Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän tulevaisuusselonteon linjaus siirtyä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan muokkaa nykyisten sukupolvien tulevaisuutta jo elinaikanamme enemmän kuin mikään muu tällä vuosikymmenellä tehty päätös. Kysymys on elämäntapaamme ja tuotantoomme liittyvästä vallankumouksesta. Kohtaamme ilmastonmuutoksen muodossa uudenlaisen niukkuuden lajin, jonka mukaan meidän on pakko sovittaa arvostamamme asiat, kannattavuudet, koko tuotannon ja olemisen rakenne. Tässä haasteessa tarvitaan yhteisiä valintoja, sananmukaisesti politiikkaa sen vahvimmassa ja arvokkaimmassa mielessä. Koko ilmastonmuutos on ilmiönä osoitus siitä, että markkinat sellaisenaan, vailla pitkän ajan tietoisuutta ja yhteisesti sovittuja puitteita, eivät tuota kestävää lopputulosta.

Tämän selonteon linjauksia tullaan toteuttamaan yhdessä jo päätetyn konkreettisemman energia- ja ilmastostrategian kanssa sekä kaikessa kotimaisessa päätöksenteossa että kansainvälisissä neuvotteluissa. Hallitus toimii Kööpenhaminan neuvotteluissa joulukuussa Suomen osalta 80 prosentin päästövähennyssitoumuksen mukaisesti. Ennen Kööpenhaminan kokousta hallitus tulee antamaan tiedonannon keskeisistä sitoumuksistamme Kööpenhaminaa varten. Olemme valmiita Kööpenhaminan neuvotteluissa asettamaan kehittyneille maille 80—95 prosentin päästöleikkaussitoumuksen vuoteen 2050 mennessä. Samanlaisella määrätietoisuudella Suomi oli halukas ja valmis asettamaan EU:n päätökseksi tunnetut kovat tavoitteet jo vuoteen 2020 mennessä. Nuo tavoitteet on jo kyetty muuttamaan sitoviksi säädöksiksi.

Vuosi 2050 tuntuu monien mielestä etäiseltä, mutta tosiasia on, että monilla sektoreilla tehdään jo nyt investointipäätöksiä, jotka muokkaavat vuoden 2050 todellisuutta. Tänään rakennettavat asunnot ja ostoskeskukset, teollisuushallit tai prosessiteollisuuden koneet tai voimalaitokset ovat käytössä vielä vuonna 2050. Siksi jo näinä vuosina on asetettava määräykset, jotka ohjaavat kaikkia näitä investointeja jo nyt täyttämään lähes hiilettömän yhteiskunnan vaatimukset.

Tämä johtuu siitä, että tuhansien tiedemiesten yhteinen kanta maailmassa on se, että maapallon kasvihuonepäästöjen kasvu on saatava taittumaan jo lähivuosina. Mutta päästöjen tasoa ei voida jättää nykyiselle korkealle tasolle, ellemme halua, että ilman hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan. Siksi päästöjen kokonaismäärä on saatava pian myös alenevalle uralle ja teollisuusmaiden, jotka sekä historiassa että juuri nyt saastuttavat eniten, on myös leikattava päästöjään eniten.

Leikkausten on toteuduttava nopeasti, jotta voimme saada toivotun vaikutuksen. Kaikella tällä tähdätään siihen, että maapallon keskilämpötila ei nousisi kahta astetta enempää verrattuna esiteolliseen kauteen. Ilmasto muuttuu tämän saavuttaessammekin, sillä kahden asteen keskilämpötilan muutoskin johtaa suuriin muutoksiin. Mutta toivomme, että muutosten suuruus ei kuitenkaan näin toimien johtaisi katastrofeihin. Toimimattomuus ilmastokysymyksissä ei ole ihmiskunnan kannalta kestävä vaihtoehto. Kansainvälisillä mekanismeilla tulemme takaamaan sen, että päästökaupan piirissä toimivat alat, suurteollisuus ja mittava energiantuotanto, joutuvat leikkaamaan päästöjään ohjelman mukaisesti. Päästöoikeuksia yksinkertaisesti leikataan siten, että tämä saavutetaan. Kansainvälisen sopimuksen on oltava niin sitova, että leikkausten vuoksi teollisuus ei muuta Suomesta tai Euroopasta muualle eikä voi sijoituspaikkavalinnalla paeta velvollisuuksiaan.

Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa erityinen painopiste on päästökauppasektorin ulkopuolisissa sektoreissa eli hyvin tavallisissa elämäämme päivittäin vaikuttavissa asioissa, erityisesti kiinteistöjen rakentamisessa ja lämmittämisessä sekä liikkumisessamme. Joudumme arvioimaan uudelleen monia aivan viime vuosien johtopäätöksiä.

Kotimaisessa ilmastokeskustelussa yhtenä suurena kysymyksenä on ollut suhtautuminen yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Varsinkin takavuosina näytti siltä, että vain voimakas keskittäminen voi vähentää liikkumistarvetta ja luo taloudelliset edellytykset raskaan raideliikenteen vaatimille investoinneille. Myös kaukolämmön edistämiseksi ajettiin keskittämistä. Vastaväitteenä todettiin, että uusiutuvan energian käyttö onnistuu varmemmin hajautuneemmassa yhdyskuntarakenteessa ja työmatkat ovat lyhyemmät, jos asunnot ja työpaikat sijaitsevat lähellä toisiaan. Osin tämä sama ideologissävytteinen keskustelu heijastuu ilmastokeskusteluun, ja niin sen pitääkin. Ilmastopäätösten suurimmat vaikutukset liittyvät paitsi tuotantoteknologioihimme myös erityisesti ihmisten arkipäiväiseen elämään liittyviin asioihin.

Selonteko puntaroi asumisen ja liikenteen kysymyksiä puolelta toiselle. Se kuitenkin asettaa selviä painopisteitä. Rakentamisen tuottamia kasvihuonepäästöjä on alennettava. Tämä edellyttää betoniin pohjaavan painotuksen siirtämistä puurakentamisen suuntaan. Uusien kiinteistöjen kohdalla on siirryttävä passiivienergiataloihin, ja tulemme näkemään kiinteistöjä, jotka kulutuksen sijasta tuottavat energiaa. Lämmitysenergian tuottamisessa uusiutuvan energian eri muodoissaan on korvattava fossiiliset polttoaineet.

Liikenteessä riittävien päästötavoitteiden saavuttamiseksi on päähuomio kohdistettava autojen polttoaineiden muuttamiseen, moottoriteknologian kehittämiseen ja sähköautojen voimakkaaseen edistämiseen. Jotta pääsemme kokonaispäästöissämme 80 prosentin leikkauksiin, edellyttää se liikenteeltä käytännössä päästöttömyyttä — se voidaan saavuttaa vain sähköllä ja biopolttoaineilla.

Nämä linjaukset vaikuttavat myös yhdyskuntarakenteesta käytävään keskusteluun. Millä tavalla ja minkälaisessa ympäristössä kaikki tämä onnistuu? Siihen ei tarvitse edes olla yhtä vastausta. Helsingin kaltaisten yhdyskuntien on löydettävä tapa siirtyä fossiilisista uusiutuviin tai kyettävä varastoimaan hiilipäästöt. Pienemmissä yhdyskunnissa tämä on helpompaa, mutta niiden haasteena on taas saada työpaikat sinne, missä asukkaatkin ovat.

Haasteemme suuruutta voi kuvata sillä, että meidän on kyettävä leikkaamaan liikenteen päästöistä miljoonia hiilidioksiditonneja vuositasolla. Vertailun vuoksi Espoon metron kaltainen ratkaisu huolehtii tästä talkoosta vain 11 000 tonnia, siis joitakin promilleja. Haasteeseen vastaamisessa töitä tulee olemaan Töölönlahdelta Utsjoelle asti kullekin alueelle sopivilla keinoin. Monet tuotannonalat, kuten maa- ja metsätalous sekä matkailuelinkeino, joutuvat joka tapauksessa sopeutumaan myös uusiutuviin olosuhteisiin. Näissä muutoksissa tarvitaan ennakoivaa, kansallista vastuunkantoa.

Arvoisa puhemies! Politiikan työjärjestys tulee pysyvällä tavalla muuttumaan. Tästä eteenpäin ilmastonmuutoksen torjunta on politiikan suurin realiteetti. Siinä tarvitaan 40 vuoden aikajänteelle suunniteltuja investointipolkuja. Tärkeitä valintoja tehdään jo seuraavan kahden vuoden aikana. Asiaa koskevassa keskustelussa on syytä pitää mielessä asioiden mittaluokat: uusiutuvan energian 60 prosentin tavoite, joka selonteossa on esitetty, kaikesta käytetystä energiasta vuonna 2050 on ylivoimaisesti kaikkein haastavin ilmastokysymys. Toistan vielä: tämä uusiutuvalle energialle asetettu 60 prosentin tavoite on selonteon vaativin linjaus. Se vastaa suurimman energiankulutuksen skenaariossa 160:tä terawattituntia, mikä määrä havainnollistuksen vuoksi vastaa 13:a Olkiluoto 3:n suuruista ydinvoimalaa. Tämä mittakaavan havainnollistus osoittaa ilmastohaasteen suuruuden.

Tuohon tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme ekotehokasta tuotantoa, tuulen ja aaltojen liikkeeseen perustuvaa energiaa sekä ennen muuta runsaasti bioenergiaa. Yhteistä näille ratkaisuille on, että käyttämällä hyväksi luonnon elollisia prosesseja selviämme vähemmällä energiankäytöllä ja saamme hyödynnettyä luontaisessa kierrossa olevaa hiiltä. Kun ilmaisemme ilmastotavoitteen teollisuuspoliittisesti, oikea sana on biotalous. Tässä sanassa on Suomen tulevaisuus.

Vaikka meillä jokaisella on energiakysymyksissä henkilökohtaisia suosikkeja, tarvitaan vaikuttavuusarviointeja ja kustannushyötyvertailuja. Jos esimerkiksi energiansäästöinvestoinnit ovat elinkaarella laskien tehokkaampia kuin uusinvestoinnit, on edellisiä suosittava. Myös liikenteen eri ratkaisuja pitää verrata niiden kustannus—hyötysuhteeseen. Voimme olla varmoja, että ympäri maailmaa tullaan tekemään samaa kustannushyötyanalyysiä. Meille tärkeää on saada vauhtiin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva bioenergian käyttö. Tämä investointisuunta tuottaa myös vientiteollisuudelle uusia tuotteita ja luo koko Suomeen uutta työtä.

Energiantuotantojärjestelmät eriytyvät alueellisesti: pohjoisella vyöhykkeellä mahdollisuudet liittyvät biomassaan, etelän aurinkovyöhykkeellä aurinkoenergian keräimiin ja näiden väliin jäävällä vyöhykkeellä tuuli- ja aaltoenergiaan. Kaikilla näillä vyöhykkeillä on kysyntää energiaa säästävälle teknologialle, jossa Suomen pitää olla eturivissä.

Ilmastopolitiikassa valtioiden rooli on vahva. Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen torjunta tuottaa varmaa kysyntää päästöjä vähentäville teknologisille ratkaisuille. Hallitukset voivat luoda otollisia edellytyksiä yksityisille investoinneille vähäpäästöisessä taloudessa. Hallitusten tehtävänä on luoda oikeat kannustimet sekä varmistaa toimintaympäristön ennakoitavuus ja luotettavuus, jotta investointeja uskalletaan tehdä. Näin yritykset voivat luoda markkinaehtoisia ja innovatiivisia ratkaisuja aikamme suurimpaan uhkaan. On aivan varma, että tällä hetkellä katsomme tulevaa kehitystä liian suppeiden teknologisten "ikkunoiden" läpi.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuspoliittisen selonteon vastaanotossa on verrattu 80 prosentin päästöjenleikkaustavoitetta paluuksi 1950-luvulle. Vastustaisin kaikkia tämän kaltaisia vertauksia. Edessä on ennen kokematon historiallinen tilanne, jossa on kaikki syy olla teknologia-optimisti. Vaadittavat poliittiset ratkaisut ovat sellaisia, joita ei ole ennen tehty. Emme voi ratkaista tätä ilmastohaastetta siten, että nykyhetken kehityskulkuja jatkettaisiin tulevaisuuteen päin. Logiikka on toinen: on otettava kiinni tavoitteesta ja katsottava tulevaisuudesta päin, mikä on se polku, jota pitkin pääsemme kunnianhimoiseen tavoitteeseen.

Maailmassa, jossa elämme, vaikuttaa termodynamiikan toinen peruslaki, joka sanoo, että epäjärjestys maailmassa kasvaa vääjäämättä. Toisin sanoen täysin päästötöntä yhteiskuntaa ei ole, ellei tuo yhteiskunta toimi sataprosenttisesti aurinkoenergialla tai uusiutuvalla energialla. Samalla kun olemme teknologian ja elämänmuotomme muutoskyvyn suhteen optimisteja, tulee muistaa, että maailma on rajallinen ja resurssien niukkuus on pysyvä tosiasia.

Hyvät edustajakollegat, olemme tässä asiassa aivan alussa.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheenvuoroni ruotsinnos otetaan eduskunnan pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen esittämä valtioneuvoston esittely on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Framtidsredogörelsens riktlinje att utveckla Finland till ett utsläppssnålt samhälle formar redan under vår livstid de nu levande generationernas framtid mer än något annat beslut under detta decennium. Det är fråga om en omvälvning av hela vår livsstil och vårt produktionssätt. I klimatförändringen möter vi en ny form av knapphet, och vi är tvungna att anpassa de saker vi värdesätter, lönsamheten, hela produktionen och varandets struktur till den. Denna utmaning kräver gemensamma val, och bokstavligen en politik i dess starkaste och värdefullaste bemärkelse. Hela klimatförändringen är som fenomen ett tecken på att marknaden som sådan, utan långsiktig insikt och gemensamt överenskomna ramar, inte ger upphov till hållbara resultat.

Riktlinjerna i denna redogörelse kommer att genomföras parallellt med den mer konkreta energi- och klimatstrategin, som man redan fattat beslut om, i allt beslutsfattande här i Finland och vid alla internationella förhandlingar. Vid förhandlingarna i Köpenhamn kommer regeringen att agera i enlighet med vårt åtagande att minska utsläppen med 80 procent. Inför Köpenhamnmötet kommer regeringen att ge ett meddelande om våra viktigaste åtaganden. Vi är beredda att i Köpenhamnförhandlingarna fastställa ett åtagande för de utvecklade länderna att minska utsläppen med 80—95 procent fram till år 2050. På samma målmedvetna sätt var Finland redo att ställa upp strikta mål fram till år 2020, som EU sedan fattade beslut om. Dessa mål har man redan förvandlat till bindande bestämmelser.

År 2050 känns avlägset för många, men faktum är att inom många sektorer fattar man redan nu investeringsbeslut som formar 2050 års verklighet. De bostäder och köpcentrum, industrihallar eller processindustrins maskiner eller kraftverk som byggs i dag kommer att vara i bruk ännu år 2050. Därför måste man redan nu fastställa sådana bestämmelser som styr alla dessa investeringar så att de redan nu uppfyller de krav som ställs på ett så gott som koldioxidfritt samhälle.

Det här beror på att tusentals forskare är eniga om att ökningen av de globala växthusgasutsläppen måste fås att avstanna redan under de närmaste åren. Utsläppsnivån kan inte kvarstå på den nuvarande höga nivån om vi inte vill att luftens koldioxidhalt fortsätter att öka. Därför måste den totala mängden utsläpp snart styras in på en fallande bana. Industriländerna, som både historiskt sett och i dagsläget förorenar mest, är de länder som måste minska sina utsläpp mest.

Utsläppsminskningarna måste genomföras snabbt för att vi ska kunna uppnå en önskad effekt. Målet med allt detta är att den globala medeltemperaturen inte ska stiga med mer än två grader över den förindustriella nivån. Även om vi uppfyller detta kommer klimatet att ändras, eftersom redan en två graders förhöjning leder till stora förändringar. Men vi hoppas att förändringarna, med dessa åtgärder, inte leder till katastrofer. Att låta bli att agera i klimatfrågan är inte ett hållbart alternativ för mänskligheten. Genom internationella mekanismer kommer vi att garantera att branscher som omfattas av utsläppshandeln — storindustrin och den storskaliga energiproduktionen — blir tvungna att minska sina utsläpp i enlighet med programmet. Utsläppsrätterna minskas helt enkelt så att detta mål uppnås. Det internationella avtalet måste vara så bindande att industrin inte flyttar bort från Finland eller Europa p.g.a. minskningarna och inte genom val av förläggningsort kan undgå sina förpliktelser.

Tyngdpunkten i denna redogörelse ligger på sektorer som står utanför utsläppshandelssektorn, dvs. helt vanliga saker som påverkar vårt vardagliga liv — särskilt byggandet och uppvärmningen av fastigheter och vår rörlighet. Vi blir tvungna att omvärdera många av de senaste årens slutsatser.

Inställningen till utvecklandet av samhällsstrukturen har varit en av de stora frågorna i den inhemska klimatdebatten. Ännu för några år sedan trodde man att endast en kraftig koncentrering kan minska behovet av mobilitet och skapa ekonomiska förutsättningar för de investeringar som tung spårbunden trafik kräver. Man drev på en koncentrering även i syfte att främja fjärrvärmen. Som motargument sades att användningen av förnybar energi lyckas bäst i en mera decentraliserad samhällsstruktur och att arbetsresorna blir kortare om bostäderna och arbetsplatserna ligger nära varandra. Denna till en viss del ideologipräglade diskussion återspeglas delvis i klimatdebatten, och det ska den också göra. De största effekterna av klimatbesluten anknyter förutom till vår produktionsteknik också särskilt till människornas vardagliga liv.

Redogörelsen dryftar frågor om boende och trafik ur många synvinklar. Den fastställer ändå klara insatsområden. De växthusutsläpp som uppstår vid byggande måste minskas. Detta förutsätter att prioriteringen måste förskjutas från användningen av betong mot träbyggande. När det gäller nya fastigheter måste man också övergå till passivhus, och vi kommer att få se fastigheter som i stället för att förbruka energi producerar energi. I produktionen av uppvärmningsenergi måste de fossila bränslena ersättas av olika slag av förnybar energi.

För att utsläppsmålen i trafiken ska nås måste den huvudsakliga uppmärksamheten riktas på nya former av bränsle för bilar, på utvecklingen av motortekniken och på ett kraftigt främjande av elbilar. För att vi ska nå en utsläppsminskning på 80 procent krävs det att trafiken i praktiken är utsläppsfri — detta kan nås endast med hjälp av el och biobränslen.

Dessa principer inverkar också på diskussionen om vår samhällsstruktur. På vilket sätt och i vilken omgivning lyckas allt detta? Den här frågan kan ha flera svar. Samhällen som Helsingfors måste hitta ett sätt att övergå från fossila bränslen till förnybara eller att lagra den koldioxid som frigörs vid utsläppen. Det här är lättare att genomföra i små samhällen, men deras utmaning är att få arbetsplatserna och invånarna att mötas.

Vidden av utmaningen framgår av det fak- tum att vi måste kunna minska trafikutsläppen med flera miljoner ton koldioxid på årsnivå. Exempelvis minskar Esbometron dessa utsläpp med 11 000 ton — dvs. några promille. För att svara på denna utmaning kommer det att för varje område krävas lämpliga åtgärder, från Tölöviken ända till Utsjoki. Många produktionssektorer, såsom jord- och skogsbruket och turismen, kommer i alla fall att bli tvungna att anpassa sig till ändrade förhållanden. I dessa förändringar behövs ett nationellt förebyggande ansvarstagande.

Den politiska dagordningen kommer att ändras permanent. Från och med nu är kampen mot klimatförändringen den viktigaste politiska realiteten. Det här kräver att planerade investeringar har ett tidsperspektiv på 40 år. Viktiga beslut kommer att fattas redan de närmaste två åren. I klimatdebatten är det skäl att se frågorna i sina rätta proportioner: det överlägset viktigaste målet är att andelen förnybar energi utgör 60 procent av all den energi vi använder år 2050. Jag upprepar ännu: målet att 60 procent av all energi ska vara förnybar är den mest krävande markeringen i redogörelsen. I det scenario där energiförbrukningen är störst innebär detta 160 Twh, vilket motsvarar 13 kärnkraftverk av typ Olki- luoto 3. Det här exemplet åskådliggör hela vidden av klimatutmaningen.

För att nå detta mål behöver vi ekoeffektiv produktion, energi som baserar sig på vindens och vågornas rörelseenergi samt framför allt mycket bioenergi. Gemensamt för dessa lösningar är att vi genom att utnyttja naturens levande processer klarar oss med en lägre energiförbrukning och kan utnyttja kolets kretslopp i naturen. Klimatmålet kan också uttryckas industripolitiskt: det rätta ordet är bioekonomi. Finlands framtid ligger i detta ord.

Fastän vi alla har våra personliga preferenser när det gäller energifrågor behövs det effektbedömningar och kostnads-/nyttojämförelser. Om till exempel energibesparingsinvesteringar är effektivare än nya investeringar räknat på hela livscykeln, bör man främja de förstnämnda. Också olika trafiklösningar ska jämföras i relation till deras nytto- och kostnadseffektivitet. Vi kan vara säkra på att det runt om i världen kommer att göras likadana kostnadsnyttoanalyser. För oss är det viktigt att användningen av bioenergi baserad på kraftvärme påskyndas. Denna investeringsinriktning tillför nya produkter också för exportindustrin och skapar nya arbetstillfällen i hela Finland.

Energiproduktionssystemen skiljer sig också från varandra regionalt: i den norra zonen hänför sig möjligheterna till biomassa, i den södra zonens solbälte till solfångare och i de mellanliggande zonerna till vind- och vågkraft. I alla dessa zoner finns det stor efterfrågan på energisparande teknik där Finland ska ligga i framkanten.

Staterna har en stark roll i klimatpolitiken. Avvärjandet av klimatförändringen innebär en garanterad global efterfrågan på utsläppsminskande tekniska lösningar. I en utsläppssnål ekonomi har regeringarna möjligheter att skapa gynnsamma förutsättningar för privata investeringar. Regeringarna har till uppgift att skapa de rätta incitamenten och säkerställa en förutsägbar och tillförlitlig omvärld, där man vågar göra investeringar. Så här kan företagen skapa innovativa lösningar på marknadsvillkor som svar på den största utmaningen i vår tid. Det står helt klart att vi just nu betraktar den framtida utvecklingen genom alltför snäva teknologiska "fönster".

I responsen på den framtidspolitiska redogörelsen har man liknat utsläppsminskningsmålet på 80 procent vid en återgång till 1950-talet. Jag motsätter mig alla sådana jämförelser. Vi står inför en alldeles ny historisk situation, som vi med all orsak ska förhålla oss optimistiskt till i teknologiskt hänseende. De politiska avgöranden som nu krävs är alldeles nya för oss. Det går inte att lösa klimatproblemet på så sätt att det nuvarande utvecklingsförloppet fortsätter i framtiden. Logiken är en annan: vi måste greppa målet och se in i framtiden för att se vilken väg vi ska välja för att vårt ambitiösa mål ska uppnås.

Den värld vi lever i påverkas av termodynamikens andra huvudsats, enligt vilken entropin i universum ökar vid varje process. Med andra ord finns det inga helt utsläppsfria samhällen, om inte ett sådant samhälle fungerar till hundra procent med solenergi eller förnybar energi. Samtidigt som vi är optimister när det gäller teknik och förmågan att anpassa vårt levnadssätt, bör vi komma ihåg att vårt jordklot har sina gränser och de knappa resurserna är ett bestående faktum.

Bästa riksdagskolleger, vi står ännu i begynnelseskedet i denna fråga.

Kyösti Karjula /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen energia- ja ilmastopoliittinen selonteko on tulevaisuuspolitiikan uraauurtava ja kunnianhimoinen linjaus. Tavoitteena on kasvihuonepäästöjen vähentäminen 80 prosentilla ja uusiutuvan energian osuuden nostaminen 60 prosenttiin kaikesta energiasta vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet näyttävät mahdollisilta, koska keinoja on monipuolisesti löydettävissä ja niitä on riittävästi. Tavoitteeseen pääsy vaatii kuitenkin uutta ajattelua kaikkiin toimintatapoihin. Se edellyttää kosolti konkreettisia toimenpiteitä, joiden tekeminen on aloitettava välittömästi. Mitä pikemmin toimimme, sen pienemmäksi muodostuu lasku.

Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja sitä seurannut taantuma haastaa Euroopan ja Suomen. Elämme yhteiskunnallista saranavaihetta. Me ratkaisemme, heilahtaako maailma eteenpäin kohti luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä vai jatkammeko huoletonta tuhlausta tulevaisuudesta piittaamatta.

Keskustajohtoinen hallitus on tehnyt linjauksen, joka on tiekartta kohti uudenlaista vihreyden teollistamista ja kolmannen tien talouspolitiikkaa. Keskusta on ajanut vihreyden teollistamista jo vuosikymmenten ajan. Nyt on aika todelliselle vihreälle vallankumoukselle, joka perustuu vahvaan osaamiseen, kehittyneeseen ympäristöteknologiaan ja uusiutuviin luonnonvaroi-hin.

40 vuoden tähtäin saattaa tuntua pitkältä, mutta kyseessä on todella lyhyt aika muuttaa maailmaa perusteellisesti. Näissä talkoissa ei voi kukaan olla vapaamatkustaja. Suurin vastuu on maailman rikkaimmilla mailla. Me rikkaimmat olemme aiheuttaneet ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin maailman köyhimpiin alueisiin ja köyhimpiin ihmisiin. Sähköttömässä taloudessa perhettään ruokkivan köyhän äidin ääni hukkuu helposti siihen pauhuun, jolla teollisuusmaiden ihmiset riitelevät vaikkapa ydinvoimasta tai turpeesta.

Selonteon mukaan vajaa viidennes maailman päästöistä tulee metsäkadosta ja metsien hiilivarastojen heikkenemisestä erityisesti kehitysmaissa. Metsäkadon pysäyttämisen ja kestävään metsätalouteen siirtymisen on oltava kansainvälisen kehityspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita, sillä näin voidaan tehokkaimmin edistää kehitysmaiden osallistumista myös ilmastotalkoisiin. Suomella on mahdollisuus omalla metsäosaamisellaan osallistua kehitysmaiden metsäsektorin kehittämiseen.

Euroopan unioni on osoittanut tarpeellisuutensa laajaa yhteistyötä vaativissa kysymyksissä. Ilmastopolitiikassa EU on ollut suunnannäyttäjänä muulle maailmalle. Yhdysvallat on presidentti Obaman myötä tullut selvästi yhteistyöhaluiseksi. Suuria vaikuttajia ovat myös Kiina, Intia ja Indonesia, joiden nousevat taloudet tuovat mukanaan myös kasvavat päästöt. Myös rajanaapurimme Venäjä on tärkeä toimija, jonka kanssa Suomella ja Euroopan unionilla on paljon yhteisiä intressejä. Kööpenhaminan ilmastokokoukselta odotetaan myös paljon. Kööpenhaminan päätökset linjaavat globaalin sitoutumisen tason.

Ilmastoneuvotteluissa käydään kiistaa siitä, miten niin sanottu metsänielu otetaan huomioon päästötavoitteissa. Metsänielu tarkoittaa puuston vuotuista kasvua, josta vähennetään hakkuut ja luonnonpoistuma. Suomen on pidettävä puolensa näissä neuvotteluissa. Ei ole oikein, jos puustonsa aikanaan hävittäneet maat saisivat tästä tuhotyöstä etua. Näin käy, mikäli heidän hyväkseen lasketaan uusien metsien istutus ja jos samaan aikaan puustostaan huolta pitäneet ja hoidettuja metsiään kestävästi hyödyntävät joutuisivat huonompaan asemaan.

Arvoisa puhemies! Suomen menneisyys on rakentunut metsän varaan, ja sen varaan rakentuu myös Suomen tulevaisuus, kunhan ripeästi tartumme ilmastonmuutoksen tarjoamaan tilaisuuteen. Metsäteollisuutemme on kärsinyt vanhakantaisesta ajattelusta. Onneksi nyt on herätty huomaamaan, että puulla ja puukuidulla on muutakin käyttöä kuin perinteinen sellunkeitto ja paperinvalmistus. Puuraaka-aineella voidaan korvata useassa tapauksessa öljy ja metallit. Nyt on uuden luomisen aika. Tarvitsemme jalostusarvoa nostavia innovaatioita. Tutkimustyön tulee tähdätä uuden ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseen. Tärkeää on kuitenkin muistaa tutkimus- ja kehittämistyön pitkäjänteisyys. Uusien läpimurtoinnovaatioiden kehittäminen vie vuosia, jopa vuosikymmeniä.

On kaikki syyt olettaa, että ympäristöteknologiasta tulee maailmantalouden veturi, koska kaikkien on välttämätöntä investoida uusiin energiamuotoihin, energian säästämiseen ja jätteiden kierrättämiseen.

Hajautettu biotalous tuo hyvinvointia tasapainoisesti koko maahan. Biotaloudessa tuotanto perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin pelkästään biopolttoaineista, vaikkakin niiden merkitys on suuri. Öljyn loppuminen pakottaa biomassojen monipuoliseen käyttöön. Selonteon käsittelyn yh- teydessä on välttämätöntä luoda Suomen biopolitiikan kestävä kokonaisnäkemys ja kestävät linjaukset tuleville vuosikymmenille.

Ilmastopolitiikan tueksi tarvitsemme globaaleja pelisääntöjä, jotta rahaa ainoana arvona pitävät yritykset eivät siirtäisi tuotantoaan Uruguayn kaltaisiin veroparatiiseihin, joissa verotuksen keinoin suositaan ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöiden asema on heikko.

Arvoisa puhemies! Maatalouden osuus kasvihuonepäästöistämme on noin 7 prosenttia. Päästöjen määrä on viimeisten viidentoista vuoden aikana laskenut noin viidenneksen eli selvästi EU:n keskiarvoa enemmän. Tulevaisuudessa puhdas maaperämme, hyvä vesitaloutemme sekä vakaat tuotanto-olosuhteemme ovat pikemminkin osa ilmastohaasteiden ratkaisua kuin ongelma. Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta maailmanlaajuiseen vapaakauppaan nojaavaa nykyistä suurtuotantomallia on muutettava kestävän tehokkuuden suuntaan. Välittömiä ympäristövaikutuksia kukin meistä saa aikaan esimerkiksi suosimalla lähiruokaa ja kunkin satokauden tuotteita sekä minimoimalla ruuan ja ravinnon hävikin.

Arvoisa puhemies! Asuntorakentamisessa on puhuttu paljon passiivitaloista ja nollaenergiataloista. Huomio on kiinnitetty ensisijaisesti asunnon lämmitykseen ja sähkön kulutukseen. Rakennusmateriaali olisi otettava mukaan rakennuksen ilmastovaikutusten tarkasteluun. Puurakentamisen voimakasta lisäämistä puoltaa se, että puuhun on sitoutunut merkittävä määrä hiiltä. Sen sijaan sementin valmistus maailmanlaajuisesti synnyttää yhtä suuret hiilidioksidipäästöt kuin lentoliikenne.

Liikenne aiheuttaa merkittävän osan suomalaisten arjen ilmastokuormituksesta. Liikenteen osuus Suomen päästöistä on vajaa viidennes. Kun noin puolet päästöistä tulee henkilöautoilusta, tavoitteisiin pääseminen edellyttää ajoneuvoteknologian kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Ihmisiä on myös houkuteltava joukko- ja kevyen liikenteen käyttäjiksi. Yksityisautoilua ei kuitenkaan saa vaikeuttaa alueilla, joilla oma auto on ainoa vaihtoehto liikkumiseen.

Suomen ongelma on osin vanha ajoneuvokanta. Hallituksen onnistuneet ajoneuvoverolinjaukset ovat jo nyt tuottaneet tuloksia. Ajoneuvokannan uusiutumisen myötä liikenteen päästöt vähenevät selvästi, sillä uusi ajoneuvoteknologia tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Yhdyskuntarakenteelle päästöttömillä autoilla on suuri merkitys. Ympäristösyiden vuoksi ihmisten ei tarvitse asua tiiviisti rakennetuissa keskuksissa.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos koskee maapallon jokaista ihmistä. Meidän on muutettava elämäntapojamme. Ruokavaliossa on korostettava terveellisyyttä. Onneksi ilmastonmuutos ja kansanterveys lyövät kättä toisilleen. Kohtuus kaikessa on motto kaikelle toiminnalle. Selonteossa on meille jokaiselle hyviä vinkkejä siitä, kuinka pienilläkin valinnoilla on merkitystä. Selonteon voisi ottaa hyvin peruskoulun yläasteen oppikirjaksi. Valistunut nuoriso voisi huolehtia siitä, että hetivalmiit kiukaat, videolaitteet ja tietokoneet sammutettaisiin silloin, kun niitä ei käytetä. Kyse on paljolti tottumuksesta, josta tulee helposti automatiikkaa samaan tapaan kuin turvavyön kiinnittämisestä autoon istahdettaessa. Aluksi sekin oli olevinaan vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Selonteon tavoiteasetanta on suuri, innostava yhteinen haaste. Suomen on etsittävä oma tapansa varmistaa ilmasto- ja biopoliittisissa ratkaisuissa kestävä ja aloitteellinen ote.

Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen tulevaisuusselonteon linjauksille. Kansainvälisellä yhteistyöllä turvaamme tulevien sukupolvien elämän edellytykset. Kansallisella politiikalla meidän tulee varmistaa, että uudistustyön kustannukset jakautuvat suomalaisten kesken oikeudenmukaisesti eikä minkään väestöryhmän harteille tule kohtuutonta taakkaa. Tämän yhteisen työn hyödyt ovat niin suuret, että ne tulevat meidän kaikkien parhaaksi.

Marja Tiura /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme keskellä taistelutannerta. Ihmiskunta on joutunut vastakkain itse aiheutetun uhan kanssa. Tätä taistelua ilmastonmuutosta vastaan meillä ei ole varaa hävitä, koska sen seuraukset näkyisivät jokaisen valtion ja kansalaisen arjessa tulvien pahentuessa, ruuan tuotannon ja puhtaan veden vähentyessä sekä pakolaisuuden lisääntymisen muodossa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä, ja ilmaston lämpeneminen on saatava kuriin. Nämä päätökset on tehtävä nyt tulevien sukupolvien hyväksi. Historia tulee sitten aikanaan arvioimaan sen, kuinka tässä onnistuimme.

Tässä taistelussa ratkaisut ovat maailmanlaajuisia, ja niihin on saatava mukaan kaikki keskeiset päästöjä tuottavat maat. Aikaa ei ole paljon. Joulukuussa pidettävän Kööpenhaminan ilmastokokouksen lopputuloksena on oltava kattava kansainvälinen ilmastosopimus, joka mahdollistaa tehokkaat päästövähennykset.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen valtioneuvoston pitkän aikavälin tulevaisuusselontekoon, joka voimistaa Suomen asemaa ja tavoitteita ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. 80 prosentin päästövähennykset on kannatettava tavoite, mutta se vaatii suoranaisen vallankumouksen energian tuotannossa, liikkumisessa, asumisessa, rakentamisessa, kaavoituksessa ja muissa jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa. On oikein, että Suomen kaltaiset varakkaat teollisuusmaat ovat tässä suunnannäyttäjiä ja kehittävät uusia käytäntöjä ja teknologiaa, joita muutkin voivat hyödyntää. Tämä osaaminen on nyt Suomen otettava haltuun.

Muutokset on toteutettava positiivisella tavalla siten, että nykyisen kaltainen hyvinvointi, työpaikat, palvelut ja julkisen talouden tasapaino pystytään samalla ylläpitämään. Suurin vastuu muutoksen toimeenpanosta onkin meillä poliittisilla päättäjillä. Mutta tämä ei riitä. Myös jokaisen suomalaisen tulee omakohtaisesti tarkastella elintapojaan ja niiden vaikutusta: miten asun, miten liikun, mitä syön, mitä juon. Kaikki nämä vaikuttavat ilmastoon. Yleisen ilmastotietoisuuden lisäämisessä myös kansalaisjärjestöt tekevät erittäin tärkeää työtä.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa on ensisijaisesti valittava ne keinot, jotka markkinaehtoisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti vievät yhteiskuntaa kohti uutta aikaa järkivihreästi. Kenenkään elämää ei ole tarkoitus ehdoin tahdoin kurjistaa — ainakaan kokoomuksen tarkoitus se ei ole. Tosiasia on se, että ainakin alkuvaiheessa ilmastotoimet lisäävät kustannuksia kasvavien energialaskujen muodossa. Nyt onkin käyty keskustelua siitä, kasvavatko laskut paljon vai kamalasti. Kokoomuksen eduskuntaryhmän tavoite on kuitenkin se, että jatkossakaan energian hinta ei saa karata pilviin.

Ilmastonmuutos vie meitä kohti aivan uusia energiaratkaisuja. Energiatehokkuuden parantaminen on tässä avainasemassa. Se säästää sekä luontoa että kukkaroa ja mahdollistaa suuret päästövähennykset. Tulevaisuudessa on täysin mahdollista, että esimerkiksi talot tuottavat tarvitsemansa energian itse hajautetun pientuotannon avulla. Myös maaseudulla on uusiutuvan energian osalta paljon mahdollisuuksia. Tuulta, aurinkoa, jätettä sekä maaperän, ilman ja veden lämpöä voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi.

Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko sisältää hyviä linjauksia ja tavoitteita, joita kohti kulkemalla vaadittuja päästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa. Tulevaisuusselonteon otsikko on "kohti vähäpäästöistä Suomea". Kokoomuksen eduskuntaryhmä asettaa tavoitteensa vieläkin korkeammalle ja tavoittelee päästötöntä Suomea, jonka energiantuotanto tapahtuu kokonaan päästöttömästi ja jonka kasvavat ja laajat metsät sitovat hiilidioksidia.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumiseen. Olemme sitoutuneet uusiutuvan energian osuuden voimakkaaseen lisäämiseen sekä energiatehokkuuden ja energian säästön tehostamiseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä päästövähennysten on oltava ensisijainen tavoite. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvältä, mutta valitettavasti tässä poliittisessa ympäristössä se ei sitä ole. Osa puolueista haluaa toteuttaa ilmastopolitiikkaa valitsemalla ensin keinot kokonaisuudesta piittaamatta. Kokoomus ei jaottele energiantuotantomuotoja hyviin tai pahoihin, vaan haluaa käyttää kaikki kustannustehokkaat tavat, jotka aidosti vähentävät päästöjä. Toimenpiteitä ei pidä asettaa paremmuusjärjestykseen epämääräisten ideologisten seikkojen nojalla, vaan tehokkuuden ja käytännön vaikutusten pohjalta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa myös, että toimeen tartutaan ja tartutaan ripeästi. Sen takia ihmettelenkin suoraan sanottuna muutamien vastuuministerien asennetta, että heidän mukaansa tulevaisuudesta ei saisi tehdä päätöksiä liian aikaisin tai seuraavien eduskuntien puolesta. Tulevaisuusselontekohan juuri linjaa asioita 40 vuoden päähän, ja jotta näihin tiukkoihin tavoitteisiin päästäisiin, pitää toimet aloittaa heti. Miksi me vitkuttelisimme energiantuotannon siirtymää päästöttömään suuntaan, jos se kerran jo nyt on mahdollista? Miksi me pyrkisimme tekemään mahdollisimman vähän ja hitaasti, kun kaikki kuitenkin myöntävät, että päästövähennyksillä on kiire?

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen määrittää jatkossa kaikkea energiantuotantoamme ja -käyttöämme. Se ei kuitenkaan voi eikä saa tarkoittaa teollisuutemme ja olemassa olevien teollisten työpaikkojemme alasajoa. Monet yrityksemme ja niiden tekemät tuotteet ovat energiatehokkuudessa maailman kärkisijoilla, ja tuotanto tapahtuu puhtaammin kuin muissa maissa. Näin ollen ilmastonmuutoksen kannalta olisi sulaa hulluutta ajaa prosessit alas täällä ja siirtää ne jonnekin muualle. Tämähän johtaisi ilmakehän kokonaispäästöjen lisääntymiseen, koska muualla nämä samat tuotteet tuotettaisiin vähemmän ympäristöystävällisesti.

Kokoomus haluaa muuttaa koko energiantuotantomme lähtökohdat uusiutuvaan ja päästöttömään suuntaan. Tämän lisäksi tavoitteenamme on päästöttömyyden lisäksi taata kohtuullinen energian hinta kuluttajille ja teollisuudelle. Näin houkutellaan maahamme uusia investointeja ja luodaan uusia työpaikkoja.

Ilmastotoimet voidaan valjastaa luomaan meille uutta hyvinvointia. Teknologian kehittyminen ja innovaatiot ovat avainasemassa, jotta merkittävät päästövähennykset todella saadaan aikaan koko maailmassa. On järkevää lähteä liikkeelle ripeästi ja pyrkiä tuotteistamaan ilmastoratkaisuja, olla edelläkävijä, koska alan markkinat ovat kovassa kasvussa. Suomella on mahdollisuuksia saada jatkossakin vientituloja esimerkiksi tuulivoimaa, hajautettua ja omavaraista energiantuotantoa sekä teollisuuden energiatehokkuutta kehittävillä ratkaisuilla.

Uusiutuvan energian erinomainen puoli on se, että se on mahdollista tuottaa kotimaisista raaka-aineista. Uusiutuva energia vähentää päästöjä ja parantaa omavaraisuutta sekä työllisyyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että metsäenergian lisääntyvä käyttö voidaan toteuttaa vain kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti, jolloin metsien tärkeä merkitys hiilinieluna ei vaarannu. Selonteossa aurinkoenergia on saanut aivan liian vähän huomiota verrattuna sen tulevaisuuden potentiaaliin. Vuoteen 2050 mennessä sen merkitys on todennäköisesti aivan toinen kuin nykypäivän ratkaisuissa.

Myös ekologista verouudistusta on jatkettava. Erinomainen esimerkki tästä on jo nyt toteutunut autoveron porrastus päästöjen mukaan. Se on parissa vuodessa laskenut uusien autojen päästöjä merkittävästi — ilman pakottamista. Näin porkkanoiden avulla edetään energiatehokkaampaan suuntaan, kuluttajilla on aito vapaus punnita omia valintojaan ja ilmaston kannalta parempia vaihtoehtoja kannattaa aina valita.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa pääosin onnistuneena. Päästöttömyyteen johtavat toimet on otettava laajasti käyttöön yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Kokoomuksen mielestä toimenpiteet on punnittava siten, että ne ovat kustannustehokkaita, markkinaehtoisia sekä ennen kaikkea vähentävät päästöjä. Näin Suomi voi toimia ilmastopolitiikan ja -teknologian edelläkävijänä, torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti, säilyttää kilpailukykynsä sekä luoda uutta työtä ja hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Tämän taistelun me voitamme, ja me vielä hyödymmekin tästä. Jos ihminen on tämän ongelman aiheuttanut, me ihmiset tämän myös ratkaisemme.

Pia Viitanen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tehtävä edessämme on mittava: maapallo on pelastettava — ei sen vähempää. Me sosialidemokraatit uskomme tulevaisuuteen. Me sitoudumme vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tavoitteemme on päästötön Suomi. Tulevilla polvilla, tämän päivän pienillä lapsilla ja tulevaisuudessa heidän lapsenlapsillaan, on oikeus elää turvallista elämää. Heillä on oikeus nauttia puhtaasta vedestä, ilmasta, ruuasta. Tästä me lähdemme.

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva talous- ja työllisyyskriisi näytti ahneuden arvoihin perustuvan maailmanjärjestyksen haavoittuvuuden. Lyhytnäköiset voitontavoittelut ja pörssikurssit pyörittelivät maailmaa. Olemme jälleen nähneet, että tämä järjestelmä on paitsi epäreilu myös taloudellisesti haavoittuvainen. Tarvitaan kokonaan uutta ajattelua ja arvojen muutosta. On lähdettävä siitä, että yhteinen etu menee lyhytnäköisen yksityisen voitontavoittelun edelle.

Täysin vapaina jyllääville markkinavoimille on laitettava ihmisen kokoiset raamit, ja niille on pistettävä myös ympäristön kokoiset raamit. Tämä tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen torjuntaan sitoudutaan sataprosenttisesti ja asetetaan tälle kunnianhimoiset tavoitteet. Olemme tilanteessa, jossa samaan aikaan on löydettävä viisautta ratkaista sekä talous- ja työllisyyskriisi että ilmastokriisi. Ilmasto- ja työllisyyshaasteeseen vastaaminen on mahdollista yhdistää, jos todellista tahtoa tähän löytyy.

Sosialidemokraatit ovat niin Suomessa kuin maailmallakin halunneet edistää ympäristövetoista kasvua. Näemme, että on välttämätöntä tukea ja ohjata talouden rakenteen muuttumista ympäristön kannalta kestävämmäksi. Ja mikä parasta, samaan aikaan me voimme synnyttää työpaikkoja. On satsattava voimakkaasti muun muassa energiaa ja luonnonvaroja säästävään puhtaaseen teknologiaan, rakennusten peruskorjaukseen energiatehokkaasti ja energiansäästöön, joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kierrätykseen ja uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen. Tässä on iso mahdollisuus.

Tällä hetkellä puhdas teknologia vetää maailmalla pääomasijoituksia puoleensa 150 miljardin euron arvosta, ja tahti vain kiihtyy tulevina vuosina. YK:n ilmasto-ohjelma Unep arvioi, että maailmanlaajuiset investoinnit puhtaaseen energiaan nousevat 1,9 biljoonaan dollariin vuoteen 2020 mennessä. On arvioitu, että esimerkiksi puhtaaseen teknologiaan investoiminen toisi Suomeen vuosikymmenessä 30 000—40 000 uutta työpaikkaa. Saksassa niitä on syntynyt vuosikymmenessä neljännesmiljoona, Yhdysvalloissa alalle suunnitellaan yli 3:a miljoonaa työpaikkaa. Kasvuluvut ovat huimat.

Arvioidaan, että kaikkiaan niin sanottu vihreä talouskasvu voi synnyttää Eurooppaan 10 miljoonaa uutta työpaikkaa seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Työn ja ympäristön kulkeminen käsi kädessä on sosialidemokraateille samaan aikaan tärkeä ja rakas periaate sekä käytännön tie rakentaa reilua Suomea ja reilua maailmaa.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien ajatteluun sopivat hyvin tulevaisuusselonteon kunnianhimoiset tavoitteet. Suuri osa niistä sisältyy myös omiin tulevaisuuslinjauksiimme. Tästä näkökulmasta katsottuna selonteko on myönteinen kooste isoista, tärkeistä asioista, joita meidän pitää edistää. Toisesta näkökulmasta katsottuna meillä on käsissämme pulma. Kannamme aitoa, isoa huolta siitä ristiriidasta, mikä tällä hetkellä on nähtävissä hallituksen tavoitteen ja sen tekemän politiikan välillä.

Selonteon kunnianhimoinen tavoite päästöjen leikkaamisesta vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä on välttämätön. Jotta tavoite saavutetaan, pitää toimeen tarttua heti. Näin ei ole käynyt. Hallitus ei ole elvytystoimissaan käyttänyt mahdollisuutta ohjata talouden rakennemuutosta ympäristöystävällisempään suuntaan. Elvytystoimet ovat olleet 90-prosenttisesti veronkevennyksiä, jotka eivät ole sen paremmin tuoneet työpaikkoja kuin torjuneet ilmastonmuutostakaan.

