Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kolmas tänään käsiteltävä osakeyhtiöittäminen koskee Ilmailulaitoksen muuttamista osakeyhtiöksi. Täällä on käytetty jo aiemmissa päiväjärjestyksen kohdissa hyviä puheenvuoroja ilmailun ja lentoasemaverkoston merkityksestä meidän liikennejärjestelmällemme maassa, joka on pitkä ja vähäväkinen, eli etäisyydet ovat kohtuullisen mittavat. Tällaisessa tilanteessa lentoasemaverkosto ja lentoasemapalvelut ovat yksi keskeinen osa liikennejärjestelmän toimivuutta ja siltä osin yhteiskunnallisesti myös merkittävä tekijä.

Tämän osakeyhtiöittämisen taustalla on aivan sama Tieliikelaitos-tapaus, Euroopan komissiolta loppuvuodesta 2007 tullut ratkaisu konkurssisuojan ja tuloverokäytännön osalta. Tässä, ihan niin kuin Varustamoliikelaitoksessakin, valtiolla on perustettavaan yhtiöön nähden erityinen strategisen omistuksen intressi. Siltä osin tätä yhtiötä ja sen toimintaa omistajaohjauksen kautta tulee käsitellä täten erityisen julkisen palvelutehtävän osalta, joka tuolle yhtiölle osoitetaan. Toimiala, jossa liikutaan, on tietysti säädelty yhteisöoikeudessa ja siinä on tietysti merkittävää lainsäädäntöä myös kansallisesti. Siltä osin jatkossakin osakeyhtiömuotoisena tuo yhtiön liiketoiminta keskeisiltä osin tulee olemaan lainsäädännöllä säädeltyä.

Täällä on puhuttu verkostoperiaatteesta. Jos EU nyt on tuonut negatiivia asioita, niin kuin täällä yleiskeskustelussa on käynyt ilmi, näiden osakeyhtiöittämisten myötä, niin onneksi Suomi sai oman verkostoperiaatteensa osalta vahvistuksen EU-komissiolta niin, että se kykenee jatkossakin tuottamaan palvelut niille lentoasemille, joiden katsotaan olevan elinkelpoisia ja joille lentoliikennetoiminta katsotaan elintärkeäksi. Huoli, jonka valiokunnan varapuheenjohtaja Karhu toi esille, on siinä mielessä aiheellinen ja hyvä. Siinä mielessä myös valiokunta on käsitellyt tätä verkostoperiaatetta aiemmin.

On totta, että nykyisistä lentokentistä vain pieni osa on taloudellisesti kannattavia, ja verkostoperiaate tällä ristiinsubventoinnilla mahdollistaa niiden ylläpidon. Itse olen kuullut tuon luvun olevan 5—6 kannattavaa lentokenttää. Helsinki-Vantaa on tietysti se keskeisin, mutta täytyy muistaa, että Helsinki-Vantaankin toiminnan kannattavuus tulee ainakin osittain näiden maakunnallisten kenttien syöttöliikenteen kautta ja sen kiinnostavuuden ja matkustushalukkuuden kautta, joka näille ylläpidettäville maakuntakentille tulee. Eli siltä osin verkostoperiaate tukee myös tätä pääkenttää, Helsinki-Vantaata.

Syy, miksi voi olla luottavainen verkostoperiaatteen suhteen, on, että tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnistymässä lainvalmistelutyö verkostoperiaatteen osalta. Se tulee vielä tämän talon käsittelyyn lainsäädäntönä, jolla turvataan sitten verkostoperiaatteella näiden lentokenttien ylläpitäminen.

Ilmastohaasteet ovat yksi aihe, joka on puhututtanut tässäkin salissa tällä viikolla. Onpa täällä ollut käsittelyssä myös päästökauppadirektiivin laajeneminen koskien lentoliikennettä. Täytyy todeta, että tuo direktiivi valitettavasti on toteutettu siltä pohjalta, että Suomen kaltainen lentoliikenne, pitkien legien ja ainakin osittain vajaiden koneiden lentäminen, on epäedullista ja siltä osin kallista ja tulee aiheuttamaan sitten kustannuspaineita tulevaisuudessa, kun lentoliikenteen päästökauppadirektiivin soveltaminen käynnistyy. Eli siinäkin mielessä muiden kustannuksiin vaikuttavien osatekijöiden hallinta yhteiskunnallisella päätöksenteolla on tärkeää. Näitä ylimääräisiä kustannuksia on lentoliikenteelle tulossa.

