Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta esittää valtion ensi vuoden budjetin menoiksi ja vastaavasti tuloiksi noin 45,5 miljardia euroa. Se on reilut 8 500 euroa jokaista maamme asukasta kohden. Valiokunta lisäsi hallituksen budjettiehdotukseen ja sitä täydentävään esitykseen menoja 44,3 miljoonaa euroa. Budjetti on näin muutettuna 1,85 miljardia ylijäämäinen, joka summa käytetään velan lyhennykseen. Budjettiesitys on kaikilta osin keväällä hyväksyttyjen kehysten mukainen.

Valiokunnan esitys perustuu hallituksen esittämiin oletuksiin talouden kasvusta ja työllisyyden kehityksestä, eikä valiokunta näe perusteita niiden muuttamiselle ensi vuoden osalta. Valiokunta kuitenkin korostaa edessä olevia mittavia julkisen talouden haasteita, joita käsiteltiin juuri äsken vakausohjelman yhteydessä. Siksi en puutu tässä yhteydessä ennusteisiin enkä talouden kestävyyteen liittyviin lukuihin tämän enempää.

Yleisperusteluissaan valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Valiokunta pitää tuottavuuden parantamista perusteltuna ja välttämättömänä, kuten valtiovarainministerikin äsken puheenvuorossaan totesi. Myös numeraalisia henkilöstövähennystavoitteita tarvitaan hankkeen etenemisen turvaamiseksi. Ohjelman toteuttaminen ei saa kuitenkaan painottua vain kaavamaiseen henkilötyövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen.

Tuottavuusnäkökulmaa on laajennettava myös laatutekijöihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Esimerkiksi poliisin ja pelastustoimen kenttätehtävät vaativat riittäviä henkilövoimavaroja jatkossakin. Tuottavuusohjelma ei myöskään saa olla esteenä kehitysyhteistyövarojen järkevälle käytölle eikä heikentää yliopistokoulutuksen laatua eikä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei näilläkin aloilla tuottavuudesta pitäisi huolehtia.

Henkilöstön työtä voidaan vähentää ja helpottaa lisäämällä esimerkiksi tietotekniikkaa ja teknisten apuvälineiden käyttöä. Erityisesti valiokunta painottaa lainsäädännön arviointia työprosessien kannalta, joka voi tuoda todella merkittäviä säästöjä. Samaa ajattelua tulisi omaksua myös Valtiontalouden tarkastusviraston työssä nykyisin useimmiten lisäkontrolliin perustuvan ajattelun sijaan.

Lopputoteamuksena valiokunta katsoo, että hallitusohjelmassa sovittu 4 800 henkilön lisävähennyksen täytäntöönpano tulee aloittaa vasta vuoden 2011 jälkeen. Se on perusteltua siksi, että suuri eläköityminen kohdistuu myös noille vuosille. Toisaalta hyvä henkilöstöpolitiikka edellyttää selkeitä linjauksia ja niiden johdonmukaista toteuttamista, minkä vuoksi oli tarpeen tehdä tämä valtiovarainministeriön asiantuntijakuulemiseen perustuva linjaus. Epätietoisuus ja epävarmuus henkilökunnan kannalta on kaikkein ongelmallisinta, joten asia oli syytä ratkaista tässä yhteydessä.

Käsittelen lyhyesti myös eräitä valiokunnan tekemiä lisäyksiä.

Suurimmat menolisäykset, noin 10 miljoonaa euroa, tehtiin opetusministeriön pääluokkaan. Tulevaisuuden osaamisen vahvistamiseksi yliopiston toimintarahoja lisätään 5 miljoonalla eurolla ja miljoonalla myös niiden harjoittelukoulujen rahoitusta. Yliopistokeskuksille ja ammattikorkeakoulujen soveltavaan tutkimukseen varataan kummallekin 500 000 euroa. Sama summa on myös homekoulujen korjauksiin. Vanhojen linnojen ja Tamminiemen perusparannukseen varataan myös yhteensä 1,5 miljoonaa, ja uusia avauksia ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten ja kansalaisopistojen opintoseteliin varattavat rahat ensisijaisesti maahanmuuttajia varten. Samoin uutena avauksena on rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille ensimmäisen kerran varattu määräraha.

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi korotetaan yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettua avustusvaltuutta 2 miljoonalla eurolla nuorille kasvuhakuisille sekä Barentsin alueelle hakeutuville yrityksille. Myös työllisyysperusteista investointiavustusvaltuutta nostetaan lähes 2 miljoonalla eurolla. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi Kemera-rahoitusta lisätään 2 miljoonalla ja myös Metlan rahoitusta 1,2 miljoonalla eurolla. Energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämiseen ja tiedotukseen varataan Motivalle 500 000 euron lisärahoitus.

Sosiaali- ja terveysministeriön sektorilta mainitsen, että sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä veteraanien kuntoutusrahaa lisätään hallituksen jo lisäämän paketin ohella 3 miljoonalla eurolla. Terveyden edistämiseen sekä lastensuojelulain toimeenpanon koulutukseen varataan kumpaankin 300 000, ja uutena on perhehoitajien rekrytointikampanjaan 150 000 euroa. Lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden turvaamiseen käytetään vähintään 4 miljoonaa euroa kehittämisvaroista ja yksi miljoona lisätään lasten psykiatrisiin tutkimuksiin. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Se ei riitä!)

Kansalaisten oikeusturvan edistämistä varten poliisien toimintamäärärahoja kenttäpoliisitoimintaan lisätään 3,9 miljoonalla ja määrärahoja on varattu markkinaoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseen, oikeusministeriön lainvalmistelun vahvistamiseen ja myöskin saamelaisten kulttuurihallinnon mukaisten kielenkääntäjien palkkaamiseen koltan- ja inarinsaamen tulkkien osalta.

Infra- ja ympäristöpainotuksia ovat yksityisteiden 5 miljoonan euron lisäykset ja joukkoliikenteen 3 miljoonaa euroa sekä määrärahat saariston yhteysalusten laitureiden parantamiseen ja Käsivarren erämaalentojen uudelleen käynnistämiseen. Esityksellä turvataan myös mahdollisuudet Savonlinnan ja Varkauden lentojen turvaamiseen tulevaisuudessa.

Ympäristöä parantavia toimia ovat myös 5,5 miljoonan euron lisäpanostukset vesi- ja viemäritöihin, ja ainakin osa näistä hankkeista parantaa Itämeren tilaa, koska niitä tulee juuri näille rannikkoseuduille. Varoja lisätään myös ympäristötutkimukseen ja ympäristöjärjestöjen avustusmäärärahat palautetaan ennalleen. Paljon myös muita yksittäisiä pienempiä kohteita sisältyy, mutta niitä voitte katsoa sieltä budjettimietinnöstä. (Ed. Kallis: Oi kiitos! — Ed. Jaakonsaari: Jaloa!)

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sen jaostoja erittäin rakentavasta työskentelystä ja hyvästä yhteisymmärryksestä, joka mahdollisti budjetin syntymisen jopa hiukan arvioitua nopeammin. Myös lopputulos kestää kriittisenkin arvioinnin.

Arvoisa puhemies! Mietintöön liittyy kolme vastalausetta, jotka varmaan asianomaiset ryhmän edustajat esittelevät omissa puheenvuoroissaan.

Mika Lintilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen kakkoshallitus pääsi rakentamaan vaalikauden ensimmäistä budjettiesitystään varsin suotuisista lähtökohdista. Vanhasen ykköshallitus teki lukuisia työllisyyttä ja talouskasvua tukevia ratkaisuja. Talouskasvu on ollut vakaata. Lokakuusta 2003 kuluvan vuoden lokakuuhun maahan on syntynyt noin 160 000 uutta työpaikkaa.