Kuunnelkaahan seuraava sitaatti: "Ympäristöteknologiaan on panostettava. Suomi tulee kuitenkin jälkijunassa. Muiden Pohjoismaiden panostus uusiutuviin on aivan huimaava. - - Suomen edelläkävijyyteen on vielä matkaa." Äskeinen sitaatti ei ollut opposition sitaatti, vaan se oli silloisen työministeri Tarja Cronbergin blogista viime kesäkuulta. Niinpä niin. Nyt olisi viisasta tarttua hetkeen ja saavuttaa kaksi maalia yhdellä kertaa: lisää työpaikkoja ja lisää parempaa ympäristöä.

Arvoisa puhemies! On myös huolestuttavaa, että monet hallituksen tämänhetkiset toimet ovat ristiriitaisia selonteon tavoitteiden kanssa. Selonteossa perätään muun muassa investointeja raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. Kuitenkin panostukset raide-, vesi-, ja kevyen liikenteen väyliin ovat jääneet kauaksi tarpeesta. Joukkoliikenteen ja perusradanpidon määrärahoja päinvastoin leikataan. Myös ympäristöjärjestöjen avustusten taannoinen leikkausyritys osoittaa ymmärtämättömyyttä järjestöjen työn merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Selonteon peräänkuuluttaman rakennusten energiatehokkaan peruskorjauksen suhteen se, mihin hallitus toistaiseksi on pystynyt, on ensi maaliskuusta vuoden loppuun kestävä suhdanneluonteinen avustusjakso. Nyt niin remonttituen kuin kotitalousvähennyksen ehtoja ei rajata ilmastoperusteisesti ja pientaloissa kotitalousvähennystä voi käyttää vaikkapa öljylämmityskattilan vaihtamiseen uuteen öljykattilaan tai kesämökin muuttamiseen talviasuttavaksi. Tietääkö siis hallituksen vasen käsi, mitä oikea käsi tekee?

Arvoisa puhemies! Hallituksen selonteossa on hyviä tavoitteita. Niiden saavuttamiseksi on nykyisiä hallituksen linjauksia rohkeasti muutettava. Päästökaupasta aiheutuvia ylivoittoja on verotettava. Jätevero on laajennettava koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja. Tarpeettoman pakkausjätteen ennaltaehkäisemiseksi on otettava käyttöön pakkausvero. Maatalouden ympäristölle haitallisista polttoöljyn veronhuojennuksista on luovuttava ja annettava sen sijaan avustusta uusiutuvan energian lähteiden käytölle. Nämä ovat toteutettavissa heti, niissä ei tarvitse enää aikailla.

Hallitus on kuitenkin valinnut toisen tien. Se on kohdistamassa kohtuuttomia ratkaisuja metsäteollisuudelle holtittoman työnantajan kelamaksun poiston korvikkeeksi. Näin vaikeutuu myös uusiutuvan energian tuotanto ja uusien tuotteiden kehittely. Samaan aikaan kun verotusta muutetaan ympäristöpainotteisemmaksi, on huolehdittava siitä, etteivät maksumiehiksi ja maksunaisiksi joudu kaikkein pienituloisimmat. Tässä hallituksen on asetettava rima korkealle. Tiedämme tulonjakovaikutuksista nyt aivan liian vähän.

Arvoisa puhemies! Suurimpia kysymyksiä herättää selonteon tavoitteiden mittakaavaero hallituksen ilmasto- ja energiastrategian linjauksiin viime vuodelta. Vuoden takaisessa strategiassa varauduttiin leikkaamaan päästöjä vain 20 prosentilla vuonna 2020. Silloin pidimme tuota tavoitetta riittämättömänä. Kritisoimme myös hallituksen linjaa energian loppukulutuksen suhteen. Strategiassa määriteltiin, että energian loppukulutus tuona vuonna 2020 olisi 10 prosenttia pienempi kuin perusurassa. EU:n energia- ja ilmastopaketin ohjeellinen tehokkuustavoite oli hallituksen linjaan nähden kaksinkertainen.

Meidän ykköstavoitteemme on energian säästäminen. Olennaista on, miten onnistumme lisäämään energiatehokkuutta ja säästöä ja siten vähentämään suoraan tarvetta tuottaa uutta energiaa. Pidimmekin tuolloin energiansäästötavoitetta kunnianhimottomana ja riittämättömänä. Tässä selonteossa hallitus on asettanut energiatehokkuuden etusijalle, ja tämä vastaa myös meidän ajatteluamme.

Hallituksen vuoden takaisen strategian ja tämän selonteon tavoitteiden välillä on kuilu. On pakko kysyä, miten hallitus aikoo toteuttaa sen, että vuoden 2020 jälkeen pystyisimme 30 vuodessa yhtäkkiä moninkertaisiin päästövähennyksiin takapainotteisesti, kun lähivuosien strategia on laadittu aivan eri mittakaava- ja kunnianhimotasolle. Pelkäämme, että kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta ei esimerkiksi todellisiin energiansäästötoimiin vieläkään päästä käsiksi.

Käsissämme on siis ikään kuin kolme linjaa: on hallituksen nykypolitiikka, jonka toimet ovat vaatimattomia, on hallituksen strategia, jonka ote on maltillinen, ja on tämä selonteko, joka on kunnianhimoinen. Näistä kolmas tie on oikea, mutta sitä ei saavuteta, ellei kahta muuta muuteta.

Puhemies! Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste. Vaikka päävastuu ilmaston lämpenemisestä on nykyisillä rikkailla mailla, on kehittyvillä mailla oikeus väestönsä elinolojen parantamiseen. Kansainvälisellä ilmastopolitiikalla on jaettava vastuuta oikeudenmukaisesti niin, että rikkaammat tukevat köyhempien maiden kestävää kehitystä.

Kansallisella kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli kehitysmaiden puhtaamman teknologian tukemisessa ja kansainvälisen ilmastonsuojelun edistämisessä. Suomen hallituksen viimeaikaiset toimet kehitysavun leikkaamisessa ovat räikeässä ristiriidassa tämän selonteon tavoitteiden kanssa. (Ed. Zyskowicz: Ei kehitysapua ole leikattu!) Innovatiiviset rahoitusratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja pelastavat elämää maapallolla. Suomen hallituksen ei tule jäädä passiiviseksi sivustakatsojaksi tai jopa vastaan jurnuttajaksi tässä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokratian ydintä ovat toimet heikomman puolesta. Mahatma Gandhin sanoin "last person first", viimeinen ensin. Me kaikki voimme hyvin, kun heikoimmat meistä voivat hyvin. Bruttokansantuotteen ohella tulee hyvinvointia mitatessa tutkia heikoimpien oloissa tapahtuneita muutoksia, kuten nälänhädässä sinnittelevien ihmisten, uhanalaisten lajien tai kokonaisten ekosysteemien muutoksia. On muistettava, että myös itse mittareiden valinta ohjaa kehityssuunnan valintaa.

Arvoisa puhemies! Luonnonvarojen ylikäytöstä on siirryttävä kestävään taloudenpitoon. Käsillä on kasvun vallankumous.

Pentti Tiusanen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Selonteon tavoite on turvallisen kaukana. Talouselämä, teollisuus ja lyhytnäköinen voitontavoittelu eivät ole nyt kieltämässä: meillä ei ole tähän varaa. Selonteko torjuu — ja oikein — taloustaantuman vähäpäästöisen Suomen esteenä. Selonteon tavoite 80 prosenttia on välttämätön. Taloustaantumasta on tultava ulos uusin, hiilineutraalein ratkaisuin. Nicholas Sternin raporttiin on syytä uskoa. Ei ole Nooan arkkia, joka pelastaisi luomakunnan, meidän on itse toimittava ja heti.

Hallituksen vastuu on kuitenkin kokonaisuus. 80 prosentin vähennystavoite vuodelle 2050 ei voi olla vain mielikuva, taivaanranta: kun sitä kohti kulkee, se loittonee. Vuoden 2050 tavoitteiden toteutuminen riippuu siitä, mitä teemme juuri nyt ja lähivuosina, myös YK:n ja Euroopan unionin jäseninä, erityisesti valmistautuessamme Kööpenhaminan neuvotteluihin.

Vanhasen hallitus on noudattanut ilmastopolitiikkaa, joka kaventaa selonteon toteutumismahdollisuuksia. Muun muassa energiatehokkuus on unohdettu. Kesäkuussa hyväksytty pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ulottuu vuoteen 2020. Kuitenkin sen suora vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen on vain 5 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 15 lisäprosenttia tulisi jatkuvasti myöhästyvästä viidennestä ydinvoimalasta. Oletus on teoreettinen. Lisäydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden käytön välillä ei ole suoraa yhteyttä.

Ilmasto- ja energiastrategian sekä tulevaisuusselonteon välillä on oltava johdonmukainen yhteys: strategian pitää johtaa tulevaisuusselonteon tavoitteisiin. Tätä yhteyttä ei nyt ole. Hyväkään teksti, kun se on kirjoitettu 40 vuoden päähän, ei ole uskottava, jos ensimmäistä kymmentä vuotta ei aloiteta vaikuttavilla, ilmastotieteen edellyttämillä päästövähennyksillä.

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole ilmastopolitiikan edelläkävijä, vaikka pääministeri Vanhanen näin uskoo. Teot ratkaisevat, eivät 40 vuoden päähän asetetut tavoitteet.

Eurooppa-neuvoston päätös jakaa avokätisesti ja ilmaiseksi teollisuudelle päästöoikeudet aiheutti edellisessä ilmastokokouksessa pettymyksen. Ilmaiseksi teollisuudelleen päästöoikeuksia jakanut EU valittiinkin Poznanissa "päivän fossiiliksi". Suomi katsoi vaikuttaneensa Eurooppa-neuvoston linjauksiin ja niiden menneen tavoitteidemme mukaisesti.

Pääministeri on ottanut etäisyyttä kaavoitukseen tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä. Kuitenkin Nurmijärvi-malli ja Kehittyvien maakuntien Suomen vaatimukset kasvattavat päästöjä tulevaisuudessa, kun niitä pitäisi päinvastoin alentaa. Näin 80 prosentin päästövähennyksen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä on entistä vaikeampaa. Tietenkin maatalouden päästöt ovat hallituksen erityisessä suojelussa.

Arvoisa puhemies! Väestöräjähdys sivuutettiin 1990-luvulla keskustelussa kestävästä tulevaisuudesta. Tätä edistivät USA:n Raamattu-vyöhyke, Rooman paavi ja islamilainen fundamentalismi. Nyt tulevaisuusselonteko toteaa kuitenkin hyvin: "Jatkuva väestönkasvu on lopulta mahdoton kehityskulku sekä inhimillisen kehityksen että ilmaston kantokyvyn kannalta." Selonteko painottaa rikkaiden maiden vastuuta väestönkasvusta. Päästöt asukasta kohden ovat korkeat. Köyhissä maissa väestönkasvu lisää köyhyyttä, metsäkatoa ja lajien sukupuuttoa.

Selonteon viittaus globaaleihin asukasta kohti laskettaviin päästöihin on tärkeä, samoin ilmastonmuutoksen kansainvälisten instituutioiden ja YK:n tukeminen ja päästöoikeuksien huutokauppatulojen käyttö ilmastotyöhön kehitysmaissa.

Metsäkadon pysäyttäminen on tehokkainta ilmastonmuutoksen hillintää. Huomio on kiinnitettävä trooppisen ja subtrooppisen metsän säilymiseen, metsäkadon ja öljypalmuviljelmien lisääntymisen estämiseen. Suomalainen Neste Oil on valitettavasti maailman suurimpia palmuöljyn liikennepolttoainekäyttäjiä tehdashankkeineen. Globaaliksi kestäväksi metsätaloudeksi on Suomen metsätalous huono esimerkki.

Myönteistä on tarkoitus kompensoida pienituloisille ja kaikkein haavoittuvimmille ihmisille päästövähennystoimien aiheuttama kustannusten nousu. Samoin selonteossa huomioidaan ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen merkitys. Soita ja vanhoja metsiä painotetaan hiilinieluina, suot ovat merkittävin hiilinielumme. Niiden säilymistä tulee painottaa. Hallituksen on poistettava turpeen syöttötariffi.

Selonteon mukaan "väylärahoitusta lisätään ja kohdennetaan kestävän liikenteen hankkeisiin". Selonteon linjaukset ovat valitettavasti ristiriidassa todellisuuden kanssa. Raideliikennettä vaikeuttavat rataverkon huono kunto, viat ja junaliikenteen viivästyminen. Perusradanpidon rahoitus ei riitä. VR saa kantaakseen vastuun — taustalla lienee tavoite pilkkoa se. Uusia ratalinjauksia ei käynnistetä. Pääkaupunkiseudulta suoraan itään puuttuu ratayhteys, jonka pitäisi Ratahallintokeskuksen vision mukaan olla vuonna 2050 Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus.

Arvoisa puhemies! Vihreiden johdolla lisätään ydinvoimaa 2020-luvulla, kuten sivulta 92 selonteosta käy selville. Tulevaisuusselonteossa ydinvoima on kirjattu päästöttömäksi energiaksi. Näillä reunaehdoilla Suomi on 2050-luvulla ydinvoimamannekiini ja ydinvoimaparatiisi sekä kansainvälisen ydinjätteen loppusijoituspaikka. (Ed. Andersson: Oletteko lukenut loppuun asti?)

Ilmastolakia selvitetään. Tähän saakka hallituksen suhtautuminen ilmastolakiin on ollut väistelevä ja allerginen.

Kunnat velvoitetaan laatimaan tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät ilmasto-ohjelmat päästöjen vähentämiseksi. Velvoittamisen lisäksi on varmistettava kunnille tähän tehtävään resurssit. Suomen ympäristökeskuksen ohjauksessa ja yhteistyössä yritysten kanssa etenevä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke on kaikille kunnille esimerkki ja mahdollisuus.

Ministeriöille selonteon mukaan turvataan "riittävät voimavarat ilmastonäkökulman integroimiseen kunkin hallinnonalan päätöksenteossa". Kuitenkin valtioneuvoston kehysbudjetointi ja tuottavuusohjelma toimivat juuri päinvastoin. Vuoden 2010 talousarvioesitys vie edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tutkimukselta ja erityisesti ympäristöministeriöltä.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Valtioneuvoston selonteko sisältää kannatettavaa, myös laadullisesti uutta. Hiilineutraali kehitysyhteistyö, joka korostaa perhesuunnittelun välttämättömyyttä ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten biodiversiteettisopimusta, on erityisen tärkeä. Maailmanlaajuisen köyhyyden poistaminen vähentää muun muassa kehittyvien maiden metsähävikkiä. Tässä naisten arjen ja koulutuksen parantaminen on tärkeää.

Päinvastaista tälle positiiviselle linjaukselle on muun muassa pääministeri Vanhasen hellimä kaavoituksen Nurmijärvi-malli, joka näyttää saaneen selonteossa tilaa. Tämä on selkeä taka-askel. Varapääministeri Katainen puolestaan haluaa Suomesta globaalin mittakaavan ydinvoimalatihentymän ja ydinsähkön viejän. Myös tämän ajattelun jälki näkyy selonteossa.

Sama hallitus, joka nyt antaa ilmastonmuutoksen hillinnästä monin tavoin kannatettavan tulevaisuusselonteon, hyväksytti eduskunnalla kesäkuussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Sen vuoteen 2020 ulottuvat linjaukset eivät mahdollista jatkamista vuoteen 2050 ulottuvaan 80 prosentin päästövähennystavoitteeseen. Tuo on epä-älyllistä, harhaanjohtavaa ja tekee tulevaisuusselonteosta enemmän viihdelukemistoa kuin vakavan poliittisen asiakirjan. Korjaus tähän on pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian nopea uudelleenvalmistelu.

Jyrki Kasvi /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ellemme saa neuvoteltua Kööpenhaminassa hyvää ilmastosopimusta, on riski, että siitä sopimuksesta tulee historian pisin itsemurhaviesti. Tämä EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson lausunto kuvaa hyvin sitä, miten vakavasta asiasta me tänään keskustelemme.

Maailman ilmatieteen järjestö Wmo tunnisti ilmastonmuutoksen globaaliksi uhaksi jo vuonna 1979. Ilmastonmuutos on siis ollut tunnustettu tosiasia jo 30 vuotta, mutta me poliittiset päättäjät emme ole halunneet kuulla tutkijoiden varoituksia. Sen sijaan, että me olisimme 30 vuotta sitten ryhtyneet rajoittamaan ilmastopäästöjämme, me olemme aivan viime vuosiin asti kannustaneet lisäämään niitä.

Vasta nyt, tämän tulevaisuusselonteon myötä meillä on kestävä pitkän aikavälin päästötavoite: Suomen ilmastopäästöistä leikataan vuoden 1990 tasosta vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi siirtyy lähes päästöttömään energiantuotantoon ja autoiluun. Ja aikaa on vain 40 vuotta.

Eduskunnassa vasta hyväksytty ilmasto- ja energiapoliittinen strategia ei tähän yksin riitä. Jos me tyydymme sen tavoitteisiin ja keinoihin, me joudumme vuonna 2020 kiristämään tahtia. On myös syytä muistaa, että jopa nyt asetettu 80 prosentin vähennystavoite voi osoittautua liian vaatimattomaksi. Siksi hallitus onkin linjannut, että tavoitteita tarkistetaan tieteellisen tiedon tarkentuessa sekä kansainvälisen yhteistyön edetessä. Edessä voi olla Suomen kehittäminen täysin hiilineutraaliksi.

Arvoisa puhemies! Energiankulutusjuhlat ovat loppuneet.

Kuten tulevaisuusselonteossa todetaan, kasvihuonekaasupäästöt on mahdollista leikata kestävälle tasolle pääosin jo nykyteknologialla ja se on mahdollista myös ilman ydinvoiman lisärakentamista. Ydinvoiman varaan tuudittautuminen johtaisi siihen, että riittävät toimet energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi laiminlyödään. Menettäisimme kymmeniä tuhansia energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan perustuvia työpaikkoja, jotka olisi mahdollista luoda jo ensi vuosikymmenellä.

Vaatimukset ydinvoiman lisärakentamisesta eivät perustu faktoille sähkönkulutuksesta. Päinvastoin, sähkönkulutus kääntyi Suomessa laskuun jo ennen talouskriisin alkua. 2010-luvulla kapasiteettia tulee muun muassa Olkiluoto 3:n ja tuulivoimarakentamisen myötä reilusti lisää, jolloin sähköntuotanto ylittää reippaasti tämänhetkisen kulutuksen ja riittää kattamaan nopeankin kasvun aina vuoteen 2020-luvulle asti. Uusien ydinvoimaloiden tuottama sähkö menisi siis käytännössä vientiin. Haluammeko me todella Suomeen muun Euroopan ydinjätteet, jotta kansainväliset energiayhtiöt saisivat viedä Suomesta sähköä?

Ainoa täysin haitaton ja huoltovarma ja turvallinen tapa vähentää energiantuotannon päästöjä on energiatehokkuuden parantaminen, siis kulutuksen vähentäminen. Muissa Pohjoismaissa talouskasvu on jo vuosia sitten irtautunut energiankulutuksen kasvusta. Aineellinen hyvinvointi kasvaa, vaikka energiankulutus vähenee. Sen sijaan Suomessa veisataan edelleen halvan energian välttämättömyydestä talouskasvulle.

Energiateollisuuden lobbareiden myllytyksessä monelta päättäjältä on unohtunut, että energiatehokkuuden parantaminen on kaikkein kustannustehokkain tapa vähentää ilmastopäästöjä. Se säästää selvää rahaa sekä kuluttajilta, yhteiskunnalta että yrityksiltä, paitsi ehkä sähkö- ja öljy-yhtiöiltä. Vuoteen 2050 tähytessämme meidän pitääkin nähdä tulevaisuus, jossa sähkönkulutuksen lasku jatkuu ja energiatehokkuutta lisätään samalla, kun meidän hyvinvointimme kasvaa.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että meillä on kunnianhimoinen tulevaisuusselonteko. Seuraavaksi siinä esitetyt toimenpiteet on pantava myös toimeen. Ja toisin kuin Suomessa on ollut tapana, tämä hallitus ei ole jäänyt odottamaan selonteon valmistumista vaan käynyt töihin. Itse asiassa hallitus on tehnyt kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kuin yksikään edeltäjänsä.

Esimerkiksi autovero ja ajoneuvovero on porrastettu ilmastopäästöjen mukaan. Autoverouudistuksen ennustettiin alentavan uusien autojen keskimääräisiä päästöjä 5 prosenttia, mutta päästötaso laskikin lähes 10 prosenttia vuodessa. Ekologinen vero-ohjaus toimii, ja sitä kannattaa käyttää. Hallitus onkin siirtänyt verotuksen painopistettä työn verottamisesta ympäristön kuormituksen verottamiseen noin miljardilla eurolla. Hallitus on myös tiukentanut rakentamismääräyksien energiankulutusnormeja 30 prosentilla vuodesta 2010 alkaen ja suunnittelee tiukentavansa normeja edelleen 20 prosentilla vuonna 2012. Hallitus on päättänyt myös ottaa käyttöön uusiutuvan energian syöttötariffit, joilla edistetään kestävän teknologian kaupallistamista.

Liikennepoliittisessa selonteossa kannattaa puolestaan kiinnittää huomiota ratahankkeisiin, joihin ollaan ensimmäistä kertaa investoimassa yhtä paljon kuin tiehankkeisiin.

Vihreiden mielestä nämä toimenpiteet ovat hyvä alku, mutta vasta alku. Esimerkiksi liikenteen maksuilla ja veroilla voidaan nykyistä aktiivisemmin ohjata ihmisiä valitsemaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja suosimaan joukkoliikennettä. Maksujen tuotto tulisi käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen. Vastaavasti käyttövoimavero tulisi poistaa sähköautoilta.

Uusiutuvan energian syöttötariffeja selvittänyt työryhmä esitti niiden rajaamista pois pieniltä voimaloilta. Miksi? Mitkään hallinnolliset syyt eivät saa olla esteenä sille, että myös maatilojen biokaasureaktoreiden ja pienten tuulivoimaloiden tuottamalle sähkölle saadaan syöttötariffit. Suomen sähkönsiirtoverkkoa tulee lisäksi kehittää niin, että se pystyy ottamaan vastaan myös hyvin pienissä yksiköissä hajautetusti tuotettua sähköä ja reagoimaan älykkäästi kuormituksen muutoksiin. Esimerkiksi Kaliforniassa sähköyhtiöt on jo velvoitettu ostamaan kiinteistöjen tuottama sähkö. Miksei se muka onnistuisi Suomessa? (Ed. Pulliainen: Kyllä se onnistuu!)

Myös asumisen energianormeja ja asemakaavamääräyksiä on edelleen varaa kiristää. Miksi ruotsalaiset osaavat rakentaa hiiltä sitovasta puusta passiivikerrostaloja ja vievät niitä maailmalle, mutta Suomessa rakennetaan edelleen minimimääräysten mukaisia D-energialuokan taloja betonista, jonka valmistus tuottaa painonsa verran hiilidioksidia? (Ed. Pulliainen: Näin toivoo Partek!)

Asumisen todelliset kustannukset tulisikin tehdä näkyviksi. Pelkät vuokrat ja lainanhoitokulut eivät kerro asumisen kokonaishintaa, vaan mukaan on laskettava myös lämmityksen ja työmatkojen kustannukset. Motivan tuoreen tutkimuksen mukaan alle kolmannes suomalaisista osaa arvioida asumisensa energiankulutusta. Kannattaisi osata, sillä kun asunnon energiankulutus ja työmatkat otetaan huomioon, vähän kalliimpi energiatehokas koti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella voikin olla se edullisempi vaihtoehto.

Joukkoliikenteen ja kaukolämmön käytön lisääminen edellyttää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja kaavoitusyhteistyötä kasvukeskusten ja niiden ympäryskuntien kesken. Kuntien kilpailu asukkaista suurilla tonteilla kaukana työpaikoista ja palveluista ei sovi yhteen ilmastopäästöjen vähentämisen kanssa. (Ed. Arhinmäki: Sitähän Vanhanen Nurmijärvellä ajaa!)

Suomen tulisi myös pikaisesti lopettaa oma ilmastorikoksensa, fossiilisista polttoaineista kaikkein haitallisimman eli turpeen polttamisen tukeminen verohelpotuksilla ja syöttötariffeilla. Vain Suomessa kehdataan kirkkain silmin väittää, ettei turve olisi kivihiiltäkin pahempi ilmastopäästöjen lähde. Hitaasti uusiutuvaa muka. (Ed. Huovinen: Miksei hallitus toimi!)

Arvoisa puhemies! Valitettavan moni väittää, ettei Suomessa kannata tehdä mitään ilmastopäästöjen vähentämiseksi, jos Kiinaa ja Intiaa jne. ei saada mukaan ilmastotalkoisiin. Meidän suomalaisten päästöt henkeä kohden ovat kuitenkin moninkertaiset kiinalaisiin ja intialaisiin verrattuna. Meillä ei ole moraalista oikeutta vaatia väestöään köyhyydestä nostavalta Kiinalta suuria päästövähennyksiä, jos meidän omat päästömme ovat kiinalaisiin verrattuna kolminkertaiset. Kiina on kuitenkin sentään päättänyt investoida vihreään elvytysohjelmaansa yli kolme kertaa Suomen valtion budjetin verran, 146 miljardia euroa. Jo nyt Kiina on maailman suurin uusiutuvan energian tuottaja. Meidän kannattaa myös muistaa tykönämme, kuka sen hiilidioksidin sinne ilmakehään on laittanut. Me itse, me teollisuusmaiden asukkaat. Me olemme ottaneet luonnolta lainaa, ja nyt on aika maksaa se laina takaisin.

Arvoisa puhemies! Meidän sukupolvemme muistetaan meidän ilmastopoliittisista valinnoistamme. Lamat ja taantumat tulevat ja menevät, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat vuosituhansien ajan. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia yhteiskunnan sektoreita. Siksi olisikin toivottavaa, että mahdollisimman moni valiokunta antaisi tämän selonteon käsittelyyn oman panoksensa ja evästäisi tulevaisuusvaliokuntaa lausunnollaan, sillä tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste ja uhka, ei vain tulevaisuusvaliokunnan, ei vain eduskunnan, ei vain Suomen, vaan meidän kaikkien, koko ihmiskunnan.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Framtidsredogörelsen om klimat- och energipolitiken är ett viktigt bidrag till den aktuella debatten om den nödvändiga vägen till ett utsläppssnålt Finland. Svenska riksdagsgruppen är glad för att redogörelsen utgår från klimatförändringens effekter ur ett globalt perspektiv och betonar de katastrofala riskerna för mänskligheten och livet på jorden om inget görs föra att förhindra utvecklingen.

Det viktigaste uppdraget vi har här i riksdagen är att förvalta det arv vi har fått av tidigare generationer, så att vi kan ge över en värld till våra barn som är tryggare och ekologiskt hållbarare än den vi fått ärva. Ingen av oss kan om 50 år säga att vi inte visste vad klimatförändringen skulle innebära. Vi vet idag vilka de värsta scenarierna är och det finns mer än nog information om både effekter och förväntade kostnader som klimatförändringen för med sig. Det är vi som avgör om klimatpolitiken tas på allvar och om utsläppen av växthusgaser kan begränsas.

Klimattoppmötet i Köpenhamn i december är en mycket viktig milstolpe för klimatpolitiken. Vi vill att världens länder ska nå en bindande överenskommelse om den fortsatta globala klimatpolitiken med ambitiösa mål. Vi vill att alla stora nationer i välden ska förbinda sig till målen och att u-länderna och i-länderna hittar en gemensam syn.

Arvoisa puhemies! Selonteon johdannossa todetaan, että Suomen tulee olla ilmastonsuojelun edelläkävijä. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä Suomi voi aivan hyvin päästä tähän tavoitteeseen, mutta se edellyttää, aivan kuten selonteossa todetaan, suuria poliittisia päätöksiä. Vaarana on, että emme ota ympäristöstä tulevia signaaleja tarpeeksi vakavasti, sillä muutokset ilmastossa näkyvät aluksi vähemmän meillä kuin muualla maailmassa.

Arktisilla lähialueillamme ilmastonmuutos on sen sijaan jo nyt tosiasia. Ihmiset ovat joutuneet muuttamaan siksi, että ikirouta on alkanut sulaa ja aikaisemmin turvalliset metsästys- ja kalastusalueet ovat muuttuneet lämpenemisen takia. Afrikassa ilmastonmuutoksen seurauksena syntynyt vaikea kuivuus on pakottanut ihmiset jättämään kotinsa ja talonsa. Pakolaisvirrat kasvavat ja levottomuudet, sairaudet ja köyhyys lisääntyvät.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä uskoo Suomen mahdollisuuksiin tulla edelläkävijäksi, koska ensinnäkin Suomessa on jo nyt paljon tietämystä ympäristöystävällisestä teknologiasta ja uusiutuvista energiamuodoista, ja Suomi tunnetaan ympäristötietoisena ja luonnonläheisenä maana. Ympäristötietoisuus on Suomen tavaramerkki, jota kannattaa hyödyntää. Tämä antaa meille hyvän lähtökohdan. Toiseksi meillä on tilaa kehittää hajautettua energiantuotantoa ja mahdollisuuksia hyödyntää maaseutua bioenergiatuotannon resurssina. Kolmanneksi Suomi voisi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, panostamalla määrätietoisesti energiatehokkaaseen teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan, toimittaa tavaroita, tuotteita ja palveluja tällä sektorilla suurille ja voimakkaasti kasvaville markkinoille muun muassa Kiinassa ja Intiassa.

Globaalisti Suomi voisi yhtenä Pohjoismaana auttaa köyhimpiä kehitysmaita siirtymään kestäviin energiamuotoihin. Jotta olisimme tarpeeksi suuri toimija kansainvälisillä markkinoilla, meidän olisi vahvistettava yhteistyötä hallitusten ja myös tämän alan yritysten välillä Pohjoismaissa. Tämä merkitsee yhteistä Pohjoismaissa olevan osaamisen markkinoimista ja yhteisten tavoitteiden asettamista siirtyessämme vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Voimme myös oppia paljon toisiltamme sekä ohjausmekanismien käytöstä että konkreettisesta toiminnasta paikallistasolla omissa maissamme.

Selonteossa todetaan esimerkiksi, että lähes kaikilla Ruotsin kunnista on ilmastopoliittiset ohjelmat, ja että Suomi tulee kaukana perässä. Jo nyt meillä on Pohjoismaiden yhteiset sähkömarkkinat. Askeleen yhteiseen ilmastopolitiikkaan ei tarvitse olla suuri. Kehotamme hallitusta vahvistamaan ilmastopoliittisia yhteyksiä pohjoismaisiin naapurimaihimme tutkimuksen ja tuotekehityksen suhteen sekä markkinoiden avaamiseksi innovaatioille. Yhdessä meistä tulee vahvempi ilmastopoliittinen toimija ja vaikuttaja.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen anser att Finlands möjligheter att bli ett utsläppssnålt samhälle handlar om en målmedveten politik att öka effektiviteten i energianvändningen så att energisnåla lösningar alltid prioriteras framför energislösande lösningar. Utsläppen måste minska radikalt. År 2050 då utsläppen av växthusgaser ska vara 80 procent mindre än 1990 är närmare än vi tror och här finns ingen tid att förlora.

Den offentliga upphandlingen är mycket viktig i det här sammanhanget. Genom att förstärka kraven på energieffektivitet i den offentliga upphandlingen uppstår det en betydande efterfrågan på energieffektiva varor, produkter och tjänster vilket leder till att utbudet också ökar. Statens och kommunernas exempel och ansvar som föregångare är viktigt. Den offentliga sektorn har också det övergripande ansvaret för att se till att grundfunktionerna i samhället fungerar så att företag och enskilda individer i sina val i vardagen kan välja miljövänliga alternativ. Genom lagstiftningen ges ramarna för det här. Det handlar om allt från kvalitetskrav på produktframställning till avfallshantering och återvinning av avfallet. Finland bör inom EU aktivt stödja en progressiv klimatvänlig politik som möjliggör en ekologiskt hållbar livsstil.

Regeringen har ställt som mål att öka självförsörjningsgraden inom energiproduktionen. Målet stämmer bra överens med den klimatpolitiska strävan efter att öka användningen av förnybar energi och att satsa på bättre energieffektivitet. Svenska riksdagsgruppen vill därför betona de möjligheter en decentraliserad energiproduktion har för den framtida energiförsörjningen i Finland. En mera decentraliserad energiproduktion skulle framförallt basera sig på förnybar energi, skogs- och åkerenergi, sol, vind och biogas. Genom att en större del av energin skulle produceras lokalt, närmare konsumenten, skulle behovet av ny kapacitet minska i det skedet då den gamla kol- och kärnkraften tas ur bruk. Allt bygger på att vi i framtiden måste få ut mera effekt med mindre mängd energi.

Arvoisa puhemies! Metsään perustuva bioenergia on muodostanut ja muodostaa tulevaisuudessakin suurimman osan Suomen uusiutuvasta energiasta. Meidän huippuosaamisemme tällä alalla on erikoissektori, jota voidaan jalostaa ja josta voi syntyä kansainvälisen menestyksen alkuunpanija. Suomalaisen pelletin kysyntä on jo nyt suuri. On myös huolehdittava siitä, että energia- ja veropolitiikka edesauttaa kotimaisen kysynnän kasvua ja turvaa kotimaisen pelletin saatavuuden. Mitä tulee mahdollisuuteen lisätä bioenergian tuotantoa peltoviljelyssä, muutama vuosi sitten tehty selvitys osoitti, että 500 000 hehtaaria peltoalaa voidaan käyttää bioenergian tuotantoon heikentämättä kotimaista elintarviketuotantoa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on jo aikaisemmin ehdottanut, että hallitus tukisi kotimaisia raaka-aineita käyttävän etanolitehtaan rakentamista Suomeen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee myös lämpimästi tukimekanismeja, jotka tekevät polttoaineen tuottamisen omaan ja paikalliseen käyttöön kannattavaksi maatiloille. Bioenergiatuotannon sivutuotteena saadaan rehuvalkuaista, joka vähentää rehuvalkuaisen maahantuonnin tarvetta. Tällä olisi myönteisiä vaikutuksia koko elintarvikeketjuun, mistä meitä on muistutettu viime aikoina.

Vindatlasen kommer att vara ett viktigt arbetsredskap för placeringen av vindkraftverk. Vi anser att möjligheterna att bygga vindkraftverk i städer också ska vara ett reellt alternativ om vindförhållandena talar för det. I Köpenhamn smälter vindkraftverken bra in i stadslandskapet. Varför inte också i Helsingfors och i andra kuststäder?

Ny teknik inom byggandet och nya, kreativa byggnadsmaterial innebär att energianvändningen i byggnader och i byggandet minskar. Att enbart vänta på att nya byggnadsnormer för kommande byggnader skärps räcker inte eftersom byggnadsbeståndet förnyas med bara en procent per år. Det behövs därför morötter för att i snabbare takt uppmuntra till reparationer vars syfte är att minska på energikonsumtionen. En övergång till passiv- och plushus kräver statlig uppbackning i initialskedet. Intresset är stort, nu gäller det att sprida information om goda tekniska lösningar.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen anser att framtidsredogörelsen för klimat- och energipolitiken lyfter upp många viktiga aspekter och perspektiv inom det här breda politikområdet. Grunden är nu lagd för ett framtidsperspektiv och vi tackar regeringen för ett välgjort arbete.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikan tavoitteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Globaalisti päästöjä on vähennettävä voimakkaasti, jotta luomakunnan tulevaisuus voidaan pelastaa. Suomen on tehtävä oma osuutensa. Tässä tarkoituksessa tulevaisuusselonteko puoltaa paikkaansa. Jos hallituksen teot vastaisivat sanoja, olisi selonteolla vielä suurempi arvo muun muassa valmistauduttaessa tärkeään Kööpenhaminan kokoukseen.

Selonteko on Suomen poliittisen historian kummajaisen, valtioneuvoston kabinettivihreän Oras Tynkkysen luomus. Ohjausryhmässä on ollut useita ministereitä, mutta ei esimerkiksi elinkeino- ja energiaministeri Pekkarinen. Minkähänlaisen arvon ja arvion Pekkarinen antaa Tynkkysen hengentuotteesta? Toivottavasti kuulemme sen.

Herra puhemies! Vihreä Tynkkynen on sujuvasti kirjoittanut selontekoon myös ydinvoiman rakentamisen. Keskusta puolestaan on hyväksynyt turpeen käytön alasajon. Kokoomus järkivihreydessään on valmis panostamaan miljardeja tuulivoimaan. Mutta selonteko ei kerro, millä tuotetaan näille kaikille välttämätön säätövoima. Rkp varmaankin hankkii sen edelleen pohjoismaisena yhteistyönä. Hallituksen olematonta linjakkuutta osoittaa se, että hallituksen viime torstaina hyväksymästä selonteosta irtaantuivat jo viikonloppuna sekä työministeri Sinnemäki että ympäristöministeri Lehtomäki. Valtiovarainministeri Katainen haukkui "kaikkea vastustavat" vihreät hylätyn uraanikaivoksen säteilyyn. (Ed. Skinnari: Eikä Lehtomäki tullut edes paikalle!) Erityisen epäselvää onkin, mikä lopulta on Vanhasen hallituksen ydinvoima- ja turvelinja ja jopa tärkeimmäksi asiaksi kaikkien luokittelema ilmastopolitiikan linja. Siinähän edustajien Tiura ja Kasvi ryhmäpuheet jo menivät ristiin kuin länget hevosella.

Vaikka hallituksen selonteko ei sisällä mitään varsinaista uutta, on se laaja tietopaketti. Sen arvoa ja uskottavuutta kuitenkin heikentää se, että siihen on kasattu kaikkien hallituspuolueiden keskenään ristiriitaiset toiveet, haaveet ja unelmat. Selonteko seisoo yhdellä jalalla, koska se ei sisällä selkeää pohdintaa taakanjaosta. Hallitus vaatii taloudellista vastuuta niiltä, joilla ei siihen ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, ja toisaalta lupailee palkkioita niille, joilla on varaa ja mahdollisuuksia nämä palkkiot kuitata. Hallitus unohtaa, että miljoonalla suomalaisella köyhällä ihmisellä ei ole varaa panostaa asumiseensa ja liikkumiseensa siten, että he saisivat ne tuet, joilla kannustetaan päästöleikkauksiin. Hallituksen linjaukset kasvattavat eriarvoisuutta ja tältä osin lyövät korville päästöleikkaustavoitetta. (Ed. Tiura: Mutta mikä on teidän linjanne?) Tätä on vaikea hyväksyä. Hallituskautta on jäljellä puolitoista vuotta, joten sekä toimenpiteet että lasku ja sen kohdentaminen jäävät tulevien hallitusten murheeksi. Selonteosta siis puuttuu 11. luku eli taloudelliset vaikutukset, ja se on vakava puute.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee selonteossa asetettua tavoitetta leikata Suomen päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Korostamme, että tähän päästään vain, jos mitään keinoa tai osa-aluetta ei ideologisista syistä etukäteen suljeta pois. Tarvitaan energiatehokkuuden voimakasta lisäämistä ja monipuolista energiantuotantoa. Lisäksi tarvitaan porkkanaa ja keppiä, sekä veroja että kannustimia, mutta niiden on oltava oikeudenmukaisia. Ennen kaikkea tarvitaan uusia innovaatioita ja niiden tehokasta käyttöönottoa. Hallituksen innovaatiopolitiikka on ollut heikkoa, vaikka juuri sen kautta Suomen olisi mahdollista nousta maailman huipulle ilmastopolitiikassa. Selonteon lupaukset ovat katteettomia, ellei panostuksia lisätä. Mitä kauemmas niitä lykätään, sitä vaikeampaa tavoitteeseen on päästä.

Edellisestä lamasta, johon Sorsan ja Holkerin hallitukset maan ajoivat, noustiin Esko Ahon hallituksen vahvan ja määrätietoisen t&k-politiikan ansiosta. Maahamme synnytettiin kokonaan uusi teknologiateollisuuden ala. (Ed. Pulliainen: Kukas oli ministerinä silloin?) Nyt tarvitaan kiireesti vastaava panostus energia- ja ilmastopolitiikan kehittämiseksi todelliseksi tulevaisuuden alaksi, joka nostaa Suomen siitä ahdingosta, (Ed. Skinnari: Kuka teki alkoholilain?) johon se jälleen on ajautunut. Hallitukselta odotetaan toimenpiteitä ja näyttöjä. Valitettavasti Vanhasen hallitus jättää seuraajilleen ja tuleville sukupolville kymmenien miljardien eurojen uuden velkataakan lisäksi mittavan ilmastotaakan. (Ed. Pulliainen: Kannatatte siis leikkauksia!)

Herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä laati viime talvena yksityiskohtaisen ja kattavasti perustellun ilmasto- ja energiapoliittisen lyhyen ja pitkän aikavälin ohjelman — ed. Tiura voi tutustua siihen. Siihen perustui myös talousvaliokunnan ilmasto- ja energiastrategiamietinnön kesäkuinen vastalauseemme 1. Koska aika ei riitä kantamme tarkempaan esittelyyn, lyhyesti totean jo edellä sanomaani toistaen, että emme sulje mitään energiantuotannon muotoa pois, painotamme voimakkaasti — tietysti hiilen poistamme — mutta painotamme voimakkaasti ja laajasti energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja uusien keksintöjen luomista ja edistämistä tällä alalla. (Ed. Tiura: Kaikki käy!) Toimenpiteillä ei saa aiheuttaa hiilivuotoja. Tarvitaan kristillisdemokraattista modernia ikivihreyttä, jossa materialismi ei ole määräävänä tekijänä. (Ed. Pulliainen: Nahkealehtisiä kasveja siis!) Ilmastopolitiikka vaatii yhteiskunnallisten arvojen uudelleenasemointia.

Ihmisille on jo luomakunnan alussa annettu tehtäväksi viljellä ja varjella maata. Meillä on vastuu koko maapallosta. Vanhasen hallitus on antanut lupaukset kehitysyhteistyövarojen lisäämisestä. Lupauksista on tingitty monenlaisten selitysten saattelemana. Ilmastopolitiikka edellyttää uusia panostuksia globaalilla tasolla. Epäselvää on, aikooko Vanhasen hallitus leikata kehitysyhteistyövaroista varat kehitysmaiden ilmastohankkeiden tukemiseen vai onko se valmis panostamaan tähän uusia varoja. Kehitysyhteis-työssäkin ilmastopolitiikka on nostettava keskiöön, mutta kehitysyhteistyövaroja leikkaamatta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta aktiivisuuteen Kööpenhaminassa. Se, että hallitus kotimaassa ylistää kauas asettamaansa tavoitetta nousta ilmastopolitiikan esimerkkimaaksi, on vailla pohjaa, jos se ei ole valmis todellisiin tekoihin globaalillakin tasolla. Puheiden ja tekojen syvä ristiriita ei saa enää jatkua. Hallituksen tulee olla aktiivinen muun muassa kansainvälisten rahoitusjärjestelmien luomisessa ilmasto- ja kehityspolitiikkaa varten.

Herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy varauksetta selonteon tavoitteisiin. Huolissamme olemme kuitenkin siitä, että Suomi ei hallituksen toimenpiteiden hitauden ja vähäisyyden takia näytä pääsevän edes 20 prosentin leikkauksiin vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi bioenergian käyttö on alenevassa suunnassa, eikä hallitus esitä ensi vuoden talousarvioon välttämättömiä määrärahoja. Jotta asetetut välitavoitteet ja 80 prosentin tavoite toteutuvat, hallituksen tulee viipymättä ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin. Erityisesti energiatehokkuuteen ja säästöön tulee panostaa nopeasti. Pieniäkään uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä toimijoita ei saa syrjiä esimerkiksi syöttötariffiratkaisuissa, niin kuin nyt uhkaa tapahtua.

Lopuksi totean, että tuoreet tiedemaailman tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen syyt ovat moninaiset ja sen torjunnassa yhä tärkeämpää on puuttua siihen, että kasvihuonekaasujen lisäksi muun muassa noki on vakava ilmasto-ongelma. Nyt on seurattava tarkoin tutkimuksen edistymistä ja oltava valmis uudelleenarviointeihin. Ihmiskunnalla ei ole varaa virheisiin. On syytä tarkoin perehtyä esimerkiksi Sir Nicholas Sternin uusimpiin tutkimustuloksiin, joista talousvaliokunta kuuli asiantuntijaa viime viikolla.

Pertti Virtanen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kollegat, ministerit, kansalaiset! Ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon visiona on Suomen nostaminen ilmastonsuojelun edelläkävijämaaksi. Selonteon ikävänä sivumakuna on kuitenkin ylisyyllistää tavallinen suomalainen ilmastonmuutoksesta pikemminkin kuin saada aikaan tervehenkistä huolenkantoa ja asennemuutosta. Selonteon sävystä tulee väistämättä mieleen kuin joku luonnosta ja kansalaisista vieraantunut elitistinen pääkaupunkikeskeinen klikki keksisi vain syitä uusille veroille kurjistamaan suomalaisten tilannetta oikeiden parannusten sijasta. Tähänhän tämä aikaperspektiivikin viittaa, että siirretään johonkin kuuseen nämä päätökset.

Jos joku seurasi tämän aamun Aamu-tv:tä, ei voinut olla näkemättä sitä lähes koomista kiimaa ja kiihkoa, jolla päättäjämme vasemmalta oikealle keksivät uusia innovatiivisia veroja kansalaisten rasitukseksi. Siellä oli muuten vihreän liikkeen puhuja Kasvikin paikalla.

Malliksi hallituksen luoville kyvyille tässä näin, kun keksittiin uusia veroja, tekisi mieli siteerata ja siteeraankin vuoden 1955 Carl Barksin Aku Ankkaa ja kultaista kypärää, jossa Aku Ankka keksii uudelle Amerikan omistajalle ilmastonmuutoksesta mitään tietämättä saman kaltaisia verotusmuotoja suunnilleen, mitä nämä nykyiset päättäjämme meille keksivät. Tässä Aku Ankka sanoo: "Kaikkien on kiinnitettävä rintaansa ilmamittari. Veloitan jokaisesta hengenvedosta." Omistaja sanoo: "Olette nero." "Hengitys vitonen, huokaus kymppi" jnp.

Tässä ei ole ollenkaan menty siihen, onko, voisiko sanoa, saastuneita hengityksiä vai huokauksia, koska meillähän on asuntoministeriä myöten sen kaltaisia fiksuja verottajia, että näille ökörikkaille, jotka saavat rakennettua hienommat talot, tulee helpotuksia kiinteistöverosta ja ilmeisesti televisiostakin, tästä mediamaksusta, kun heillä on semmoiset televisiot ja autot ja asunnot sitten niin kuin ilmastonmuutoksen siivellä ja varjolla tässä näin, kun 2050 mennessä pitää saada maa puhtaaksi, että sitten voidaan verottaa vähän köyhempää, joka joutuu heikoimmilla kalustoilla osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaelämään.