Sinänsä positiivinen asia on, että raideliikenne kehittyy. Kaksoisraide Ouluun asti on tulossa, niin kuin ed. Pulliainen totesi. Raideliikenne on jo nyt vähentänyt maakuntakenttien lentoliikennettä, esimerkkinä Jyväskylä, jossa pudotus on ollut dramaattinen. Hyvin lyhyellä aikavälillä 160 000 matkustajasta on tultu alas alle 100 000:een kaiketi tänä vuonna. Merkittävä osa tästä pudotuksesta on tullut nimenomaan siirtymän kautta raideliikenteeseen. Siinä on siis positiivisia ja negatiivisia asioita. Jyväskylässä, jossa kesällä oli tilaisuus vierailla, tuli esimerkkinä mainiten yhden yhtiön kohdalta huoli, yhtiön, joka käyttää noin 20 000 lentoa Jyväskylän kentän kautta omaan kansainväliseen toimintaansa. Eli tässä on monia ulottuvuuksia lentoliikenteen ja ylipäätään liikennepolitiikan osalta.

Henkilöstön osalta totean vain lyhyesti sen, että vastalauseessa on mainittu, että henkilöstöä ei ole huomioitu riittävästi. Aivan samalla tavalla kuin aiemmissa on sovellettu vastaavaa valtionhallinnon käytäntöä henkilöstön osalta uskon, myös tämän yhtiön kohdalla henkilöstön aseman tulevan niiltä osin turvatuksi.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän erityisen hyvin ja erinomaisen hyvin ed. Seurujärven puheenvuoron tästä ja ymmärrän sen keskustelun, mitä aiemmista pykälistä on käyty. Mutta en malta olla toteamatta, että ihmetyttää, miten kaiken kaikkiaan EU:n säädökset pakottavat tällaisiin muutoksiin. Mutta jos ja kun tällainen muutos osakeyhtiöksi on välttämätön, niin esimerkiksi Ilmailulaitos Oy:n osalta tietysti on ehdottoman tärkeää, että valtio pitää tätäkin yhtiötä ikään kuin strategisena omistusyhtiönä.

Valiokunta on kiinnittänyt aivan oikein huomiota omassa lausunnossaan siihen, että maamme nykyinen lentoasemaverkosto säilyy, ja vaatii sen säilymistä ja korostaa myös sitten lentoliikenteen merkitystä osana valtakunnallista liikennejärjestelmää. Aivan oikein valiokunta myös toteaa, että kattavat ja toimivat kansalliset ja kansainväliset lentoyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä vientiin panostaville yrityksille ja matkailuelinkeinoille ja edesauttavat alueitten tasavertaista kehittymistä. On tietysti totta, että tätä Ilmailulaitos-osakeyhtiötäkään ei voi verrata mihinkään Veikkaukseen tai Yleisradioon. Mutta väistämättä minua mietityttää se, olisiko kuitenkin ollut syytä määritellä tämä Ilmailulaitos Oy valtion erityisyhtiöksi, jolloin valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuisivat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Tämä pohdinta ja mietintä siksi, että tämä lentoasemaverkosto nykyisen laajuisena on äärettömän tärkeä. Kentillä on tietynlainen yhteiskunnallinen palvelutehtävä, minkä vuoksi tämä erityisyhtiöstatus ehkä olisi ollut järkevää. Mutta onko sitten sillä tavalla, että tämä verkostoperiaate kattaa tämän ajatuksen?

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan tähän alkuun totean selvennyksenä, että kyllä meillä ihan sama tieto ed. Seurujärven kanssa on noista kentistä. Asiantuntijakuulemisissa todettiin, että yksi kenttä on voitollinen ja viisi kuusi kiikun kaakun ja loput sitten on miten on. Elikkä ihan samoja lukuja me kyllä esitimme.

