Herra puhemies! Esitän kysymyksen valtiovarainministeri Kataiselle. Laskusuhdanne on tulossa ja tarvitaan elvyttäviä toimenpiteitä. On lisättävä kotimaista kysyntää. Pienten eläkkeiden, työmarkkinatuen ja lapsilisien korotukset esimerkiksi olisivat sellaisia, jotka lisäisivät kotimaista kysyntää. Sanoitte eilen puheenjohtajien tv-keskustelussa, että valtion menot on sopeutettava tulojen mukaan. Mitä te tarkoititte tällä sanalla?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Ostovoimaa tukevia toimenpiteitä pitää tehdä, ja niitä hallitus esittää ensi vuoden talousarvioon. Ostovoima suomalaisten kotitalouksien kohdalla näyttäisi kasvavan 3,5 prosenttia, kun se tänä vuonna kasvaa 2,5 prosenttia. Kun tiedämme palkankorotukset, tiedämme veronkevennykset, tiedämme etuuskorotukset ja arvioimme inflaatiota, niin tästä tulee tämä ostovoiman lisäys. Se on erittäin tärkeää, koska kotimainen ostovoima pitää talouden pyörät pyörimässä toivon mukaan ensi vuonna.

Kun sanoin, että tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa, tarkoitin nimenomaan sitä. Se ei ole sen kummoisempi asia kuin mitä suomalaiset ihmiset omissa kodeissaan ja omissa kotitalouksissaan tekevät; tulojen ja menojen pitää olla samalla tasolla. Ei kai poliitikoilta voida olettaa mitään vähempää elikkä sitä, että silloin kun me käsittelemme veronmaksajien, suomalaisten ihmisten rahoja, meillä pitäisi olla jotenkin huonompi talouslogiikka kuin tavallisilla suomalaisilla veronmaksajilla. Meillä pitää olla yhtä hyvä eli tulojen ja menojen tasapainossa.

Herra puhemies! Hallitus antaa satojen miljoonien eurojen verohelpotukset rikkaille, hyvätuloisille. Samanaikaisesti kumminkin köyhyys lisääntyy tässä maassa, sen tutkimukset ovat osoittaneet. Myöskin työssä käyvien köyhyys on lisääntynyt. Nyt kumminkin tarvittaisiin ostovoimaa, kotimaan kulutuksen lisäämistä. Te sanotte, että te sopeutatte valtion menot tuloihin. Mitä tämä sopeuttaminen tarkoittaa? Se tarkoittaa kansan kielellä sitä, että leikataan jostain, vähennetään jostain.

Kertokaa meille, arvoisa valtiovarainministeri, mitä te olette miettineet Sailaksen kanssa, mitä, mistä leikataan. Sopeuttaminenhan tarkoittaa sitä. Ettekö voi sanoa sitä nyt ennen vaaleja, vai kerrotteko sen meille vaalien jälkeen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä tuloveronkevennysten antamisesta. Ei siinä ole mistään antamisesta kysymys vaan siitä, että otetaan vähemmän. Siitä tässä on kysymys. Sen takia tuloveronkevennyksiä annetaan korostetusti pienimpiin palkkatuloihin, jotta ostovoima siellä kasvaisi. Kun me tiedämme palkankorotukset, tiedämme veronkevennykset, tiedämme etuuskorotukset, niin ostovoima oikeasti kasvaa, ja tähän me pyrimme.

Mutta on tämä suuri linja siitä, että vähintäänkin muutaman vuoden sihdillä tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa. Se on aivan kauhea tilanne, jos me lähdemme siitä, että ei sillä ole väliä, olkoot menot mitä luokkaa hyvänsä suhteessa tuloihin. Eihän kukaan tavallinen suomalainen ihminen omassa kotitaloudessaan sillä pärjää. (Ed. Tennilä: Mutta lama-aikana pitää elvyttää!) Eli siinä vaiheessa, kun on suhdannetaantuma tulossa, valtio voi käyttää suhdannepaukkuja, niin kuin käyttää. Meidän budjettimme on Euroopan elvyttävin. Lyhyellä aikatähtäimellä tämä finanssikriisi, pankkien välinen epäluottamus, ei millään leikkauspaketilla oikene. Me teemme pankkipuolella paljon, me teemme budjettipuolella paljon ja haluamme pitää talouden pyörät pyörimässä.

