Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täysistunnon käsittelyssä on nyt tämän vuoden kolmas lisätalousarvio, ja tässä lisätalousarviossa päivitetään valtiontalouden tilanne kesän päättyessä ja tehdään siihen liittyvät välttämättömät muutokset. Sen lisäksi tämän lisäbudjetin tarkoituksena on myöskin lisätä työllisyyttä ja kasvua.

Tässä lisäbudjetissa valtion tuloja vähennetään nettomääräisesti 899 miljoonaa euroa ja menoja lisätään 389 miljoonaa euroa. Jos katsotaan näitä tulomuutoksia, niin vähennykset ovat kaiken kaikkiaan hieman yli miljardin. Se johtuu siitä, että ansio- ja pääomatuloverojen, alkoholijuoma-, energia-, auto-, varainsiirto- ja jäteverojen tuottoarviot ovat laskeneet. Tietysti ne jossain määrin heijastavat talouden aktiviteettia, ja tietysti tämä osoittaa sen, kuinka herkkiä nämä verot ovat taloudellisen tilanteen muutokselle.

Sen sijaan perintö- ja lahjaveron ja arpajaisveron tuotto kasvaa, ja se osoittaa sitä, että näissä veromuodoissa saattaisi olla myöskin sitten kehittämisen mahdollisuuksia. Tuottoarviota korotetaan kaiken kaikkiaan näitten verojen osalta 144 miljoonaa euroa.

Kehysten osalta valtioneuvosto on hyvin tarkkaan laskenut, että pysytään kehyksissä, mutta kehykset käytetään varsin tehokkaasti tässä yhteydessä. Kehyksiin luettavia menoja lisätään kaiken kaikkiaan tässä lisäbudjetissa 184 miljoonaa euroa. Näistä menolisäyksistä, mitä lisäbudjetissa on, on 129 miljoonaa euroa kertaluonteisia. Osa kehyksistä ottaa vuoden 2012 käyttämättä jääneestä kehysvarauksesta, ja kaiken kaikkiaan, kun otetaan huomioon kehysmuutokset, jakautumattomaksi varaukseksi jää 111 miljoonaa euroa tältä vuodelta, ja tämän lisäksi on vielä käytettävissä 71 miljoonaa euroa jakamatonta varausta vuodelta 2012. Eli kehykset käytetään varsin tehokkaasti tältä osin loppuun asti.

Se, mikä on huolestuttavaa tässä lisäbudjetissa, mihinkä eduskunnan on syytä vakavasti kiinnittää huomiota, on se, että tämä lisäbudjetti lisää valtion nettolainanoton tarvetta kaiken kaikkiaan 1,3 miljardia euroa, ja se merkitsee sitä, että valtion nettolainanotto tulisi olemaan tänä vuonna 9,1 miljardia euroa. Tämä merkitsee sitä, että tämän vuoden lopussa valtionvelka olisi kaiken kaikkiaan 93 miljardia euroa, ja näin ollen ensi vuonna lähestyisimme 100:aa miljardia euroa kaiken kaikkiaan valtionvelassa. Valitettavaa on myöskin se, että kokonaistuotannon arvioidaan olevan tänä vuonna 195 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, että viimeisten useamman vuoden aikana meidän tuotantomme kaiken kaikkiaan ei ole kasvanut.

Se, mikä on erityisen huolestuttavaa, on se, että kun tarkoituksena oli se — hallitusneuvottelujen yhteydessä sopien — että valtionvelkaa pudotetaan 8 miljardista 2 miljardiin, niin totuus onkin se, että meillä valtionvelka kaiken kaikkiaan vuonna 2011 oli tehtyjen säästötoimenpiteitten johdosta noin 7 miljardia, sen jälkeen vuonna 2012, viime vuonna, valtio otti velkaa runsaasti 8,5 miljardia ja tänä vuonna valtion velanotto on 9,1 miljardia. Huolestuttavaa on se, että kun velanoton pitäisi laskea systemaattisesti koko ajan, niin tämän hallituksen toimikautena velanotto kaikesta huolimatta lisääntyy. Tämä on se huolestuttava trendi.

Mitä ensi vuoteen tulee, niin kehyksissähän oli 5,2 miljardia arvioitu lainanotoksi. Nyt hallituksen budjettiesityksessä se on 6,7 miljardia, ja tältäkään osin tavoitteissa ei ole kaiken kaikkiaan pysytty, mikä merkitsee sitä, että meidän kaikkien on kiinnitettävä erityistä huomiota valtion velkaantumiseen ja katsottava, mitä tässä yhteydessä voidaan tehdä.

Olennaista lisäbudjetissa on se, että sillä pyritään edistämään työllisyyttä ja taloudellista kasvua, ja siitä syystä rahoja kohdistetaan perusväylänpitoon, Finavian pääomittamiseen sekä rakennusten korjaushankkeisiin. Siis nimenomaan sellaisiin hankkeisiin panostetaan, joilla on nopea työllistävä vaikutus. Arvio onkin, että 7 500 henkilötyövuotta vuosina 2013—2014 näillä toimenpiteillä kaiken kaikkiaan voidaan luoda.

Ehkä merkittävin asia tässä yhteydessä on se, että hallitus ehdottaa 200 miljoonaa euroa pääomasijoitukseen Finavia Oy:lle ja lähinnä Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishankkeeseen. Kun tämä pääomitus tapahtuu, se myöskin mahdollistaa kehittämistoimenpiteet muilla lentokentillä kuin Helsinki-Vantaalla. Tältä osin täytyy sanoa, että valtiovarainvaliokunta on joutunut pyytämään vielä lisäselvityksiä Finavialta, ja täytyy sanoa, että ne suunnitelmat, joita Finavialla tällä hetkellä on, ovat vielä varsin avoimia. On selvää, että kilpailu lentoasemien välillä kiristyy ja meidän pitää pyrkiä pitämään huolta siitä, että Helsinki säilyy eurooppalaisena gatewaynä Aasian suuntaan, ja tietysti se merkitsee sitä, että vaihto- ja kääntymisaikojen pitää olla kentällä nopeita ja matkustajapalvelujen pitää olla laadukkaita. Mutta on syytä korostaa myöskin sitä, että hintatason lentoyhtiöille pitää olla kilpailukykyinen, jotta tätä kautta ei synny ongelmia.

Kaiken kaikkiaan ne suunnitelmat, joita Finavialla tällä hetkellä on, ovat varsin yleisluonteisia, niistä ei ole selkeitä kustannusarvioita olemassa, mutta tarkoitus on terminaali 2:n kehittäminen ja lisäkapasiteetin luominen ja, kuten sanottu, se, että vaihtoajat voisivat olla kohtuullisia tältä osin. Onkin tärkeätä, että valtiovarainvaliokunta seuraa jatkossa näitten Finavian suunnitelmien kehittymistä ja seuraa, millä tavalla tuo kentän kilpailukyky kyetään jatkossa kaiken kaikkiaan säilyttämään.

Arvoisa puhemies! Haluan korostaa sitä, mikä on äärimmäisen tärkeätä, että talouspolitiikassa ollaan nyt johdonmukaisia, ja se merkitsee sitä, että hallituksen tavoitteenahan on nyt tehdä rakennemuutoksia ja tehdä välttämättömiä pitkän tähtäimen säästötoimenpiteitä. Tässä suhteessa olisi erittäin olennaista se, että hallitus johdonmukaisesti toteuttaisi tuota politiikkaa eikä tekisi sellaisia ehdotuksia, jotka poikkeavat tästä yleislinjasta. Tältä osin syytä on myöskin seurata sitten niitä muutoksia, joita kenties hallitus syksyn aikana tekee nyt käsittelyssä olevaan varsinaiseen budjettiin, että tuo hallituksen kokonaislinja, sen kirkkaus, säilyy, nimenomaan johtuen siitä, että meidän velkaantumisemme on tällä hetkellä kasvamassa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa työskentelyyn osallistuva kolmihenkinen ryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus on osittain toteuttamassa varjobudjetissa esittämiämme täydennyksiä ja korjauksia tämän vuoden talousarvioon. Valtiovarainvaliokunnassa oleva ryhmämme on tehnyt käsiteltävään asiaan eli "Hallituksen esitykseen eduskunnalle vuoden 2013 kolmanneksi lisätalousarvioksi" lukuisia parannusesityksiä. Nostan tässä yhteydessä esiin vain yhden eli pääluokkaan 29 kuuluvan "Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan". Kysymyksessä on sisäilma- ja kosteusongelmista kärsivien koulujen ja päiväkotien pakolliset korjaukset. Me perussuomalaiset pidämme kuitenkin hallituksen esittämiä määrärahoja riittämättöminä, ovathan kyseessä investoinnit ihmisten terveyteen. Mielestämme kenenkään ei pitäisi opiskellessaan tai työtehtäviä hoitaessaan altistua home- ja kosteusvaurioista johtuville terveysriskeille.

Arvoisa puhemies! Asiaan eli home- ja kosteusongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös Tuija Braxin johtama tarkastusvaliokunta. Käsitykseni ja käsityksemme mukaan määrärahan suuruuden tulisi olla kaavailtua 35:tä miljoonaa euroa merkittävästi suurempi. Perussuomalaisten esitys, että lisätään 40 miljoonaa euroa momentille 29.10.35, on mielestämme paikallaan.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Muutama sana yleisestä taloustilanteesta ja hallituksen talousennusteitten onnistumisesta tai paremminkin epäonnistumisesta.

Valtiontalous on edelleen epätasapainossa, ja Suomen julkinen velka kasvaa piakkoin Emu-kriteerien tuntumaan eli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. (Timo Soini: Oh!) Aikaisemmat arviot valtiontalouden tasapainosta ja julkisen velan kehityksestä ovat olleet aivan liian optimistisia. Syksyllä 2011 valtiovarainministeriö ennusti vuoden 2014 Emu-velaksi 52,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt ennuste on jo 60,7 prosenttia, ja ennustevirhe 8 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaa noin 16:ta miljardia euroa. (Timo Soini: Mistä tämä voi johtua?) Ennusteet bruttokansantuotteen kasvusta vaikuttavat vieläkin optimistisilta siihen nähden, että tilanne kotimarkkinoilla kiristyy reaalipalkkojen alenemisen, tiukan budjettipolitiikan ja kuntien säästöjen vuoksi. Viennin vedon pitäisi olla melko vahvaa, jotta ennuste toteutuisi. Kuitenkin uusimpien tietojen mukaan viennin arvo on edelleen supistunut ja kuluvana vuonna vientiyritysten irtisanomiset ja yt-neuvottelut ovat seuranneet toinen toistaan.

Myös ennuste siitä, että työttömyys ei pahene, vaikuttaa optimistiselta. Työttömyyslukujen epäjohdonmukainen valinta ja vaihtaminen joko Eurostatin tai työ- ja elinkeinoministeriön lukujen välillä on tarkoitushakuista. Tämän vuoden tammi—heinäkuussa näiden tilastolukujen ero on ollut keskimäärin 60 000 työtöntä ja heinäkuussa jopa 135 000. Kun työttömyys kipuaa massalukemiin, lasku on aina hidasta, se on aiempina vuosina nähty.

On täysin mahdollista, että seuraavassa kehysriihessä ensi keväänä hallitus joutuu jälleen toteamaan, että taloudellinen tilanne on ennustettua huonompi ja että hallitusohjelman tavoitteitten saavuttamiseksi budjettipolitiikkaa on edelleen kiristettävä. Ensi vuoden talousarvioesityksessä alijäämä on tahallisesti arvioitu vähintään 2 miljardia euroa liian pieneksi. Siinä on vasemmistolle nielemistä kuntasektorin 2 miljardin leikkausten lisäksi. (Timo Soini: Oh, oh!)

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut verotuloarviossaan kautta linjan. Verotulojen arvioidaan nettomääräisesti jäävän liki 900 miljoonaa euroa oletetusta. Ansio- ja pääomatulot jäävät miinukselle 434 miljoonaa ja arvonlisäveron tuotto 372 miljoonaa euroa. Olennaista on huomata, kuinka verotuksen rakenne on muuttunut rajusti viime vuosien aikana. Vuonna 2007 liikevaihtoon ja vakuutusmaksuihin liittyvät verot olivat kertymältään yhtä suuret kuin tulo- ja yhteisöverot mutta tänä vuonna jo 6 miljardia euroa enemmän. Näin verotus on muuttunut epäoikeudenmukaisemmaksi ja painopistettä on johdonmukaisesti siirretty välillisiin veroihin ja kuntasektorille. Julkisen sektorin velan suhteesta bruttokansantuotteeseen taloudellinen katsaus on epäonnistunut ennusteessaan kaikkein rajuimmin. Vaikka valtionvelan määrä ei ole vielä tasoltaan korkea, velan kasvuvauhti on huima. Vuodesta 2008 julkisen sektorin Emu-bruttovelka liki kaksinkertaistuu ensi vuoteen mentäessä.

Kun sitä velkaa otettaisiinkin talouden elvyttämiseen, niin sen voisi katsoa investoinniksi ja investoinniksi tulevaisuuteen, mutta linja on valitettavasti talous- ja työllisyyspolitiikassa päinvastainen. Jopa työllisyysmäärärahoja jätetään vuosittain käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja. Tässä lisätalousarviossa työvoimapalveluihin ehdotetaan lisäystä 25 miljoonaa euroa, mutta varsinaisen talousarvion määrärahoista sitä suurempi osa jää käyttämättä tänäkin vuonna. Kyseessä on työllisyysmäärärahojen tarkoituksellinen leikkaus, kun tämä säästö kertautuu vuosi vuoden jälkeen. On käsittämätöntä, että työ- ja elinkeinoministeriö ja sen ministeriön vastuuministerit eivät saa tätä asiaa kuntoon. Viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan työllisyysmäärärahojen säästö oli 95 miljoonaa euroa, ja itse asiassa viime vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna tämä työllisyysmäärärahojen leikkaus kaksinkertaistui. Eli kaikesta puhumisesta huolimatta tilanne on menossa koko ajan heikompaan suuntaan.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tämä lisätalousarvio oli täällä salissa lähetekeskustelussa, kyselin silloin sen perään, onko Finavia tämän pääomituksen myötä, Finavia sekä maan hallitus, sitoutunut siihen, että Suomen nykyinen lentoasemaverkosto säilytetään. En saanut silloin vastauksia enkä saa myöskään tämän mietinnön mukaan vastauksia. Samalla tavalla kuin jo tuossa edellä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja esitellessään tätä mietintöä minun on pakko esittää jälleen avoimia kysymyksiä. En sinänsä vastusta tätä pääomittamista, 200 miljoonan euron pääomittamista Finavialle. Se on erittäin iso kysymys ja ei aivan yksinkertainen, eikä sitä todellakaan tässä mietinnössä ole kovin laajasti, jos ei ollenkaan, avattukaan.

Ensinnäkin tästä lentoliikenteen tilanteesta haluan todeta sen, kun täällä on keskusteltu jo monessa yhteydessä tänäkin syksynä siitä, että totta kai lentoliikenne myös kotimaassa tarvitsee ensinnäkin matkustajia, lentoyhtiöitä eli operaattoreita ja sitten lentoasemia. Tietysti tämän taloustilanteen takia on näkynyt todella huolestuttavia tilastoja matkustajamäärissä, ja sitten aivan kansainvälisesti katsoen koko lentoliikenne toimialana on erittäin suuressa turbulenssissa ja todella kilpailtu ala.

Kotimaan keskustelussa huolta ovat lisänneet monet seikat. Ensinnäkin taloustilanne ja todellakin nämä alentuneet matkustajamäärät, mutta sitten tietysti se, että julkisuudessa on käytetty myös puheenvuoroja siitä, miten rajulla kädellä jatkossa tulisi karsia suomalaisten maakuntien lentoyhteyksiä eli harventaa tätä lentoasemaverkostoa. Aivan syytön ei ole siihen sekään, että hallitus on valmistelemassa liikennepoliittisen selonteon mukaisesti lentoliikennestrategiaa, jonka on tarkoitus tulla valmiiksi vuoden 2014 lopulla.

Myös on tuotu esille se, että EU:n uudet määräykset, suuntaviivat, linjaukset tulisivat merkittävästi vaikuttamaan meidän maakuntien lentoliikenteeseen eli nämä EU:ssa suunnitellut linjaukset liittyen valtion tukiin koskien lentoasemia ja lentoliikennettä ylipäänsä. Sen osalta totean, että minun käsitykseni mukaan ne valmistelut, mitä uusia linjauksia EU:ssa on tulossa, eivät kosketa tätä meidän verkostoperiaatetta. Eli mehän voimme tehdä niin edelleenkin myös jatkossa, että sillä tuotolla, mitä Helsinki-Vantaan kentältä saadaan, ylläpidetään meidän monipuolista maakuntalentoasemien verkostoa. Verkostoperiaatteesta on siis todella pidettävä kaiken kaikkiaan kiinni.

Mutta mitä sitten tulee tähän itse kysymykseen tämän mietinnön sisällöstä, niin ainakin itse jään vielä edelleenkin ihmettelemään ja kysymään muutamaa kysymystä.

Ensinnäkin: milloin nämä Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennustyöt käynnistyvät, missä vaiheessa suunnittelu niiden osalta on?

Sitten toiseksi: Mietinnössä viitataan siihen, että 100 miljoonaa euroa kohdistetaan maakuntien lentoasemien ylläpito- ja korvausinvestointeihin. Edelleenkin kysyn, mitä lentoasemia tämä 100 miljoonaa euroa koskee ja milloin siellä on tarkoitus tehdä tällaisia parannustöitä.