No niin, vastuu ilmastonmuutoksesta kuuluu kaikille, sehän on selvää, mutta tätä mantrana hokevat ihmiset tuntuvat pitävän itseään parempina kuin muut liittäen siihen niin kasvisten syönnin kuin pyöräilynkin ikään kuin huolenpitona maapallosta. Nykypäivän käytäntö kuitenkin lyö korville niin maaemoa kuin Suomi-neitoakin. Vallassa ollessaan vihertävyys järjestää esimerkiksi Helsingin ja Tampereen liikenteen ja liikennevalot sellaisiksi, että kokoonsa nähden molemmat kaupungit tulevat merkittävimmiksi saastuttajiksi maailmalla ruuhkineen ja hitaine kiertoajoineen. (Ed. Arhinmäki: Hyvä, liikennevalot pois!) — Joo, liikennevalot pois! — Tulkaa, kansalaiset, keskustaan tänne eduskuntaan katsomaan siis vähän, miten seisotetaan aivan kuin mannekiinina ilmastonmuutokselle. Tuhotaan Helsingin ilmasto sillä, että joka paikassa autot seisovat, ja samaan aikaan vastustetaan ilmastonmuutosta, ja kun on valtaa, niin käytetään sitä valtaa niin, että pannaan kaikki saastuttavimmat kalut ja vehkeet tuohon noin seisomaan.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät kannata ympäristövouhotusta vaan terveellä järjellä aikaansaatua kestävämpää asennemuutosta, (Ed. Pulliainen: Ei Soinin retoriikka onnistu!) asennemuutosta myös kansanedustajien poliittiseen keinotteluun. Ilmastonmuutosta ei saa käyttää poliittisena lyömäaseena, vaan ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen, jos mihinkä, on yhdessä pyrittävä löytämään ratkaisut, asialinjalla.

Arvoisa puhemies! Selonteon otsikkona on "kohti vähäpäästöistä Suomea". Selonteossa esitellään keinoja vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosentilla — ohhoh — vuodesta 1990 vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä edellyttää lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä. Kuinka realistinen tämä hallituksen kieltämättä kunnianhimoinen visio on?

Hienoista tavoitteista huolimatta tosiasiaksi jää, että Suomen osuus koko maailman päästöistä on vain muutamia promilleja ja laskemaan päin. Sinnehän ne meidän saastuttavimmat tehtaat menevät Kiinaan, kun siellä on niin vähäpäästöistä, että vihreätkin ovat tyytyväisiä, kun — no niin, anteeksi. Suomi on harvaanasuttu, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maa. Tarvitsemme jatkossakin kulkuvälineitä ja lämpimiä asuntoja. Jyrkän linjan vähäpäästöisyyden linjassa on ideaa vain, jos se on osa laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Vaarana on siis sama kuin mallioppilaslinjallamme EU:ssa: kansaa kiusataan ilman todellista vastinetta. Tavalliselle tallaajalle varataan vain maksumiehen rooli, aivan kuten puheenjohtaja Soini aikoinaan totesi: "Ilmastonmuutos on täällä. Mikä on sinun roolisi? — Sinä maksat!" (Edustajat Hoskonen ja Heinäluoma: Soini on Brysselissä eikä täällä!)

Arvoisa puhemies ja muut, jotka kommentoivat! Perussuomalaiset kannattavat ilmastonsuojelua, mutta ilmastonmuutoksella on kansalaisia turha pelotella. Kannatamme hallituksen pyrkimyksiä saada ilmastoneuvotteluissa aikaan kattava, kansallisten etujemme mukainen sopimus. Pitää ottaa huomioon ne olot, joissa elämme, ettei tule sellaista suomalaisille epäedullista neuvottelutulosta kuin taannoin tuli EU-jäsenneuvotteluissa. On ensiarvoisen tärkeää, että ilmastotalkoisiin saadaan mukaan sellaiset suurpäästöiset maat kuten Yhdysvallat, Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä. Tässähän tämä kiinalainen keinottelu näkyy tai moraali, jopa epämoraalinen vääristely, mitä täällä tapahtuu koko ajan, että meidän oma työllistävä teollisuutemme päästetään siirtymään sitten tuonne, voisiko sanoa, vähän rahaa kuluttaviin maihin.

Yleisesti ottaen voisimme myös nähdä ilmastonmuutoksen enemmän mahdollisuutena. Ympäristöystävällisistä tuotteista, palveluista ja teknologiasta voi olla tulevaisuudessa Suomen kansantaloudelle ja viennille merkittävää etua. Esimerkiksi lisäämällä puun osuutta rakentamisessa, arvoisa puhemies, on mahdollista vähentää energiankulutusta ja kasvattaa puurakennuksiin sitoutunutta hiilidioksidia. Selonteossa todetaankin, että maksimoimalla puun käyttö uudisrakentamisessa päästöjä voisi säästää noin 2 prosenttia Suomen vuotuisista päästöistä.

Tähän on pakko huomauttaa se, että kun me olemme hylänneet tavallaan sen mahdollisuuden — tulevaisuusvaliokunnassa ovat asiantuntijat sanoneet kymmenen vuoden aikana, että suomalainen puurakennus olisi valloittanut innovatiivisuudellaan ja kekseliäisyydellään maailmat — niin EU on suunnittelemassa Suomesta tämmöistä Amazonin kaltaista hiilidioksidireservaattia, että kun me emme ole itse tehneet näitä ratkaisuja ja sitoneet puuhun energiaa, puutuotteisiin ja puurakennuksiin, niin EU pian pakastaa meidät tämmöiseksi ekolandiaksi vihreitten, äärivihreitten mieliksi, että ne sitten sitoutuvat tuonne. Huomatkaa, että meillehän on hyötyä ilmastonmuutoksesta Suomessa. Metsät kasvavat satoja miljoonia enemmän, karja voi olla pitempään ulkona, (Ed. Pulliaisen välihuuto) ja parempaa turkista tulee eläimille ja kaikkea muuta vastaavaa, ja poliittinen lyömäase on joillekin niin mielenkiintoinen, ettei tarvitse tärkeämmistä asioista puhua täällä sisäpoliittisesti.

Rakennusmääräyksiä tiukennettaessa on pyrittävä pitäytymään kohtuudessa. Eikö meillä ole jo riittävästi kokemusta väärästä rakentamisesta, kun moni on sairastunut ja kärsinyt taloudellisia menetyksiä, kun rakennukseen on ilmestynyt huomattavassa määrin vaarallisia homeitiöitä? Taas ollaan kiristämässä ja pistämässä semmoisia systeemejä, että kohta meillä on käsissämme vielä sairaampi, allergisempi ja henkisesti köyhempi kansa, jollei tätä asennemuutosta toteuteta sillä tasolla, millä pitää.

Arvoisa puhemies! Jos päästötavoitteisiin pyritään lähinnä ydinvoimakapasiteettia lisäämällä, on vaarana, ettei resursseja ohjata riittävästi uusiutuvien energialähteiden kuten metsähakkeen, biomassa- ja biokaasuenergian käytön kehittämiseen. Suurin osa metsähakkeesta jää tällä hetkellä vähäisten valtion tukien takia käyttämättä. Turpeen käytön kehittämistäkään ei pidä unohtaa. Niin sanotusta risupakettilupauksesta huolimatta valtion tukema tutkimus- ja kehitystyö on jäänyt lapsipuolen asemaan. Valtion onkin sitä tuettava myös käytännössä, että saamme aikaan joitain todellisia asioita.

Lainaan nyt vielä, kun sain Timo Soinilta Kööpenhaminan historiallisesta puhalluksesta vähän aforismeja, muutaman, kun tässä aikaa on vielä. — Eikö totta, puhemies?

Timo Soini on kirjoittanut: "Ilmastonmuutoksesta on tulossa uusi uskonto. Sillä on omat opinkappaleet, oma papisto ja helvettikin varattuna niille, jotka eivät ole oikeaoppisia. Ilmastomafia on hyväuskoisten vihertävien poliitikkojen avustuksella siirtämässä useita satoja miljardeja euroja kehittyneiden maiden verovaroja kehitysmaissa toimiville suuria voittoja tuoville ylikansallisille yrityksille ja kehitysmaiden valtiollisille yrityksille niin sanottuina ilmastomaksuina."

Vielä on pari minuuttia aikaa. "Todellinen ympäristöteko on säilyttää teollisuus kehittyneessä Länsi-Euroopassa. Yhteinen tavoitteemme on minimoida päästöt. Se ei toteudu päästökauppajärjestelmällä vaan ainoastaan ominaispäästöjärjestelmällä."

Viimeinen, kun aikaa on vielä just sen verran: "Suomalaista työtä, teollisuutta ja työntekijää on puolustettava sekä kansallisesti että kansainvälisesti." — Vieläkin on aikaa 3 sekuntia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähänastinen keskustelu on ollut verraten yhdensuuntaista, mutta ed. Pertti Virtasella tässä lopussa oli ehkä epäilyksiä hieman enemmän. Mutta ehkä varsinkin tähän loppuun on todettava, että sekä Suomen että EU:n ehdoton tavoite on se, että teollinen tuotanto ei Euroopasta siirry muualle. Tarvitaan sellainen kansainvälinen sopimus, joka ei tässä suhteessa anna hiilivuodolle mahdollisuutta ja edellytyksiä sille, että teollisuus voisi muualle siirtymällä välttää tai päästää vähemmillä ympäristönormeilla, koska sehän johtaisi aivan päättömään tilanteeseen. Täällä talouden kehitys hidastuisi ja työttömyys kasvaisi, mutta siitä huolimatta päästöt eivät supistuisi mihinkään. Uskon, että tässäkin kuitenkin olemme lopulta samalla kannalla.

Arvoisa puhemies! Juuri tuossa ministeri Pekkarinen näytti Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon siitä, kuinka uusiutuvan energian osuus näihin aikoihin on Suomessa noussut jo 36 prosenttiin. Se on tietysti hetkellinen, väliaikainen, talouskriisistä johtuva. (Ed. Pulliainen: On se mahdollista kuitenkin!) Mitä ilmeisimmin kokonaisenergian kulutuksen kehitys on ollut hyvin vähäistä, ja varmaankin kivihiilen polttoa on vähennetty, mutta se kertoo sen, että meillä on mahdollisuus muutoksiin. Energiatehokkuutta lisäämällä, uusiutuvaa lisäämällä on mahdollisuus merkittäviinkin muutoksiin jo lyhyellä tähtäimellä.

Kun SDP ryhmäpuheenvuorossaan koki, että nämä vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ovat maltillisia ja lähivuosille suunnatut toimenpiteet vaatimattomia — saattaa olla, että adjektiivit olivat väärin, mutta perushenki tämä — niin halusin korostaa sitä, että hyvin monissa asioissa investointikierrot ovat kymmenien vuosien mittaisia. Tietysti tähän lähimmälle 10 vuodelle ei kaikkea saada uusiksi kerralla, mutta siitä huolimatta, niin kuin puheenvuorossani totesin ja selonteko selkeästi toteaa, päätoimet pitää pystyä tekemään jo lähivuosina, se on koko tämän ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta äärimmäisen tärkeää.

Listaa siitä, mitä on jo tehty: Alkaen rakentamisnormien portaittaisesta erittäin nopeasta kiristämisestä olemme tehneet hyvin paljon päätöksiä. Viime vuosina on tehty esimerkiksi rautatiehankkeiden osalla päätöksiä enemmän kuin ehkä historiassa koskaan. Autoverotus on tunnetulla tavalla uudistettu. Polttoaineverotus tullaan uudistamaan. Syöttötariffit keskeisille uusiutuvan energian kohteille, biokaasuun, tuuleen, ollaan saamassa. Ilman näitä syöttötariffeja on turha kuvitella, että meillä olisi koskaan varaa esimerkiksi tuulivoiman kohdalla sellaisiin 30 prosentin investointitukiin, joilla voitaisiin 2 000 megawattia tuulivoimaa saada. On parempi, että otetaan syöttötariffit käyttöön ja sähkönkuluttajat osallistuvat näihin alkuvaiheessa suurempiin kustannuksiin.

Investointitukia uusiutuvaan energiaan on viime vuosina lisätty. Meillä on oikeastaan käynnistetty toimenpiteet, jotka vievät meidät sille uralle, jota tarvitaan. Kun vasemmistoliitto valitteli sitä, että teollisuus sai ilmaisia päästöoikeuksia, niin tässä helposti sotketaan se seikka, että ilmaiset päästöoikeudet eivät tarkoita sitä, että teollisuudelta päästöoikeuksien määrää ei leikattaisi, vaan päästöoikeuksien määrällä tullaan turvaamaan se, että päästökauppajärjestelmän piirissä olevat sektorit tulevat alentamaan päästöjään.

Samoin viitattiin siihen, että maatalous olisi erityissuojeluksessa. Ei se ole. Maatalouden osalla on vuodesta 1990, joka on vertailupohja näissä kaikissa, saavutettu noin 20 prosentin päästöjen vähennys Suomessa, mutta niin kuin selonteko toteaa, maatalouden puolella on paljon sellaisia tekijöitä sekä eläintuotannossa että kasvintuotannossa, joissa tämmöiset teknologiset ratkaisut eivät tuo samanlaisia ratkaisuja. Sen tähden vuoden 2050 vähäpäästöisessä yhteiskunnassa maatalous on ehkä suurin yksittäinen päästöjen tuottaja johtuen hyvin luonnollisista biologisista seikoista niitä sen tarkemmin avaamatta.

Erityinen pulmahan meille tulee olemaan vanhan rakennuskannan kohtalo, johon ei ole vielä ikään kuin tämmöisiä järjestelmiä, millä vanhan rakennuskannan korjaustoimenpiteitä, eristämisen parantamista, lämmitysjärjestelmien uusimista tullaan ohjaamaan. Tästä viime viikkojen keskustelu on tuonut joitakin esimerkkejä, minkä tyyppisiä malleja on pohdinnassa, mutta tässä on vielä erittäin paljon työtä olemassa, jotta pystytään myös välttämään ne virheet, mihin ed. Virtanen loppupuolella puheessaan viittasi, ettei tehdä myöskään sitten sellaisia rakentamiseen liittyviä virheitä, jotka sitten terveyden puolella tulevat vastaan. Mutta on avoimesti myönnettävä, että ohjauskeinot siihen, mitenkä aikanaan lainvoimaiset rakennusluvat saaneet rakennukset määrätään, ohjataan parantamaan energiatalouttaan, tämä järjestelmä ei ole vielä valmis, ja uskon, että eduskunta selontekovastauksessaan varmaan voi esimerkiksi tähän puoleen erityisesti paneutua.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli miellyttävää kuunnella pääsääntöisesti hyvin samansuuntaiset puheenvuorot, ja siksi haluan oikeastaan kahteen asiaan vielä kiinnittää huomiota.

Sen lisäksi, että Suomi ja Euroopan unioni ovat sitoutuneet näihin kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, on äärimmäisen tärkeää, että nyt Kööpenhaminassa keskitytään siihen, että myös USA, Kiina, Indonesia tulevat mukaan tähän kokonaisuuteen. Ilman sitä, että tämä tavoittaa globaalit sopimukset, me emme yksin Eurooppana, yksin Suomena, pysty kulkemaan tätä viitoitettua reittiä. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että tämä Kööpenhaminan kokous otetaan vakavasti.

Toinen asia liittyy eduskuntakäsittelyyn. Minusta hallitus on tuonut hyvän selonteon. Me olemme tulevaisuusvaliokunnassa valmistautuneet kartoittamalla tätä metsien, ravinnon, makean veden globaalia tulevaisuudenkuvaa, ja täältä meillä on edellytykset ponnistaa mietinnössä jopa siihen, että syntyy riittävä kokonaisnäkemys Suomen biopolitiikan tulevaisuudesta.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on erittäin kiitettävästi tullut esille se, että Suomi on valtavien mahdollisuuksien edessä. Ja kiitettävästi monissa puheenvuoroissa täällä on nostettu myöskin esille tämä biotalous. Nimittäin voi sanoa kyllä, että me olemme siirtymässä bioaikaan, jossa ruokaa, energiaa, materiaalia ja lääkkeitä tehdään kaikesta, mikä kasvaa. On hyvin tärkeää, että Suomi nyt ottaa tämän osaamisen ja tämän haasteen haltuunsa. Meillä todellakin tulevaisuusvaliokunnassa on ollut tämä Metsä, ruoka ja vesi -hanke, jonka kautta me valmistaudumme, olemme valmistautuneet jo, tähän tulevaisuusselontekoon.

Ed. Kankaanniemelle haluan sen verran kommentoida, että eivät kokoomuksen ja vihreiden eroavaisuudet kerro siitä, että hallituksen ilmastopolitiikka jollakin tavalla olisi sekaisin. (Ed. Tennilä: Täysin pohja pois!) Meillä on samat tavoitteet, mutta keinovalikoima vain vaihtelee. Tämä on luonnollista, koska me tarvitsemme kaiken, jotta me pääsemme kohti vähäpäästöistä Suomea. Kokoomuksen askelmerkit ovat olleet hyvin selvät. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Ensimmäisenä on energian säästö, joka on muuten kaikkein edullisinta energiaa, sen jälkeen energiatehokkuus ja päästöttömät energiantuotantomuodot ja uusiutuva energia.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, kyllä tässä teidän ilmastopolitiikassanne on nyt kolme linjaa. On tämän hallituksen nykypolitiikka, jota te teette parhaillaan, joka on varsin nuuka linja. Esimerkiksi ensi vuoden talousarvioesityksessä raiderahoja ollaan leikkaamassa 50 miljoonaa euroa, joukkoliikenteen määrärahoja 1,5 miljoonaa euroa, energiatehokkaisiin korjausavustuksiin on vasta nyt tulossa uusi muoto jnp. On tämä keskitaso, strategia vuoteen 2020, jota paljon kritisoitiin muun muassa energiatehokkuustavoitteiden suhteen, että se on hyvin vaatimaton. Sieltä tuli ympäristöjärjestöiltä kritiikkiä tämän suhteen ja monelta muulta taholta. Ja nyt sitten tulee tämä 2050-taso, jossa on varsin kunnianhimoiset, oikeat tavoitteet muun muassa juuri tämän energiansäästön osalta. Eli nyt täytyisi se linja tarkistaa aivan heti tämän päivän politiikassa, jotta saavutetaan se hyvä ja oikea, kunnianhimoinen tavoite 2050. Kysynkin nyt:

Aiotteko te esimerkiksi muuttaa hallitusohjelmaa tai muuten kirjata tämän myös nykypolitiikan linjan tähän ilmastopolitiikkaan?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri tietää varmasti sen, että kysymys oli nimenomaan siitä, huutokaupataanko vaiko ei eli annetaanko ilman maksua nämä päästöoikeudet, joista tässä huutokauppaosuudessa oli kysymys. Nyt sitten tietysti joudumme tilanteeseen, että hinnan maksaa tavallinen kuluttaja, tavallinen ihminen, eivät niinkään teollisuuslaitokset, yritystoiminta, joka kuitenkin tuottaa nimenomaan hiilidioksidia. Tämä on yksi kysymys, ongelma.

Toinen kysymys on se, että annettiin todella huono signaali silloin Eurooppa-neuvostosta, EU:sta, kehittyvien maiden suuntaan tässä kysymyksessä, kun lähdettiin vapaalle jaolle eikä niin, että oltaisiin otettu rahaa tästä ja käytetty se ilmastonmuutoksen estämiseen ja nimenomaan vaikka kehittyvien maiden tukemiseen.

Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi on syytä kommentoida perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroa. Jos maailman tiedeyhteisö ja Timo Ensimmäinen Soini ovat eri mieltä, niin sen pahempi maailman tiedeyhteisölle. Mutta asiaan.

Tässä selonteossa puhutaan paljon sähköautoista tulevaisuuden liikennevälineinä. Siksi tuntuukin oudolta, että nimenomaan sähköautojen ostajia rangaistaan edelleen käyttövoimaverolla. Olemme muuten pystyneet uudistamaan verotustamme luovasti ja nopeasti, hyvinä esimerkkeinä auto- ja ajoneuvovero ja makeisvero. Kysynkin:

Näemmekö vielä tällä hallituskaudella samanlaista rohkeutta sähköautojen suosimiseksi esimerkiksi käyttövoimaveron poistamisen osalta?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syyskuun alussa aurinkopaneelien globaali markkinajohtaja First Solar ilmoitti allekirjoittaneensa alustavan sopimuksen maailman suurimman, 2 000 megawatin aurinkovoimalan rakentamisesta Kiinaan. Tämä jättitilaus osoittaa, että Kiinan markkinat ovat auki myös ulkomaisille yhtiöille, kunhan niiden kustannustaso ja teknologia ovat riittävän houkuttelevia.

Tämä on vain yksi esimerkki uusiutuvan energian kysynnän valtavasta kasvusta. Jotta Suomi olisi tarpeeksi suuri toimija kansainvälisillä markkinoilla, meidän tulisi vahvistaa yhteistyötä tämän alan tutkimuslaitosten ja yritysten välillä pohjoismaissa ja yhdessä markkinoida tietotaitomme. Kysynkin sen vuoksi, mitä hallitus aikoo tehdä ja on tehnyt tämän asian edistämiseksi.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En lähde kokoomuksen ja vihreitten välisiä riitoja sovittelemaan, koska se on mahdoton tehtävä. (Ed. Tiura: Ei tässä ole mitään riitaa!) Mutta totean, että selontekoon on kirjoitettu kaikki teidän molempien ja kaikkien muiden haaveet ja toiveet, ja siksi sieltä kun lukee sopivasti, löytyy kaikille mukavia tekstejä. Se siitä.

Herra puhemies! Hiilivuoto yhdessä Suomenkin kilpailukyvyn kasvaneiden vaikeuksien kanssa on kyllä vakava haaste ja edellyttää Kööpenhaminassa ja EU:n kautta kyllä todella voimakkaita toimenpiteitä, niin että saadaan oikeudenmukainen globaali sopimus.

Sitten tämä niin sanottujen ympäristökuntien kysymys: Kun täällä Nurmijärvestä puhuttiin, voitaisiin puhua myös Uuraisten kunnasta, jossa itse asun. Siellä ihmiset ovat jonkin verran huolissaan, jos pannaan työmatkaverovähennykset pois ja rangaistaan siellä asumista, kun työpaikka on muutaman kymmenen kilometrin päässä. Miten tämä ratkaistaan oikeudenmukaisella tavalla, niin että kiinteistöjen arvot eivät romahda ja ihmiset voivat vielä asua siellä synnyinseuduillaan?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä arvostan hyvin paljon tiedettä, ja meille ovat monet tiedemiehet sanoneet, että vaikeinta on psyykkisesti, ja sen itse psykologina voin todeta, saada todelliset asennemuutokset syvästi vaikuttamaan meidän ihmisten elämään. Kun tuolla on ministeri Pekkarinenkin ja kun Jyväskylässä on oikein tutkittu, että energia-alueella on täysin väärin nämä kaikki välilliset verot ja muuta eli kansalaiset eivät saa ollenkaan palkintoa siitä, kun he muuttavat käyttäytymistään, tästä energiankulutuksen vähentämisestä, niin kysyisinkin, miten nyt te aiotte palkita kansalaiset tästä uudesta asennoitumisesta, koska eiväthän normaalikansalaiset voi ostaa isoja autoja tai uusia hienoja taloja rakentaa, joista sitten verotuksellisesti vähennettäisiin jotain joskus. Miten oikeasti palkitaan kansalaiset siitä, että he ottavat tämän hallituksen ilosanoman ja haasteen vastaan?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoroissa väitettiin, hallituksen viime syksynä hyväksymä ilmasto- ja energiastrategia ja nyt hyväksytty tulevaisuusselonteko tukevat ja täydentävät toisiaan. Tulevaisuusselonteossa painopiste on erityisen pitkän aikavälin politiikan suuntaamisessa aina vuoteen 2050 asti, ja strategias-sahan jo esitettiin konkreettinen toimenpidesuunnitelma, tiekartta, kohti näitä EU:n vuoden 2020 tavoitteita. Nämä ovat vahvasti linjassa keskenään, ja ne ovat myös sillä tavalla rakennettu toisiaan tukemaan.

Useissa puheenvuoroissa myös väitettiin, että hallituksen käytännön politiikka ei ihan riitä, ja varmaan voidaan sanoa se tässä ääneen, että paljon pitää vielä tehdä ja paljon tekemistä riittää. Mutta hallitus on myös jo tehnyt hyvin paljon, niin kuin pääministeri hyvin vastauspuheenvuorossaan toi esille. Lista toimenpiteistä on pitkä. Ja mitä on vielä luvassa: syöttötariffeja kaavaillaan ensi vuodeksi, energiatehokkuustoimikunnan ehdotukset on tarkoitus panna toimeenpanoon, kiinteistöveron porrastus on harkittavana, ja monia muita toimenpiteitä ehditään vielä tällä hallituskaudella tehdä.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän haasteellisen ilmasto-ohjelman taustalla on varmasti hyvä muistaa se, että suomalaiset, tavalliset ihmiset, tekevät työtä ja elävät, joten myös työn tekeminen on syytä asettaa yhteen vaakakuppiin, kun mietitään tulevaisuuden elämisen mahdollisuuksia.

Tästä syystä haluankin muistuttaa siitä, mihin monessa puheenvuorossa viitattiin: Kun puhuttiin yhden kaavan asumisesta, niin Suomeen ei todella voi asettaa yhtä ainoaa elämisen kaavaa, toisin sanoen tiivistettyä asumista, eheytettyä sellaista, vaan meidän on hyväksyttävä se malli, että haemme rinnakkain elämisen malleja, joissa asutaan tiivistetymmin, ja myös niitä malleja, joissa sallitaan asuminen haja-asutusalueella ja sinne rakennetaan sellaisia mahdollisuuksia, joita ihmiset voivat palveluiden ja muiden ohella joka päivä hyödyntää.

Tässä yhteydessä muistuttaisin myös siitä, että uusiutuvan energian käytössä syöttötariffin uudelleenharkinta ja muu ovat niitä keinoja, joilla voimme (Puhemies: Minuutti!) uusiutuvaa edistää.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidin kovasti ed. Karjulan puheenvuorosta. Siinä käsiteltiin hyvin metsänieluasioita. Maankäyttö on keskeinen neuvottelutavoite ja neuvottelun aihe YK:n ilmastoneuvotteluissa. Meidän tulee myös ajatella Suomessa maankäyttö kokonaan uudelleen. Haluaisinkin kysyä, millaisia suunnitelmia ja paineita hallituksella on nyt viljelyssä olevan, ehkä heikosti tuottavan maan merkittävän metsittämisen lisäämiseksi.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on asetettu tiukkoja tavoitteita tulevaisuuteen, mutta se, miten niihin sitten oikeasti päästään, jää hieman epämääräisemmän tavoitteenasettelun tasolle, eikä niitä konkreettisia esityksiä ole kovin paljon tässä selonteossa.

Mutta kysyisin oikeastaan sitä, kun veropolitiikka on toimiva väline, että eikö tässä ja nyt sen sijaan, että tehdään esimerkiksi korotuksia yleiseen kotitalousvähennykseen, olisi voitu suunnata sitä siten, että se tähtää nimenomaan ilmastopolitiikan kannalta toimiviin energiaremontteihin. Tai kun nyt tehdään pelkästään kiinteistöveron korotus kunnille, olisi uudistettu tuo sillä tavalla, että se on ilmastopoliittisesti ja sosiaalipoliittisesti oikeudenmukainen. Tai vaikkapa kun lisätään työvoimapoliittista koulutusta, niin lisättäisiin enemmän sellaista koulutusta, joka tähtää tämmöisten energiaremonttien tekemiseen ja sen osaamisen lisäämiseen, koska me kaikki tiedämme, että moni tavallinen ihminen pelkää työllisyyden ja (Puhemies: Minuutti!) ilmastopolitiikan olevan ristiriidassa keskenään. Meidän on tehtävä siitä työllistävä väline.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa on aivan oikea tavoite, vähintään 80 prosenttia, mieluummin 95 prosenttia leikkauksia kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Ja aivan kuten pääministeri Matti Vanhanen puheessaan sanoi, leikkausten on toteuduttava nopeasti, jotta voimme saada toivotun vaikutuksen. Leikkausten on toteuduttava nopeasti. Jos nyt vertaa tätä selontekoa keväällä annettuun pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategiaan, jossa tavoite oli vain 20 prosentin leikkaukset vuoteen 2020 mennessä, niin tämä pääministeri Matti Vanhasen esittämä toivomus ei toteudu.

Nyt tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja heti. Nyt tarvitaan ilmastolaki, jossa 5 prosenttia joka vuosi leikataan päästöjä ja jolla päästään 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän on allekirjoittanut enemmistö, selvä enemmistö esimerkiksi vihreiden ryhmästä. (Puhemies: Minuutti!) Ihmettelenkin, miten ed. Tynkkynen voi samaan aikaan puolustaa 20:tä prosenttia ja vihreä ryhmä ajaa 38:aa prosenttia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri piti oikeaan aikaan oikean sisältöisen ja selväpiirteisen puheenvuoron. Kiitoksia siitä. Nimittäin ei päästä mihinkään siitä, etteikö juuri tässä tilanteessa pitäisi sanoa asiat, niin kuin ne ovat. Minä siteeraan lyhyesti: "Meille tärkeää on saada vauhtiin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva bioenergian käyttö." Se vauhti syntyy vain syöttötariffien avulla, niin kuin arvoisa pääministeri sanoi tässä viimeisessä yhteenvetopuheenvuorossaan. Tässä itse perusasiakirjassa, selonteossa, muun muassa olennaisimmassa kohdassa tämä ehdollistetaan kustannustehokkuudella, markkinaehtoisuudella ja vielä riittävän nopealla lisäyksellä, siis ehdollistetaan moneen kertaan. Hieno homma, arvoisa pääministeri.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää, miten laivalasteittain tapahtuva ulkomaisen kivihiilen tuonti sopii yhteen Suomen päästötavoitteiden kanssa. Meillä olisi potentiaalia kasvattaa kotimaisen energialähteen käyttöä, kuten esimerkiksi turpeen, jolla voitaisiin helposti korvata tuontikivihiili ja joka olisi myös ympäristöystävällisempää käyttää. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että tuontikivihiili korvattaisiin kotimaasta saatavalla turpeella ja että tulevaisuudessa turvetuotannon tarpeet otettaisiin jo maakuntakaavoissa huomioon.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tiiviisti näitä vastauksia. Ensin sähköautojen verotukseen. Totta kai se tullaan uusimaan ja korjaamaan samalla tavalla kuin tullaan tekemään liikennepolttoaineiden verotuksen suhteen, ja nämä pitää tehdä ympäristöperustein ihmisten valintoja ohjaamaan.

Pohjoismaista yhteistyötä on käynnistetty, ed. Gestrin, tällä sektorilla paljon. Suomen puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa oikeastaan suunnattiin pohjoismaista yhteistyötä siihen, miten Pohjoismaat ovat mukana maailmanlaajuisessa toiminnassa, ja nämä energia- ja energiatehokkuuskysymykset ovat meille yhteisiä. Itse asiassa Pohjoismaiden sisältä löytyy vahvuuksia ehkä aurinkosähköä lukuun ottamatta kaikille keskeisille energiasektorin aloille ja erityisesti energiatehokkuuteen.

Ed. Kankaanniemen kysymys ympäristökuntien asemasta: Juuri tässä suhteessa ehkä tämä tekninen kehitys on muuttanut jo keskustelua erittäin paljon. Vielä muutama vuosi sitten, kun bensa ja fossiilinen diesel olivat ainoita liikenteen polttoaineita, tämä keskustelu oli jotenkin ymmärrettävää. Nyt kun asetetaan tavoitteeksi käytännössä päästötön liikenne, niin tämä koko kysymyksenasettelu muuttuu. Ei kannata tuntea pienintäkään pahaa oloa tai pahaa omaatuntoa siitä, että asuu Jyväskylän ympäristön kunnassa.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän nopeasti-kysymykseen: Jos me esimerkiksi muutaman vuoden porrastuksella vaadimme rakentamismääräyksissä uutta standardia, joka merkitsee noin 50 prosentin energiatehokkuuden lisäystä, se on erittäin nopeaa, mutta siitä huolimatta vuoteen 2020 mennessä nykyisellä rakentamisvauhdilla ei se vaikutus kokonaiskulutukseen vielä ole niin paljon, koska meillä on taustalla kolme miljoonaa asuntoa, valtavasti liiketoimitiloja, joita vielä (Puhemies: 2 minuuttia!) nämä määräykset eivät tällä vauhdilla kosketa.

Elinkeinoministeri   Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen, nyt täytyy sanoa, että meno on todella muuttunut siitä hyvästä hallituksesta, jota me yhdessä istuimme edellisellä vaalikaudella. Se on muuttunut kahdessa olennaisessa seikassa, joista teillä tuntuu olevan täysin väärä käsitys. Me emme ole vain asettaneet tavoitteita vaan ryhtyneet myöskin toimenpiteisiin, erittäin ambitionäärisiin, energiatehokkuuden parantamiseksi. 47 terawattituntia on se taso, mitä tavoitellaan energiatehokkuuden parantamiseksi, ja se on todella paljon, tai uusiutuvan energian lisäykseksi on ihan eri tahti tällä hetkellä meneillään. Me tulemme näiden kolmen vuoden aikaan kahden vanhan ydinvoimalaitoksen tuottaman energian verran tehneeksi päätöksiä uusiutuvalle energialle 2008:n, 2009:n ja 2010:n rahoilla, ja se on ihan eri meno kuin sillä viime vaalikaudella, jolloin tehtiin sinänsä paljon hyviä ratkaisuja. (Ed. Huovinen: Te olitte ministerinä silloinkin!)

Mitä tulee siihen, että me viime vaalikaudella, ed. Arhinmäki, asetimme — taikka tässä varsinaisessa strategiassa asetettiin — 20 prosenttia päästöjen vähenemisen tavoitteeksi, se oli se, mikä on EU:n yhteinen tavoite 2020, kuitenkin niin, että me päätimme, että mikäli Kööpenhaminassa tulee ratkaisut, joilla tuota prosenttia nostetaan, niin Suomen hallitus on muuten siihen valmis. Ei yksipuolisesti, mutta muun Euroopan mukana, ja siitä pidetään kiinni; toisin kuin jotkut muut yrittävät luisua, Suomi ei.

Ja mitä turpeeseen ja kivihiileen tulee, ed. Pentti Oinonen, te olitte paljossa oikeassa suunnassa siinä. Jo edellisen hallituksen, silloinkin aika hyvän hallituksen, tekemien linjausten mukaan turpeelle on tämmöinen oma syöttötariffinsa jo olemassa, joka takaa sen näissä muutamissa lauhdelaitoksissa, että jos vaihtoehtona on se, että joudutaan ajamaan kivihiiltä tai siinä vieressä olevaa turvetta, niin aina taataan sen turpeen ajo ennen kuin sen kivihiilen ajo. Viime aikoina kuitenkin turve on ollut niin kilpailukykyinen, että viime vuonna tarvittiin koko maassa koko vuoden aikaan vain 400 000 euroa tähän tukeen, (Puhemies: 2 minuuttia!) tänä vuonna ei vielä senttiäkään.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on melko kattavasti tullut esille se, että ilmastonmuutoksen torjunta on Suomelle myös mahdollisuus suomalaisen työn ja yrittämisen näkökulmasta. Keskeistähän on se, että saamme Kööpenhaminasta kunnianhimoisen sopimuksen. Se parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja avaa meille hyvissä olosuhteissa myös valtavan vientimarkkinan sille teollisuudelle, jota meillä on nimenomaan uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkaassa teknologiassa.

Meidän kuitenkin täytyy suoriutua ehkä nykyistä vielä paremmin siitä, että meidän oma kotimarkkinamme uusiutuvan energian osalta olisi toimiva ja että meille itsellemme syntyisi näitä hankkeita, jotka sitten auttavat myös yritysten vientiponnisteluissa, ja tässä nimenomaan syöttötariffijärjestelmän käyttöönotto on se, josta saamme lisäpontta ponnisteluillemme.

Ed. Filatoville kommenttina, että ensi vuoden talousarviossa on erillinen määräraha nimenomaan energiatehokkaan korjausrakentamisen koulutukseen, koska sitä osaamista tällä hetkellä tarvitaan lisää, ja nyt sitä työvoimapoliittisen koulutuksen muodossa tehdään.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiö täällä kysyi, mitä olisi tehtävissä viljelyssä olevan heikosti tuottavan maan käytölle tulevaisuudessa. Yksi mahdollisuus luonnollisesti on sitä metsittää, mutta nyt täytyy muistaa myöskin se, että me olemme menossa kohti sellaista maailmaa, jossa 20—30 vuoden päästä meidän pitää pystyä ruokkimaan runsaasti yli miljardi ihmistä enemmän maapallolla kuin tänä päivänä, ja me olemme tulossa tilanteeseen, jossa varmasti jokainen peltotilkku täytyy käyttää ruuan tuotantoon.

Mutta kaiken kaikkiaan, niin kuin pääministeri täällä jo totesikin, kun Suomen maataloudella on tiukka ympäristötukijärjestelmä ja sitten on viljelymenetelmissä tehty muutoksia, niin me olemme maatalouden päästöjen osalta päässeet ihan oikeaan suuntaan. Paljon toki vielä pitää tehdä. Meillä on nyt käynnistynyt juuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa yhteistyössä tutkimus, jossa me kartoitamme sitten, minkälaisia nämä päästöt ovat, jotka pelloilta ja muualta tulevat, koska se puoli meillä on vielä vähäisen tutkimuksen varassa.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikan puolelta pari kommenttia.

Kuuntelin tarkasti vasemmistoedustajien ryhmäpuheenvuorot ja totean kyllä niitten perusteella, että ette ole kovin kykeneviä käymään tulevaisuuskeskustelua. Teidän aikajänteenne on menneisyydessä ja sitten osittain tässä päivässä. Olisi hienoa kuulla, minkälaisia kunnianhimoisia tavoitteita teillä on sinne vuoteen 2050 saakka.

Liikennepuolen osalta haluan todeta sen, mitä täällä on jo tuotu esille näistä konkreettisista toimista, myös työsuhdematkalipun, sitten sen, että nyt on enemmän raideinvestointeja kuin millään vaalikaudella aikaisemmin. Sitten esimerkiksi oman hallinnonalan osalta on tehty erillinen ilmastopoliittinen ohjelma, jossa on ne keinot, miten 2020 mennessä voimme vähentää melkein kolme miljoonaa tonnia päästöjä, ja niistä kaikista tärkein on itse asiassa autokannan muuttaminen. Toivoisin, että täällä käytäisiin myös keskustelua muustakin kuin vaan siitä, että lisää raiteita. Pitää katsoa muutakin.

Ja sitten kun edustaja Arhinmäki sanoi, että pitäisi ottaa esille tämä 5 prosenttia aina, että sitä kautta, ilmastolain kautta, päästään parhaaseen tulokseen, niin ei se todellakaan niin ole. Meillä ei ole vielä tässä alkuvaiheessa sellaista teknologiaa, että me voisimme tehdä tämmöistä tasaisen taulukon vähennyssuunnitelmaa. Meidän pitää ensin kymmenen vuoden aikana käyttää ne keinot, jotka meillä on käytettävissä. 2020-luvulta alkaen yhä enemmän sitten teknologia auttaa. Ja tehdäänkö tällä hetkellä tarpeeksi? Voin vain todeta, että tämän selonteon ministeriryhmää vetänyt ympäristöministeri Lehtomäki on tällä hetkellä parhaillaan Luxemburgissa ministerineuvoston kokouksessa laatimassa niitä kunnianhimoisia tavoitteita Kööpenhaminan kokousta varten.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Filatov puheenvuorossaan arvosteli tulevaisuusselontekoa konkreettisten linjausten vähäisyydestä. Ensinnäkin on syytä todeta, että tulevaisuusselonteossa on myös konkreettisia politiikkalinjauksia, esimerkkinä useassa puheenvuorossa jo esillä ollut energiamääräysten tarkistaminen rakentamisessa niin, että siirrytään asteittain passiivitaloihin.

Mutta kyllä hieman kysyisin, onko tulevaisuusselonteko, jossa haarukoidaan tulevaisuuden haasteita aina vuosisadan puoliväliin asti, paras mahdollinen asiakirja päättää, millainen kotitalousvähennys meillä pitää olla. Mikä pitää olla verotaso ensi vuonna? Minkälaisia määrärahoja asetetaan tälle tai tuolle momentille? Tällainen keskustelu ei välttämättä anna ihan sitä oikeaa sijaa ja arvoa tulevaisuusselonteolle, jonka pitäisi kartoittaa niitä meidän isoja, pitkän aikavälin tulevaisuuden haasteitamme.

Muistuttaisin, että muste on tuskin ehtinyt kuivua hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta, jossa pitkälle juuri vastattiin näihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin haasteisiin.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä pumaskassa on oikean suuntaiset pitkän tähtäimen tavoitteet ja konkretiaakin, ja konkretiassa on nyt tärkeää päästä myös ripeästi eteenpäin. Oikeastaan haluaisin kysyä pääministerin arviota siitä, miltä tuo Kööpenhaminan kokous juuri tällä hetkellä näyttää. Onko esimerkiksi USA:n ilmastolaki tai sen puute iso uhka kokouksen onnistumiselle, tai onko muita isoja uhkatekijöitä, mitkä tällä hetkellä ovat päällä?

Ja sitten kotimaan kysymyksistä, arvoisa puhemies: Koska saamme käyttöömme uudet tiedot Suomen energiantarpeesta tulevaisuudessa, ja mikä on ydinvoimapäätöksen aikataulu? Nämä ovat hyvin kiinnostavia isoja kysymyksiä. Mutta oikeastaan itse, mieluummin kuin muutaman uuden ydinvoimalan, toivoisin kymmeniä pienempiä, hajautettuja ratkaisuja. Siksi kysynkin, päästäänkö pian eteenpäin esimerkiksi maatilojen biokaasureaktoreitten saamisessa (Ed. Pulliainen: Loistava kysymys!) syöttötariffien käyttöön tai pientuulivoimaloiden saamisessa syöttötariffin piiriin?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joiltain osin tekisi mieli yhtyä vähän kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoroon, jossa viitattiin selonteon osalta tiettyyn haaveilun tasoon. On totta, että skeptisimmät ovat ennustaneet, että teollisuus loppuu Suomessa viidessä vuodessa, ei niinkään hiilivuodon vuoksi vaan tuotanto- ja energiakustannusten vuoksi. On myös sanottu, että vaikka koko EU olisi päästötön, ei se pysäyttäisi ilmastonmuutosta. Jotta Suomen päätöksillä olisi merkitystä, täytyy saada aikaan kattava kansainvälinen ilmastosopimus ja pitää huolehtia meidän kilpailukyvystämme. Täytyy olla realisti ilmasto- ja energiaratkaisuissa, ja tämä edellyttää avointa suhtautumista kaikkiin energiantuotantomuotoihin ja niiden kustannustehokkuuteen.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan todeta, että on aikoihin eletty, kun ministeri Pekkarinen täällä piiloutuu sosialidemokraattien selän taakse viime kauden päätösten osalta. Tehän olitte, ministeri Pekkarinen, eikö totta, viime kaudellakin energiatehokkuudesta vastaava ministeri.

Haluan kysyä tämän hallituksen mainostaman sinivihreyden perään, miten tämä oikein näkyy. Vain pari viikkoa sittenhän ympäristöjärjestöt kritisoivat yhteisesti ja aivan aiheellisesti, että näin ympäristövastaista hallitusta ei ole sitten aikoihin nähty eikä oikeastaan aikaisemmin ollenkaan. Vihreäthän tässä heräsivät äskeisessä ryhmäpuheenvuorossaan pieneen ärhäköintiin, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että hallituksen teot ja puheet eivät täsmää. Ympäristöjärjestöt tuntuvat olevan jatkuvasti sihdissä määrärahaleikkausten ja muiden osalta, kun niitä pitäisi päinvastoin tukea ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kaipaan siis, arvon ministerit, konkretiaa. Miten kaikki kansalaiset pidetään mukana tässä tärkeässä tavoitteessa, (Puhemies: Minuutti!) ja miten estetään se, etteivät pienituloisimmat maksa suhteessa eniten?

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen peräänkuulutti täällä, että suunnattaisiin tätä keskustelua tulevaisuuteen. Tällä hetkellä meillä Suomessa maan hyvinvointia mitataan pitkälti bruttokansantuotteen luvuilla, ja kuitenkaan bruttokansantuote päätöksentekoa ohjaavana mittarina ei ole ympäristön kannalta erityisen kestävä, koska bruttokansantuotteessa katsotaan muita kuin ympäristöarvoja.

Nyt sitten kun Ranskassa on otettu aimo askel toisenlaisten mittarien käyttöönotossa, niin kysyisin pääministeri Vanhaselta, onko hänellä rohkeutta seurata presidentti Sarkozyn viitoittamaa tietä ja ottaa käyttöön esimerkiksi gpi:n mittariksi ainakin siihen bruttokansantuotteen rinnalle niin, että me teemme ekologisesti kestävämpiä päätöksiä. Ja ehkä tämä, että meillä bruttokansantuotteeseen on näin tuijotettu, selittää myöskin sen, että tämäkin hallitus on tehnyt ympäristön kannalta paljon sellaisia päätöksiä, jotka eivät kuitenkaan tulevaisuuteen suunnatulla katseella ole niitä kaikkein kestävimpiä.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päästöjä pitää vähentää, ja keinoja on monia, mutta ihmettelen, että täällä ryhmäpuheenvuoroissa kukaan ei kanna huolta suomalaisista työpaikoista. (Ed. Viitanen: Sitten ei ole sosialidemokraattien ryhmäpuhetta kuunneltu, siinä oli puolet sitä asiaa!) Se tuntuu omituiselta.

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja sen tavoitteet ratkaisevat paljon, jäävätkö teolliset työpaikat Suomeen ja millä tavalla Suomessa tuotetaan energiaa ja sähköä. Siitä ovat muun muassa metsäteollisuus ja teknologiateollisuus kyselleet, mikä on sähkön hinta, investoivatko he Suomeen ja säilyvätkö tehtaat Suomessa. Tuotantoa on siirretty, muistutan, Ruotsiin ja EU-alueelle, puhumattakaan sitten siirroista Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Muistutan myös, että kerran viikossa avataan Kiinassa hiilivoimala ja Suomen osuus maapallon ilmastopäästöistä on 2—3 promillea. Taakanjako ei ole minun mielestäni aivan kohtuullinen.

Totean vaan, että pääministerin linjaamat keinot tulevat kyllä maksamaan Suomelle useita miljardeja, työttömyys kasvaa (Puhemies: Minuutti täyttyy!) ja teolliset työpaikat tulevat häviämään Suomesta. Turvetta pitää Suomessa käyttää, niin kuin ed. Pekkarinen sanoi, se korvaa kivihiilen.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleensä tämä paksu paperipinkka täältä menee suurelta osin paperinkeräykseen — hieman turhaankin, voisi olla sähköisessä muodossa — mutta tämä kirjanen ei kyllä mene paperinkeräykseen. Todella toivon, että tätä myös käännetään monelle kielelle, että voimme jakaa tätä myös muille, koska tämä sama keskustelu käydään ihan taatusti juuri nyt erittäin monessa maassa. Samat tiedot, sama tahtotila toivottavasti löytyvät meiltä kaikilta.