Arvoisa puhemies! Kyllä valtiovarainministerin on pakko tietää se, että valtion taloutta kuitenkin hoidetaan toisella tavalla kuin yksittäistä kotitaloutta. 1990-luvulla, kun meillä oli erittäin vakava ja historiallinen lama, jouduttiin ottamaan valtionvelkaa pahimpana vuonna 60 miljardia mummonmarkkaa, jotta vältyttiin pahemmilta. Näin se toimii.

Mutta ed. Kuopan kysymys on sen takia tärkeä, että ei kaikilla kasva, ministeri, ensi vuonna ostovoima 3,5 prosenttia, jos kasvaa kenelläkään. Nyt on olennaista se, että ei tapahdu yhteiskunnan kahtiajakautumista vielä enempää, ja sen takia on välttämätöntä kohdentaa myöskin ostovoimaa pientä työ- tai muuta eläkettä saaville. Niinpä meidän sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa on nämä korjausesitykset tehty.

Ettekö te myönnä sitä, että nyt olisi tarvetta tehdä oikeudenmukaisempaa tulonjakopolitiikkaa eikä vedota tähän vanhaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ajatukseen, että tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä minä pidän sitä edelleenkin tärkeänä, että me poliitikot hoidamme veronmaksajien rahoja yhtä hyvin kuin veronmaksajat hoitavat omia rahojaan. Tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa. Minä en vaan yksinkertaisesti tästä peruslogiikasta halua lipsua, en senttiäkään. Meitähän voitaisiin syyttää leväperäisyydestä, jos me, kun näemme, että maailma on menossa siihen, että Suomen talouskasvu on pitkällä jänteellä 1 ja 2 prosentin varassa, lykkäisimme pysyviä menolisäyksiä, niin kuin vasemmistoliitto esittää tai kuten sosialidemokraatit esittävät, tietäen, ettei meillä koskaan ole siihen varaa.

Mitä tulee pienimpiin eläkkeisiin, niin kansaneläkkeen tasoa on korotettu. Ensi vuoden alusta tulee sekä työeläkkeisiin että kansaneläkkeisiin inflaatiotarkistus, mikä on aika mittava johtuen mittavasta inflaatiosta. Ensi vuonna hinnat taas eivät nouse niin paljon kuin tänä vuonna, onneksi, mikä on meidän kaikkien etu.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me varmasti jokainen tiedämme sen, että ei voi elää yli varojen kovinkaan pitkään. Tämän päivän finanssikriisi osoittaa, että jos näin eletään, niin huonosti käy. Mutta kun te, ministeri Katainen, luettelitte, mitä kaikkea tiedämme, niin kyllä me tiedämme myöskin, että tässä maassa on 300 000—400 000 toimeentulotuesta riippuvaista henkilöä, (Ed. Gustafsson: Ei Katainen tiedä!) siis 300 000, ja heille 10 euroa, 20 euroa on valtavan suuri summa. Jos me haluamme, me tiedämme myöskin, ministeri Katainen, että me voimme näiden asemaa parantaa korottamalla juuri niitä etuja, joista nämä ovat riippuvaisia, ja minä en tiedä, onko se edes väärin. Minusta se on aivan oikein, että autetaan niitä ryhmiä, jotka ovat suurissa vaikeuksissa. Muu politiikka on epäsosiaalista politiikkaa. Kysyn:

Tiedättekö te tämän? Oletteko te mahdollisesti samaa mieltä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on korottamassa tulevan vuoden talousarviossa pienimpiä vanhempainrahoja 160 eurolla kuukaudessa. Tämä on varmasti, niin kuin moneen kertaan on todettu, Suomen tasavallan historian suurin yksittäinen etuuskorotus. Aivan samalla tavalla kannattaa muistaa, että tälle vuodelle on jo tullut kansaneläkkeen tasokorotus, opintotuen korotus, tämän kaltaiset. Etuuskorotuksia on tehty, mutta ei tietysti kaikkia etuuksia voida kerralla nostaa merkittävästi.

Mutta näihin indeksisidonnaisiin menoihin tulee vuoden jälkeen indeksitarkistukset, mikä on oikein, ja toivon mukaan mahdollisimman moni tuen varassa elävä ihminen, joka on työiässä, saa työpaikan. Siitä se paras sosiaalinen turva tulee.

