Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus tulee aina vähän myöhään, jos niin voidaan sanoa, mutta se on kuitenkin joka tapauksessa erittäin tärkeä asiakirja.

Kuten tästä mietinnöstä käy ilmi, me järjestimme erikseen tämän pankkivaltuuston kertomuksen yhteydessä julkisen kuulemistilaisuuden, jossa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen olivat paikalla ja kertoivat siitä tilanteesta, mikä syyskuun alkupuolella eduskunnan aloittaessa työnsä oli maailmanlaajuisesti Euroopassa ja mikä oli Suomessa ja mikä on Suomen pankkien ja vakuutuslaitosten tilanne.

Kansanedustajille tämä on sikäli tärkeä asia, että mehän olemme nyt tavallaan näiden pankkien ja vakuutusyhtiöitten eräänlaisessa yhtiökokouksessa, jossa on esillä pankkivaltuuston kertomus, joka elin valvoo tätä Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin arkipäivää. Se arkipäivähän on sujunut tähän asti suhteellisen hyvin Suomessa verrattuna moniin muihin Euroopankin maihin, puhumattakaan sitten Yhdysvalloista tai eräistä Aasiankin pankeista.

Kiitoksia, puhemies. Pankki- ja vakuutusasiat ovat tärkeitä. — Tämän takia tämä julkinen kuulemistilaisuus ja myös tämä tilaisuus, joka varmasti nyt sitten, kun aikaa on niin vähän, tulee jatkumaan, on erittäin tärkeä.

Miten sitten Suomessa pankkien ja vakuutuslaitosten osalta voidaan tätä tarkastustoimintaa tehdä, ja mikä siinä on se eduskunnan rooli? Me olemme talousvaliokunnassa jo pidemmän aikaa kiinnittäneet erityistä huomiota kaikkienkin talouteen liittyvien esitysten käsittelyssä siihen, mitkä ovat ne riippumattomat asiantuntijat, jotka eivät ole asianosaisia, ovat ne sitten pankkia tai vakuutuslaitoksia koskevia kysymyksiä, mitkä ovat ne, jotka voisivat tuoda vaihtoehdon ja myös sitten analysoida sitä, mitä on käytännössä tehty. Tämän asian yhteydessä näitä henkilöitä ovat olleet kauppakorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Svenska handelshögskolanin edustajat. Tässä mielessä on koetettu haastaa myös tiede- ja yliopistomaailmaa mukaan siihen, mitkä ovat vaihtoehdot, ettei ole sellainen vaihtoehdottomuuden tila, joka helposti tulee tällaisissa isoissa murroksissa.

Näissä valiokunnan kannanotoissa on ensinnäkin todettu se, että ainakin tällä hetkellä useista muista maista poiketen Suomessa toimiluvan saaneet pankit eivät ole joutuneet turvautumaan julkiseen tukeen. Tämä 4 miljardin mahdollistava pankkien pääomatukilakihan on eduskunnassa talousvaliokunnassa edelleen kesken sen takia, että se odotti Euroopan unionin komission päätöstä siitä, onko tämä hallituksen esittämä linja näissä asioissa oikea.

Finanssivalvonnan talousvaliokunnalle antaman tiedon mukaan sillä on jatkuvat yhteydet valvottaviin ja muun muassa raportointi on tihentynyt kuukausittaiseksi. Tarkastusten painopiste on riskienhallinnan toimivuudessa. Riskienkantokyvyn arvioimiseksi tehdään säännöllisesti stressitestejä. Me olemme valiokunnassa kysymyksillä ja muilla koettaneet koko ajan tuoda esille huolen siitä, onko tämä valvonta todella käytännössä sellaista, että tiedetään, mitä todella tapahtuu, ja eräänä tärkeänä asiana siinä on se, että Suomen pankeista 60 prosenttia on ulkomaalaisessa omistuksessa. Verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, Ruotsiin esimerkiksi, jossa ruotsalaiset omistavat pankeista 90 prosenttia, lähtökohta on monissa asioissa ihan toisentyyppinen, kuten on Danske Bankin ja sitten myös Nordean osalta. Vaikka Sammolla on omistusosuutta nyt jo ehkä enemmän kuin Ruotsin valtiolla, niin kuitenkin Nordean pääkonttori on Tukholmassa, ja Danske Bankin osalta se on Kööpenhaminassa.

