juuri mikään muu Euroopan unionin maa ei pysty osoittamaan vastaavaa tulosta.

Herra puhemies! Tämä Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool toimii varsin suljetusti. Hinnoittelu ei ole avointa, ja kansalaiset ja kuluttajat eivät tiedä, miten sähkön hinta siellä määräytyy eri yhtiöiden osalta edes. Tämä asia on varmasti ministerillä hyvin tiedossa, kuitenkin Ruotsi ja Norja Suomen tapaan ovat markkinatalousmaita.

Miksi tämän sallitaan, mihin selvitysmies Purasjokikin päätyi, toimia edelleen tällä tavalla? Onko syy todella vain Ruotsissa ja Norjassa, ja onko ministeri Pekkarinen nostanut näitä avoimuuskysymyksiä ja ihan markkinatalouden perusasioita esille Nord Poolin osalta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tietysti voisi sanoa, kuinka hyvin kansa tietää, miten osakkeen kurssi pörssissä ylipäänsä muodostuu. Ei ole ihan helpointa matematiikkaa. Mutta ed. Kankaanniemi on oikeassa, että kyllä avoimempi toiminta olisi parempi ja sitä pitäisi kyetä edistämään monella eri tavalla. Tässä on työtä yritetty tehdä, ja joitakin edistysaskeleita on ymmärtääkseni saatu aikaiseksi, sen myöskin Pohjoismaiden yhteiset selvitykset osoittavat, mutta vieläkin on tehtävää, niin kuin selvitysmies Purasjoki sanoi.

No, kuinka paljon tämä Suomen valtio voi nyrkkiä lyödä pöytään? Yhteinen pörssi omistetaan niin, että suomalainen toimija omistaa siitä 20 prosenttia. Se on Fingrid. Suomalaisen toimijan osuudessa taas valtionosuus on noin 22—25 prosenttia. Siis valtio suoraan voi käyttää, jos tähän tapaan laskee, noin 5 prosentin verran puhevaltaa siellä. Ja vaikka on isokin mies lyömässä nyrkkiä pöytään pohjoismaisissa pöydissä, niin ei sillä 5 prosentilla määräänsä enempää riehuta tuolla yhteisissä pohjoismaisissa pöydissä.

Arvoisa herra puhemies! Tähän ministerin äskeiseen vastaukseen liittyen, koskien pienvoimaloiden mahdollisuutta tulla verkkoon mukaan, olisin kysynyt vielä lisää.

Nimittäin pienet voimalat, jotka toimivat käyttäen puuta ja turvetta, tuottavat lämpöä monessa pienessä taajamassa, mutta siinä sivutuotteena tulee myös sähköä. Mikä on valtion valmius lähteä tukemaan paikallisia voimaloita, jotka olisivat nimenomaan hyvät ilmastonsuojelun ja hiilidioksiditaseen hoidossa kuntoon ja tukisivat erinomaisesti paikallista työllisyyttä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei valtio voi toimintatukea näille yrityksille antaa, se on kielletty Euroopan unionin laajuisesti. Mutta valtio voi tukea niitä investointeja, chp:tä, siis yhdistettyä lämpöä ja sähköä tuottavia pienempiäkin laitoksia, ja sitä se tekee 30 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Itse asiassa tänä vuonna valtio tulee tukeneeksi 40 miljoonalla eurolla kaiken kaikkinensa näitä hankkeita, ja se on se valtion tuen mitta. On kysyjä ihan oikeassa siinä, että ei tuki niin hirveän suuri ole, kun Saksa käyttää monta miljardia euroa oman kotimaisen energialähteen eli kivihiilen tukemiseen. Siihen verrattuna nämä ovat todellakin lillukanvarsia, nämä suomalaiset eurot.

Arvoisa puhemies! Ruotsi ja Norja pyörittävät Pohjoismaiden sähköpörssiä, ja Suomen riippuvuus Venäjän energiasta on peräti 71 prosenttia, kun otetaan öljytuotteet mukaan ja sähkö. Eli tilanne on erittäin vakava. Me tiedämme, että lähivuosina tulee olemaan puutetta sähköstä, se on aivan selvä asia.

Eikö nyt pitäisi ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin, että esimerkiksi saataisiin päätös kuudennesta ydinvoimalasta? Eikö hallitus voisi nyt olla aktiivinen energiayhtiöitä kohtaan ja patistaa niitä tulemaan hakemuksella sisään ja mahdollisesti tarjota joitain porkkanoita? Koska nämä energiakysymykset ovat erittäin kalliita ja pitkiä aikavälejä, investointeja vaativia, ne pitäisi saada nyt välittömästi liikkeelle. Muuten hukka perii Suomen, koska sähkö ja energia on meille elintärkeä asia. Nyt pitää hallituksen toimia.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Energiaraaka-aineilla mitattu omavaraisuus siitä muuten ei kohene minkään vertaa, jos rakennetaan lisäydinvoimaa, eikö niin? Se uraani on ainakin tällä hetkellä ulkoa tuotu raaka-aine. Se on näin tällä hetkellä ja näin tilastossa, ja niin kuin te itsekin äsken laskitte, niin se perustuu juuri tähän laskelmaan. Siitä huolimatta, arvoisa puhemies, hallituksella on selvä kanta, ja se on se, että mitään energiavaihtoehtoa ei suljeta pois.