Suhdannenäkymät ovat edelleen varsin hyvät, vaikka Yhdysvaltojen ja osin Euroopankin talouden ja politiikan uutiset aiheuttavat pientä epävarmuutta. Suomi on verrattain vahvassa taloudellisessa tilanteessa valmis vastaanottamaan niitä epävarmuustekijöitä, joita Yhdysvaltojen taloutta ravistelevat asuntomarkkinoiden luottokriisi, öljyn hinnan kallistuminen ja vahvistuvan euron vaikutukset talouskasvuun aiheuttavat. Työllisyys paranee edelleen, ja uusia yrityksiä on syntynyt ripeään tahtiin. Yritykset ja kuluttajat luottavat talouden hyviin näkymiin.

Talouspolitiikka on myös psykologiaa. Kansalaisten uskoa tulevaisuuteen ei ole syytä tarpeettomasti horjuttaa liian synkillä ennusteilla tai uhkauksilla tulevien vuosien menoleikkauksista.

Työllisyyden parantaminen on Vanhasen kakkoshallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite. Kuluvan vuoden aikana teemme kaikkien aikojen ennätyksen työllisten määrässä. Ja mikä parasta, tämä suotuisa kehitys näkyy koko maassa, pahimmillakin työttömyysalueilla Kainuuta ja Lappia myöten. Hyvä työllisyyskehitys on seurausta viime vuosien kasvua tukevan talous-, meno- ja veropolitiikan hoidosta sekä suotuisasta kansainvälisestä taloussuhdanteesta. Vanhasen kakkoshallitus jatkaa tällä kasvu-uralla mutta samalla huomioiden tulevaisuuden taloudelle asettamat haasteet.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että talouspolitiikan isoihin haasteisiin — ikääntymiseen, globalisaatioon ja ilmastonmuutokseen — vastataan panostamalla osaamiseen ja yrittäjyyteen sekä määrätietoiseen uudistuspolitiikkaan. Jatkossakin on pystyttävä luomaan yhä parempia edellytyksiä suomalaisten yritysten menestymiselle ja kasvulle.

Hallitus on itse näyttänyt kykyä rakenteiden uudistamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on tästä oiva esimerkki. Uusi ministeriö tulee kantamaan selkeästi kokonaisvastuun työllisyyden, yrittäjyyden, aluekehityksen ja elinkeinoelämän kehittämisen osalta.

Julkisen talouden ja valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Tuottavuusohjelmaa ei saa kuitenkaan toteuttaa kaavamaisesti vähentämällä henkilötyövuosia tai ulkoistamalla toimintoja, vaan siinä on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Tuottavuusohjelman toteuttamisessa turvataan laadukkaat julkisen hallinnon palvelut koko maassa.

Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa, että palkkaratkaisuilla on keskeinen merkitys Suomen kilpailukyvylle. Jos tulevaisuuden palkkaratkaisut ylittävät tuottavuuden kasvun ja aiheuttavat palkkainflaatiota, seuraukset saattavat olla hyvinkin kohtalokkaita kilpailukyvyllemme. Suomalaisilla yrityksillä ei ole varaa hinnoitella itseään ulos yhä kovenevilta kansainvälisiltä markkinoilta.

Työmarkkinapoliittisissa ratkaisuissa tarvitaan vastuullisuutta kaikilta osapuolilta. Työllisyyttä tukeakseen palkankorotusten on syytä pysyä kestävällä tasolla. Ratkaisuissa on huolehdittava myös siitä, että ne kaventavat naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ja edistävät samapalkkaisuuden tavoitetta. Tällaisia ratkaisuja voidaan tukea hallituksen talous- ja veropoliittisin toimin tehden ne oikea-aikaisesti ja oikein kohdennettuina.

Vanhasen kakkoshallituksen välittävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ote näkyy tulevan vuoden talousarviossa erityisesti eläkeläisten osalta. Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus. Kun tähän lisätään kuntien kalleusluokituksen poisto ja indeksitarkistukset, se tarkoittaa kolmelle neljästä eläkeläisestä noin 54 euron korotusta kansaneläkkeeseen.

Oikeudenmukaisuus toteutuu myös eläkeläisten verotuksen korjaamisessa sekä avo- ja laitoshoitoon liittyvien raja-aitojen madaltamisessa. Veteraanisukupolven kuntoutusmahdollisuuksien parantuminen ja elämäntilanteen nykyistä parempi huomioiminen on osaltaan kunnianosoitus maamme juhlavuotena juhlavuoden mahdollistaneille veteraaneille. Lapsilisien 10 euron yksinhuoltajakorotus kuukaudessa kohdentuu köyhyystutkimuksen mukaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että opintotuen kehittäminen jatkuu ensi vuoden budjetissa. Viime vaalikaudella korotettiin opiskelijoiden asumislisää ja ateriatukea sekä parannettiin opintolainojen ehtoja. Vuoden 2008 budjetissa opintoraha nousee 15 prosentilla. Kun vielä opintotukeen oikeutettavien opiskelijoiden tulorajoja korotetaan 30 prosentilla, ensi vuoden budjetti on kädenojennus myös nuoremmille ikäpolville.

Sivistyspuolueena Suomen keskusta on aina korostanut sitä, että kaikkien yliopistojen toimintaedellytyksistä on huolehdittava tasapuolisesti. Innovaatioyliopistoa ei voida perustaa muiden yliopistojen kustannuksella. Valtiovarainvaliokunnan esittämä 5 miljoonan euron määräraha on tarpeellinen lisäys yliopistojen rahoitukseen kuten myös puolen miljoonan euron lisäys yliopistokeskuksille.

Suomen koulutusjärjestelmän hyvät tulokset perustuvat suurelta osin eri puolilla Suomea annettavaan korkeatasoiseen opettajankoulutukseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että eduskunta antaa 500 000 euron lisärahoituksen harjoittelukouluille.

Maa-, metsä- ja maaseutupolitiikka muodostavat kestävän kehityksen kokonaisuuden. Perustoimintojen turvaamisen lisäksi erityispanostuksia tehdään laadukkaiden elintarvikkeiden ja puutuotteiden tuotannon kannattavuuden parantamiseen, suomalaisen ruokakulttuurin vahvistamiseen, uudistuvan energiantuotannon lisäämiseen sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen.

Kuntatalous näyttää valoisalta, vaikka kuntien taloudellisen tilanteen välillä onkin huomattavia alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Vuodesta 2006 alkanut kuntien talouden tasapainottamiskehitys jatkuu ja vahvistuu edelleen myös ensi vuonna. Tällä hetkellä hyvältä näyttävä kuntatalouden kehitys ei poista uudistusten tarvetta. Kuntien taloudellista liikkumavaraa on käytettävä palvelujen kehittämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Huhtikuussa työnsä aloittanut Vanhasen sinivihreä hallitus on tehnyt yhdessä hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa tärkeitä lisäyksiä liikenteen määrärahoihin. Kevään hallitusneuvotteluiden jälkeen hallitus on lisännyt 190 miljoonaa euroa liikennesektorille. Lisäykset liikennerahoihin ovat ennätykselliset.

Elokuun budjettiriihessä hallitus teki päätökset Savonlinna—Huutokoski-radan peruskorjauksesta ja Vaalimaan rekkaparkin rakentamisesta. Molemmat hankkeet ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Ratayhteyden korjaus on perusteltua metsäteollisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja puukuljetusten siirtämiseksi yhä enemmän raiteille. Vaalimaan rekkaparkki on välttämätön. Tällä viikolla jonojen ennustetaan ulottuvan jopa Kehä kolmoselle saakka.

Valtiovarainvaliokunta lisäsi hallituspuolueiden yhteistyöllä yksityisteiden avustuksiin 5 miljoonaa euroa. Myös joukkoliikenteen tukeen tulee 3 miljoonan euron lisäys. Jo aiemmin autoverouudistuksen yhteydessä hallitus päätti aikaistaa suurten kaupunkien joukkoliikennetuen alkamaan vuonna 2009.

