Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ulkomaalaislaiksi on työelämän näkökulmasta mielenkiintoinen. Suomessa ongelmaksi on noussut harmaan työvoiman käyttö työpaikoilla. Usein nämä henkilöt ovat ulkomaalaisia. Harmaa talous ei ole heidän etunsa, koska he tekevät usein raskasta työtä alipalkalla. Se ei ole myöskään muitten työntekijöiden etu eikä varsinkaan yhteiskunnan etu, koska verotulot jäävät valtiolta saamatta.

Työsuojelutarkastajiin ollaan ulottamassa oikeutta valvoa, että kaikki tekevät työtä samoilla työehdoilla ja työsuojelusäännöillä. Tällä hetkellä Suomessa on esimerkiksi rakennusalalla noin 2 000 harmaata työntekijää. Samoin harmaata työvoimaa on paljon palvelualoilla, etenkin ravintoloissa. Valvonnalla ja sanktioilla voidaan vähentää harmaan työvoiman määrää. On hyvä, että työsuojelutarkastajat valvovat työehtojen noudattamista ja työsuojelusäädösten toteutumista. Sama oikeus pitäisi laajentaa ammattiliittojen toimitsijoille yhdessä työsuojelutarkastajien kanssa.

Hallituksen esityksen perusteluosassa todetaan, että viranomaisvalvonta ei ole edunvalvontaa. Kyllä se niin on, että kun työehtoja ja työsuojelumääräyksiä valvotaan, silloin toteutuvat myös työntekijän perustavaa laatua olevat edut. Alan työntekijä- ja työnantajajärjestöt valvovat jäsentensä etuja ja oikeuksia työsuhteissa. Näin pitääkin olla. Sitten ovat erikseen työsuojeluviranomaiset, jotka valvovat, että työnantaja noudattaa työntekijän suojaksi säädettyjä lakeja. Itse työsuojeluvaltuutettuna pitkään toimineena tunnen tämän alan käytännön kautta. Niihin tehtäviin voi hyvin sisällyttää myös työsuhde- ja työlupavalvontaa, koska ne asiat liittyvät läheisesti työsuojeluvalvontaan.

EU:n laajentumisen myötä näistä asioista on pidettävä entistä enemmän huolta. Työehtojen ja työsuojelun valvontaan tulee kohdistumaan jatkuvasti uudenlaisia haasteita entisten paineitten lisäksi. On hyvä, että ulkomaalaiset saavat Suomessa työtä, mutta heidän on tehtävä työtä samoilla työehdoilla ja samoilla säännöillä kuin suomalaistenkin työntekijöiden. Suomi on kiinni kansainvälisissä sopimuksissa, ja samalla sen on noudatettava kansallista lainsäädäntöä. Suomea sitoo Euroopan yhteisön syrjintää koskeva normisto. Kansalaisuuteen perustuvasta syrjintäkiellosta on perussääntö EU:n perustamissopimuksen 12 artiklassa. Samoin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa on määräykset ammatillisesta vapaudesta ja oikeudesta tehdä työtä, syrjintäkiellosta ja liikkumis- ja oleskeluvapaudesta.

Hallituksen esityksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on tehostaa työehtojen valvontaa erityisesti ulkomaalaisen työvoiman osalta. Tämä on kannatettava tavoite varsinkin, kun tarkoitus toteutetaan niin, että siitä ei aiheudu kustannuksia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas kiinnitti tärkeään asiaan huomiota, nimenomaan siihen, mitä merkitsee alipalkattu vierastyövoima, ulkomaalaistyövoima, tällä hetkellä esimerkiksi EU:n alueella. Espanjassa, Portugalissa, Italiassakin ja Ranskassa se on ihan keskeinen työvoima, Saksassa se oli sitä, etenkin turkkilaiset, 60- ja 70-luvulla. Mutta mitä siitä on myös seurannut, tästä harmaasta taloudesta?

Puhemies! Hyvin paljon rasismia, rasismin nousua, nimenomaan siitä lähtökohdasta, että ranskalaiset esimerkiksi ovat katsoneet, että Afrikasta tullut työvoima, joka on monesti aivan tarkoituksella houkuteltu ja tuotu Eurooppaan, vie heiltä työpaikkoja. Tämähän on se ajatus, joka on aiheuttanut rasismin nousua, ja se kokonaisuus on osa tätä harmaata taloutta. Harmaa talous, jota pyörittävät liikemiehet, harmaat eminenssit, on sitten luonut tällaisen sairauden kuin rasismi kaikkine lieveilmiöineen Eurooppaan. Näin ollen sen puolesta, että nämä harmaat alipalkatut työmarkkinat jäisivät syntymättä esimerkiksi Suomessa, on myöskin hyvää työtä rasismin ennalta ehkäisemiseksi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee rasismiin ja työrasismiin erityisesti, niin tämän asian tulkitsisin niin, että suomalainen rasismi lähtee kyllä erinomaisen pitkälti liikkeelle niistä joukoista, mitkä eivät esiinny työntekijänä eikä työnhakijana millään rintamalla, ei sen paremmin, olivatpa minkä värisiä tai minkä sukuisia kansalaisia tai kansoja tahansa. Tässä tietysti on kysymys siitä, että tämä lakiesitys on erinomaisen hyvä ja tarpeellinen siltä rintamalta katsottuna, mutta tietenkin paljonhan tässä esityksessä tuntuu vielä olevan sellaista aukkoa, mikä toivon mukaan valiokuntakäsittelyssä paranee ja parantuu erityisesti sen osalta, että täällä todetaan selkeät rangaistussäännökset syrjinnästä, syyllistämisestä ja vastaavista — "kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä" esimerkkinä ja yhtenä sanana tulee mieleen täältä.

Mutta ei ole ollenkaan otettu esille sitä, kuinka tämän ulkomaisen työvoiman hakeutuminen ja tulo Suomeen toteutuu ja käypi. Koko ulkomaalaislakiesityksessä tämä asia on jäänyt vähän liian vähälle huomiolle. Vanhan käytännön mukaan ulkomainen työnhakija on joutunut jonkun järjestelmän kautta tulemaan ja kirjautumaan tänne. Jos tämä kovin helpoksi ja pehmeäksi menee, niin voi todeta, että ulkomaalaisten verotus olisi kuitenkin suhtkoht suurta luokkaa Suomessa. Harmaan työvoiman osuus ja halu harmaaseen palkkatuloon on entistä suurempi silloin, kun tämä työvoima pystyy liikkumaan osittain villinä kirjautumatta mihinkään järjestelmään sisään. Sen osalta toivoisi, että valiokuntakäsittelyssä tämäkin asia puitaisiin vähän tarkemmin, kuinka valvonta toimisi paremmin kuin tässä esityksessä esitetään.