Arvoisa puhemies! Nyt on ehkä taas veljille ja sisarille vasemmalta puolelta syytä opettaa, että katsoisitte ensi vuoden talousarviota. Se on todella elvyttävä. Siellä on lähes 600 miljoonaa euroa jo liikennehankkeiden puolelta, mutta meidän filosofiamme on vähän erilainen. Me uskomme siihen ihmisten toimeliaisuuteen, tekemiseen, annetaan veronalennuksia, annetaan työpaikkoja, mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia luoda työpaikkoja Suomeen.

Mutta yksi tärkeä on pitää usko myöskin yrittäjillä yllä siinä suhteessa, että yrittäjät työllistäisivät lisää. Yksi kysymys siinä liittyy myöskin yrittäjien työantajamaksuihin.

Onko siellä kenties tulossa joitain vielä kannustavia elementtejä näitten nykyisten kannustavien elementtien lisäksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole tehnyt sosiaaliturvamaksujen suhteen, niin kuin tiedetään, mitään ratkaisuja. Sen sijaan hallitus paraikaa valmistelee niitä toimia, joilla autetaan niitä yrityksiä, joilla nyt on rahoitusvaikeuksia tai vaikeuksia saada takuita niille rahoitushankkeille, mitä niillä on. Minä luulen, että se akuutisti on se kaikkein tärkein vaihe. Jos esimerkiksi suomalaisen viennin volyymi tippuisi 5 prosentilla, jos näin huonosti kävisi, että se tippuisi 5 prosentilla, sillä olisi välittömästi vaikutukset vähintään 10 000—20 000 työpaikan menetykseen. Jotta näin ei kävisi, niin valtio erillisrahoitusinstituutioittensa kautta pyrkii auttamaan nyt vaikeuksissa olevia yrityksiä. Se on ehkä se tärkein apu, missä valtion välittömät toimet ovat mukana.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Mitä tulee aloittaviin yrityksiin ja pk-yrityksiin, niin hallituksella ei todellakaan ole suunnitelmissa minkään näköistä työnantajamaksujen vähentämistä. Mutta hallituksella on tällä hetkellä ohjelma, jossa nimenomaan tuetaan työantajaksi siirtymistä. Meillä kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja tuemme sitä, että palkataan ensimmäinen työntekijä, ensimmäisenä vuonna 30 prosentilla kaikista kustannuksista ja seuraavana vuonna 15 prosentilla. Samoin lisäämme starttirahaa, ja starttiraha myös tukee tätä aloittavaa yrittäjyyttä nimenomaan tässä tilanteessa, jossa yrittäjyys on erittäin tärkeä työllisyyden ylläpidon kannalta.

Arvoisa puhemies! Kansantalouden kannalta tulojen ja menojen välinen tasapaino pitkässä juoksussa on hyvin tärkeätä, ja erityisen tärkeätä se on heikommassa asemassa olevien kansalaisten kannalta. Suomi viennistä riippuvaisena maana on hyvin haavoittuva, ja sen tähden hallituksen pitää reagoida hyvin nopeasti. Kysynkin, ministeri Pekkarinen, kun tässä on ylistetty, että tämä VR:n päätös tilata, aikaistaa näitä tilauksia, oli oikeata politiikkaa:

Onko suunnitteilla, että myös muita tämän kaltaisia laukaisuja saataisiin aikaan? (Ed. Jaakonsaari: Aika paha kysymys!)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaarikin sanoi, että aika paha kysymys. Niin on paha kysymys, koska ei voi suoralta kädeltä sanoa, että on todellakin suunniteltu vastaavanlaisia hankkeita. Niitä nyt ei tiedossa ole. Kyllä ne toimet, missä nyt valtiovalta pyrkii olemaan aktiivisesti mukana, ovat jo äsken kerrottujen vientiin liittyvien rahoitus- ja takauspullonkaulojen aukaisemiset. Me varaudumme siihen, että tänne eduskuntaan tuodaan myös tarvittaessa alaa koskeva lainsäädäntö, mutta sen lisäksi on tärkeää, että myös niitä kotimarkkinayrityksiä vastaan, jotka nyt eivät saa riittävän helposti pankeista rahaa välttämättömien pyörien pyörittämiseen, valtio menisi omilla toimillaan sekä takaamaan niitten luottoja että myöskin myöntämään luottoja silloin, kun pankki, rahalaitokset eivät niitä voi myöntää.