Valtiosihteeri Raimo Sailas jätti tänään liikenneministeri Anu Vehviläiselle arvionsa budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttökelpoisuudesta liikenneinvestointeihin. Sailaksen arvioitavana olivat elinkaarimallin, yksityisen sijoitusvarallisuuden — muun muassa eläkevarat ja rahastot — ja tierahastojen käyttökelpoisuus verrattuna normaaliin budjettirahoitukseen. On myönteistä, että Sailas toi esiin yksityisen sijoitusvarallisuuden käytön liikennehankkeissa. Elinkaarimallin käyttö toisi kiistatta pitkäjänteisyyttä ja kustannustehokkuutta liikennehankkeisiin. Myös niin sanottua tierahastomallia olisi syytä selvittää.

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen ympäristöpoliittiset painotukset näkyvät ensi vuoden valtion budjetissa konkreettisesti asuntopolitiikan toimialalla. Asuntopolitiikassakin varaudutaan väestön ikääntymisen ohella energiatehokkuuden lisäämisen vaatimuksiin. Kytkös ilmasto- ja energiapolitiikkaan on välttämätön.

Ensi vuoden budjetissa lisääntyvillä korjaus- ja energia-avustuksilla tuetaan erityisesti asuintalojen hissien rakentamista ja korjaamista, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista sekä asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista. Korjaus- ja energia-avustuksia käytetään muun muassa pientalojen ympäristöystävällisiin lämmitystapamuutoksiin sekä asuinkiinteistöjen energiatehokkuutta parantaviin investointeihin.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä Itämeren tilan parantamista. Ensi vuoden budjetissa tähän tarkoitukseen on uutena avauksena varattu maa- ja metsätalousministeriön kanssa määräraha pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena on hankkia tietoa ja kohdistaa räätälöityjä toimenpiteitä Itämeren kannalta herkille valuma-alueille.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee Matti Vanhasen kakkoshallituksen talouden realiteetteihin, tulevaisuuden arvioihin ja tarpeisiin perustuvaa budjettia.

Jari  Koskinen  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 pohjautuu edelleen hyvälle, reilun 3 prosentin talouskasvulle. Työllisyysaste jatkaa nousuaan 70,5 prosenttiin, ja työttömyysaste laskee lähelle 6:ta prosenttia. Suotuisa taloustilanne antaa mahdollisuuden parantaa kansalaisten arkea ja toimeentuloa, samalla kun valtionvelkaa pystytään maksamaan takaisin. Vaikka tilanne näyttää nyt hyvältä, aikaisempi keskustelu vakausohjelman tarkistuksesta osoitti, että julkiseen talouteen kohdistuu tulevaisuudessa kovempia paineita. Väestön ikääntyessä ongelmaksi nousevat työvoiman saatavuus ja kohtaanto. Työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ovat elinehto Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Sinivihreän hallituksen budjetti kertoo, että hallitus on tunnistanut tulevaisuuden haasteet. Se on käynyt ripeästi toimenpiteisiin talouskasvun ja tuottavuuden edistämiseksi. Budjetin avainsanoja ovat työ, osaaminen, koulutus sekä pienituloisimpien aseman helpottaminen.

Ympäristöstä huolehtiminen ja valtionvelan lyhentäminen ovat näyttö hallituksen vahvasta tulevaisuuspainotuksesta. Budjetti sisältää suuren joukon toimenpiteitä ja parannuksia, jotka tulevat voimaan heti vuodenvaihteessa. Eläkkeensaaja ei missään tuloluokassa maksa enempää veroa kuin palkansaaja, kansaneläkkeitä korotetaan ja odotetussa perintöverouudistuksessa pienet perinnöt vapautetaan verosta kokonaan. Edistyksellinen autoverouudistus pyrkii muuttamaan kuluttajien energiatottumuksia vähäpäästöisempään suuntaan. Opintorahaan tehdään vihdoinkin 15 prosentin tasokorotus syksystä lähtien. Lisäksi opiskelijoiden mahdollisuutta hankkia työtuloja helpotetaan nostamalla tulorajoja vuoden alusta.

Työllisyyden parantaminen on suuri haaste, johon vastataan useilla toimilla. Tulevan sosiaaliturvauudistuksen tärkein tavoite on varmistaa, että työnteko on aina kannattavampaa kuin joutenolo. Kun yhä useampi on työelämässä, pystytään kaikista pitämään paremmin huolta. Työvoiman saatavuuden parantamiseksi tarvitaan myös kohtaantoa edistävää koulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa. Kokoomus on tyytyväinen hallituksen lisäpanostuksista nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen.

Arvoisa puhemies! Suomi kohtaa ikääntymisen haasteen ensimmäisenä Euroopassa. Työvoiman määrä supistuu ja palvelutarpeet kasvavat. Samalla riskinä on talouskasvun hidastuminen. Pitkällä aikavälillä julkinen taloutemme ei ole kestävällä uralla.

Haasteellisessa tilanteessa tulee toimia juuri niin kuin hallitus on toiminut. Ikääntymiseen varaudutaan etukäteen, ja varoja investoidaan osaamiseen ja koulutukseen sekä talouskasvun ja varsinkin työllisyyden edistämiseen. Myös valtiovarainvaliokunta toteaa, että työikäisen väestön väheneminen on keskeinen riski talouskasvulle. Valiokunta kiittää hallitusta asiaan paneutumisesta ja aikaisista toimenpiteistä. (Ed. Jaakonsaari: Ja edellisiä kanssa!)

Pitkin syksyä opposition ainoa vaihtoehto hallituksen johdonmukaiselle politiikalle on ollut lisätä rahaa milloin mihinkin tarkoitukseen. SDP yritti jo eduskuntavaaleissa voittaa tarjoamalla enemmän kuin muut. Tämä lähestymistapa ei purrut kansalaisiin, jotka varmasti ymmärtävät, että opposition vaihtoehdossa pitää olla muutakin sisältöä kuin hallituksen tarjouksen ylittäminen. (Ed. Saarinen: Tehy puri!)

Opposition esittämä valtionvelan lyhennysten pienentäminen on vastuutonta talouspolitiikkaa tulevaisuuden kustannuksella. Taloudenpidon perusperiaatteisiin kuuluu, että hyvinä aikoina velkaa maksetaan pois. Näin varaudutaan tulevaan hitaamman talouskasvun aikaan sekä luodaan puskuria muun muassa terveydenhuollon kasvavien palvelutarpeiden varalle. Korkomenoista saatava säästö on käytettävissä suomalaisten hyvinvointia lisääviin kohteisiin, esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla.

Veronalennukset parantavat työnteon kannattavuutta ja lisäävät yksityistä kysyntää. Merkittävät veronkevennykset ovat luvassa vaalikauden puolivälin jälkeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että tuntuvampia veronkevennyksiä harkittaisiin jo seuraavaa budjettia laadittaessa, mikäli suhdannetilanteen kehittyminen sen sallii.

Täällä käytävässä keskustelussa kuntatalouden tilasta tullaan esittämään huolestuneita arvioita ja hallitusta tullaan syyttämään kuntien kurjistamisesta. Totuus on kuitenkin se, että nykyhallitus panostaa kuntiin merkittävästi enemmän kuin edelliset hallitukset. Ensi vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat kolmesta syystä: Ensinnäkin, nykyhallitus maksaa kunnille indeksikorotukset 100-prosenttisina, kun edellinen maksoi ne vain 75-prosenttisesti. Tämän lisäksi kustannustenjaon tarkistus tehdään ensimmäistä kertaa täysimääräisesti heti hallituskauden alussa. Kolmas kunnille tuleva lisäerä on naisvaltaisten alojen palkkaratkaisun myötä luvattu 150 miljoonan euron valtionosuuksien korotus.