Edelleenkin kolmantena kysymyksenä: millaisen lentoasemaverkoston Finavia ja maan hallitus on tällaisella pääomituksella valmis säilyttämään? Se kysymys jäi minusta aivan täysin ilmaan, ja jos minulla on oikeat tiedot, niin tämän asian valmistelu sinänsä ei ole tapahtunut erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön toimesta, vaan muitten valmistelijoitten toimesta.

Toivoisin, että valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja täällä, kun ei ole ministeri Urpilainen paikalla, pystyisi vastaamaan näihin kysymyksiin.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva tämän budjettivuoden kolmas lisätalousarvio on näissä olosuhteissa hyvä kokonaispaketti. Kaikkia ongelmia se ei todellakaan poista. Silti monelle paikkakunnalle siihen sisältyvät lisäpanostukset ja niiden mukana syntyvät uudet työpaikat tulevat todella tarpeeseen. Elvytyspaketin työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 7 500 henkilötyövuotta vuosina 2013—2014 ja yli 9 000 henkilötyövuotta kaudella 2015—2018, ja se on todella paljon näinä yt:itten ja irtisanomisten aikakautena.

Arvoisa puhemies! Yksittäisistä ehdotuksista haluaisin kuitenkin ruotia tarkemmin tätä Finavian pääomittamista sekä perusväylänpitoon annettavia lisäresursseja, kuten edellä edustajat Sasi ja Vehviläinen nostivat myös esiin tämän Finavian tilanteen. Finavian pääomituksen suhteen olen täysin samaa mieltä valtiovarainvaliokunnan mietinnön kanssa. Monen maakunnallisen lehtoaseman tulevaisuus riippuu siitä, miten merkittäväksi lentoliikenteen solmukohdaksi Helsinki-Vantaa voidaan nostaa. Siksi on välttämätöntä saada kenttää koskeva kunnianhimoinen investointiohjelma nopeasti liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Olisi kuitenkin tärkeää, että tämän päätöksen rinnalla näiden maakuntakenttien akuutteihin vaikeuksiin saataisiin hallituksen taholta konkreettisia linjauksia mahdollisimman pian. Esimerkiksi meillä Keski-Suomessa Jyväskylän lentoaseman tulevaisuus on vaakalaudalla. Kentältä ainoana operoiva Flybe on ilmoittanut päättävänsä Helsinki—Jyväskylä-lentovuorojen kohtalosta vuoden loppuun mennessä. Jyväskylän kaupungin tai maakunnan elinkeinoelämän mahdollisuudet tukea tappiollista lentokenttää ovat jo nyt äärirajoilla. Keski-Suomen liitto ja maakunnan kansanedustajat ovatkin esittäneet sitä, että valtio osoittaisi varoja esimerkiksi joukkoliikenteen ostopalveluiden kautta tämän elintärkeän yhteyden ylläpitämiseksi.

Arvoisa puhemies! Myös perusväylänpitoon esitetyn 25 lisämiljoonan osalta me keskisuomalaiset luonnollisesti odottaisimme meille tärkeiden hankkeiden mukaan ottamista. Valtatie 4, valtatie 9 sekä valtatie 77 ovat sellaisia väyliä, joissa pienetkin parannukset merkitsisivät paljon Keski-Suomen elinkeinoelämälle ja vaikealle työllisyystilanteelle.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi esitti täällä hyvin vastaansanomattomalla tavalla tämän hallituksen ennusteiden epämääräisyyden. Ei voida puhua enää valtiovarainministeriön ennusteesta, on parempi puhua povaamisesta.

Julkisiin työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonaa euroa lisää määrärahaa. Se on kuitenkin varsin pientä, mitä työvoimapalveluihin ensi vuodelle on budjetoitu, verrattuna muun muassa tähän vuoteen ja vielä edeltävään vuoteenkin. Oma ongelmansa on myös työvoimapalveluissa. Varsinaissuomalaiset kansanedustajat ihmettelevät kirjallisessa kysymyksessään työvoimatoimistojen alasajoa. Sitä minäkin ihmettelin 1.6.2012 jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä. Silloin kotikaupunkini Raisio vastusti kannanotossaan toimiston lakkauttamista ja toimistojen lakkauttamista Varsinais-Suomessa muuallakin.

Työvoimapalvelujen alasajo on pidempi linjaus. Työministeriö yhdistettiin vuonna 2008 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa työ- ja elinkeinoministeriöksi. Tästä sovittiin hallitusohjelmassa 2007. Työministeri oli tuolloin vihreiden Tarja Cronberg. Työvoimapolitiikka siirrettiin sivuraiteille markkinoiden hoidettavaksi, ja uuteen uskoon mulkattu hallinto siirsi panostuksia yritys- ja elinkeinopolitiikkaan, ei työllistämiseen. Nyt työllistämisvarat ovat ennätysalhaiset, vaikka työttömyyden kasvu suorastaan huutaa julkisia investointeja ja työllistäviä toimenpiteitä. Tänä vuonna panostus on 579 miljoonaa euroa, ensi vuonna budjettiesityksen mukaan 511 miljoonaa euroa. Finanssikriisin edellä vuonna 2008, ennen työttömyyden rajua kasvua, työllistämiseen käytettiin 556 miljoonaa euroa, siis enemmän kuin on nyt tulevassa budjetissa.

Työvoimapolitiikan volyymi pienenee. Palkkatuettua työtä järjestetään ensi vuonna vähemmän kuin 25 vuoteen. Myös työvoimakoulutukseen osallistuvien määrä vähenee. Mitä vastata työttömien järjestöjen viesteihin kaikkialta maasta? Niissä kerrotaan, että työvoimahallinnon toimintakyky on nujerrettu, valtion tuottavuustalkoot vievät voimavarat ja ajan, työllistämispäätöksiä ei synny. Työllistämisvaroja jäi käyttämättä 95,6 miljoonaa euroa viime vuonna ja 35,6 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Viime vuosilta työvoimapolitiikan tehottomuus on säästänyt työtä työttömiltä 278 miljoonalla eurolla. Se on työllisyysmäärärahoista vuositasolla yli 50 prosenttia. Voidaanko tätä enää nimittää työllisyyspolitiikaksi? No, tämän ymmärtää, kun kuuntelee pääministeri Jyrki Kataista. Hänhän pitää Suomen suurimpana huolenaiheena työvoiman tarjonnan vähäisyyttä. Hänen puheensa eduskunnassa ovat yhtä työn ylistystä. (Ben Zyskowicz: Eikö se ole oikein?) Ne vetävät vertojaan 30-luvun tunnuksille, joita vieläkin voimme lukea museoiksi muutettujen eurooppalaisten työleirien porteilta. (Ben Zyskowicz: Rimanalitus!) Mutta miksi kestävyysvajetta ei kurota työllistämällä? Silloinhan syntyisi työn tuloksia, säästyisi työttömyysturvamenoissa, karttuisi verotuloja ja pysyisi työkunto ja kehittyisi ammattiosaaminen. Miksi ei?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vehviläinen nosti esille puheenvuorossaan Finavian pääomittamisen 200 miljoonalla eurolla, joka sisältyy tähän lisäbudjettiin. Se on erittäin merkittävä panostus Finavian lentoliikennetoiminnan kehittämiseen. Se laukaisee lähes 1 miljardin euron investoinnit, näin on arvioitu, ja sillä on laajat työllisyysvaikutukset.

Siitä olen kuitenkin samaa mieltä edustaja Vehviläisen kanssa, että siinä yhteydessä, kun tästä pääomittamisesta on keskusteltu ja sitä pohdittu, olisi pitänyt käydä laaja omistajapoliittinen ohjauskeskustelu siitä, miten Finavia turvaa tämän koko maan kattavan lentoasemaverkoston ja sen, että tässä suuressa ja harvaan asutussa maassa tämä verkostoperiaate on erittäin tärkeä alueiden saavutettavuuden kannalta. On erittäin harmi, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri ei ole täällä tänään vastaamassa tähän kysymykseen, onko tämä omistajaohjauspoliittinen keskustelu käyty tämän pääomittamiskeskustelun yhteydessä.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä satsaus tähän Finavian toimintaan Helsingissä tuntuu monista maakuntien lentokentillä työskentelevistä vähän semmoiselta rimanalitukselta, joskin se on tarpeellinen. Euroopassa jo monet valtiot ovat suunnittelemassa lentoja Kaukoitään. Siinä mielessä tämä Finavian satsaus on tarpeellinen, mutta se on jo auttamattomasti myöhässä, ja tuntuu siltä, että se on kohtuuton panostus yhteen kenttään. Kun Suomi on vähän pitkä ja laaja maa, niin saattaa olla, että Pohjoismaitten väliseen lentoliikenteeseenkin auttaisi se, että olisi jaettu panostusta vähän useammalle lentokentälle. Monia muitakin asioita hallituksen pitäisi ottaa huomioon — työvoiman liikkuvuus Euroopassa — ja sitä kautta pyrkiä varmistamaan verotulojen keräystä, että valtiontalous ei heikkenisi ihan huomattavasti nykymenolla.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä Finavian pääomittaminen on monessa mielessä hyvä asia. Se parantaa työllisyyttä, luo osittain tulevaisuuden kasvunäkymiä. Helsinki-Vantaan lentoasema on läpikulkulentoasema hyvin monelta osin, ja niin kuin edellisessä puheenvuorossa todettiin, jotta se jatkossakin voisi olla siltana Aasian ja Euroopan välillä, sitä pitää kehittää. Niin kuin täällä aiemmin tuli esille, eivät yhteisön säännöt estä, päinvastoin antavat mahdollisuuden siihen, että tämän kentän tuotolla voidaan tukea maakunnan kenttien toimintaa. Se on sitten poliittinen kysymys, mitenkä poliittinen päättäjä näkee, kuinka paljon ollaan valmiita tähän käyttämään. Toivon, että tästä talosta syntyy senkaltainen henki, että nähdään tarpeelliseksi myöskin näitten maakuntakenttien kehittäminen jatkossa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyysin alun perin Heikkilän puheenvuoron jälkeen puheenvuoron. Minä en oikein nyt ymmärrä, että tässä nyt asetettaisiin vastakkain Helsinki-Vantaan kenttä ja maakuntien kenttiä. Pikemminkin, mikäli Helsinki-Vantaalla liikenne lisääntyy, niin kuin nyt on kaavailtu, varmasti on niin, että siitä liikenteestä osa tulee myös tänne maakuntiin. Tässä suhteessa 900 miljoonan euron investointi Helsinki-Vantaalla hyödyttää myös maakuntakenttiä.

Otetaan vähän globaalia näkökulmaa. Jos piirretään viiva Pohjois-Amerikasta Intiaan ja Keski-Euroopasta Shanghaihin, siinä risteyspisteessä on juuri Suomi, ja tästä liikenteestä meidän pitää saada kasvu. Suomi on portti Aasiaan, ja tästä pääomituksesta, joka on todella historiallinen päätös, joka on elvyttävä — elvyttää tässä ja nyt ja luo pysyviä työpaikkoja — hyötyy paitsi Helsinki-Vantaa, tämä alue, myös maakuntakentät.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on vientiriippuvainen maa, ja jos vienti tökkii, tökkii myös koko kansantalous. Muun muassa tästä syystä jaan useiden edustajien huolen tästä, säilyykö Suomen lentokenttäverkosto nykyisellään. Me tiedämme, että lentoliikenne tukee merkittävästi koko Suomen kilpailukykyä ja talouskehitystä ja toimivat lentoyhteydet ovat myös eri puolilla maatamme sijaitseville vientiyrityksille elinehto. Maakunnallisten lentokenttien sulkeminen olisi paha isku näistä lentokentistä riippuvaisille suomalaisille vientiyrityksille. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee valtiovarainministeriön esitystä pääomittaa Finavia, mutta ehtona tulisi kyllä olla, että maakunnallinen lentokenttäverkko saadaan tuen avulla säilymään myöskin jatkossa. Siis tulisi olla hallituksen ja nimenomaan koko hallituksen ja koko eduskunnan intressissä tukea (Puhemies koputtaa) valtakunnallisesti riittävän kattavan lentokenttäverkoston toiminnan jatkumista. Maakuntien lentoliikenteen jatkuminen (Puhemies koputtaa) tulee turvata siis poliittisilla päätöksillä.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin otan osaa tähän Finavia-keskusteluun. Meillä on pitkien matkojen maassa elinehto, että on hyvä lentoverkko, ja tämän edellytyksenä on tietenkin, että lentoinfra on kunnossa. Finavia on juuri sitä varten perustettu tähän maahan, että he huolehtivat eri puolille maata kaikkien lentoyhtiöitten käytettävissä olevia kenttiä.

Nyt on kuitenkin näyttänyt pitkälle siltä viime aikoina, että Finavian strategia pohjautuu yhden lentoyhtiön elikkä Finnairin strategiaan, joka kuljettaa ihmisiä Aasiasta Eurooppaan. Suomeen ollaan kuitenkin laatimassa parasta aikaa lentoliikennestrategiaa, ja tämäkin keskustelu, jota täällä ollaan juuri käymässä, osoittaa sen, että mielestäni olisi ensin pitänyt laatia se strategia hyvän keskustelun pohjalta ja tehdä päätöksiä, mikä on Finavian tehtävä jatkossa. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) Mielestäni on perusteltua se, että lentoliikennestrategia valmistuu poliittisen mekanismin kautta ja sen jälkeen sitä toteutetaan. Finavia on väline, (Puhemies koputtaa) ja lentoyhtiö on se tuottaja. Tässä tilanteessa en näe, että tällä 200 miljoonalla on nopeita työllistämisvaikutuksia. (Puhemies koputtaa) En vastusta pääomittamista, mutta ehkä se olisi voitu viedä normaalibudjetin kautta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin pääsee kehumaan hallituspuolueen edustajan puheenvuoroa (Ben Zyskowicz: Aika usein!) niin kuin nyt sen pystyn tekemään. Todellakin, nyt tarvittaisiin nimenomaan se kokonaisstrategia, mihinkä Suomen hallitus on valmis, miten se näkee tämän Helsingin lentokentän kehittämisen ja miten osana sitä koko Suomen kenttäverkoston ja liikenteen niille kentille.

Nyt kerron, mitä on tapahtumassa: Finavia, jota pääomitetaan 200 miljoonalla eurolla, aikoo nostaa ei nyt enemmällä mutta 76 000:lla yhden kentän, Jyväskylän kentän, kenttämaksuja samaan aikaan, kun sitä pääomitetaan 200 miljoonalla eurolla, ja sen seurauksena kaupallinen liikenne Jyväskylän kentälle loppuu ensi talvena kokonaan. Hallitus sanoo, että pankaa maakunnan kehittämisrahaa tai kaupungin rahaa. Hallitus leikkaa maakunnan kehittämisrahan olemattomiin ensi vuoden budjettiesityksellään.

Arvoisa puhemies! Juuri näin, tämä on sinänsä hyvä esitys pääomittaa Finaviaa, mutta ennen sitä, aivan kuten edustaja edellä sanoi, olisi tarvittu strategia lentoliikennetoiminnasta, Finavian roolista siinä ja suomalaisten yhtiöitten ja ulkolaisten yhtiöitten roolista tässä. Nyt mennään (Puhemies koputtaa) niin kuin pylly edellä puuhun.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa yleinen tienpito ja perustienpito on äärimmäisen tärkeä asia. Ilman kunnon teitä eivät yhteiskunnan pyörät pyöri, vienti ei vedä ja työttömyys vain kasvaa. Perusväylästö alkaa Suomessa olla tällä hetkellä hengenvaarallisessa kunnossa. Esimerkiksi Kauhajoen ja Isojoen välinen tie on niin huono, että rekat kaatuvat siellä, koska tien reunat eivät enää kestä. Yksistään Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla tarvittaisiin 20 miljoonaa euroa enemmän vuositasolla, jotta teiden kunto saataisiin edes sille tasolle, millä ne olivat 90-luvulla. Lisäksi lähitulevaisuudessa maahan on tulossa painorajojen nosto rekoilla 75 tonniin. Se tulee entisestään rapauttamaan tiestöämme.

Otan vielä tuon oman alueen esimerkiksi. Siellä esimerkiksi on 57 siltaa. Ne eivät tule kestämään näitä painorajoja. Siltojen uusinta maksaisi 55 miljoonaa euroa, ja varattuna on 5 miljoonaa euroa. Nyt pitäisi ymmärtää satsata infran rakentamiseen, se paitsi toisi työtä olisi myös satsaus tulevaisuuteen.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Vehviläinen esitti relevantteja kysymyksiä. Täytyy sanoa, että tämä 200 miljoonaa euroa on tullut. Se on ensinnäkin suuri summa, ja se on tullut jossain määrin yllättäen. Voidaan kysyä, onko se sopiva lisäbudjetissa, mutta on kuitenkin katsottu, että se on tarkoituksenmukaista.

Sitten on kysymys tästä koko lentoasemaverkostosta. Tietysti tässä yhteydessähän sitä asiaa ei ratkaista, vaan ensi vuonna lentoliikennestrategiassa katsotaan, mitä sen yhteydessä tapahtuu. Tietysti täytyy sanoa, että tämä 200 miljoonan pääomitus kyllä johtaa siihen, että on helpompi myöskin sitten kehittää näitä muita asemia. Mutta tietysti tältä osin voi sanoa, että ollaan tilanteessa, jossa ollaan jossain määrin ei-tietoisia siitä, miten tuota lentoasemaverkkoa tullaan kehittämään.