Hallitushan eilen esitteli täällä järjestelyn, jolla pankkien välistä luotonantoa nyt pyritään saamaan liikkeelle. Jos se onnistuu, niin siinä ei sen jälkeen niin paljon tarvita valtiota. Jos ei, niin valtiota tarvitaan paljon enemmän mukaan.

Arvoisa puhemies! Vuokralla asuvien ostovoiman kannalta on ratkaisevaa vuokrakehitys. Viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun vuokra-asuntojen ylläpitokustannusindeksi nousi 9 prosenttia. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että jo pelkästään tämän ylläpitokustannuksen nousun takia on odotettavissa noin 10 prosentin vuokrankorotukset. Samaan aikaan pitäisi kovan rahan asuntotuotannon hiipuessa käynnistää vuokra-asuntotuotantoa hyvin voimakkaasti, niin kuin tapahtui 1990-luvun laman vuosina. Vuokratasauksen kautta tämä johtaa kuitenkin herkästi siihen, että uusien vuokra-asuntojen pääomakustannuksia jyvitetään myöskin vanhojen vuokralla asuvien vuokriin. Kysynkin arvoisalta asuntoministeriltä:

Miten voitaisiin hillitä kansalaisten ostovoiman, vuokralaisten ostovoiman, kannalta erittäin keskeistä vuokrien nousupainetta ja samaan aikaan turvata riittävä vuokra-asuntotuotanto sekä työllisyyden että asuntojen riittävyyden kannalta?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Järjestelmä on sosiaalisen vuokratuotannon osalta jo pitkään perustunut — myös edellisten hallitusten aikana ja vasemmistoliittolaisten asuntoministerien aikana — siihen, että vuokria tasataan. Se on ollut viime vuosina, kun rakennuskustannukset ovat mitä ovat, itse asiassa kutakuinkin ainoa mahdollisuus, millä on saatu järkeviä, kohtuuhintaisia vuokria aikaiseksi. Ja tästä näkökulmasta olen aiemminkin ilmaissut huoleni siitä, että kuntakenttä, joka kuitenkin Suomessa kaikkein selkeimmin edustaa yleishyödyllistä tahoa, on ryhtynyt suhtautumaan osin pikkasen penseästi tähän vuokra-asuntotuotantoon ja omistamiseen. Meillä on nyt otollisemmat olosuhteet vuokra-asuntotuotannolle kuin pitkään, pitkään aikaan, sekä sen takia, että kysyntää on, että sen takia, että kustannukset tulevat alas, ja senkin takia, että rakennusyhtiöillä on nyt kapasiteettia ja kiinnostusta siihen. Eikä ole olemassa mitään hokkuspokkustemppua, jolla vuokria saadaan alas, muuta kuin se, että rakennetaan vuokra-asuntoja lisää sillä lailla, että markkinoilla on riittävästi tarjontaa olemassa olevaan kysyntään nähden.

Arvoisa puhemies! Todellakin elvytystä tarvittaisiin, ja tästä ei tulla selviämään näillä fraaseilla, että tämä on Euroopan tai historian suurin elvytys, mitä hallitus tekee, koska näin ei ole. Hallitushan ei ole tähän mennessä tehnyt ensimmäistäkään päätöstä viime kevään jälkeen, joka olisi merkinnyt jotain todellista uutta.

Kun ministeri Vapaavuori puhuu näistä hokkuspokkustempuista, niin emmehän me hokkuspokkustemppuja tarvitse, mutta esimerkiksi rakentamisessa pitäisi tehdä nyt päätöksiä, jotta ensi vuonna voisi lähteä rakentaminen liikkeelle. Se olisi todellista elvytyspolitiikkaa. Kaksi konkreettista asiaa:

Oletteko valmiit siihen, ministeri Vapaavuori, että te esitätte ainakin, että kotitalousvähennys koskisi myös kerrostaloasukkaita ja rivitaloasukkaita, niin että siellä voitaisiin remonttitöitä tehdä tämän merkittävän vähennyksen turvin?

