Merikukka Forsius /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Monikkoperheeksi voidaan määritellä perhe, jonka äidillä on niin sanottu monisikiöinen raskaus, josta perheeseen syntyy kaksoset, kolmoset tai sitä suurempi määrä lapsia. Kaikkiaan Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta, joista kaksosia syntyy 950 perheeseen, kolmosia noin 17 perheeseen, nelosia syntyy harvemmin.

Monikkolapsiperheen tilanne eroaa tavallisen monilapsisen perheen tilanteesta, sillä samaan aikaan syntyvät lapset tuovat mukanaan monenlaisia käytännön ongelmia. Arki ensimmäisen vuoden aikana on osoittautunut vaativaksi ja raskaaksi perheen huoltajille. Kaksi tai kolme samanaikaisesti syntyvää vauvaa lisää hoitotyötä merkittävästi verrattuna sellaisiin perheisiin, joihin syntyy ainoastaan yksi vauva.

Monikkoperheiden tilannetta ei oteta huomioon lapsiperheiden tukijärjestelmissä. Tällä hetkellä yhteiskunta on ottanut huomioon monikkojen syntymän äitiysrahan määrässä siten, että äitiysrahakautta on pidennetty kaksosista 60 arkipäivällä ja kolmosista 120 arkipäivällä. Sen sijaan isyysloma on monikkojen synnyttyä saman pituinen kuin yhden lapsen synnyttyä, vaikka kaksi tai kolme samanaikaisesti syntyvää vauvaa lisää hoitotyötä merkittävästi verrattuna sellaisiin perheisiin, joihin syntyy ainoastaan yksi vauva.

Nykyisen lain mukaan isällä on oikeus yhteensä 18 arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Tässä lakialoitteessa esitetään muutettavaksi sairausvakuutuslakia siten, että isyysrahaa maksettaisiin vähintään 6:lta ja enintään 12 arkipäivältä jokaista saman raskauden toista tai useampaa lasta kohden äitiysrahakaudella.

Usein nämä lapset syntyvät keskosina, jolloin he tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa vielä kotiin päästyäänkin, eikä vauvoilla ole saman kaltaista päivä- ja yörytmiä kuin aikuisella. Synnytyksen jälkeinen masennus ja väsyminen uhkaa usein äitiä, joka joutuu selviytymään arjestaan pääsääntöisesti yksin isän palattua töihin lyhyen isyysloman jälkeen. Kunnallista kodinhoitajaa ei tällä hetkellä saa, ellei perheessä ole jo muitakin vaikeuksia, kuten esimerkiksi alkoholismia tai väkivaltaa.

Monikkoperheen hyvinvoinnin kannalta olisi siis tärkeää, että myös isä voisi osallistua perheen hoitamiseen nykyistä pidemmän ajanjakson etenkin lasten syntymää seuraavan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Nykylainsäädännön mukaan tämä ei ole mahdollista, sillä monikkoperheen isällä on oikeus ainoastaan saman pituiseen isyyslomaan kuin sellaisella isällä, jolle syntyy vain yksi lapsi.

Myös kotihoidon tuen riittämättömyys on osoittautunut monikkoperheissä ongelmaksi. Nykyisellään tukea maksetaan 1 500 markkaa yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja seuraavista alle kolmevuotiaista lapsista maksetaan 500 markkaa. Samalla kun hallitus tekee selvitystä isyysloman pidennysmahdollisuudesta, olisi tarpeellista selvittää, kuinka lapsiperheiden tukijärjestelmillä parannettaisiin monikkoperheiden elämäntilannetta. Monikkoperheiden erityistilanteen huomioon ottaminen tukisi myös työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista, joka on eräs hallitusohjelman tavoite.