Tämän valvonnan osalta olemme tähän koko ajan kiinnittäneet huomiota, mutta vastaus on sellainen kuin tähän valiokunnan mietintöön on tällä kertaa kirjoitettu: "Talousvaliokunta korostaa, että Finanssivalvonnan tulee seurata tiiviisti finanssisektorin tilaa ja puuttua ajoissa havaitsemiinsa ongelmiin. Rahoitusjärjestelmän vakaa toimivuus on välttämätöntä. Sen pettämisellä olisi kohtalokkaita seurauksia reaalitaloudelle. On tärkeää, että talousvaliokunnalle annetaan tarvittavat tiedot ja että valiokunta pidetään ajan tasalla." Tämä on sellainen asia, jota talousvaliokunnassa on jonkun verran jouduttu Finanssivalvonnan osalta patistamaan, esimerkiksi kysymys siitä, kuinka paljon Suomessa on vakuudettomia luottoja. Voidaan sanoa, että mitä suurempi yritys, sitä varmempaa on se, että sillä ei ole vakuuksia. Tämä tietysti on asia, jota on seurattava, koska tapahtumat ovat osoittaneet, että niin suurta yritystä ei olekaan, etteikö se voisi käytännössä mennä konkurssiin, jos sellainen tilanne tulee, niin kuin Yhdysvalloissa valitettavasti vuosi sitten tuli.

Sitten eräänä tärkeänä asiana tässä on tuotu esille pankkimaksut. Viime eduskuntahan ed. Gustafssonin lakialoitteen pohjalta päätti muuttaa asianomaista lakia sillä tavoin, että vielä tiukempi olisi se säännös, jolla seurattaisiin silloin erityisesti silmätikkuina olleita tiskeiltä tapahtuvia pankkipalvelumaksuja. Mutta pankeissahan on kymmeniä muita maksuja, jotka ovat monesti paljon arvokkaampia, esimerkiksi lainanhoitoon tai lainan ottamiseen liittyviä maksuja, ja verkkopalvelutkin ja pankkiautomaatit ovat jo tulleet entistä enemmän maksullisiksi. Kun kerroin on miljoonissa tai sadoissa miljoonissa vuositasolla, niin silloin ymmärtää, kuinka paljon siitä nolla pilkku jotain tai yhdestä eurosta käytännössä tulee, ja pankit ovat päättäneet tämän ottaa myös omaksi tavakseen rahoittaa.

Vertailussa, mikä Euroopan unionin taholla on tehty, on käyty kaikki EU:n 27 maata ja niitten pankkeja läpi, ja siitä todetaan: "- - käyttötileistä perittävät maksut ovat usein epäselviä ja verkossa annettavat hintatiedot ovat puutteellisia. Tutkimuksen tekijöille lisätietojen saanti pankeista oli hankalaa. Tilinomistajilta perittävät kustannukset vaihtelevat Italian 253 eurosta Bulgarian 27 euroon. Tilejä paljon käyttäviltä peritään enimmillään Italiassa 831 euroa ja vähimmillään Bulgariassa 27 euroa. Suomessa keskimääräinen maksu on 104 euroa, joka on keskitasoa korkeampi".

Tilanne on tämä, vaikka eduskunta viime kaudella edellytti, että se ei ole tämä, ja tämä on nyt yksi pankkivaltuuston tärkeistä asioista. Silloin edellytettiin sitä, että jokaisessa kertomuksessa tämä asia tuodaan esille ja sitä seurataan, ja tämä on nimenomaan nyt pankkivaltuuston mutta viime kädessä aina tämän eduskunnan täysistuntosalin asia, miten nämä asiat Suomessa käytännössä ovat. Siinä ei voi mennä nyt jonkun ulkopuolisen elimen selän taakse, vaan se on Suomen eduskunnan asia.

Ihan lopuksi tuon esille sitten tämän laajemman finanssivalvontajärjestelmän. Sehän on ollut meillä Euroopan unionin asioina esillä talousvaliokunnassa ja sitten sen seurauksena suuressa valiokunnassa. Nyt tämä laaja elin, joka tullaan käytännössä perustamaan, on tietysti askel eteenpäin, mutta laajuudessaan ja siksi, että valvonta viime kädessä on kunkin kansallisvaltion käsissä, sekään ei tule tätä kokonaisuutta ratkaisemaan. Se, mikä tässä on tärkeätä huomata, on se, että Suomessa vakuutusyhtiöiden eli finanssitavaratalojen kokonaisuus kuuluu valvonnan piiriin, mutta esimerkiksi missään muussa Euroopan maassa näin ei ole, vakuutuslaitokset ovat ulkopuolella, ja siinä ohessa, voi sanoa, yleensä puolet on ulkopuolella jo ihan lähtökohtaisesti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitänkin erityistä huomiota tähän viimeksi mainittuun asiaan elikkä Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisasiaan. Sehän tässä suurella tohinalla päätettiin perustaa sen takia, että rahoitusjärjestelmäriskit ovat kasvaneet huikeaan luokkaan eivätkä viimeaikaiset rahoitusmaailman tapahtumat ole suinkaan tätä riskiä alentaneet vaan pikemminkin merkittävästi lisänneet.