Se, mikä nyt olisi erittäin toivottavaa, on se, että olisimme yksimielisiä — ainakin lähes kaikki, en tiedä perussuomalaisista, voivatko he olla mukana — että tämä on meille se perusta, minkä päälle rakennetaan. Sitten kun täällä on nämä skenaariot lopussa ja meillä varmaan jokaisella on oma lemppari, niin sieltä sitten yritetään löytää jonkinmoinen kompromissi, että saadaan tämä laiva eteenpäin. Tämä on ainoa tapa, se että me teemme sen yhdessä, koska tässä ei ole varaa jäädä odottelemaan ja voivottelemaan, että vaan 2 promillea. Meidän on pakko toimia, me kuulumme kuitenkin rikkaimpiin maihin maailmassa, ja meillä per henkilö on aika isot päästöt. Toivon todella, että me voimme tähän kaikki yhtyä ja viedä tätä asiaa vaan eteenpäin ja sitten hakea skenaarioista, mikä on semmoinen, joka toimii meillä, myös seuraavassa hallituksessa.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen ja koko hallitus ansaitsee kyllä kiitoksen erittäin kunnianhimoisesta ohjelmasta, joka on nyt tehty. Se tarjoaa mahdollisuudet moniin, moniin asioihin, päällimmäisenä tietysti ilmastonmuutoksen torjumiseen, mutta myöskin siihen, että uutta kasvua ja uutta menestysalaa haetaan biotaloudesta. Se on meille erittäin suuri mahdollisuus. Kolmas asia, mihin se vastaa, on se, että me tällä otamme käyttöön myöskin koko Suomen voimavarat. Aivan niin kuin pääministeri on tässä kolmannen tien talouspolitiikassaan esittänyt, koko maa pitää saada talouskasvun piiriin ja tuottamaan sitä. Tällä se tapahtuu luontevalla tavalla. Tämä on myös luontevaa aluepolitiikkaa samalla, erittäin hyvää siinä mielessä.

Yksi merkittävä haaste, joka sisältyy näihin keinoihin, on se, että hallinto kaiken kaikkiaan pystyy johdonmukaisuuteen siinä, että kaikki hallinnonalat, kaikki ministeriöt ja kaikki toimijat, toimivat samaan suuntaan, jotta tämä hyvä tavoite toteutuu. Tässä on haastetta niin meille Suomen politiikkaan kuin myöskin Euroopan unionin politiikkaan ja koko maailmanlaajuisen yhteisön politiikkaan: johdonmukaisuutta täytyy olla entistä enemmän.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan ilmeistä, että teknologian kehittyminen ja innovaatiot ovat avainasemassa, jotta merkittäviä päästövähennyksiä todella saadaan aikaiseksi. Kestävän teknologian maailmanmarkkinat ovat olleet kasvussa usean viime vuoden ajan, ja Morgan Stanleyn arvion mukaan markkinat voivat kasvaa jopa 1 000 miljardiin US-dollariin vuoteen 2030 mennessä.

Tämän päivän lehdestä käteeni osui uutinen, jossa kerrotaan, että Hollming-konserniin kuuluva raumalainen BMH Technology toimittaa automaattisen kierrätyslaitoksen thaimaalaiselle teollisuuskonsernille. Ensi vuoden aikana käyttöön otettava laitos lajittelee Bangkokin alueen jätteitä kierrätykseen ja energiakäyttöön. Tämä käsittelykapasiteetti on 300 000 tonnia jätettä vuodessa elikkä vastaava määrä, mikä on Ämmässuon kaatopaikan jätteiden määrä. Eli tämä on hyvä esimerkki siitä, että meillä on suomalaisella osaamisella kansainvälistymismahdollisuuksia ja panostuksia ympäristöteknologiaan kannattaa siis jatkaa. Yhdyn ed. Gestrinin kehotukseen lisätä kansainvälistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuskeskustelua on hieman vaikea välillä käydä, jos tässä ei saisi ryhtyä toimiin heti. Kuitenkin ympäristöjärjestöt ja kaikki muut ovat tässä kritiikissä lähteneet siitä, että ruvettaisiin heti näihin toimiin, joilla me pääsisimme tähän 80 prosentin päästövähenemään. Kysyisin ihan konkreettisesti: Minkä tahon hallituksen nykytoimia pitäisi arvioida sen suhteen, mitä vaikutuksia on eri politiikan lohkoilla? Millä tästä tehdään valtavirtaistamista, niin kuin tämä tulevaisuusselonteko linjaa?

Me valitettavasti näemme nyt, että hallituksen ilmastopoliittisesta asiantuntijasta on tullut hallituksen ilmastopolitiikan puolustaja, kun ajattelisi, että tässä voisi vielä koettaa löytää eteenpäinmenokeinoja.

Luen tätä paperia niin kuin ed. Anderssonkin: Tässä on paljon hyviä asioita, mutta käykö niin, että kaikki nämä otetaan vasta seuraaviin hallitusneuvotteluihin pohjaa ja mennään sillä sitten eteenpäin? Nykyinen hallitus on vain menneessä kiinni?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selonteko on kiistämättä hyvin ansiokas monelta osin. Silmiini pisti vain eräs määritelmä. Täällä puhutaan muun muassa tuulivoimasta ja ydinvoimasta niin kuin ne olisivat päästöttömiä energiamuotoja. Kuitenkaan, jos otetaan huomioon tuotantolaitosten rakentaminen, raaka-aineiden kuljetus jne., ei voi löytää maailmasta ainoatakaan energiantuotantomuotoa, joka olisi päästötön. Kysynkin sitä, milloin Suomessa alamme puhua energiantuotantomuotojen elinkaarimallista. Se on ainoa malli, jolla eri energiantuotantomuodot saataisiin vertailuun kiistattomasti ja reilusti toisiaan vastaan, ja sitä kautta myöskin saataisiin kansainvälistä keskustelua vietyä aidosti eteenpäin, kun sitä tarvitaan.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa kahden ryhmäpuheenvuoron pohjalta tuli mieleen kysymys siitä, uskommeko täällä riittävästi teknologian kehittymiseen, teknologian kehittymiseen siinä, että yleensäkin päästään tässä energia- ja ilmastopolitiikassa eteenpäin. Nimittäin ensinnäkin vasemmisto haluaa omassa puheenvuorossaan kasata ihmiset hyvin tiiviisiin yhdyskuntiin, vaikka esimerkiksi liikenneteknologia — polttoaineet, moottorit — menee vahvasti eteenpäin, puhtaampaan suuntaan, mikä omalta osaltaan taas sitten puoltaa hajautetumpaa yhdyskuntarakennetta. Vastaavasti vihreät sitten omassa puheenvuorossaan halusivat luopua massiivisista turvevaroistamme ja niitten hyödyntämisestä, vaikka turpeenpolttoteknologia kehittyy vahvasti eteenpäin, hiilidioksidin talteenottomenetelmät kehittyvät valtavasti eteenpäin. Eli itse asiassa kysymys kuuluukin, minkä kokoluokan panostuksia hallitus on ajatellut tähän tuotekehitykseen panostaa tulevina vuosikymmeninä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa vielä keskusteluun tämän sähkönkulutuksen määrän ja energiankulutuksen määrän. Varmaan voimme kaikki uskoa, että kokonaisenergiankulutuksen määrä on vähenemässä, mutta oli myöskin tietyissä ryhmäpuheenvuoroissa, että ihan selkeästi sähkönkulutuksen määrä alenee. Voi tietysti kysyä, voisiko ajatella, että sähkö kuitenkin korvaa fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa, yhtenä näkökulmana. Toisaalta sähköä käytetään tehokkaammin lämmityksessä kuin esimerkiksi fossiilisia polttoaineita. Toisaalta meillä on tulossa sähköautoja — taas sähkön kulutus lisääntyy. Tietysti meillä on myöskin pieniä sähkön tuotantoyksiköitä esimerkiksi maaseudulla, jolloin taas tuotetaan monipuolisemmin sähköä. Tietysti yksi kysymys, kuten ed. Kangas sanoi, on se, että meidän teollisuutemme tuottaa tällä hetkellä kaksi kertaa tehokkaammin tuotteet kuin joku muu, ja yhtenä kilpailuvalttina (Puhemies: Minuutti!) on myöskin edullinen, järkevä sähkö. Olisi hyvä keskustella siitä.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selonteon hyvien tavoitteiden ja strategian todellisuuden välillä on todella vahvaa ristiriitaa, ja ristiriitaa näyttää olevan myös ilmastolain osalta. Tuossa selonteossahan lähdetään siitä, että selvitetään ilmastolain toteuttamisen mahdollisuuksia, mutta täällä ministeri Vehviläinen suhtautui aika kriittisestikin tähän ilmastolakiin, joten nyt tarkentaisin tätä: Mikä on aikataulu tämän ilmastolain osalta? Sen osaltahan on jo tehty oikeudellisia selvityksiä. Eikö näitä loppuja selvityksiä tulisi päinvastoin kiirehtiä eikä tehdä näin kuin ministeri Vehviläinen tässä sanoi, että odotellaan ja hidastellaan?

Kysyn myös sitä, eikö energian säästön osalta, joka on se kaikkein keskeisin asia, olisi syytä myös koota yhteen nämä hajanaiset energiansäästödirektiivit ja asettaa myös kansallisesti keskeisille sektoreille erityisiä energiansäästötavoitteita myös tämmöisen erillisen energiansäästölain tai ilmastolain osan mukaan hyvin pikaisesti samoin.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskustelussa paljon puhuttu siirtymisestä bioaikaan ja biota-louteen, ja kotimainen uusiutuva pitääkin ottaa käyttöön. Mutta kun keskustellaan bioenergiasta, pitää olla hyvin tarkka siitä, että kun toisaalta puhutaan ympäristöystävällisestä ja vihreästä energiamuodosta, ei astuta siihen kuoppaan, että samaan aikaan itse asiassa heikennetään globaalisti ilmaston tilaa. Esimerkiksi valtionyhtiö Neste Oil erittäin voimallisesti vie uutta biodieseliä eteenpäin, biodieseliä, jossa raaka-aineena on palmuöljy, jota tuotetaan sademetsistä, ja tiedetään, että sademetsien tuhoaminen, alas hakkaaminen, on keskeisiä ongelmia ilmastonmuutoksen kannalta. Nämä suuret hiilinielut ollaan tuhoamassa. Sen vuoksi hallituksenkin pitäisi ottaa selvä rooli valtionyhtiöiden osalta, että ei käytettäisi sellaista bioenergiaa, joka on kokonaisuuden kannalta ongelmallista.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en kuulu ilmastouskovaisiin, joita tässä talossa tuskin kovin montaa on. Siksi haluan kyllä korostaa sitä, että tämä selonteko vie meidät kohti 1950-lukua, kohti vähäpätöistä Suomea, joka on todellakin myös vähäpäästöinen. Hallitus haluaa, että kansalaiset asuvat maalla nurmijärveläisessä onnelassa, jokaisella suomalaisella täytyy olla oma matintalo, jonka takapihalla surraa tuulimylly ja etupihalla odottaa lautakasa — anteeksi, lantakasa — ahkeraa tomaatinviljelijää. 1950-luvussa ei ole, arvoisa hallitus, mitään ihailtavaa. Suomi oli köyhä ja uhkasi sellaiseksi jäädäkin, elleivät suomalaiset olisi sisuuntuneet ja ryhtyneet tekemään töitä. 1950-luvun suomalaiset eivät osanneet vaatia palveluja ja veloittaa valtiota rutiköyhäksi. Leipä oli kovalla työllä ansaittava. Tähän me ehkä palaamme, jos toteutuvat kaikki nämä, mitä tässä hallitus meille esittää.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kööpenhaminan neuvottelujen valmisteluissa on valtavasti auki olevia kysymyksiä, mutta poliittinen momentum on luotu sellaiseksi, että Kööpenhaminassa kerta kaikkiaan on päästävä tulokseen. Uskon näin, että tullaan pääsemään.

Edustajat Huovinen ja Kumpula-Natri luovat epävarmuutta tähän lähimpien vuosien toimenpiteiden riittämättömyyteen liittyen, puhutaan määrärahaleikkauksista ja muista. Esimerkiksi uusiutuvan energian investointituet on nostettu 30:stä 90 miljoonaan euroon kahdessa kolmessa vuodessa. Ei ole määrärahaleikkauksesta kyse vaan reippaasta tason nostosta. Näillä, yhdistettynä syöttötariffijärjestelmään, saavutetaan sellainen rahoituksen taso, jota noudattamalla me pääsemme varmasti vuoden 2020 tavoitteeseen ja siitä jatkamaan eteenpäin. (Ed. Kangas: Mikä on hintalappu?) Eli me olemme luoneet tukijärjestelmät, varanneet siihen resurssit ja on kyse vaan toteuttamisesta.

Ed. Järvinen kysyi elinkaarilaskelmista. Minusta ne ovat tarpeen. Esimerkiksi sähköä tuottavat aurinkokennot Euroopan oloissa eivät elinkaarilaskelman kannalta ole vielä riittävän tehokkaita. Niiden valmistaminen taitaa kuluttaa enemmän energiaa kuin ne elinkaarensa aikana pystyvät tuottamaan.

Ilmastolain ongelma on se, että kun meillä on Euroopan tasoiset ilmastolait olemassa, joilla sektoreittain määritellään energiansäästö, uusiutuva energia ynnä muita määritteitä, niin tämmöinen kansallinen ilmastolaki tämän päälle tai ohjaamaan erikseen ei oikein toimi, se ei oikein toimi. (Ed. Arhinmäki: Entä Iso-Britannia?) — Ison-Britannian lain olen kursorisesti lukenut lävitse. Siinä on aivan tämä sama ongelma. He jotenkin ajattelevat, että heidän pitää tehdä itse, kun näistä asioista pitää sopia ja päättää ja tehdä myös lait Euroopan tasolla.

Lopuksi tähän ed. Guzenina-Richardsonin kysymykseen bkt:stä. Sivulla 61 tässä selonteossa on käytetty juuri gpi:tä, eli kyllä me käytämme sitä rinnalla. Olen hyvin positiivinen tämän Sarkozyn aloitteen, työryhmän, suhteen. Me itse olemme tuoneet nettiin hallituksen toimesta (Puhemies: 2 minuuttia!) Findikaattori-indikaattorijärjestelmän, jossa on bkt:n rinnalla 99 muuta indikaattoria, joita seurataan. Mutta bkt:lläkin on oma roolinsa jatkossa. Se kertoo siitä taloudellisesta suorituskyvystä, jolla muun muassa hankitaan sitä teknologiaa, jolla tästä ilmastohaasteesta voidaan selvitä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Huovinen ei ole enää täällä paikalla, mutta kun SDP haastoi nimenomaan, että onko nyt sitten tehty tai että ei tehdä riittävästi ollenkaan nyt tästä vuoteen 2020, oli pakko verrata siihen aikaan, jota elettiin teidän kanssanne yhdessä hallituksessa. 25—30 miljoonaa oli se rahamäärä kaiken kaikkinensa, mikä oli kaikkeen energiatukeen käytettävissä. Käytiin ankara kädenvääntö siitä, onko lähempänä 25:ttä kuin 30:tä. Tänä vuonna tullaan käyttäneeksi itse asiassa vähän yli 90 miljoonaa euroa. Loppuvuodelle ja ensi vuodelle on käytössä 74,1 miljoonaa euroa, ja lisäksi tulee syöttötariffi sekä tuulelle että biokaasulle, mikä merkitsee aika paljon.

Mitä tulee sähkönkulutus- ja ylipäänsä energiankulutusennusteisiin, niin kahden viikon päästä meidän virkamiehemme julkaisevat asiantuntijapohjalta tehdyn arvion. Joka tapauksessa ajatellen sähkönkulutusta lähden siitä, että kaikissa oloissa niissä ratkaisuissa, mitä nyt pitää tehdä tämän syksyn ja ensi talven aikaan, pitää varautua joka tapauksessa sähkön osalta ainakin 100 terawattitunnin kulutusta vastaavaan sähkönhankintaan. (Puhemies: Minuutti!) Siihen mittaan pitää kapasiteettia rakentaa. Tällä hetkellä kulutus sähkössä on kuitenkin 80 terawattituntia vuositasolla. Me varaudumme erittäin paljon suurempaan kulutukseen.

Mitä vielä tulee syöttötariffiin, arvoisa puhemies, täällä sitä kysyttiin. Tarkoitus on, että marraskuun aikaan lakiesitys on täällä. Tuuli on se pääasia, mitä kautta sitä sähköä otetaan. Tämän biokaasun rooli ei tule sähköntuotannon kannalta olemaan merkittävä, mutta sen ympäristöfunktion näkökulman kannalta sillä on suuri merkitys. Tarkoitukseni on laskea esityksessä sitä tasoa, mistä käsin tämä taso tulee syöttötariffin piiriin. Työryhmä esitti, että 300 kilovolttiampeerin ylittävältä osalta vasta nämä olisivat mukana tariffijärjestelmässä. Minun tarkoitukseni on alentaa tätä tasoa, jolla pääsee mukaan tähän järjestelmään.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Täältä myöskin ed. Andersson on lähtenyt, mutta haluan, että kiinnitätte huomiota niihin skenaarioihin, jotka ovat siellä sen selonteon loppupuolella. En usko, että ministerityöryhmän muut jäsenet tykkäävät huonoa tai ed. Oras Tynkkynen, kun totean, että kävimme erittäin perusteellista keskustelua niitten skenaarioitten sisällöstä ja niitten välisistä suhteista myös. Toivon, että luette niitä niin, että ei ole tarkoitus, että jokainen valitsisi sieltä sen oman skenaarion, että tässä se minun 2050 on, vaan niissä on niitä elementtejä kaikissakin, joita yhdistelemällä voidaan päästä siihen, että 80 prosenttia päästöt ovat vähemmät.

Sitten toinen kommentti vielä näihin tavoitteisiin: Ed. Kumpula-Natri, minä haluan sen todeta, että me emme voi tänään lokakuussa 2009 esittää 40 vuodelle sellaista toimenpideohjelmaa, että meillä olisi kaikki tiedossa. (Ed. Viitanen: Olisi edes ensi vuodelle!) Me tiedämme sen, mitä meidän tulee tehdä lähivuosina ja kymmenen vuoden aikana ja pystyä sitä päivittämään hyvin sekä budjettipolitiikassa (Puhemies: Minuutti!) että myös sitten hallitusohjelmissa.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkonen täällä kysyi maatilojen biokaasulaitoksista. 16 päätöstä rahoittaa näitä laitoksia on tehtynä, ja toivotaan nyt, että niistä mahdollisimman moni lähtee liikenteeseen. Tämä on todella yksi suuri tulevaisuuden mahdollisuus.

Sitten en malta olla muistuttamatta siitä, miten tärkeitä nämä metsät ovat ja miten tärkeää on se, että meillä on tosiaan metsät hyvässä hoidossa ja kunnossa, koska ne ovat sitoneet vuodesta 1990 lähtien kasvihuonekaasuja määrän, joka vastaa 30—50 prosenttia muiden sektoreiden vuosittaisista päästöistä. Eli noin 0,7 hehtaaria suomalaista kuivaa kangasmetsää sitoo hiiltä saman määrän kuin yhden suomalaisen auton vuosittaisesta ajosta syntyy hiilidioksidipäästöjä, eli metsä on meille todellinen mahdollisuus.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri puhui vähän siihen malliin ikään kuin hallituksen suulla olisi vaadittu, että nyt juuri ei lähivuosina pidä tehdä mitään. Päinvastoin, monet ministerit ja muut hallitusryhmien edustajat ovat kovinkin painokkaasti todenneet, että meidän pitää tehdä paljon lisää vielä tulevina vuosina. Kysymys on vain siitä, niin kuin ministeri Vehviläinen tuossa hyvin kuvasi, pitääkö nyt tulevaisuusselonteossa sitten kirjata jokainen askelmerkki yksityiskohtaisesti. Tulevaisuusselonteko näyttää meille maalin. Se näyttää meille polkuja kohti sitä maalia. Sitten ne käytännön ratkaisut pitää tehdä päivittäisessä hallituksen työssä ja myös täällä eduskunnassa.

Ed. Jaskari esitti kysymyksen sähkönkulutuksen näkymistä tulevaisuudessa. Siihen vaikuttaa todella monenlaisia tekijöitä sekä kasvattavasti että laskevasti. Tulevaisuusselonteossa on tarkasteltu erilaisia mahdollisia näkymiä sähkönkulutuksessa. Voidaan kuvitella, että on vähäpäästöinen Suomi, jossa sähköä kulutetaan merkittävästi nykyistä enemmän, ja voidaan kuvitella, että pärjätään nykyistä selvästi vähäisemmällä sähkönkulutuksella. Erilaiset vaihtoehdot tässäkin ovat mahdollisia.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä oli lähinnä perussuomalaisilta ja ed. Ukkolalta vasta-argumentteja, joissa he eivät hyväksyneet lainkaan koko toimenpiteitä ja esitettyä strategiaa. Heille sanoisin, että jos he eivät halua ilmastonmuutosta estää eivätkä piittaa kehitysmaitten ihmisten tilanteesta, ehkä kannattaisi kuitenkin miettiä sitä tilannetta, kun sadat miljoonat ihmiset lähtevät kuivuutta ja kuumuutta pakoon. Sitä ei voi välttää suomalainen henkilökään.

Täällä tuli ed. Perkiön puheenvuorosta käsitys, että peltojen käyttöä, maankäyttöä, pitäisi muuttaa. Myös peltokasvit yhteyttävät. Itse asiassa rehunurmella tuotettu biokaasu sitoo neljä tonnia toisten hiilidioksidia per hehtaari. Tämä tiedoksi muille.

Olen erittäin iloinen ja otettu siitä, että kuulin ministeri Pekkarisen vänkäävän tätä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) syöttötariffin minimitehorajaa alaspäin, ja toivon, että myös puulla tuotetun chp-lämmön tariffia pohditaan.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU ei ole toistaiseksi pystynyt sopimaan, mitä laskutapaa ilmastoneuvotteluissa käytetään metsien hiilinielujen osalta, ja Suomen kannalta tällä laskentatavalla on suuri merkitys. Vaarana on, että aito suomalainen nielu muuttuu laskennassa päästöksi ja Suomea näin rangaistaan määrätietoisesta metsien hoidosta. On tietenkin tärkeää, että aktiivisesti edistämme metsäteollisuuden innovaatioita ja kannustamme jalostusasteen nostoon, mutta haluaisin kysyä hallitukselta, miten aiotaan toimia, että tässä Suomen kannalta keskeisessä asiassa edetään suotuisasti.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että ministeri Pekkarinen on alkuviikon tv-elokuvanäytelmän pohjalta syvästi järkyttynyt ja hänen historiankirjoituksen kuvansa on tältä osin hivenen mennyt sekaisin. Mutta tätä samaa Timo Harakan käsikirjoitusperiaatetta, kuin mikä tässä tv-dokumentissa oli, ei kuitenkaan kannattaisi ulottaa edellisen hallituksen tekemisiin.

Joudun nimittäin kysymään ministeri Pekkariselta: Oliko se niin, että demarit edellisessä ja tässä hallituksessa lähtivät turpeen käytön lisäämisestä ja erityisistä syöttötariffeista turpeelle, demaritko estivät maatalouden päästöjen tiukentamisen, demaritko olivat niitä, jotka keksivät, että fossiiliselle polttoöljylle tulee maataloudessa erityinen verotuki — ikään kuin näin joku ympäristötavoite etenisi — ja demaritko keksivät tässä hallituksessa 6 000:n kotitalousvähennyksen siitä, että kesämökit muutetaan talviasuttaviksi? Ja lopuksi, oliko se niin, että demarit keksivät vielä tämän metsäteollisuuden ylimääräisen veronkin, jotta metsäteollisuuden olemassaolo Suomessa vaarantuu, mitä kautta me emme tiedä, ovatko he toteuttamassa näitä uusiutuvan energian tavoitteita?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä te olette aika kekseliäs retoriikassanne, mutta se nyt ei oikein toimi tässä yhteydessä. Ehkä se joillekin menee perille, mutta ei ainakaan minulle. En nyt ymmärtänyt, mitä tällä Harakan tarinalla on tekemistä kaiken tämän kanssa.

Ensinnäkin metsäteollisuuden osalta valtiovarainministeriö on esittänyt ihan oikean suuntaisen perustoimintalinjan. Niitä polttoaineita, jotka aiheuttavat päästöjä, aiotaan verottaa ja niitä pitää verottaa. Mutta kun Suomen kannalta metsäteollisuus on aivan avainasemassa koko Suomen hyvinvoinnin kannalta, me voimme ja meidän pitää tuo veroratkaisu tehdä niin, että me plokkaamme sen veronkorotuksen piiristä keskeisen suomalaisen, paljon energiaa tarvitsevan metsäteollisuuden pois. Hallitus on päättänyt tehdä tällä tavalla toteuttamalla veroleikkurin silloin, kun tuo veronkiristys astuu voimaan. Tämä yhtenä esimerkkinä vaan siitä, mitä tässä äsken esimerkkinä kerroitte.

Mutta, ed. Heinäluoma, en olisi ottanut tätä viime hallituskauden vertailua ollenkaan esille, (Puhemies: Minuutti!) ellei täällä olisi varta varten sitä verta nenästä kaivettu. Pikkasen sitten otin sen sieltä. Vielä palautan sen verran asiaa mieleen, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että me teimme hyvää työtä, mutta me emme päässeet yhteisymmärrykseen uusiutuvan energian riittävän tehokkaasta lisäämisestä emmekä myöskään energiatehokkuuden riittävän nopeasta parantamisesta. Nyt me olemme päässeet ja hyvä niin. Minä olen tyytyväinen siihen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen vastaus jäi pahasti kesken. Siis ei tullut vastausta siihen, kukas keksi tämän turpeen käytön lisäämisen. Sekö on ikään kuin vastaus tähän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen? Ei myöskään vastausta siihen, miksei maatalouden päästöjä lähdetty radikaalimmin vähentämään, ei myöskään vastausta siihen, miten ihmeessä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä voi lisätä se, että annetaan ylimääräinen verovähennys maataloudelle, kun se käyttää kevyttä polttoöljyä. Ei tullut vastausta.

Mitä tulee metsäteollisuuden verotukseen, joka on keskeinen juttu, niin te keväällä teitte päätöksen panna lisää rasitetta sille teollisuudenalalle, joka tuottaa oman arvionsa mukaan 70 prosenttia meidän uusiutuvan energian tuotannostamme. Nyt te paikkaatte tätä virhettä, ja tämänkin jälkeen meidän metsäteollisuutemme on huonommassa asemassa kuin Ruotsin, ja koko ajan on tehtaita uhkaamassa sulkeutua. Olisi kohtuullista, että te ottaisitte vihdoinkin vastuuta siitä, mitä te teette tässä ja nyt ja mitä te esitätte tälle eduskunnalle.

Elinkeinoministeri  Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan todellakin kaikista näistä otetaan vastuu. Nyt te annatte väärän kuvan siitä, mitä tapahtuu sähköveron korotuksen osalta, koska hallitus on päättänyt, että se leikataan pois keskeiseltä suomalaiselta metsäteollisuudelta. Toiseen tai kymmenenteen kertaan sanottuna tulkoon tämä nyt vielä tässä kerrottuna.

Mitä tulee turpeen käyttöön: Ei sitä nyt ole lisätty, mutta halutaan varmistaa, että se säilyy suomalaisessa energiapaletissa, ja pidän sitä erittäin tärkeänä ja otan erittäin vahvasti vastuun. Jos ei kukaan muu ota, niin minä otan täyden vastuun siitä, koska se on ihan oikein. Rahaa ei laiteta juuri lainkaan. Äsken kerroin, että viime vuonna 400 000 ja tänä vuonna ei vielä senttiäkään ole tarvinnut siihen laittaa. Saksa tukee tänä vuonna Saksan kotimaista energialähdettä, rusko- ja kivihiiltä, 2,3 miljardilla eurolla, (Ed. Tiusanen: Ei se ole oikein!) ja vuoteen 2015 mennessä lähes 20 miljardilla eurolla yhteensä tukee kivihiilen ja ruskohiilen käyttöä. (Ed. Tiusanen: Näytetään me mallia!) Tämä on energiaomavaraisuuteen liittyvä polttoaine, tämä aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin kivihiili (Puhemies: Minuutti!) ja on monella tavalla hyvä.

Mitä tulee maatalouden huojennukseen: Sillä ei näitten päästöjen kannalta ole mitään merkitystä. Se oli keino, jolla niitä kustannuksia, jotka maataloudessa syntyivät ylimääräisinä, haluttiin vähän keventää. Puolustan sitäkin myös, (Puhemies: Pysytään nyt minuutissa!) se oli ihan oikea ratkaisu.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, te olitte 20. päivänä maaliskuuta 2009 ympäristövaliokunnassa, ja teille ja teidän mukananne olleelle virkamiehelle esitettiin kysymys, miten paljon ilmasto- ja energiastrategia, joka oli silloin eduskunnan käsittelyssä, vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden. Vastaus, ministeriönne vastaus oli myös kirjallisena: 5 prosenttia, 5 prosenttia. 15 prosenttia pitäisi sitten tulla ehkä, jos se Olkiluoto 3 valmistuisi, mutta se on epälooginen yhteys fossiilisten polttoaineiden polttamisen vähenemiseen. Näin ollen, arvoisa ministeri ja myös ed. Tynkkynen, tätä polkua vuoteen 2020 ei ole, ja sen takia se polku siitä eteenpäin on nimenomaan niin paljon vaikeampi ja kivinen. Huolimatta siitä, että tämä tulevaisuusselonteko on hyvä, (Puhemies: Minuutti!) tämä oli vastaus TEMiltä, ed. Tynkkynen.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on vähän erikoista, että täällä käsitellään tulevaisuusselontekoa ja samaan aikaan ympäristökeskus tappaa vesivoiman lisäämistä tuolla Pohjois-Suomessa. Minusta tämä on erittäin kummallista. Ympäristökeskus pitäisi lopettaa.

Minusta on konkreettisesti ihan hyvä asia, että ministeri Pekkarinen puolustaa sitä konkretiaa, että tulevaisuudessa energiaa tarvitaan, sähköä tarvitaan 100 terawattituntia nykyisen 80:n sijasta, se on rehellistä totta.

Turpeen puolesta täytyy muistuttaa myöskin aina se, että meillä on 10 miljoonaa hehtaaria suota ja nämä suot päästävät hiilidioksidia myöskin, vaikka niille ei tehdä yhtään mitään. Sieltä pääsee 100 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, vaikkei niihin kajota ollenkaan. On hienoa, että meillä on edes yksi ministeri — siis tällä hetkellä ministeriaitiossa — joka yrittää puolustaa täällä kotimaista energiatuotantoa. (Ed. Hoskonen: Kaksi!) Ja vielä puukaasu täytyy ottaa yhtenä huomioon. Puukaasu on ainakin ministeri Pekkariselle erittäin tuttu tuote tuolta Pohjois-Pohjanmaalta. Sieltä savupiipusta kun ei tule (Puhemies: Minuutti!) mitään muuta kuin vesihöyryä mutta hyvin energiaa ja lämpöä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Pekkarinen, siis ihan tavallisten ihmisten, kotitalouksien sähköverotus on kolminkertainen maatalouteen nähden. Ilmeisesti kaikki tavalliset ihmiset siellä kotitalouksissa kyllä kantavat vastuuta ilmastosta, mutta teidän ajattelunne mukaan maataloudella ei ole mitään vastuuta, sitähän te äsken sanoitte. Ilmeisesti maataloudella ei ole edes minkäänlaisia päästöjä teidän logiikkanne mukaan.

Mutta, arvoisa ministeri Pekkarinen, kun teillä on kuitenkin nyt niin valtavan hieno tämä hallitus ja te olette kertonut niitä valtavan upeita tekoja, mitä olette tehnyt, niin muistakaa, että te nyt tässä hallituksessa elätte keskellä ennennäkemätöntä talouskriisiä ja työllisyyskriisiä. Jokaisessa viisaassa valtiossa nyt osana elvytystoimia tehdään paketteja, joissa erityisesti keskitytään tähän ympäristön ja työllisyyden yhteensovittamiseen. On laskettu osia ja prosenttiosuuksia, kuinka paljon elvytystoimista menee tähän työllisyys- ja ympäristönäkökulmaan. Minulla on täällä kaavio, jossa kerrotaan, paljonko muissa maissa siihen pistetään osuutena (Puhemies: Minuutti!) elvytyspaketeissa. Kuinka selitätte, että Suomi ei ole edes laskenut sitä osuuttaan, jonka omissa elvytystoimissaan Suomi pistää (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) tähän asiaan?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on täysin hajallaan sen suhteen, mille tielle energiantuotannon osalta lähdetään. Vihreät, kuten mekin ja osittain keskusta, painottaa hajautetun, uusiutuvan energiamallin käyttöönottoa nyt heti. Kokoomus taas haluaa hajauttaa ydinvoimalat Lappia myöten riskeeraten siten meidän matkailumaineemme. Nämä ovat kaksi eri linjaa kokonaan. Niitä ei voi yhteensovittaa.

Jos mennään kokoomuksen linjaan, niin silloin ei tule mitään siitä, että metsähakkeen käytössä saadaan läpimurto aikaan. Eihän voi kaikkea energiantuotantoa lisätä yhtä aikaa, varsinkaan kun pyritään sähkön säästämiseen. Eli on aivan selvä, että jos teidän linjanne voittaa, niin puheeksi jää metsähakkeen viisin—kuusinkertaistaminen, mihin minusta pitää pyrkiä. Se on vaan puhetta silloin. Ydinvoima on se jättilaitos, joka asian sitten hoitaa.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä opposition retoriikkaa täällä kuuntelee, on valitettavasti todettava, että olette kyllä melkoisen usvan vallassa ja peitossa tällä hetkellä. (Ed. Tennilä: Miten niin?)

Ed. Tennilälle haluan sen verran todeta, että — olitte varmasti pois salista, kun totesin — että kokoomuksen marssijärjestys oli energian säästö, energiatehokkuus ja uusiutuvat energian tuotantomuodot. (Ed. Arhinmäki: Kolme ydinvoimalaa plus vielä yksi Viroon!)

Mutta aivan kuten ministeri Pekkarinen täällä totesi, totean minäkin, että kyllä tällä hallituksella on aivan erilainen vaihde silmässä, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta, verrattuna muihin hallituksiin. Meillä on jo käsiteltynä hyvä ilmasto- ja energiastrategia. Tässä on seuraava askel vuoteen 2050. Meillä on syöttötariffit, rakennusmääräysten tiukentaminen, joukkoliikenteen massiiviset investoinnit, Kemera-rahojen kasvu, uusiutuvan energian investoinnit ja ekologinen verouudistus, joita kaikkia viedään hyvää vauhtia koko ajan eteenpäin (Ed. Tiusanen: Entäs turpeen syöttötariffit?), ja osa näistä on toteutunut jo.

Eli totean vielä lopuksi, että nyt on pakko todeta, että kyllä oppositio on melkoisen usvan peitossa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä hyvin tunnen teidän linjanne ja olen lukenut teidän papereitanne ja kuuntelin teidän puheenne. Teillä on se kolmen uuden ydinvoimalan malli, (Ed. Arhinmäki: Ja yksi vielä lisäksi Viroon!) ja jos sille tielle mennään, niin siihen ei sitten mahdu mitään muuta. Muut vaihtoehdot jäävät paperille sanoiksi.

Nyt pitää lähteä sinne uusiutuvan energian hajautetun mallin tielle heti, jos meinataan, että jotakin saadaan aikaan. Jos tehdään tuhannen lehmän navettoja, niin eivät ne kymmenen lehmän navetat siinä kilpailussa pärjää, ja te kannatatte niitä tuhannen lehmän navettoja, kun ydinvoimaa kannatatte energiapolitiikassa. Me olemme niitten pienten hajautettujen energialaitosten kannalla, joissa tulee sekin hyvä puoli, että paikallinen väki saa työtä esimerkiksi metsähakkeista, kun niiden käyttö läpimurtomaisella tavalla saadaan aikaiseksi.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En kyllä nyt tiedä, mitä puhetta ed. Tennilä on kuunnellut, mutta vielä kertaalleen korostan, (Ed. Arhinmäki: Eikö kokoomus ajakaan kolmea ydinvoimalaa?) että kokoomuksen marssijärjestys on energian säästö, mikä on kaikkein edullisinta energiaa, sen jälkeen energiatehokkuus, uusiutuvat ja sen jälkeen vasta marssijärjestyksessä mahdollisuuksien mukaan ydinvoima.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä paisutteli ja liioitteli aika lailla (Ed. Tennilä: En yhtään, minä olin kohtuullinen vain!) hallituksen sisäistä erimielisyyttä energiapolitiikassa, niin kuin opposition edustajalle kuuluu. Hallitus on yksimielisesti ilmasto- ja energiastrategiassa asettanut tavoitteeksi taittaa energian kulutuksen kasvun ja kääntää sen laskuun. Hallitus on yksimielisesti asettanut ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta (Ed. Tennilä: Mutta jos ydinvoimala tehdään, se on vain puhetta kaikki!) ja asettanut lukuisia muita tavoitteita ja toimenpiteitä yksimielisesti kestävän energiatalouden edistämiseksi. Näissä asioissa hallitus on täysin yhdellä linjalla.

Se, missä hallituksessa on tunnetusti erilaisia näkemyksiä, on ydinvoiman rooli tulevaisuudessa. Ja kun on kyse näin merkittävästä asiasta ja kun on kyse näin ristiriitoja herättävästä asiasta, kun on kyse asiasta, joka jakaa melkein kaikkia oppositiopuolueitakin, ainakin sosialidemokraatteja ja vasemmistoliittoa, niin ei kai ole ihan ihmeellistä, että myös hallituksen sisällä voi olla erilaisia näkemyksiä.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken ed. Heinäluoma esitti kyllä ihmeellisiä tilastoja, jotka pitää oikaista. Maatalous on vähentänyt päästöjään viimeisen 15 vuoden aikana 20 prosenttia, vaikka hän väitti aivan muuta. Toivoisin, että ed. Heinäluoma, kun heittelee asioita ilmaan, olisi niitä edes kiinni ottamassa eikä lähtisi salista karkuun.

Mutta kaksi asiaa, arvoisa puhemies.

Ensinnäkin jätteiden hyötykäyttö. Suomessa on huipputekniikka, kuten ed. Virolainen jo hetki sitten todisti aivan oivallisesti. Tekniikka löytyy, ja sitä toimitetaan vientiin erittäin hyvin. Toivon, että Suomessa otettaisiin jätteiden poltto paljon nykyistä vakavammin, käytettäisiin se hyväksi ja tätä huipputekniikkaa lajittelussa todella käytettäisiin myös Suomessa eikä vain viennin hyväksi.

Mutta yhtenä kysymyksenä ministeri Pekkariselle: Kun energiatehokkuudesta puhutaan ja kun rakennusten energiatehokkuuteen nyt kiinnitetään huomiota, pidetäänkö nyt huoli siitä, ettei luoda uutta homerakennusten verkostoa tähän maahan? Homeisia rakennuksia tässä maassa on jo riittävästi. (Puhemies: Minuutti mennyt!) Toivon mukaan tässä asiassa päästään nyt järkevään ratkaisuun.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tulevaisuusselonteko tuo historiallisesti Suomessa esille sen, kuinka kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla pitää tehdä voimakkaita toimia niin, että päästään vähähiiliseen yhteiskuntaan ja samalla myös elämänlaadultaan parempaan yhteiskuntaan, jossa esimerkiksi liikenteen puolella liikkumisen pakko vähenee ja pyritään luomaan palveluita ihmisten lähelle. Tämä kuvaa sitä, kuinka ison haasteen edessä me olemme.

Haluaisin korostaa sitä, että liikennepolitiikassa on tarpeen käyttää kaikkia näitä polkuja. Meidän pitää vähentää ajoneuvoliikenteen, autoilun, päästöjä ja panostaa sähköautoihin, mutta meidän pitää myös ohjata ihmisiä enemmän joukkoliikenteeseen, jolloin erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla se tarkoittaa lisää raideliikenneinvestointeja, esimerkiksi pikaraitioteitä Turussa ja Tampereella, jolloin se joukkoliikenteen infra mahdollistaa syöttöbussiliikenteen ympäröivälle maaseudulle, parantaa joukkoliikenneverkkoa ja vähentää autoilun tarvetta ja painetta, jolloin kokonaispäästöjä saadaan nopeimmin alas. Eli kaikki nämä toimet pitää tehdä, ja tarvitaan selkeästi myös (Puhemies: Minuutti!) raideinvestointeja, ja toivon, että valtio ...

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selonteon yksi merkittävä anti on se, että se käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia asioita pitkälle tulevaisuuteen, jopa 40 vuoden päähän. Tiukkoja tavoitteita on asetettu ja niihin on sitouduttu. Se, että täällä salissa kaikki keinot ja tavoitteet ideologisoituvat, on kokonaisuuden kannalta huono asia.

Kylmä tosiasia on se, että me emme enää voi asettaa uusiutuvia energiamuotoja ja ydinvoimaa näin selkeästi vastakkain kuin täällä tehdään. On hieman ihmeellistä, että me olemme täällä kyllä ilmaston lämpenemisestä hyvin huolissamme, mutta sitten kun pitää asian puolesta puhua, me menemme oman viiteryhmämme edustaman energiantuotantomuodon taakse ja alamme puhua sen kuolemasta. Onko ihan oikeasti niin, että me tunnemme vielä, että meillä on ikään kuin mahdollisuus valita, mitä muotoja me käytämme? Kyllä me tarvitsemme kaikki, jos me olemme oikeasti menossa päästöttömän Suomen suuntaan.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selonteon tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja kannatettavat edellyttäen, että myös muut maat ja kilpailijamme näihin sitoutuvat. Eihän meillä muuten näihin ole tietysti varaa.

Mutta täällä on arvosteltu turpeen käyttöä, ja korostan edelleen, että sillä voidaan korvata tuontikivihiiltä, ja sitä käytetään seospolttoaineena, kun poltetaan muun muassa metsäbiomassaa. Meidän pitää vaan panostaa tähän teknologiaan ja saada päästöjä vähemmäksi myös tältä osin. Meillä on arvokkaat turvevarastot, joita on syytä hyödyntää.

Ed. Heinäluoma arvosteli maatalouden energiaveron huojennusta, ja ed. Hoskonen jo tätä selvittikin, mutta täytyy muistaa, että kyseessä oli nimenomaan viljelijöiden kustannusten korvaaminen. Tosiaan maataloudessahan näitä päästöjä on ansiokkaasti vähennetty, niin kuin ed. Hoskonen totesi.

Ed. Ukkolalle haluan vielä todeta, että kannattaa lukea, siellä selonteon sivulla 103 — viimeinen kappale, joka jatkuu seuraavalle sivulle — puhutaan näitten harvaan asuttujen alueitten (Puhemies: Minuutti!) asutuksesta ja energian käytöstä.

Elinkeinoministeri   Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä, mitä tulee turpeeseen ja kivihiileen, olen erittäin iloinen, kun monet edustajat ymmärtävät täällä vahvasti sen, että meillä tällä hetkellä käytetään energiantuotannossa kivihiiltä rutkasti enemmän kuin turvetta. Kaiken kaikkinensa kivihiiltä käytetään noin kaksi kertaa enemmän kuin turvetta Suomessa tällä hetkellä, ja näitten uusien tutkimusten mukaan todellisuudessa turve aiheuttaa vähemmän päästöjä. (Ed. Tiusanen: Ei aiheuta!)

Jos on tilanne, jossa maan ääristä, kaukaa tuolta, tänne pitää kuskata sitä paljon päästöjä aiheuttavaa kivihiiltä ja vieressä on suomalaista turvetta, niin on se nyt ihme paikka, ellemme siinä tilanteessa käytä tätä kotimaista turvetta, (Ed. Tiusanen: Parhaimmillaan yhtä paljon, yleensä enemmän!) tätä kotimaista turvetta. Näin tehdään tällä hetkellä ja tähän varaudutaan myöskin jatkossa.

Mitä tulee vielä siihen, ed. Viitanen, mitä tässä nyt on tehty: tässä on käytetty niin paljon julkista rahaa vuosina 2008 ja 2009, että niillä saadaan liikkeelle noin miljardin euron uusiutuvan energian investoinnit, on saatu ja ollaan saamassa. Se on, kuulkaa, aika paljon, jos katsotaan sitä, millä tiellä on oltu viimeisen 15 vuoden aikaan. Tämä on dramaattinen muutos, mikä on tapahtunut, mutta tämäkään ei vielä riitä. Pitää painia vielä enemmälti ja paremmin, enemmän kyetä tuottamaan uusiutuvaa, ja siitä syystä syöttötariffi otetaan käyttöön.

Ihan viimeisenä, mitä tulee vielä uusiutuvaan energiaan versus ydinvoima ja vastaavaan, enempää ei siitä kuin että sanon vaan sen, että EU ei tyytynyt sanomaan sitä, että päästöjä pitää vähentää 20 prosenttia tai kenties myöhemmällä vähän enemmän, vaan se samalla edellytti, että koko unionin alueella ryhdytään ihan oikeasti toimiin uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Se ei tyytynyt vain siihen, että se sanoo, että päästöt alas ja tehkää miten haluatte, tehkää ydinvoimalla, miten haluatte, vaan se edellytti, että Eurooppa ryhtyy ihan oikeasti käyttämään uusiutuvaa, ja jos jokin maa Euroopassa on uusiutuvan energian tuotannon todellinen kehto erityisesti biouusiutuvan osalta, (Puhemies: 2 minuuttia!) se on Suomi, ja meidän pitää käyttää se meillä oleva tehtävä hyväksemme.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla pääministeri Vanhanen ja hallituksen ilmastoasiantuntija, vihreiden ed. Oras Tynkkynen esittelivät tiedotustilaisuudessa hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia. Silmää räpäyttämättä he esittelivät 80 prosentin päästövähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä ja hehkuttivat Suomen halua olla mallioppilas päästövähennystavoitteissa, kuten pääministeri Vanhanen tiedotustilaisuudessa asian ilmaisi. Kas, kun ei pantu yksin tein päästötavoitetta 120 prosenttiin! Sehän olisi näyttänyt vielä kunnianhimoisemmalta maailman silmissä.

Pidän 80 prosentin vähennystavoitetta täysin epärealistisena. Se ei ole tästä maailmasta. Sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että teollisuus pakotettaisiin lähtemään Suomesta. Suomessa teollisuus on tehnyt vuosikymmenten aikana lähes kaiken sen, mitä tehtävissä on, päästöjen vähentämiseksi, mutta vaatimukset sen kuin lisääntyvät. Onko siis hallituksen tavoitteena tieten tahtoen ajaa teollisuus pois Suomesta asettamalla vaatimuksia, joita on miltei mahdoton toteuttaa, jos tuotanto aiotaan pitää kannattavana? Todellisia päästömaakareita ovat Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaiset voimakkaasti teollistuneet maat. Jos näitä kahta maata, kuten myös muita erityisen saastuttavia maita, ei saada mukaan ilmastosopimuksiin, ei Suomen päästötavoitteilla ole paljonkaan merkitystä.

Arvoisa puhemies! Energiatehokkuus on kieltämättä tavoite, johon meidän kaikkien on pyrittävä. Kiinteistöjen öljylämmityksestä on siirryttävä ympäristölle riskittömämpiin lämmöntuotantomuotoihin, kuten esimerkiksi maalämpöön ja aurinkoenergiaan. Tässä valtiolla on merkittävä ohjaava rooli, jos se haluaa sen ottaa, esimerkiksi avustusten muodossa.

Valtion olisi muutenkin voimakkaammin tuettava tulevaisuudessa energiatehokasta rakentamista. Puu on rakennusmateriaalina meille suomalaisille tuttu. Puu sitoo itseensä lämpöä ja vapauttaa sitä tarpeen mukaan. Puu-uudisrakentamiseen täytyisikin valtion osoittaa entistä enemmän niin taloudellista kuin myös tiedollista tukea.

