Jyrki  Yrttiaho  /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakialoitteeni tausta on kohtuullisen pitkä. Metalli- ja laivanrakennusalan alihankinnan komennusmiesten matkakorvausten verokohtelua koskevia kiistoja on esiintynyt muutaman vuoden välein aina 70-luvulta lähtien. Enkä lähde kertaamaan historiaa, sillä kaikkein ongelmallisimmat vaiheet ovat keskittyneet vuoden 2003 jälkeen käynnistettyihin verotarkastuksiin ja niiden pohjalta määrättyihin, nyt jo yli 5 miljoonaan euroon nouseviin jälkiveromätkyihin. Yksittäiset työntekijät joutuivat 5—6 vuoden ajalta enimmillään jopa yli 70 000 euron jälkiverojen kuorman alle. Keskimäärin jälkiverojen määrä työntekijää kohti on vaihdellut 15 000—20 000 euron rajoissa.

Lounais-Suomen veroviraston takautuvasti muuttama tulkintalinja ja laaja jälkiverotusoperaatio oli sokki lähes tuhannelle komennusmiehelle ja heidän perheilleen. Elämäntilanteesta riippuen ihmiskohtaloita oli monenlaisia. Osa haki pankista lainaa ja maksoi. Valtaosa lähti etsimään oikeutta muutoksenhakuprosessin kautta, mutta oli myös monia, joiden jaksaminen petti ja koko revohka kävi ylivoimaiseksi.

Komennusmiesten ja etenkin kotimaisten komennusmiesten, pätevien ja joustavien ammattilaisten, työ telakoilla tehtiin käytännössä mahdottomaksi. Kaikkiaan yli 20 keskeistä alihankintayritystä on ollut tehotarkastuksen kohteena jo vuosia. Työntekijöiden ja yritysten raivokkaat reaktiot ja pitkällinen painostus johtivat kuitenkin siihen, että eduskunta korjasi tuloverolakia vuonna 2005. Eduskunta sääti tuolloin tilapäistä työskentelyä määrittävän kahden vuoden enimmäisajan, jonka jälkeen komennusta ei voida pitää tilapäisenä samassa komennuskohteessa, vaan työntekijän on työskenneltävä vähintään 6 kuukautta toisessa kohteessa tai varsinaisella työpaikallaan.

Eduskunta puuttui myös kohtuuttomiin jälkiveroihin ja edellytti lain muutokseen liitetyssä lausumassa jälkiverojen kohtuullistamista veronhuojennusmenettelyn avulla. Jo tuossa vaihees-sa kävi ilmi, että säädetyt määräajat eivät rat-kaise tulkintaongelmaa. Verottaja pitäytyi edelleenkin kannassaan, että telakat ovat aina telakalta toiseen ja myös muihin työkohteisiin liikkuvien työntekijöiden varsinaisia työpaikkoja, jonne ei minnekään voida verottomia matkakorvauksia maksaa, vaikka kohde olisikin tosiasiassa tilapäinen projekti ja oleskelu ja majoittuminen komennuspaikkakunnalla tilapäistä ja majoitusolosuhteet tilapäisiä yhteismajoituksia, siis käytännössä yöpymispaikkoja.

Vuosi sitten, joulukuussa 2006, valtiovarainministeriön asettama laajapohjainen komennusmiestyöryhmä, jossa olivat edustettuina valtiovarainministeriön lisäksi Verohallitus ja työmarkkinajärjestöt, antoi muistion, jossa ehdotettiin verottomina maksettujen matkakorvausten perusteella langetettujen raskaiden jälkiverojen huojentamista. Huojennus koski kokonaan, siis sataprosenttisesti, veron korotuksia ja korkoja sekä 80-prosenttisesti varsinaisia maksuun pantuja jälkiveroja. Lisäksi työryhmä laati perusteelliset ja yksityiskohtaiset ehdotukset tuloverolain muuttamiseksi, jotta jatkossa vältyttäisiin erityisesti metalli- ja telakkateollisuuden ammattityövoiman liikkuvuutta haittaavilta tulkintariidoilta ja jälkiveroilta. Toteutuessaan lakimuutokset toisivat kaivattua ennustettavuutta muun muassa telakoiden alihankintayrityksille ja yritysten työntekijöille.