Mutta kiinnitän aivan erikoisesti huomiota siihen, minkälaista tämä suomen kieli nykyisin näissä asioissa on viestinnällisesti. Kun firma menee konkurssiin, niin se on "haasteellisessa tilassa". No niin varmasti on, kyllä. Ja kun perustetaan tämmöinen järjestelmäriskikomitea, niin meidän kunnianarvoisa eduskunnan talousvaliokuntamme ilmoittaa, että ihan kannatettava juttu mutta "haasteellista" tämä on.

Nyt tähän on hyvin merkittävää verrata sitä, mitä arvoisa valiokunnan puheenjohtaja pöntöstä juuri äsken totesi. Hän viittasi ilmeisesti näillä sanonnoillaan juuri siihen, että ei nyt ihan ole ehkä kohdallaan tämä homma, tämä suunnitelma, tätä ei ole loppuun saakka mietitty, ja se on sitä paitsi vielä rakenteellisesti totaalisesti torso sen takia, että siitä rahoituspuolesta vaan se toinen puoli on mukana ja toinen puoli, vakuutuspuoli, on ulkopuolella.

Elikkä siis toisin sanoen ei sanota yhtään mitään, ja senkään jälkeen ei sanota yhtään mitään, kun koko eurooppalainen media on ollut niin kriittinen kuin olla voi siitä, miksi tämä hanke on niin puutteellinen rakenteeltaan kuin se on.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota. Kuten tässä talousvaliokunnan mietinnössä tuodaan esille, talousvaliokunnan lausunnossa 24 on tämä asia nimenomaan käsitelty. Siinä on tuotu tämä vakuutuspuoli mukaan.

Olen kaikissa niissä eurooppalaisissa kokouksissa, missä olen ollut paikalla, tämän sanonut, ja kaikki nyökyttelevät päätään, että näin pitäisi tehdä, muun muassa Prahassa tämän nykyisen puheenjohtajamaan Ruotsin edustajat, mutta epäilenpä ettei Ruotsikaan ole näin tehnyt. Ruotsihan on yksi niitä, kun nämä pankit ovat omissa käsissä, niin ei kovin paljon käytännössä niitä tehotoimia ole. Sama koskee Saksaa, sama koskee Ranskaa, ja me olemme tässä nyt aika tavalla avainasemassa.

Onneksi, voi sanoa, meidän nykyisenkin hallituksemme ministerit tässä asiassa ovat jonkin verran olleet terhakkaampia kuin monissa muissa asioissa. Mutta tämä vakuutuspuoli ei ole tullut Kataisenkaan esityksissä sillä tavoin esille, että olisi voinut sanoa, että Suomi esittää, että Finanssivalvonnan esimerkkiä noudattaen vakuutuspuoli olisi mukana.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edellä tuli varsin olennainen lähtökohta esille, mitenkä Suomi on erityisessä asemassa — meidän pankkiemme ulkomainen omistus on todella 60 prosentin tasolla — ja millä tavalla tämä finanssivalvontakysymys onnistutaan ratkaisemaan.

Liikaa ei korosteta sitä, mikä on veroparatiisien merkitys. Niitä on Euroopan unionin sisällä, niitä on eri puolilla maailmaa. Nyt me hyvin helposti jäämme tarkastelemaan ainoastaan sitä, miten tämä koskettaa pankkijärjestelmien toimintaa ja toimivuutta. Äärimmäisen tärkeää on se, että kun Suomesta liputetaan teollisuutta ulos, osittain nämäkin ulosliputukset ovat sidoksissa siihen, millä tavalla pääomamarkkinat on järjestetty. Käytän esimerkkinä Uruguayta, joka on metsäteollisuuden yksi siirtymäkohde. Siellä käytännöt sekä verotuksen että rahoitusvalvonnan osalta ovat aika lailla toista maata kuin ne ovat meillä Suomessa.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tästä finanssikriisistä voisi oppia sen, että kun pankkien välinen luotonanto häiriintyy, niin rahoitusmarkkinoilla häiriö leviää nopeasti ja saavuttaa aika nopeasti myös kansantalouden kannalta kriittisen tason. Olisi olennaista, että lainsäädäntö olisi valmisteltu etukäteen tällaisten tilanteiden osalta, tekisi mieli väittää, globaalisti, mutta myös kansallisesti tarvittavat elvytystoimenpiteet olisivat seuraavalla kerralla huomattavasti pidemmälle valmisteltuja. Nyt näytti myös siltä, että se informaatio, joka oli, oli pääsääntöisesti kuukauden tai kaksi myöhässä. Normaalissa taloudellisessa kehityksessä se riittää, mutta tällaisessa tilanteessa se on liian jälkijättöistä.