Yhteensä valtionosuudet nousevat 755 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoteen. Esimerkiksi edellisen hallituksen kuntapanostuksiin nähden tämä lisäys on huima. Ei silti pidä kuvitella, että kuntatalous olisi näin hoidettu kuntoon ja tasapainoon tulevillekin vuosille. Kunnilla on edessään vaikeita haasteita, joista selvitään ainoastaan uudistamalla rakenteita voimakkaasti. Nyt siihen on mahdollisuus, sillä valtionosuuksien korotuksien lisäksi kuntien verotulot ovat olleet hyvässä kasvussa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tehokas toteuttaminen on ehdottoman tärkeää. Vuoden mittaan olemme mielenkiinnolla seuranneet eri puolella Suomea tapahtuvia kuntaliitoksia ja -selvityksiä. Hallituskauden aikana tarvitaan arvio siitä, mihin asti nyt tehdyt päätökset riittävät.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa budjetin käsittely on sujunut hallituspuolueiden kesken ilahduttavan yksituumaisesti. Hyvään pohjaesitykseen lisätään määrärahoja erityisen tärkeisiin kohteisiin. Painopisteitä ovat talouskasvun edistäminen, koulutus ja tutkimus, ympäristönsuojelu sekä arjen turvallisuus ja terveys.

Osaamisen ja koulutusjärjestelmän korkea taso on kokoomukselle tärkeää. Peruskoululle on luvassa mittavat panostukset jo hallituksen pohjaesityksessä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja oppisopimuskoulutusta lisätään. Merkittävin valtiovarainvaliokunnan lisäys on yliopistoille tuleva 5 miljoonan euron määräraha. Kaikki määrärahalisäykset huomioiden yliopistot saavat tuntuvasti enemmän rahaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.

Valiokunta esittää myös 2 miljoonan lisäystä yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Budjetin pohjaesityksessä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään huomattavasti. Yritysten perustamista helpottava starttirahakokeilu vakinaistetaan ja starttirahakauden kestoa pidennetään 18 kuukauteen. Hallitusohjelmassa päätetty työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on nyt loppusuoralla ja näkyy tulevaisuudessa yritysten ja työntekijöiden tarpeiden parempana yhteensovittamisena.

Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen ovat tärkeitä toimia kilpailukyvyn säilymiselle. Merkittävien liikennehankkeiden aikatauluista päätetään helmikuussa eduskunnalle annettavan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Valiokunta nyt lisää tässä vaiheessa yksityisteiden ylläpitoon 5 miljoonaa euroa. Tämä helpottaa puukuljetuksia, ja tieverkoston paranemisesta hyötyvät asukkaiden lisäksi myös maaseudun muut elinkeinot. Puuraaka-aineen saatavuutta ja kestävää metsänhoitoa edistetään metsänparannus- ja Metsäntutkimuslaitoksen määrärahoja lisäämällä. Ympäristön kannalta tärkeitä ovat 3 miljoonan euron määräraha joukkoliikenteen kehittämiseen ja 5,5 miljoonaa euroa vesihuolto- ja ympäristötöihin.

Viime vuosina useaan otteeseen on noussut esille poliisin toiminnan ja määrärahojen epätasapaino. Kokoomus pitää tärkeänä, että kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi peruspoliisitoiminnan resurssien riittävyyttä seurataan jatkossakin. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä arjen turvallisuutta edistetään lisäämällä poliisin määrärahoja lähes 4 miljoonalla eurolla.

Eduskunta on monesti nostanut esiin lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin parantamisen. Lasten oikeuspsykiatrisen tutkimustoiminnan jatkuvuus turvataan nyt tässä budjetissa. Lisäksi lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin ohjataan vähintään 4 miljoonaa euroa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna sotiemme veteraaneille ja sotainvalideille kohdistetaan merkittävät lisäpanostukset. Veteraanimäärärahoja lisätään 13 miljoonaa euroa, millä edistetään kuntoutukseen pääsyä.

Arvoisa herra puhemies! On ilo nähdä, että sinivihreä hallitus on lähtenyt rohkeasti liikkeelle ja toteuttaa monia hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteitaan ja uudistuksia jo ensimmäisessä budjettiesityksessään. Päämääränä on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, jossa työnteko ja eteenpäin pyrkiminen kannattavat ja heikoimmista pidetään huolta.

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vaativat budjettimietinnön vastalauseessaan vastuullisempaa ja tulonjaollisesti oikeudenmukaisempaa linjausta kuin hallituksen budjettiesitys on. Kuntien taloutta on vahvistettava sekä vähennettävä niiden tarvetta lisävelanottoon ja verojen kiristämiseen. Kansalaisten tulevaisuususko on säilytettävä.

Hallitus siirtää omien lupaustensa kustannukset kunnille, minkä seurauksena kuntien peruspalvelut vaarantuvat. Valtionvelka lyhenee, mutta kuntien kurimus voimistuu. Porvarihallituksen arvovalintoja korostaa, että se asetti neuvottelukunnan edistämään yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä samaan aikaan, kun sen omat toimet murentavat julkisten palvelujen perustaa.

Eduskunnan on kyettävä reagoimaan ihmisten arjen ongelmakohtiin. Eduskunnan budjettivalta ei toimi, jos budjetin täydellisyysperiaate, esimerkiksi tulojen oikean arvioinnin myötä, ei toteudu. Taloudellinen pelivara arvioidaan tietoisesti alakanttiin, ja hallitus piiloutuu vakausohjelman taakse. Näin porvarihallitus välttelee arvokeskustelua valinnoistaan ja kansalaisten arjen todellisuudesta.

Kasvua ja työllisyyttä tukeva politiikka lisää tuloverokertymää, joka antaa mahdollisuuden vähentää köyhyyttä, rakentaa oikeudenmukaisempaa tulonjakoa ja helpottaa kansalaisten arjen turvaa. Tarvitsemmekin kasvupanostuksia, jotka tukevat koko maan kilpailukykyä, työllisyyttä ja oikeudenmukaista kasvua.

Sosialidemokraatit edellyttävät, että hallitus korjaa veropoliittista linjaansa oikeudenmukaisempaan suuntaan. Verotuksella on edistettävä oikeudenmukaista tulonjakoa ja tuettava työllisyyttä. Hallituksen esityksen seurauksena palkan- ja eläkkeensaajien verotus tosiasiassa kiristyy.

Yhteisvastuu ja välittäminen eivät hoidu puheilla, vaan veronmaksukyvyn ja varallisuuden paremmalla huomioonottamisella. Vastuullinen hyvinvointivaltio ei kannusta kierrättämään palkkatuloja osinko- ja pääomaverotuksen kautta. Veroratkaisut on tehtävä ottaen huomioon, että suomalaisella köyhällä on päivittäisiin menoihinsa käytettävissä noin 11 euroa.

Sosialidemokraatit haluavat uudistaa verotusta siten, että tulonjako muuttuu oikeudenmukaisemmaksi uudistamalla omaisuusverotuksen säännöksiä. Pörssissä käytävän kaupan varainsiirtoveron mahdollisuus tulee selvittää.

Valtio menettää joka vuosi useita miljardeja vero- ja maksutuloja harmaan talouden seurauksena. On kaikkien edun mukaista, että yritystoiminta ja kaikki tehty työ on verotuksen piirissä. Pimeästi tehty tai teetetty työ on talousrikos. Se on varkaus meiltä kaikilta. Kyse on hyvinvoinnin rahoituksesta ja kansalaisten turvallisuudesta. Valtiovarainministeriöltä on syytä odottaa ripeämpiä otteita.

Keskeistä on edelleen pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen vastainen työ. Pätkätyöntekijöille on luotava mahdollisuus omalla työllään parantaa omaa ja perheensä asemaa ilman tosiasiallisen tulotason laskua. Köyhyysloukusta ei pääse, kun kotitalous voi olla jopa kuusinkertaisen tarveharkinnan kohteena. Pitkäaikaistyöttömien ajautuminen olemattoman eläketurvan mustaan aukkoon, pysyvään köyhyyteen, on estettävä.

Massairtisanomiset jättävät tuhansia suomalaisia työttömiksi. Heidän tilannettaan on parannettava työllisyysperusteisten investointien ja yhteiskunnan panostusten avulla. Noste-ohjelman lopettamisella hallitus kääntää selkänsä elinikäiselle oppimiselle ja koulutukselle.