Metsäteollisuutemme on pakkaamassa tehtaansa ja häipymässä halvempien tuotantokustannusten maihin, mutta metsiä tehtaat eivät voi viedä mukanaan. Niissä meillä piilee runsaat kotimaiset energiavarat, joita voidaan hyödyntää yhä enemmän. Suurella tyydytyksellä luin tänään STT:n uutista, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus sähkön tuotannosta on noussut 31 prosenttiin. Puulla on ollut tässä kehityksessä erittäin tärkeä rooli.

Maaseudun kylissä ja maatiloilla olisi tahtoa ja kiinnostusta tuottaa energiaa kiinteistöjen käyttöön hakkuujätteillä ja muilla bioenergialähteillä. Biokaasua voidaan hyödyntää maatiloilla kätevästi, mutta investoinnit ovat pysähdyksissä. Asian edistämiseksi olisi biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffi saatava voimaan pikaisesti, jotta investoinnit saadaan käynnistettyä ja markkinat toimimaan.

Joukkoliikenteeseen panostaminen on merkittävä saasteita vähentävä keino. Siksi täytyy kummastella, miksi valtio on vähentämässä 25 miljoonan euron edestä perusradanpitoon suunniteltuja määrärahoja. Junaliikenne on ympäristöystävällinen liikennemuoto. Monet näkevät sähköautoissa tulevaisuuden. Sitä ne varmasti ovatkin, mutta vain siinä tapauksessa, jos kulkuneuvot itse tuottavat käyttämänsä sähkön.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uusiutuvien energioiden lisääminen on Suomelle ja koko maailmalle erittäin tärkeää. Ilmastonmuutos on vääjäämätöntä luonnon kiertokulkua kahden jääkauden välissä. Valitettavasti tämän nykyisen ilmastouskovaisuuden kiihkossa on moni tosiasiakin unohdettu kokonaan. Hiilidioksidin lisäys ilmakehässä vaikuttaa varmasti ilmastonmuutokseen, mutta kiihkon keskellä on unohdettu muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen vaikutus. Esimerkkeinä voi mainita auringon aktiivisuuden vaikutuksen ja varsinkin kivihiilen valtavasta polttamisesta aiheutuvan noen leviämisen ilmakehään ja maan pinnalle. Pelkästään Helsingin Energia käyttää noin miljoona tonnia kivihiiltä vuosittain. Näitä tosiasioita moni tiedemies on peräänkuuluttanut, mutta yleisen ilmastouskovaisuuden keskellä poikkeavia mielipiteitä ei ole haluttu kuulla. Joka tapauksessa uutta teknologiaa on kehitettävä nyt kaikin voimin tavoitteena päästötön tekniikka.

Herra puhemies! Liikennepuolella se tarkoittaa muun muassa sähköautojen käyttöönottoa ja kotimaisten biopohjaisten liikennepolttoaineiden valmistusta. Suomen on mahdollista valmistaa omat polttoaineet itse. Raakaöljyvarojen ehtyminen on lähivuosikymmenten tosiasia, johon pitää nyt valmistautua omaa tuotantoa rakentamalla. En voi mitenkään hyväksyä selonteossa esitettyä linjausta turpeen käytöstä luopumisesta. Miksi emme hyödynnä omia raaka-aineitamme, mutta sinisilmäisesti tuomme kivihiiltä ja maakaasua? Omiin raaka-aineisiin turvautuminen on samalla viisasta ilmastopolitiikkaa. Saksa tukee häikäilemättä ja sumeilematta omaa ruskohiilen polttoaan. Eikö Suomi voisi käyttää edes omia raaka-aineitaan, vai tuodaanko sijaan Australiasta kivihiiltä?

Herra puhemies! Keskusta kannattaa hajautettua kotimaista energiatuotantoa. Tämä tuo uutta työtä koko maahan kannattavasti. Kotimaista työllisyyttä pitää tukea kaikin voimin. Kansantaloutemme nykytilassa on ilmastopolitiikassakin syytä edetä harkitusti, ettei velanotolle perustuva tämän hetkinen talous romahda. Jos ajamme oman taloutemme heikkoon tilanteeseen, ei pystytä minkäänlaisiin kotimaisiin muutoksiin, saati auttamaan lähimmäisiämme, naapurimaita.

Selonteon tavoite uusiutuvien energiaraaka-aineiden nopeasta lisäämisestä on kannatettava ja Suomen etujen mukainen. Kuitenkaan emme saa mennä yltiöpäisiin lupauksiin, jotka johtaisivat kotimaisen teollisuuden kuihtumiseen. Hyvä esimerkki tästä on esillä ollut suurten metsävarojemme mahdollisuus joutua rasitteeksi hiilinielujen laskennassa pelkän teoreettisen laskelman vuoksi. Tämä mahdollisuus kuvaa hyvin nykyistä ilmastokeskustelua. Tosiasiat pyrkivät unohtumaan, kunhan laskelmat saadaan näyttämään hyviltä ja näyttävät täsmäävän.

Arvoisa herra puhemies! Samoin puheet tuulivoiman lisäämisestä ovat perusteltuja, mutta ilman säätövoimana välttämätöntä vesivoiman lisärakentamista jo valjastettuihin vesistöihin jää koko hyvä tavoite tyhjän päälle. Paikallisesti vesivoiman lisärakentaminen hyväksytään, mutta suurissa asutuskeskuksissa, jotka nimenomaan haluavat tuulivoimaa, ei vesivoiman rakentamista siedetä. Pääosa Suomesta käyttää puuta lämmitykseen polttoaineena, mutta suuret kaupungit kivihiiltä ja maakaasua. Eikö kannattaisi hoitaa ensin oman seutukunnan energiatuotanto ilmastopolitiikan ihanteiden mukaiseksi, jos maailma aiotaan jollakin keinoin pelastaa? Parannuksen teko on tuottanut kautta historian parhaan tuloksen, kun laittaa oman elinpiirinsä ensimmäisenä kuntoon.

Herra puhemies! Toivon, että selonteon käsittelyssä ja varsinkin tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa emme tuhoa omia mahdollisuuksiamme yltiöpäisillä lupauksilla. Näin pienen kansakunnan on pidettävä huolta ensin omista asioistaan, jos meinaa sitten auttaa muita.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tärkeä kysymys tässä keskustelussa on se, miten ihmiset näkevät tämän ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon ja ilmasto- ja energia- ja ympäristöpolitiikan tulevaisuudessa. Tässäkin keskustelussa me olemme nähneet hyvin paljon sitä, että osa ihmisistä näkee sen hyvin negatiivisena rajoitteena, sääntönä, käskynä, alenevana hyvinvointina, jopa paluuna 1950-luvun Suomeen, mikä on aika huolestuttava ajattelutapa. Toisaalta meidän pitäisi mieluummin nähdä se mahdollisuutena, parempana tulevaisuutena, myöskin parempana hyvinvointina, ja meidän täytyisi ajatella sitä, mitä sellaista me voisimme nyt jo tehdä, joka itse asiassa lisää tällaista suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia, hyvin konkreettisia asioita. Ja onhan tosiasia, että viimeisten tutkimusten mukaan jo yli 70 prosenttia päästöistä voitaisiin jo poistaa olemassa olevan teknologian avulla. Meillä on jo hyvin paljon elementtejä siihen, että me voisimme tehdä nämä muutokset, mikäli me teemme ne positiivisella sävyllä ja sellaisina, että me näemme, että siinä on mahdollisuuksia.

Yksi kysymys on tietysti se, näemmekö me, että me olemme edelleenkin tällaisen kilpailukykyisen energian, myös energian hinnan maa, jossa on hyvä ylläpitää ja hyvä luoda uusia työpaikkoja; onhan myöskin edullinen, mutta toivottavasti tulevaisuudessa puhdas energia meidän kilpailuvalttimme. Se edellyttää kuitenkin sitä, että energia tuotetaan fossiilisia korvaavilla tavoilla, ja meidän on löydettävä hyvin monenlaisia järkeviä energiantuotantotapoja myöskin ottaen huomioon ydinvoima, mutta myöskin tämä pientuotanto, hajautettu tuotanto kenties niin, että pystytään tämä pientuotanto myöskin laittamaan verkkoon ja sitä kautta saadaan näitä houkuttimia tuottaa edullisella ja hyvällä tavalla energiaa. Ja se edellyttää myöskin sitä, että meidän täytyy nähdä, että nyt jo esimerkiksi suomalainen teollisuus tuottaa kaksi kertaa tehokkaammin samat tuotteet kuin eurooppalainen vastaava hyvin monella sektorilla, saati sitten kun vertaa maailmanlaajuiseen tuotantoon. Nämä täytyisi kääntää meidän vahvuudeksi.

Halutaanko, että meidän ilmasto- ja energiamyönteisten tuotteidemme ja palvelujemme vienti on paljon suurempi kuin nykyisin? Tänään itse asiassa kysyin energiapuolen edustajilta, että energiateknologian vienti on tällä hetkellä noin 5 miljardia euroa. Se on aika paljon jo, mutta se voisi olla huomattavasti suurempi ja ennen kaikkea markkinat voisivat kasvaa erittäin huomattavasti. Tällä tulenkin kysymykseen siitä, voisiko Suomi olla aito pilottimaa näilläkin sektoreilla, kuten me olimme 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa ict-sektoripuolella. Tähän liittyvät myöskin sitten verokannusteet, esimerkiksi nyt rakennusten energiatehokkuus tai autoveron porrastus todellakin. Se on jo näyttänyt toimivan siinä, minkälaisia autoja me hankimme, saati sitten, että joku Uudenkaupungin autotehdas on toivottavasti kääntymässä siihen suuntaan ja kääntynytkin, että se tuottaa sähköautoja. Pitäisikö katsoa päästövaatimuksia globaalisti, ei ainoastaan maakohtaisesti vaan toimialakohtaisesti katsoa, missä itse asiassa ovat ne yritykset ja toimialat, jotka parhaiten ja tehokkaammin tuottavat? Silloin me olisimme huomattavasti paremmassa tilanteessa.

Yksi tärkeä on liikennejärjestelmän kehittäminen Suomessa, sen uusiminen. Siihen liittyvät sähköautot mutta esimerkiksi, oliko eilen vai toissapäivänä Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen uutinen nopeista junayhteyksistä, jotka ovat nopeasti korvaamassa myöskin maan sisäisiä lentoliikenteen reittejä tai oikeastaan lentoliikenteen käyttäjämääriä.

Yksi tärkeä asia, kun kysyin, miten me nopeasti pystyisimme konkreettisesti viemään näitä asioita eteenpäin, on katsoa kaikki meidän lainsäädännön hidasteet ja esteet ja verotukselliset elementit, joita voisimme tehdä paremmin, että ruvettaisiin käytännössä toteuttamaan näitä visioita. Esimerkiksi tuulivoimapuolella on keskusteltu paljon, kuinka kauan kestää yva-menettely siellä, paljonko kestää kaavoitus. Menee hyvin pitkä aika itse asiassa, että saadaan näitä hankkeita eteenpäin. Monissa muissa on hyvin sama tilanne.

Ja tietysti voisi kysyä, löytäisimmekö me sellaisen kombinaation, jossa Suomi olisi kilpailukykyisen, puhtaan energian tuottaja ja Suomella olisi tiukat, mutta kannustavat edellytykset päästövähennyksille ja uusien tuotteiden kehittämiselle, todella kannusteet. Eli tuki uusille tuotteille ja palveluille ja sitten vielä huippuosaava moderni työvoima, joka tietää, mitä maailmassa tarvitaan.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Suomesta vuonna 2050 ei voi varmaan paljon muuta sanoa, kuin että meillä on metsiä, järviä ja soita. Haluaisinkin siksi tarkastella tulevaisuuttamme juuri näistä lähtökohdista eli niistä luonnonvaroista, joita Suomella varmuudella tulee olemaan. Ilmaston hiilikierrossa sekä suot että metsät ovat tärkeässä asemassa. Metsät ovat suomalaisille todella tärkeitä elannontuojia ja virkistyksen lähde. Keskityn puheenvuorossani metsien rooliin ilmastoselonteon osana.

Keskustelussa oleva valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta on ansiokas jo pelkästään olemassaolonsa vuoksi. Se perustuu neljään skenaarioon Suomesta vuonna 2050. Puunkäyttö ja metsäenergian tuottaminen ovat merkittäviä kaikissa neljässä skenaariossa. Metsänielujen eli metsänkasvun merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on koko ajan vahvistunut. Jatkossa voimme kuitenkin yhä vähemmän itse päättää, miten käytämme tai hoidamme metsiämme. YK:n ilmastosopimuksissa hiilinieluilla tulee olemaan merkittävä osa. Tulevan ilmastosopimuksen taakanjakoratkaisut vaikuttavat siihen, miten suomalaista puuraaka-ainetta käytetään, miten paljon sitä käytetään ja mitä sen hyödyntäminen maksaa.

Myös EU:n uusiutuvan energian tavoitteet saattavat mennä kokonaan uusiksi YK:n uuden sopimuksen myötä. Vaarana on, että YK:n ilmastoneuvottelut epäonnistuvat Suomen metsänielujen laskennan kannalta merkittävästi. Epäonnistumista tarkoittaa, että luonnollisen metsänielun käyttäminen lasketaan täysimääräisesti päästöksi eli metsänielun käyttämistä tulisi päästö, ja tämä on hyvin mahdollista. Se tietää Suomen metsien käytölle 540 miljoonan euron lisälaskua vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että suomalainen puuperäinen raaka-aine kallistuu merkittävästi. Tämä vauhdittaa metsäteollisuuden rakennemuutosta kohti korkeamman jalostusasteen tuotteita. Metsäenergiankin tuottaminen tulee entistä kalliimmaksi.

Suomen energiapolitiikalla on tällä hetkellä huomattavan suuri metsäriski, ja minun on nyt pakko sanoa tämä ääneen, koska tämä on todella erittäin suuri asia koko energiapolitiikalle. Metsien käyttö tulevaisuudessa ei ole enää yksinomaan omassa vallassamme, vaan metsät ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Jos vaadimme metsien käytön rajoittamista kehitysmailta, olemme luultavasti itsekin lisääntyvien vaatimusten kohteena. Suomalaisten metsien käyttöä saatetaan kansainvälisillä sopimuksilla rajoittaa huomattavasti, ja tämä vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin merkittävästi. Meidän on uudistuttava. Meidän on tulevina vuosikymmeninä ladattava voimavaroja entistä enemmän puuperäisen tutkimukseen ja teollisuuden uudistumiseen. On luotava kokonaan uuteen aikakauteen suuntautuva yhteiskuntanäkemys, joka huomioi sekä lähtökohtamme että muuttuvan toimintaympäristön.

Energia- ja ilmastopoliittiselle tulevaisuusselonteolle saattaa tulla nopeasti päivittämisen tarve. Olisi ollut mielenkiintoista selvittää myös Suomelle pahimman tapauksen tie, tai sitä voisi nimittää myös Suomen uudeksi tieksi. Skenaariotarkastelun kohteena tulisi olla myös se, että YK:n ilmastosopimukset rajoittavat merkittävästi Suomen metsien käyttöä ja että Suomen on metsitettävä huomattavasti enemmän. Uudessa tiessä Suomen viljeltyä peltoalaa metsitettäisiin ja yhdyskunnat olisivat ehyitä. Suomessa olisi metsäperäistä, erittäin korkean jalostusasteen teollisuutta ja luovuuteen perustuvaa palvelutuotantoa. Tuotetun energian tulisi olla täysin päästötöntä. Se ei siis välttämättä olisi lainkaan kotoisin metsistä. Jäämme odottamaan tulevaisuusselonteon päivitystarvetta YK:n ilmastoneuvottelujen jälkeisenä aikana.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiö otti aivan oivallisella tavalla esiin metsien luovan käytön, mutta mehän voimme siitä jatkaa keskustelua, kun tänne tulee maaseutupoliittinen selonteko käsittelyyn.

Nyt käsiteltävänä oleva selonteko asettaa tavoitteekseen vähäpäästöisen Suomen. Tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja luoda tulevaisuuden edellytykset hyvinvoinnille. Kunnianhimoisuutta ei siis puutu, ja näin pitääkin olla. Haluan onnitella ed. Tynkkystä ja hänen johtamaansa työryhmää, jotka ovat valmistelleet selonteon. Selonteko on kirjoitettu erittäin sujuvaksi, ja sen lukeminen oli ilo sekä sisällöllisesti että tyylillisesti. Lukiessaan viimeistään huomaa, miten ilmasto- ja energiapoliittiset kysymykset koskettavat meitä kaikkia yhteiskunnan osatekijöitä, niin yksilöitä, yrityksiä, aivan kaikkia. Luonnollisesti siis myös asettamamme tavoitteet vaativat kaikkien yhteistä vastuunkantoa ja taakanjakoa. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, se luonnollisesti vaatii myös asennemuutosta, sekä porkkanoita että mahdollisesti myös keppiä.

Arvoisa puhemies! Selonteko asettaa tavoitteen vuoteen 2050, ja välitavoite on vuodessa 2020. Itse asiassa se, että olemme nyt valmiit asettamaan tavoitteet neljän vuosikymmenen päähän, osoittaa, että olemme tosissamme ja tahtomme sitoutua on todellinen. Kokoomus ajaa järkivihreää ilmastopolitiikkaa, jossa tavoite päästöjen vähentämisestä ja lopulta päästöttömästä Suomesta saavutetaan kustannustehokkaasti kilpailukyky ja työpaikat säilyttäen. Turhan tunteellisen ydinvoimakeskustelun lisäksi haluamme tuoda esille energiansäästämisen ja energiatehokkuuden jatkaen tukeamme uusiutuvien energialähteiden tuottamalle energialle. Emme sano joko tai, vaan sekä että. Tämä sopii erittäin hyvin yhteen selonteon kanssa, ja uskon myös innovaatioiden ja teknologisen kehityksen vain vahvistavan tätä suuntausta.

Arvoisa puhemies! Liikenteen päästöjen osuus Suomen päästöistä on noin viidennes. Kaksi kolmasosaa näistä päästöistä syntyy henkilöliikenteestä ja loput tavaraliikenteestä, joten myös tältä sektorilta on haettava päästövähennyksiä. Keinoja on monia, mutta muutos ei tapahdu suinkaan yhdessä yössä. Verotuksella voidaan ohjata kulutusvalintoja ja edistää ympäristöystävällisten teknologioiden kehitystä. Sähkö- ja hybridiautot, yleisesti vähäpäästöiset autot, ovat jo lähitulevaisuutta, jotkut ovat jo osa meidän yhteiskuntaamme. Joukkoliikennettä tulee myös vahvistaa ja tukea. Työsuhdematkalippujärjestelmään on tehty muutoksia. Myös liikenteen sujuvuutta tulee edistää ja lippujen hintoja alentaa. Kävelijöitä ja pyöräilijöitä ei myöskään saa unohtaa uudistustyössämme. Siis keinoja on ja kehitystyötä kyllä riittää.

Vuoteen 2050 asetettu päästötavoite on kova haaste, haaste, johon voidaan vastata teknologian kehittämisellä ja innovoinnilla. Innovaatioita pitää tukea kaikin tavoin, ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehitykseen on panostettava selkeästi enemmän. Kestävän teknologian markkinat ovat täynnä mahdollisuuksia, ja innovointi on juuri Suomelle korkean osaamisen ja edistyksellisen soveltamisen maana keino johtaa globaalia kehitystä cleantech-sektorilla.

Selonteossa tarkastellaan hyvin yhdyskuntarakenteen niin sanottua ekotehokkuutta ja pohditaan maankäytön suunnittelun eri mahdollisuuksia niin kaupungissa, taajamissa kuin maaseudullakin. Olen selonteon linjausten kanssa täysin samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan ei tule asettaa eri asumismuotoja eriarvoiseen asemaan, vaan mahdollistaa niiden olemassaolo ja sopusointu nyt asetettavien tavoitteiden kanssa. Tavoitteisiin päästäksemme tarvitaan ohjausta, ja tätä voidaan tehostaa muun muassa kaavoituksen keinoin, jossa esimerkiksi paikkatiedon soveltava käyttö tarjoaa oivaa tukea.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä esiin asian, josta tulisi puhua paljon enemmän, eli puutalorakentamisen. Rakennusten ilmastokuormitukseen vaikuttavat merkittävästi materiaalit, ja siksi puu on erinomainen vaihtoehto betonille ja teräkselle. Puu on uusiutuvana rakennusmateriaalina ainutlaatuinen, ja sen energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys koko tuotteen kiertoajalla on ylivertainen. Puhuttaessa energiatehokkuudesta ja nollaenergiataloista korostuu rakentamisen elinkaariajattelu, ja tässäkin puu on aivan omaa luokkaansa. Mielestäni meidän tulee elvyttää puurakentamisen edistämisohjelma ja kannustaa puutalorakentamiseen Suomessa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Mahdollisuudet ja monitahoinen yrittäjäosaaminen ovat jo olemassa. Tämä voisi poikia myös seuraavan vientituotteemme.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta on asetettu tavoitteeksi, että Suomessa on vähennettävä päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

EU-maiden valtiovarainministerit eivät kuitenkaan ainakaan vielä tiistaina päässeet sopuun ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittamisesta. Keskeisin kiistakysymys unionimaiden välillä on kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittaminen. YK:n Kööpenhaminan kokouksessa on tarkoitus saada aikaiseksi Kioton ilmastosopimuksen korvaava uusi kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kunnianhimoiset tavoitteet yhdistettynä kansainväliseen valta- ja talouspolitiikkaan tulevat tekemään ilmastonmuutoksen torjunnasta erittäin haasteellista.

Herra puhemies! Ympäristöteknologian ja -osaamisen kehittäminen on Suomen kaltaiselle korkean teknologian maalle erinomainen mahdollisuus. Kansainvälisesti Suomi on arvostettu teknologiaosaaja, jonka painopiste on pitkään ollut uuden teknologian tutkimisessa ja kehittämisessä. Sen sijaan teknologian käyttöönotossa ja kaupallistamisessa meillä on ollut toivomisen varaa. Suomen on kaikin tavoin tuettava teknologian ja osaamisen kaupallistamista.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on joukkoliikenteen käytön lisäämistä kaavailtu muun muassa ottamalla käyttöön tienkäyttö- ja ruuhkamaksuja. Tuskinpa kuitenkaan pienillä ruuhkamaksuilla saadaan aikaan toivottua tulosta joukkoliikenteen käytön lisäämisessä. Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen edellyttää sen sijaan parempien ja sujuvampien julkisten yhteyksien rakentamista. Tällä hetkellä joukkoliikenne ei kykene tarjoamaan kilpailukykyisiä ja helppokäyttöisiä vaihtoehtoja, jotka houkuttelisivat autoilijoita. Valtaväylien varsille tulisi tarjota parempia vaihtoehtoja oman auton käytön ja joukkoliikenteen yhdistämiseksi. Esimerkiksi moottoriteiden varsille tulisi rakentaa paikkoja, joihin voi pysäköidä oman auton ja jatkaa sujuvasti joukkoliikenteellä keskustaan. Joukkoliikenteen kasvu edellyttää myös haja-asutusalueiden liikenneyhteyksien selvää kohentamista.

Herra puhemies! Maatalouden ja elintarviketuotannon on osaltaan sopeuduttava ilmastonmuutokseen ja sen torjumiseen tarvittaviin toimenpiteisiin. Maatalouden päästöjen merkittävä vähentäminen tulee vaatimaan tuotantomenetelmien kehittämistä koko elintarvikeketjussa. Se tulee vaatimaan myös jätteiden kierrätyksen ja energiakäytön lisäämistä sekä biohajoavan jätteen kaatopaikkakieltoa. Tärkeää on myös korvata eläinten tuontirehua suomalaisen bioenergian tuotannon sivutuotteilla. Lisäksi on saatava aikaan kulutustottumusten muutoksia. Tässä lähiruuan suosiminen on tärkeää. Näin säästetään sekä rahaa, energiaa että ympäristöä ja tuetaan paikallista yritystoimintaa ja tuotantoa.

Herra puhemies! Ympäristön sekä suomalaisen työn energian hinnan kurissa pitämiseksi ja energiaomavaraisuuden turvaamiseksi on lähienergian tuotantoa nykyisestä lisättävä. Massa- ja paperiteollisuuden alasajon vuoksi puuenergian tuotantoa ja puurakentamista on lisättävä, jotta voidaan hyödyntää metsiemme kasvua ja huolehtia nuorista metsistä. Kestävän kehityksen metsäpolitiikkaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan turvaamaan metsien kasvu, puuston pitkän tähtäimen hoitaminen sekä tarjoamaan raaka-ainetta bioenergian tuottamiselle ja metsäteollisuudelle. Näin ollen Kemera-rahoitukseen tehdyt lisäykset ovat olleet enemmän kuin perusteltuja. On luotava mahdollisuudet uudelle yrittäjyydelle monopoliyritysten hallitsemalle energia-alalle sekä samalla näin luodaan uusia työpaikkoja.

Herra puhemies! Suurten kaupunkien energiaratkaisut ovat ratkaisevassa roolissa Suomen päästötavoitteiden saavuttamisessa, ja niiden onkin tehtävä täydellinen suunnanmuutos energiantuotannon ratkaisuissa. Tästä hyvää esimerkkiä näyttää Suomen Turku, jossa jo neljännes energiasta tuotetaan uusiutuvalla polttoaineella.

Vielä lopuksi, herra puhemies: Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan teollisuuden ja kotitalouksien energian säästämistä, uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, ydinvoiman käytön lisäämistä sekä uuden teknologian kehittämistä. Suomen merkitys kokonaisuuden kannalta on varsin pieni, mutta voimme tehdä parhaamme oman ympäristömme säästämiseksi, voimme tehdä myös huoltovarmuuden turvaamiseksi sekä myös luoda samalla mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille teknologian kehittämisessä ja osaamisen myymisessä. Lämpeneminen voidaan rajoittaa siedettävälle tasolle vain välittömällä ja vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tähän yhteistyöhön on saatava sitoutumaan myös Yhdysvallat, Kiina ja Intia. Kymmenen vuoden viive toimien aloittamisessa voi tehdä tavoitteen saavuttamisen käytännössä mahdottomaksi.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Alkuun muutama sana tulevaisuusselonteon roolista.

Tulevaisuusselonteon tehtävänähän on luodata pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikan haasteita aina vuosisadan puoliväliin asti ja vähän pitemmällekin. Tulevaisuusselonteossa asetetaan maali, mihin Suomen pitää päästä päästöissään ja myös energiapolitiikassa osittain, ja siinä myös näytetään tienviittoja kohti tätä maalia. Mutta niitten konkreettisten askeleiden, konkreettisten päätösten, joilla kohti tätä maalia kuljetaan, paikka on hieman muualla kuin tulevaisuusselonteossa. Niitä paikkoja on ollut jo hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa. Vastaavasti näitä päätöksiä on tehty hallituksen talousarvioesityksissä ja niitä päätöksiä tehdään hallituksen päivittäisessä politiikassa, kun mietitään yksittäisiä veroratkaisuja tai yksittäisiä lakeja. Sellainen selonteko, jossa yksityiskohtaisesti päätettäisiin vaikka yksittäisten verojen tasoista tai kotitalousvähennyksen tai syöttötariffien muodosta, ei olisi selonteko lainkaan. Se ei olisi strategisesti ohjaava asiakirja. Se olisi pikemminkin puhelinluettelon paksuinen kooste kaikesta hallituksen toiminnasta, ja se ei myöskään olisi tulevaisuusselonteko, paino sanalla "tulevaisuus", koska silloin puhuttaisiin pääsääntöisesti lähivuosien poliittisista ratkaisuista, kun tulevaisuusselonteon tärkein tehtävä on avata sitä isoa haastetta, mihin meidän pitää päästä aina vuoteen 2050 asti.

Toisena haluaisin puuttua tähän ed. Ukkolan kiinnostavaan puheenvuoroon, jossa arveltiin, että tulevaisuusselonteko merkitsee meille paluuta 1950-luvun "vähäpätöiseen" yhteiskuntaan, niin kuin hän asian muotoili.

Oliko meillä 1950-luvulla Suomessa käytössä ledivaloja? Oliko meillä sähköautoja? Oliko meillä hiilen talteenottoa ja varastointia? Oliko meillä 5 megawatin suuruisia tuulivoimaloita? (Ed. Kangas: Hevosilla silloin ajeltiin!) Oliko meillä silloin videokonferenssiyhteyksiä tai toisen sukupolven biopolttoaineita? Meillä ei ollut mitään näistä eikä monia muitakaan niitä vähäpäästöisiä teknisiä sovelluksia, jotka tulevat ratkaisevasti helpottamaan vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymistä.

Kiitos juuri tämän kestävän teknologian, jota on näiden vuosikymmenien varrella kehitetty, jota nyt kuumeisesti kehitetään, ja hallitus myös tätä kehitystyötä tukee, meidän on mahdollista samaan aikaan leikata päästöjä kestävälle tasolle ja päinvastoin kohentaa suomalaisten hyvinvointia, parantaa meidän talouttamme ja ylipäätään viedä yhteiskuntaa eteenpäin. Vähäpäästöinen yhteiskunta ei siis ole vähäpätöinen yhteiskunta, jos toimimme fiksusti.

Vähäpäästöisessä yhteiskunnassa on myös monia muita etuja kuin pelkästään ilmastonmuutoksen torjuminen. Monet ilmastopäästöjä vähentävistä ratkaisuista voivat samalla parantaa meidän suomalaisten terveydentilaa. Jos saamme ihmisiä houkuteltua oman auton käytöstä kevyen liikenteen käyttäjiksi, silloin ihmisten terveydentila kohenee ja siitä on merkittäviä hyötyjä.

Tulevaisuusselonteko osoittaa, että kun siirrytään vähäpäästöiseen, kokonaan päästöttömäänkin energiatalouteen, me olemme samalla omavaraisempia energiantuotannossa, meidän energiaturvallisuutemme on parempi, me nojaamme enemmän kotimaisiin paikallisiin energiavaroihin. Tässä merkittävä hyöty jälleen kerran pelkkien päästövähennysten lisäksi.

Niin kuin monessa puheenvuorossa on hyvin tuotu esille, vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyminen tarjoaa meille valtavia mahdollisuuk- sia viherkaulustyöpaikkojen luomisessa, uusien vientimahdollisuuksien luomisessa, uusien yritysten rakentamisessa. Sen takia katson, että vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyminen saattaa pitkällä aikavälillä olla järkevää ihan riippumatta siitä, mitä mieltä olemme ilmastonmuutoksen torjumisesta. Kaikki nämä hyödyt ynnäten itse asiassa se suunta voi olla meille järkevä, meidän kansalaistemme hyvinvoinnin kannalta järkevä joka tapauksessa.

Kolmantena asiana tähän päästötavoitteeseen ja sen realistisuuteen. Muun muassa ed. Pentti Oinonen arveli, että tämä 80 prosentin päästövähennys olisi täysin epärealistinen. Hän ei tosin esittänyt yhtään argumenttia näkemyksensä tueksi, mikä sai miettimään, onko hän edes lukenut tulevaisuusselontekoa ja sen tausta-aineistoa, jossa on tarkasteltu, miten näinkin suuriin päästövähennyksiin voidaan päästä.

Tulevaisuusselonteossahan laadittiin neljä mahdollisimman erilaista polkua kohti sitä samaa maalia eli kestävää päästötasoa. Tulevaisuusselonteon skenaarioiden yksi keskeinen viesti on se, että meillä on todella hyvin monenlaisia erilaisia tapoja päästä kohti tätä vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Näistä neljästä skenaariosta yhdessä energian loppukulutus on suunnilleen nykytasolla vuonna 2050. Toisessa se on puolitettu. Yhdessä ydinvoiman käyttö kolminkertaistuu nykyisestä. Toisessa taas vastaavasti nykyinenkin ydinvoima ajetaan alas. Yhdessä liikennetarve kasvaa, toisessa laskee. Yhdessä sähköautojen osuus on sata prosenttia. Toisessa käytetään paljon kestäviä biopolttoaineita jne. Kaikille näille skenaarioille on kuitenkin yhteistä se, että energiatehokkuutta pitää parantaa ratkaisevasti kaikilla sektoreilla. Uutta kestävää teknologiaa pitää ottaa ripeästi käyttöön kaikilla sektoreilla. Uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä riippumatta siitä, mitä päätöksiä tehdään vaikka ydinvoimassa tai hiilen talteenotossa ja varastoinnissa, ja liikenteessä pitää ajoneuvoteknologiaa ja kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita kehittää nopeasti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämmöisessä selonteossa minusta on hyvä olla reaalipohjana se planeetta, jolla aiotaan tätä skenaariotoimintaa harjoittaa. Silloin on hyvä muistaa se, että maapallon historia on ilmastonmuutosten historia. Mitään muuta se ei olekaan. Suomen asema tässä ilmastonmuutosten historiassa on mielenkiintoinen.

Täällä on puhuttu paljon fossiilisista energianlähteistä. Arvoisa puhemies! Viimeinen jääkausi vapautti meidät fossiilisista energianlähteistä totaalisesti. Ne eivät ole olleet meitä rasittamassa eivätkä tätä skenaarion rakentelua pätkänkään vertaa. Ne pyyhittiin kokonaan pois. Kaikki nämä ongelmat me olemme ovelalla tavalla hankkineet itsellemme vaihtamalla osaamispääomaamme fossiilisiin energianlähteisiin, joita jääkausi ei pyyhkäissyt pois 10 000—30 000 vuotta sitten. Siis toisin sanoen, kun käännämme tämän asian toisinpäin, kaikki se, mistä täällä tähän mennessä on keskusteltu, mikä on tulevaisuuden pohjana, perustuu yksinomaan ja vain maan käyttöön tällä niemimaalla, jolla tämä valtio sijaitsee. Täsmälleen siitä on kysymys. Kun täällä ed. Tynkkynen muisteli elämäänsä 1950-luvulla ja sitä, mitä hän silloin havaitsi, havaitsiko hän led-valoja jnp.? Ei ollut nähnyt. Silloin täällä oli sitä, mitä ed. Tuulikki Ukkola muisteli, elikkä täällä oli maa- ja metsätaloutta jnp.

Arvoisa puhemies! Juuri siitä on kysymys nytkin. Kaikki nämä puheenvuorot, jotka puhuvat uusiutuvasta energiasta, ovat biotalouspuheenvuoroja, ja se kaikki on sitä samaa pohjimmaltaan, mitä oli 1950-luvulla täällä. Silloin meillä oli kestävän energiatalouden järjestelmä tässä maassa alusta loppuun saakka, ei mitään kestämätöntä. Me olemme luoneet siitä kestämättömän. Se on meidän aikaansaannoksemme reilun 50 vuoden tuloksena. Se on hyvä pitää mielessä. Kysymys on, arvoisa puhemies, siis yksinomaan, ainoastaan ja vain maankäytöstä. Teemme me mitä tahansa, sijoitamme tänne ydinvoimaloita ja piilotamme jätteitä tuonne kallioperään, käytämme peltomaata, metsämaata, joutomaata jnp., saaria ja niemiä ja luotoja, niin aina kysymys on maankäyttöratkaisusta, jossa kuitenkin Suomen kaltaisessa valtiossa keskeisessä asemassa on raivattu peltoala, jota on 2,25 miljoonaa hehtaaria, ja sitten on metsäalaa sen verran kuin sitä on. Kysymys on siitä, kuinka me sen alan tehokkaasti käytämme.

Minä olen erinomaisen pahoillani siitä, että kukaan ei ole luettanut asiantuntijoilla tämän selonteon maatalousosiota. Se on vaatimatonta tekstiä kerta kaikkiaan. En minä tiedä oikein, kuka ihme on sen ylipäätään tuottanut. Minä totean vaan, arvoisa puhemies, että kun yhdistetään kaikki ne maatalouden ongelmat, jotka Suomessa tällä hetkellä on, jotka ovat kaikki hyvin tulleet tämän iltapäivän aikana esille, niitten yhteinen ratkaisu koostuu siitä, että ravinteet ja bioenergia, joka on siinä primäärituotantona syntynyt, kierrätetään sillä tavalla, että ravinteita ei tarvitse muualta tuoda lisää paikalle vaan niitä ravinteita kierrätetään sillä samalla paikalla ja siinä samalla auringon energiaan perustuva yhteyttämistuote käytetään hyväksi, mikä tapahtuu tehokkaimmin biokaasulaitoksessa.

Arvoisa ministeri, se tarkoittaa sitä, että se ratkaisee yhden keskeisen osan. Meillä on jokin tehokas järjestelmä, joka on omaehtoinen tälle kansalle. Sitten voi tehdä siinä maankäytössä muita ratkaisuja, arvoisa ministeri, mutta tosi moka olisi se, jos me emme biokaasulle näitä syöttötariffeja tee niin, että 300 kilovolttiampeerin tasosta mennään selvästi sellaiselle tasolle, että se on alueellinen mahdollisuus, kyläkohtainen mahdollisuus täällä Suomessa kaikkialla, missä sitä halutaan toteuttaa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ed. Pulliainen nosti esiin tärkeän kysymyksen äskeisessä puheenvuorossaan, nimittäin sen, että tästä erinomaisesta valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta ilmasto- ja energiapolitiikasta, kohti vähäpäästöistä Suomea, kyllä melkeinpä jopa puuttuu maatalousosio. Minä muistuttaisin tässä yhteydessä nyt siitä energiastrategiasta, joka hallitukselta tuli. Se oli niin ikään muuten hyvä asiakirja viime keväänä, mutta maatalouden osuus oli todella vaatimaton, mahtoikohan se olla puolen sivun tai puolentoista sivun verran. Herääkin kysymys, onko valtioneuvoston piirissä lainkaan maatalouden asiantuntemusta, kun näistä energiapoliittisista ratkaisuista siellä väännetään.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Huomasin aivan saman asian ja totesin senkin, että selonteon asiantuntijaryhmässä maa- ja metsätalousministeriö ei ole ollut edustettuna. Se voi olla selitys, tai se on selitys. Eikä maa- ja metsätalousministeri ole ollut ministeriryhmässä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taustaksi: tulevaisuusselonteon asiantuntijaryhmään ei koottu edustajia joistakin järjestöistä vaan yksittäisiä asiantuntijoita heidän taustansa ja osaamisensa perusteella, ja on varmaankin totta, että sinne ei tämä maatalousosaaminen riittävästi painottunut.

Tästä prosessista: Ministerityöryhmähän koottiin niin, että hallitusryhmät nimesivät sinne edustajansa ja sitten on ollut kunkin hallitusryhmän asia päättää, ketkä ministerit siellä kunkin puolueen puolesta istuvat. Tulevaisuusselonteon luonnosta luetutettiin useilla asiantuntijoilla, se käsiteltiin muun muassa ministeriöiden yhteisen ilmastoyhdysverkon kokouksissa neljään otteeseen, ja tässä yhdysverkossa ovat edustettuina myös maa- ja metsätalousministeriön edustajat. Nämä kritiikit tästä maatalouden niukasta osuudesta varmaan nyt otetaan korvan taakse. Mutta meillähän on todellakin käsittelyssä myös hallituksen erillinen maaseutupoliittinen selonteko, jossa voidaan jatkaa näitten teemojen syventämistä ja käsittelyä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä nyt voin sanoa sen reilusti tässä, että minä tyrkytin asiantuntemustani, mutta ei kelvannut. Mutta sillä ei ole nyt tässä sen enempää merkitystä, sillä on ehkä muualla käyttöä sitten, maailmankaikkeudessa.

Mutta minä totean vaan, että olennaistahan on se, mihinkä se tieto projisoidaan. Ja tässä suhteessa minä olen ministerin kanssa samaa mieltä, mitä ministeri on täällä esittänyt eri yhteyksissä, että se pitää kokonaisuutena ajatella, kokonaisuutena miettiä, ja kysymys on myöskin logistisista järjestelmistä, on alueen asuttamisjärjestelyistä kysymys, on kaikesta mahdollisesta, koko yhteiskuntapolitiikka on kiinni tästä. Jos asutus keskittyy Uudellemaalle ja koko muu Suomi on ilman asukkaita, niin ei tästä tule yhtään mitään.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Energiapoliittinen asiantuntija ed. Tynkkynen tässä totesi, että tähän työryhmään, joka tätä tulevaisuusselontekoa valmisteli, koottiin asiantuntijat eri puolilta, ja kun ei maatalouden asiantuntijoita kukaan esittänyt ja niitä ei kukaan keksinyt tähän nimetä, niin sen takia maatalouden osuus on jäänyt näin vähäiseksi.

Mutta se, mikä on hyvää nyt tässä, on se, että ainakin pääministeri puheenvuorossaan kuitenkin on ottanut huomioon, että näissä talkoissa tarvitaan kaikki ja että maatalouden ja koko maaseudun, metsät ja metsätalous kaiken kaikkiaan mukaan lukien, merkitys on todella iso. Kun ed. Tynkkynen äsken myöskin totesi, että pannaan tämä korvan taakse, mitä tässä keskustelussa nyt on tullut esille, niin se on hyvä, (Puhemies: Minuutti!) ja me muistamme tämän, ja myöskin maa- ja metsätalousvaliokunta varmaan lausunnossaan sitten ottaa huomioon sen.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen oikeastaan tästä selonteosta on parempi vastaamaan kuin minä. Minä en ole tässä mukana mutta vastaan toki energiapolitiikan käytännön toteuttamisesta ja toimeenpanemisesta.

Mitä tulee ed. Pulliaisen äsken tekemään kuvaukseen, olen hänen kanssaan ihan samaa mieltä kaikesta keskeisestä. Haluan kuitenkin tämän maatilojen biokaasuraaka-aineen rooliin, siis sen kaiken lietteen ja kaiken muun, mitä sieltä voi saada, semmoisen pienen en sano täsmennyksen vaan ehkä kuvauksen sanoa, miten näen sen ja mitä asiantuntijoiden kautta on esille tullut, kun tätä on nyt pitkään valmisteltu, yli toista vuotta.

Se sanoma lyhyesti on se, että ei tavallaan sillä jätteellä, lietteellä, tällaisella erilaisella bioraaka-aineella, mitä siellä maatiloilla on, sen sähköntuotannon määrän kannalta ole juurikaan merkitystä, mutta sillä on suuri merkitys sen ympäristönäkökulman kannalta. (Puhemies: Minuutti!) Monta kertaa ne ovat siis ympäristörasitteita kaikki ne biohajoavat. Myöskin maatiloilla syntyy paljon sellaista lantaa, lietettä, jolleka ei enää järjellistä käyttöä välttämättä muuten löydy. Se on tietyllä tavalla osin jo tuo ravinne (Puhemies: Minuutti!) tietyissä tapauksissa haitta, ja sen takia on tärkeää ja järkevää, että siitä tehdään biokaasua, ja näin tullaan tekemään. Innostava syöttötariffijärjestelmä tullaan ottamaan käyttöön.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Tämä ministerin äskeinen puheenvuoro oli aivan mainio sisällöltään, koska Fingridhän ilmoittaa lehdistössäkin, että eihän sitä voi tällä tavalla hajautetusti tehdä, että heidän verkkonsa ei kestä sitä. Elikkä kiitoksia paljon todistuksesta. Minä tulen käyttämään sitä häikäilemättömästi joka ikisessä yhteydessä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on todellinen uhka. Sen seuraukset voivat olla arvaamattomia. Yksin merenpinnan nousu mannerjäätikön sulaessa voi hukuttaa valtavien ihmisjoukkojen kotiseudun. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa tutkijoitten mukaan ääri-ilmiöitä.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Siperia on samalla leveyspiirillä Pohjoismaiden kanssa. Lämpötilan eron Siperian ja Suomen välillä tuottaa Golfvirta, joka lämmittää Pohjoismaita. Suomen osalta pahimmassa ilmastoskenaariossa on puhuttu jopa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Golfvirtaan. Golfvirran kääntyminen voisi pahimmillaan kylmettää Suomea ainakin ikiroudan valtaaman Pohjois-Siperian tasolle.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja pahempien skenaarioitten estämiseksi on muitten rikkaitten maitten tavoin Suomenkin kannettava vastuunsa. Myös kehitysmaita on tuettava pienentämään päästöjä. Tässä tarvitaan globaalia vastuuta. Mukaan on saatava myös kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Intia, Brasilia. Myös Yhdysvallat on ratkaisevan tärkeä kumppani. Obaman puheet antavat toivoa, että Bushin itsekeskeinen aikakausi olisi Amerikassa ohi. Ilmastosopimuksesta puuttuu kuitenkin vielä USA:n allekirjoitus.

Arvoisa puhemies! Ilmastokeskustelussa on jäänyt huomiotta mustan hiilen eli noen osuus. Keskustelussa on ollut esillä se, että niin fossiilisten polttoaineitten kuin myös puun polton osalta vapautuu kasvihuoneilmiötä aiheuttavaa hiilidioksidia. Puun poltto katsotaan kuitenkin päästökaupassa ilmastoneutraaliksi, koska se on nopeasti uusiutuva luonnonvara. Puuta siis kasvaa samalla kun sitä hakataan. Kasvaessaan puu sitoo ilman hiilidioksidia. Poltosta syntyvällä mustalla hiilellä eli noella on kuitenkin huomattava rooli ilmastonmuutoksessa. Tutkimuksissa on selvinnyt, että tämä musta hiili on levitessään pienentänyt lumikenttien ja jäätiköitten heijastavuutta. Se on tummentanut lunta, mikä, kuten tiedämme, vähentää lumen heijastavuutta. Nyt auringonvalo sulattaa lunta ja jäätä yhä tehokkaammin. Kun lumen ja jään alta paljastuu tumma meri tai tumma maa, auringon lämpö jää yhä tehokkaammin maapallolle eikä heijastu pois avaruuteen. Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola on esittänyt valiokunnassa käydessään, että ilmastonmuutoksesta jopa 30 prosenttia aiheutuu juuri mustan hiilen leviämisestä.

Arvoisa puhemies! Ilmastoa eivät siis lämmitä yksin hiilidioksidipäästöt vaan myös poltosta savuna kaikkialle maapallolle leviävät pienhiukkaset ja noki. Puun poltto lisää pienhiukkasia erityisen paljon. Lähivaikutukset voivat myös olla ikäviä. Suomessa arvioidaan, että vuosittain kuolee noin tuhat ihmistä pienhiukkasten takia.

Arvoisa puhemies! Suomi ei kuitenkaan yksin voi pelastaa maapalloa. On ajateltava myös kotimaisia työpaikkoja. Ei voi olla niin, että kaikki tuotanto siirretään Kiinaan, missä päästöt ovat Suomeakin suuremmat. Siellä ei piipuista nousevaa savua puhdisteta senkään vertaa kuin Suomessa. Kiinassa valiokuntamatkalla käydessään ministeri kertoi, kuinka Kiinan energiatarve on loputon ja kuinka joka viikko käynnistetään uusi hiilivoimala. Kun hyödykkeitä kuljetetaan merien takaa, myös kuljetukset aiheuttavat suuria ympäristöpäästöjä. Esimerkiksi Australiasta rahdattu kivihiili pitää korvata suomalaisella energialla. Turve on hyvä vaihtoehto korvaamaan kivihiilen. Myös puuta voidaan polttaa, mutta niin, että se ei ole pois metsäteollisuudelta. Turpeen etu on myös se, että sitä on vielä useiksi sadoiksi vuosiksi poltettavaksi.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen kannalta hyviä energiaratkaisuja ovat tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinenergia. Suomi ei ole investoinut tuuli-, aurinko- ja vesivoimaan riittävästi, jotta olisimme saaneet niitten rakentamisessa korkean osaamisen hyödyntämää etulyöntiasemaa, tai ainakaan ei ole saatu sitä uutta Nokiaa. Ydinvoima on mittakaavaltaan ylivoimainen energianlähde. 2020-luvulla tarvitsemme kaksi uutta ydinvoimalaa korvaamaan käytöstä poistettavat ydinvoimalamme. (Puhemies: 5 minuuttia!) Suomi tuo myös yhden ydinvoimalan verran ydinsähköä vanhoista venäläisistä reaktoreista. Tästä tuonnista on päästävä kotimaiseen tuotantoon. Ydinvoimareservaattia sen sijaan Suomesta ei pidä tehdä, eikä ydinvoimaa pidä rakentaa vientiä varten.