Matti  Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kriisi on aiheutunut pitkälti pankkien ansiosta niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Luulisi, että nyt tämmöisen kriisin jälkeen ruvettaisiin pankkeja vähän valvomaan ja vahtimaan, mutta tämmöiseen ei näy nyt Euroopassa olevan kovin isoa tarvetta. Niin kuin täällä on todettu, suuret maat omistavat omat pankkinsa eivätkä ne halua sinne muita syynäämään eikä stressitestejä tekemään. Tässä on nyt ongelmana tämä. Suomen pitäisi siinä olla hyvin aktiivinen, että tällainen järjestelmä voitaisiin luoda.

Samoiten on asianlaita, kun Suomi on myynyt pankkinsa pois. Täällä on Osuuspankki ainoa suomalainen pankki. Se, että suomalainen Finanssivalvonta voisi esimerkiksi näitä emoyhtiöitä Tanskassa ja Ruotsissa vahtia ja saada sieltä tietoja, ei nyt ole mahdollista, ja se on vaan niiden hyväntahtoisuuden varassa, mitä ne kertovat siitä, miten siellä emot pärjäävät. Tyttären osalta tietoja saadaan täältä, mutta sehän nyt ei piisaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä säätelemättömän kapitalismin ja finanssikriisin tilanteessa kyllä syylliset ovat kotouttaneet voittonsa, mutta sadat miljoonat syyttömät maksavat tässä talous- ja työttömyyskriisissä. Se tietysti on kansainvälisen rahajärjestelmän valvonnan ja EU:n aktiivisuuden varassa nyt, mutta myös Suomessa on syytä mennä peilin eteen. Valtiovarainvaliokunnassakin kiinnitimme huomiota siihen, että Finanssivalvonnan voimavaroja ei tässä uudistuksessa ole lisätty. Tämä on asia, joka on edelleen pidettävä esillä.

Toinen kysymys on myös suomalaisen pankin määritelmä, jota edellytettiin valtiovarainvaliokunnankin käsittelyssä sosialidemokraattien taholta viime talvena. Sanottiin ensin, että VM ja Suomen Pankki selvittävät sitä työryhmässä, sitten odotettiin yhteispohjoismaista käytäntöä. Näissä suhteissa ei ole nyt tapahtunut mitään. Kyllä Finanssivalvonnan voimavarat sekä myöskin nämä kriteerit on myös meillä, ennen kuin mennään Eurooppaan opettamaan, vielä käytävä läpi.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitä ed. Lehti tuossa aiemmin sanoi, niin sieltähän tämä itse asiassa kaikki lähtee. Nämä reaalitalouden riskit kyllä konkretisoituvat äärettömän nopeasti tässä järjestelmässä, jossa me elämme tänä päivänä. Eihän sille järjestelmälle sinänsä varmasti ole vaihtoehtoa. Jos rahoitusjärjestelmän toimivuutta katsotaan lyhyellä tai pitemmälläkin aikajänteellä taaksepäin, niin kyllä me pystymme hahmottamaan, mitä siellä on tapahtunut, mutta miten pystytään toimimaan, jotta tällaista ei tapahtuisi tulevaisuudessa, kait on se ison luokan kysymys.

Tänä päivänä vaihtoehtoja ei varmasti ole mitään muita kuin kansainvälinen toiminta. Ei siinä enää mikään kansallinen maa pysty toimimaan, niin kuin tässä aiemmin on todettu. Omistukset ovat menneet ristiin, riskit realisoituvat Amerikasta Suomeen äärettömän nopeasti.