Pelkän lyhytnäköisen voitontavoittelun sijasta yrityksissä on arvostettava suomalaista työtä ja työpaikkoja. Suomalainen yhteiskunta on verotuksella, koulutuksella, ulkosuhteilla ja turvallisuuden rakenteillaan luonut erinomaiset edellytykset vientiteollisuudelle. Teollisuuden on tunnettava myös yhteiskuntavastuunsa.

Yrityksissä käytetty optiopalkkiojärjestelmä loukkaa kansalaisten ja työntekijöiden arvopohjaa. Ei voi olla oikein, että johto hyötyy käsittämättömällä tavalla samalla, kun työntekijät elävät täydellisessä epävarmuudessa tulevaisuudestaan tai tulevat jopa irtisanotuiksi.

Herra puhemies! Sosialidemokraattien keskeisimmät muutosesitykset kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen turvaamiseen. Porvarihallitus puolestaan jättää sosiaali- ja terveydenhuollon kunnalliset järjestäjät kärjistyvään taloudelliseen kamppailuun.

Kuntien rakennemuutosta on vahvistettava. Erityisesti terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut voidaan varmistaa vain alueellisella yhteistyöllä. Kansalaisen hoitoonpääsy sairautensa edellyttämällä tasolla on oltava riippumaton asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta. Tarvitaan lääkäri- ja hoitotyön mallien uudistamista. Paras-hankkeen onnistumisen tärkeintä voimavaraa, henkilöstöä, on tuettava.

Julkisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimivuus on tärkeämpää kuin yksityinen verovähenteinen hoitovakuutus. Verohelpotusten avulla tuettaisiin hyväosaisten palveluja huono-osaisten kustannuksella.

Nyt tarvitaan niin hallituksen kuin oppositionkin yhteistä itsekriittistä pohdintaa ja konkreettisia tekoja köyhyyden vastaisen työn tekemiseen. Pienituloisten osalta tätä kiirehtii hallituksen päätös nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja energia- ja matkakustannuksia.

Syrjäytymisen seurauksena yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuvien määrä lisääntyy ja aiheuttaa vakavia inhimillisiä, yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia ongelmia. Viime vuonna Suomessa oli huostaan otettuja lapsia 9 532, oman kodin ulkopuolelle oli sijoitettu 15 628 lasta. Nämä lapset ovat viesti vakavasta yhteiskunnan sisäisestä pahoinvoinnista.

Panostukset lasten hyvinvointiin ovat panostuksia tulevaisuuteen. Olemme esittäneet lisärahoitusta muun muassa lapsen perusosan korottamiseen toimeentulossa, lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.

Köyhyyden vähentämiseksi esitämme muutosta perusvähennykseen ja työmarkkinatukeen. Työmarkkinatuen tason nostamisella vähennetään toimeentulotukiriippuvuutta. Köyhempien käteenjäävä tulo kasvaa nostamalla perusvähennyksen alarajaa. Tällä parannetaan pienituloisempien eläkeläisten, lapsiperheiden ja työttömien taloudellista asemaa. Se parantaa myös sairaus- ja vanhempainpäivärahalla olevien käteenjäävää tuloa.

Suomalainen menestys perustuu kaikille lapsille ja nuorille taattuun tasa-arvoiseen koulutukseen. Tämä vahvuutemme murenee, jos tuetaan hallituksen linjan mukaisesti yksityisiä koulutuksen antajia. Esitämme lisärahoitusta, jotta kuntien järjestämä perusopetus, tukiopetus ja kouluterveydenhuolto turvataan.

Kansallista ja alueellista kehitystä on tukenut kattava yliopistoverkko. Porvarihallitus vie nykyisiltä yliopistoilta jalkoja alta samalla, kun se aikoo sijoittaa satoja miljoonia uuden innovaatioyliopiston säätiöpääomaan.

Hallituksen vallankammarit näyttäytyvät vakavalla tavalla tuottavuusohjelman rakentamisessa. Porvarihallitus nosti kirjoituspöytätyönä tätä tavoitetta 50 prosentilla eli 4 800 työntekijällä!

Porvarihallituksen linja uhkaa romuttaa tuottavuusohjelman alkuperäiset myönteiset laatuun ja toiminnan tehostamiseen liittyvät tavoitteet. Hallitus on paineestamme lieventänyt tuottavuuslukuja. Hallituksen naamioitu juustohöylä johtaa kuitenkin irtisanomisiin ja hallitsemattomiin rakenteiden alasajoihin.

Hallitus on nopeuttamassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoustoimen henkilöstövähennykset ensi vuoden loppuun 220 hengellä. Palvelut ulkoistetaan ja se johtaa irtisanomisiin. Porvarihallitus katsoo, että nämä matalapalkkaiset henkilöstöryhmät eivät uhkaa lyötynäkään hallituksen rauhaa mielenosoituksilla.

Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen hidastaminen pitää ottaa kaikissa päätöksissä huomioon. Julkiseen liikenteeseen on panostettava enemmän. Sosialidemokraattien esitykset esimerkiksi tie- ja ratapuolelle tukevat ympäristöystävällisemmän joukkoliikenteen käyttöä. Myös Itämeren suojelu on otettava vakavasti. Suomen johdolla on kutsuttava kokoon mahdollisimman pikaisesti Itämeren pelastajat -ryhmä, joka keskittyy Itämeren elinvoimaisuuden säilyttämiseen.

Sosialidemokraattien esittämä ydin- ja vesivoimakapasiteetille säädettävä niin sanottu windfall-vero toisi osin yhteiseen käyttöön niitä tuloja, jotka markkinahinnoitteluun siirtyminen on aikaansaanut tietyille sähkön tuottajille. Näitä ansiottomia voittoja päästökaupan käynnistyminen ja päästöoikeuksien kallistuminen paisuttavat edelleen.

Teollisuutemme oikeudenmukaisten näkökohtien huomioonottaminen päästökauppa-asiassa on yhteinen kansallinen vääntö. Siinä on otettava palvelukseen kaikki vaikuttamisen reservit ilman oppositio- ja hallitusrajaa.

Kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn sekä liikenneturvallisuuden kannalta hallituksen vähäiset infrapanostukset ovat tuhoisat. Pitkien ja kalliiden kuljetusten maassa on perustienpidon ja perusradanpidon panostuksia nostettava. Ratojen sähköistämistä on jatkettava eduskunnan edellyttämällä tavalla. Edellisen hallituksen päättämien liikennehankkeiden lykkääminen heikentää alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistä koko maassa. Tätä tuhoa lisäävät dieselveroratkaisut.

Hallituksen on oltava vihdoin aktiivinen Venäjän kanssa puutulliasiassa, jotta Suomen taloudelle tärkeä metsäteollisuus säilyttää elinvoimaisuutensa. Hallituksen toimet ajaa lihoiksi kannattavia valtion yrityksiä viittaa ideologiseen yksityistämishaluun. Valtionyhtiöt on nähtävä myönteisenä kansallisena osaamisen ja alueellisen kehittämisen välineenä.

Seppo Lindblom toteaa uusimmassa Kanava-lehdessä, että arvokeskustelu on arvokkaimmillaan, kun se tunnustaa arvoristiriidat yhteiskuntapoliittisesti kaikkein arimmissa köyhyyden ja terveydenhuollon ratkaisuissa. Päivänpolitiikka on Suomessakin käynyt lyhytjänteiseksi. Suora lainaus:

"Nähtävissä on ennen muuta niin sanotuksi kvartaalitaloudeksi kutsutun elinkeinoelämän virtausten voimistuminen eli lyhytjännitteisen omistajaintressin esiin tunkeutuminen. Osin se kertonee tietotaidon talouden mukanaan tuomasta kaivatustakin dynamiikasta, mutta ennen kaikkea yritystoiminnan sosiaalisen koodin muutoksesta, moraalin rakoilusta ja yritysjohdon ahneudesta, jolle ei löydy mitään markkinataloudellisia perusteita. Juuri kun markkinatalouden merkitystä on korostettu modernissa yhteiskuntapolitiikassa, niin sen itsekuri pettää ja sen etiikka yskii huolestuttavalla tavalla.