Ja — toinen kysymys — oletteko valmis esittämään, että korkotukilainojen ehtoja parannetaan niin, että valtio tinkii tästä korkotuen määrästä tällä hetkellä niin, että valtio ottaa hiukan enemmän sitä vastattavakseen?

Rakennusteollisuus sanoi viimeksi tänään, että sen jälkeen lähtee liikkeelle: jos nämä kaksi asiaa tehdään, niin he takaavat, että työmaat lähtevät uudelleen liikkeelle.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden budjetti on myös asuntotuotannon osalta varmaan elvyttävämpi kuin koskaan. Siellä on useita eri elementtejä, jotka huomattavalla tavalla edistävät vuokra-asuntomarkkinoitten kehitystä: siellä on erillinen käynnistysavustus, 10 000 euroa, kutakin sosiaalista asuntoa kohden Pääkaupunkiseudulla; siellä on rakennettu kokonaan uusi välimalli, joka tulee nimenomaan sosiaalisen asuntotuotannon ja vapaarahoitteisen väliin; valtiovarainministeriön puolelta on tullut REIT-kiinteistörahastomalli. Näitä elementtejä siellä on vaikka kuinka paljon.

Jälkimmäiseen kysymykseen vastaisin näin, että se ei ole tämän hetken ongelma. Tämän hetken ongelma vuokra-asuntopuolella eivät ole niinkään kustannukset vaan rahoituksen saaminen. Ja rahoituksen saamisen osalta olen vastannut jo useamman kerran, että siitä käymme parhaillaan keskusteluja valtiovarainministeriön kanssa, riippuen nyt pikkasen siitä, miten tämä markkinatilanne rahamarkkinoilla lähiviikkoina kehittyy.

Mutta, arvoisa puhemies, ed. Heinäluoma on siinä oikeassa, että kun elämme poikkeuksellista aikaa, niin totta kai meidän pitää myös tarkastella uudelleen sitä, ovatko meidän asuntopoliittiset toimenpiteemme oikeita ja oikein suunnattuja. Itse asiassa tänään olen sopinut alivaltiosihteeri Hetemäen (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) kanssa, joka on johtanut tätä valmistelutyötä, että kootaan porukka uudelleen kasaan ja arvioidaan yhdessä tämä nykyinen tilanne.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kaikkien niitten elvyttävien toimien lisäksi, joita on myös rakentamiseen liittyen iso määrä sekä ensi vuoden budjetissa että lisäbudjetissa, näiden päälle, olemme lisäbudjettiriihessä sopineet siitä, että hallitus huolella valmistautuu marraskuussa eduskunnalle annettavaan ensi vuoden budjetin täydentävään esitykseen hakien keinoja erityisesti kahteen tehtävään liittyen: toisaalta työllistävän rakennustuotannon edistämiseen ja toisaalta sitten ylipäätään yritystoiminnan, varsinkin vientitoiminnan, rahoitusnäkymiin liittyen. Tämä valmistelutyö on nyt monipuolisesti käynnissä, ja siihen sitten marraskuussa palataan. Näillä pyritään tämän kansainvälisen, voi sanoa, uhan meille tullessa huolehtimaan siitä eturintamasta, joka näissä talouden ongelmissa on. Eli se on yksityinen sektori, se on rakentaminen, siinä on vientialat — näillä pitää pystyä kasvu pitämään mahdollisimman hyvänä. Se ehkäisee sitten myös kielteiset vaikutukset, joista muun muassa kuntatalouden osalta paljon huolta kannetaan.