Ehkä sellainen asia, joka on tässä kansallisessakin keskustelussa jäänyt vähemmälle, on tämä kansalaisten asema. Meillä tänä päivänä yksittäinen kansalainen, varsinkin nuoret ihmiset, on 25—30 vuoden asuntolainojen kanssa tekemisissä, jolloin riskitaso on kyllä huomattavan suuri.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pulliainen arvosteli talousvaliokunnan mietintöä ja varsinkin järjestelmäriskikomiteaa koskevaa lausuntoa, joka on nyt käsiteltävänä olevan asian mietinnön lopussa otettu esille. Ed. Pulliainen jätti lukematta viimeisen kappaleen, joka on erittäin tärkeä talousvaliokunnan kannanottona. Ei valiokunta niin hirveän innostunut ehkä ollut tästä järjestelmäriskikomiteasta, se on tavattoman raskas ja suuri systeemi; enemmän ehkä olimme ed. Pulliaisenkin tukeman hallituksen pääministerin linjalla, kun hän on korostanut sitä, että valvontaa kansallisesti pitää tehostaa ja valvojien kansainvälistä, yli rajojen menevää yhteistyötä voimakkaasti kehittää eikä niinkään rakentaa uusia keskitettyjä järjestelmiä. Eli tässä suhteessa uskon, että ed. Pulliainenkin on tällä linjalla.

Sen lisäksi totean, että tämä järjestelmäriskikomiteakin on saamassa rinnalleen toisenkin järjestelmän, niin että ei tässä mennä ihan niin yksioikoisesti kuin millaisen kuvan tästä ehkä sai.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että pankkien asiakkaiden lainanhoitovaikeuksien odotetaan kasvavan, kun työttömyys kasvaa ja konkurssit lisääntyvät. Tämä vakava uhkakuva on perusteltu, ja siihen tulee varautua. Meillä on huonot kokemukset 1990-luvun lamasta, jolloin huippukalliiden, velkarahalla ostettujen asuntojen hintataso yhtäkkiä romahti ja monet jäivät kahden asunnon loukkuun ja menettivät usein koko omaisuutensa. Seurauksena oli toivottomuutta, masennusta ja jopa itsemurhia.

Viime vuosien aikana meille on taas luotu mielikuvia siitä, kuinka taloudellinen kasvu vaan jatkuu jatkumistaan. Nyt kuitenkin olemme keskellä taantumaa ja kansalaiset elävät suuressa epävarmuudessa tulevaisuutensa suhteen. Tässä tilanteessa on hyvin perusteltua, että eri tahot ryhtyvät pikaisesti toimenpiteisiin, jotta kansainvälisen ja kotimaisen talouden ennustaminen kehittyisi nykyistä paremmaksi.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnan puheenjohtaja esitteli mietintöä, kiitos siitä! Hän totesi, että finanssitalouden vaikeudet heijastuvat reaalitalouteen. Olemme täällä jo aloittaneet puhumisen siitä, mitä ne merkitsevät ihmisten talouden kannalta. Tämä aika on todella nopeasti muuttunut. Nyt käsitellään kertomusta. Talousvaliokunta käsittelee vuoden 2008 pankkivaltuuston kertomusta ja me nyt sitä mietintöä. Vaikka talousvaliokunta olisi juossut, se olisi kuitenkin pysynyt samalla paikallaan, niin nopeasti tilanne muuttuu. Tämän hetken tilanne on se, että työttömyys tulee lisääntymään ja nimenomaan ihmisten peruspalvelut tulevat vähenemään. Peruspalveluongelma on kunnissa, ja siihen nyt tämä pankkien huolehtiminen ei ole heijastunut, eikä se riitä. Tässä hallitukselle lisää tekoja, niitä puuttuu.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula jo ed. Kankaanniemelle vastasikin ihan olennaisen pointsin tästä kansainvälisestä puolesta, nimittäin sen, että tämä veroparatiisihomma on menossa tällä hetkellä ihan poskelleen. Presidentti Sarkozy kiinnitti siihen aivan oikein huomiota sen takia, että Oecd-sopimus, jonka piti olla hirmuisen hieno sopimus, onkin muuttumassa sopimukseksi vain siitä, että niitä pankkitilitietoja saa silloin, kun epäilee vahvasta verorikollisuudesta, mutta ei yleisemmin. Siis pankkisalaisuus säilyy ja veroparatiisit saavat mellastaa ihan mitenkä vaan. Tämän takia tämä järjestelmäriskikomitea on enemmän kuin paikallaan ja tarpeen, ja silloin sen pitää olla myöskin vakuutuspuolen kanssa mukana, niin kuin täällä on todettukin.