Sitten valtiovarainvaliokunnassa Finavia oli kuultavana sekä liikennejaostossa että myöskin työvoima- ja elinkeinojaostossa, ja pyydettiin sitten selvityksiä siitä, mitä tällä rahalla on tarkoitus tehdä, ja ne selitykset olivat aika yleisluontoisia. Sen jälkeen valiokunta vielä sitten koko valiokuntana pyysi selvitystä Finavialta, että kertokaa nyt aika konkreettisesti, mitä on tarkoitus tehdä. Mutta jos nyt ottaa esimerkiksi yhden keskeisen asian, vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamisen, niin tarkoitus on rakentaa lisää laajarunkokonepaikkoja non-Schengen-liikenteelle terminaali 2:n läheisyyteen, lisätä matkustajasiltoja ja selvittää terminaalin kasvattamista nykyisestä joko suoraan, tai sitten tältä osin on tämä satelliittivaihtoehto. Ja sitten kilpailukykyiset vaihtoajat: pitää varmistaa, että tekniikka tältä osin toimii ja siellä lentokentällä ei sitten ole pullonkauloja.

Mutta täytyy sanoa, että esimerkiksi kustannusarviota miltään osin ei ole esitetty. Täytyy sanoa, että nyt ollaan oikeastaan aloittamassa vasta suunnittelua ja toteutus ei tule tapahtumaan kovin nopeasti vaan aika pitkän ajan kuluttua kaiken kaikkiaan.

Tätä asiaa on kuitenkin valtiovarainvaliokunnassa tarkoitus seurata, ja mehän käsittelemme budjettia, ja siinä yhteydessä sitten Finavialla on tietysti oma momenttinsa, ja siellä on sitten omat tavoitteet asetettu Finavialle. Tarkoitus on, että valtiovarainvaliokunta keskustelee Finavian kanssa tässä yhteydessä kattavammin siitä, mitkä yhtiön tavoitteet ovat ja millä tavalla tätä 200:aa miljoonaa on tarkoitus hyödyntää. Tällä tavalla pyritään pitämään huolta siitä, että eduskunnan kontrolli jatkossakin säilyy ensi vuoden budjetin osalta, ja kun tämä jatkuu, niin myöskin seuraavana vuonna on tarkoitus tätä samaa prosessia käydä Finavian kanssa lävitse.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lentoliikenteen kehittäminen on varmasti tärkeää Helsingissä, ja se on tärkeää Lapissa ja ylipäätään maaseutukentillä, mutta jatkossa järkevätkin investoinnit jäävät toteuttamatta, jos tätä isoa talouskehitystä ei saada oikenemaan. Lisätalousarvion perusteluissa arvioidaan talousnäkymiä laajemmin, myöskin velkaantumista, mihin kiinnitti myös edustaja Sasi huomiota. Mutta kysyn kyllä valiokunnan puheenjohtajalta nyt, aikooko valiokunta kiinnittää käsittelyssään huomiota siihen, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä alijäämä on tarkoituksellisesti arvioitu vähintään 2 miljardia euroa liian pieneksi. Aikooko valiokunta puuttua tähän, ja jos aikoo, niin missä vaiheessa?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että siinä yhteydessä, kun valtioneuvosto antaa täydentävän budjettiesityksen, myöskin päivitetään viimeisimmät tiedot. Tässä yhteydessä arvioidaan se, ovatko nuo tiedot oikeita ja täsmällisiä, ja kutsutaan myöskin sitten tutkimuslaitoksia arvioimaan sitä ja siltä pohjalta tehdään sitten päätös siitä, voidaanko valtioneuvoston lukuihin luottaa.

Mutta kyllä minun nyt täytyy sanoa, että kun valtiovarainministeriö päivittää näitä lukuja, niin kyllä senhetkiset päivitykset yleensä ovat oikeita. Tietysti ennustaminen tulevaisuuteen on aika vaikeata, ja silloin, jos suhdannemuutokset ovat voimakkaita, yleensä ne menevät aina jonkin verran pieleen.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvää Finavian pääomittamisessa on tietysti se, että kun mahdollisuus on saada nopeasti investointeja aikaan, niin tätä kautta valtio omalta osaltaan on tukemassa tuota investointikehitystä. Se pitää tietysti varmistaa, että näin tapahtuu. Kaikki me tiedämme, että Helsinki-Vantaa on tänä päivänä tietyllä lailla silta Aasiaan, Eurooppaan, maailmalle, ja ne pullonkaulat, mitä siellä matkustajaliikenteen kohdalla on, pitää pystyä tietysti hoitamaan.

Mutta, arvoisa puhemies, kun Suomea tarkastellaan myös verkostona, lentoliikenneverkostona, niin pakko on myös kysyä, miksi sitten tätä lentoliikennestrategiaa ei tuotu jo jossakin muodossa — kun sen tarkoitus on valmistua vähintään väliraportin muodossa jo tämän vuoden lopussa — yhdessä tämän asian kanssa tarkasteluun.

On pakko myös kysyä, mikä tulee olemaan maakuntakenttien asema tulevaisuudessa. EU:n puitteissahan tämä todellakin kulkee niin, että meillä on pysyvä poikkeus niin, että Helsinki-Vantaan tuotoilla voidaan olla kehittämässä ja turvaamassa myös meidän maakuntakenttien toimintaa. Nythän siellä matkustajaliikenteessä on tapahtunut jopa kolmanneksen alaspäinmenoja (Puhemies koputtaa) lamasta johtuen, taloustilanteesta johtuen, mutta tulevaisuus on myös maakuntakentille äärimmäisen tärkeä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ounasteltiinkin, niin autoveron tuotto verouudistuksen myötä ei ole ollut sellainen kuin on toivottu, ja sen vuoksi tarkistetaan alaspäin verotuotto-odotuksia. Yhtäältä on ymmärrettävää, että isoja hankintapäätöksiä tehdessään ihmiset ovat tässä taloustilanteessa varovaisia, ja toisaalta odotetaan, minkälainen on autojen teknologiakehitys: miten esimerkiksi hybridiautojen hinta tulevina vuosina tulee kehittymään.

Mutta kyllä perustellusti diesel-autojen omistajat kokevat tulleensa petetyiksi. Ensin kannustettiin hankkimaan diesel-auto ja sitten diesel-autoja verotetaankin raskaasti tuplaverotuksella. Tähän tulisi saada nopeasti muutos, tai ihmisethän hankkiutuvat eroon hankkimistaan diesel-autoista.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Yrttiaho moitti pääministeri Kataista siitä, että tämä puhuu liikaa työstä ja työn tarjonnasta. Minusta päinvastoin tuntuu, että me emme riittävästi yhteiskunnassa arvosta työn tekemistä. Tällä hetkellä kansaa raivostuttaa ja pöyristyttää — ja, herra puhemies, aivan aiheesta — Tuima.fi-lehdessä ollut juttu 26-vuotiaasta Tatusta, joka ei halua tehdä työtä eikä opiskella. Hän sanoo jutussa näin: "Olen aina ollut sellainen hippi luonne ja flegmaattinen persoona, että mieluummin olen vapaa tekemään oikeasti mitä haluan, kuin että tekisin töitä ja saisin vähän enemmän rahaa." Hän on onnistuneesti vältellyt sekä työn tekemistä että muita työvoimapalvelun toimia. Miten yhteiskunta tämmöiseen henkilöön nyt sitten suhtautuu? No, suhtautuu siten, että maksamme yli 1 000 euroa kuukaudessa niiden ihmisten verorahoja, jotka tekevät työtä ja maksavat veronsa. Tätäkö me todella haluamme? Minä en ainakaan halua, ja onneksi ministeri Risikko on tehnyt aloitteen sosiaaliturvan vastikkeellistamisesta.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana liikenneverkosta: Tämä 25 miljoonaa, joka sinne lisätään ja on tarkoitus käyttää teiden, ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen, on tosi hyvä juttu, siitäkin huolimatta, että se Kuutostien pätkä Lappeenranta—Taavetti ei nyt ole lähdössä toteutumaan. Kyllähän tällä lisätään työllisyyttä ja näitä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja myöskin talouskasvua sitten pidemmälläkin aikajänteellä. Ja tämä metsäteollisuuden kuljetusjärjestelmien — nimenomaan kun nämä kohdistuvat osittain sinne alemmalle tieverkolle — kokonaisvaltainen kehittäminen myös toiminta-alueiden rajat ylittävillä alueilla on ihan oikein. Tervetulleet 25 miljoonaa.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tästä laskennallisuudesta, kun tulevaisuusvaliokunnan edustajana tässä olen: Sehän on selkeätä, että kaikki nämä kikkailut, mitä tässä nykyhallitus on tehnyt, ovat siirtäneet nämä säästöt tulevalle hallitukselle. Eli edustaja Sasi puhui ihan puppua siinä, että jotenkin tämä 2 miljardia oli... Aivan kuin edustaja Mustajärvi sanoi, tottahan se on.

Ja tosiaan tämä diesel-verojuttu on hyvä esimerkki siitä, että sekin siirrettiin seuraavalle hallitukselle: tälle. Eli edellinen hallitus siirsi tämän petoksen seuraavalle hallitukselle, ja silti verotuotot ovat jääneet täysin mitättömiksi eikä mikään ole... Jos samalla lailla käy edustaja Sasin ja koko tämän hallituksen tulevalle budjetille, niin ollaan todella lirissä. Jollei tuo media olisi niin säälittävä, saman porukan omistuksessa kuin hallitus, niin meille selkeästi paljastettaisiin se, että tämä hallitus ei tee mitään säästöjä, leikkailee vähän tuolla pimeässä ja siirtää kaiken tulevalle hallitukselle.

Ja tosiaan vielä näistä lentoyhtiöistä: Kaikkien valtionyhtiöiden johtajathan palkitaan ainoastaan siitä, että he saneeraavat, pistävät ihmisiä ulos, vähentävät paikkoja. Aivan kuin Nokia, "Connecting People" muka, ei enää mitään yhdistänyt (Puhemies koputtaa) vaan päinvastoin hylkäsi oikeastaan tämmöisen peruskansalaisen ja innovatiivisuuden, ja siitä sitten palkittiin suurimmat johtajat.

Että meillä on (Puhemies koputtaa) tässä maassa aika tämmöinen, voisiko sanoa, ihmeellinen meno, joka näkyy tässä budjetissakin, sen laskelmissa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Jokiselle, kun viittasitte tähän omistajaohjaukseen, todettakoon nyt niin, että Finaviahan on liikenneministeri Kyllösen omistajaohjauksessa ja muut, mitä liittyy liikenteeseen, ovat nykyään ministeri Hautalan omistajaohjauksessa. Haluan vielä todeta sen, että minäkään en tätä pääomitusta vastusta, mutta kun tehdään näin isolla kädellä tällainen pääomitus, niin sitä suuremmalla syyllä meidän täytyy tietää, mitä ja millä aikataululla tällä rahoituksella tehdään.

Sitten edustaja Lindtmanille totean sen, että kun kuuntelitte varmasti tarkkaan edustaja Pekkarisen puheenvuoron, niin eikö teistä ole outoa, että samaan aikaan me teemme ison pääomituksen Finavialle ja samaan aikaan Finavia suunnittelee todella korkeita maksujen korotuksia lentoyhtiöille. Ne lentoyhtiöt todennäköisesti sen jälkeen eivät enää pysty maksamaan niitä lentoasemille, ja tätä kautta vaarannetaan tämä maakuntalentoliikenne.

Sitten viimeksi totean vielä sen, että tämä ei ole kyllä klassinen elvytyshanke, koska emme tiedä, milloin se lapio siellä tipahtaa ja kolahtaa maahan.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yrttiaho otti puheenvuorossaan esille työllisyyspolitiikan, ja jotta voimme tehdä hyvää työllisyyspolitiikkaa, tarvitsemme oikeaa koulutuspolitiikkaa.

Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisemiseksi. Lähihoitajakoulutuksen lisääminen ja oppisopimuskoulutuksen edistäminen on erittäin hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa, jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään ikääntyvässä Suomessa.

Vanhustenviikko on menossa, ja luemme päivittäin uutisia siitä, milloin puuttuu hoitaja, milloin hoitopaikkoja. Olen uusinut toukokuisen lisätalousarvioaloitteen, jossa esitetään momentille 29.30.21 lisäyksenä miljoona euroa lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseksi.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työtä. Kaikissa strategioissa on olennainen asia luoda työtä lisää täällä kotimaassa.

Lentoliikennestrategia, jota Finavia ja Finnair ymmärtääkseni käytännössä yhdessä luovat, on sentyyppinen nyt, että Suomesta luodaan läpikulkumaa Euroopasta ja muualta maailmasta Aasiaan. Tärkein asia näyttää olevan tämä Helsinki-Vantaan lentokentän kehittäminen, varmasti tärkeä investointi. Miljoonat asiakkaat tulevat sinne vain jatkaakseen sitten eteenpäin Aasiaan, ja niistä linjoista ja aikatauluista kyllä Finnair pitää huolen, että sinne päästään.

Mutta jos pitäisi päästä Lapin matkailukeskuksiin, Euroopasta tulevat matkustajat eivät pääse, koska nämä liittymälennot ovat niin huonoja aikatauluiltaan, että asiakkaat joutuvat pahimmassa tapauksessa yöpymään täällä. Muoniossa semmoinen menestyvä ranskalaisiin matkailijoihin keskittynyt Harrinivan yritys totesi äskettäin, että on aivan mahdotonta jatkaa tätä toimintaa, (Puhemies koputtaa) koska nämä Euroopasta tulevat asiakkaat eivät nykyisillä ja tulevilla Finnairin liittymälennoilla sinne pääse. Emmehän me nyt tätä halua, (Puhemies koputtaa) mehän haluaisimme lisää valuuttaa tähän maahan. Nyt tämä strategia on ihan väärään suuntaan menossa mielestäni.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz kyseli paheksumisen perään siitä, että tämä kaveri, joka siis esiintyi lehdistössä ja kehui saaneensa sosiaaliturvaa tekemättä mitään, aiheuttaako se närkästystä. Kyllähän se tietenkin aiheuttaa, mutta ehkä olisi kannattanut siinä yhteydessä tutkia, mistä oli kysymys. Sitä voi kutsua ehkä jo väärinkäytökseksikin tai ainakin siivellä elämiseksi, mutta se olisi loppunut siihen paikkaan, kun hänelle olisi tehty ensimmäinen työtarjous työvoimatoimistosta. Sitä ei ole tehty. Sen jälkeen hän ei olisi sitä työttömyysturvaa saanut tai hän ei olisi saanut myöskään sitä toimeentulotuen asumislisää, jonka hän sai sen takia, että Helsingissä asumiskustannukset ovat niin korkeita.

Nykyinen sosiaaliturvalainsäädäntö ei sitä mahdollista, ellei olisi muita tekijöitä, esimerkiksi se, että työvoimatoimistossa on liian vähän porukkaa tekemässä niitä tarjouksia tai sosiaalitoimistossa on liian vähän ihmisiä pitämässä huolta siitä, että sitä ei voida käyttää väärin. Tässä on tämäkin puoli, ja tähänkin sopii hallituksen puuttua samalla, kun se pohtii mahdollista osallistavaa sosiaaliturvaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosiaaliturvan väärinkäyttöön pitää todellakin puuttua, ja olen vaatinut sitä jo 90-luvulta alkaen, mutta aika huonolla menestyksellä.

Mutta, edustaja Virtanen, tässä asiassa te olette väärässä, jos tämän lehden tiedot ovat oikeat. Tässä nimittäin kerrotaan, että Tatu saa kuussa Kelan asumistukea 293 euroa ja Helsingin kaupungilta eli sossulta 758 euroa toimeentulotukea. Tästä päätellen hän ei saa työmarkkinatukea, mutta kun hän ei saa työmarkkinatukea, niin se poisjäänyt työmarkkinatuki on korvaantunut toimeentulotuella. Hän kertoo tässä jutussa, että Tatu ilmoittautuu välillä myös työnhakijaksi työvoimatoimistoon mutta kieltäytyy sitten kaikista töistä. Voi olla, että tämä menisi muodollisesti myös väärinkäytöksen piiriin, mutta tosiasiallinen tilanne tänä päivänä ainakin Helsingissä on se, että Tatu ja hänen tapaisensa ihmiset, jotka eivät halua opiskella, eivät halua tehdä töitä, saavat näköjään noin tonnin kuussa veronmaksajien rahaa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille se vielä, että jos joku henkilö on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja jos hän omalla toiminnallaan osoittaa sen, että ei halua ottaa töitä vastaan, jos sitä työtä on tarjottu säällisin ehdoin, niin hän menettää määräämättömäksi ajaksi työttömyysturvansa, kunnes itse omalla toiminnallaan osoittaa jotakin muuta, että on työmarkkinoitten käytettävissä. Jos tämä henkilö on sitten toimeentulotuella ja hän on kieltäytynyt töistä ilman työttömyysturvalaissa hyväksyttävää syytä, niin hänen toimeentulotukeansa ihan kategorisesti alennetaan sen päätöksen jälkeen.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytännöstä sopisi kysellä sitten todellakin Helsingin kaupungin valtuutetuilta. En tiedä, en nyt muista, onko edustaja Zyskowicz itse, mutta kokoomuslaisia siellä on aika paljon. Ison osan tuosta 700 euron toimeentulotuesta on pakko olla asumiskustannuksia, koska se perusosa on 450, ja se johtuu myöskin pelkästään Helsingin erittäin korkeasta vuokratasosta.

Tietysti jos Tatu onnistuisi asumaan jossain halvemmalla, niin hän ei saisi tältä osin sitä toimeentulotukea, että siis kyllä tältä osin varmasti tässä yhteensovittamisessa tekemistä on. Tämäntyyppiset ääriesimerkit valitettavasti vain johtavat sitten siihen, että kun toimeentulotuki on kuitenkin se viimesijainen tuki, kyllä se Tatukin sitä rahaa nyt väistämättä tarvitsee... Iso osa niistä ihmisistä, jotka saavat toimeentulotukea, tekisivät työtä, jos sitä olisi tarjolla.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helsinkiläisenä valtuutettuna: Me olemme tehneet Helsingin tämän kauden strategiassa semmoisen linjauksen, että me olemme päättäneet, että jokainen alle 25-vuotias, joka tulee ensimmäistä kertaa hakemaan toimeentulotukea, tapaa sosiaalityöntekijän, joka käy tämän nuoren kanssa läpi koko sen elämäntilanteen, minkä takia hän tässä tilanteessa on. Me emme enää ottaisi itsestäänselvyytenä sitä, että meillä on ihmisiä, jotka elävät toimeentulotuella, koska, aivan niin kuin edustaja Virtanen sanoi, se on se viimesijainen apukeino, mitä meillä on ihmiselle.