Samaan kulttuuri-ilmiöön kuuluu moderni mediamme, joka omissa kilpailupaineissaan on tehostanut talouttaan mutta myös korjannut uutisointiaan. Se on tavoitellut yhä näkyvämmin viihteellisyyttä, minkä seurauksena se nykyään pyrkii yksinkertaistamaan ja pahimmillaan jopa trivialisoimaan yhteiskunnallisia valintoja. Se ei välttämättä seulo kritiikillään ominaisuuksia, jotka edustavat luotettavaa hallintoa ja politiikkaa vaan toimii pikemminkin päinvastoin. Niinpä media on vastuussa arvokeskustelun väljähtymisestä siinä kuin päivänpolitiikka konsanaan."

Mikko  Kuoppa  /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Vanhasen porvarihallituksen uusliberalistinen linja näkyy selvästi nyt käsittelyssä olevassa ensi vuoden tulo- ja menoarviossa.

Pääministeri Vanhanen syyttää inflaatiosta palkankorotuksia, mutta kyllä Vanhasen ja Kataisen hallitus omilla toimillaan on potkinut vauhtia inflaatioon varsin tehokkaasti. Sähköveron korotus, polttoaineiden valmisteverojen korotus, terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen maksujen korotukset nostavat hintoja. Tämä tuntuu ilmeisesti pääministeriltä unohtuneen.

Terveydenhoidon työtaistelun uhatessa hallitus ei hyvästä taloustilanteesta huolimatta ollut valmis lisäämään kuntien rahoitusta vaan ajoi eduskunnassa läpi pakkotyölain. Hallitus halusi pakkotyölain avulla lyödä luun kurkkuun matalapalkkaisten naisten taistelulle jälkeenjääneiden palkkojen korjaamiseksi. Tehyn toiminta antoi varmasti uskoa myös muille matalapalkkaisille aloille siitä, että tilanne ei välttämättä ole ikuisesti huono ja muuttumaton.

Jo aikaisemmin epäilimme, että kunnat joutuvat valtiovarainministeri Kataisen vaalilupauksista huolimatta maksumiehiksi palkankorotusten osalta. Kuntien taloudellinen tilanne käy selvästi ilmi, kun 119 kuntaa ilmoitti nostavansa kunnallisveroprosenttia ensi vuodelle. Tästä huolimatta monet kunnat karsivat palveluja ja erityisesti siirtävät lisähenkilöstön palkkausta, vaikka on akuutti tarve lisähenkilöstön palkkaamiseen vanhustenhoitoon, terveyspalveluihin, koulutoimeen jne. Kuka lisääntyvälle vanhusväestölle järjestää palvelut, jos kunnat jo nyt ovat ahdingossa? Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä kuntien taloudellista kurjistamista ja sitä kautta palvelujen karsimista.

Hallituksen tavoite näyttää olevan kunnallisten palvelujen suuri yksityistäminen. Se tietenkin sopii porvarihallituksen ideologiaan. Kuntien valtionosuuksia on lisättävä tuntuvasti, ja tulemme esittämään lisärahoitusta, joka mahdollistaa tulevaisuudessa laadukkaiden palvelujen turvaamisen ja riittävän henkilöstön palveluja tuottamaan.

Suomen menestyksen perusta on hyvä ja toimiva, maksuton koulujärjestelmä. Koulutukseen sijoittaminen on suora ja kannattava investointi tulevaisuuteen. Opetuksen hyvä taso on varmistettava esikoulusta yliopistoihin asti. Suunniteltu huippuyliopisto ei saa vaarantaa muiden korkeakoulujen ja yliopistojen toimintamahdollisuuksia ja rahoitusta. Hallitus ei ole kyennyt tehokkaasti puuttumaan peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutusta jäävien nuorten asemaan. Siihen on saatava pikaisesti parannus. Yliopistojen rahoitus on turvattava, mutta valitettavasti hallituspuolueet eivät halua antaa yliopistoille riittävää rahoitusta.

Hallituksen ministerit ylistävät saavutuksiaan myös lapsiperheiden aseman parantamisessa. Yksinhuoltajien lapsilisää nostetaan 10 eurolla ja kolmannen lapsen lisää korotetaan samoin 10 eurolla. Erityisesti yksinhuoltajien tilanne on jatkuvasti vaikeutunut, ja vuonna 2005 toimeentulotukea sai 29 708 yksinhuoltajakotitaloutta eli 25,2 prosenttia. (Ed. Manninen: Eivätköhän ne vaihdu aina silloin tällöin!) — Kyllä ne vaihtuvat, ed. Manninen, mutta yli viisi kuukautta on keskiarvo, kun ne ovat siellä, ja on huomattava, ed. Manninen, että se on keskiarvo. — Nyt tapahtuu niin, että nämä yksinhuoltajaperheet eivät hyödy lapsilisän korotuksesta, koska vastaava osa leikataan pois toimeentulotuesta. Miksi ministerit eivät myönnä tätä tosiasiaa, ja jos myöntävät, miksi ei asiaa korjata? Kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä ei tämä porvarihallitus halua auttaa. Vasemmistoliitto esittää 10 euron korotusta lapsilisiin ja lapsilisän tekemistä etuoikeutetuksi tuloksi ensimmäisestä lapsesta.

Kansaneläkkeen tasokorotuksesta huolimatta sadattuhannet eläkeläiset joutuvat edelleen tulemaan toimeen EU:n köyhyysrajan alittavilla tuloilla. Edes luvatut verohelpotukset eivät kohdistu kaikkiin eläkeläisiin, joiden verotus on kireämpää kuin vastaavan palkkatulonsaajan. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että tämän maan hyvinvoinnin rakentajien toimeentuloa helpotetaan elikkä eläkkeitä tulevaisuudessa parannetaan.

Yksi köyhyyden suuri syy on myös työttömyysturvan riittämätön taso. Hyvät edustajatoverit, seitsemään vuoteen työttömyysturvaan ei ole tehty tasokorotusta. Työmarkkinatuella oleva joutuu tulemaan toimeen verojen ja maksujen jälkeen noin 14 euron päivärahalla. Siksi työmarkkinatuelle ja peruspäivärahoille joutuneet ovat pakosta kunnallisen toimeentulotuen asiakkaita. Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla oli syyskuun lopussa 120 000 työtöntä. Työmarkkinatuki on lisäksi tarveharkintainen, mikä saattaa johtaa siihen, ettei työtön saa lainkaan tukea. On välttämätöntä, että tukea nostetaan 4 eurolla päivältä.

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on suorastaan romahtanut, ja asumiskustannukset ovat nousseet rajusti, asui vuokralla tai omistusasunnossa. Normaaleja vuokra-asuntoja valmistuu tänä vuonna vain 525 asuntoa. Se on todella vähän. Erityisen paha tilanne on Pääkaupunkiseudulla, ja monissa muissa kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Jopa keskituloisen perheen tuloista menee asumiskustannuksiin aivan kohtuuton osa. Miten sitten käy pienituloisten? On selvää, että pula vuokra-asunnoista nostaa vuokria eikä läheskään kaikilla työssä käyvillä ihmisillä ole varaa maksaa yhä kohoavia vuokria. Aravalainoituksen ja korkotukilainojen ehtoja on muutettava niin, että vuokra-asuntotuotanto lähtee käyntiin ja vuokrataso pysyy kohtuullisena.

Asumisoikeusasuntojen asumiskustannuksia on myös seurattava, että vastikkeet eivät ole liian korkeita ja että yhtiöt pystyvät vastaisuudessa suorittamaan myös tarvittavat peruskorjaukset ilman suuria vastikkeiden nousuja.

Asuntojen peruskorjaus, kuten energiatalouden parantamisavustusten ja vanhojen hissittömien kerrostalojen hissiavustusten lisääminen, on välttämätöntä, jos halutaan, että ihmiset pystyisivät asumaan entistä kauemmin kotona laitosten sijaan.