Komennusmiestyöryhmän muistion julkistamisen yhteydessä aivan tarkalleen vuosi sitten silloinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma ja silloinen ja nykyinen pääministeri Matti Vanhanen lupasivat saattaa ehdotukset valmisteluun siten, että lakimuutokset olisivat voineet tulla voimaan vuoden 2008, siis ensi vuoden, alusta. Huolimatta monista tiedusteluista, vetoomuksista ja myös saaduista myönteisistä lupauksista mitään ei ole tapahtunut. Lakiesityksiä ei ole tuotu eduskuntaan. Ainoa esitys tuon työryhmän muistiosta on niin sanottu kakkosasunnon verovähennys, ja se on käytännössä toimitusjohtajien, tuotantopäälliköiden, markkinointijohtajien ja ylempien virkamiehien verovähennys. Se toteutettiin, mutta varsinaisesti se koko komennusmiespaketti on jätetty makaamaan. Alihankkijayritykset ja komennusmiehet kautta maan ovat syvästi pettyneitä lakimuutosten lykkääntymisen johdosta. Asia on juuri nyt erittäin tulehtuneessa vaiheessa telakoilla, joissa laaditaan tavallisesti näin ennen vuodenvaihdetta kevätkauden työ- ja projektisuunnitelmia ja suunnitelmia työvoiman liikkumisesta työkohteiden välillä.

Lainsäädäntöratkaisuja ovat kiirehtineet komennusmiehet täällä eduskunnassa lokakuun lopulla. Heitä oli täällä 100 henkeä. Saimme samalla valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajalta, ed. Lintilältä, pääministerin myönteisiä terveisiä, mutta poliittinen päätös näiden lakimuutosten tuomisesta on edelleen tekemättä. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Metallityöväen Liitto ovat patistaneet hallitusta pitämään lupaukset ja huolehtimaan hallitusohjelmaan vahvasti kirjatun työvoiman liikkuvuuden edistämisestä. Olen myös jättänyt marraskuussa jälleen kirjallisen kysymyksen hallitukselle näiden lakimuutosten tuomisesta ja aikatauluista.

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteeni tuloverolain muuttamisesta perustuu edellä kerrottuun komennusmiestyöryhmän perusteelliseen työhön. Minulla oli mahdollisuus vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti tuon työryhmän työskentelyyn. Lakialoitteessa ehdotetaan työmatkan, siis komennuksen, käsitteen laajentamista verotuksessa siten, että muualla kuin oman työnantajan toimipaikassa työskentelevien työntekijöiden voitaisiin nykyistä useammin katsoa olevan tuloverolaissa tarkoitetulla työmatkalla, tilapäisellä komennuksella.

Aloitteella pyritään ratkaisemaan komennustyöhön liittyvät pahimmat verotuksen tulkintaongelmat. Aloitteeni lähtökohta on, että komennuksilla liikkuvassa työssä työskentelevien metalli- ja laivanrakennusalojen työntekijöiden työmatkan käsitettä ja verovapaita matkakustannusten korvauksia arvioitaisiin vastaavin perustein kuin nykyisin niin sanotuilla erityisillä aloilla, joita lain mukaan ovat rakennus- ja metsäalat, joissa varsinainen työpaikka myös voi puuttua.

Lakialoitteessa, jonka on allekirjoittanut varsin huomattava joukko kansanedustajia vasemmalta oikealle, ehdotetaan, että muun muassa telakka-alan alihankkijayritysten työntekijät olisivat oikeutetut verovapaisiin korvauksiin työskennellessään tilapäisesti telakalla riippumatta siitä, onko heidät palkattu sinne suoraan vai työskentelevätkö he vakituisesti työnantajan verstaalla ja ovat sitten taas komennuksella telakalla. Edellytyksenä kuitenkin on se, ettei työskentely kestä yhdenjaksoisena (Puhemies koputtaa) yli kahta vuotta. Päivittäisiltä matkoilta saisi kilometrikorvaukset ja ateriakorvaukset verovapaasti. Verovapaan päivärahan voisi maksaa, jos työntekijä yöpyy tilapäisissä majoitustiloissa.