Mats Nylund /r:

Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Som vi hörde av riksdagsledamot Pulliainen, så för 50 år sedan var Finlands självförsörjningsgrad gällande energiproduktionen 80 procent, och i dag är den 30 procent. Den inhemska energiproduktionen har långa anor och den potential som våra skogar, åkrar och torvmarker har i dag och i framtiden är enorm. Det är positivt att regeringen ställt som mål att öka självförsörjningsgraden inom energiproduktionen.

Finland är en föregångare när det gäller skogsskötseln. En tredubbling av tillväxten på 100 år, samtidigt som skogsindustrin mångdubblat sin virkesanvändning, är en sann framgångssaga. Det finländska spetskunnandet och det system för hållbart skogsbruk som finns i Finland bör utnyttjas till fullo när det gäller att på 40 år minska växthusgaserna med 80 procent i jämförelse med utsläppen 1990.

Arvoisa puhemies! Suomi on edelläkävijä, kun on kyse metsänhoidosta. Kasvun kolminkertaistaminen 100 vuodessa, samalla kun metsäteollisuuden puunkäyttö on moninkertaistunut, on todellinen menestystarina. Suomalaista huippuosaamista ja Suomen kestävän metsätalouden järjestelmää on hyödynnettävä kokonaan, kun kasvihuonepäästöjä on 40 vuodessa leikattava 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Kemera-tukea, kestävän metsätalouden tukea, on hyödynnettävä uusiutuvan energian kustannustehokkaan käytön lisäämiseksi. Eli meillä on selvä järjestelmä käytettävissä. Käyttämällä hyväksi Kemera-tukea tulemme saamaan jopa 3—4 kertaa enemmän energiaa investoitua euroa kohti kuin esimerkiksi investoimalla euron tuulivoimaan. Se ei tarkoita, että tuulivoima on huono ollenkaan, mutta tällä on merkitystä myös. On pidettävä huolta siitä, että Kemeralle taataan riittävät resurssit, etteivät tuet lopu kesken kaiken. Metsä on valttikorttimme.

Ilmasto- ja energiapoliittisena kysymyksenä myös turve on tärkeä Suomelle, erityisesti energian omavaraisuusasteen kannalta. Turvetalous on, samoin kuin metsätalous, sekä alueellista että paikallista. Se liittyy kysymyksiin, jotka koskevat omavaraisuutta, valmiutta ja haja-asutusalueiden kehitystä. Sekä turpeella että metsäpolttoaineilla on se ominaisuus, että luonto asettaa ne käyttöömme omalla voimallaan, ja niillä on arvokkaita synergiavaikutuksia yhteispoltossa. On tosiasia, että turpeen lisääminen metsäpolttoaineiden poltossa on tehostanut lämmitystä ja vähentänyt ongelmia, jotka liittyvät pannujen sintraamiseen, kuonanmuodostukseen ja syöpymiseen.

Suomen 9,6 miljoonan hehtaarin turvemaista 47,7 prosenttia on luonnontilassa ja 52,3 prosenttia on ojitettu. Tällä hetkellä energiantuotannossa hyödynnetään alle yksi prosentti Suomen turvemaista. On huomionarvoista, että jokaisella energiantuotantoa varten turvetuotantoon sijoitetulla eurolla on kerrannaisvaikutus, joka tuottaa kolme euroa kotimaiselle taloudelle ja työllisyydelle.

Arvoisa puhemies! Suomessa ulkomailla tuotetun energian osuus on 70 prosenttia ja suurin osa tuodaan Venäjältä, pääasiassa fossiilisia polttoaineita. Tämä on kestämätöntä. Energiatehokkuutta ja kotimaista energian- ja bioenergiantuotantoa on vahvistettava sekä kepillä että porkkanalla. Energia- ja veropolitiikan on vastedes tuettava sekä kotimaisen bioenergian tuotantoa ja saatavuutta että sen kulutusta.

Ärade talman! Landsbygdens möjligheter för bioenergiproduktion är oerhörda. Jag har tidigare påpekat värdet av inhemsk bioetanolproduktion. För tillfället behövs 500 000 hektar åkerareal inte till livsmedelsproduktion. Samma areal kunde utnyttjas för energiproduktion. En eller flera etanolfabriker skulle balansera upp vår spannmålsmarknad, som för tillfället är mycket snedvriden, och i stället för export av spannmål till lågt pris kunde vi utnyttja oss av biobränsle i våra fordon. Som biprodukt skulle vi få ett värdefullt proteinfoder som skulle ersätta importerade foder.

Enligt den internationella energiorganisationen Iea kommer världens energiförbrukning att öka med två tredjedelar under de närmaste 30 åren i takt med att levnadsstandarden ökar och populationen växer. I Finland utnyttjar vi 70 procent utländsk energiproduktion. Största andelen importeras från Ryssland och utgörs av fossila bränslen. Det är ohållbart. Vi måste förbättra energieffektiviteten och den inhemska energi- och bioenergiproduktionen med både käpp och morot.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos ei jätä ketään meistä kylmäksi. Edessä voi pahimmillaan olla lisääntyvä määrä kriisejä ja sotia sekä eriarvoistumisen ja köyhyyden lisääntymistä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kunnianhimoiset linjaukset vähäpäästöisestä Suomesta edellyttävät meiltä merkittäviä toimia omien päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi. Toisaalta uuden teknologian suunnittelu ja käyttöönottaminen sekä uudenlaisen biotalouden edelläkävijyys voivat tarjota Suomen kaltaiselle teknologiamaalle merkittävät vientimahdollisuudet tulevaisuudessa.

Keskeisessä osassa Suomen ilmastotavoitteissa on energiantuotanto. Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää parantamalla tuotannon ja siirron tehokkuutta, siirtymällä vähäpäästöisiin polttoaineisiin, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta merkittävästi nykyisestä, ottamalla käyttöön uusi teknologia hiilen talteenottoon ja varastointiin sekä käyttämällä perusvoimaratkaisuna ainakin vielä toistaiseksi ydinvoimaa. Merkittäviä ja kaikkein edullisimpia tuloksia on saatavissa puolestaan energiatehokkuuden parantamisesta ja energiansäästöstä.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä suurin potentiaali uusiutuvan energian lisäämiseen on selonteon mukaan tuulivoimassa. Tuulivoiman tuottaminen Suomessa on kuitenkin valitettavan kallista ja energiatehokkuudeltaan vaatimatonta. Lisäksi tuulivoima tarvitsee tuekseen nopeasti ja tehokkaasti käytettävää säätövoimaa, jonka rakentamiseen ei näytä löytyvän järkevää poliittista tahtotilaa. Paras vastaus säätövoimaksi olisi vesivoiman käytön tuntuva lisääminen hallitusohjelman mukaisesti. Vesivoima on tehokas ja taloudellinen tapa tuottaa puhdasta, uusiutuvaa energiaa, jonka rakentamiseen ei tarvita yhteiskunnan tukieuroja.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan tulvauhkaan voitaisiin niin ikään varautua vesivoiman rakentamisen avulla, johon Suomessa tulee tulvadirektiivin perusteella jo valmistautua. Valitettavasti kaivautuminen vanhoihin poteroihin näyttää estävän järkevän vesivoiman rakentamisen mahdollistavan vesilainsäädännön toteuttamisen tai ainakin viivyttävän sitä. Tuulivoiman säätövoimaksi kelpaavat mieluummin vaikka diesel- tai kaasuturbiinivoimalat puhtaan ja päästöttömän vesivoiman sijaan. Tämä on paitsi tulevaisuusselonteon hengen vastaista myös täysin järjetöntä politiikkaa, jonka sähkönkuluttajat kalliisti maksavat.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta selonteko piirtää varsin myönteisen kuvan. Ydinsähkö on päästötöntä, ja sen lisääminen voi korvata jatkossa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa. Uusilla ydinvoimatekniikoilla tavoitellaan parempaa hyötysuhdetta niin energiantuotannossa, uraanin käytössä kuin ydinjätteen määrässä sekä etsitään keinoja investointikustannusten pienentämiseen. Ydinvoiman ilmastohyötyjä voidaan puolestaan parantaa entisestään hyödyntämällä lauhdevesi kaukolämmön tuottamisessa. Tämä on käytännössä mahdollista vain Helsingissä ja tarkoittaisi pääkaupungin lämmitykseen käytettävän hiilivoiman korvaamista. Olisiko tämä edes teoriassa mahdollista, on hyvä ja samalla ajankohtainen kysymys.

Selonteossa kiinnitetään huomiota myös mahdollisuuksiin korvata ydinvoima. Yksi tällainen vaihtoehto on fuusioreaktori, joka olisi mullistava ratkaisu maapallon energiantuotannossa. Tämän ja muiden mahdollisten vaihtoehtoisten energiaratkaisujen aika on kuitenkin vasta vuosikymmenten päässä, ja siihen asti ydinvoima pysyy mukana keskeisenä vaihtoehtona perusvoimaratkaisuksi turvallisuusriskeistä ja ydinjäteongelmasta huolimatta.

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikassa voi myös tukea aluepoliittisia tavoitteita uusiutuvaan energiaan pohjautuvalla hajautetulla energiantuotannolla. Hajautettu energiantuotanto hyödyntää paikallista energialähdettä erityisesti maaseudulla biomassalähteiden käytön kautta. Energiaomavaraisuuden ja ympäristön kannalta hajautettu bioenergian tuotanto on kestävä ratkaisu ja edesauttaa osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta.

Energiantuotannon jälkeen toiseksi tärkein päästölähde Suomessa on liikenne, jonka osuus kaikista päästöistä on vajaa viidennes. Liikenteessä tarvitaan panostuksia joukko- ja kevyen liikenteen edistämiseen. Suurimmat päästövähennykset liikenteessä voidaan saavuttaa kuitenkin ajoneuvoteknologian avulla. Suomessa on lainsäädännöllä, etenkin verotuksella, tuettava hybridi- ja sähköautojen käyttöönottoa. Samalla on kuitenkin selonteon linjauksen mukaisesti muistettava, että autoilua ei pidä vaikeuttaa alueilla, joilla se on tosiasiallisesti ainoa vaihtoehto liikkumisessa.

Myös asumisessa olisi löydettävä energiaomavaraisuutta tukevia kannustimia. Kehitys kulkee nyt kovaa vauhtia passiivienergiataloista kohti nollaenergiaratkaisuja. Tulevaisuuden visio on plusenergiatalo, jossa tuotetaan jopa ylimääräistä energiaa toimitettavaksi kantaverkkoon. Omakotitaloasukas voisi siis toimia energian myyjänä ja saada tuottamastaan sähköstä korvauksen.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva selonteko on tervetullut linjaus oikeaan aikaan. Selonteko kokoaa yhteen tutkimustietoa ja tyypittelee joitakin skenaarioita, joiden kautta tulevaisuutta voi pohtia. Kööpenhaminan ilmastokokous on nurkan takana, ja tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntyy päivä päivältä.

Selonteon tavoitetta — vuoden 1990 tasosta 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä — on jo ehditty luonnehtia vaatimattomaksikin, mutta mikään ei tietenkään estä tavoitteitten kiristämistä tarpeen mukaan matkan varrella. Vähennysten aikataulu tarkentunee osaltaan ilmastoneuvotteluiden tuloksena, jolloin selviää myös se, vähennetäänkö päästöjä etu- vai takapainotteisesti. Riskinä takapainotteisessa vähentämisessä on, että emme voi tietää, ylittyykö joku herkkä ja kenties peruuttamaton kynnys, jos toimia lykätään. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti olisi parempi toimia mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Toisaalta teknologian kehittymiseen liittyvät päästövähennykset eivät välttämättä ole vielä kaikilta osin edes mahdollisia. Kööpenhaminassa onnistuminen on kuitenkin täydellisen välttämätön asia, jotta päästään lähtemään oikeaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan niin mittavista toimista kuin nyt puhutaan, kyse on väistämättä myös rahasta. Ilmastonmuutosta voi lähestyä myös kylmän rationaalisesti miettimällä, kuinka paljon mitääntekemättömyys maksaisi. Vaikka laskun loppusummasta voidaan kiistellä, on selvää, että torjuntatoimet tulevat olennaisesti halvemmiksi kuin pelkkä odottaminen. Tämä käy myös selonteosta ilmi.

Maapallon liiallisen lämpenemisen estämiseen suunnattavia varoja voi ajatella toki myös velanmaksuna. Jälkikäteen tarkasteltuna suhteellisen halvoilla fossiilisilla polttoaineilla vaurastuneet maat ovat ottaneet ekologista velkaa, joka lankeaa maksuun nyt, kun ilmastonmuutos voimistuu ja polttoaineiden käytön negatiiviset puolet tulevat yhä selvemmin esiin. Velanmaksuun joutuvat tässä myös maat, jotka eivät ole velkaa ottaneet. Kehitysmaita on siis tuettava. Oikeudenmukaisen vähennystavoitteen neuvotteleminen jokaiselle maalle on valtava diplomaattinen haaste, jossa rikkailla teollisuusmailla on suurin vastuu.

Arvoisa puhemies! Selontekoa lukiessani huomio kiinnittyi ydinvoiman osuuteen päästövähennyksissä. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli Ipcc arvioi, että ydinvoiman osuus sähköntuotannosta voisi kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 16 prosentista 18 prosenttiin. Pelkästään ydinvoiman varaan ei siis tämän mukaan voi vähähiilistä yhteiskuntaa rakentaa. Fuusiovoima puolestaan tuntuu olevan edelleen 50 vuoden päässä kaupallisesta käyttökelpoisuudesta. Aika näyttää, liukuuko ajankohta, kuten aiemmissakin ennustuksissa. Mutta siltä näyttää, että ratkaisun avaimet tähän hätään ovat muualla kuin ydinvoimassa, saati fuusiovoimassa.

Arvoisa puhemies! Selonteko on kokonaisuutena ansiokas, ja sen pohjalta on hyvä jatkaa. Tarvitaan sekä tutkimustietoa että käytännön toimia. Esimerkiksi ruuan ilmastovaikutuksista kaivataan tarkempaa tutkimusta sekä ohjeita kuluttajille. Jokainen osaa valita energiatehokkaimman pesukoneen ja kohta ehkä myöskin asunnon, mutta jokapäiväisen ravinnon osalta valistu-nut kuluttaminen on vielä aika vaikeaa. Valinta kotimaisen omenan tai ulkomaisen päärynän välillä jää kuitenkin näpertelyksi, mikäli Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistuu eikä maailmanlaajuisia sekä riittävän tiukkoja päästövähennystavoitteita saada sovittua.

Vaikka ilmastonmuutoksen torjuntaan tai ainakin lievittämiseen tarvittaisiin valtavia rahasummia, on finanssikriisi osoittanut, että kyse on ehkä sittenkin pääsääntöisesti tahdosta. On esitetty arvio, että maailman suurimmissa talouksissa talouskriisin torjuntaan on käytetty maailmanlaajuisesti 7,4 biljoonaa eli tuhatta miljardia euroa eli noin 6 800 euroa näiden maiden jokaista asukasta kohden. Olemmeko valmiit samaan ilmastokysymyksessä?

Arvoisa puhemies! Lähes päästötön yhteiskunta saattaa kuulostaa vielä utooppiselta, mutta todennäköisesti yhtä epätodennäköisiltä ovat aikanaan kuulostaneet konevoimin liikkuvat laivat, lentokoneet ja langaton viestintä. Mielikuvitus on merkittävä osa innovaatioprosessia. Arvoisa puhemies! Nyt kaivataan sekä mielikuvitusta, rohkeutta että ennen kaikkea päätöksiä.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko katsoo kauas ja asettaa erittäin kovia tavoitteita. Selonteon päästötavoite on niin mittava ja suuria muutoksia ja innovaatioita eri sektoreille vaativa mukaan lukien kansalaisten elämäntavat, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Ilmastonmuutokseen varautuminen tulee olemaan myös erittäin mittava informaatio- ja neuvontahaaste, joka vaatinee myös selkeää koordinointia ja neuvontatahojen määritystä, ja mukaan talkoisiin on tietysti saatava laajasti monet monet eri tahot.

Kun nyt tuloksia päästövähennysten osalta haetaan, on syytä keskittyä erityisesti siihen, millä saadaan aikaan suuria vaikutuksia. Vaikkakin kaikki toimet ovat tärkeitä ja ne myös voivat täydentää toisiaan, niin osa toimenpiteistä on toisia vaikuttavampi.

On hyvä huomata, että esimerkiksi 100 000 omakotitalon siirtyminen öljylämmityksestä pellettiin vähentää hiilidioksidipäästöjä sata kertaa enemmän kuin paljon puhutun Kehäradan vaikutukset. Kivihiilen käyttö on polttoaineista määrällisesti maamme suurin päästölähde, ja sen korvaamisen päästöttömillä tulisi olla hyvinkin ensisijaisia tavoitteita.

Turve on kokonaisuudessaan huomattavasti vähäisempi päästötekijä, ja onkin todettava, että turpeen energiakäytön jatkaminen mahdollistuu, kun polttoteknologiaan kytketään hiilidioksidin talteenotto tai hyödyntäminen muuhun käyttöön. Tämä vaatii merkittävää tuotekehityspanostusta, mutta mahdollisuudet muun muassa vientiosaamiseen ovat tällä sektorilla erittäin hyvät. Voidaan ehkä puhua jopa tietyllä tavalla tulevaisuuden Nokiasta.

Kuten todettua, päästöjen vähennys muodostuu monista erisuuruisista toimenpiteistä. Asumiseen liittyvää energiatehokkuutta voidaan jo nykyteknologian vaihtoehdoilla parantaa esitetyn mukaisesti, mutta se edellyttää muun muassa rakentamiseen liittyvän ohjauksen kokonaisvaltaista ja konkreettista kehittymistä vastaavasti. Erityinen haaste on tietysti saada tavoitteet ulotettua yksittäisten ihmisten tasolle yhtäläisesti ja tasa-arvoisesti koko valtakunnassa ja vielä meidän kaikkien kukkarolle sopivasti.

Hallitus on sopinut politiikkariihessä aiemmin niin sanotun kasvualoitteen valmistelun käynnistämisestä. Pääministeri on puhunut niin sanotusta talouden kolmannesta tiestä, jossa kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen on yksi keskeisiä talouden tukielementtejä jatkossa. Eli luonnonvaroja, jotka ovat meillä vajaakäytössä, tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin kestävällä tavalla. Energiaomavaraisuutemme on luokkaa 30 prosenttia, eli olemme todella riippuvaisia energian tuonnista ja erityisesti raakaöljyn tuonnista. Tähän on ehdottomasti saatava muutos, ja se edellyttää erittäin rohkeaa energiapolitiikkaa. Samalla meidän tietysti täytyy tavoitella ykköspaikkaa maailmassa ilmasto- ja energiateollisuuden huippuosaajana.

On ollut monella tavalla myönteistä havaita, että tämänkin vaalikauden aikana vallinnut laajasti keskittävän yhdyskuntarakenteen vaatimus on lieventymässä. Olen näin ymmärtämässä myös tämän selonteon eri linjauksia, ja samaahan painotti myös ympäristövaliokunta todetessaan talousarviolausunnossaan, että yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve ja keinot ovat erilaiset erilaisissa yhdyskunnissa ja maan eri osissa. Lisäksi tulisi ottaa huomioon teknologian kehitys yhdyskuntarakenteen eheyttämisvelvoitteen tavoitteen vaikuttavuutta arvioitaessa. Onhan nimittäin selvää, että liikenneteknologia menee rajusti eteenpäin ja siihen pitää satsata taloudellisia resursseja. Autojen moottoriteknologiaa kehitetään, polttoaineisiin tulee vaihtoehtoja, biopolttoaineet yleistyvät, keskikulutus laskee, sähköautot yleistyvät jne. jne., ja kaikki tämä teknologian kehitys mahdollistaa, toisin kuin monesti ajatellaan, yhdyskuntarakenteen pitämisen monipuolisena, jolloin mahdollistuu helposti myös ekologinen energiahuolto.

Jari  Larikka  /kok:

Arvoisa puhemies! Olemme tänään saaneet ymmärtää moneen kertaan, että nyt on se viimeinen hetki tehdä ympäristön ja ilmaston tulevaisuuden parhaaksi oikeita ratkaisuja. Tätä samaa on kuultu jo pitkään ja kuullaan varmasti jatkossakin. Selontekokin nojaa osin siihen.

On vain niin monta tapaa tehdä oikeita ratkaisuja. Mutta voidaanko enää valita, mitä keinoja käytetään, vai onko otettava kaikki keinot käyttöön, kaikki ne helpot, vaikeat, kalliit ja halvat? Jos tosissaan halutaan yrittää ratkaista ympäristön ja ilmaston ongelmat paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla, ei vaihtoehtoja ole. Ensinnäkin on hyväksyttävä se tosiasia, että uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuulivoimaa, aurinkoenergiaa, vesivoimaa ja bioenergiaa, ei voida enää asettaa ydinvoiman kanssa vastakkain. Jos päästöttömän energian haasteista halutaan selvitä, on pystyttävä lisäämään näitä kaikkia eri muotoja.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin aika merkillistä, ettei yhdestä energiatuotannon osasta eli ydinvoimasta saisi käydä keskustelua kiihkottomasti. Kummallista se on siksi, että vaikka satsaisimme kuinka merkittävästi uusiutuviin energiamuotoihin, niin siitäkin huolimatta tulevaisuudessa päästötöntä kotimaista ydinenergiaa tarvitaan paljon lisää.

Muita tulevaisuuden energiahuoltoon vaikuttavia ja sen järjestämisessä huomioitavia tosiasioita on sekin, että Venäjältä tuodaan Suomeen energiaa jo nyt yhden ydinvoimalan verran. Kun Venäjän talous lähtee nousuun, voi tämän saanti olla epävarmaa, tarvitseehan Venäjäkin energiaa kehittyäkseen. Lisäksi Suomesta poistuu lähitulevaisuudessa kaksi voimalayksikköä, joiden tuotanto on pystyttävä korvaamaan kotimaisin päästöttömin voimin. Teemme nyt siis ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen, jopa 40—50 vuoden päähän, eikä se ole väärin, vaan se on meidän velvollisuutemme.

Sanottakoon nyt vielä kerran se, että kokoomus kannattaa uusiutuvan energian tuntuvaa lisäystä. Haluamme lisää tuulivoimaa, bioenergiaa ja vesivoimaa niin paljon kuin se on tarpeen EU:n uusiutuvien energialähteiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta sellaista virheellistä kuvaa kansalaisille ei saa antaa, että niillä olisi tässä piikki loputtomasti auki. Ei, kaiken tämänkin on tapahduttava kustannustehokkaasti ja muistaen, että laskun päätöksistä maksaa aina suomalainen, sinä, minä sekä jälkikasvumme.

Arvoisa puhemies! Kun kaikki nämä faktat otetaan huomioon ja lopetetaan tämä eri vaihtoehtojen ideologisointi, niin silloin on aineksia muodostaa kohtuullinen tulevaisuuden energiapaketti, siis sellainen, joka on kansainvälisesti mallikelpoinen, turvaa teollisuuden ja väestön energiantarpeen ja on vielä hinta—laatu-suhteeltaan sellainen, että suomalainen sen haluaa ja voi ostaa. Olemmehan nyt menossa kohti päästötöntä Suomea.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Statsrådets framtidsredogörelse om klimat- och energipolitiken stödjer de mål som Europeiska unionen har fastställt. För att nå dessa mål krävs att utsläppen minskar radikalt också i Finland. Ökningen av förnybar energi och nedskärningen av utsläpp är juridiskt bindande förpliktelser för EU:s medlemsstater.

I statsrådets framtidsredogörelse om klimat- och energipolitiken drar statsrådet upp riktlinjerna för målen och åtgärderna som visar vägen mot ett välmående och utsläppssnålt Finland. Enligt statsrådets vision ska Finlands utsläpp minskas med minst 80 procent från 1990 års nivå fram till 2050 inom ramen för det internationella samarbetet. Denna nedskärning är inte möjlig med de nuvarande energiformerna. Ett av målen är att fortsätta ökningen av den förnybara energins andel så att den år 2050 är minst 60 procent av den slutliga energiförbrukningen. Kraven som klimatförändringen ställer på oss är omfattande och vi bör se till att vi gör allt vi kan för att nå dessa mål.

Jag vill för min del fästa uppmärksamheten vid den förnybara energikälla som utvecklats föredömligt på Åland, nämligen vindkraften. Erfarenheterna är positiva och för tillfället finns 20 procent av Finlands vindkraft på Åland. Enligt statsrådets redogörelse ligger den stora potentialen på medellång eller lång sikt i vindkraften. För närvarande planeras och utreds flera vindkraftsprojekt motsvarande mer än 5 000 megawatt i vårt land. Den tekniska potentialen är flerfaldigt större och de största utmaningarna på lång sikt gäller hur vindkapaciteten ska kopplas till elnätet.

En ökning av den förnybara energin förutsätter att energiformen blir ekonomiskt mer attraktiv än de utsläppsgenererande energiformerna. Detta kan uppnås genom olika styrmedel såväl för att göra den förnybara energin mer lönsam, till exempel genom inmatningstariffer på det sätt som arbets- och näringsministeriets arbetsgrupp nu föreslagit för vindkraft. Man utgår från att den som smutsar ned ska betala, i detta fall alla elförbrukare. Den infallsvinkeln ger betydligt starkare incitament till enskilda människor att hitta på nya lösningar och göra något åt saken.

Ålands 22 vindkraftverk har hittills byggts på de allra bästa platserna med låga etableringskostnader och goda vindförhållanden och det med gott ekonomiskt resultat. Ett avsevärt tekniskt och ekonomiskt kunnande har förvärvats under mer än ett decennium. Kunskapen om förnybar energi inom de nordiska länderna bör vi ta vara på i kampen mot klimatförändringen. Det finns potential att bygga ut vindkraften så att till exempel ett område som Åland kan blir självförsörjande av el. Till och med så att vi kan köra våra bilar med el eller använda vätgas i stället för bensin och värma våra hus med el från vindkraft i stället för olja. Vindkraftverken borde inte ses som en miljöbelastningsfråga utan som en miljötillgång.

Herr talman! Klimatförändringen är en utmaning utan liknelser. Med åren har vi vant oss med en livsstil som inte är varaktig, och nu måste vi ta ansvaret för de effekter som den moderna livsstilen orsakat. Låt oss fokusera på förnybara energimodeller så att följande generationer också får njuta av den rika natur som vi vuxit upp med.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Ensin kiitokset. Kiitos siitä, että ilmasto- ja energiapolitiikan pitkän aikavälin suunnittelu valittiin tulevaisuusselonteon aiheeksi. Kiitos myös kansalaisia osallistavasta valmistelutavasta. Tulevien sukupolvien kannalta tärkeämpää asiaa tuskin on.

Tavoite päästöjen leikkaamiseksi 80 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä on kannatettava. Myös tavoitteet Suomen nostamiseksi ilmastonsuojelun edelläkävijäksi ja ilmastopolitiikan aktiiviseksi kansainväliseksi toimijaksi ovat erittäin kannatettavia. Tavoitteet ovat haasteellisia. Ne edellyttävät radikaaleja muutoksia tuotanto- ja kulutusrakenteisiin sekä mittavia investointeja teknologian kehittämiseen, tutkimukseen ja koulutukseen. Kansalaisten tuki on välttämätön.

Uusiutuvan energian tuotannossa vähäpäästöisen liikenne- ja muun teknologian kehityksessä sekä ympäristöään saastuttamattomassa maataloudessa Suomi on sukupolven jäljessä todellisista edelläkävijöistä. Yksittäisiä poikkeuksia onneksi on. Suomalainen poliittinen kulttuuri luo suuria keskitettyjä ja yhdenmukaistettuja valtajärjestelmiä. Yhden Kekkosen, yhden Lipposen tai yhden Kataisen kumartaminen on liiankin tuttua tutuin seurauksin. Tämä poliittinen kulttuuri on nyt johtamassa yksisilmäiseen vai pitäisikö sanoa kolmisilmäiseen ydinenergian vaihtoehdottomuutta korostavaan energiapolitiikkaan. Tämä energiapolitiikan näköeste tulppaa vaihtoehtoisiin energialähteisiin pohjautuvan energiapolitiikan kehitystä. Samalla se varmistaa nykyisen talouseliitin edut hamaan tulevaisuuteen. Me tarvitsemme uusia kestävän kehityksen energiaratkaisuja, tukia niitä koskeville suomalaisille innovaatioille, laaja-alaiselle tuotannolle ja käyttöönotolle sekä globaalille markkinoinnille.

Arvoisa puhemies! Tanskan tuulienergiaratkaisut eivät olisi voineet syntyä Suomessa. Vieläkään meillä ei ole sähköntuotantoon kannustavia syöttötariffeja. Muutama vuosi sitten maanviljelijää, joka valmisti omalla tilallaan lietelannasta autoonsa biopolttoainetta, rangaistiin sakkoverolla. Tukholmassa sähköautoa voi käyttää helposti. Suomessa tullaan perässä jollain aikataululla ehkä. Radikaali ilmastopolitiikka on tarpeen, mutta se tarvitsee kansalaisten tuen. Tämä on mahdollista, jos vähäpäästöiselle liikenteelle, energiatehokkaalle rakentamiselle, vaihtoehtoiselle energiantuotannolle, luonnonmukaiselle maataloudelle ja ekometsätaloudelle luodaan selkeitä kannustimia. Kansalaiset tahtovat rakentaa talonsa energiatehokkaasti, kierrättää jätteensä, suojella luontoa ylisukupolvisesti ja toimia muutoinkin järkevästi.

Ilmastopolitiikan kannustinvalikoimaan tulee kuulua keinoja, joilla yhdyskuntia, pienyrityksiä ja kotitalouksia ohjataan hajautetusti vähäpäästöisiin energia- ja teknologiaratkaisuihin. Maatiloista voi tulla energiaomavaraisia ja jopa energian tuottajia. Kansalaiset voivat oppia ilmastovastuullisiksi kuluttajiksi. Hajautettu energiantuotanto on hajautettua valtaa. Energiantuotannon hajauttaminen lisää turvallisuutta ja levittää ta-loudellisia hyötyjä monille. Se ylläpitää ja elvyttää maaseudun elinvoimaisuutta. Hajautettu vähäpäästöinen energiantuotanto tulee saada osaksi Suomen kansallista ja kansainvälistä ilmastoenergiapolitiikkaa sekä kehitysyhteistyötä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa on monia hyviä tavoitteita ja asioita. Lähtökohtana tavoite, että päästöjä tulee vähentää 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, on ehdottoman tärkeä, ja se on linjassa ilmastotieteen kanssa, joten hienoa, että Suomi vihdoin tämän tavoitteen hyväksyy. Ongelmana on kuitenkin se, että aiempi ilmastostrategia eli todellisuus ja tämä selonteko ovat ristiriidassa mittakaavoiltaan muun muassa energiasäästön osalta. Strategia toteutui hyvin paljon vaatimattomammalla mittakaavalla ja kunnianhimotasolla kuin tämä selonteko. Kuinka siis voimme päästä näihin hyviin selonteon tavoitteisiin, jos strategian toimet ovat hyvin paljon vaatimattomampia?

Tulevaisuusselonteko ei myöskään sisällä juurikaan konkreettisia toimia. Selonteon lopussa on kyllä lueteltu toimenpide-ehdotuksia, mutta nekin pääosin kovin yleisellä tasolla. Siksi toivonkin nyt pian konkreettisia ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulee päästä pian eteenpäin, sillä maapallollamme ei ole enää aikaa odottaa. Meidän tulee olla etujoukoissa tekemässä omalta osaltamme tarvittavia ratkaisuja maapallon ja lasten hyvän elinympäristön turvaamiseksi. Meidän tulee toimia, koska me tiedämme, mitkä toimet ovat välttämättömiä.

Ilmastopolitiikassa keskeisintä on Kööpenhaminan kokous ja se, että siellä päästään sopuun maailmanlaajuisesta mahdollisimman kattavasta ilmastosopimuksesta. Erityisen keskeistä on se, että kehitysmaiden tarpeet ja rahoitus tulee huomioitua, ja myös se, että päästään sopuun ennen kaikkea teollisuusmaiden riittävistä päästövähennyksistä.

Erityistä kunnianhimoa toivon energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämisen osalta. Mielestäni tarvitaan erillinen energiansäästölaki, joka kokoaisi yhteen hajanaiset direktiivit ja asettaisi kansallisesti keskeisille sektoreille säästövelvoitteita ja kannustimia energian säästöön. Tulisi rakentaa energiapihiä yhteiskuntaa. Esimerkiksi rakennussektorilla on suuret mahdollisuudet, ja tulee kulkea kohti matalaa energiarakentamista ja niin sanottuja passiivitaloja. Siis kaikki keinot tulee ottaa käyttöön energiansäästön edistämiseksi.

Päästövähennysten osalta hallituksen tulee nyt toteuttaa ilmastolaki 5 prosentin vuosittaisesta päästövelvoitteesta. Hyvätkään tavoitteet ja keinovalikoimat eivät nimittäin toteudu, ellei niille ole asetettu selkeää ja ennustettavaa lainsäädäntökehikkoa. Ilmastolakiprosessi tulee aloittaa tämän tulevaisuusselonteon käsittelyn yhteydessä. Harmi, ettei näitä selvityksiä ole tehty jo tämän selonteon valmistelun yhteydessä.

Ekologista verouudistusta myös tarvitaan, ja siinä toivoisi hallitukselta myös kunnianhimoa. Missä edelleen viipyvät windfall-vero, jäteverolaajennus yksityisille kaatopaikoille tai pakkausverot, joita SDP on esittänyt? (Ed. Viitanen: Hyvä kysymys!) Ekologista verouudistusta tarvitaan, mutta vaikutukset pienituloisimmille tulee huomioida näiden ekologisten verouudistusten toteuttamisen yhteydessä muun muassa pienituloisten etuuksien parannuksina.

Viherelvytykseen tulisi tällä hetkellä satsata kovasti. Tarvittaisiin ehdottomasti sellaisten tulevaisuuden alojen työpaikkojen synnyttämistä, jotka samalla toimisivat elvyttävästi sekä ilmastonmuutosta hillitsevästi. Tarvitaan ympäristöenergiateknologiaan satsaamista mutta myös laajemmin luonnonvarojen kestävämpään ja säästeliäämpään käyttöön pohjautuvia toimia, kuten raaka-aineiden kiertoon panostamista, luonnonvarojen säästeliäämpää ja tehokkaampaa käyttöä. Elämäntapamme ja luonnonvarojen käyttö on välttämättä saatava kestävämpään suuntaan.

Luonnon monimuotoisuuden painottaminen jää valitettavan vähälle yleensä ilmastokeskustelussa. Ilmastonmuutos uhkaa vakavalla tavalla luonnon monimuotoisuutta, mutta myös toisinpäin: luonnon monimuotoisuuden väheneminen, esimerkiksi metsäpeitteen hupeneminen, vauhdittaa ilmastonmuutosta. Biologinen monimuotoisuuden köyhtyminen pahentaa myös ilmastonmuutoksen haittoja, seurauksia. YK:n raportti on nimennyt aikamme kuudenneksi sukupuuttokaudeksi, minkä aiheuttaa se, että me ihmiset viemme enemmän elintilaa eläimiltä ja kasveilta koko ajan. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen seurauksena myös luonnon ihmiselle tuottamat niin sanotut ekosysteemipalvelut, kuten puhdas vesi, vesitalouden kierto, hiilen sidonta, ravintokasvien pölytys ja ravinteiden kierto, voivat pahasti häiriintyä, ja vaikutukset voivat olla niin ympäristön kuin ihmisen hyvinvoinnille ja elinmahdollisuuksille merkittäviä. Biodiversiteetin köyhtyminen vaikuttaa äärimmäisen haitallisesti kansantalouteen, turvallisuuteen ja terveyteen. EU on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuonna 2010, mutta vuosi on käsillä ja tehty on aivan liian vähän. Tarvitaan monimuotoisuuden parempaa varjelemista.

Arvoisa puhemies! Ihmisen elo ei voi jatkua niin, että elääksemme tarvitaan neljä maapalloa, kun käytössä on vain yksi. Se, että käytämme liikaa luonnonvaroja, näkyy sekä ilmastonmuutoksessa että luonnon monimuotoisuuden kaventumisessa. Maapallo edellyttää, että me toimimme ja että me toimimme nyt.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Taiveaho monien muiden demarikansanedustajien tavoin ihmetteli, minkä takia selonteossa on niin vähän konkretiaa. Hän ei varmaankaan ollut paikalla silloin, kun pidin puheenvuoron ja tätä syytä perustelin. Tulevaisuusselonteko ei ensinnäkään olisi strateginen asiakirja, jos siihen kirjattaisiin yksittäisiä politiikkapäätöksiä verotasoista kotitalousvähennykseen tai syöttötariffien tarkkoihin ratkaisuihin. Strategisella asiakirjalla pyritään ohjaamaan politiikan suuntaa ja asetetaan isoja tavoitteita ja sitten käytännön päivittäisessä politiikassa tehdään niitten mukaisia konkreettisia ratkaisuja. Eikä se ennen kaikkea olisi mikään tulevaisuusselonteko, jos siinä tarkasteltaisiin tämän ja ensi vuoden ja lähimmän kahden vuoden ratkaisuja. Niitten paikka on vähän muualla.

Ed. Taiveaho myös peräänkuulutti ja kysyi, missä viipyy ekologinen verouudistus. Tämä hallitus on jo tehnyt päätökset miljardin euron suuruisesta verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta energia- ja ympäristöveroihin, ja se on suurempi ekologinen verouudistus kuin minkä yksikään hallitus tässä maassa on aiemmin tehnyt.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä pidän hyvänä ja arvostan ed. Tynkkysen työtä tulevaisuusselonteon vetäjänä, mutta siitä huolimatta minä kyllä uskallan sanoa, että minun mielestäni tänään se, mitä kuulimme ministeriaitiosta, oli hivenen outoa. Nimittäin vaikka tässä selonteossa ei ole konkretiaa eikä siinä ehkä kuulukaan samalla tavalla olla, kyllä kuitenkin täytyy olla tässä yhteydessä mahdollisuus puhua siitä, mitä hallitus tekee päivänpolitiikassaan, jotta se saavuttaisi ne selonteon uljaat päämäärät.

Olin täysin järkyttynyt, kun täällä esimerkiksi liikenneministeri Vehviläinen sanoi, että oppositio ja SDP puhuvat vanhasta ajasta, kun me puhumme ensi vuoden budjetin määrärahojen puutteesta: raiderahat, kaikki nämä. Kai ensi vuosi nyt on kuitenkin tulevaisuutta. Täytyy ministerin kestää se, että puhumme myös tämän päivän politiikan ongelmakohdista, jotka liittyvät siihen tulevaisuuteen. (Puhemies: Minuutti!) Ministeri Pekkarinen sanoi, että täällä kerjätään verta nenästä, koska puhutaan tästä, hän käytti tätä sanaa, niin että kyllä minä ihmettelen tätä asen- netta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun viime strategista selontekoa vuoteen 2020 pidettiin laajasti, muistaakseni myös ed. Tynkkynen piti, vähän lyhyenlaisena, kaivattiin jotain pidemmän tähtäyksen politiikkatavoitetta, jotta esimerkiksi elinkeinoelämässä, ihmisten kulutuskäyttäytymisessä ja monessa muussa tapahtuisi suunnan kääntyminen, ja siihen vastaukseksi odotimme tätä 2050 vuoteen asti ulottuvaa tulevaisuusselontekoa. Tämän ansio on se, että se on saanut täällä melkein kaikki ryhmät myös sitoutumaan siihen, että 80 prosenttia pitäisi tavoittaa.

Mutta en osaa lukea tästä vielä sitä politiikkaa, millä siihen mennään, ja siitä minun mielestäni hallitukselle pitää antaa kritiikkiä, ettei se kyennyt näyttämään, millainen politiikka Suomessa johtaisi 80 prosentin leikkaukseen vuoteen 2050. Siinä on neljä hyvin keskenään ristiriitaista strategiavisiota, ja melkein voi lukea, että tuo käy niistä yhdelle, tuo toiselle, tuo kolmannelle, tuo neljännelle hallituspuolueelle. Jos hallitus olisi pystynyt antamaan jonkun tällaisen vision, uskon, (Puhemies: Minuutti!) että nopeammin päästäisiin koko yhteiskuntana adaptoitumaan tavoitteisiin, joilla pääsisimme leikkaamaan 80 prosenttia päästöistä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On sinänsä rohkaisevaa, että ed. Kumpula-Natri odottaa hallitukselta visiota siitä, miten seuraavan 40 vuoden ilmasto- ja energiapolitiikka pitäisi tehdä. Minä pitäisin sellaista politiikan linjaamista 40 vuotta eteenpäin yksityiskohtaisella tasolla aika ennenaikaisena, jopa osittain vaarallisena. Me emme tiedä tarkalleen vaikkapa sitä, miten sähköautoteknologia kehittyy, onko meidän järkevä tavoitella sitä, että kaikki tieliikenne siirtyy sähköiseksi, vai pitääkö ennemmin nojata kestäviin biopolttoaineisiin tai vetyyn. Tämän tyyppisiä kysymyksiä on erittäin paljon.

Kun tässä puheenvuorossa myös kaivattiin hallitukselta linjauksia, niin kyllähän täällä on myös selviä linjauksia politiikan suunnasta. Todetaan muun muassa, että ekologista verouudistusta tulee jatkaa, syöttötariffit tulee toteuttaa riittävän laajoina, jotta saadaan uusiutuvan energian tavoitteet saavutettua. Tämäntapaisia linjauksia täältä löytyy useamman kymmenen verran. Sitten kun hallitus tekee niitä päivittäisiä päätöksiä, pyritään tietysti kohti näitä selonteossa linjattuja suuntia.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkyselle toteaisin, aivan kuten ed. Viitanen toi esiin, että kun tässä on nämä hyvät tavoitteet ja suunnat asetettu, niin tarvitsemmehan me tiedon siitä, mitkä ovat ne keinot, että ne hyvät tavoitteet myös saavutetaan. En missään tilanteessa ole väittänyt niin, etteikö hallitus olisi mitään tehnyt, mutta toimet ovat olleet riittämättömiä toistaiseksi. Kyllä esimerkiksi huolestuin ministereiden viestistä siitä, että he olivat hyvin kriittisiä ilmastolakia kohtaan tänään tässä keskustelussa, ja minun mielestäni me kyllä tarvitsemme välttämättä tuon ilmastolain.

Monta esimerkkiä on siitä, että ei ole toimittu riittävästi, vaikkapa uusiutuvien energianlähteiden käytön edistäminen. Vtt:n arviot siitä, kuinka paljon niitä voitaisiin lisätä, ovat aivan toisenlaiset kuin hallitus omassa strategiassaan esimerkiksi toteutti. Toinen on vaikkapa joukkoliikenne, niin kuin täällä on tänään tullut esiin. Eli monia toimia tarvittaisiin, joihin hallitus ei ole tarttunut, kuten ekologista yhdyskuntarakennetta.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan ennen varsinaista puheenvuoroa pieni tarkennus, selvennys, hoksautus: en ole tässä ilmastonmuutosuskossa niin täydellisesti kuin suuri osa meistä kansanedustajista, ja tämä sen takia, että osaatte sitten ottaa puheenvuoroni siinä mielessä.

Lähden siitä, että päästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä on todella rajua. Uskon kyllä vallankumouksen voimaan, mutta en valtion pakkotoimiin. Ihminenkö ei saisi enää syödä ruokaansa rauhassa, ilman että siihen tungettaisiin merkkejä hiilialanjäljistä; ei saa syödä naudan- tai lampaanlihaa, vain possua, kalaa ja broileria; ei saa juoda maitoa; puuro pitää keittää mikrossa, ei liedellä; avomaan kasviksia pitää purra, ei saa syödä kasvihuoneessa kasvatettuja tomaatteja ja kurkkuja? Mikä ihmeen vimma tällä hallituksella on holhota ihmisten elämää, olipa syy sitten terveys tai, niin kuin nyt, ilmastonmuutos? Jotain järkeä pyytäisin tähän ihmisten holhousintoon.

Turhanpäiväisiä ideoita ei tarvitsisi keksiä ilmastonmuutoksen estämiseksi ja energiansaannin turvaamiseksi. Järkivihreydellä voidaan saada paljon aikaan, jos vain halutaan. Tarvitaan uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa. Tuulivoimakapasiteettia voidaan nostaa, mutta ei hinnalla millä tahansa. Meillä on rakentamatonta vesivoimaa vaikka millä mitalla, kuten Vuotos ja Kollaja. Jätteenpolttolaitoksia voidaan rakentaa. Sähköautot ovat ihan hyvä keksintö ja uutta uljasta tulevaisuutta.

Ilman tiukkoja määräyksiä hurjat tavoitteet eivät kuitenkaan valitettavasti toteudu. Ei saa kuitenkaan olla niin ortodoksinen, että ilmastopolitiikan toteuttamiseksi tuhotaan työpaikat ja teollisuus. Tätä minä todella pelkään. Tähän asiaan ei selonteossa ole juurikaan kiinnitetty huomiota, tai jos on kiinnitetty, niin saman verran kuin ilmastonmuutokseen ja, oliko se, feminismiin tai naisen asemaan, joka sieltä ihan yllättäen silmiin tarttui. Meidän on kyettävä tarjoamaan kohtuullisen hintaista energiaa kuluttajille ja teollisuudelle. Tämän täytyy olla johtava päämäärä. On kehitettävä ilmastoa säästäviä innovaatioita, jotka voidaan jalostaa tuotteiksi ja työpaikoiksi. Tämä on tärkeää sen takia, että ei kävisi niin kuin täällä jo yhdessä puheenvuorossa tuotiin esille yhden teknologiateollisuuden johtajan suulla, että viiden vuoden kuluttua Suomi olisi suurin piirtein siirtynyt kerralla menneisyyteen, 1950-luvulle.

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä kuitenkin on sähkön tuonnin ja lauhdevoimaloiden korvaaminen ydinvoimaloilla. Me tarvitsemme luvat kolmelle ydinvoimalalle. Niitä ei tarvitse rakentaa yhtä aikaa, vaan limittäin tarpeen niin vaatiessa. Meidän on päästävä eroon sähkön tuonnista Venäjältä ja huolehdittava energiaomavaraisuudesta. Se onnistuu vain rakentamalla uusia ydinvoimaloita.