Ilmaston- ja ympäristönsuojelu on keskeinen tulevaisuuden työsarka. Liikenne saastuttaa yhä lisääntyvästi ympäristöä, ja joukkoliikenteen näivettäminen lisää entisestään yksityisautoilun tarvetta. Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että joukkoliikennettä tuetaan nykyistä enemmän ja että valiokunnan mietinnössä oleva uhkakuva 500 linja-autovuoron loppumisesta ei toteudu. Rautateiden kilpailukyvyn parantaminen henkilö- ja tavaraliikenteessä edellyttää huomattavasti suurempaa, pitkäjänteistä panostusta ratojen peruskunnostukseen. Nyt rahat tulevat kuin sateen jälkeen tipat räystäältä lisäbudjettien muodossa.

Itämeren suojelussa ovat nopeat toimenpiteet tarpeellisia, tai muutoin ei saavuteta sitä tilannetta, että Itämeren tila palautetaan 1940-luvun tasolle vuoteen 2021 mennessä. Maatalouden ravinnepäästöjä on pystyttävä nykyistä tehokkaammin torjumaan. Maatalouden ympäristötuet on suunnattava niin, että ne edistävät nykyistä paremmin päästöjen vähentämistä. On lisättävä tukea myös haja-asutusalueiden jätevesien puhdistusjärjestelmien rakentamiseen sekä taajamien välisten siirtoviemäreiden rakentamisen tukemiseen tehokkaampien puhdistustulosten aikaansaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Meillä olisi mahdollisuus oikeudenmukaisempaan budjettiin, koska valtiontalous on hyvässä kunnossa. On kevennettävä pienituloisten verotusta ja lisättävä sosiaalisia tulonsiirtoja köyhyyden poistamiseksi. On ryhdyttävä perimään varallisuusveroa ja varainsiirtoveroa. (Ed. Kallis: Kuinka paljon?) — Riittävästi, sanotaan näin. (Ed. Kallis: Mitä se tarkoittaa?) — No mehän äänestimme siitä, ed. Kallis, tässä syksyllä. En muista tarkkaa prosentin kymmenystä, mitä esitettiin. — Suomen rikkaimmilta edellinen hallitus poisti varallisuusveron. On lisättävä kunnille maksettavia valtionosuuksia niin, että kunnat voivat palkata riittävästi henkilökuntaa päiväkoteihin, kouluihin, terveyden- ja vanhustenhoidon laitoksiin sekä avopalveluihin. Nousukauden hedelmiä on jaettava nykyistä tasaisemmin myös pienituloisille.

Vanhasen hallitusten aikana on kasvatettu tuloeroja rikkaiden hyväksi, eikä tämä budjettiesitys tee siinä suhteessa poikkeusta. Kun vakautusohjelmaa ministeri Katainen täällä esitteli, tuli näkyviin selvästi, että suurituloisille on edelleenkin tulossa verohelpotuksia, mutta sen sijaan pienituloisten kohdalla varoitettiin, että ei ole varaa pysyväisluontoisiin valtion menojen lisäyksiin.

Herra puhemies! Valtion verotulot ovat kasvaneet, ja uudessa budjettiesityksessä ja tämän vuoden budjettiesityksessä lisäbudjetit mukaan lukien tuloverojen määrä on suunnilleen saman suuruinen.

Kirsi  Ojansuu  /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Politiikka on arvovalintoja. Tämä konkretisoituu talousarviossa, jossa päätetään yhteisten rahojen käytöstä.

Talousarviota on valmisteltu mielenkiintoisessa taloudellisessa vaiheessa. Arviot talouskasvun hidastumisesta ja Yhdysvaltojen asuntoluottokriisi ovat olleet budjettikäsittelyn taustalla. Useimpien ekonomistien arvioiden mukaan Suomen talous on ohittanut suhdannehuipun. Silti heidän mukaansa suurta lamaa ei ole tiedossa, mutta meidän poliitikkojen on vastuullista varautua huonompiin taloudellisiin aikoihin ja se on aloitettava jo nyt.

Vakausohjelma ja valtiontalouden kehyspäätös ohjaavat valtion taloudenpitoa pitkällä tähtäimellä. Suomessa erityisiä haasteita tulevaisuudelle aiheuttavat väestön nopea ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. On oikein, että hyvinä aikoina lyhennämme valtionvelkaa ja luomme talouteen liikkumavaraa tiukempia aikoja varten. On oikein varmistaa, että tämän päivän lapset ja nuoret saavat elää hyvinvoivassa Suomessa myös tulevaisuudessa.

Vihreiden politiikan keskeisin tavoite on edistää kestävää kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tämän vuoksi olemme hallituksessa vaikuttamassa siihen, että valtion budjetissa nämä tavoitteet tulevat huomioiduksi riittävällä tavalla. Köyhyyden vähentäminen, toimiva perusturva, ympäristöstä huolehtiminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat asioita, jotka tuottavat merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä ja varjelevat elämää maapallolla. Mikäli taloustilanne tulevaisuudessa tiukkenee, on huolehdittava siitä, että heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asema turvataan.

Meille vihreille oli hallitusohjelmasta ja kehyksistä sovittaessa tärkeää, että oikeudenmukaisuus ohjaa talouspolitiikkaa. Tämä hallitus on sitoutunut pienempiin veronkevennyksiin kuin edellinen hallitus. Samalla sosiaalietuuksia korotetaan enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Vihreiden mielestä veronkevennyksiä ei ole syytä tehdä enempää kuin hallitusohjelmassa on sovittu. Annammekin tukemme pääministeri Vanhaselle, joka on painottanut, että veronkevennykset toteutetaan aiemmin sovitun mukaisesti. Tämän hallituksen aikana edetään konkreettisesti ekologisessa verouudistuksessa. Työn verotuksen keventyessä samanaikaisesti nostetaan ympäristöveroja. Energiaverojen korotukset kannustavat meitä kaikkia muuttamaan kulutustottumuksiamme.

Yksi vihreiden slogaaneista on ollut "enemmän aikaa, vähemmän roinaa". (Ed. Kuoppa: Täällä on ollut myös linjana vähemmän rahaa!) Henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kokemus sisäisesti rikkaasta elämästä on erityisen tärkeää materiaalisen paljouden keskellä ja etenkin aikoina, jolloin taloustilanne tiukkenee. Oli ilahduttavaa, että näkemyksemme sai vahvistusta Helsingin Sanomien haastattelemilta nuorilta, joilta kysyttiin, mikä on parasta joulussa. Suurin osa nuorista arvosti eniten yhdessäoloa ja tunnelmaa.

Arvoisa puhemies! Vihreiden tavoite yhteiskunnasta, joka toimii sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja suhtautuu ympäristöön vastuullisesti, toteutuu talousarviossa monissa kohdin.

Vuodesta 2000 lasten- ja nuortenpsykiatrian rahoitusvajetta on kurottu umpeen eduskunnassa vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tämä on ollut kestämätöntä psykiatristen palveluiden pitkäjänteiselle kehittämiselle. Siksi on viisaampaa (Ed. Rajamäki: Sillä on voitettu se, että on lyhennetty jonoja!) ja tarkoituksenmukaisempaa, että ministeriö ottaa tästä kehittämistyöstä vastuun ja korvamerkitsee tähän varat omasta budjetistaan.

Suomalainen tasa-arvoinen ja laadukas koulujärjestelmä on yksi ylpeydenaiheistamme. Suomi sijoittui ensimmäiseksi jo kolmannen kerran peräkkäin peruskoululaisten osaamista vertailevassa Pisa-tutkimuksessa. Tämä on hieno saavutus, mutta on huomioitava, että tutkimus keskittyy lukutaitoon, luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Tutkimustulos ei kerro mitään koululaisten sosiaalisista taidoista, hyvinvoinnista tai onnellisuudesta. Nämä osa-alueet ovat mielestäni tärkeämpiä kuin nuo muutamat tutkimuksessa mitatut kyvyt ja taidot.

