Arvoisa herra puhemies! Itsenäisyytensä 90:ttä juhlavuotta juuri viettäneessä Suomessa ei kehutusta hyvinvoinnista huolimatta kaikilla kansalaisilla mene yhtä hyvin eikä hyvinvointi suinkaan jakaannu tasavertaisesti kaikkien kansalaisten kesken. Esimerkkinä: Suomessa ei ole seitsemään vuoteen tullut korotusta työmarkkinatukeen. Tämä on yksi suurimmista köyhyyttä syventävistä tekijöistä.

Milloin ja miten hallitus aikoo pelastaa työmarkkinatuella olevat köyhyysloukusta? Tällä kertaa vastaukseksi ei riitä pelkästään Sata-komitea. Komiteat eivät tuo leipää kansalaisten pöytään.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä sosiaaliturva kuuluu useammalle ministerille. Omalta osaltani vastaan siihen, mitkä ovat hallitusohjelmassa sovitut sosiaaliturvan korotukset. Niiltä osin toteutamme sitä aikataulutusta, josta olemme sopineet, elikkä ensi vuoden alusta nousee yksinhuoltajien lapsilisä, sitten lähdemme seuraavana liikkeelle kotihoidon tuesta jne. Seuraavana vuonna 2009 tulevat pienimmät sairaus-, isyys- ja äitiys- ja vanhempainrahat. Nämä asiat ovat todellakin nyt siellä Sata-komiteassa, elikkä me katsomme sen turvan rakennetta, mikä on se pienin turva, mikä on se perusturva. Jos ajatellaan sen komitean toimeksiantoa, niin siihen on nimenomaan kirjattu se perusturvan katsominen, köyhyyden vähentäminen, ja tätä juuri pohditaan nyt. Ensimmäisten esitysten pitäisi olla eduskunnassa ensi syksynä ja linjaukset tehdään talvella, jotenka kyllä nämä asiat ovat työn alla. (Puhemies: Minuutti!) Juuri nyt tähän ei ole päätöstä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissaan työmarkkinatuen korotusta. Viime hallituskaudella saimme hallituksessa aikaiseksi sen, että toimeentulotuen omavastuuosuudesta poistettiin 7 prosenttia asumisen kohdalta. 30—40 prosenttia työmarkkinatukea saavista joutuu hakemaan sosiaalitoimistosta lisää rahaa. Se on älytöntä ihmisten nöyryyttämistä ja alistamista, ja siellä työntekijät joutuvat tekemään tavallaan tarpeetonta työtä. Minusta, arvoisa ministeri, tässä asiassa ei tarvita Sata-komiteaa. On kiistatonta, että meillä on aivan liikaa pienituloisia ihmisiä. Nyt tosiasiassa hallituksella ja kansantaloudella menee hyvin. Olisi pitänyt ja pitää tehdä tämä korotus välittömästi. Teillä on kylmä sydän, ministeri, nyt tässä asiassa.

Eikö sitä voisi edes joulun alla lämmittää?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on onneksi nyt hyvä työllisyystilanne, jotenka ne, jotka ovat työmarkkinatuella, ovat kyllä nyt hyvin työllistyneet, mutta eivät kaikki. Ja niillä, jotka eivät työllisty, on usein monenlaista ongelmaa. Voitaisiin näitä pieniä työtuloja ja tätä sosiaaliturvaa, perusturvaa, jotka juuri työmarkkinatuki on — moni muukin tukimuoto voidaan katsoa perusturvaksi — nykyistä paremmin yhdistää, jotta ei tarvitsisi mennä sinne toimeentulotukeen, jotta jokainen voisi omalla työpanoksellaan saada perusturvan päälle hiukan lisää niin, että se kannattaisi, että käteen jäisi enemmän, ettei se kaikki menisi niin sanotusti välillisiin kuluihin tai muuten hupenisi niin, ettei kannata lähteä töihin. Tämähän se yleisin sanonta nyt on, mitä me kansanedustajat kuulemme, (Puhemies: Minuutti on jälleen täyttynyt!) että ei kannata mennä töihin, ei kannata ansaita sen päälle enää mitään.