Eli kun alle 25-vuotias tulee hakemaan toimeentulotukea, hälytyskellojen pitää soida, mistä on kyse: onko kyse hetkellisestä huonosta taloudellisesta tilanteesta, vai onko tämä nuori tuuliajolla. Tämmöisessä käytännössä voidaan myös ehkä paremmin tunnistaa, onko kyseessä järjestelmällinen hyväksikäyttäminen, että halutaan vain olla tuilla eikä tehdä mitään.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse kiinnitin aiemmin huomiota tuohon edustaja Yrttiahon puheenvuoroon. Hän kovin sanoin kritisoi hallituksen työvoimapolitiikkaa ja kysyi, että miksi ei työllistetä, ja täällä itselläni kulmat hieman kohosivat, ja ryhdyin hämmästelemään. Heräsi kysymys, että oletteko todella tutustunut tähän nyt käsillä olevaan esitykseen, sillä nimenomaan tässä lisäbudjetissa on kyse siitä, että kannustetaan työhön ja kasvuun ja tuodaan lisää työpaikkoja. Numerot ovat aika kovat: 7 500 henkilövuotta vuosina 2013—14 ja yli 9 000 henkilövuotta kaudella 2015—18. Näiden lukujen valossa ei voi todellakaan sanoa, ettei työllistetä.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan tähän lisätalousarviokäsittelyyn, jota juuri parhaillaan käsitellään.

Esitys määrärahan osoittamisesta Finavia Oy:n pääomittamiseen tuli yllättäen, mutta ei ilmeisestikään pyytämättä. Siksipä olin ajassa ja tein lisätalousarvioaloitteen, jossa todettiin, että määrärahat tulisi käyttää aluelentokenttien kehittämiseen. Huoleni on otettu vakavasti valtiovarainvaliokunnassa, josta on tullut vahva kirjaus sille, että keskeisten maakuntakenttien ylläpitoon ja korjausinvestointeihin käytettäisiin tuosta suunnitellusta miljardista, jota Helsinki-Vantaalle mietitään, 100 miljoonaa euroa muidenkin kenttien, maakuntakenttien, kehittämiseen.

Mutta minäkin toivon, että lentoliikennestrategia linjaisi selkeämmin sitä, minkälainen lentokenttäverkosto meillä tulevaisuudessa on muihinkin kuin vain Helsinkiin tultaessa. Oulu—Luulaja—Tromssa-välille ollaan nyt perustamassa omaa reittiä, (Puhemies koputtaa) mutta se lähtee käyntiin ainoastaan maakuntien ja näitten kuntien omilla rahoilla, ei Finavian eikä Finnairin toimesta.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä edustaja Vehkaperän puheesta on hyvä jatkaa.

Todellakin, kun on kysytty, että mikä on meidän lentoliikennestrategia, edustaja Jokinen täällä esitti periaatekeskustelua pääomittamisen yhteydessä, niin mikä estää meitä lopettamasta kyselyä, vaan että tähän lentoliikennestrategiaan todella puututaan, mitä edustaja Kurvinen otti esille. Toivon, että edustaja Kurvinen tätä tuonne hallitukseen päin vie esille.

Niin kuin täällä nyt on todettu näistä pohjoisen reiteistä paljon, niin vielä muistutan siitä, että me keskustelimme eduskunnassa arktisesta strategiasta, ja kyllä siihenkin voimme vedota, kun puhutaan, että lentoliikennestrategia on päivitettävä. Ei se arktinen meille koskaan tule todella olemaan olemassa ilman väyliä ja kulkureittejä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kasvua ja työllisyyttä vahvistava lisäbudjetti on odotettu ja toivottu, Finavia siinä osana. Perusväylänpitoon tulee lisää rahaa eri puolille Suomea ja homekouluihin niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin OKM:kin puolelle yhteensä 50 miljoonaa euroa. Ne ovat tarpeelliset rahat, mutta itse kyllä hieman peräänkuuluttaisin myös vastuuta näiden kiinteistöjen ylläpidosta. Ei voi olla niin, että meillä kymmenen vuotta vanhat kiinteistöt ovat peruskorjaustarpeessa, ja tällaisia hakemuksia nyt koko ajan Suomesta tulee. Se kertoo siitä, että näistä omaisuusmassoista ei pidetä riittävän hyvää huolta läpi niiden elinkaaren.

Arvoisa puhemies! Pidän myös myönteisenä sitä, että asuntorakennuskorjausavustusta lisätään 15 miljoonalla ja myös panostuksia osaamiseen tulee. Tällaisina aikoina pitää ennen muuta huolehtia siitä, että osaamisesta ja työpaikoista pidetään huolta.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen erityisen ilahtunut kahdesta asiasta: ensinnäkin siitä, että monet muistamme sanoa, että se on Helsinki-Vantaan lentoasema, mitä se todellakin on, ja toiseksi, että Finavia saa tämän 200 miljoonan pääomavahvistuksen. Heidän omassa muistiossaan päivämäärällä 7.10. he itse toteavat, että lentoaseman laajentamishanke Helsinki-Vantaalla, noin 900 miljoonaa euroa, toteutetaan ja sitten 100 miljoonan euron kassavirralla keskeisten verkostolentoasemien lykätyt ylläpito- ja korjausinvestoinnit.

Me tässä innokkaasti tietysti kerromme kaikki puolustavamme omaa aluetta, mutta kyllä uusimaalaisena ja vantaalaisena mieluusti puolustan kaikkia lentoasemia, koska me oikeasti tarvitsemme tämän verkoston täällä, ja voi olla kyllä huolissaan, että kulttuurin kehtona monessa, kulttuurin Ateenana tunnettuun Jyväskylään ei tänä aikana lauantaina pääse lentämään ainakaan talvisaikaan ollenkaan. Eli kyllä tätä kokonaisuutta tarvitaan, ja tässä on toimittu minusta vastuullisesti, ja varmasti tarkat suunnitelmat saadaan myöskin pian aikaiseksi.

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllistämispolitiikka ihmetyttää, kun siinä sanotaan näin, että kannustaa työhön ja kasvuun. Jyväskylän lentoasema nyt ollaan ajamassa alas, ja sillä on semmoiset vaikutukset, kun siellä on esimerkiksi Metson konttori ja sitten Valmetin tehtaat on siellä, että jos siellä ei yhteydet pelaa tuonne Eurooppaan, niin siinä käy sillä tavalla, että ne konttorit lähtevät sieltä pois. Jos tämä on työllistämispolitiikkaa, niin kyllä sitä täytyy maalaisjärjellä pikkusen ihmetellä, että kummalliselta nurkalta sitä lähdetään tekemään.

Sitten siellä on vielä semmoinen, että Keski-Suomen vientituloista tulee puualalta tai metsäteollisuuden puolelta 41 prosenttia ja yli. Tämäkin puujalka tulee katkeamaan, jos ne lentoyhteydet menevät poikki. Tuonne Eurooppaan ja Kiinaan ja muualle on päästävä äkkiä. Eivät ne lähde kulkemaan junissa ja linja-autoissa, nämä johtajat.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut hyvin laaja yhteinen näkemys maakuntien lentoliikenteen turvaamisesta ja on annettu myös tuki tälle Finavian pääomittamiselle, mutta aivan aiheesta on tätä marssijärjestystä kritisoitu. Muun muassa edustaja Kurvinen käytti täällä erittäin hyvän puheenvuoron, jossa tämä kysymys nousi esiin, että ensin olisi pitänyt tämä lentoliikennestrategia hyväksyä ja linjata ja sen jälkeen olisi pitänyt katsoa, minkälaisia valtion budjetin kautta tulevia panostuksia tarvitaan, jotta meillä riittävän kattava lentoliikenneverkosto Suomessa pystytään turvaamaan. Tämä menettely, mitä nyt on käytetty, ansaitseekin kritiikin.

Mutta kun asia on viime kädessä kuitenkin eduskunnan käsissä, valiokuntien käsissä, niin toivon, että nyt liikenne- ja viestintävaliokunta, kun täällä on puheenjohtajakin paikalla, ottaisi jämäkän kannan tähän asiaan ja edellyttäisi, että koko Suomen lentoliikenneverkosto turvataan ja haetaan keinot, miten se pystytään jatkossa toteuttamaan. Se on ihan tämän talon käsissä. Kun vain halutaan päätösvaltaa käyttää, sitä pitää käyttää.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä sen verran tähän 26-vuotiaan Tatun asiaan, että kyllä se kertoo siitä, että yksilön vastuuta tässä yhteiskunnassa pitää kasvattaa. Ei voi olla niin, että jos vain ajattelee, että en halua tehdä töitä enkä opiskella, niin muut elättävät. Näin se ei voi olla, ei tämä yhteiskunta näin voi pyöriä.

Palaan vielä edustaja Yrttiahon täällä aiemmin esittämään puheenvuoroon siitä, että tässä ei olisi työllisyysvaikutuksia. Tämä lisäbudjetti sinällään tuo jo 2013 ja 2014 vuosille 7 500 henkilötyövuotta niillä toimenpiteillä, mitä täällä on. Sen lisäksi, kun täällä puhuttiin työvoimatoimistojen resursseista, niin siellä on korjaamista, mutta tämä lisätalousarvio antaa myös sinne 200 henkilötyövuotta lisää asioita hoitamaan.

Aivan lopuksi siitä työn tarjonnasta. Esimerkkejä kannattaa kyllä ottaa Saksasta, ei siltä vuosikymmeneltä, mihin Yrttiaho epäsuorasti viittasi, vaan viimeaikaisista esimerkeistä. (Puhemies koputtaa) Pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut 6 prosentista 2,5 prosenttiin, ja vaaleissa kansa antoi selvän tukensa sille linjalle, mikä siellä on valittu.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn maakuntakenttien tukijoihin ja näkisin myös, että aluelennonjohto voisi edelleen toimia Tampereen suunnasta, kuten se tähänkin asti on toiminut.

25 miljoonan euron lisäys perusväyläntienpitoon on hyvä aloitus, mutta se on täysin riittämätön. Kun tässä salissa aikanaan päätettiin näistä mitoista ja massoista, niin LVM:n vikkelät virkamiehet laittoivat jo 400 siltaa sen jälkeen pannaan ja tutkimuksen alle, että laitettiin rajoituksia niihin. Minunkin lähellä on semmoinen silta, että kaksi vuotta sitten on tehty remontti, ja nyt siinä on sitten, ettei saa mennä näillä vanhoillakaan painoilla enää. Se 400 siltaa tekee noin miljardin remonttikustannuksen meille, niin että toivottavasti saadaan tähän perusväyläntienpitoon myös jatkossa riittävästi panoksia.

Tuohon te-toimistoasiaan kanssa, että se on hyvä, että sinne tulee lisää rahaa, mutta ne menetetyt tuolit ja ovet, mitkä on suljettu niissä toimistoissa, ei niitä tällä rahalla avata. Siellä on iso ongelma siinä, että kunnan virkamiehet eivät voi mennä esimerkiksi sinne valtion virkamiehen urajärjestelmään tällä hetkellä. Vaikka niitä hankkeita ja töitä (Puhemies koputtaa) annetaan kunnan virkamiehille, niin eivät ne toimi siellä. Pitäisi nyt löytää sitä yhteistyötä valtionkin osalta myös tässä asiassa, jos kunnan työntekijöille annetaan näitä asioita hoidettavaksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahdelle: Eduskunta hyväksyi valtiovarainvaliokunnan kehysmietinnön yhteydessä lausuman kesäkuussa juhannuksen jälkeen, että paino- ja mitta-asia on uudelleenarvioitava, ja mietinnöstä on luettavissa edustajalla ne perustelut, juuri ne kielteiset kriittiset perustelut. Oli valitettavaa, että hallituksessa kiirehdittiin antamaan asetus edellisenä päivänä.

Joka tapauksessa edustaja Rantakangas puuttui tähän valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston valmistelemaan lisäbudjetin LVM:n pääluokkaan, ja voin ilmoittaa tässä, että valtiovarainvaliokunnan valmistelussa liikennejaosto palaa tähän Finavian kysymykseen ja maakuntakenttien ja lentoliikenteen kansalliseen kilpailukykyasiaan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä nyt syksyllä.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän Finavia-asiaan ja ylipäätään ilmailuun liittyen Suomessa pitää olla vahva ykköskenttä. Helsinki-Vantaa on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se pärjää myös globaaleilla markkinoilla. Mutta tässä yhteydessä haluaisin muistuttaa kakkoskentästä. Useimmissa maissa kakkoskentän asema on strategisesti nostettu korkealle, ja Tampere-Pirkkala on jäänyt hieman lapsipuolen asemaan. Ylipäätään tähän ilmailuun vaadittaisiin nyt jonkinlaista kokonaistarkastelua. Tuntuu, että tässä on kovin monia asioita agendalla, joista ei oikein saada otetta.

Pirttilahti mainitsi ihan oikein aluelennonjohtoasian. Siinä on ihan selviä haasteita ja ongelmia. Sitten meillä on Finnairin asema ja valtion omistus siinä, mikä on oikea omistusosuus. Kolmantena asiana nostan vielä sen, että Porissa Ilmailuopistossa koulutetaan lentäjiä. Siinä on myös Finnairin osakkaana Porin kaupunki. (Puhemies koputtaa) Tällä hetkellä lentäjiä on useampi sata kalliin koulutuksen jälkeen työttöminä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt näiden useiden puheenvuorojen jälkeen alan päästä kartalle, mitä täällä erityisesti keskustasta on peräänkuulutettu, eli hyvä investointi, mutta nyt pitäisi vielä lykätä ennen kuin tulee strategia. Tässä talous- ja työllisyystilanteessa siihen ei, kuulkaa, ole varaa. Suomea uhkaa työttömyyskriisi. Kaikkia niitä investointeja, mitä pitää tulevaisuudessa tehdä, kannattaa nyt nopeuttaa, ja tämä on yksi niistä.

Täällä sanottiin, että valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa tuli ilmi, että siitä 100 miljoonasta, joka tulee maakuntakentille, ei ole vielä tarkkaa suunnitelmaa. Jos on niin, että lentoliikennestrategia on tulossa ainakin luonnoksena vuoden loppuun mennessä, niin kyllähän silloin tähän ehtii vaikuttaa, eikö näin? Ei ole syytä nyt lykätä niitä investointeja, jotka lähtisivät liikenteeseen tässä ja nyt.

Mitä tulee näihin maksuihin, mitä enemmän virtaa, volyymia, mitä enemmän matkustajia, sitä helpompihan on pitää yksikkökustannukset kurissa, (Puhemies koputtaa) eli mitä nopeammin investoinnit liikenteeseen, sitä paremmin pystytään pitämään kustannukset kurissa myös maakuntakentillä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lentoliikenteeseen ihan sen verran, että nyt valmistelussa olevassa lentoliikennestrategiassa tulee huomioida ja ottaa huomioon myös maakuntakentät ja maakuntakenttien lentoasemat ja lentoliikenne, että se on osa meidän liikenneverkostoa ja liikenneväyliä. Toivon mukaan se kirjataan sinne strategiaan myöskin tällä tavalla. Ei aina kaikkiin paikkoihin pääse junallakaan aivan nopeasti.

Mutta ihan sitten tähän lisätalousarvioon. Täällä mainitaan, että perusväylänpitoon ehdotetaan 25 miljoonaa euroa lisää. Täytyy muistaa, että se on tarpeellinen ja hyvä asia, että se tulee, mutta ensi vuoden talousarvioon hallitus esittää kutakuinkin samansuuruista summaa kuin tänä vuonna on budjetissa, ja se on aivan liian vähän. Sinne perusväylänpitoon tarvitaan pikaisesti selkeä tasokorotus ottaen huomioon myöskin, minkä edustaja Rajamäki jo täällä toi esille, rekkojen mittojen ja massojen korotukset, mitkä ovat nyt mahdollisia. Siellä tulee selkeitä (Puhemies koputtaa) painorajoituksia teille ja silloille huomattavasti.

En malta olla ottamatta lopuksi vielä esille, (Puhemies koputtaa) kun täällä edustaja Kärnä toi valtatie 6:n eikä halunnut kiirehtiä sitä, että toivon, että valtatie 6:n perusparannusta välillä Lappeenranta—Taavetti kiirehdittäisiin.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman kritisoi minua vastakkainasettelusta — tosin hän nyt poistui — näitten muitten kenttien välillä. En toki kieltänyt rakentamasta Helsingin kenttää, mutta se on kohtuutonta, jos voidaan arvioida, että melkein miljardi rahoja menee tähän Helsinki-Vantaan kentän uusimiseen ja toiset kentät näivettyvät tuolla maakunnissa ja samalla Suomen sisäinen lentoliikenne näivettyy.