Arvoisa puhemies! Esitin näkemykseni tähän hallituksen esitykseen jo päiväjärjestyksen kolmannessa kohdassa, jossa käsiteltiin kaikki nämä kolme yhtiöittämiseen liittyvää hallituksen esitystä yhdessä, ja viittaankin niihin perusteluihin tähän kohtaan liittyen. Totean vain — ilta on pitkällä ja lista vielä pitkä, en lähde kertaamaan asioita — että tulemme jättämään tähänkin hallituksen esitykseen hylkäämisesityksen toisen käsittelyn yhteydessä.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt kun Ilmailulaitoksesta tehdään osakeyhtiötä, niin kysyin asiantuntijoilta sitten, miten Keski-Euroopassa mannermaalla on näitä yhtiöitetty ja missä muodossa, eli onko virastomuoto vai osakeyhtiömuoto. Kyllä siellä on myös näitä osakeyhtiömuotoja. Mutta niin kuin tässä on tullut esille, niin Suomi on harvaan asuttu maa ja meillä on sellaista liikennettä paljon, joka ei ole välttämättä suorastaan kannattavaa. Näin ollen kyllä minä näen erittäin tärkeänä, että tämä lentoasemaverkko säilyy mahdollisimman pitkälle. Se on erittäin tärkeä matkailun ynnä muun elinkeinoelämän kannalta.

Nyt on sitten vielä yksi asia tietysti se, että ilmailu sinällään on erittäin paljon säädellympää kuin mikään muu. Siellä on erittäin paljon sääntöjä. Koko toimialasääntely kattaa Ilmailulaitoksen toiminnasta suuren osan, ja sitä myös EU valvoo. On lennonvarmistusta koskevat säännökset, ja näin ollen en näe tässä semmoista vaaraa, että niitä jotenkin alasajettaisiin. Mutta mikä se verkoston kattavuus on, niin se on sitten toinen asia.

Tuossa ed. Timo Korhonen puhui juuri siitä, pitäisikö sitten määritellä tämän julkisen palvelun tehtävä vähän niin kuin Yleisradiollakin on, vai riittääkö tosiaan tämä edustaja Seurujärven mainitsema verkostoperiaate, josta Suomi voisi nyt sitten tehdä eri lain, kun se on kirjattu tuonne EU:n komissioonkin. Jos markkinatalous ei toimi ja tällainen osakeyhtiömuoto ei toimi, niin silloin verkostoperiaatteella voidaan vedota siihen, että tätä toimintaa täytyy pitää yllä ja se on niin kuin strategista toimintaa, jolla lentoasemaverkosto meillä säilyy. Tämä ristiinsubventointihan on vanha ajatus, eihän siinä mitään uutta ole. Kannattavilla reiteillä ja asemilla kannatetaan myös niitä kannattamattomampia reittejä ja asemia ja pidetään niitä yllä. Se on sitä aluepolitiikkaa, jota minun mielestäni pitää harjoittaa. Eli ei tässä tosiaan nytkään tällä hetkellä kovin montaa kannattavaa lentoasemaa ole. Meidän täytyy pitää tämä lentoasemaverkko yllä.

Nyt sitten yksi asia on tämä ilmastopolitiikka, jossa on suosituksina, että kun on alle 300 kilometrin matka, niin suositaan Euroopassa junaliikennettä. Tämähän on ollut yksi syy myös siihen, että katsotaan nyt uudelleen uudella silmällä näitä lähikenttiä. Mutta uskon, että meillä tietysti Tampere-Pirkkalan kenttä on tarpeellinen ulkomaanliikenteen kannalta, joten voisi olla hyvä vaihtoehto myös siinä mielessä, että osa Helsingin liikenteestä voitaisiin siirtää sinne.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Mikko Alatalo sanoi, Suomessa lentokenttäverkosto on myöskin syöttöliikenteen osa kansainväliseen lentoliikenteeseen. Tämän vuoksi on perusteltua, että meillä on se lentokenttäverkko, mikä tähän maahan on muodostunut. Pelkään kovasti, että kun osakeyhtiömuoto tulee, niin sen toimitusjohtaja esittää, tai jos ei hän itse kehtaa esittää, niin hän palkkaa jonkun konsultin, joka laskee, mitkä kentät ovat kannattavia ja mistä pitää luopua. Niin strategiseksi kuin me haluamme tämän määritellä ja niin strategista kuin tämä onkin, niin dubiona tässä lausun tuon pelkoni, että kun 20 vuotta menee, niin konsultti on työnsä tehnyt. Silloin meillä lentokenttäverkko voi olla tästä hyvinkin olennaisesti harventunut.