Yhtä selvä on kanta hallituksen osalta: Hallitus ei meinaakaan tarjota mitään rahaa, että jos investoitte nyt ydinvoimaan, niin siitä teille tukea annetaan. Ei meinaakaan, eikä mielestäni tule kysymykseenkään. Ei muuallakaan näin tehdä, eikä näin tehdä meilläkään. Se, missä julkinen valta voi olla mukana, ovat nämä uusiutuvat kansalliset, selvästi kotimaiset energialähteet. Niin muutkin tekevät, ja se on muuallakin hyväksytty juttu, ja Euroopan unionikin hyväksyy tiettyyn mittaan asti sen, ja siinä Suomi voi ja sen kannattaa olla mukana. Se tarkoittaa vettä ja ennen kaikkea nimenomaan uusiutuviin energialähteisiin investointia.

Arvoisa herra puhemies! Sähkön hinta on ylhäällä, ja Fortumin optioita ei ole saatu kuriin, mutta se siitä.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu hyvin paljon lisäenergiasta ja bioenergiasta, minua hämmästyttää kyllä se, että tässä pääluokassa ensi vuoden budjettiin Kemera-rahoitusta on pudotettu 5 miljoonaa euroa, ja täällä kauniisti kyllä kerrotaan energiapuun korjuusta ja haketuksesta, mutta ei varoja osoiteta eikä kannusteta. Kesällä kun tuli jonkun verran oltua metsähommissa, niin kyllä pahaa teki se, kuinka paljon pitää jättää sinne sitä bioenergiasysteemiä, joka olisi käytössä. (Välihuutoja) — Maksa siitä vähän.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä metsänparannus- ja energiarahoitus on ollut pitkään noin 60 miljoonan tasolla, vähän vaihdellen vuosien mukaan sen kummallakin puolella. Se taso on, voi sanoa, ensi vuoden budjettiakin ajatellen suurin piirtein sama, eli nyt voidaan tätä tasoa, johon on tultu, jatkaa. Tarpeen olisi nostaa tätä tasoa, ja asiasta on käyty keskustelua metsäneuvostossa ja tulee käydä laajaa kansalaiskeskustelua siitä, pyrimmekö tuotannon kasvattamiseen. Mitä tulee ensi vuoden rahoitukseen, myöskin Kemera-lain uudistus, joka on tänään annettu, nyt tulee jatkossa erottamaan selvemmin tämän energiarahoituksen metsänparannusrahoituksesta ja tarjoaa sitä kautta tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet arvioida ja ohjata tätä rahoitusta haluttuun suuntaan.

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen antaa koko lailla tylyn kuvan hallituksen linjasta suhtautua energian lisätarpeeseen, mitä tulee ydinvoiman käyttömahdollisuuksiin. Ymmärrän tämän rahoituksellisen puolen, mutta en sitä, etteikö hallitus voisi helpottaa tämän kaltaisen ratkaisun syntymistä sillä, että lyhennettäisiin merkittävästi sitä pitkää, pitkää, ikuisesti kestävää lupabyrokratian marssia, joka on aiemmin edeltänyt lopullisen päätöksen tekemistä. Jos tämä sama pitkä marssi tullaan nyt tekemään seuraavan laitoksen perustamisen yhteydessä, on aivan selvää, että silloin ollaan kohtaamassa silmikkäin erittäin pitkäaikainen ja vaikea byrokraattinen prosessi, joka tulee vaikeuttamaan koko päätöksen syntymistä. Sen vuoksi toivoisin, että ministeri Pekkarinen voisi tässä sanoa, että periaatelinja on nyt hyväksytty ja mikäli edellytykset muutoin löytyvät, niin valmius päätöksen tekemiseen hallituksen puolelta on selvä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun oikein saa hyvän syötön, niin siitä mieluusti laukaisee (Naurua), ja näinhän se on. Ed. Kanerva, minä moneen kertaan täällä olen sanonut, että mitään energiavaihtoehtoa ei suljeta pois. Ovi on auki myöskin ydinvoimalle. Valtio ei voi omilla tukitoimilla mennä houkuttelemaan ydinvoimaa sieltä esiin, ja te jos kuka tiedätte, miksi näin on asianlaita. Te otitte yhden konkreettisen asian esille, jota sietää tutkia, jota sietää katsoa. Se on se, onko meidän lainsäädäntömme näiltä osin liian vaikea ydinenergian käyttöön liittyvän lupahallinnon osalta. Teillä kaikilla on, meillä kaikilla on oma kokemuksemme siitä. Tätä sietää tarkastella ja arvioida. Kuitenkin meillä käydään, niin kuin monet meistä tietävät, katsomassa, kuinka sutjakkaasti sitten kuitenkin tämä Suomen koneisto on menneitten 30 vuoden aikaan nämä asiat kyennyt käsittelemään. Voi olla, että tässä lupamenettelyssä on jotain sellaista, mikä kannattaa käydä läpi. Lupaan, että se voidaan käydä läpi. Muuhun valtio ei voi, rahallisiin tai vastaaviin toimiin, muunlaisiin toimiin, ryhtyä. Tämä on yksityisen toimijan, yksityisen sektorin asia.