Edustaja Rundgren toi aivan oikein esille, että Helsinki-Vantaasta on kehittymässä Finnairin ja Finavian toivomusten mukaan tämmöinen läpikulkukenttä, josta hoidetaan Aasian liikennettä, mikä on tietysti hyvä toteutuessaan, mutta siinä on myöskin lieveilmiöitä, koska siitä reitiltä aina matkan varrella jää vapaasti liikkuvaa työvoimaa, mahdollisesti maahanmuuttajapakolaisia, Suomeen. Tässä on nyt viime viikkoina puhuttu paljon siitä, että ei näitä laittomia pakolaisiakaan voida palauttaa maihinsa. Nämä lieveilmiöt pitäisi myöskin ottaa huomioon tässä lentokentän suunnittelussa ja ehkä laittaa sinne tämmöinen (Puhemies koputtaa) esitutkintayksikkö myöskin, mikä sitten tsekkaa, onko luvat tulla Suomeen ja aikomukset hyvät. Me menimme maa- ja metsätalousvaliokunnan mukana Kanadaan, ja meiltä kaikilta kysyttiin, mitä aiomme siellä tehdä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on tästä Finavian pääomittamisesta. Mielestäni Finavian pääomittaminen ja lentoliikennestrategia ovat kaksi eri asiaa elikkä niitä ei pidä sotkea keskenään tässä tilanteessa.

Meillä on kaksi kenttää, mitkä tuottavat voittoa: Helsinki ja Oulu. Oulunkin tilanne on jo nyt lentoasiakkaitten määrän myötä tippumassa, mutta toivottavasti se säilyttää asemansa, ja ainakin minä näen sillä tavalla, että lentoliikennestrategian, kun se nyt sitten joskus tänne tulee, täytyy olla semmoinen, että se tukee myös sitä, että meillä on muitakin maakunnassa olevia kenttiä sitten kuin Oulu. Elikkä tämän täytyy tietenkin olla lähtökohta.

Mutta ennen kaikkea minä olen huolestunut siitä, että lentoliikenneoperaattorit eivät lennä ja heidän toimintansa ei ole kannattavaa. Toisaalta heitä ei voi suoraan tukeakaan, koska suora tuki ei ole sallittua.

Sitten vielä olemme pyytäneet Finnairin johdon monestakin eri syystä liikenne- ja viestintävaliokuntaan kuultavaksi ensi torstaina, ja varmaan tätäkin asiaa silloin sivutaan.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin viittaan edustaja Lindtmanin puheenvuoroon, jossa hän taas viittasi eräiden edustajien arvioon siitä, onko tämä Finavian pääomittaminen nyt sitten kohdallaan tässä tilanteessa. Keskustan taholta on koko ajan vaadittu, että nyt tarvitaan nopeita investointitoimenpiteitä. Oma käsitykseni on, että Finavialla on edellytykset edetä Helsinki-Vantaan lentokentän kehittämisessä, suunnitelmallinen valmius on hyvä ja myös töihin käymisen valmius on hyvä.

Tämä on tietysti pitkä hanke kokonaisuudessaan, kun puhutaan miljardin euron investoinneista. Se on siinä mielessä koko Suomen hanke, että ilman muuta, kun hyödynnetään tämä kansainvälinen liikenne, Suomi pystyy siitä hyötymään ja myös meidän maakuntien kentätkin hyötyvät. Me tarvitsemme toki sinne suoria chartereita. Menevätkö ne sitten Rovaniemelle, Ouluun tai Kuopioon tai mihin menevätkään, mutta yhtä aikaa meidän pitää pitää myös mielessä, että EU:n puitteissa Suomella on pysyvä poikkeus siihen, että nimenomaan maakuntien kenttiä tuetaan Finavian tuotoilla, ja tässä suhteessa Helsinki-Vantaan lentokentän tuotot koituvat meidän maakuntien kenttien hyväksi. Näin minä tämän logiikan ymmärrän.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai on tärkeää, että Helsingin kenttä pysyy kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta maakuntien lentokenttien olemassaolo on tärkeää muun muassa sen takia — kävin tutustumassa pelastushelikopterien toimintaan Turussa, ja heillä oli yksi huoli — että jos näitä pienempiä kenttiä suljetaan Suomessa tai jos niitten aukioloaika on niin, että ne eivät ole yöllä auki, niin kuinka pelastushelikopteri pääsee tankkaamaan. Jos tulee monta hälytystä, voi olla, että osa hälytyksistä jää tekemättä sen takia, ettei ole polttoainetta pelastushelikopterissa.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Taloudellisen tilanteen haastavuus on varmaan kaikille tuttu, eikä tämä lisätalousarvio tuo siihen merkittävää muutosta tai ratkaisua, mutta se on olosuhteisiin nähden hyvä paketti.

Arvion painotus työllisyyttä ja taloudellista kasvua tukeviin toimiin on arvokas ja kaivattu. Erityisen iloinen olen sisäilma- ja kosteusongelmista kärsivien rakennusten korjaamiseksi myönnettävästä lisäpanostuksesta. Sisäilmaongelmat ovat valitettavan tuttuja varmasti jokaisessa kunnassa. Rakentamisen huonon laadun aiheuttamat home- ja kosteusongelmat eivät kuitenkaan ratkea minkäänlaisella lisätalousarviomäärärahalla. Mikään rahasumma ei ole riittävä, ellemme pääse tarttumaan ongelman syntyyn. Tarvitaan parempaa osaamista ja tiukempaa valvontaa sekä paremmin toimiva vastuuketju. Ainoa tapa selvitä tästä korjausvelasta on rakentaa uusi kiinteistökanta kestävästi.

Helsinkiläiselle edustajalle pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustus on erittäin hyvä uutinen. On erittäin tärkeää, että se kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Näin saamme toivottavasti mukaan uusia toimijoita ja tervettä kilpailua vääristyneille asuntomarkkinoille. Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat Helsingin suurin ongelma. Niistä on huutava pula. Asumisen korkea hinta on jo este työllisyydelle, kun monella matalapalkka-alalla työskentelevällä ei ole varaa enää asua kaupungissa.

Panostukset asuntotuotantoon ovat hyviä, mutta vielä jään kaipaamaan hallitukselta ryhmärakentamisohjelmaa, joka on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Ryhmärakentaminen on taloudellinen ja osallistava tapa tuottaa uudenlaista asuntokantaa. Varsinkin Helsingissä on ryhmärakentamiselle suurta potentiaalia. Ryhmärakentamiselle voi soveltua niin korjattava vanha kiinteistö kuin uudisrakennus, mutta me tarvitsemme kuitenkin toimenpideohjelman, jolla pystymme auttamaan kuntia ohjaamaan ryhmärakentajat ja potentiaaliset kiinteistöt ja tontit yhteen.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion suurimmat menojen lisäykset kohdistuvat ihan oikein työllisyyttä ja taloudellista kasvua tukeviin toimenpiteisiin, paljon puhuttuun Finavian pääomittamiseen sekä rakennusten korjaushankkeisiin. Sitten Tekesin kehitys- ja innovaatiovaltuuksiin ja kansainvälistymisavustuksiin sekä Finnveran vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksiin ja vientitakuuvaltuuksiin ehdotetaan lisäystä, jotka ovat kyllä plussaa kurkulle.

Näillä kaikilla toimilla toivon mukaan päästään siihen, mihin niillä on arvioitu päästävän, että vuosina 2013—2014 vaikutukset olisivat 7 500 henkilötyövuotta ja 2015—2018 ne olisivat 9 000 henkilötyövuotta. Nämä ovat tässä taloustilanteessa ja tässä työttömyystilanteessa äärimmäisen tärkeitä toimenpiteitä. Totta kai meistä varmaan jokainen laittaisi tänne lisää rahaa, mutta kun valtion taloudellinen tila nyt sattuu tällä hetkellä olemaan pikkuisen hankalan oloinen.

Hyvä ystäväni edustaja Torniainen kerkesi just poistua salista. Sitä valtatie kutosen 30 kilometrin pätkää on kyllä kiirehditty, (Puhemies koputtaa) mutta ei tänä päivänä ja tässä salissa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tässä on tullut jo näitä kannanottoja, niin nyt lyhyesti vain sitten, että lisätalousarvioon on ehdotettu Mynämäen Palolaistentien peruskorjaukseen 45 000 euroa lisäyksenä momentille 31.10.20. Sitten edelleen samalle momentille Liedon kunnan paikallistien 12 287 liikenneturvallisuuden parantamiseen 385 000 euroa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskusta odotti tietystikin, että lisätalousarviossa olisi saatu enemmän vastauksia talouden ongelmiin ja erityisesti investointeihin ja niihin talouden tavoitteisiin, että Suomea nostetaan tästä taantumasta tai, voiko sanoa jo, lamasta ylös. Teollisuuden tuotantovolyymi muun muassa kertoo karua kieltään. Mutta kello käy, eikä vastausta näy.

Herra puhemies! Keskusta kuitenkin lähtee siitä, että varsinaisen talousarvion yhteydessä pureudumme tähän, sekä valtiontalouden että kansantalouden ongelmiin, syvällisemmin. Siinä yhteydessä myös osaltamme tulemme esittämään keskustan vaihtoehdot niihin talouspolitiikan linjauksiin, joita tarvitaan tällä hetkellä nopeasti. Viivytyksiin ei ole aikaa.

Siinä mielessä, herra puhemies, tuo pitkään käyty debattikeskustelu tästä Finavia-asiasta on mielenkiintoinen yksi osa tätä lisätalousarviota, kolmatta sellaista, että tällä kuitenkin on mahdollisuus saattaa näitä investointeja liikkeelle. Totta kai meidän pitää lähteä siitä, että Helsinki-Vantaan lentokenttä Suomen pääkaupungin lentokenttänä palvelee koko maata, edesauttaa kehitystä ja toimii porttina ulkomaailmaan suurimmalta osin, mutta samassa yhteydessä on pakko myös todeta se, että me tarvitsemme suoria yhteyksiä.

Lappi on osaltaan näyttänyt hyvänä esimerkkinä, kuinka esimerkiksi joulun, uudenvuoden, vuodenvaihteen aikaan pystytään charterlentoliikennettä saamaan aikaan. Meillä on monet kentät, joilla on valmiuksia siihen: Oululla erinomaisella tavalla, Tampere-Pirkkalalla myös, kuin myös Kuopiolla, johon on rakennettu erillinen Järviterminaalikin sitä varten, että pystytään myös ottamaan ihan kokonainen charterkone käsittelyyn kesällä, talvella erilaisten varusteiden jakoon ja eteenpäin viemiseen. Eli matkustajaliikenteelle on olemassa edellytyksiä myös muualla Suomessa kuin pelkästään Helsinki-Vantaalla, mutta tämä kokonaisuus tulee nähdä juuri tällaisena verkostoajatteluna, ihan juuri kuten Suomella tämän lentoverkoston suhteen on myös mahdollisuus toimia nimenomaan taloudellisessa mielessä.

Toistan vielä edelleenkin sen, mikä tuli debatinkin aikana sanottua, että Suomella on pysyvä poikkeus tässä suhteessa. Yksittäisen lentoaseman ei tarvitse olla kannattava, ja Suomea tarkastellaan kokonaisena verkostona, jonka sisällä myös kannattamattomia asemia voidaan tukea kannattavien toiminnalla. Elinkeinoelämälle on keskeinen merkitys jatkoyhteyksien ja ulkomaan toimintojen kannalta niin, että myös pienemmillä lentokentillä on mahdollisuus toimia. Sitten onkin kysymys operaattoreista, onko meillä kilpailua. Valitettavasti se on vähentynyt ihan lentotaantumankin kautta, mutta tässä suhteessa kyllä Finavialla on keskeinen rooli, että samalla, kun valtio pääomittaa sen yhtä keskeistä lentoasemaa, se kantaa vastuunsa koko maasta, meidän kaikista lentokentistä.

Olisiko sitten ollut mahdollista tuoda tuo strategia joissakin puitteissa enemmän käsittelyyn? Mielestäni liikennevaliokunnalla on keskeinen rooli, että tuo strategia on hyvässä hoidossa niin, että yleinen näkökulma tästä verkostotarkastelusta säilyy tulevaisuudessakin, ja näin tämä varmuus pystytään asian tiimoilta sitten saamaan ja katsomaan eteenpäin.

Herra puhemies! Lisätalousarviohan on lisätalousarvio, joka sinällänsä ei pidä mitään suuria yllätyksiä. Erinomaisen hyviä kohteita paljon, ei niistä voi oikeastaan kritisoida ollenkaan yhtään. Haluan lähinnä liikennejaoston ja liikennepolitiikan näkökulmasta nostaa tuon Finavian lisäksi pari asiaa tarkasteluun.

Perusväylänpidon rahoitukseen tarvittava määräraha, 25 miljoonan euron määräraha, tulee kipeään tarpeeseen. Se on aivan paikallaan, että samassa yhteydessä liikennejaosto aktiivisen puheenjohtajamme Kari Rajamäen johdolla oli myös korostamassa muutamia asioita meidän liikennöinnistä, joka liittyy nimenomaan meidän väylien kunnossapitoon. Nuo tekstit näkyvät liikennejaoston ja sitä kautta valtiovarainvaliokunnan kannanottona, esimerkiksi juuri se, että aluehallintoviranomaisten tai maakuntien väliset rajat eivät saa olla liikennöinnin esteenä. Esimerkiksi kantatie 77 on hyvä esimerkki siitä, että Keitele—Viitasaari-välin tieyhteys on aivan luokattomassa kunnossa ja yhtä aikaa siellä on todella suuri rekkaliikenne ja erittäin paljon poikittaisliikennettä länsirannikon satamien suuntaan. Eli tarvitaan väyläkohtaista ja pitkäjänteistä ajattelua, ja tässä suhteessa meillä Suomessa on vielä ilman muuta tekemistä varsin paljon.

Herra puhemies! Tähän loppuun haluan myös todeta sen, että aiemman eduskunnan edellytyksen mukaan hallitus ryhtyy toimenpiteisiin säätutkaverkoston laajentamiseksi, ja siinä on päästy nyt eteenpäin. Tämän uuden tutkan sijoittuminen niin, että myös Itä-Suomi pystytään saamaan paremmin tuon tutkapalvelun piiriin, parantaa Suomen ei yksistään säätiedotusta vaan myös sitten monta turvallisuuteenkin liittyvää kysymystä. Tässä mielessä kyllä lisätalousarvio myös tältä osin on perusteltu.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Olen odottanut hallitukselta jatkuvasti, milloin hallitus paneutuu harmaaseen talouteen, ja kysynkin, että kuka siellä hallituksessa oikein vastustaa tätä. Vai onko se pantu kolmikantaneuvotteluihin?

Tiedetään, että myös veroparatiisien tutkinnassa Ruotsissa on 200 verotarkastajaa, Tanskassa 100 ja Suomessa vaivaiset 10—20. Luulisi, että tähän nyt jo saataisiin jonkinlaista korjausta. Me olemme työ- ja tasa-arvovaliokunnassa vaatineet, että sakotusoikeus tulisi ulkomaisille tarkastajille ja ulkolaisille tulisi rekisteröimispakko tänne Suomeen ja tulisi kokeilua Hollannin mallista ja tällaisia erilaisia toimenpiteitä, mutta nämä esitykset ovat kaikuneet tyhjille korville.

Yleensä on puhuttu myös tästä tiepolitiikasta, ja hallitus on keskittänyt nämä tieasiatkin niin, että alempiasteiset tiet saavat täysin pahentua entisestään ja rahoja ei tänne tule. Tampereen tunneli rakennetaan aivan turhaan. Valtio satsaa sinne reilut 60 miljoonaa. Tällä rahalla Pirkanmaan varsinkin alempiasteiset tiet olisi saatu kuntoon.

Ihan nyt katseeni jälleen kohdistuu liikennevaliokunnassa työskentelevään Rajamäkeen, että hän ottaa nyt hyvin ponnekkaasti sitten tämän Nerkoontien rakentamisen ja korjaamisen. Olen sitä esittänyt täällä vasta kolmisenkymmentä vuotta. (Kari Rajamäki: Nerkoontie on tärkeä!) Tämä on erittäin tärkeä pointti.

Myös tästä, kun Finavialle myönnetään 200 miljoonaa rahaa, niin on toivottavaa sitten, että nämä maakunnan kentät eivät jää ilman tukea, kun siihen on tarvetta ja kun sitä poliittista tahtoa sitten toivottavasti löydetään.

Nythän tällä hetkellä Tampereella Aitovuorella valvomo valvoo koko Suomen lentoliikennettä, ja tämä on tarkoitus sitten lopullisesti muuttaa tänne Helsinkiin viimeistään 2018. Ainakin henkilöstö on aivan eri mieltä: he viihtyisivät siellä Tampereella hyvin mallikkaasti.

Mutta tietysti myönteistä on sanottava. Näihin kosteusongelmiin on tullut paljon määrärahaa, ei tietysti riittävästi, ja erittäin kiitollinen olen entiselle opetusministerille: saimme omaan kuntaamme rahaa, että voimme saada sinne uuden koulun rakennettua.

Täällä on puhuttu paljon tästä yhdestä Tatusta. Siitä ei voi tehdä mitään päätöstä. Minä ainakin olen sitä mieltä, että meidän nuoremme ovat kyllä sellaisia, että he haluavat mennä töihin, mutta tällä hetkellä nuorten työttömyysaste on runsaat 20 prosenttia, niin että näitä yksiä tatuja voisi verrata siihen Pauligin entiseen toimitusjohtajaan, jolta nyt perätään sitten veroparatiisitileistä 10 miljoonaa. Aina tämmöisiä yksittäistapauksia on. Kyllä täytyy antaa kiitosta, että nuoret kyllä menisivät töihin, mutta kun niitä työpaikkoja ei ole.

Yhtenä suurena esteenä on esimerkiksi tämä oppisopimus, joka ei näillä touhuilla mene eteenpäin — oliko se vaivaiset parisataa oppisopimuskoulutusta, kun on tänä vuonna tehty. Siinä hallituksen pitäisi mennä itseensä ja katsoa, mitkä ovat ne oppisopimuksen esteet, ja esimerkiksi pkt-yritykset kokevat työllistämisen liian byrokraattiseksi. Eli toivottavasti tähän saadaan sitten korjausta.