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinatukiuudistus toi mukanaan suuren määrän työmarkkinatuelta pudonneita ja putoavia. Tähän syksyyn mennessä pudonneita on jo yli 10 000 henkilöä. Pudonneet ovat jääneet täysin toimeentulotuen varaan, josta siitäkin maksetaan vain alennettu perusosa, 223,75 euroa, mikäli henkilö on esimerkiksi jättänyt ilmoittautumatta työvoimatoimistoon. Pudonneet ovat usein sosiaalisesti vajaakuntoisia tai muuten hallitsemattomassa elämäntilanteessa päihteiden tai sairauden vuoksi. He eivät pysty työhön tai toimenpiteisiin, jotka heille määrätään, vaan he putoavat kaikkien turvaverkkojen läpi.

Miten hallitus aikoo turvata työmarkkinatuelta pudonneiden inhimillisen toimeentulon ja työvoima- ja sosiaalipalveluiden riittävät resurssit, jotta ne ihmiset, jotka eivät todellakaan kortistoihin kuulu, saadaan sieltä inhimillisellä tavalla joko tarvittavan hoidon piiriin tai eläkkeelle?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatukiuudistus, joka hyväksyttiin viime hallituskaudella, edellytti aktivointia, toisin sanoen sitä, että ihmiset, jotka ovat työmarkkinatuella, saisivat mahdollisuuden osallistua toimenpiteisiin. Monet eivät ole osallistuneet, jotkut ovat osallistuneet. On laskettu, että lähes 10 000 ihmistä on todellakin jättänyt aktivoinnin käyttämättä, mutta näistä 7 000 on tavalla tai toisella palannut työvoimatoimistojen asiakkaaksi. Toisin sanoen niitä, jotka ovat pudonneet työmarkkinatuelta, on erittäin vähän.

Teemme tällä hetkellä työtä sen puolesta, että nimenomaan hyvän työmarkkinatilanteen takia, työvoimapulan takia juuri nämä ihmiset löytäisivät työtä. Tässä on palkkatuki käytössä, koulutus on käytössä, valmentava työtoiminta on käytössä, ja onkin niin, että joka viides pitkäaikaistyötön on työllistynyt viime vuoden aikana.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Mehän teimme viime kaudella tämän niin sanotun armolain elikkä kirjoitettiin niitä ihmisiä eläkkeelle, jotka olivat kymmenen vuotta hakeneet työtä onnistumatta, kymmenen vuotta työvoimatoimiston kirjoissa. Silloin sovittiin, että tämä on ainutkertaista, että tämä ei voi muodostua tavaksi, että ihmisiä kirjoitetaan eläkkeelle näillä perusteilla. Jokaisen ihmisen työpanos tässä yhteiskunnassa on arvokas, vaikka se olisi osatyökyky, niin se on arvokas. Ja suoraan tällaista armolakia en ole enää kannattamassa, vaan käytetään kuntoutustoimenpiteitä ja käytetään monia eri mahdollisuuksia. Näitä ollaan nyt aika laajasti miettimässä myöskin Kelan piirissä, mutta myöskin tämän sosiaaliturvauudistuksen piirissä. Toivoisin, että näittenkin ihmisten kohdalla kuitenkin osatyöpanosta voitaisiin vielä heidän itsensäkin toivomalla tavalla käyttää.

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan sosiaaliturvauudistuksesta ikään kuin taikasanana, niin haluaisin kuulla, miten paljon rahaa tähän sosiaaliturvauudistukseen ollaan laittamassa. Jos köyhyyttä jaetaan köyhien kesken, se ei ratkaise yhtään mitään ongelmaa. Meillä on viime vuodet ollut niin, että toimeentulotukeen ei ole tullut tasokorotusta, ihmiset elävät 370 eurolla kuukaudessa, ja se ruuan osuus siitä normista on vain noin 60 prosenttia. Se on todella vähän. Ei ole tullut tasokorotusta todellakaan. Kansaneläkkeen indeksitarkistus tulee ainoastaan toimeentulotukeen, ei mitään muuta, ja kansaneläkkeen indeksitarkistus on ollut viime vuodet pienempi kuin työeläkeindeksitarkistus. Ensi vuodelle se tilanne on tosiaan toisenlainen. Ja eläketuki oli Sinikka Mönkäreen ja sosialidemokraattien aikaansaama lainsäädäntö, johon oltiin hyvin tyytyväisiä kentällä, että ne ihmiset, jotka olivat pitkään työelämässä, pääsivät eläkkeelle.

