Arvoisa herra puhemies! Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tekemän kyselyn mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on erittäin korkealla tasolla. Se on viimeisessä kyselyssä jopa noussut edellisestä. Suomalaiset haluavat, että koko maata puolustetaan kriisitilanteessa. Asevelvollisuustyöryhmä luovutti taannoin oman selvityksensä ministerille otsikolla Suomalainen asevelvollisuus. Selvitys pitää sisällään monia hyviä ehdotuksia. Kuitenkin puheenjohtaja Siilasmaa antoi julkisuuteen lausunnon, että poliitikot ovat pahin este Puolustusvoimien rakennemuutokselle, ja taustalla on se, että poliitikot ajattelevat myös aluepoliittisesti.

Mikä ministerin kanta on? Onko niin, että aluepolitiikkaa ei voida ajatella, jos puolustuspoliittisia ratkaisuja tehdään? Jos haluamme koko maata puolustaa, niitä periaatteita, joita on kirjattu puolustuspoliittiseen selontekoon, niin mikä on ministerin kanta, yhdyttekö tähän puheenjohtaja Siilasmaan näkemykseen?

Puolustusministeri Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Se on totta, että maanpuolustustahto on korkealla, mutta niin on myöskin puolustuskyky, väittäisin, että Suomen historian parhaassa kunnossa. Tällä vaalikaudella on panostettu materiaaliin ja koulutukseen.

Risto Siilasmaan työryhmän tehtävä oli kartoittaa yleisen asevelvollisuuden haasteet ja tehdä siihen liittyviä esityksiä. Työryhmä teki mielestäni erinomaista työtä, ja tuo raportti on erinomaista luettavaa. Mutta meidän päättäjien, tulevan eduskunnan ja hallituksen, tehtävä on sitten poimia sieltä ne asiat, joita halutaan edistettävän.

Oma käsitykseni on, että Suomen puolustus jatkossakin perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Selvää kuitenkin on, että muun muassa talouskriisin johdosta meillä on rakennemuutos edessä ja myöskin ikäluokat pienenevät. Tästä syystä välttämättä samaa rakennelmaa, samaa määrää joukko-osastoja tulevaisuudessa ei tarvita. Mutta niin kuin totesin, uskoisin, että perusasiat pysyvät ja paranevat.

Arvoisa herra puhemies! Me olemme aika huolissamme siitä, kun ministeri toi esille, että tarvitaan rakennemuutosta, ja tämä todennäköisesti tarkoittaa myös varuskuntien lakkauttamista. Itä-Suomi on huolestuneena seurannut tätä keskustelua, jota julkisuudessa on käyty. Tällä hetkellä Itä-Suomessa on ainoastaan yksi varuskunta, Pohjois-Karjalan Prikaati, ja koko itäinen Suomi jäisi sen jälkeen tyhjiöön, jos lakkauttaminen kohdistuisi sinne.

Mikä on ministerin kanta tässä, että kun alueellisesta puolustuksesta puhutaan, niin olisi tärkeätä maanpuolustustahdon näkökulmasta se, että kaikkialla Puolustusvoimat olisivat läsnä mahdollisuuksien mukaan jokaisessa maakunnassa?

Puolustusministeri Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Helppo on yhtyä näihin ed. Reijosen näkemyksiin, ja tuleva eduskunta ja tuleva hallitus tietenkin linjaavat nämä kysymykset.

Tietenkin on selvää, että talous on yksi tekijä, joka asettaa reunuksia. Vaikka nyt ei tehtäisi mitään uusia päätöksiä, niin materiaali-, henkilöstö- ja kiinteistökulujen kallistuminen johtaisi siihen, että muutaman vuoden päästä enää vajaa 20 prosenttia budjetista käytettäisiin hankintoihin eli oltaisiin semmoisessa lievässä heikkenemisen, surkastumisen tiellä, että kyllä mielestäni rakennemuutoksen tarve on nyt ilmaistu. Me olemme ne haasteet kuvanneet, nyt on avoimen keskustelun paikka. Sitten on vaalit, ja vaalien jälkeen katsotaan, millä kokoonpanolla niin hallitus kuin eduskunta ja millä periaatteella, mutta uskoisin, että perusperiaatteet säilyvät entisellään.