Työllisyyttä ajatellen työpaikat eivät synny, ja kun täällä sanotaan, että ensi vuonna tulee niin ja niin monta työpaikkaa, niin kysynkin, että millekä alalle niitä työpaikkoja tulee. Sitten kyllä seuraan hyvin mielenkiinnolla, mitenkä tämä yhteisövero vaikuttaa työpaikkojen syntymiseen. Olen sitä mieltä, että ennen kaikkea pitää satsata pkt-yrityksiin, niiden investointeihin, tuotekehittämiseen ja tietysti myös viennin edistämiseen, että entistä useammat pk-yritykset myös vievät ulkomaille tavaroitansa.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies: On näinä päivinä puhuttu paljon ennaltaehkäisystä. Kaikissa tilanteissa on säästöä tulevaisuuden kannalta, kun pystytään ennaltaehkäisemiseen, ja se tarkoittaa sairautta, vahinkojen ennaltaehkäisyä, mutta nyt haluan myös painottaa, että pitäisi lastensuojelusta ottaa hyvin voimakkaasti hallituksen esille ennaltaehkäisy, joka tarkoittaa, että jo neuvolasta lähtien katsotaan, mikä on perheen tilanne, ja myös sitten kouluissa, kun on todettu, että kymmenettuhannet lapset on otettu huostaan. Tämä ei ole tietystikään lain tarkoitus, niin että toivon, että hallitus paneutuu tähän, että mahdollisimman moni lapsi saisi viettää elämänsä sitten omassa kodissa tai tuttujen seurassa, kun tiedämme, että huostaanottojen purku tänä päivänä on aika mahdotonta: jos lapsi joskus joutuu huostaan, niin ne päätökset ovat vaikeasti purettavissa.

Tässä muutamia asioita.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kliseenomaisesti voi sanoa, että hallituksen tavoitteet ovat oikean suuntaisia mutta riittämättömiä. Ihan oikein panostusta perusväylänpitoon, panostusta korjausrakentamiseen, mutta jotta vaikuttavuus olisi ollut merkityksellinen, olisi pitänyt olla rohkeutta suurempiin määrärahoihin.

Mutta varsinaisesti haluan kiinnittää huomiota kirosanaksi muodostuneeseen Senaatti-kiinteistöihin. Nyt tarvittaisiin voimakas yhteinen poliittinen pyrkimys. Valtiovarainvaliokunta siinä voisi olla todellakin aloitteellinen, jotta Senaatti-kiinteistöjen toimintapolitiikka ahneine tuottotavoitteineen muuttuisi. Kulttuurin puolelta on karmivia esimerkkejä: Hietalahden vanhat kiinteistöt joudutaan purkamaan, Kakolanmäen vankilatilat ovat tyhjinä, kaikissa syynä korkeat vuokrapyynnöt, ja tulijoita ei ole. Samoin erilaisilta valtion laitoksilta tuolla maakunnassa, jotka ovat pakotettuja toimimaan niissä tiloissa, kun ei tietenkään muualla voi olla, Senaatti-kiinteistöt perii kohtuuttomia vuokria, ja tämä johtaa siihen, että näillä valtiollisilla laitoksilla, tutkimuskeskuksilla ja monilla muilla, toiminnallinen määräraha tämän vuoksi pienenee. Tarvittaisiin siis nyt voimakkaita ponnisteluja, jotta päästäisiin tästä Senaatti-kiinteistöjen ahneudesta kohtuullisuuteen.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lentoyhteydet sentään toimivat tuonne Kuopioon. Olen menossa ihan kohta sinne lähtevällä koneella, mistä syystä ihan vain muutama sana. Se liittyy todellakin tähän Finavian pääomittamiseen ja sitten siihen, minkälaisena me lentotoiminnan näemme osana tätä Suomen kaikkinaista aineellista, taloudellista ja henkistä ja kulttuuristakin kehittämistä.

Vielä se, mitä jo äsken tuossa debatissa tuli sanottua: minusta on äärettömän tärkeää, että viimeistään nyt tämän jälkeen, kun tämä raha hyväksytään, hallitus ottaa vakavasti — ja minä näen täällä esimerkiksi edustajat Rajamäen ja Saarisen, joihinka aina luotan, että myöskin hallitusryhmissä otetaan vakavasti tämä asia — että rakennetaan sellainen lentotoiminnan strategia koko Suomelle nimenomaan liikelentojen varmistamiseksi, että tämä verkosto pystyy palvelemaan suomalaista elinkeinotoimintaa, jos mahdollista, entistäkin paremmin. Se, että yksittäisiä päätöksiä tehdään, niin kuin Finavian pääomittamisesta nyt, ilman että se kiinnittyy isompaan, laajempaan strategiaan, ei välttämättä johda koko Suomen kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Kerroin jo meidän keskisuomalaisen esimerkin. Kerron vielä lisäperustelut sille, minkä takia meidän mielestämme maakunnassa nyt katsotaan, että valtiovallan on sitouduttava siihen niitten maakuntakeskusten kyseessä ollessa, joista ei ole alle kolmen tunnin yhteyttä maan pääkaupunkiin — sellainen päätös on aikanaan tehty, minä olen ollut ainakin parissa hallituksessa ministerinä, jonka hallituksen toimesta on tällainen periaate päätetty — että pitää päästä alle kolmen tunnin. Meiltä sen jälkeen, jos lentotoiminta loppuu, ei päästä, koska meillä ratayhteys on niin hidas ja heikko.

Me lähdemme siitä maakunnassa, että me edellytämme, että hallitus ostopalvelun kautta varmistaa tämän lentoliikenteen ja että hallitus ryhtyy toimiin niin, että tämä ratayhteys Jyväskylästä Tampereelle kaksoisraiteella varmistetaan ajanmukaiseksi niin, että se ratayhteys mahdollistaa alle kolmessa tunnissa, noin kahdessa ja puolessa tunnissa, pääsemisen Jyväskylästä Helsinkiin — tai oikeastaan toisinpäin, pääsemisen täältä Helsingistä pois kotiin Jyväskylään. Niinpäin pitää tietysti tämä asia ilmaista.

Sen jälkeen, kun meillä tällainen ratayhteys on kunnossa, me emme hallitukselta vaadi millään ostopalvelulla tätä lentoliikenteen varmistamista. Silloin sen lentoliikenteen pitää kannattaa kaupallisesti. Jos ei se kannata, sellaista yhteyttä ei tarvita. Mutta niin kauan kuin ratayhteys ei turvaa tuota sanottua kolmen tunnin prinsiippiä, periaatetta, niin kauan me edellytämme, että tällaisena ostopalveluna tämä lentotoiminta ostetaan. Näin eräitten, parin kaupungin kohdalla tällä hetkelläkin on asianlaita, ja minä toivon, että tämä periaate, alle kolmen tunnin yhteys maakunnan pääkaupungista Suomen pääkaupunkiin, (Matti Saarinen: Paljonko se on nyt?) turvataan ja siinä käytetään sekä lentotoiminnan että ratatoiminnan yhteyksiä.

Arvoisa puhemies! Näillä eväillä kohti Kuopiota.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy ilolla todeta liikennevaliokunnan puheenjohtajana, että tämä keskustelu tästä lisätalousarviosta on aika paljon painottunut tuonne liikenteen sektorille. Se kertoo niistä tarpeista, joita tässä maassa liikenneinvestointien osalta on. On hienoa, että kokeneet pitkän linjan poliitikot ovat täällä kantaneet huolta siitä, ja odotankin, että sitä tukea sitten löytyy, kun näitä liikenneasioita tässä eteenpäin viedään ja tullaan sitten niihin rahoituspäätöksiin jossain vaiheessa.

Tämä lisäbudjetti on luonteeltaan lisäbudjetti ihan selkeästi, kun katsomme sitä. Se sisältää yksittäisiä panostuksia niihin kohteisiin, joista tässä vaiheessa vuotta katsotaan, että ne on tarpeen tehdä. Tällä lisäbudjetilla on myös tämmöinen vipuvaikutusperiaate, eli niillä panostuksilla, joita tehdään, tavoitellaan myös selkeätä vipuvaikutusta talouteen, investointeihin ja työllisyyteen, siitä esimerkkinä nyt vaikkapa tässä paljon keskusteltu Finavian pääomittaminen 200 miljoonalla eurolla. Tuonhan on sanottu laukaisevan lähes 1 miljardin euron investoinnit, ja sen henkilötyövuosivaikutus on melkoinen. Samanlaisia vipuvaikutuksia on myös muilla kohteilla, joita täällä on.

Huoli on tietysti suuri tuosta valtion velkaantumisesta, elikkä 1,3 miljardia euroa lisälainaa, ja valtion vuotuinen lainanotto nousee 9,1 miljardiin, ja se on yhteinen huoli, miten tuo velkaantuminen taitetaan.

Lisäbudjetin tarkoitus ei olekaan tehdä kovin pitkälle suuntaavia talouspoliittisia linjauksia. Täällä edustaja Rossi kantoi huolta niistä linjauksista. Hallituksella kyllä on ihan selkeä ohjelma. Tämä lisäbudjetti täydentää niitä yksityiskohtia, mutta hallituksella on selkeä ohjelma kilpailukykyä vahvistavasta talousarvioesityksestä vuodelle 14, myös julkisen talouden kestävyyttä vahvistava rakennepoliittinen ohjelma, josta päätöksiä on odotettavissa nyt marraskuussa, lisäksi työpaikkoja lisäävä palkkaratkaisu, jossa hallitus on tarjonnut vastaantuloa, mikäli tuo palkkaratkaisu on riittävän laaja ja siinä on monta alaa mukana. Myös vuonna 2017 tavoiteltava eläkeuudistus kuuluu tähän kokonaisuuteen ja samoin nuo perälautakirjaukset julkisen talouden sopeutuksesta, mikäli tarvetta tulee. Eli kyllä hallituksella on ihan selkeä suunnitelma, miten tätä taloutta tässä erittäin vaikeassa tilanteessa korjataan ja viedään eteenpäin.

Tämä lisätalousarvio on työtä ja kasvua tukeva lisäbudjetti, ja sen tavoitteet ja toimenpiteet laitetaan käytäntöön nopeasti. Niin kuin täällä on kuultu, sillä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia, 7 500 henkilötyövuotta vuosille 13 ja 14 ja arvio vuosille 15—18 tämän lisäbudjetin osalta jopa 9 000 henkilötyövuotta. Näitä työllisyysvaikutuksia tässä taloustilanteessa, tässä työllisyystilanteessa ei voi suinkaan vähätellä.

Sitten ihan muutamia yksittäisiä nostoja tästä keskustelusta ja tästä lisäbudjetista. Itse tervehdin tyytyväisyydellä tuota 35 miljoonan euron panostusta opetus- ja kulttuuriministeriön alalle päiväkotien ja oppilaitosten homekorjauksiin. Se on erittäin tarpeen. Liian monessa päiväkodissa ja koulussa oppilaat ja työntekijät tälläkin hetkellä kärsivät näistä oireista. Se on kohtuutonta, ja nämä panostukset ovat tarpeellisia.

Tietysti liikenne- ja viestintävaliokunnan näkökulmasta olen tyytyväinen siihen, että perusväylänpitoon osoitetaan lisää rahaa 25 miljoonaa euroa. Voi yhtyä kyllä tuohon täälläkin lausuttuun opposition näkökulmaan, että suunta on oikea mutta riittämätön. Mutta olemme kuitenkin menossa oikeaan suuntaan, ja aina, kun lisärahoitusta saadaan, se on hyvä, ja koko tuo perusväylänpidon tilanne tällä hetkellä tunnistetaan.

Liikenne- ja viestintävaliokunta ottaa tämän perusväylänpidon rahoituksen tarkkaan tutkiskeluun lähiaikoina. Selvitämme tuota korjausvelkaa, niitä menetelmiä, ratkaisuja, joilla tuohon korjausvelkaan pystytään pureutumaan. Tavoitteemme on saada tuo yhteinen työ valmiiksi hyvissä ajoissa ennen kuin ruvetaan seuraavan vaalikauden ohjelmia ja suunnitelmia miettimään, jotta olisi yhteinen näkemys, miten tämän maan tieverkostosta pidetään huolta, miten se korjausvelka katetaan, miten pidetään kunnossa se koko reitistö sieltä alempiasteisesta verkosta lähtien näihin pääväyliin asti.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion elvyttävä suunta on oikea, niin kuin täällä on todettu, mutta riittämätön monessa.

Mutta aluksi Finavia Oy:n pääomittamisesta haluan sanoa sen, mitä on salikeskustelussakin tullut moneen kertaan esille, eli on muistettava maakunnallisia kenttiä. Elikkä se syöttöliikenne kyllä toimii molempiin suuntiin ja tämä myös Suomen elinkeinoelämän kannalta. On toki selvää, että me tarvitsemme Helsinki-Vantaan kenttää myös maakunnallisia kenttiä varten, mutta jatkossa olisi tuettava näitä maakunnallisia kenttiä vaikkapa sitten Helsinki-Vantaan tuotoilla tulevaisuudessa. Lentoreitit ovat väyliä pohjoiseen ja takaisin elinkeinojen ja eritoten vientialana matkailun kannalta.

Viime viikolla eduskunta käsitteli arktista strategiaa, ja tälle arktiselle strategialle tarvitaan kyllä tueksi täällä salissa niin moneen kertaan esille noussut lentoliikennestrategia, ja nyt kun täällä on liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, joka edelläni puhui, niin toivon, että nämä terveiset tästä salikeskustelusta menevät perille ja lentoliikennestrategiaa todella kiirehditään. Keskustelun paikka varmasti on ehkä nyt juuri ajankohtainen.

Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä ovat tietysti myös muut väylät. Vientialoilta, vientiteollisuudesta syntyvät ne uudet työpaikat, joita varten me tarvitsemme perusväylästöä. Rautatieliikenne muodostaa teollisuuden vahvan perusverkon, mutta se tarvitsee tuekseen tieverkoston.

Eritoten olen huolissani metsätalouden edellytysten turvaamisesta tulevaisuudessa. Valtiontalouden velkaantuessa on pidettävä huolta niistä metsätalouden ja elinkeinoelämän edellytyksistä, jotka turvaavat vientiä. Metsätalous, metsäteollisuus ymmärtääkseni on edelleen ja todennäköisesti tulevaisuudessa myös Suomen vahva vientiala.

Työllisyysperusteisia investointeja ovat toki nämä hallituksen esittämät kohteet, mutta osassa näyttäisi olevan kosolti mukana niitä paljon puhuttuja dynaamisia vaikutuksia, joista emme vielä tiedä, mutta investointeja tarvitsemme kipeästi, ja jokaisesta uudesta, yhdestäkin, työpaikasta on oltava tyytyväinen.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, mitä perussuomalaiset ovat vastalauseessaan esittäneet, elikkä tähän malliin, jossa kiinnitetään huomiota alle 30-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden työllistämiseen. Jos ajatellaan Suomessa vaikkapa yksinyrittäjiä, joita on yli 100 000, heillä kynnys nimenomaan uuden työntekijän palkkaamiseen on korkea, mutta tarve voi olla hyvin suuri. Samoin kenties yritys tai yksinyrittäjä tarvitsisi yrityksen jatkumisen kannalta uuden työntekijän, mutta mahdollisuus palkkaukseen ei ole houkutteleva tai se on jopa mahdoton. Elikkä täältä voisimme luoda myöskin työllistämisen helpottamisella uusia työpaikkoja.

Sisäilmaongelmaisten rakennuksien korjausavustus on paikallaan, vaikka tämä sisäilmaongelmahan suorastaan huutaa paljon enemmän budjetointeja. On todella huolestuttavaa, niin kuin täällä salissakin on todettu, että jo muutaman vuoden, kymmenen vuoden ikäiset rakennukset tarvitsevat korjausta tai kärsivät pahoista sisäilmaongelmista, joten toivon myös, että kun budjetoidaan ongelmien korjaamiseen, niin myös siihen, miten ehkäistään ja estetään näitä sisäilmaongelmia, se varmasti loppujen lopuksi kaikkein halvinta hoitoa on. Eli rakennusterveyteen tulee jatkossa kiinnittää paljon enemmän huomiota. Kunnat ovat totisen paikan edessä tämän sisäongelmaisen rakennusmassansa kanssa, ja kun vielä on investointitarvetta ja korjausvelkakin kasvaa.

Olisin toivonut panostusta kotimaisen energiantuotannon ja -käytön edellytysten lisäämiseen tässä lisätalousarviossa vaikka edes vähän, koska kotimaisen energiantuotannon avulla voimme luoda uusia alueellisia maakunnallisia työpaikkoja ja vähentää energiantuontia ja kääntää kauppatasetta.

Lopuksi: olen erittäin pettynyt siitä, ettei tässäkään lisätalousarviossa saati talousarviossakaan ollut mainintaakaan Pyhäjärven Laguna-hankkeesta, joka on merkittävä kolmen maakunnan hanke ja merkittävä kansainvälinen hiukkastutkimushanke.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Sisäilma- ja kosteusongelmat suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa ovat valitettavan yleisiä. Niiden seurauksena ilmenee monenlaisia vakavia terveyshaittoja, jotka heikentävät monien kansalaisten elämänlaatua ja aiheuttavat valtiolle tuntuvan laskun. Mielestäni ei esimerkiksi kenenkään oppivelvollisuuttaan suorittavan tai ammattiaan harjoittavan henkilön pitäisi joutua altistumaan sisäilmaongelmien aiheuttamille vakaville sairauksille. Laadukkaat korjaustoimet vaativat riittävät resurssit. Liian usein säästöjen seurauksena ja liian kovan urakkapaineen alla korjaukset toteutetaan hätäisesti ja työn laatu ei ole toivottavaa. Tästä seuraa monesti sisäilma- ja kosteusvaurioremonttien kohdalla uusi urakka muutaman vuoden kuluttua edellisestä, koska pieni pintaremontti tai huolimaton korjaus ei näihin ongelmiin pure.