Tässä keskustelussa on minun ymmärtääkseni hyvin vähän puhuttu fuusiosta. Fuusiovoimalat saattavat ratkaista maapallon energia- ja ilmasto-ongelmat kerralla vuoteen 2050 mennessä, ilman että täytyy holhota ja tehdä turhanpäiväisiä säädöksiä. Parhaillaan nimittäin rakennetaan koelaitosta Ranskaan. Mukana hankkeessa ovat kaikki teollisuusmaat Kiina mukaan lukien. Koelaitoksen pitäisi olla valmis vuonna 2018, ja jos se onnistuu, tuotantoon laitos tulisi vuonna 2040—2050. Tähän ei kuitenkaan voida ripustautua, sillä fuusiostahan on puhuttu jo vuosikymmeniä ja todellista edistysaskelta sen käyttämiseksi ihmisten tarpeisiin energiaksi ei ole otettu vielä. Toivotaan, että nyt otetaan.

Jos ydinvoima ja vesivoima hylätään, lasku kansalaisille tulee olemaan huikea. Lasku jo nyt sovituista uusiutuvista energiamuodoista on valtava. Lisäpäästövähennykset uusiutuvien avulla maksaisivat suomalaisille vielä paljon enemmän. Ydinenergiaa ei tarvitse tukea senttiäkään veronmaksajien rahoilla. (Puhemies: 5 minuuttia!) Päinvastoin se laskee uusiutuvien energialähteiden johdosta kasvavaa suomalaisten sähkölaskua.

Arvoisa puhemies! Järkivihreä politiikka takaa sähkön omavaraisuuden, kohtuullisen sähkölaskun kuluttajille, vähentää päästöjä, mahdollistaa kulutuksen kasvun ja antaa suomalaisille työtä ja toimeentuloa. Matintalo- ja ituideologialla näitä tavoitteita ei saavuteta, vaan kansa köyhtyy ja siirtyy todellakin 1950-luvulle.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi todeta ed. Ukkolalle, kun hän kantoi huolta siitä, että sähkön tuonti Venäjältä vaatii kolmen uuden ydinvoimalan rakentamista, että ed. Ukkolan kannattaisi vähän perehtyä Suomen sähkönkulutuksen laajuuteen ja rakenteeseen, sillä asia on sillä tavalla, että Olkiluoto 3:n tuotanto, jos voimala joskus valmistuu, jo korvaa Venäjän-tuonnin.

Arvoisa puhemies! Varsinaiseen asiaan. Tämä ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko on varsin radikaali ja kunnianhimoinen asiakirja, ja on ollut varsin mielenkiintoista seurata keskustelua täällä ja panna merkille se yksituumaisuus, jolla tulevaisuusselonteon tavoitteisiin eri poliittiset ryhmät ovat täällä sitoutuneet. Se on tässä suomalaisessa keskustelussa kyllä ihan uutta, että näin laajapohjainen tuki tälle tulee. Tietysti se herättää hiukan kysymyksiä omassa mielessä, onko tässä kyse pelkästä puheesta; se tullaan näkemään jatkossa, kun päätöksentekoon mennään. Joka tapauksessa tämän salin keskustelun perusteella voi todeta, että hallituksen linjalla on erittäin vahva opposition tuki ja myös tietysti hallituksen oma tuki. Ainoastaan perussuomalaiset vähän lipsuivat omassa ryhmäpuheessaan tästä linjasta.

Tulevaisuusselonteossa nostetaan slogaaniksi se, että Suomesta tulisi ilmastopolitiikan edelläkävijä. Tämä on hyvä asia näin, vaikka tämä slogaani tietysti sisältää jo tällaisenaan tunnustuksen siitä, että me emme ole sitä nyt, ja nyt tämä kategorian vaihto, että me olemme vastaanharaajista siirtymässä ilmastopolitiikan edelläkävijöiksi, on mitä tervetullein.

Meidän ilmastopoliittista keskusteluamme on aika paljolti leimannut itsekäs kansallinen edunvalvonta ja kapeakatseisuus. Siitä on joitain merkkejä tässäkin keskustelussa ollut. On puolustettu turpeen käyttöä; on puolustettu voimakkaasti haja-asutusalueiden asukkaiden autonkäyttöä nykymallin mukaan; on myös hehkutettu halvan energian turvaamisen tarvetta energiaintensiivisen teollisuuden tarpeisiin. Mutta nämä ovat tietysti keskusteluun kuuluvia näkökantoja, jotka täytyy hyväksyä, kun ottaa huomioon, ketkä niitä tuovat esille. Mutta tämä on kuitenkin sellaista ajattelua, jonka kanssa ilmastopolitiikan toteuttamisessa ollaan vaikeuksissa.

Nyt kun mitä ilmeisimmin selonteon tavoite Suomen edelläkävijyydestä tulee todeksi, se on erittäin hyvä asia, koska ilmastoasia on maailmanlaajuinen kysymys ja sanotaan nyt vaikka Kööpenhaminan neuvotteluissa tarvitaan esimerkkejä ja edelläkävijöitä. On erinomaista, jos Suomi on EU:n sisällä edelläkävijä. EU:han on näissä neuvotteluissa kuitenkin globaalitasolla se edistyksellisin voima, mutta EU:n sisälläkin tarvitaan näitä edelläkävijöitä.

Nyt täytyy huomata, että vaikka on sinänsä hyvin kunnianhimoiselta kuulostava tämä 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050, niin tämä on kuitenkin vielä Ipcc:n asettaman haarukan alarajalla. Teollisuusmaillehan Ipcc esittää tavoitteeksi 80—95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Jatkossa kun tulevaisuus etenee, voi käydä niin, että tavoitetta joudutaan kiristämään. Se tässä selonteossa kyllä hieman peitellysti, hieman häveliäästi, todetaankin, että näin voi käydä, ja ehkä on hyvä, että tässä keskustelussa keskitytään nyt ensin tähän 80 prosentin tavoitteeseen.

Täällä on nostettu esille myös se, että ilmasto- ja energiapoliittinen strategia vuoteen 2020 tähtää vähän vaatimattomampiin tuloksiin. Tämä on huomionarvoinen näkökohta, koska jos pyritään näin voimakkaisiin päästövähennyksiin, niin toimenpiteet pitäisi aloittaa nyt ja olisi kyllä hyvä, että tämä vuoden 2020 tavoite nostettaisiin siitä 20 prosentista jo 30 prosenttiin. Se olisi erinomainen signaali myös Kööpenhaminan neuvotteluja silmälläpitäen. Lisäksi tässä vaatimattoman tahdin aloituksessa on se vaara, johon selonteossakin viitataan, että tehdään nyt sellaisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat niin kutsutun hiililukkiutuman, eli sitoudutaan investoinneissa sellaiseen tuotantorakenteeseen, joka säätelee päästöjä korkealle tasolle vielä jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi kiinnitän huomiota siihen, että tässä ilmastoselonteossa on esimerkillisellä ja hyvin onnistuneella tavalla onnistuttu tämä pelottava taakka (Puhemies: 5 minuuttia!) ja tämä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä vaikeus purkamaan ja avaamaan sillä tavalla positiivisella ja myönteisellä perusasenteella, että nämä mahdollisuudet, jotka myöskin sisältyvät tähän haasteeseen, on tuotu tässä hyvin esiin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä selonteko ansaitsee kiitoksen kovasta tavoitteesta, että Suomikin voisi kansainvälisissä neuvotteluissa Kööpenhaminan tulosta edistääkseen näyttää paperilla, että meillä on tavoite päästöjen vähentämiseen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Toki tämä loppulause tässä hallituksen paperissa jatkuu niin, että "osana kansainvälistä yhteistyötä", jossa kaikki keskeiset maat osallistuvat ilmastotalkoisiin. En näe sitä kuitenkaan liikaa alkuosaa vesittävänä, koska tiedän, että Suomen kilpailukyky kärsisi, maailma kärsisi ja ilmasto kärsisi, jos emme saisi kaikkia mukaan.

Haluan myös kolme yksityiskohtaa nostaa kiitoksen aiheeksi tästä selonteosta.

Se, että bruttokansantuotteen rinnalle otetaan kestävän hyvinvoinnin mittari, on erittäin hyvä asia, koska nykyiset mittarit eivät ota kestävää kehitystä riittävästi huomioon. Tämä on tärkeää tulevaisuuden työtä.

Pidän tärkeänä myös sitä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus eli kustannustenjako sosiaalisesti oikeudenmukaisesti on otettu tässä huomioon. Itse näen, että energian hinta on tässä merkittävä. Emme voi ohjaukseen käyttää pelkästään energian hintaa, koska energian hinta monesti on sama ja myös se välttämättömyystaso on sama niin köyhälle kuin rikkaallekin, ja silloin pelkkä hinta ei ohjauskeinona käy, joten toivottavasti tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus tässä rinnalla kuljetettuna sieltä muutamalta riviltä nousee myös sitten kaikkien tulevien hallituksien työsektorissa tärkeälle osalle aina vuoteen 2050.

Kolmantena kiitoksen aiheena on tässä yksityiskohta, että budjettiseuranta tehtäisiin mahdolliseksi eduskunnalle. Sitä se tänä päivänä ei ole mitenkään ollut, jota ryhmäpuheenvuoromme pitänyt ed. Pia Viitanen minusta ansiokkaasti toi esille. Tässä vaaditaan myös riittävää tietoa päättäjille ja asiantuntijaryhmä neuvomaan tulevaa hallitusta sitten ilmastokysymysten huomioon ottamisessa. Tämä hieman muistuttaa sosialidemokraattien ehdotusta ilmastopaneelista — tämä on tehty meidän puoluekokouksessamme jo puolitoista vuotta sitten — ja viime kevään strategiapaperin vastalauseessamme esitimme riippumattoman kansallisen asiantuntijaelimen eli niin sanotun ilmastopaneelin asettamista. Tämä elin raportoisi vuosittain ilmasto- ja ympäristökehityksen tilanteesta ja arvioisi päätöksentekijöiden onnistumista ilmastotavoitteiden täyttämisessä. Tämän ilmastopaneelin työtä voisi käyttää myös pohjana, kun arvioidaan Suomeen sopivan ilmastolain säätämistä.

Tämä, että hallitusta tulee neuvomaan joku asiantuntijaryhmä, ei minusta vielä ole se epämiellyttävän totuuden kertomisen elin, koska jonkun pitäisi kertoa joka päätöksestä valtavirtaistamisperiaatteiden mukaisesti, miten se tulee ilmastoon ja ilmakehään vaikuttamaan. Häiritsi hieman keskustelussa tänään, kun hallitusryhmät oikeastaan aina mainitsivat esimerkiksi autoverotuksen, ja siitäkin on tietoa, että vaikka se uudistaa autokantaa, joka on hyvä asia, niin kaiken kaikkiaan lopputulema ilmaston kannalta ei välttämättä ollutkaan hyvä, jos joukkoliikenteen pariin emme ihmisiä saa ja joukkoliikenteen käyttö entisestään esimerkiksi kallistuu.

Pääministeri puhui puheessaan tarvittavista vaikutusarvioinneista ja kustannushyötyvertailuista. Pidän tätä hyvin tärkeänä, kun tiedämme, että yhteiskunnan resurssit ovat myös rajalliset, mihin voimme euroja käyttää. Haluaisin semmoista rehellistä politiikkaa puolueelta kuin puolueelta sen suhteen, mihin tukieuro käytetään, kuinka paljon sillä hiiligrammoja ilmakehästä vähennetään tai sitten kuinka paljon uusiutuvia lisätään. Tässä nyt EU on tuonut rinnalle nämä uusiutuvat eikä katsota enää pelkkiä päästölisiä, mutta vaikka tämänkin hyväksyn, niin toivon sitä kustannushyötyvertailua sitten esimerkiksi syöttötariffeja valmisteltaessa. Nyt näyttää kuitenkin, kun tehdään syöttötariffia, että ei katsota tulevaisuutta, ei katsota tätä ilmastopäästöä, vaan katsotaan hallitusohjelmaa, jonne tuli kirjattua syöttötariffin rakentaminen tuulivoimalle ja biokaasulle. Mikään tutkimus ei osoita, että biokaasu ansaitsee tulla nostetuksi siihen rinnalle, vaan siinä voisi käyttää maalämpöä, aurinkolämpöä, montaa muuta, ja kaiken lisäksi eduskunta omassa viime kevään lausumassaan edellytti, että ratkaisujen tulee olla mahdollisimman markkinaehtoisia ja teknologianeutraaleja. Silti Pekkarisen työryhmä vain selvitti biokaasun ja tuulivoiman.

Minä uskon tekniikkaan, yhteiskuntaan, mutta uskon myös ihmiseen, ja siitä tämä selonteko antaa ihan hyviä eväitä, että ihmiset oppivat kulutuskäyttäytymisessään kestäville tavoille (Puhemies: 5 minuuttia!) ja yhteiskuntana teemme oikeita ratkaisuja. Uskon myös, että tekniikkaan satsaaminen kannattaa. Saman kehityksen, joka on tapahtunut esimerkiksi viestintäteknologiassa, tulisi tapahtua energia-alalla, mutta se ei tapahdu itsestään, siihen vaaditaan määrätietoista politiikkaa.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Maapallon ilmasto muuttuu, mutta muuttuuko ihminen? Tämä tulevaisuusselonteko ei enää vakuuttele ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen todenperäisyyttä. Tiedemaailman todistustaakka on ohi. Nyt on kysymys ihmisen ja ihmiskunnan muutoksesta ja ennen kaikkea tuon muutoksen nopeudesta. Ihminen on lajina sopeutunut elämän monenlaisiin muutoksiin historiansa aikana. Nyt käsillä oleva lienee historian suurin. Siinä onnistuminen edellyttää muutosta ja sitoutumista jokaiselta valtiolta ja jokaiselta yksilöltäkin, myös tulevilta polvilta. Sopiminen useiden sukupolvien tavoitteellisesta työstä osuu saumaan, jossa myös totuttu markkinaliberaali taloudellinen järjestys on järkkynyt. Taloudellinen hyvinvointimme on perustunut luonnonvarojen ylikäyttöön ja kuluttamisen liian nopeaan kasvuun. Edessämme on sopeutuminen ahneuden ajasta kohtuuden kunnioittamiseen.

Valtioneuvoston selonteossa tunnustetaan ongelman laajuus ja luodaan hyviä kehityspolkuja kestävään tulevaisuuteen. Sen puutteena voidaan nähdä vielä keskeneräinen kytkentä tulevaan talousjärjestykseen. Ajattelen niin, että paluuta puhtaaseen markkinaliberaaliin oppiin ei ole. Öljytalouden vääjäämättä etenevä loppu pakottaa jo itsessään uusiutuvan, vihreän energian voimakkaaseen kehittämiseen ja laajaan käyttöönottoon. Tämän kehityksen edellytyksenä näyttäisi olevan alueellisen, suhteellisen edun periaatteen korostaminen globaalin, täysin vapaan vaihdannan kustannuksella. Kilpailu luonnonvaroista johtanee myös lisääntyvään protektionismiin, mikä ei laajassa mitassa kuitenkaan ole talouden etu.

Näen selonteossa paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka liitetään hyveinä perinteiseen talonpojan etiikkaan. Talonpojan mittari on talo, suvun ja sukupolvien yhteinen hanke ja varjelun kohde. Talo kuuluu jättää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen aikanaan itse sai. Maapallo on nyt ihmiskunnan talo, yhteinen viljelyn ja varjelun kohteemme ja sellaisena ainutlaatuinen.

Talonpoikaisuuden ja ekologisuuden välille voi muutenkin vetää moderneja yhtäläisyysmerkkejä. Talonpoika useamman sukupolven suurperheineen oli energia- ja ruokaomavarainen hätä- ja vierasvaraan asti. Sellaiseen tähtää selontekokin. Passiivitalon perhe voi tuottaa oman energiatarpeensa ja ylikin uusiutuvan energian eri lähteistä. Talonpoika rakensi etelärinteeseen ryhmäkyliä hyväkulkuisten reittien ja raivaamiensa peltojen varrelle. Nyt mahdollisuutena ovat hajakeskitetyt, viihtyisät taajamat, joissa ruoka, liikunta, kulttuuri ja muu huolto on tarkoituksenmukaista järjestää lähialueiden resursseilla. Talonpoika omisti maansa, mutta metsät olivat yhteiskäytössä jokamiehenoikeuksien kautta. Omistus, huolenpito, ylisukupolvisuus ja vastuu kulkevat nytkin kytkettyinä. Ekonomistien kylmissä kvartaaliopeissa on miltei mahdotonta kuvitella taloudellista hyötyä puun ja metsän istuttamisesta. Perinteinen sadonkorjuuhan olisi vasta parin sukupolven perästä, mutta maapallon elämän ylläpitäjänä nuori, hiiltä sitova metsä on avainasemassa. Metsittäminen ja metsistä huolehtiminen nähdäänkin selonteossa, ei vain oikeutena, vaan jokamiehen velvollisuutena. Tässä meillä metsäsuomalaisilla on suuri kansainvälinen tehtävä.

Pienet keksinnöt ja arjen tekemisen tavat ovat avainasemassa säästääksemme luonnonvaroja tai luodaksemme uutta mahdollistavaa teknologiaa. On helppo yhtyä siihen selonteon peruslinjaan, että tulevaisuutta ei rakenneta yhdellä tai muutamalla suurella ja helpolla perusratkaisulla, kuten ydinvoimalla. Tavoitteenamme on rakentaa hyvää elämää itsellemme, kuten tähänkin asti, mutta vastuullisemmin ja toiset huomioiden.

Ihmiskunnan suurin haaste on silti tuottaa riittävästi ruokaa. Tämän selonteko noteeraa yhtenä keskeisenä ongelmana. Väitän silti, että kokemuksemme nykyisestä yltäkylläisyydestä hämärtää tulevan koetuksen mittasuhdetta. On aivan keskeistä, että ruuan ja uusiutuvan energian tuotantoon panostetaan meilläkin riittävästi ja selvästi nykyistä enemmän. Suomella tulee olemaan maailman elintarvikehuollossa kokoaan suurempi rooli myös kehittyvien maiden elintarviketalouden apuna. Resursseista ja suhteellisesti kohentuvista olosuhteista ei kuitenkaan tule olemaan mitään hyötyä, jos maataloudessa kurki kuolee ennen suon sulamista. Osaavat maanviljelijät ja -varjelijat ovat ilmastonmuutoksen avainpelaajia.

Arvoisa puhemies! Suomella on mahdollisuus selonteon kuvaamalla tavalla kulkea vihreyden teollistamisen ja edistyksen etujoukoissa. Tämä vaatii meiltä rohkeutta, oikeita valintoja, vastuuta ja mahdollisuuksien oivaltamista. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin on todettava, että tämä illan keskustelu kyllä osoittaa sen, keitä tämä asia todellisuudessa kiinnostaa: Viimeisetkin vihreät poistuvat salista tällä hetkellä. Sosialidemokraatteja on viimeisten tuntien aikana ollut moninkertainen määrä verrattuna vihreisiin taikka keskustan edustajiin.

Mutta, arvoisa puhemies, varsinaiseen asiaan. Jokaisella on oikeus puhtaaseen luontoon, terveelliseen, saasteettomaan ilmaan, vesistöön ja maaperään sekä luonnonvarojen, toimeentulon ja talouskasvun oikeudenmukaiseen jakoon niin täällä Suomessa kuin missä tahansa päin maailmaa tänään ja tulevaisuudessa. Maapallo ei ole mikään kertakäyttötavara, jonka muutama sukupolvi voi käyttää hyväkseen.

Nyt käsitteillä oleva hallituksen ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko on jatkoa hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategialle. Se ja tämä nyt käsillä oleva selonteko ovat molemmat kompromisseja. Niissä todetaan kyllä tahtotila, mutta keinot tavoitteiden toteuttamiseksi jäävät ylimalkaisiksi. Pelkät puheet ja hyvä tahto eivät riitä. Ilmastonmuutoksen torjunta puuttuu hallituksen ratkaisuista. Monet hallituksen toimista ovat olleet ristiriidassa selonteon tavoitteiden kanssa. Selonteossa perätään muun muassa investointeja raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. Kuitenkin panostukset näihin ovat jääneet kauas tarpeesta.

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit olemme tehneet monia konkreettisia esityksiä kestävän vihreän kasvun käynnistämiseksi ja päästöjen todelliseksi alentamiseksi. Talouden rakenteen muuttaminen ympäristön kannalta kestävämmäksi on välttämätöntä. On satsattava voimakkaasti muun muassa energiaa ja luonnonvaroja säästävään puhtaaseen teknologiaan, rakennusten peruskorjaukseen energiatehokkaasti, energiansäästöön, joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kierrätykseen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Nykyistä talousahdinkoa voitaisiin helpottaa ja samalla edistää ilmastotavoitteita satsaamalla pikaisesti rakentamiseen. Energiatehokas korjausrakentaminen työllistää. Työttömiä rakennusmiehiä ja energiakorjausta odottavia rakennuksia on paljon. Vanhan asuntokannan peruskorjaaminen työllistäisi, jos tähän satsattaisiin nyt kunnolla. Hallitus kyllä peräänkuuluttaa rakennusten energiatehokkuutta ja sen huomioonottamista peruskorjaustöissä. Sen toimet ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Remonttitukea myönnetään ensi vuoden loppuun asti suhdanneluontoisesti ja samoin myönnetään kotitaloustyön verotukea, jota voi käyttää muun muassa asuntojen korjaamiseen. Näitä kumpaakaan keinoa ei ole kuitenkaan sidottu energiatehokkuuden lisäämiseen, vaan taloyhtiö voi toteuttaa avustuksen turvin esimerkiksi putkiremontin ilman minkäänlaista satsausta energiatehokkuuden lisäämiseen. Niinpä myös kotitaloustyön verotuella voi vaihdattaa vaikkapa ikkunoiden eteen uudet, edustavammat ikkunalaudat, vaikkakaan niistä ei ole mitään hyötyä ikkunoiden lämmönpitokyvyn lisäämisen kannalta.

Teknisillä tieteillä ja energia-alan toimijoilla voi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maapallon käy huonosti, jos pelkästään poliitikot ja yhden asian liikkeet ovat pääosassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi kotimaakuntaani Etelä-Savoa on Mikkelin ammattikorkeakoulun avulla oltu menestyksellisesti kehittämässä yhdeksi uusiutuvien energialähteiden käytön ja siihen liittyvän osaamisen edelläkävijöistä maassamme. Toiminnassa painotetaan erityisesti neuvontaa, koulutusta ja tiedottamista, joiden avulla yritetään lisätä puuenergian ja muiden uusiutuvien energioiden käyttöä. Tutkimukseen ja kokeilutoimintaan on satsattava kunnolla.

Arvoisa puhemies! YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon muistutti puhuessaan eduskunnassa viime toukokuun lopulla, miten maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan koko maailmaa. Ilmastopolitiikan haitat ja hyödyt kohdentuvat epätasaisesti. Maapallon lämpeneminen vaikuttaa ensimmäisenä köyhiin maihin ja köyhiin ihmisiin. Ilmastonmuutoksen kielteiset kehityskulut uhkaavat suoraan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista, kuten oikeutta terveyteen ja riittävään ravintoon.

Meilläkin energian kallistuminen rokottaa eniten niitä, jotka joutuvat sinnittelemään toimeentulon vähimmäisturvan varassa. Heidän joukossaan on eläkeläisiä, työttömiä, yksinhuoltajia ja opiskelijoita. Me tarvitsemme oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa. Ei riitä, että pelastetaan maapallo; pitää pelastaa myös ihmiset.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Elinympäristömme tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, millaisia energia- ja ilmastopoliittisia päätöksiä saadaan aikaan. Ilman kansainvälistä yhteistyötä ja kaikkia sitovia ilmastotavoitteita maapallon tulevaisuutta on vaikea arvioida. Täällä koti-Suomessa voimme vaikuttaa asiaan omilla jämäköillä ja järkevillä kestävää kehitystä tukevilla valinnoillamme.

Ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehdään monella tasolla. Päästöjen nopeaan vähentämiseen haetaan jatkuvasti yhteisiä pelisääntöjä, jotka kaikki keskeiset toimijat hyväksyvät. Teollisuusmaat yksin eivät voi pelastaa maailmaa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Monien rikkaitten maiden velvollisuus on auttaa kehitysmaita ilmastotalkoissa, jotta niissäkin saavutetaan päästöjen vähentämiselle asetetut tavoitteet. Jos ilmastokriisiä ei onnistuta tehokkaasti torjumaan, sen vaikutukset näkyvät jatkossa ehkä talouskriiseinä ja mahdollisesti monen muunkin tyyppisinä konflikteina.

Suomi on osallistunut ilmastotalkoisiin EU:n asettamien tavoitteiden kautta. Ne velvoittavat Suomea vähentämään päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Olemme myös omatoimisesti ryhtyneet toimiin energian säästämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. Suomen tai muiden pienten maiden halu toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei pelkästään auta, jos suurimpia saastuttajia ei saada sopimuksiin mukaan. Nyt odotukset kohdistuvat pitkälti Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden lopputulokseen. On kuitenkin pelättävissä, ettei kokouksessa saada tarvittavan pitkälle meneviä ja sitovia politiikan linjauksia aikaan.

Herra puhemies! Energian saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat jatkossa hyvin keskeisessä roolissa, kun pohditaan teollisuuden ja sitä kautta työpaikkojen ja investointien pysymistä Suomessa. Talouskasvua ja kilpailukykyä voidaan tukea lisäämällä energiaomavaraisuuttamme. Se riittää, että olemme fossiilisten polttoaineiden osalta tuonnin varassa; sähkön osalta näin ei tarvitse olla, sillä uusiutuvan energian ja lisäydinvoiman avulla omavaraisuus on saavutettavissa, vaikka sähkönkulutus kasvaisi minkä verran.

Energiantuotanto synnyttää Suomessa kaikista eniten päästöjä. Toisena suurena päästölähteenä meillä on liikenne. Molemmissa tapauksissa päästöjä voidaan vähentää investointien ja innovaatioiden avulla huomattavasti. Liikenteen päästöjä voidaan rajoittaa uudistamalla autokantaa, kehittämällä biopolttoaineita, etsimällä hyb-riditekniikoita ja suosimalla joukkoliikennevälineitä. Energiantuotannossa voidaan puolestaan siirtyä päästöttömiin tai vähäpäästöisiin tuotantomalleihin.

Bioenergian, vesi- ja tuulivoiman sekä rakennusten maalämpöpumppujen käyttöönotto vaatii investointeja, mutta pidemmän päälle ne kannattavat. Erityisesti tuulivoiman kapasiteettia täytyy nostaa reippaasti. On kartoitettava myös sisämaassa tuulivoiman hyödyntämismahdollisuudet, kuten Etelä-Karjalassa tällä hetkellä tehdään. Uusiutuvan energian käyttö luo myös kysyntää ympäristöystävällisille innovaatioille ja voi tuoda Suomelle kipeästi kaivattuja uusia vientituotteita.

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin teollisuusvaltainen maa, ja esimerkiksi metsäteollisuus kuluttaa paljon energiaa. Toisaalta metsien kasvu sitoo jopa enemmän hiilidioksidia kuin hakkuut vapauttavat sitä ilmakehään. Ratkaiseva rooli on kuitenkin teknologian kehityksellä. Positiivisia merkkejä on nähtävissä, sillä metsäteollisuuden yhteyteen on syntynyt bioenergiaa tuottavia laitoksia ja perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden ohella on alettu käyttää ekologisesti kestävämpiä pakkausmateriaaleja.

On kuitenkin pidettävä mielessä, että myös uusiutuvan energian lisääminen, innovaatiot ja uusiin teknologioihin siirtyminen aiheuttavat väistämättä ympäristövaikutuksia. Siksi uudet hankkeet on suunniteltava tarkasti ja pitkälle tulevaisuuteen katsoen. Nykyisiä ongelmia ei voida ratkaista tavoilla, jotka luovat uusia ongelmia toisaalle. Ennen kaikkea energiansäästöön ja päästövähennyksiin tähtääville toimille on varattava asianmukainen tuki ja rahoitus, jotta tavallisille kansalaisille ilmastotalkoista tuleva hintalappu on mahdollisimman pieni.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiinan kielen symboleissa uhka ja mahdollisuus, näin väitetään, ovat saman merkin takana. Ilmastonmuutosta on pidetty merkittävänä uhkana, joka järkyttää kansantuotteen kehitystä, mutta Suomen kannalta asian voisi nähdä myös merkittävänä mahdollisuutena. Ilmeistä on, että ensimmäistä kertaa maailmassa globaalisti julkinen valta eri maissa yhteistyössä muiden julkisten valtojen ja orgaanien kanssa luo todella laajat, pitkäaikaista kasvua luovat markkinat ennen kaikkea ilmasto- ja energia-alalle. Tämän trendin on arvioitu jatkuvan jopa 50 vuotta, ennen kuin ilmastonmuutokseen saadaan riittävä muutos aikaan, jotta voitaisiin maailmassa elämää jatkaa toistaiseksi rajattomasti.

Onko Suomella tässä todella mahdollisuus? Mielestäni on. Ensinnäkin voisi sanoa, että meillä on luontaiset edellytykset. Meillä on neljä vuodenaikaa, ja itse asiassa voisi sanoa, että meillä on myös energiaintensiivinen historia. Me olemme joutuneet käyttämään energiaa huolellisesti, ja muutaman kerran vuodessa joudutaan nyky-yhteisöissä myös siihen, sanoisinko, toivottuun tilanteeseen, että huoneistoja joudutaan jopa jäähdyttämään. Meillä on siis kaikki ensimmäisen vaiheen koemarkkinatilanteen toimintaedellytykset.

Meillä on myös sellainen insinööri- ja osaajajoukko, joka soveltuu hyvin uuden teknologian tuottamiseen ja tuotekehitykseen. Päinvastoin kuin lääketieteessä, jossa yksittäisen tuotteen kustannukset ovat suuret ennen kuin se on kaupallisesti käytössä, ilmasto- ja energia-alalla yksittäisten tuotteiden tuotekehitykset voivat olla varsin pieniä, mutta Suomelle sopivan kokoisia. Me emme pysty ottamaan kovin montaa miljardiluokan tuotekehityshanketta, mutta tähän toimialaan, ilmastonmuutokseen, liittyviä pystyisimme varmasti samanaikaisesti hoitamaan jopa tuhansia, jolloin se todennäköisyys, että joukosta löytyy helmiä, kasvaa merkittävästi. Voisin myös kuvitella, että kaikissa näissä hankkeissa aika suurella todennäköisyydellä jalostetaan metalleja, muoveja, komposiittimateriaaleja sekä tietokoneisiin liittyviä ohjelmia ja niiden palveluvaiheita. Näissä ja varsinkin silloin, kun kaikki nämä edellä mainitut tuotannontekijät yhdistyvät, Suomi on ollut varsin kilpailukykyinen, ja on meillä myös jonkin verran yrityksiä, jotka ovat saaneet jopa maailmanlaajuista arvostusta osakseen. Ajatelkaamme vaikka erilaisiin ilmastonmittausjärjestelmiin erikoistunutta Vaisalaa tai sitten dieselpolttomoottorikäyttöisiin voimaloihin erikoistunutta Wärtsilää. Silloin kun on niukimmat ajat, myös olemme onnistuneet kehittämään jopa häkäpöntön, jota nykyaikaisesti voisi muokata sähköautoksi. Näin ollen voisin kuvitella, että ainakin tuotekehityspuolella meillä on kaikki edellytykset toimia kilpailukykyisesti ja saavuttaa kansainvälistä mainetta ja luoda uusia vientituotteita.

Mutta energian säästäminen ja ilmasto on myös laajempi yhteiskunnallinen kysymys, jossa sosiaaliset innovaatiot odottavat ratkaisijaa. Tässä suhteessa voisi vielä helpommin ehkä saavuttaa menestystä. Suomi on kuitenkin maa, jossa tämäntapaisten yhteiskunnallisten innovaatioiden läpivieminen on yhdellä kielellä ja yhdellä kulttuuritaustalla paljon helpompaa kuin laajemmissa ja heterogeenisemmissa maissa.

Anna-Maja Henriksson /r:

Ärade talman, arvoisa puhemies! Framtiden för planeten jorden är oviss. Det är vårt uppdrag och vårt ansvar att leva vårt liv så att också kommande generationer kan leva, bo och älska på vår jord, att se till att den jord vi lämnar som arv efter oss är i minst lika gott tillstånd som den var då vi fick vandra våra levnadsdagar på den. Det är vårt ansvar.

Arvoisa puhemies! Meidän ei tarvitse mennä kovin paljon taaksepäin aikaan, jolloin ihmisten suurin huolenaihe maapallon osalta oli, että se törmäisi toiseen planeettaan tai komeettaan. Tove Janssonin muumipeikot pelkäsivät juuri tätä. Vaaran nähtiin tulevan itse avaruudesta ja tuntui mahdottomalta, että ihminen pystyisi vaikuttamaan siihen. Tänään tilanne on toinen. Yhteistä planeettaamme, Tellusta, kohtaavan uhkan käsitetään nykyään ensisijaisesti tulevan ihmisen omasta toiminnasta, ja hiilidioksidipäästöt on todettu suureksi syylliseksi. On syntynyt aivan uusi politiikan ala. Se, jolla ei ole ympäristöpoliittista agendaa, on yksinkertaisesti out.

Klimatförändringarna oroar, och gemensamt har man i världssamfundet slagit fast att jordens temperatur inte ska få stiga med mer än två grader. Samtidigt vet vi då man tar en djupare titt in i den långa tidsrymd som föregår dagens liv, så har temperaturen också tidigare fluktuerat. Det finns klimatskeptiker som hävdar att det vi nu ser inte är något exceptionellt sett ur ett längre tidsperspektiv. Och kanske har de också rätt, vem vet. Men, vi har trots allt inte råd att ta risken att de har fel.

Därför är det viktigt att också Finland har en långsiktig klimatpolitik som stakar ut vägen för framtiden så att vi kan hålla oss till den hållbara utvecklingens linje. Målet, ett utsläppssnålt Finland som statsrådet ställt är helt riktigt.

Arvoisa puhemies! Meidän on jokapäiväisessä elämässämme tultava tietoisiksi päästöjemme vaikutuksista ilmastoon. Tämä koskee sekä yksilöinä tekemiämme jokapäiväisiä päätöksiä että yrityksissämme ja teollisuudessa tehtäviä päätöksiä, mutta myös julkisen sektorin päätöksiä varsinkin kuntasektorilla. Kuluttajina tekemillämme päätöksillä on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen. Voi olla kyse niin yksinkertaisista asioista kuin matkustustavasta junalla tai lentokoneella, siitä, millaisilla autoilla ajamme ja miten lämmitämme kotimme.

Tulevaisuusselonteossa puhutaan paljon energiatehokkuuden lisäämisestä, eikä siitä ole epäilystäkään, etteikö tällä alueella vielä olisi paljon voitettavaa. Mutta miten valistamme kansalaisia ja kuluttajia, ja mitä porkkanoita käytämme kestävän kehityksen kannalta viisaiden valintojen tekemiseen? Tarvitsemme, ihan niin kuin selonteosta käy ilmi, niin sanottuja älykkäitä ohjauskeinoja. Uskon, että juuri tällä alalla on vielä paljon tekemistä.

Herr talman! Själv blev jag så sent som i somras medveten om att många av våra nyare egnahemshus som uppvärms med direkt el kunde göras betydligt energieffektivare med rätt värmeåtervinningssystem, gärna kombinerat med luftvärmepump. Jag tror att jag inte är ensam om den här upplevelsen. Det finns många konsumenter där ute som behöver mera information. Och sedan behöver vi också politiska beslut som sporrar oss att fatta klimatvänliga investeringsbeslut i vår vardag.

Som man säger i framtidsredogörelsen, det behövs smarta styrmedel. Samtidigt är det viktigt att inte glömma bort vårt gamla värdefulla byggnadsbestånd som det i praktiken kan vara svårt att ombygga till det vi kallar passiva hus utan att kulturhistoriskt värdefulla värden går förlorade. Vi får heller inte gå i den fällan att skattepolitiken på sikt gör det olönsamt att bevara det ändå relativt begränsade gamla byggnadsbestånd vi har i vårt land.

Arvoisa puhemies! Myös kuntien on nyt oltava menossa mukana ja näytettävä kykynsä. Olen iloinen siitä, että olemme omalla kotiseudullani, Pietarsaaren seudulla, juuri nyt laatimassa alueellista ilmastostrategiaa. Lopuksi emme saa myöskään unohtaa teollisuutta. On maan etujen mukaista, että ilmastopolitiikkamme on sellaista, että meillä myös vuonna 2050 on elävää teollisuutta, joka luo edellytykset hyvinvoinnillemme.

Herr talman! Vi och 5 miljarder andra världsmedborgare har ett gemensamt uppdrag. Där behöver Finland vara en av föregångarna.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävän YK:n ilmastokonferenssin asialistalla olevat kysymykset koskettavat meitä kaikkia. Ilmastoneuvotteluissa pyritään löytämään ratkaisu siihen, miten päästövähennykset jaetaan eri maiden kesken ja miten päästövähennysten rahoitus hoidetaan. Ratkaisu ei tule olemaan helppo, mutta ilman kansainvälistä ilmastosopimusta ei ilmaston lämpenemistä saada pysäytetyksi. On helppoa yhtyä ilmastoguru Nicholas Sternin näkemykseen, jonka mukaan sopeutuminen ilmastonmuutokseen tulee sitä kalliimmaksi, mitä kau-emmaksi toimenpiteitä lykätään. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan nopeita ja suuria päästövähennyksiä.

Tulevaisuusselonteon mukaisesti Suomen tavoitteena on vähentää kansallisia päästöjä vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen eli vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää konkreettisten toimenpiteiden ohella ilmastonäkökulman mukaan ottamista kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon. Tulevaisuusselonteossa linjataan, että kasvihuonepäästöjen vähentämisessä etusijalle asetetaan energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö kaikilla sektoreilla. Energiasektori tuottaa noin kaksi kolmasosaa kaikista päästöistä. Energiantuotanto onkin merkittävien päästövähennysmahdollisuuksiensa vuoksi tärkeässä asemassa siirryttäessä kohti vähäpäästöisempää maailmaa.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on 28,5 prosenttia. Uusiutuvan energian osuutta pystytään kasvattamaan lisäämällä biopolttoaineiden, lämpöpumppujen, aurinkoenergian sekä tuuli- ja vesivoiman käyttöä. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää kuitenkin sen kannattavuuden parantamista erilaisten ohjauskeinojen avulla.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän loppuraportin mukaan Suomen tulee ottaa käyttöön markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle. Tätä esitystä on eduskunnassa jo kotvanen odotettu. Syöttötariffijärjestelmän käyttöönotto saisi liikkeelle miljardiluokan investoinnit tuulivoima- ja biokaasuteollisuuteen. Ilmastonäkökulman ohella uusiutuvan energian käytön lisäämistä voidaan perustella myös työllisyysnäkökulmasta, sillä uusiutuvan energian tuotanto on hyvin työvoimaintensiivistä. Ala loisi työpaikkoja etenkin maaseudulle ja tasoittaisi alueellisia eroja.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen vaatii myös teknologisia in-novaatioita. Energiateknologian tutkimus- ja kehitystyössä Suomi on kansainvälisessä vertailussa johtopaikoilla, mutta energiainnovaatioiden käyttöönoton ja kaupallistamisen suhteen löytyy vielä työsarkaa. Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa kestävän teknologian markkinoilla. Kestävä teknologia -termillä viitataan kaikkiin niihin tuotteisiin ja palveluihin, joiden käytöstä syntyy vähemmän ympäristöhaittoja kuin niiden vaihtoehdoista. Tulevaisuusselonteon mukaan kestävästä teknologiasta pyritään tekemään uusi tukijalka Suomen taloudelle. Tämä on kannatettava linjaus. Tämä edellyttää kotimaisen kestävän teknologian sektorin synnyttämistä ja myöhemmin kestävän teknologian tuotteiden ja palvelujen tuottamista maailmanmarkkinoille. Kestävän teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen vaatii myös huomattavaa rahoitusta. EU:n komissio on esittänyt energiateknologian tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kaksinkertaistamista vuoteen 2012 ja nelinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. Resurssien ohjaaminen kestävän teknologian kehittämiseen voidaan nähdä investointina, jolla kevennetään päästövähennysten kustannuksia tulevaisuudessa.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alkaneet aidosti ja oikeasti vaikuttaa jo ympäristöömme. Sehän pitkälti selittää myöskin sen, että me kaikki tavalliset suomalaiset ihmisetkin olemme jo omia elintottumuksiamme ja käyttäytymistämme muuttaneet. Meillä on valmiudet elää, toimia ja tehdä hankintapäätöksiä jo ilmastonmuutoksen tavoitteiden toteuttamisen puolesta.

EU edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Direktiiviluonnoksessa Suomen uusiutuvan energian käyttö on nostettava 2005 vuoden 28,5 prosentin tasosta 38 prosenttiin. Suomi ja kokoomus ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen. Tämä on todellinen haaste, ja se velvoittaa muuttamaan jokapäiväiseen elämäämme liittyviä asioita. Meidän on muutettava tuotantotapojamme, liikkumistamme, asumistamme, rakentamistamme, mutta jokaisen on mietittävä myös yksilötasolla kaikkea omaan ruokaan ja kulutustottumuksiin liittyviä hankintoja, erityisesti sitä, mitä esimerkkinä näytämme omille lapsillemme. Suomen tulee varakkaana teollisuusmaana olla tässä asiassa pioneeri ja kehittää uusia käytäntötapoja, joihin meillä on sekä tietotaitoa että puitteet.

Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko sisältää hyviä linjauksia ja tavoitteita. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tavoittelee päästötöntä ja kotimaista energiaa, jossa uusiutuvaa energiaa lisätään tuulivoimana, bioenergiana ja vesivoimana. Mikä tärkeintä, riippuvuus tuontisähköstä voisi tämän myötä jopa loppua. Uusiutuva energia vaatii suuria investointeja, ja suomalaiset maksavat ne joko veronkorotuksina tai kasvavina energiamaksuina. Ydinenergia toisena päästöttömänä vaihtoehtona uusiutuvan energian rinnalla ei välttämättä maksaisi veronmaksajille mitään lisää ja on sen takia myös varteenotettava vaihtoehto. Ydinenergian käyttö päinvastoin alentaisi suomalaisten sähkölaskua, ja samalla hiilivoima korvattaisiin päästöttömällä vaihtoehdolla.

Arvoisa puhemies! Tavoitteiden toteuttaminen vaatii Suomelta paljon. Suomen erityispiirteet ovat kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivinen teollisuus, mikä tekee energiasta erityisesti Suomen kilpailukyvyn kannalta hyvin tärkeän. Tavoitteiden toteuttamiseksi tulee haastaa kunnat mukaan ilmastotalkoisiin.

Kunnista Vantaa on hyvänä esimerkkinä sitoutunut omalta osaltaan sekä kansallisiin että EU-tasoisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vantaan kaupunki tuleekin liittymään Helsingin ja Tampereen lisäksi Covenant of Mayors -ilmastositoumukseen, jonka allekirjoittajakaupungit ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosentilla. Vantaan kaupunki on näin aktiivisesti mukana edistämässä Pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian toteuttamista. Lisäksi Vantaa kaupunkina hakee hankkeita ja uusia toimintatapoja, joissa sekä päästöt että näin ollen myös kaupungin menot vähenevät. Pyrkimyksenä on saavuttaa keskimäärin 5 prosentin vuotuiset päästövähennykset. Erilaisia energiastrategisia toimenpiteitä, joita Vantaan kaupunki toteuttaa, ovat esimerkiksi ekotukihenkilötoiminta sekä Julia 2030 -hanke, jonka energiansäästöä, hankintoja, materiaalitehokkuutta sekä liikennettä koskevista pilottihankkeista saatuja hyviä toimintatapoja otetaan käytäntöön kaupungin koko organisaatiossa.

Arvoisa puhemies! Tässä hyviä käytännön esimerkkejä muillekin suomalaisille kunnille toteutettavaksi.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun puheenvuoro on näin noin 50:ntenä, on ehkä enää turha lähteä linjaamaan tämän tulevaisuusselonteon peruslähtökohtia, ne varmasti ovat jo kaikille selvät, mutta nostan esiin pari kysymystä.

Ilokseni, ehkä vähän myöskin surukseni, koska tämä selonteko on niin hieno, mutta ilokseni siitä huolimatta voin todeta, että tämä on nyt jo noin kuuden tunnin käsittelyn aikana vanhentunut, sillä ympäristöministerit ovat EU:ssa päässeet sopimukseen siitä, että päästöjä tulee vähentää 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Se siis tarkoittaa sitä, että haasteet vain kovenevat. Toimenpiteitä pitää tehdä ja jotakin on tietenkin jo tehty. Jo edellinen hallitus linjasi aikanaan nimen ekologinen verouudistus. Jotain sen eteen on tällä kaudella tehty. Otan pari esimerkkiä.

Autovero muutettiin päästöperusteiseksi niin, että rajana on 220 grammaa kilometriä kohden. Kun huomioidaan, että EU:ssa tällä hetkellä uusien autojen keskimääräiset päästömäärät ovat 167 grammaa kilometriä kohden ja kun huomioidaan etenkin tavoitteet, jotka on kirjattu myös meidän omaan selontekoomme, jossa tavoitteena on leikata henkilöautokannan ominaispäästöjä enintään tasolle 80—90 grammaa vuonna 2030 ja vielä tiukentaa tätä tavoitetta 20—30 grammaan vuoteen 2050 mennessä, on tässä yksi hyvä keino tehdä nopeitakin kiristyksiä ja tiukennuksia. Ilo on ollut myös huomata, miten notkeasti ja nopeasti autoteollisuus on reagoinut tähän autoveromuutokseen ryhtymällä valmistamaan vähemmän päästäviä autoja.

Toinen hyvä keino viedä tavoitteita eteenpäin on jatkaa kotitalousvähennyksen kehittämistä. On erinomainen asia, että kotitalousvähennystä lisättiin tämän hallituksen toimesta, mutta jatkossa se pitää suunnata paljon nykyistä tiukemmin — tai nykyäänhän sitä ei suunnata lainkaan, mutta jatkossa pitää suunnata ehdottomasti — nimenomaan erilaisia ekologisia korjauksia varten. Ei ole mitään järkeä siinä, että tässä tilanteessa enää kotitalousvähennystä annetaan vaikkapa siihen, että kylpyhuoneen lattiaan laitetaan sähkökäyttöinen lattialämmitys. Sillä täytyy olla selkeä ilmastotavoite, (Ed. Heinonen: Jos siellä on hometta!) ja se on myös melko helppo toteuttaa. Tässä vain pari esimerkkiä.

Mutta joudumme ilman muuta käsittelemään myös hankalampia asioita. Useampi talousasiantuntija on pitänyt erityisen hankalana meilläkin voimassa olevia ilmastotavoitteille vastaisia veroetuuksia. Näitä on useampia. Joitakin esimerkkejä. Otetaan esimerkiksi diesel, joka on kevyemmin verotettu, vaikka sen päästöt ovat suuremmat kuin bensiinin. Meillä on autoetua, meillä on työmatkakuluvähennystä, ja meillä on myöskin turpeen verotusta kevennetty siitäkin huolimatta, että sen päästöt ovat huomattavat. Ja näihin etuuksiin pitää ilman muuta tulla jonkunlainen muutos.