Herra puhemies! Tässä nyt kovasti kehutaan, miten elvyttävä tämä hallituksen budjetti on, ja ihan hyvä, jos tämä vuokra-asuntotuotanto toteutuu, koska se on todella tärkeätä. Mutta aikaisemmista lama-ajoista tiedämme, että kun kuntien tulot vähenevät, niin samalla kuntien elvyttävä toiminta ja kuntien investoinnit eivät suinkaan lisäänny vaan nekin viimeiset, mitä on oltu suunnittelemassa, laitetaan kokonaan jäihin. Itse en ole huomannut, en budjetista, en lisäbudjettisuunnitelmista, mitään suunnitelmia siitä, miten kuntien omia investointeja tuetaan: mitä tapahtuu koulurakentamiselle, mitä tapahtuu kuntien terveyskeskusrakentamiselle, vanhainkotien rakentamiselle. Millä tavalla aiotte tätä todella tärkeää ja tarpeellista elvytystä ottaa huomioon, kun tähän mennessä siitä ei ole mitään suunnitelmia? Eikö nyt ole myös kuntien investointien tukemisen aika?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tietysti, niin kuin äsken totesin, me tulemme etsimään keinoja, joilla nimenomaan työllistävää rakentamista edistetään, kaikki tullaan haravoimaan lävitse. Minä luulen, että kunnissa on samanlaisia päätöksentekijöitä kuin valtiolla: nähdään se, että nyt kun rakennuskapasiteettia vapautuu, tulee rakentaminen ja erityisesti korjausrakentaminen edullisemmaksi kuin pitkään aikaan. (Ed. Tennilä: Rahaa puuttuu!) Olemme pyrkineet huolehtimaan myös eurooppalaisilla järjestelyillä, kotimaisilla järjestelyillä siitä, että myös luototusta löytyisi jatkossa. Nyt tulee tässä suhteessa tilaajan markkinat. Ja uskon, että myös kuntasektorin niin kuin koko yhteiskunnan sektorin pitää tässä lähimpinä laskusuhdanteen vuosina huolehtia sellaisista investointitarpeista, jotka joka tapauksessa tulevaisuudessa edessä ovat. (Ed. Tennilä: Rahaa puuttuu!)

Puhemies! Ministeri Kataisen veronmaksajaretoriikka on kyllä komeaa ja vaalien alla jotenkin ymmärrettävääkin, mutta jos te orjallisesti seuraatte veronmaksajien esimerkkiä, niin teille käy huonosti. Tulojen ja menojen tasapainohan näkyy säästämisasteessa. Se on pitkään ollut liuussa, ja erittäin huolestuttava näkymä on edessä, ollaan menossa miinukselle. No nyt tietenkin, kun talous painuu laskusuhdanteeseen ja taantuma uhkaa, ihmiset vetävät liinat kiinni, eivät ota velkaa, autokauppa tyrehtyy, asuntokauppa tyrehtyy. Mutta seuraatteko tätä esimerkkiä myöskin? Jos te sen teette, niin silloin te olette todella hakoteillä, koska teidän pitää todella elvyttää ja kunnolla, ei sillä tavalla kuin teillä budjetissa on tuhlattu rahaa, elvyttävää rahaa, muihin kohteisiin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt joka tapauksessa tämä budjetti on Euroopan elvyttävimpiä, ellei elvyttävin. Ja minkä takia ihmiset ovat huolestuneita? He ovat huolestuneita yleisestä kansainvälisestä talouskehityksestä. Hallitus tekee sen, mikä Suomessa voidaan tehdä, eli pyrimme rauhoittamaan suomalaisia pankkimarkkinoita, koska suomalaiset pankit eivät ole ongelmissa, mutta sielläkin on levottomuutta.

Eli tämä paketti on ehkä kaikkein merkittävin asia, joka vaikuttaa suomalaisten kuluttajien ja yritysten toimintaan. Mikäli pankeista saa rahaa, niin kuin vielä vähän aikaa sitten sai, normaalihintaan ja alhaisempaan hintaan, tulevana vuonna toivon mukaan vielä korotkin laskevat, niin se ehkä tuo sitä tulevaisuudenuskoa. Ja kun ihminen näkee, että minulla on työpaikka olemassa, ostovoima kasvaa, vaikkapa tämä kotitalousvähennyskin kasvaa, niin tässä nyt vaan täytyy toivoa, että ihmiset ovat rationaalisia ja toimivat sen mukaan. Mutta emmehän me voi tietysti ihmisten puolesta tehdä muuta kuin mahdollistaa hyvän talouskehityksen. Jokainen tekee sitten omissa kodeissaan ja omassa mielessään niitä päätöksiä, jotka hyväksi katsovat.

Mutta tämän lisäksi meillä on, totta kai, mittava infrarakentamispaketti. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tässä on puhuttu asuntotuotannon rakentamisesta, korjausrakentamisesta. Nämä elvyttävät myös.