Hallituksen päätös aikaistaa pakollisia korjauksia sisäilma- ja kosteusongelmista kärsiviin kouluihin sekä päiväkoteihin on hyvä liike. Toisaalta perusteellisten ja kaikki ongelmakohteet kattavien korjaustoimenpiteiden hintalappu tulee olemaan kova. Näin ollen lisärahoitus on tarpeen, jotta korjaustoimiin saadaan enemmän vaikuttavuutta. Perussuomalaisten ehdotus 40 miljoonan euron lisäyksestä avustuksiin yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin on paikallaan. Tulevaisuuden terveydenhuollon kustannukset varmasti huolestuttavat myös hallituspoliitikkoja. Nyt olisi näytön paikka ja oiva mahdollisuus panostaa suomalaisten terveyteen.

Salissa on puhuttu tänään tapauksesta Tatu työllistämisen yhteydessä: eli kuinka voi saada korvauksia, vaikka tahallisesti kieltäytyy useita kertoja yhteistyöstä, kun yritetään työllistää tai kouluttaa? On myös toisenlaisia tositarinoita, kuten omaishoitajat, jotka rinnastetaan yrittäjiksi, kun omaishoitajuus loppuu. Esimerkkitapaus on eräs 61-vuotias tuttava, omaishoitajanainen, 9 vuotta hoitanut äitiään 24 tuntia vuorokaudessa. Äiti joutui laitokseen, ja tämä omaishoitaja haki työttömäksi työnhakijaksi. Kuinka ollakaan, tuli parin viikon kuluttua vastaus: hän joutuu 5 kuukauden karenssille, ja ohjaus oli sosiaaliluukulle. Tämä ei ole oikeaa työllistämispolitiikkaa, hallitus.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa ja yleensä hallituksen muun muassa ensi vuoden talousarvion panostuksissa näkyy panostus suomalaiseen työhön ja työllisyyteen. Valitettavasti välillä hallituksenkin riveistä kuuluu moitteita siitä, että valtion velanotto ja panostaminen työllisyyden täsmätoimiin olisi täysin tuomittavaa. Kuitenkin on muistettava, että tässä vaikeassa tilanteessa paniikkijarrutukset ja näivettyminen eivät ole vaihtoehto, vaan meidän on tästä vaikeasta tilanteesta pystyttävä kasvulla ja talouteen panostamisella myös selviytymään.

Toisaalta voi pohtia, että kaavamaisilla leikkaustoimilla nimenomaan iskettäisiin myös sosiaalisen turvallisuuden perustaan, peruskouluun, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Näitä hyvinvoinnin pilareita ei voida ulkoistaa. Tässä suhteessa sosialidemokraatit pitää tärkeänä hallittua etenemistä, sitä, että me vahvasti keskitymme myös talousarvion tässä syksyisessä käsittelyssä suomalaisen työn puolustamiseen, osaamisen ja vahvuuksien hyödyntämiseen sekä kansallisen eheyden vahvistamiseen.

Hallitus on joutunut tietyllä tavalla arvioimaan asioita uudelleen, ja ehkä on syytä sitä tehdäkin. Alkoholiveron osalta Viro-kortin takia tehtiin tarkennuksia. Sanoisin, että ehkä keskiolutkeskustelun sijasta hallituksen pitäisi ottaa vähän topakampi linja ylipäänsä näihin trukkilasteihin, mitä tuolla satamissa on. Ei minkään maan tarvitse hyväksyä tällaista toimintatapaa, missä lähelle harmaan taloudenkin puolta valtoimenaan mennään. Semmoinen pikkuinen järjenkäyttö ja viranomaistoimintojen koordinointi olisi aiheellista. Minusta sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän, STM:n ja sisäministeriön olisi syytä monesta syystä käydä läpi nämäkin käytännöt, mitä tuolla satamassa on.

Kun arvonlisäveroja uudelleenarvioidaan, on syytä ehkä miettiä myös lehdistön alvia. Kun hallitus esitti tätä sanomalehdistön alvia, niin sosialidemokraatit olivat valtiovarainvaliokunnassa valmiit arvioimaan sen tasoa ja voimaan saattamista. Valitettavasti emme saaneet silloin myöskään edustaja Wallinheimon ryhmän taholta vastakaikua. Näin ollen tämä ratkaisu on nyt toivon mukaan sitten uudenlaisessa asennossa, koska lehdistön toimintaedellytykset ovat kärsineet kyllä paljon muun muassa yleisen tilanteen mutta myös tämän alviveron takia. Tältä osinhan valtiovarainvaliokunnassa kirjattiin kannanotto, että sanomalehdistön neuvottelukunnan on asiaa seurattava ja ministeriön on tarvittaessa puututtava, ja uskon, että ministeri Viitanen ja hänen esikuntansa arvioivat myös tätä kysymystä.

Lisäbudjetissa on hyvin olennaisia perusväylänpidon lisäpanostuksia, mutta tällä puolella tarpeet tietysti ovat kovat. On tärkeätä, että liikenneturvallisuutta ja teollisuuden toimintaedellytyksiä ja aluekehitystä tukevia hankkeita jatkossakin täsmävauhditetaan. Ne tukevat nimenomaan kasvua. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston esityksen mukaan on myös tärkeätä, että kuljetusketjut ja logistinen kokonaisuus arvioidaan — niin että niin sanottujen vanhojen tiepiirien rajoilla ei lopu ajattelu, pitää nähdä vähän ylempää koko kuljetusketju. Tässä on esimerkkinä myönteisesti metsäteollisuutta eteenpäinvievän Keitele Forestin kuljetusjärjestelmät Vaasaan: kun tulee Keski-Suomen raja, muututaankin alempiasteiselle tieverkolle rekkojen kanssa. Nämä pitää kokonaisuutena hoitaa. Tässä mielessä kantatie 77:n kaltaisia ongelmia ei saa olla. Sitä tämä valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston tekemä kappale täällä tarkoittaa. Pitää olla kuljetusjärjestelmien kokonaisuudessaan kunnossa.

Myöskin ensi vuodelle täytyy löytyä hallitusohjelman mukaisesti niitä toimia, joilla liikennepolitiikkaa tarkastellaan talouden, työllisyyden, alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Se edellyttää muun muassa teollisuuden ja metsäteollisuudenkin toimintaa tukevia investointeja, perinteisten puuterminaali- ynnä muiden kohteiden lisäksi muun muassa radan sähköistyksen vauhdittamista. Tältä osin valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan hyväksymä lausuma Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen käynnistämisestä ei ole mikä tahansa kannanotto. Se on eduskunnan tahdonilmaus (Matti Saarinen: Loistavaa!) tämän vuoden talousarvion yhteydessä, ja on syytä edetä myöskin sen mukaan kuin eduskunta linjaa. (Matti Saarinen: Juuri niin!)

Tästä Finavia-asiasta on käyty paljon keskustelua. On ehkä poikkeuksellista, että näin iso asia on lisäbudjetin yhteydessä. Tätä käytäntöä silloin tällöin käytetään. Tärkeätä on tietysti kuitenkin, että Helsinki-Vantaan lentoaseman, kansallisesti tärkeän kentän, toiminta turvataan. Mutta tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta korostaa, että on nähtävä myös tämän lentokenttäverkon kokonaisuus ja että lentoasemat ovat oleellinen osa koko Suomen liikennejärjestelmää ja hallitusohjelman mukaisesti kansainvälisen teollisuuden ja vientiteollisuuden toimintaedellytykset on turvattava myös tämän lentoasemaverkon kautta.

Meillä on alueiden saavutettavuus hyvin ratkaisevaa monessa tapauksessa teollisuuden investoinneille ja kansainvälisen vientiteollisuuden sijoittumiselle Suomessa. Tätä ovat myös kaikki taloudelliset tutkimukset tuoneet esille. Semmoinen kolmen tunnin raja on vähän erikoinen liikenneministeriön virkamiesten ja vähän ehkä liikennevaliokunnankin turhaan jonnekin kirjaama periaate. Ei tällaisia kolmen tunnin rajoja valtiovarainvaliokunnan puolella kuitata. Nimittäin eihän kyse ole matkasta Jyväskylästä Helsinkiin, vaan kansainvälinen teollisuus lentää Helsinki-Vantaan kautta nimenomaan elinkeinoelämän ja kansainvälisen teollisuuden tarpeisiin. Eli pitää tarkastella sen takia verkkona tätä kokonaisuutta.

Tältä osin myöskin on syytä varmaan ensi vuoden budjetin yhteydessä arvioida, mitkä ovat nämä lentokenttien maksujärjestelmät. Edustaja Kurvinen on ihan aiheellisesti tuonut esille myöskin pohjoisen liikenteen tiettyjä tarpeita nyt kovasti muuttuvan taloudellisen ympäristön takia. Nämä on syytä arvioida vakavasti ja erityisesti nyt normaalin budjettikäsittelyn yhteydessä. Tähän liittyvät myöskin lentokenttämaksujärjestelmät, ettemme myöskään pelaa charterlentoja Suomesta ulos, elikkä tässä vastuun on oltava vähän laajempi.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Eduskunta edellytti myös vuoden 2012 talousarviossa lausumalla tutkaverkon kattavuuden parantamista. Tämä oli nimenomaan niitten rajujen Kannaksen kautta tulleiden myrskyjen analyysin lopputulos, ja edellytimme tämän tutkaverkon kattavuuden parantamista. On hyvä, että nyt uusi tutka sijoitetaan Kitee—Kesälahti—Savonlinna-alueelle, jossa parannetaan nimenomaan Itä- ja Kaakkois-Suomen reagointikykyä ja valmiutta varhaiseen toteamiseen sääolojen varmasti tuodessa meille näitä yllättäviä ongelmia.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Sen verran palaan tähän aiempaan työllisyyskeskusteluun tai pikemminkin keskusteluun työvoimahallinnon resursseista ja aktiivisen työvoimapolitiikan resursseista, että kuten jo todettua, tämä lisätalousarvio antaa 200 henkilötyövuotta lisää te-toimistoihin, mutta siihen kritiikkiin, joka täällä on tullut liittyen alueellisten toimipisteiden, sanoisinko, yhdistämiseen isompaan yksikköön, on kyllä pakko yhtyä. Nimenomaan aktiivinen työvoimapolitiikka on sellaista, että mitä lähempänä asiakaspintaa ollaan, mitä paremmin tunnistetaan ne potentiaaliset yritykset, jotka voivat työpaikkoja tarjota ja siellä olevat henkilöt tuntevat toinen toisensa, niin silloin kyllä päästään työllisyyden hoidossa parhaimpaan tulokseen. Eli tässä suhteessa kyllä tämä kritiikki, mitä täällä on esitetty, on mielestäni aiheellista.

Sen sijaan siihen en usko, että Suomesta työttömyys häviää aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahojen merkittävällä korotuksella. Kyllä se lähtee siitä, että työpaikkoja oikeasti luodaan ja myöskin työnteon kannustavuutta ja aktivointiin kannustamista pidetään vahvasti esillä. Kuten Ruotsin työlinja on osoittanut, sillä on saatu merkittäviä tuloksia aikaan.

Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin puuttua tähän Finavian 200 miljoonan euron pääomasijoitukseen ja yhdyn täällä edustaja Kurvisen hyvin aloittamaan keskusteluun siitä, että samassa yhtiössä pitäisi ratkaista myöskin laajemmin tämä kotimaisen lentoliikenteen toimivuus. Mielestäni Suomessa toimii tällä hetkellä ainakin viidenlaisia lentokenttiä, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Niillä on eri lähtökohdat ja osittain myöskin eri tavoitteet.

Helsinki-Vantaa, joka nyt saa pääosan tästä pääoman korotuksesta, taistelee kansainvälisessä kilpailussa. Sen menestyminen Euroopan ja Aasian välisessä kilpailussa on tietysti koko Suomen työllisyyden ja myöskin meidän Euroopan yhteyksien kannalta ihan välttämätöntä. Jos näin ei käy, niin meillä ei ole lähellekään sellaista määrää yhteyksiä täältä Suomesta suoraan eurooppalaisiin kaupunkeihin, aasialaisiin kaupunkeihin ja amerikkalaisiin kaupunkeihin, jos me emme onnistu tässä kauttakulkuliikenteessä niin, että jatkossakin Helsinki-Vantaa on siinä keskeinen toimija eurooppalaisella tasolla. Eli tämä on sinänsä perusteltua, että Helsinki-Vantaaseen investoidaan ja se tukee koko maamme lentoliikennettä, mutta se ei kuitenkaan saa olla ainoa asia.

Sen lisäksi meillä on sellaisia kenttiä, joista pääosa liikenteestä suuntautuu muualle kuin maan sisäisesti Helsinkiin eli suoraan Eurooppaan. Näitä ovat muun muassa Tampere-Pirkkala, Turku ja Lappeenranta. Näille maakunnille ovat erittäin tärkeitä nämä suorat Eurooppa-yhteydet, niissä maakunnissa toimiville yrityksille ja myöskin niille turistivirroille, jotka nämä suorat lentoyhteydet mahdollistavat.

Sitten meillä on isoja pääasiassa kotimaiseen liikenteeseen suuntautuneita kenttiä: Oulu, Rovaniemi, Vaasa ja Kuopio esimerkiksi, joista Oululla on vielä edellytykset nousta koko Kalottialueen keskuskentäksi. Ja sitä kehitystä täytyy myöskin tukea, koska jos Kalottialueen liikenne niin Ruotsin, Norjan kuin Venäjän osalta tapahtuisi Suomen kautta ainakin osittain, niin siinä olisi tärkeitä liiketoimintamahdollisuuksia. Pääosin näiltä muilta kentiltä liikenne suuntautuu Helsinkiin, ja jonkun verran on sitten suoria Eurooppa-yhteyksiä. Näiden osalta tilanne on ehkä tällä hetkellä paras.

Sitten meillä on näitä kausikenttiä, kuten esimerkiksi Kittilä, Ivalo, Kuusamo, joilla joihinkin aikoihin vuodesta, parhaaseen turistisesonkiaikaan, on hyvinkin vilkasta käyttöä, ja ne menestyvät silloin varsin hyvin. Mutta on hyvin tärkeätä, että lentoyhteydet ovat kuitenkin läpi vuoden saatavilla ja että tarvittaessa sitten niitä voidaan myöskin vahvistaa niin, että saamme tänne mahdollisimman paljon ulkomaalaisia turisteja, jotka jättävät huomattavan määrän rahaa tänne Suomeen.

Sitten on kategoria "Pori ja Jyväskylä", jossa keskustellaan siitä, onko lentoliikenteellä ylipäätään edellytyksiä, koska raideyhteys pääkaupunkiseudulta on kohtuullisen nopea ja raideyhteyttä vahvistamalla voitaisiin edelleen sitä aikaa lyhentää. Uskon, että näiden kenttien osalta liikenne pääsääntöisesti tapahtuu jatkossakin näistä kaupungeista raideyhteyden kautta, mutta ainakin pienimuotoiselle lentoliikenteelle on tarvetta, koska on yritystoimintaa, jossa on tarvetta päästä saman päivän aikana Eurooppaan ja takaisin kotiin.

Ideani oli siis kuvata sitä, että nämä tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja kun Finavia nyt on saanut tämän pääoman korotuksen, niin pitää myöskin toimia niin, että nämä kaikki osittain keskenään ristikkäiset intressit huomioidaan.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi voi huonosti, suomalaiset voivat huonosti, työttömyys kasvaa, ostovoima hiipuu, ja köyhien määrä lisääntyy. Vientiyritystemme hintakilpailukyky ei riitä, ja vastaavasti kotimarkkinoilla toimivat yritykset häviävät hintakilpailussa ulkomailta tuleville yrityksille. Tälle kehitykselle tässä maassa on saatava stoppi.

Mutta, arvoisa puhemies, perusväylästön rapautuminen, kabotaasin vapautuminen, polttoaineiden hinnankorotukset, Trafin koulutuskustannukset, autoverot ovat omiaan laskemaan Suomen viennin kilpailukykyä. Vaikka olisi minkälainen palkkamaltti ja vaikka duunarin palkkaa poljettaisiin miten alas tahansa, kilpailukyky ei nouse. Päinvastoin, sillä näillä toimilla, missä ostovoima laskee, kun palkka laskee, ajetaan Suomea entistä suurempiin syövereihin. Hallituksen tahallisilta tuntuvat kapuloiden heitot kuljetusyrittäjien rattaisiin takaavat sen, että kuljetuskustannukset nousevat pilviin ja sitä kautta vientiteollisuuden kustannukset karkaavat liian ylös. Tästä taas seuraa viennin hiipuminen, tuotantolaitosten alasajo ja massatyöttömyys, valitettavasti.

Pääministeri puhuu siitä, että maahan pitää saada työvoimaa, koska se luo uusia työpaikkoja. Viimeisten kuukausien aikana vapaata työvoimaa on tullut tuhannen ihmisen viikkovauhdilla. Ne, jotka ovat tulleet vapaaksi työvoimaksi, ovat niitä, jotka ovat lähteneet kilometritehtaalle sen takia, että työpaikka on kaatunut alta. Tämän hallituskauden aikana näitä ihmisiä on tähän maahan tullut satatuhatta lisää, satatuhatta ihmistä lisää tekemään työtä vapaille työmarkkinoille. Missä ovat ne pääministerin puhumat työpaikat, mitkä tulevat siitä, kun saadaan lisää työvoimaa? Kun ihmisiä on työttöminä, niin on lisää ihmisiä työmarkkinoiden käytettäväksi. Ei se näin toimi. Ei ole syntynyt uusia työpaikkoja, ei, vaikka työttömien määrä ja vapaan työvoiman määrä on lisääntynyt koko maassa.