Arvoisa herra puhemies! Tulkintariitoja, joista edellä kerroin, on edelleenkin ratkaisematta pääasiassa Turun hallinto-oikeudessa. Tosin korkein hallinto-oikeus ja Turun hallinto-oikeus ovat kumonneet jälkiverotuspäätöksiä jo useiden yritysten ja niiden työntekijöiden osalta. Tässä suhteessa tämä kaikki vakuuttaa, että olemme olleet kyllä myös juridisesti kestävällä pohjalla ja oikeassa.

Lisäksi on runsaasti (Puhemies koputtaa) hallinto-oikeuden äänestyspäätöksiä, joissa myös vähemmistöäänin on suositettu luottamuksen suojaa niin yrityksille kuin vilpittömässä mielessä vakiintuneen käytännön ja tulkinnan perusteella toimineille työntekijöille. Kaikki tämä osoittaa, miten tulkinnanvaraisia, ristiriitaisia tuloverolain säännökset edelleen ovat.

Lounais-Suomen veroviraston operaatio on ollut käsittämätön. Verotarkastus on penkonut useita vuosia nimenomaan hyvämaineisia ja vakiintuneen käytännön mukaan toimineita firmoja. Eikä tuo kampanja ole päättynyt, se jatkuu. Resursseja on hukattu satoja virkatyövuosia, ja kaikki ne ovat poissa todellisen (Puhemies koputtaa) harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta.

Arvoisa herra puhemies! Kun suomalaisia komennusmiehiä ja vakiintuneita telakka-alan alihankkijayrityksiä on jahdattu jo vuosia, samaan aikaan telakoille on pöllähtänyt tuhansien ulkomaisten vuokratyöntekijöiden joukko. Tarkastusten perusteella vain murto-osa yrityksistä selvisi puhtain paperein tänä vuonna Turun telakalla suoritetuissa yli 120 tarkastuksessa. Suomessa säädettiin vuosi sitten laki, joka edellytti, että ulkomaiset vuokrayritykset ja työntekijät rekisteröityvät verovelvollisiksi Suomessa. Verottajan tilaston mukaan arviolta 19 000 vuokratyöntekijästä oli (Puhemies koputtaa) elokuun 2007 loppuun mennessä rekisteröitynyt ainoastaan 250 työntekijää. Eikä tämä tunnu olevan hallitukselle minkäänlainen ongelma, mutta suomalainen raskasta työtä, kylmässä viimassa, tuulessa ja tuiskussa ja polttavassa auringossa tekevä komennusmies, maailmanluokan risteilijöiden rakentaja, on ongelma. Hänet pitäisi lopullisesti savustaa ulos syömästä telakoiden kilpailukykyä, ja samaan aikaan itketään työvoimapulaa. Ehkä on niin, että meillä on valtionhallinnossa, verohallinnossa vielä jonkin verran tarkistelun varaa resurssien kohdentamisessa.

Arvoisa herra puhemies! Tuon eduskunnalle Rauman, Uudenkaupungin, Turun ja Helsingin telakoiden komennusmiesten terveiset. Väki odottaa eduskunnalta ja hallitukselta vastuullista asennetta. Laivat, risteilijät, eivät valmistu, jos komennusmiesten työehtoihin olennaisesti vaikuttavia matkakorvausten verotusongelmia ei ratkaista.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Koska kyseessä oli kerta kaikkiaan ansiokas esitys, niin sen verran haluan minäkin sanoa, että tuli mieleen tämä suomalainen reissumies, joka on Rautavaaran ja muitten lauluista kuuluisa tässä mielessä: reppu, reissumies, työtä tekevä. Ilmeisesti valtio on tämän musta kissa, kaiken harmaan talouden keskellä, selvisi tässä, niin että kiitos tästä valaistuksesta edelliselle puhujalle. Yhdyn hänen näkemykseensä.