Arvoisa rou ... herra puhemies! — Tämä on aina niin yllättävää, kun puhemies vaihtuu. — Kyse on pienestä erityisryhmästä, jonka tarpeiden huomioon ottaminen edistäisi lasten ja perheiden hyvinvointia. Isyyslomaoikeuden saaminen lapsikohtaiseksi voidaan siten nähdä myös tärkeänä ongelmia ennalta ehkäisevänä työnä. Se tukisi myös hallituksen tavoitetta edistää sellaisia olosuhteita, joilla tuetaan vastuullista vanhemmuutta ja turvallista kasvuympäristöä.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että isälle on hyvin kasvattavaa vaihtaa vaippoja ja huolehtia siitä, miten lapsi kasvaa ensimmäisinä päivinä, viikkoina ja kuukausina. Totuus kuitenkin on se, että tänäkin päivänä, kun isyyslomaa on mahdollista käyttää, isät eivät kuitenkaan käytä sitä kovinkaan paljon. En näekään kovinkaan suurena voittona tai tarpeena pidentää isyysrahakautta, oikeutta isyyslomaan, vaan tärkeämpää on saada isät käyttämään nyt jo lain sallimaa isyyslomaa eli tehdä se suosituksi, että isät ottavat vapaata keskittyäkseen alkuvaiheessa lastenhoitoon.

Aloite on erittäin hyvä, tavoite on erittäin hyvä, mutta kyse on kai siitä, että kulttuuria isien kohdalla pitää muuttaa siten, että isyysloman pitäminen on tärkeä asia ja erittäin hyväksyttävää.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Itse myöskin lämpimästi kannatan ed. Merikukka Forsiuksen tekemään lakialoitetta, mutta olen ed. Lehtimäen kanssa kyllä vähän samoilla linjoilla. Mitä on lukenut erilaista tietoa isyyslomista ja niiden pitämisestä, niin kauhean moni isä loppuviimeksi ei käytä sitä mahdollisuutta. Ehkä pitäisi lähteä liikkeelle siitä päästä, että kannustettaisiin isiä käyttämään isyyslomia ja mahdollisuutta olla lasten kanssa kotona pidemmän aikaa.

Todellakin sosiaali- ja terveysministeriössähän parhaillaan istuu työryhmä, joka tutkii työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Minun mielestäni tämä on kyllä asia, joka kuuluu myöskin sen työryhmän rooteliin, asia, joka pitäisi tälle työryhmälle myöskin antaa tiedoksi.

Tosi kyllä on myöskin se, että jos perheeseen syntyy useampi lapsi kerrallaan, kaksoset tai kolmoset, ja jos sattuu vielä sillä tavalla, että lasten rytmi on erilainen, niin varmasti se on aikamoinen muutos perheen arkeen.

Mutta todellakin lähtisin ed. Lehtimäen kanssa siinä mielessä samalla linjalle, että ensin pitäisi kannustaa isiä käyttämään isyyslomia ja mahdollisuutta siihen.

Merikukka  Forsius  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut vähän oikaista edustajien Lehtimäen ja Tiuran puheenvuoroja. En ehdota tässä varsinaisen isyysloman pidentämistä, vaan tämä on erikoistilanne silloin, kun perheeseen syntyy kaksi tai useampia lapsia.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ed. Forsius totesi, tässä sekoitetaan kaksi asiaa. Monikkoperheet ovat ihan eri juttuja. Niin kuin aloitteen perusteluissakin todetaan, kun perheeseen syntyy useampi lapsi, on luonnollista, että silloin tarvitaan hoitoa enemmän. Se vetää kyllä pinnan tiukalle varmasti, koska ruoanpyytäjiä on samanaikaisesti useampi.

Itsekin tein tästä kirjallisen kysymyksen vuosi sitten. Silloin ministeri muistaakseni mainitsi jonkin työryhmän, että tämmöistä siellä pohditaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Toivon mukaan nyt ed. Forsiuksen aloite menee eteenpäin. Toivoisi, että tässä tapahtuisi näinpäin. Emme me voi kaikkia isiä tietysti pakottaa isyyslomalle, mutta erityisesti monikkoperheissä toivoisi, että isät jäisivät jelppaamaan äitiä, koska se työ, mikä siinä tulee olemaan, on aika kovaa. Ainakin kaksi on jo paljon, mutta kun syntyy kolme tai neljä, niin sitten onkin jo varmaan aikamoinen vipinä.

