Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on lakiesitys, jossa on harvinaisen suuria euromääriä kyseessä, kun jatketaan lentoliikenteen valtiontakuita. Tätähän alustavasti jo eduskunnassa valmistelevasti käsiteltiin ja silloin voitiin todeta, että eräissä muissa Pohjoismaissa on jo voitu mennä markkinaehtoisiin järjestelyihin. Mielestäni tässä pitäisi olla tavoitteena se, että Suomessakin joko toimivien yksityisten yritysten kautta tai kansainvälisten liikenneturvallisuusjärjestelyihin liittyvien vakuutusjärjestelyiden kautta voitaisiin päästä sellaiseen tilanteeseen, että valtio ei olisi enää vakuutusyhtiön asemassa. Perimmiltään tällaiset riskit kuitenkaan valtiolle eivät kuulu. Tässä voi nähdä ehkä myös tiettyä tukea kansalliselle lentoyhtiölle; se ei sinällään ole paha, mutta tässäkään ei ole ihan tämän ajan henkeä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä viimeksi mainitusta asiasta ajattelin minäkin lausahtaa jotakin. Nimittäin, tämähän merkitsee käytännössä sitä, että kun tästä syntyy nyt toistuva käytäntö, niin me siirrymme järjestelmään, jossa valtio subventoi myöskin lentoliikennettä. Tähän saakkahan lentoliikenne on ollut siinä suhteessa puhdasta liiketoimintaa, että esimerkiksi Ilmailulaitos perii lentoyhtiöiltä kaiken sen, mitä niiden palveluista menoja koituu. Sillä tavalla on ollut myöskin kysymys siitä, että lentolipuissa ja rahtikuluissa maksetaan se, mitä rahaa kuluu ja mitä voitoksi kohtuullista on tulla. Nyt ollaan reilun vuoden takaisen tilanteen johdosta siirtymässä järjestelmään, että lentoyhtiöt tulevat valtioiden subventiojärjestelmän piiriin, ja se on kyllä epätervettä kehitystä.

Maria Kaisa  Aula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa on tarkoitus käsitellä tämä lentoyhtiöiden sotariskivahinkoja koskeva valtiontakuu hyvin nopealla aikataululla eli niin, että mietintö olisi valmiina jo perjantaina, koska nykyinen takuu päättyy 30. syyskuuta.

On totta kai harmillista, että tätä takuuta edelleen jatketaan, mutta kuitenkin kehitys on mennyt siinä mielessä myönteiseen suuntaan, että näköpiirissä on kansainvälisiä järjestelyjä. Varmasti tavoitteena on oltava se, että pääosin markkinapohjalta toimitaan, mutta voi olla, että tässä ovat kyseessä niin isot riskit, että ei täysin valtioista irrallaan olevaa järjestelmää pystytäkään saamaan aikaan. Itse asiassa parhaalta järjestelyltä näyttäisi hallituksen esityksen perusteluissakin mainittu erityisvakuutusyhtiö, joka olisi kansainvälinen, kaikille maille avoin, ja jossa myös valtiot olisivat kuitenkin vielä takaajina.

Niin kuin verojaostossa kuulimme, tämän 11.9. jälkeen lentotoiminta ja lentäminen on siirtynyt vähän samanlaiseen riskisarjaan kuin ydinvoimaonnettomuudet, joissa ei pystytä löytämään kaupallisilta markkinoilta puhtaita järjestelyjä. Kuitenkin tämä asiakin on varmasti tarpeen järjestää, ja toivotaan, että mahdollisimman nopeasti tämä kansainvälinen pooli tähän aikaan saataisiin.