Miksi ei voida miettiä eläketuen tapaista järjestelmää tulevaisuudessakin? Haluan kuulla sen, kuinka monta euroa tämä sosiaaliturvauudistus tuo tullessaan. Tuoko se yhtään euroa vai ainoastaan köyhyyden jakoa?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! En näkisi noin synkkänä kuin ed. Koskinen sitä, miten toimeentulotuen asiakkaita ja köyhiä on viime vuosina kohdeltu. Kyllä me sosialidemokraattien kanssa yhdessä, sosialidemokraattisten sosiaali- ja terveysministereitten kanssa yhdessä, teimme aika paljon hyviä asioita ja päätöksiä. Ei niitä käy kieltäminen. Mutta varmasti vielä tarvitaan lisää, ja sitä ollaan tekemässä. Kun ei ole vielä esitystä, ei voi olla sitä tiettyä rahasummaakaan.

Ja uskon, että tämä uudistus maksaa itse itsensä, jos me pystymme kannustamaan ihmisiä myöskin siihen, että saadaan parempi työura, voidaan yhdistää näitä turvan eri muotoja. Ei se kaikki ole menoa. Mutta toivon, että tässä saadaan myöskin sellaisia synergiaetuja ja hyötyjä tällä uudistuksella. Niitä me tavoittelemme. Esimerkiksi byrokratiavähennyksenhän täytyy tuottaa myöskin hyötyä, (Puhemies: Minuutti on nyt jälleen täyttynyt!) ja sitä voidaan käyttää.

Arvoisa herra puhemies! Työ on edelleenkin parasta sosiaaliturvaa, ja onneksemme yritystoiminta edelleenkin on siinä asennossa, että lisää yrityksiä syntyy ja sitä kautta työpaikkoja.

Ed. Kyllönen aloitti tämän kysymyksen kysymällä työmarkkinatuen tasokorotuksesta. Sen jälkeen tässä keskustelussa on käytetty puheenvuoroja ja termit ovat vilisseet toinen toisensa jälkeen, mikä minusta vähintäänkin osoittaa sitä, että ei pidä suhtautua kovin nuivasti sosiaaliturvauudistuksen tarpeeseen, koska näitä termejäkin on jo aivan riittävästi liikkeellä. Toisekseen me tarvitsemme työelämän ja vähimmäisperusturvan, ansioturvan nykyistä parempaa yhteensovittamista. Se on välttämätöntä. Se on välttämätöntä myös rahoittamisen kannalta. Kysyn, ministeri Hyssälä:

Minkälaisia kaavailuja on tässä vaiheessa niistä syksyllä 2008 eduskuntaan tuotavista ensimmäisistä esityksistä, joita tänne tulee?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole vielä tehty niistä päätöksiä, alkutalvesta tehdään, mitkä ovat kiireellisimpiä, mitä tuodaan eduskuntaan. Uskon, että ne kiireellisimmät ovat juuri tällaisia väliinputoamistilanteita tai tilanteita, joissa ei kannata ottaa töitä vastaan. Elikkä toivomme, että tämä uudistus olisi kannustava, mahdollistaisi ihmisille paremman elämänhallinnan, paremman toimeentulon myöskin työnteon kautta.

Herra puhemies! Nyt hyvin pian, ihan lähiaikoina, energian hinta nousee hallituksen veropäätösten johdosta, markkinahintojen nousun johdosta ja päästökaupan ja monen muun takia. Lisäksi ruuan hinta on aika tavalla ollut nousussa viime aikoina. Korot ovat nousseet, ja tämä on akuutti tilanne. Tarvittaisiin nopeita toimenpiteitä erityisesti köyhien lapsiperheitten aseman parantamiseksi, joissa on sitten usein työttömyyttä, sairautta, muita ongelmia.