Todellakin, kuten ed. Seurujärvi totesi, niin Jyväskylän kentän käyttö on vähentynyt. Minä tänään tulin sieltä eräällä aamukoneista. Kun sieltä kolme konetta lähtee aamuisin, niin meitä oli jopa 11 matkustajaa. Joskus on ollut kuusi, kahdeksan, yhdeksän. Melkein on ajan kysymys, milloinka vuorot harvenevat. Mutta näillä on oma tehtävänsä ja vuorotarjontaa on, ja se pitää käyttöä yllä.

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että tässä tajutaan nyt tällä kertaa myös turvallisuuden ja ilmavalvonnan merkitykset.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Timo Korhonen pohdiskeli ääneen, voidaanko ajatella, että tuleva lainsäädäntö verkostoperiaatteen osalta tekisi tästä yhtiöstä paitsi strategisen niin myös eräällä tavalla erityisyhtiön luonteisen. Kyllä minusta näin voidaan ajatella, koska tämä verkostoperiaate, joka tässä nyt keskustelussakin on nostettu vahvasti esille, on se keskeinen kysymys nykyisen maakunnallisen lentoasemaverkoston säilyttämisessä. Kun sille tulee oma lainsäädäntönsä, jolla sitten päätetään maakuntakenttien ylläpidosta, säädetään sitä kautta yhtiön oikeudesta ja velvollisuudesta huolehtia tästä lentoasemaverkostosta valtion omistamana osakeyhtiönä ja varmistetaan sitten yhtiöoikeudelliset kysymykset yhtiöjärjestyksen määräyksillä, niin kyllä lainsäädäntö tietysti tiukasti sitoo yhtiön strategisesti ja myös sitten erityisyhtiöluonteisesti tämän omistajan tahtotilan toteuttamiseen.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ed. Seurujärvi hyvin kuvasi tämän tilanteen, osakeyhtiön kanssa toimittaessa on oltava tarkkana, että yhtiöjärjestykset ja siihen kuuluvat pykälät ovat oikein, niin että pystytään turvaamaan Suomessa erinomaisen korkeatasoiset lentokenttäpalvelut koko Suomen alueella.

Ottaen huomioon Suomen pitkät välimatkat, lentokenttien olemassaolo ja lentoliikenne on hyvin monelle yritykselle ihan välttämätön palvelumuoto. Nimittäin Joensuunkin kaltainen kaupunki, joka ei ole kuin vajaan 500 kilometrin päässä Helsingistä, tarvitsee välttämättä lentoyhteyden, vaikka sinne parhaillaan ... Toivon mukaan VR ja Ratahallintokeskus ja nimenomaan Suomen eduskunta tässä asiassa kantavat vastuunsa ja eduskunta myöntää rahoja, että se nopea itärata saadaan kuntoon.

Mutta on aivan yhtä välttämätöntä, että Joensuun lentoyhteydet Helsinkiin säilyvät, koska yritysmaailma tarvitsee nopean yhteyden Joensuu—Helsinki ja sieltä sitten jatkolennot maailmalle, koska meillä on esimerkiksi yliopisto, joka on erittäin kansainvälinen. Meillä on monia suuria yhtiöitä, jotka tarvitsevat lentoyhteyden, ja siellä vierailee monien yhteistyökumppanien asiantuntijoita ympäri maailmaa. Tämä lentoyhteys on aivan välttämätön.

Tässä valtiovallan on kannettava vastuu, ja kaikki tällaiset peruspalvelut on säilytettävä, olkoon mistä tahansa liikennemuodosta kyse, koska jos halutaan maata kehittää ja työpaikkoja säilyttää, niin liikenneyhteyksien ylläpito on valtion vastuulla ja se vastuu on kannettava ja yhteydet on pidettävä kunnossa.