Kiinnostavaa on se, että Ruotsi ja Tanska ovat jo luopuneet tästä valtiontakuujärjestelmästä, mutta heidän on ollut mahdollista luoda kaupallinen sopimus SAS:lle.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Juuri niin kuin ed. Aula totesi, täytyy muistaa se, missä tilanteessa me jouduimme tällaisen järjestelmän luomaan, olosuhteissa, jotka olivat hyvin katastrofaaliset, ja markkinoilla ei ollut tarjottavana tällaisia vakuutuksia, mistä nyt on kysymys. Saadun selvityksen mukaan nyt on jonkin verran tarjontaa olemassa, mutta kyllä järkevää minunkin mielestäni on hakea tässä sellaista yhteistä, mahdollisuuksien mukaan maailmanlaajuista järjestelmää, joka olisi mahdollisimman toimiva ja joka toimisi mahdollisuuksien mukaan markkinaehtoisesti. Yhdyn myöskin siihen ed. Aulan näkemykseen, että tuskinpa löytyy kuitenkaan sellaista järjestelmää, että se on täysin markkinaehtoisesti toimiva.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan se, että Suomen ensisijaisena pyrkimyksenä on paluu kaikilta osin markkinapohjaiseen vakuutusjärjestelmään niin pian kuin se on mahdollista lentoliikenteen jatkuvuuden ja lentoyhtiöiden tasapuolisen kilpailun turvaamisen kannalta. Tätä tavoitetta pitää varmasti eduskunnan kovasti tukea.

Olavi  Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Todella tämähän on määräaikainen laki, joka menee huhtikuun loppuun. Toinen näkökulma on tässä, että kolmansille osapuolille aiheutuva esine- ja henkilövahinko voisi olla 1,5 miljardia euroa eli 9 miljardia markkaa, ja kun niitä voi olla useampiakin, nähdään, että tässä on todella isoista asioista kysymys.

Mielestäni kyllä tässä eduskunnan tahdon pitää aika selvästi mietinnössä nyt näkyä, että tämä ei sittenkään ole valtion toimintaa. Valtio voi olla näitä kansainvälisiä liikennevakuutusjärjestelyjä edesauttamassa, mutta jos kerran Ruotsi ja Tanska ovat tässä onnistuneet, niin uskon, että Suomellakin täytyy olla mahdollisuus päästä tästä eroon. Tietysti lähtökohtana täytyy olla se, että terrorismi säilyy maailmassa jossakin järjestyksessä ja voidaan näitä kuitenkin hoitaa sillä tavalla kuin on ennenkin hoidettu.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Koneet eivät liiku, jos ei ole tätä takuuta tai vakuutusta. Vuosi sitten, kun tämä otettiin käyttöön, ei saatu vakuutusta, ja silloin valtiot antoivat nämä takuusitoumukset. Nyt olisi mahdollista saada kyllä kaupallisilta vakuutusyhtiöiltä vakuutuksia, mutta hinta olisi korkeampi. Ottaen huomioon, että riski lienee kuitenkin aika pieni, tällaisena ylimenokautena tämä järjestelmä on varmasti hyvä, mutta kyllä tässä voi käydä niin kuin Soneran tapauksessa. Jos hyvin menee, kukaan ei kiitä eikä kukaan puhu yhtään mitään, vaikka valtion kassaan tulee tästä järjestelmästä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa, mutta jos yksikin vakuutustapahtuma sattuu, niin kyllä se kalliiksi tulee, todella kalliiksi.

Eli me olemme tietoisia siitä, että jos hyvin menee, niin tulee rahaa, jos huonosti menee, menee valtavasti rahaa. Haluamme tämän riskin ottaa, vaikka olisi mahdollista siirtää se kaupallisille vakuutusyhtiöille. Minulla on se käsitys, että eduskunta tulee olemaan yksimielinen. Otetaan tämä riski, mutta ei sitten jälkikäteen itketä.

Katja  Syvärinen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis viittasi puheenvuoronsa lopussa, että tämä järjestelmä tulee kalliiksi, jos jotakin tapahtuu, ja näin varmasti on.

Mutta olen samaa mieltä ed. Aulan kanssa siitä, että tämä järjestelmä kertoo vain siitä, että tämä on lentotoimintaa ja silloin kun puhutaan siitä, että terrorismi voi olla mahdollista, niin silloin puhutaan asioista, jotka ovat varmasti kalliita ja liikutaan samoilla alueilla kuin esimerkiksi ydinvoimalan suhteen, jossa todellakaan, jos jotakin tapahtuu, sitä ei mikään vakuutus täysin korvaa. Joka tapauksessa yhteiskunta silloin on se, joka tässä on mukana kustannuksia korvaamassa, ja silloin on hyvä, että meillä on tämä järjestelmä. Vaikkakin välivaiheena, tämä on tarpeellinen ja välttämätön.