Jos ajatellaan kuluttajan kannalta, niin oleellista on, kuten oma ilmastoasiantuntijamme ed. Oras Tynkkynen on useaan otteeseen sanonut, että käyttäjä kokisi ratkaisujen, siis ympäristöystävällisten ratkaisujen, olevan helppoja, hauskoja ja halpoja. Meidän täytyy siis yhdessä tehdä töitä siihen suuntaan, että ympäristöystävällinen vaihtoehto on aina se käyttäjälleen hauskempi, helpompi tai halvempi vaihtoehto, ja siitä on jonkun eli meidän, valtion, oltava myös valmis vaikkapa maksamaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on viimein maassa hallitus, joka ottaa vakavasti tämän ilmastonmuutoksen haasteen. Tästä kertovat osaltaan nyt käsittelyssä oleva valtioneuvoston tulevaisuusselonko ilmasto- ja energiapolitiikasta, "kohti vähäpäästöistä Suomea", sekä lukuisat verotuksen uudistukset, joilla tällä hallituskaudella on painopistettä siirretty ympäristön kannalta parempaan suuntaan. Nuo painopisteen muutokset ovat olleet erittäin merkittäviä. Sellaisia emme ennen Suomessa ole nähneet.

Tässä selonteossa asetamme tavoitteeksi vähentää maamme ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna, ja tähän tavoitteeseen on tarkoitus päästä määrätietoisin askelin vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä, jossa yksi merkittävä askel on tuo joulukuun Kööpenhaminan kokous.

Tällä hetkellähän maamme ilmastopäästöistä noin kaksi kolmasosaa tulee fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä energiantuotannossa, sitten liikenteen osuus päästöistämme on tuollainen vajaa viidennes ja loput päästöt ovat peräisin maataloudesta, teollisuuden prosesseista sekä jätehuollosta. Olen vakuuttunut, että tarvitsemme tulevaisuudessa toimenpiteitä näillä kaikilla osa-alueilla ilmastotalkoissa.

Tässä strategiassahan nyt käsitellään erityisesti niitä toimenpiteitä, jotka tulisivat vaikuttamaan vuodesta 2020 eteenpäin. Aiemminhan jo vuonna 2008 tämä hallitus linjasi ilmasto- ja energiastrategiassaan näitä toimenpiteitä, joilla päästäisiin EU:n tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä.

Meidän on mielestäni määrätietoisesti jatkettava esimerkiksi liikenteen kehittämistä oikeaan suuntaan. Meidän on tuettava ja panostettava julkiseen liikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen ja siihen nojautuvaan asumiseen, mutta samaan aikaan meidän tulee jatkaa myös edelläkävijänä liikenteen verouudistusta.

Teimme etujoukoissa autoverouudistuksen, joka ottaa huomioon autojen hiilidioksidipäästöt. Nyt olemme uudistamassa samalla logiikalla toimivaa polttoaineiden verotusta, mutta tässä työssä omasta mielestäni pitäisi ottaa jo seuraava askel eteenpäin. Meidän on otettava pelkän hiilidioksidin rinnalla tarkasteluun myös autojen muut päästöt ja näin ohjattava liikenteen energiaratkaisuja oikealla tavalla muun muassa sähköautojen ja biokaasulla ja maakaasulla toimivien autojen suuntaan.

Tässä työssä myös autoverotuksen seuraava askel on tärkeä ja odotettava. On uudistettava autoverotusta vielä niin, että saamme myös hiukan kalliimman teknologian autot, muun muassa maakaasuautot, hinnaltaan vastaavien bensa- ja dieselautojen rinnalle. Se on ratkaiseva teko näiden autojen käytön lisäämiseksi.

Tässä uudistuksessa on ensiarvoisen tärkeää pitää sormet irti teknologiasta. Emme saa enää sortua Suomessa ympäristökysymyksissä sellaisiin ratkaisuihin, jotka on sidottu johonkin tiettyyn tekniikkaan, tekniseen ratkaisuun. Ei sillä ole mitään merkitystä, miten tehdään, vaan sillä, mitä pakoputkesta ja autosta ilmaan tulee taikka tehtaasta ulos pääsee piipusta. Kaikkien ratkaisujen tulee siis jatkossa perustua mielestäni vain ja ainoastaan päästöihin ja ennen muuta laajasti muihinkin kuin vain hiilidioksidipäästöihin.

Olen nostanut esimerkiksi ekotest-mallin, jonka hengessä voisimme edetä myös tässä autoilun verotuksessa. Tuo ekotesthän ottaa mukaan myös saastepäästöt, hiilimonoksidin, hiilivedyt, typpioksidit ja pienhiukkaset sekä lisäksi tuon jo nyt käytössä olevan kasvihuonekaasuhiilidioksidin päästöt. Tämä ekotest-tyyppinen autoverotus tai sen tyyppiseen perustuva autoverotus voisi olla yksi lähtökohta. Tämän jälkeen olisimme jälleen etujoukoissa näyttämässä suuntaa maailmalla.

Sitten tuo sähkön tuotanto: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että meidän tulee vahvistaa maamme energiaomavaraisuutta. Minusta on kestämätöntä tuoda ydinsähköä Venäjältä. Siksi itse kannatan suomalaisen monipuolisen energiatuotannon kehittämistä enkä ole valmis sulkemaan siitä myöskään ydinenergiaa yhtenä vaihtoehtona pois.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko on varmaankin perusteltu. Sanoja tärkeämpää ovat teot; tekoihin päästään, kun rahoitus on kunnossa. On erittäin tärkeää, että eduskunta ryhtyy keskustelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan rahoittamisesta. Tämä on erittäin tärkeää, koska ilmasto- ja energiapolitiikkaa joudutaan tekemään taloudellisesti ahtaissa oloissa. Valtiolla ja kunnilla menee kolme vuosikymmentä ennen kuin julkinen velka on siedettävällä tasolla, ja tähän taas päästään menojen vähentämisellä ja verotusta lisäämällä. Sekä ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä että tiukkaa talouspolitiikkaa on toteutettava silloin, kun kansakunnan menopaine on ikääntymisen takia kovimmillaan. Juuri tämän takia on puhuttava rahasta, siis siitä, kuinka paljon valtion varoja on panostettava, jotta pääsemme kohti vähäpäästöistä Suomea.

Toinen ongelma on, että hallituspuolueet ovat sulkeneet jo etukäteen pois monia ilmasto- ja energiapolitiikan vaihtoehtoja. Keskusta on hädin tuskin yhden ydinvoimalan kannalla, vihreät vastustavat ydinvoimaa, vesivoiman lisärakentamista ja jätteiden käyttöä energiana. Vaihtoehdot ovat vähissä, koska Suomessa tuulivoiman hyötyaste ei ole kovinkaan korkea. Pidän tärkeänä, että kaikki ilmasto- ja energiapolitiikan keinot ovat käytössä. Myös päästöjen vähentäminen lisää energian käyttöä. Jos esimerkiksi suosimme sähköautoja liikenteessä, lisääntyy sähkön tarve merkittävästi.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että avaamme mahdollisuuden ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentamiselle sekä jätteiden energiakäytölle. Hallituksen pitää tehdä nopeasti lupapäätös kolmen ydinvoimalan rakentamisesta. Kun päätös tehdään tänä tai ensi vuonna, niin rakentamiseen voidaan ryhtyä aikaisintaan vuonna 2019. Ydinvoimalat olisivat parhaassa tapauksessa valmiita silloin, kun Loviisa 1 suljetaan vuonna 2027 ja Loviisa 2 vuonna 2030. Vaikka ei vesivoiman tehostamisella eikä rakentamisella energiapolitiikkaa ratkaista, pidän hyvänä, että ainakin Kollaja rakennettaisiin. Jätteiden energiakäytön laajentamiseen on kannustettava alan yrityksiä. Näin jätteestä tulisi polttoainetta ja jätehuoltoa sen perinteisessä merkityksessä ei enää tarvittaisi.

Kuten aikaisemmassa selonteossa jo esitin, Suomen pitää rakentaa tuulivoimaa niin paljon kuin se on mahdollista. Tämä taas edellyttää sitä, että valtio tukee sadoilla miljoonilla euroilla tuulivoimaprojekteja. Tuulivoima ei ole kovinkaan kannattavaa energiatuotantoa. Se vaatii tuekseen säätövoimaa, mutta kaikki voitava on tehtävä.

Metsä on suomalaisille tärkeä asia. Metsä sitoo hiilidioksidia. Siksi metsiä pitää suojella nykyistä enemmän. Ed. Perkiö on arvostellut sokeaa uskoa, jonka mukaan metsän bioenergian hyödyntäminen olisi ilmastolle hyväksi. Hän toteaa, että biomassan poltosta syntyy aina hiilidioksidia. Mikäli metsien biomassan hyödyntäminen energiana on nopeampaa kuin metsien kasvu, on tuloksena lisääntyvä hiilidioksidikaasu ilmakehässä. Olen samaa mieltä ed. Perkiön kanssa. Meidän täytyy uudelleen arvioida puumassan hyödyllisyys energialähteenä. Jos laskelmat pitävät paikkansa, hyödyntämällä puumassaa lisäämme päästöjä emmekä vähennä niitä. Sen sijaan puu jalostettuna biopolttoaineena on mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Mitkä ovat ne kepit ja porkkanat, joilla päästöjä voidaan vähentää? Tulevaisuusselonteko puhuu älykkäistä ohjauskeinoista. Olisi parempi jättää ne sivuun ja tehdä konkreettisia linjavetoja ohjauskeinoista. Kuten eilen totesin, päästökauppa ei ole ollut kovinkaan hyvä ohjauskeino, koska kaupan kustannukset peritään suoraan kansalaisilta. Kun vielä päästöoikeudet saadaan puoli-ilmaiseksi, ei teollisuutemme ole lähtenyt kehittämään päästöjen vähentämiseen soveltuvaa teknologiaa. Lisäksi päästökaupasta ei ole kansalaisille mitään hyötyä, koska markkinat tasaavat sähkön hinnan riippumatta siitä, onko se tuotettu päästöttömästi vai runsaspäästöisesti. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Ehkä parempi keino olisikin ryhtyä verottamaan päästöjä. Verottaisimme teollisuutta sen mukaan, kuinka paljon päästöjä pääsee ilmaan, maahan ja veteen. Verovähennysten avulla taas ohjattaisiin päästöttömän teknologian hankintaa sekä päästötöntä tuotantoa. Systeemin pitäisi olla yksinkertainen sekä seurauksiltaan muutokseen kannustava. Verotusta voisi soveltaa niin liikenteeseen, asumiseen, teollisuuteen, yritykseen kuin maatalouteenkin.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsillä oleva hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko on jatkoa tälle hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategialle. Se ja tämä nyt käsillä oleva tulevaisuusselonteko ovat kompromisseja ja niissä todetaan kyllä tahtotila, mutta keinot tavoitteiden toteuttamiseksi jäävät aika ylimalkaisiksi. Pelkät puheet ja hyvä tahto eivät riitä, ilmastonmuutoksen torjunta puuttuu hallituksen ratkaisuista. Monet hallituksen toimista ovat olleet ristiriidassa selonteon tavoitteiden kanssa. Selonteossa perätään muun muassa investointeja raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. Kuitenkin panostukset näihin ovat jääneet kauas tarpeesta.

Hallituksen politiikka ei ole saanut kovin mairittelevaa palautetta kansainvälisestikään. Kaiken kaikkiaan Suomella on aika paljon parannettavaa ilmastopolitiikassaan, kun ottaa huomioon esimerkiksi tämän kansainvälisen ccpi-vertailun, jossa valtioiden välillä verrataan, minkälaisia toimia on ilmastotaistelussa tehty. Varsinkaan arvio Suomen osuudesta näissä politiikkatoimissa ei ole ollut kovin hyvä, päinvastoin heikko. Tässä arvioinnissa on mukana 58 valtiota, ja Suomi viime joulukuun tilastossa sijoittui sijalle 48, sinne Kiinan ja Ukrainan kanssa samoille sijoille. Ruotsi oli tässä vertailussa ykkösenä muistaakseni, Norja yhdeksäs ja Tanska kymmenes, eli pohjoismaisittainkin Suomi oli erittäin heikoilla sijoilla. Laskua edelliselle vuodelle oli kymmenen pykälää meille. Jos sama tahti on jatkunut viime joulukuusta, niin olemme juuri nyt tällä hetkellä tämän listan jumbosijalla. Toivotaan, että olemme nyt tämän selonteon jälkeen näissä arvioissa kuitenkin sitten niin sanotusti nousu-uralla.

Me sosialidemokraatit olemme tehneet monia konkreettisia esityksiä päästöjen todelliseksi alentamiseksi ja kestävän vihreän kasvun käynnistämiseksi. On satsattava voimakkaasti muun muassa energiaa ja luonnonvaroja säästävään puhtaaseen teknologiaan, rakennusten peruskorjaukseen energiatehokkaasti, energian säästöön, joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kierrätykseen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Täällä on myös nyt paljon puhuttu näistä energiantuottolähteistä. Ydinvoima on asia, jota täällä joudutaan pohtimaan ja saadaan pohtia tulevaisuudessa, ja on paljon kinasteltu, mikä on se oikea määrä. Kokoomuksella on selkeä linja, että tarvitaan kaikki kolme ydinvoimalaa, kolme ydinvoimalupaa pitäisi myöntää, ja taas toisaalta sitten, että ei yhtä. Itse olen sillä kannalla, että yksi voimala riittää, sillä perusteella, että kun nämä nyt olemassa olevat vanhentuvat, alas ajetaan, niin saadaan siihen tilalle ydinvoimaa turvaamaan energiansaanti. Mutta jos aletaan nojautua liikaa ydinvoimasuuntaan, niin pelko on se, että uusiutuvan energian kehittäminen jää sitten jalkoihin ja unohdetaan vallan.

Se on siinä vaarana, ja se on erittäin tärkeätä huomioida, koska energia-asiat ovat tietysti iso osa näitä ilmastopäästöjä, kaksi kolmasosaa Suomen ilmastopäästöistä tulee energiantuotannosta. Liikenteen osuus on noin viidennes, teollisuusprosessien noin 9 prosenttia, maatalouden 7 ja jätehuollon 3 prosenttia päästöistä. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun vaaditaan ilmastopoliittisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden ja vaatimusten pitää kohdentua sinne, missä ympäristöä eniten pilataan.

Arvoisa puhemies! Selvitysten mukaan suomalaisten ympäristötietoisuus on lisääntynyt selvästi, ja esimerkiksi reilun kaupan tuotteiden käyttö on täällä maailman huippuluokkaa ja kasvanut viime aikoina edelleen talouden taantumasta huolimatta. Kun ihmiset on nyt saatu herätettyä elinympäristön vaalimiseen, hallituksen pitäisi tulla vastaan ja pitää huolta siitä, että käytännön keinoja ympäristön huomioon ottamisessa on olemassa. Ei ole mitään mieltä siinä, että samaan aikaan kun vaaditaan jätteiden lajittelemista ja kierrätyksen lisäämistä, ihmisten on vaikea löytää jätteilleen sijoituspaikkaa, kun lajittelupisteitä ei löydy riittävästi lähiympäristöstä. Kaikilla ei ole käytössään autoa, jolla esimerkiksi metallijätteet voi käydä viemässä pitkänkin matkan taakse.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutosta torjuttaessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Haja-asutusalueen palveluja ei pitäisi karsia nykyvauhdilla. Kun yhä useammin palvelut joudutaan hakemaan kuntakeskuksista ja samaan aikaan linja-autovuoroja vähennetään, yksityisautoilun on turha odottaa vähenevän. Joukko- ja raideliikenteen kilpailukykyä pitää vahvistaa ja lippujen hintojen on oltava houkuttavia, muuten ei yksityisautoilu vähene.

Selonteosta puuttuu syvällisemmin pohdinta, millä tavalla energian hinnan nousu vaikuttaa kansantalouteen ja yksittäisten ihmisten selviytymiseen arjessa. Köyhiä ei saa unohtaa ilmastotaistelussa. Ilmastonmuutoksen torjunnan rasitukset pitää jakaa oikeudenmukaisella tavalla.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Asellin puheenvuoroon liittyen, jossa hän moitti nykyhallitusta varsin kovin sanoin, täytyy kyllä todeta, että jos olemme vertailleet edellisen hallituksen ja nykyhallituksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta — siinä nykyhallitus on aivan omaa luokkaansa edelliseen hallitukseen verrattuna — niin jos tekisimme tässä asiassa tuon saman vertailun, vertaisimme edellisen hallituksen toimia, jossa te sosialidemokraatit olitte mukana, tämän hallituksen toimenpiteisiin, niin kyllä niillä on ero kuin yöllä ja päivällä.

Ed. Asell tässä nosti esille myös, että tavoitteet ovat ylimalkaisia. Eivät tavoitteet ole ylimalkaisia, mutta puhutaan vuodesta 2050. Tahtotila on nyt selkeä, 80 prosenttia miinusta, mutta teknologia kehittyy niin kovaa vauhtia ja sen myötä myös ne keinot, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Nyt kuitenkin ensimmäisen kerran meillä on hallitus, joka aktiivisesti linjaa tätä ympäristöpolitiikkaakin aivan uudenlaisella otteella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ollut mielenkiintoinen keskustelu ja varmasti ihan hyödyllinen. Tästä on helppo keskustella, koska niin kuin aluksi totesimme, päämäärä on 40 vuoden päässä, vuodessa 2050, ja useammat puheenvuoron pitäjät, varsinaisesti kaikki, myös ryhmäpuheenvuoron pitäjät, olivat sitä mieltä, että teot olisi aloitettava tänään, viimeistään tänään, jos ei eilen jo ole tehty. Kuitenkin tämä ensi polku, tämä 10 vuotta, on sitten se kivinen tie, ongelma, koska ne ovat vaikuttavia päätöksiä. Niissä ovat sitten talouselämä, teollisuus ja lyhytnäköinen voiton tavoittelu huutamassa, että meillä ei ole tähän varaa. Sen takia tämä konkreettinen ajanjakso, joka on tässä edessä, on katettu tyhjillä lupauksilla. Ja näitä tyhjiä lupauksia on se täällä kesäkuussa päätetty pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, joka ei ole sillä tavalla kantava, että se riittävästi, läheskään riittävästi, lähellekään 20:tä prosenttia, alentaisi vuoden 2020 oletettuja hiilidioksidipäästöjä vuoteen 1990 verraten.

Mutta muutamia kommentteja, puhemies, tähän käytyyn keskusteluun liittyen. Meillä oli täällä pitkä debatti, ja sen yhteydessä muun muassa liikenneministeri Vehviläinen käytti puheenvuoron kritisoiden vasemmistoa — ehkä allekirjoittajankin puheenvuoroa — siitä, että ei puhuta kuin huonosta radanpidosta, siis tämän päivän tilanteesta. Tietysti sanottiin, että perusradanpito ei toimi, rahaa puuttuu ja junat myöhästelevät ja VR kantaa vastuuta, luodaan huonoa imagoa radan käytölle, rataliikenteelle, ehkä myös VR:lle halutaan sitä luoda. Samalla totesin kyllä sen, että rantarataa tarvitaan Pääkaupunkiseudulta suoraan itään. Ja visioista puheen ollen, vuonna 2050 nimenomaan Ratahallintokeskuksen visiossa se on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus, ja tämä on merkittävä asia. Nyt olisi tietysti aika alkaa topparoikkaa hakemaan, että saadaan se todella toimimaan ja päästään tähän visioon.

Täällä on myös ccs:stä eli tästä hiilen talteenotosta puhuttu ja oltu sitä mieltä, että se ratkaisee turpeen ongelmat. Tähän turpeeseen liittyy todellakin ongelmia sikäli, että esimerkiksi ministeri Pekkarinen toistuvasti sanoo, että turpeen polttaminen tuottaa vähemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin kivihiilen polttaminen, mikä ei ole siis lainkaan Vtt:n tutkimusten mukaan totta. Parhaimmillaan turpeen polttamisessa päästään suunnilleen siihen, mihin kivihiilen polttamisessa, silloin kun käytetään näitä niin sanottuja turvepeltoja, joissa jo tapahtuu hiilidioksidin vapautumista. Sadan vuoden tulevaan aikaan laskentasysteemi voi olla toimiva, mutta ei tällaiset 200—300 vuotta, jolloin kikkailulla sitten tehdään turpeesta ikään kuin kivihiiltä parempaa. Pieniä tuulivoimaloita tarvitaan, ja kun tuulivoima toivon mukaan pääsee nyt sitten tähän syöttötariffin piiriin, niin tämä koskee myös pieniä voimaloita.

Ilmastolaki vaatii vauhdittamista. Pohjolan Voima Oy sai nyt vähän taas kintuilleen Iijoella, sitä on täällä tänään murehdittu. On hyvä, että meillä on suoraselkäisiä virkamiehiä, jotka pystyvät pitämään Suomessa laista kiinni. Tässä tapauksessa olisi pitänyt kahta lakia rikkoa. Uskon, että windfall-verotusta hyvin moni meistä olisi valmis tukemaan.

Lopuksi, puhemies, totean, että Mankala-systeemi ja -järjestelmä on sellainen, että siihen pitäisi vielä paneutua, onko se sitten kaikkien EU-säännösten mukainen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta on laaja ja kattava. Siinä on käytetty runsaasti alan asiantuntijoita. Mutta ilmastokriisin laukaiseminen ei ole ilmaista, ja EU on jo laskenut, että se maksaa vähintään 100 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 70—200 miljoonaa euroa. Selonteon mukaan ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 2 asteeseen. Lääkärinä 2 astettakin on paljon. Jos ajatellaan, että ihminen on 2 asteen kuumeessa eli 39 asteen kuumeessa jatkuvasti, niin se on kyllä aika paha tauti.

Keskivertosuomalaisen päästöt ovat 11 tonnia vuodessa, joka on kolme kertaa niin paljon kuin kiinalaisten ja onneksi vain puolet siitä, mitä yhdysvaltalainen kansalainen päästää ilmaan. Suomalaiset ovat sitoutuneet pysäyttämään maailman metsäkadon, rakentamaan energiatehokkaita rakennuksia, vähentämään päästöjä 80 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä lisäämällä ydinvoimaa esimerkiksi. Nämä ovat ankaria tavoitteita.

Liikenteen päästöt tulevat ilman muuta ensi vuosikymmenellä vähenemään, kun joukkoliikenneverkostot on saatu parempaan kuntoon ja ihmiset ajelevat sähköautoilla. Ed. Laxellille muuten: sähköauto on neljä kertaa tehokkaampi kuin polttomoottori, joten tarvitsemme huomattavasti vähemmän energiaa silloin, kun meillä on sähköauto alla.

Talojen lämmittäminen on sitä paitsi helpompaa kuin kylmänä pitäminen, joten pohjoismaisessa ilmastossa on rakennuksen energiatehokkuus helpommin saavutettavissa kuin kuumassa ilmastossa.

Tuulivoimaa aiotaan lisätä, mutta Suomihan ei ole erityisen tuulinen maa, jos ei rakenneta näitä offshore-voimaloita, jotka ovat erinomaisen kalliita ja vaikeasti huollettavissa. Muutamankin terawattitunnin vuoksi joudutaan rakentamaan satoja, jopa tuhat tuulimyllyä, ja se on erinomaisen kallista. Toivottavasti aurinkolämpö tulee avuksi lämpimissä maissa, siis lähempänä päiväntasaajaa kuin mitä me olemme.

Tässä selonteossa puhutaan varsin vähän hiilen talteenotosta. Ehkä se kehitys ei ole nyt kovasti edistynyt, koska sitä ei ole tähän otettu mukaan. Ja myöskin sähköautoista on minusta liian vähän mainittu, vaikka näyttää siltä, että jo viiden vuoden päästä meillä kaikilla on mahdollisuus ostaa sähköauto. Kokoomus tietenkin suosii ydinvoimaa, ja meillähän olisi tarkoitus antaa lupa kolmelle ydinvoimalalle, ei suinkaan rakentaa niitä hetipäin. Loviisan ydinvoimala on tietenkin helsinkiläisille hyvä vaihtoehto, koska he ovat luvanneet tätä lauhdevettä mahdollisesti pääkaupungin lämmittämiseen.

Ruuhkamaksuja ei pidä ottaa käyttöön Pääkaupunkiseudulla ennen kuin raideverkosto ja Länsimetro on saatu kuntoon ja ihmiset alkavat todella käyttää julkista liikennettä. Ruuhkamaksu aiheuttaa muurin Helsingin rajalle ja estää ihmisten vapaan liikkumisen. Ja jos ruuhkamaksut joskus on pakko ottaa, niin ainakin Pääkaupunkiseudun tulee saada ne rahat itselleen tiestön kehittämistä varten.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, valtioneuvosto linjaa, että se tulee asettamaan monitieteellisen asiantuntijaryhmän, joka seuraa ilmastotieteen teknologian ja politiikan kehitystä. Ryhmä raportoi valtioneuvostolle ja antaa sille suosituksia päätöksenteon tueksi. On siksi erittäin tärkeää, että Kööpenhaminan ilmastokokoukseen lähetetään eduskunnan delegaationa sellaisia kansanedustajia, jotka aidosti osaavat ilmastoasioita ja ovat kiinnostuneita niistä ja tulevat seuraamaan tämän työryhmän työtä. Lisäksi heillä täytyy olla asiantuntemusta. Tähän nyt ei kelpaa jokapaikan poliitikko.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni ilmastopolitiikan tärkeimmän tavoitteen tulee olla päästöjen vähentäminen ja ilmastopolitiikassa päästöttömyys ja sen tulee käydä ennen muuta uusiutuvuudenkin edellä. Sen lisäksi energiapolitiikassa päästöjä tulee vähentää kustannustehokkaasti. Tämä ehkä luo tuota lähtökohtaa sille, mitä tulevaisuudessa pitää tehdä.

Tässä keskustelussa ed. Asko-Seljavaara ja ed. Laxell ovat käyneet sähköautokeskustelua, ja se keskustelu on aivan paikallaan ja erittäin asiallista, mutta hyvin oleellista on minun mielestäni se, millä tavalla tuo sähkö tulevaisuudessa tuotetaan, ja se on oleellinen kysymys myös tässä sähköautojen yleistymisessä.

Äskeinen puhe hieman jäi kesken, mutta jatketaan siitä, eli sähkön tuotantoon pääsin. Minusta on siis kestämätöntä, että ydinsähköä tuodaan Venäjältä ja maamme on Venäjän ydinsähkön varassa. Siksi itse kannatan monipuolisen suomalaisen energiantuotannon kehittämistä. Tarvitsemme lisää monipuolisesti eri energiantuotantotapoja, varmasti lisää myös tuulivoimaa, mutta minun mielestäni on hieman epärehellistä väittää, että se ratkaisisi haasteemme, puhumattakaan energiatarpeestamme.

Esimerkiksi yksi tuulimylly tuottaa 1 000 megawattituntia vuodessa, kun vastaavasti Olkiluodon ydinvoimala 1 ja 2 tuottavat 14 miljoonaa megawattituntia vuodessa, eli Olkiluotoa korvaamaan tarvittaisiin noin 14 400 tuulimyllyä. Se olisi aika monta jokaista tunturia ja rannikon kilometriä kohden. Tuulivoimasta voisi vielä ottaa esimerkin Lapista. Enontekiön ja Muonion kunnissa on toimiva tuulivoimalapuisto, 8 tuulivoimayksikköä, joiden vuosituotanto vuonna 2007 oli virallisesti 8 250 megawattituntia. Samaiselta esimerkissä olleelta Olkiluodon ydinvoimalalta menee siis 5 tuntia aikaa tuottaa yhtä paljon sähköenergiaa kuin käsivarren tuulivoimalat tuottavat koko vuoden aikana. Eli tämä nyt hieman suhteuttaa tuota keskustelua ja sitä minun mielestäni ehkä vähän epärehellistäkin lähestymistä, että puhutaan, että me kannatamme tuulivoimaa ja vastustamme ydinvoimaa. Ne eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Toisaalta voi puhua siitäkin, halutaanko, että nämä pienet tuulivoimalat yleistyvät, niin että jokaisen omakotitalon katolla lautasantennin vieressä on pieni tuulivoimala ja jokaisen mökin rannassa on pieni oma tuulivoimala. Minä ainakin hieman tuohon ulkonäköhaittaankin ympäristönkin näkökulmasta haluaisin kiinnittää huomiota.

Arvoisa puhemies! Itse siis kannatan ehdottomasti uusiutuvan energian lisäämistä, niin myös tuulivoimaa, mutta en näe ydinenergiaakaan mörkönä, puhumattakaan aurinkoenergiasta, jo-ka tulee varmasti nyt käsittelyssä olevan asiakirjan tarkoittamana aikana eli vuoteen 2050 mennessä kasvattamaan merkittävästi rooliaan Suomenkin energiantuotannosta.

Minusta puheenjohtajamme Jyrki Kataisen energialinja on hyvä, eli me haluamme tehdä Suomessa sellaista energiapolitiikkaa, joka maksimoi työpaikat ja työllisyyden, koska vain sitä kautta hyvinvointivaltio pysyy pystyssä.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan myös toimenpiteitä rakennuksille, ja näitä myös tässä on: energianormien kiristämistä ja myös energiatehokkuuden lisäämistä peruskorjauksissa. Myös kiinteistöveron energialähestymiskulmaa on väläytelty. Nämä ovat hyviä.

Aivan lopuksi haluan nostaa esille ihan pienen asian, joka näyttää Suomessa olevan kovin vaikeaa hoitaa kuntoon, ja se on tuo lempilapseni hevosenlannan poltto, jota ei jostain kumman syystä keskustalainen ministeri saa hoidettua kuntoon, vaikka monet muut maat maailmassa polttavat, Ruotsi, Keski-Euroopan valtiot polttavat, hevosenlannan ja hyödyntävät tuon energian. Viidellä hevosella lämmitetään omakotitalo jnp. Ei Suomella ole tulevaisuudessa varaa hukata tätäkään. Minun mielestäni tässä keskustalaisten veljien pitäisi olla aktiivisempia oman ministerinsä suuntaan ja laittaa hänet tekemään Euroopan mukainen päätös tuossa asiassa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Koko ihmiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää, että ilmastonmuutoksen haasteeseen vastataan. Tämä on toistettu täällä ainakin sata kertaa. Siitä, miten se tehdään, on kuitenkin jyrkästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä, kuten täällä ryhmäpuheenvuoroista saattoi päätellä. Kyse ei ole vain erilaisista tekniikoista, vaan samalla siitä, kuka hyötyy, kuka maksaa, kuka päättää. Ilmastopolitiikan nimissä voidaan tehdä bisnestä ja kasvattaa voittoja, vallata ja kontrolloida markkinoita, lisätä suurten yhtiöiden ja asiantuntijoiden valtaa. Selonteko on sokea markkinaohjauksen mahdollisuuksiin nähden. Usko on vahva, mutta käytännön kokemukset selonteosta puuttuvat. Niiden erittely selonteosta puuttuu.

Euroopan unioni on ajanut voimakkaasti markkinaehtoisten keinojen käyttöä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. Tämä suuntaus on voimistunut Suomessakin porvarihallituksen ja yleisen oikeistolaistumisen myötä. Hyvä esimerkki uskosta markkinavoimien kykyyn ratkaista ilmastonmuutoksen ongelmia on EU:n päästökauppajärjestelmä.

Oletettiin, että kilpailu markkinoilla pitää hinnat edullisina ja myös ympäristövaikutukset myönteisinä. Miten on käynyt? Ensimmäisinä päästökauppavuosina 2005—2007 yritykset ja energialaitokset saivat päästöoikeuksia enemmän kuin tarvitsivat ja ilmaiseksi. Kulutus ei vähentynyt, eikä päästökaupalla ollut merkittäviä vaikutuksia polttoainevalintoihin. Päästökauppaoikeuksien näennäiset hinnat on kuitenkin siirretty energian kuluttajahintoihin, ja näin on tehty silloinkin, kun sähköä tuotettiin päästöttömästi esimerkiksi vesivoiman avulla.

Tiedämme, että energiayhtiöille on syntynyt ansiottomia suuria voittoja. Yksinomaan suomalaisten sähköntuottajien arvioidaan keräävän näitä voittoja viidessä vuodessa 9 miljardia euroa, kun päästöoikeus on 20 euroa tonnilta. Suuret energiayritykset ovat olleet haluttomia investoimaan näitä miljardivoittoja uusiutuvaan energiaan. Osingot, optiot, yrityskaupat ja ydinvoima ovat kiinnostaneet enemmän.

Ongelmia on vähätelty muun muassa sillä perusteella, että ensimmäinen päästökauppajakso oli vasta harjoittelua ja jatkossa päästöoikeudet ja päästöt vähenevät. Näin saattaa käydä, mutta suunnitelmat päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi vuodesta 2013 eteenpäin eivät anna tästä mitään takeita. Pikemmin näyttää siltä, että energiamarkkinoita tulee hallitsemaan nykyistäkin enemmän spekulatiivinen voitontavoittelu ja markkinoiden keskittyminen yhä suurempien ylikansallisten yhtiöiden käsiin.

Vuoden 2013 jälkeisessä päästökaupassa EU:n komissio jakaa päästöoikeudet jäsenmaiden kesken vuoden 2005 kansallisten päästötietojen perusteella. Jäsenmaiden täytyy sitten huutokaupata saamansa päästöoikeudet. Vielä ei ole päätetty, kuinka huutokauppa järjestetään, mutta päästöoikeuksien käyttäjien, kuten energialaitosten, ja huutokaupan järjestävien valtioiden väliin voivat tulla kansainväliset spekulantit, joilla ei ole aikomustakaan ryhtyä energiantuottajiksi, vaan kerätä voittoja ostamalla päästöoikeuksia ja myymällä niitä eteenpäin.

Tässä voi käydä kuten monta kertaa kilpailuttamistilanteissa. Pienet tai keskisuuret kunnalliset energialaitokset jäävät ilman tarvitsemiaan päästöoikeuksia suurten ylikansallisten energiayritysten huutaessa oikeuksia ylihintaan vallatakseen uusia markkinoita ja syödäkseen kilpailijoita.

Tässä nyt lyhyt esimerkki ja erittely siitä, miten markkinaohjaus toimii tai miten se ei toimi.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Vanhasen hallitus on ottanut erittäin merkittävän askeleen asettamalla tällaiset tavoitteet hallita ilmastonmuutosta ja muuttaa suomalaista energiapolitiikkaa tässä tulevaisuusselonteossa. On aivan selvää, että tämä kaikki maksaa myöskin erittäin paljon. Mutta se tarjoaa vielä enemmän, hintaansa enemmän niitä mahdollisuuksia, joita Suomen täytyy hyödyntää osana tätä ilmasto- ja energiapolitiikan muutosprosessia, joka meillä edessämme on.

Meidän täytyy luoda tästä alasta meille uusi tulevaisuudenala, uusi tulevaisuuden talouden selkäranka ja myöskin menestymisen mahdollisuus, jolla ilmastonmuutosta, uutta kasvua ja biotaloutta edistetään. Samalla on se on myöskin uusiutuvan energian osalta sellaista alueellista ja paikallista vaikutusta omaavaa työtä, jossa vaikutetaan työllisyyteen, hyvinvointiin sekä asutusrakentamisen ja -rakenteen pysyvyyteen. Nämä alueelliset tuotantomallit, hajautetut tuotantomallit, vähentävät luonnonvarojen kuljetustarvetta, kasvattavat huoltovarmuutta ja myös turvaavat paikallista hyvinvointia ja paikallista taloutta. Tässä kaikessa suomalainen maaseutu, maatalous ja metsätalous ovat merkittävä osa tämän haasteen ratkaisua, eivät suinkaan sen ongelma.

Ilmastonmuutoksen osalta, kun tähän lisätään väestön erittäin voimakas kasvu maailmanlaajuisesti, me tarvitsemme ruokaa lisää merkittävästi tulevaisuudessa. Tässä kohdin me tarvitsemme myöskin suomalaiset pellot ja suomalaisen ruuantuotannon mukaan siihen globaaliin talkooseen, jolla me voimme vähintään välitöntä nälänhätää lievittää, joka tällä hetkellä on noin miljardilla ihmisellä. Tästä tullaan hyvin nopeasti ja helposti siihen, että tämänhetkiset tavat ja keinot hoitaa tätä ehkä kaikkein tärkeintä ja akuuteinta maailmanlaajuista ongelmaa eivät ole riittävät. Tuo nälänhädän määrä kasvaa kasvamistaan, ja siinä mielessä me tarvitsemme myöskin tämän tyyppisiä politiikan uudistuksia ja muutoksia, mitä myöskin tämä tulevaisuusselonteko sisällään pitää.

Puhemies! Meillä suomalainen maatalous, suomalainen maaseutu, niin kuin totesin, on mahdollisuus ja ratkaisu ongelmiin. Maatalouden osalta kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Ne ovat vähentyneet viidentoista vuoden aikana parillakymmenellä prosentilla yli EU-maiden keskiarvon, ja tämä väheneminen jatkuu edelleenkin. Se on monen tekijän summa. Yhtenä merkittävänä tekijänä siinä on teknologian, uuden sellaisen, käyttöönotto kaikessa toiminnassa, ja tämä jos mikä kantaa hedelmää niin ruuantuotannossa, energiantuotannossa, metsätaloudessa kuin myöskin teollisuudessa, innovoinnissa ja kaikessa siinä, millä me pystymme myöskin saamaan tälle alalle uutta vientipotentiaalia, mahdollisuuksia uuteen menestykseen.

Viljelijät ovat siis kantaneet omaa osaansa ja vastuutaan ilmastotalkoissa jo tähän mennessä ja haluavat kantaa sitä jatkossa. He ovat siihen valmiita, kunhan käytettävät ohjauskeinot ovat ta-loudellisesti johdonmukaisia, oikeudenmukaisia ja pitkäjänteisiä. Se on vähintä, mitä tässä vaiheessa voimme olettaa ja myöskin odottaa, eli tuotantotapojen, toimintatapojen ja teknologian yhdistelmä ja sen kehittäminen edelleenkin on erittäin merkittävässä asemassa.

Myös puurakentamisen osalta, erilaisten uusiutuvan energian käyttömuotojen lisäämisessä, nielukysymyksessä meillä on vielä erittäin paljon tehtävää. Nielujen määrittelyn osalta Kööpenhaminan kokous tulee olemaan yksi virstanpylväitä, ja toivonkin ja meidän etumme mukaista on, että suomalaiset metsät määritellään niin, että niistä ei muodostu meille ongelmaa, kun ne eivät sitä kerta kaikkiaan ole vaan sitovat tehokkaalla tavalla haitallisia kasvihuonekaasuja ja näin ollen ne ovat selkeä etu sekä ilmastolle että ennen kaikkea meille, Suomelle.

Puhemies! Yksi asia lopuksi, joka liittyy myöskin bioenergiaan. Se liittyy myöskin suomalaiseen ruuantuotantoon, ja se on bioetanoli. Meillä tällä hetkellä viljamarkkinat eivät vedä, hinta on alhainen, se ei kata edes muuttuvia kustannuksia, ja niinpä me tarvitsemme kokonaiskysyntää lisää viljamarkkinoille. Bioetanoli muodostaa siitä erittäin merkittävän mahdollisuuden. Samalla se vastaa biopolttoainehaasteeseen, se vastaa myöskin meidän valkuaisrehuomavaraisuutemme kasvattamistavoitteeseen. Se tämänhetkinen 20 prosentin valkuaisomavaraisuus on aivan liian alhainen, ja näillä toimilla me voisimme merkittävästi sitä kasvattaa. Se lisäisi meidän ruokaturvallisuuttamme, meidän huoltovarmuuttamme, omavaraisuuttamme, ja sen lisäksi se myöskin omalta osaltaan helpottaisi velvoitteita siirtymisessämme kohti biopolttoaineita.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Heinonen, jos oikein kuulin, esitti, että jotta Olkiluoto 1:n ja 2:n sähköntuotanto voitaisiin korvata tuulivoimalla, tarvittaisiin 14 000 tuulivoimalaa. Itse asiassa tarkemmin jos lasketaan käyttäen nykyaikaisia isoja tuulivoimaloita, niin se oikeampi määrä on lähellä 1 500:aa. Jos näin laskennallisena esimerkkinä nämä 1 500 tuulivoimalaa sijoitettaisiin puolen kilometrin etäisyydelle toisistaan neliöön, jossa on siis 30 x 50 tuulivoimalaa, tarvittaisiin maapinta-alaa noin 200 neliökilometriä. Tämä on selvästi alle promillen koko Suomen maapinta-alasta. Kun vielä tuulivoimaa etenkin pitemmällä tulevaisuudessa on järkevää sijoittaa erityisesti merialueille, ei puhuta mitenkään ylettömän suuresta pinta-alasta eikä ylettömän suuresta määrästä tuulivoimaloita.

Ed. Asko-Seljavaara oli sitä mieltä, että tulevaisuusselonteossa kiinnitetään liian vähän huomiota hiilen talteenottoon ja varastointiin ja sähköautoihin. Hiilen talteenottoa ja varastointia käsitellään parin sivun verran luvussa 6 ja sähköautoja ehkä sivun verran luvussa 7, mutta lisäksi niitä on tarkasteltu tulevaisuusselonteon liitteessä kuvatuissa skenaarioissa, joista neljästä skenaariosta kahdessa käytetään hiilen talteenottoa ja varastointia energiantuotannon ja teollisuuden prosessipäästöjen vähentämisessä, ja neljästä skenaariossa kahdessa vuonna 2050 lähes koko autokanta on siirtynyt sähköautoihin. Eli kyllä näitä molempia tekniikoita on täällä tulevaisuusselonteossa tarkasteltu, vaikka ei ehkä tuolla leipätekstissä niin painokkaasti kuin ed. Asko-Seljavaara olisi toivonut.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Oras Tynkkystä näistä hyvistä oikaisuista. Etenkin pidän siitä, että te todella sanotte, että niitä jättisuuria 5 megan tuulimyllyjä tarvittaisiin noin 1 500, mutta se on kyllä aika kallis investointi ja suuri projekti. Todella näistä sähköautoista siellä on sanottu, mutta kun mielestäni sitä ei ole otettu tässä varsinaisessa selonteossa esille positiivisena asiana, niin halusin tuoda sen esille.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Huolimatta siitä, että tässä tulevaisuuden selonteossa on myös melkoisia sammakoita, muun muassa se, että ydinvoima on päästötön energiamuoto, niin totean ed. Tynkkyselle monet kiitokset siitä, että hän on ollut tätä tekemässä ja vetämässä, koska tämä on kaikista puutteistaan huolimatta arvokas asiakirja. Jos tämä polku tämän tavoitteen alkuvaiheessa olisi paremmin tehty tuon edellisen strategian eli pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian kautta, niin tätä ei voisi sitten verrata mihinkään Aku Ankkaan, mitä täällä tänään aikaisemmin ed. Pertti Virtanen omana ikään kuin asiakirjanaan puhujapöntöstä esitteli. Siis tässä on hyviä asioita. Tämä on hyvää työtä ed. Tynkkyseltä ja muilta, jotka tuota ovat tehneet.

Puhemies! Haluaisin todeta lopuksi Kioton ilmastosopimuksen 2 artiklan, joka kuuluu: "- - perimmäisenä tavoitteena on - - saada aikaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä. Tämä taso tulisi saavuttaa aikavälillä, joka sallii ekosysteemien sopeutua ilmastonmuutokseen luonnollisella tavalla, varmistaa, ettei elintarviketuotanto ole uhattuna, ja mahdollistaa kestävän taloudellisen kehityksen." Vuonna 1997 Kiotossa aika hyvin tämä oleellinen on kiteytetty. Silloin olimme ed. Tynkkysen kanssa myös paikalla. Totean lopuksi, että tämä tulevaisuusselonteko on tavallaan jatkoa tälle asialle myös.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi, täällä on puhuttu energiatuotannon päästöttömyydestä ja myöskin ydinvoimasta ja niitä yhdistetty, ikään kuin ydinvoima olisi päästötöntä. Se on hiilidioksidin kannalta kyllä näin, mutta ydinjäte on erittäin iso ongelma, joka täytyy myöskin pystyä turvallisesti ratkaisemaan tulevaisuudessa. Kun tässä aikaisemmin on tullut esille puheissa, että kokoomus kannattaa kolmen ydinvoimalan rakentamista, niin se on korjattu heti, että ei, vaan luvan myöntämistä. Mikä ero siinä nyt sitten on, rakennetaanko, annetaanko lupa? Minun mielestäni jos lupa myönnetään kolmelle, niin kyllä ne sitten ne kolme rakentavat.

Täällä ed. Heinonen aiemmin ylisti porvarihallituksen ilmastotoimia, että ne ovat aivan omaa luokkaansa verrattuna aikaisempiin hallituksiin. En tiedä, millä sitten selittää tämän Ccpi:n arvioinnin, jossa Suomi on taantunut kuitenkin 58 maan vertailussa sijalle 48, Kiinan ja Ukrainan kanssa samoille sijoille, ja edellisestä vuodesta kymmenellä pykälällä pudonnut. Se on viime joulukuussa julkistettu, ja jos samalla lailla on tilanne kehittynyt, niin tämän laskelman mukaan tällä hetkellä olemme tämän listan jumbopäässä. Tämä arvio ei kyllä todista, että on kauhean hyvin porvarihallituksen politiikka toiminut ja olisi ilmastotaistelussa purrut.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Asellin kysymykseen tästä kansainvälisestä vertailusta, jonka saksalainen ympäristöjärjestö Germanwatch on tehnyt: Siinä, minkä takia Suomi on siinä pärjännyt niin huonosti, on monta tekijää taustalla. Siinä vertailussahan tarkastellaan toisaalta päästötasoa, toisaalta päästöjen kehitystä ja sitten harjoitettua ilmastopolitiikkaa. Suomen päästötaso on tunnetusti korkea, ja tämä hallitus nyt on istunut pari vuotta eikä ole tämän parin vuoden aikana ehtinyt tätä isoa kuvaa muuttaa. Toivottavasti se muuttuu lähivuosina, mutta ihan yksittäisten vuosien aikana ei hirvittävän isoja käännöksiä saada vielä tehtyä.

Ilmastopolitiikka toivottavasti taas alkaa nyt näkyä. Toivon ja uskon, että tulevissa vertailuissa itse asiassa Suomi pärjää paremmin, koska hallitus on aika paljon satsannut nyt ilmastopolitiikkaan. Mutta yhtenä tekijänä on myös se, että tässä saksalaisen ympäristöjärjestön tekemässä vertailussa ydinvoimalle lasketaan yhtä suuret päästöt laskennallisesti kuin hiilivoimalle. Se tarkoittaa sitä, että sellaiset maat, jotka ottavat käyttöön ydinvoimaa, kuten Suomi on aiemmin päättänyt tehdä, pärjäävät huonosti, vaikka se ei sinänsä lisäisi päästöjä. Eli ydinvoimasta laskennallisesti rokottava tekijä on mukana näissä vertailuissa ja se on yksi tekijä, joka heikentää Suomen sijoittumista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti edustaja Tynkkyselle, kun hänkin käyttää tätä päästötön-käsitettä ydinvoimasta: Se on kyllä sinänsä ongelmallista, niin kuin ed. Asellkin totesi. Ydinjätehän on kuitenkin äärimmäisen ongelmallista päästöjen suhteen. Siinä on kysymys vaan säteilystä. Tässä mielessä on nyt siirrytty ikään kuin tällaiselle vähän harhauttavalle linjalle. Toivon, että tuon sanan tilalle etsittäisiin joku muu. Aikaisemmin puhuttiin ydinvoiman puolustajien toimesta vähäpäästöisestä energiamuodosta.