Arvoisa puhemies! Olisi myös kohtuullista, että yksityisillä pienillä yrittäjillä olisi oikeus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotuksessa. Tämä olisi yksi asia, millä edesautettaisiin pienten yritysten selviämistä. Lisäksi myös pienyrittäjien työkunnosta on pidettävä huolta esimerkiksi mahdollistamalla yrittäjälle tämmöinen liikunta- ja kulttuuriseteli verovapaasti, aivan kuten meillä täällä eduskunnassa on tämä liikuntaseteli, mikä on nyt 150 euroa vuodessa. Tämä auttaisi yrittäjää jaksamisessa, ja kun yrittäjä jaksaa, silloin yritys voi hyvin ja yritys pystyy työllistämään. Pieniä kannattaa tukea sen takia, että pienet eivät vie töitään ulkomaille, ne pitävät työllisyyttä yllä täällä kotimaassa.

Kaikkein pienimpien yritysten kohdalla, niiden yritysten, joiden yrittäjät työskentelevät periaatteessa omilla käsillään, arvonlisäveron alarajaa pitäisi ehdottomasti nostaa. Muussa tapauksessa nämä mikroyritykset, missä yrittäjä työllistää itse itsensä, todennäköisesti jopa pakkosaumaan joutuneena yrittäjänä, joutuvat elämään loppuelämänsä köyhyysrajan tuntumassa. He eivät koskaan saa sitä hehkutettua suomalaisten keskipalkkaa, joka on kuulemma tänä päivänä vähän yli 3 000 euroa. Henkilökohtaisesti en usko siihen, koska suurin osa suomalaisista tienaa silti kuitenkin reilusti alle 2 000 euroa kuukaudessa.

Hallituksen kannattaisi muistaa se, että jokainen uusi työpaikka luo puolitoista uutta työpaikkaa ja jokainen menetetty työpaikka vie mukanaan kaksi vakinaista työpaikkaa. Tässä taloustilanteessa, missä vaaditaan palkkamalttia ihmisiltä, vaadittaisiin myöskin rohkeita toimia ministereiltä ja hallitukselta. Ensimmäinen kädenojennus kansalle olisi se, että puututtaisiin valtionyhtiöiden toimiin rankalla kädellä, leikattaisiin sieltä pois kaikenkarvaiset kädenpuristukset, niin kultaiset kuin hopeisetkin. Se ainakin näyttäisi siltä, että hallitus haluaa olla tasapuolinen kaikille kansalaisilleen.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt maamme tiestön kunnossapito lyödään todella pahasti laimin. Asiantuntijat vakuuttavat, että euron säästö aiheuttaa kolmen euron lisäkustannukset, kun laiminlyöntien seurauksena jossakin vaiheessa joudutaan tekemään kalliita peruskorjauksia. Siis euron säästö aiheuttaa kolmen euron kustannukset. Siltojen osalta laiminlyönti aiheuttaa jopa viisinkertaisen vahingon.

Jos oltaisiin vähänkin järkeviä, kannattaisi siis ensin pitää hyvää huolta olevasta ja vasta sen jälkeen investoida uuteen käytettävissä olevien varojen puitteissa. Kunnossapitovelka on jo peräti parin miljardin luokkaa. On siten selvää, että normaalien budjettimäärärahojen puitteissa tuon jälkeenjääneisyyden umpeen kurominen on käytännössä lähes mahdoton urakka. Siksi on mietittävä uusia vaihtoehtoja.

Panostus juuri nyt liikenneverkon kehittämiseen olisi kansantalouden kannalta järkevää myös siksi, että investointien hyötysuhde on erittäin merkittävä. Voidaan puhua todella kannattavasta investoinnista, jos Infra Oy:n lisärahoituksen kautta voidaan estää kalliit peruskorjaukset. Juuri nyt ollaan nostamassa raskaan liikenteen painoja ja mittoja. Se aiheuttaa omalta osaltaan erittäin mittavan teiden ja siltojen korjaustarpeen. Myös tähän tarpeeseen Infra Oy:n lisärahoitus tuottaisi merkittävän lisän.

Arvoisa puhemies! Sitten aivan eri aiheeseen, lehtien tilausmaksujen arvonlisäveroon, jota myös edustaja Rajamäki tässä hieman aikaisemmin sivusi.

Kun lehtien alvia täällä aiemmin käsiteltiin, niin silloin hallitus ja hallituspuolueita edustavat kansanedustajat esittelivät isoja verotuloja ja vähät välitettiin esitetyistä varoituksista, joita myös esimerkiksi perussuomalaisten taholta esitettiin. Tilanne oli jopa surkuhupaisa, kun täällä muutama päivä sitten kerättiin hallituspuolueiden taholta nimiä aloitteeseen, jolla pyritään veron epäkohtien korjaamiseen.

Arvonlisäveron asettaminen sattui pahimpaan mahdolliseen ajankohtaan, sillä painetun median puolella on meneillään erittäin voimakas murros. Se on lehdistön pitkän historian vaikein. Paperilehtien ilmoitus- ja tilausmyynti on syöksykierteessä, ja on todennäköistä, että syöksykierre vain pahenee lähivuosina. Oma arvioni on, että aivan lähivuosien aikana, ehkäpä jo kolmen seuraavan vuoden aikana, mediatalot irtisanovat työntekijöistään jopa kolmanneksen. Kysymys on siten tuhansien työpaikkojen vähenemisestä.

Tilausmaksujen arvonlisävero on merkittävä tekijä tuossa vaikeassa murroksessa. Hallitus ja hallituspuolueet ovat tässäkin asiassa ampuneet omaan jalkaan pahemman kerran. Tämä on vain yksi esimerkki asioiden heikosta valmistelusta eli siitä, että kaikkia kustannuksia tai seurannaisvaikutuksia ei osata tai haluta ottaa huomioon.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on aivan oikein, että hallitus reagoi nopeasti käsittelyssä olevalla lisätalousarviolla työllisyyteen ja kasvuun jo tämän vuoden puolella lukuisilla määrärahoilla eri alojen kipupisteisiin.

Äsken käytiin tässä salissa mielestäni hyvä keskustelu Suomen lentoliikenteen merkityksestä. Itse näen sekä Finavian että myös lentoyhtiöiden toiminnan osana suomalaista elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa, ja näin ollen tuo äskeinen keskustelu liittyi vahvasti myös tämän lisätalousarvion tavoitteisiin.

Pohjois-Suomen matkailuelinkeinojen elinehto on lentoliikenne, sekä suorat lentoyhteydet ulkomaille että Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkeva liikenne. Se heijastuu laajalle puoleen Suomeen ja säteilee sekä työllisyyden että kaikenlaisen hyvinvoinnin, elämisen mahdollisuuksien tuomisessa. Jos lentoliikenne katkeaa, meillä ei ole kulkuneuvoja, millä päästä kohtuullisessa ajassa niihin matkailukohteisiin, niiden palvelujen pariin, joihin siellä on kuitenkin investoitu satoja miljoonia, sanoisinko, miljardeja euroja.

Toinen elinkeinopoliittinen näkökulma on pohjoisen työvoimamarkkinat, pohjoisen elinkeinoelämän tilanne tällä hetkellä. Meillä on Pohjois-Suomessa runsaasti osaavaa työvoimaa, jolla ei tällä hetkellä ole työpaikkoja. Samalla alueella, voiko sanoa, Barentsin alueella, on runsaasti työpaikkoja, joihin ei löydy tekijöitä. Vaikka Barentsin alueella on kohtuullisen hyvä maantieliikenneverkko ja tietkin ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, niin välimatkat ovat kuitenkin satoja kilometrejä, 500—700 kilometriä. Tänä päivänä, jos ihminen ottaa niin sanotun komennustyön, repputyöpaikan, kyllä hän edellyttää, että pääsee kotona käymään, jos ei joka viikko niin joka toinen viikonloppu, ja tähän on ainoa kulkuyhteys pohjoisessa lentokone.

Barentsin alue tarvitsee oman lentoliikennestrategian, ja se minun mielestäni tulisi kytkeä tekeillä olevaan Suomen strategiaan. Samoin elinkeinoelämän osalta — on paljon puhuttu, että suomalaiset yritykset eivät tarjoa urakoita Norjaan, Ruotsiin — on ihan turha kuvitella, että bisnes syntyy niin, että pitää toinen päivä matkustaa kohteeseen ja toinen päivä takaisin. Siinä mielessä, niin hyvä kuin tämä Finavian Helsinki-Vantaan solmukohdan rakentaminen ja ylläpito on, se ei palvele pohjoisen poikittaista liikennettä. Jos meidän täytyy lähteä ensin pohjoisesta Helsinkiin, sieltä Osloon ja Oslosta Tromssaan tai Hammerfestiin, niin ei onnistu, bisnes ei onnistu — saatikka kun se ajallisesti on sama matka kuin esimerkiksi Oulusta New Yorkiin ja hinnallisesti sama kuin Oulusta Aasiaan. Jokainen voi kuvitella sen tilanteen.

Näin ollen se keskustelu, joka äsken käytiin, pitää minun mielestäni sijoittaa laajempaan näkemykseen, suomalaiseen elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyspolitiikkaan. Sitä taustaa vasten toistan, että tämän nyt käsittelyssä olevan lisätalousarvion tavoitteet, kasvun, työllisyyden tavoitteet, kaipaavat välineitä, kaipaavat sellaisia välineitä, joilla nämä turvataan. Tämä liikennepolitiikka, liikenneinfra on yksi niitä, joiden täytyy olla kunnossa, jotta meillä on edellytykset työpaikkojen ja työllisyyden ylläpitämiseen.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvioesitys sisältää useita hyviä asioita, joilla turvataan työllisyyttä ja maamme taloudellista kasvua. Lisätalousarviossa lisätään 25 miljoonaa määrärahoja perusväylänpitoon ja ratojen ja siltojen kunnostamiseen. Esitys on oikean suuntainen, mutta täytyy todeta, että tarpeeseen nähden niukka. Kohtuuhintaisista asunnoista on suuri pula, ja sen takia on hyvä, että valtio tekee niin sanottuja MAL-sopimuksia pääkaupunkiseudun kuntien kanssa, eli se tarkoittaa sitä, että kunnat sitoutuvat rakentamaan kohtuuhintaisia asuntoja ja sitten valtiolta osoitetaan määrärahoja esimerkiksi pieniin ongelmallisiin liikennehankkeisiin.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishanke käynnistyy, kun Finavia Oy:n oman pääoman vahvistamiseen esitetään 200 miljoonaa euroa. Toki on tärkeää huolehtia myös maakunnallisten lentokenttien toimintaedellytyksistä, minkä asian on moni edustaja jo aiemminkin ottanut esiin. Vantaan lentokentän laajennus lisännee Suomen kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Laajennushanke tuottaa myös uusia työpaikkoja, ja arvion mukaan laajentamishanke tuottaisi noin 14 000 henkilötyövuotta, ja pysyviä työpaikkoja arvellaan syntyvän lähes 5 000.

Toivottavasti lähivuosina valtiolla on mahdollisuus osoittaa määrärahoja Kehä IV:n suunnitteluun ja rakentamiseen. Se mahdollistaisi uusien työpaikka-alueiden rakentamisen ja syntymisen lentokentän läheisyyteen.

On erittäin hyvä, että lisätalousarviossa osoitetaan määrärahoja erityisryhmien investointiavustuksiin. Määräraha, 10 miljoonaa euroa, kohdennetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamiseksi.

Edustaja Mäkipää otti aikaisemmin puheenvuorossaan esiin nuorten oppisopimuskoulutuksen ja kantoi huolta siitä, että niin harva nuori pääsee oppisopimuskoulutuksen piiriin. Ministeri Lauri Ihalainen on kehittänyt oppisopimuskoulutusta niin, että siinä voi olla useampi työnantaja. Silloin tämä oppisopimuskoulutuksen vastuu jakaantuu useamman työnantajan kesken, ja se myös sitten varmasti avaa uusia mahdollisuuksia useimmille nuorille päästä oppisopimuskoulutukseen.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa tälle vuodelle suurimmat menojen lisäykset suuntautuvat työllisyyttä ja taloudellista kasvua tukeviin toimenpiteisiin, kuten perusväylänpitoon ja Finavian pääomittamiseen ja rakennusten korjaukseen. Nämä ovat todella hyviä ja tervetulleita esityksiä, ja tietenkin enemmänkin olisi toivonut näihin rahaa. Mutta kun tiedetään, että velalla täytyy kaikki tämä hoitaa, niin tässä on oltava kyllä tarkkana kuin ketun pesällä.

Minäkin tartun tähän, mistä edustaja Kurvinen puhui, tästä maakuntakenttien roolista. Kun debattia käytiin, niin todettiin, että meillähän on Helsinki ja Oulu kenttiä, jotka tällä hetkellä toimivat voitollisesti, ja muita Finavia joutuu sitten lähinnä Helsingin kentän tuotolla tukemaan ja näin on sitten investointien hankaluus siinä, ettei pysty tekemään investointeja muuten kuin pääomittamalla. Näin minä tämän asian ymmärrän.

Mutta minusta nämä kentät eivät häviä mihinkään. Ennen kaikkea minä olen huolissani niistä operaattoreista, jotka näyttävät vetäytyvän jonnekin muualle, Finnairkin Aasian lentoihin ja muihin, ja kun kumminkin tämä yhtiö on aikoinaan perustettu hoitamaan kotimaan liikennettä, niin on todella surullista, että kotimaan lentoliikenne lyödään laimin ja lähdetään sitten seikkailemaan tuonne Aasian maille. Sielläkin saattaa käydä huonosti. Siellä on isoja lentoyhtiöitä, jotka ajavat suuremmilla koneilla ja pystyvät näin ottamaan enemmän matkustajia kyytiin ja varmaan pärjäävät kilpailussa paljon paremmin. No, toivotaan menestystä silläkin saralla.

Meillä oli Oulun kauppakamarin tapaaminen tässä muutama viikko sitten Oulussa, ja siellä nousi tämä matkailun merkitys ja ennen kaikkea matkailuyritysten matkustajien saatavuuden parantaminen Pohjois-Suomeen. Siellä on muutamia kuntia, jotka ovat erittäin vaikeassa tilanteessa, jos lentoliikenne loppuu, ennen kaikkea Kuusamo mutta tietysti myös kotikaupunkini Kajaani ja sitten ehkä Ivalo ja Inari ja niin poispäin. Kyllä näitä pohjoisen kenttiäkin on olemassa.

Minä toivon, että tätä kolmen tunnin aikarajaa, mitä on jossakin yhteydessä käytetty, ei käytetä niin hyväksi, että lasketaan se aikaraja näin, että kun esimerkiksi kaksi tuntia voitaisiin autolla ajaa esimerkiksi Oulun kenttää kohti ja on tunnin lento, niin silloin me kolmessa tunnissa olisimme täällä pääkaupunkiseudulla — aina tämmöinen epäilys tietenkin nousee. Mutta tämä nyt meinaa mennä vähän tuonne operatiiviselle puolelle.

Mutta tähän budjettiin liittyen oppositio on esittänyt isompia lukuja, ja haluan tuoda esille sen, mitä tällä hetkellä tämäkin lisälainanottotarve tarkoittaa. Se on 1,3 miljardia euroa lisälainaa, ja näin ollen vuoden 2013 nettolainanotto on 9,1 miljardia euroa. Velan määrän arvioidaan tämän vuoden lopussa olevan noin 93 miljardia, mikä on noin 48 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se 60:n raja tässä lähenee, joten tässä täytyy kyllä valtiovarainvaliokunnan ja valtiovarainministeriön olla tarkkana, että ei karkaa käsistä.

Mutta työllisyyttä on parannettava, ja se on tehtävä vaikka velalla. Ennen kaikkea tuo perusväylänpito, mihinkä täälläkin on nyt esitetty 25 miljoonaa euroa, on tervetullut mutta aivan riittämätön, kun tiedämme tämän korjausvelan ja siihen liittyvät ongelmat, mitä nyt ennen kaikkea on tulossa massojen ja mittojen kautta lisäystä, mutta niihinkin on omat määrärahat nyt olemassa. Toisaalta kymmenkertaisia määriä tarvittaisiin kaiken kaikkiaan, että pystyttäisiin vastaamaan näihin haasteisiin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin kiinnittänyt huomiota tähän perustienpitoon, tieverkoston rapautumiseen ja korjausvelan kasvuun. Siinä mielessä lisätalousarviossa olisi toki voitu ponnistella vähän enemmän myös sen eteen. Kiitettävää on se, että koulujen sisäilmaongelmat ja muu homekorjaaminen jossain määrin on kuultu elikkä se viesti on tullut perille ja hallitus siihenkin reagoi. Tosin vielä siinä on paljon kurottavaa, että päästään sille tasolle, että pystytään vastaamaan näihin ongelmiin siinä mittakaavassa, mikä se tässä maassa on.

Arvoisa puhemies! Olisin vielä huomioinut tämän lentoaseman laajentamisen, mikä Finavialle tulee tähän Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Se on erittäin hyvä, että suomalaista työllisyyttä sillä tavalla tuetaan, että saadaan tätä liikematkustamista ja tämä Aasian ja Euroopan solmukohta Suomessa vahvistumaan. Siinä mielessä on merkittävää huomioida se, että erityisesti Vantaa on kiitollinen tästä panoksesta, koska Vantaallahan me tulemme erityisesti panostamaan tämän lentokentän ympäristöön ja houkuttelemaan kansainvälisiä yrityksiä Suomeen tekemään bisnestä ja tuomaan sitä kautta myös työllisyyttä ja verotuloja valtiolle.