Petri Neittaanmäki /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ed. Merikukka Forsius on tehnyt erinomaisen hyvän lakialoitteen. Isyyslomahan muuttuu tämän vuoden lokakuun alusta siten, että se on 18 arkipäivää, jonka voi pitää 1—4 jaksossa siten, että sen voi vapaasti käyttää äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana, kun nykyisessä lainsäädännössä on ollut tässä suhteessa rajoituksia. Mutta se ei toki ratkaise sitä ongelmaa, jos lapsia sattuu tulemaan useampia kerralla. Tietenkin tuo työ on moninkertainen, ja siinä mielessä on erinomaisen tärkeää, että jos kaksikin lasta tulee, saisi sitten kaksi kertaa isyysloma-ajan käyttää. Vastaavasti jos useampia lapsia tulee, sitten useampikertaisesti. Tässä mielessä mielestäni ed. Forsiuksen aloite puoltaa oikein hyvin paikkaansa, ja toivon, että se saa myös myönteisen käsittelyn valiokuntakäsittelyn yhteydessä.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aloite on järkevä, ja edellisellä kaudella olen ihan samanlaisen lakialoitteen tehnyt. Voin lohduttaa ed. Forsiusta, että ei kannata pahoittaa mieltä, jos aloite ei tälläkään kerralla mene läpi. Tämä on ihan vakava ongelma ja se on ongelma siinä mielessä, että — tässä nyt sekoitetaan isyysloma tähän, sinänsä hyvä asia — monikkoperheellä on hyvin paljon monenlaisia muita asioita, jotka tavallaan nakertavat sitä täydellistä perheonnea, jos neljäkin lasta syntyy perheeseen. Heillä varmasti on päivähoidon kanssa tai kotiavun kanssa sellaisia asioita, että jos kunta ei ole aktiivisesti mukana, niin se on todella ongelma.

Muistan vain, kun teimme toisenlaisen lakiesityksen, joka koski vanhempainlomakauden jatkamista keskosen syntyessä perheeseen. Se meni täällä läpi seuraava puoli vuotta sen jälkeen. Sehän on näin, että monikkoperheessä usein käy niin, että myöskin keskosia sitten syntyy, jos on monikkoraskaus. Tietysti sitä kautta autettiin tätä asiaa. Mutta tämä on varmasti aika paljon kuntien asia, että kunnat auttavat silloin, kun syntyy kolme tai neljä lasta yhtä aikaa perheeseen, ja muutenkin kuin niin, että käydään paikallisiin sanomiin valokuvaamassa, miltä näyttää neljä lasta yhtäaikaa.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Forsiuksen aloite on hyvä ja kannatettava. Mutta syy, miksi pyysin puheenvuoron, oli se, tunnustan suoraan, että provosoiduin pikkuisen näille isyyslomasyrjäpoluille ja haluaisin tuoda esiin sen tosiasian, että kenties näiden isyyslomien käyttämättä jättämiseen ei ole syynä yksinomaan isien haluttomuus olla lapsen ja perheensä kanssa, vaan tämän päivän työelämän rankat realiteetit. Viittaan tässä selvitykseen, jonka mukaan suurimman osan tämän päivän ylitöistä tekevät pienten lasten isät. Eli asennemuutos työpaikoilla olisi erittäin hyvä ja sen asian myöntäminen, että tämän päivän vanhemmilla on muitakin tärkeitä vastuita kuin työ.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Forsiuksen aloite on erittäin hyvä ja kannatettava. Olen myös kuullut hyvin paljon niitä perusteluita, mitä monikkoperheillä on. Tässä lakialoitteessa niitä on hyvin esitetty, koska perheessähän ei ole pelkästään aineellisia tarpeita, kun ei voida kierrättää vaatteita niin paljon, vaan tilanne on hyvin erilainen kuin yhden lapsen syntyessä, se todellisuus ... (Ed. Kokkonen: Nyt puhuu asiantuntija!) — Niin, itselläni on kaksoset, joten tiedän, ja on myös kolme muuta lasta.

Olen siis kannattamassa tätä ja olen itsekin tehnyt tästä aloitteen. Niin kuin ed. Irja Tulonenkin toi esille, on näitä aloitteita tehty aikaisemminkin, mutta myönteistä vastakaikua ei ole syntynyt. Minä vain toivoisin, että asia nousisi esille. Se on hyvin pienestä kiinni, millä voidaan saada hyvinvointia näihin perheisiin ja sellaista, että he olisivat tasaveroisia muiden perheiden kanssa. Tämä on todella kannatettava. Sitten on erikseen tietysti, miten kunnat hoitavat nämä päivähoitokysymykset ynnä muut, mitä he sitten tarvitsevat.