Onko hallituksella nyt mitään pikaista lääkettä? Onko sellaista VPK-henkeä, jolla tartuttaisiin pikaisesti näihin ongelmiin, jotka ovat nyt akuutin tilanteen takia kärjistymässä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä akuutissa vaiheessa voisin sanoa niin, että suurin osa hallituksen tällä vaalikaudella tekemistä tulonsiirtopäätöksistähän on nimenomaan lapsiperheille, yksinhuoltajille, pikkulapsiperheille, lapsiperheille äitiys-, isyys-, vanhempainrahoihin. Näihinhän menevät ne suurimmat osat. Elikkä kyllä lapsiperheet ovat tässä voittajina. Sanotaan, että nyt historiallisen suuret korotukset tulee äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin. Nehän ovat tulossa nyt 2009. Kyllä nämä tulonsiirrot, jotka nyt lapsiperheille ovat tulossa, ovat sellaisia, joita ei ole ennen nähty näitten tulonsiirtojen suuruuden osalta.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys näiden työmarkkinatuella olevien tilanteesta on hyvin monitahoinen. Siellä on toki sellaisiakin henkilöitä, joiden myös terveydentilan vuoksi on vaikea työllistyä. Siellä on tietysti niitä, joita auttaa se asia, että kannustavuutta parannetaan ja myöskin saadaan tätä osa-aikaista työntekoa kannattavaksi. Mutta sitten siellä on myöskin sitä väkeä, jonka kohdalla kyse on aidosta auttamisesta. Tässä suhteessa se ei ratkea pelkästään sillä, että jotain rahallista tukea korotetaan vaan että on näitä aitoja mahdollisuuksia siihen kuntoutustoimintaan ja sitä kautta elämässä eteenpäin. Tällainen kokeilu on nyt lähtemässä käyntiin, Paltamon-malli, Kainuussa. Kysyisinkin ministeri Cronbergiltä:

Miten uskotte tähän malliin, jossa kannetaan vastuuta henkilö henkilöltä ja katsotaan yksilökohtaisesti se tilanne, mitkä ovat todelliset työllistymisedellytykset ja ylipäätään elämässä pärjäämisen edellytykset?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että tehdään nimenomaan tässä suhteessa kokeiluja, katsotaan, miten päästään työelämään kiinni, miten löydetään polku työllisyyteen. Tämä Paltamon kokeilu, jossa ajatuksena on, että yhden kunnan alueella työllistettäisiin kaikki ihmiset sillä rahalla, joka on käytössä, on erittäin tärkeä kokeilu, ja hallitus on suhtautunut siihen positiivisesti. Se on budjettikirjassa merkittynä. Toivottavasti siitä tulee sellainen hakemus, että voimme tämän kokeilun toteuttaa.

Myös muita kokeiluja tulisi tehdä, jotta tässä tilanteessa, jossa nimenomaan on työvoimapulaa, on lähtökohtaisesti mahdollisuus työllistyä, ja työvoimatoimistot tällä hetkellä tekevät erittäin paljon työtä, jotta jokaiselle räätälöidään polku työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatukea korotettiin viimeksi seitsemän vuotta sitten vasemmistoliiton painostuksella. Kyllä se jäi sosialidemokraateiltakin menneinä vuosina hoitamatta. Työmarkkinatuki on nyt, arvoisa ministeri, päivää kohti 15 euroa työttömälle käteen. Te olette nyt tiettävästi ainakin julkisuuden mukaan kovalla terveyskuurilla.

Mutta sitten kun te palaatte siihen normaalitilanteeseen, luuletteko te selviävänne sitten sillä 13,15 eurolla päivä, jolla työttömän pitäisi yrittää? Miten se on mahdollista? Selviäisittekö te?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Vastasin tähän jo aika montakin kertaa, että kyllä meillä on nyt aika hyvä työllisyystilanne, että ainakin osa näistä nyt kyllä työllistyy, meillä on paljon avoimia työpaikkoja. Niillä, jotka eivät työllisty, on joitakin ongelmia. Yleensä on joitakin ongelmia, niin kuin ministeri Risikko vastasi. Näitä nyt katsotaan tämän kuntoutuksen, sosiaaliturvan ja pienten työtulojen yhdistämisen kautta ja tätä kautta eikä niin, että se olisi suoranaista rahan jakamista tai suoranaista eläkkeelle kirjoittamista. Se ei ole sen ihmisen kannaltakaan oikein, vaan pitää hakea muita ratkaisuja myös.