Korkeatasoinen koulutus ja tutkimus edellyttävät riittävää resursointia. Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että talousarviossa osoitetaan merkittävästi varoja koulutuksen kehittämiseen. Budjetissa nostetaan yliopistojen perusrahoitusta, ei tosin niin paljon kuin olisi tarpeen, mutta tämä on hyvä alku. On seurattava tarkasti sitä, millainen vaikutus tuottavuusohjelmalla on erityisesti yliopistojen toiminnalle. Opetuksen ja tutkimuksen laatu ei saa kärsiä tuottavuusohjelman vuoksi. Myös tarkastusvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt tähän huomiota.

Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on heikko, ja heistä merkittävä osa elää köyhyysrajan alapuolella. Parasta kannustamista opinnoissa etenemiseen on turvata opiskelijoille riittävä toimeentulo ja näin vähentää opiskelunaikaista työssä käymistä. Siksi eräs budjetin merkittävimmistä ansioista on opintotuen korotus, ja tästä olemme ylpeitä. Toteutamme näin kaikkien opiskelijajärjestöjen yhteisen toiveen opintorahan 15 prosentin korotuksesta.

Kulttuurilla on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Siksi on tärkeää, että hallitus itse korjasi valtiovarainministeriön alkuperäistä esitystä veikkausvoittovarojen käytöstä. Nyt voimme iloita siitä, että hallitusohjelman kirjaukset kulttuurin osalta voidaan lunastaa.

Suomalaiset elokuvat ovat keränneet tänä vuonna jo yli miljoona katsojaa. Ala on hyvässä noususuhdanteessa, minkä vuoksi tätä kehitystä on syytä vahvistaa ja tukea. Tänä syksynä on keskusteltu paljon suomalaisen elokuvan rahoituksesta. Elokuvan taloudellisen tuen nostaminen kohti pohjoismaista tasoa on vihreille tärkeää. Tämä mahdollistaa elokuvien laadun nostamisen ja monipuolistaa alan tarjontaa.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan turvaamaan taiteen vapaan kentän toimijoiden toimintamahdollisuudet ja nyt veikkausvoittovarojen jaossa tullaan tämä kirjaus toteuttamaan tuntuvalla taloudellisella tuella.

Kulttuurihistoriallinen perintö on tärkeä osa juuriamme. Siksi on merkittävää, että keskiaikaiset linnamme saavat kipeästi tarvitsemaansa peruskorjausrahoitusta lisää. Tänä syksynä on selvinnyt, että Olavinlinnan heikon kunnon takia Savonlinnan oopperajuhlat ovat vaarassa. Talousarviossa osoitetun määrärahan turvin Olavinlinnan ja Hämeen linnan korjaustöitä voidaan viedä merkittävästi eteenpäin. (Ed. Saarinen: Entäs Suitian linna?)

Arvoisa puhemies, hallitus edistää ympäristönsuojelua monilla tavoilla. Vihreät toivoivat suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aikaistamista kokonaisuudessaan jo tähän budjettiin, mutta vaikka tämä ei näin toteutunutkaan, on hyvä, että tuen aikaistaminen saadaan jo vuodesta 2009. Tämän lisäksi ensi vuoden talousarviossa eduskunta antaa 3 miljoonaa euroa lisätukea joukkoliikenteelle. Ryhmämme mielestä on erittäin tärkeää, että tämä raha suunnataan erilaisiin kehittämishankkeisiin. Hyvä esimerkki innovatiivisesta joukkoliikennekokeilusta on raitiovaunutyyppisesti liikennöivät Oulun citybussit.

On huolehdittava siitä, että autoverouudistus ei heikennä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Autoverouudistus on perusrakenteeltaan hyvä, mutta on tärkeää, että valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti vuonna 2010 saadaan selvitys sen vaikutuksista autokannan uusiutumiseen, joukkoliikenteen käyttöön ja liikenteen hiilidioksidipäästöihin. Tällöin on tarvittaessa oltava valmiutta korjata verotusta, mikäli kokonaispäästöt eivät ole alentuneet.

Talousarviossa osoitetaan varoja myös vesiensuojeluhankkeisiin. Tällä on erityinen merkitys Itämeren suojelulle. Kuormitusta on saatava vähennetyksi erityisesti siellä, missä maatalouden ja haja-asutusalueiden päästöt ovat suurimmat.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeisimpiä asioita on meidän kaikkien asenteiden muuttuminen. Talousarviossa eduskunta on osoittanut Motivalle lisävaroja energianeuvontaan. Tämä on erityisen tärkeää energian säästöä koskevan tiedon jakamiseksi. Talousarvioon on nyt palautettu myös arvokasta työtä tekevien ympäristöjärjestöjen tukitaso.

Sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalle tarvitaan siviilikriisinhallintaa. Näin luodaan valmiuksia yhteiskuntien järjestäytymiselle. Vihreät ovat tyytyväisiä, että eduskuntakäsittelyssä siviilikriisinhallinnalle saatiin lisärahoitusta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, budjettineuvottelujen tulos on aina kompromissi. Osapuolista yksikään ei saa kaikkia tavoitteitaan läpi. Myös oppositiolta on tullut rakentavaa palautetta ja hyviä ehdotuksia budjetin valmistelun yhteydessä, ja monet oppositionkin tavoitteet näkyvät lopullisessa talousarviossa. Sinivihreän hallituksen ensimmäisen budjetin neuvottelut olivat reilut, ja niistä jäi neuvottelijoillemme hyvä olo. Haluamme kiittää valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaa Hannes Mannista sekä muuta neuvotteluryhmää eli ed. Jari Koskista ja ed. Christina Gestriniä tästä prosessista. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa hallitusyhteistyötä ja tulevien vuosien talousarvioiden valmistelua.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Den politiska hösten går mot sitt slut i och med att vi nu här i plenum tar itu med behandlingen av budgetförslaget för nästa år. Jag vill börja med att tacka kollegerna i finansutskottet för en snabb och smidig behandling, men också regeringen för ett gott utgångsförslag. Exempel på efterlängtade positiva beslut är förhöjningen av studiestödet, lättnaden av arvsskatten och förhöjningen av folkpensionerna.

Budgeten nästa år innehåller flera satsningar för att förbättra situationen för barn och ungdomar. Frågeställningen är aktuell i och med att illamåendet hos barn och barnfamiljer ökat, bland annat till följd av olika alkoholrelaterade och mentala problem, men också ekonomiska problem bland barnfamiljerna har bidragit till situationen. Redan i regeringens förslag fanns en förhöjning av ensamförsörjartillägget till barnbidraget med 10 euro per barn och månad med. Förhöjningen kommer tyvärr inte alla till del eftersom höjningen i motsvarande grad sänker utkomststödet för de allra fattigaste, en koppling som svenska riksdagsgruppen redan tidigare föreslagit att borde slopas, och som vi hoppas att regeringen återkommer till.

Under utskottsbehandlingen har det föreslagits att ett anslag på 4 miljoner euro för psykvård för barn och unga skall öronmärkas. Inga pengar har nu lagts till, men skrivningen förpliktar att åtminstone 4 miljoner kommer att användas för det här ändamålet. Riksdagen har redan under en lång rad av år beviljat anslag för barn- och ungdomspsykiatrin i samband med budgetbehandlingen och svenska riksdagsgruppen hoppas att anslaget nu är permanent. Också rättspsykiatriska undersökningar för barn och unga får ett tillläggsanslag på 1 miljon euro.

Herra puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa myös lämpimästi määrärahan korotusta uuden lastensuojelulain toimeenpanoon. Lain painopiste on avohoidon toimenpiteissä ja varhaisessa puuttumisessa. Lisäksi yhtenä osana varhaisen puuttumisen strategiaa edellytetään, että hallitus ryhtyy voimakkaampiin toimenpiteisiin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen tasapuolisen saatavuuden turvaamiseksi koko maassa ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tämän tarpeellisuuden ovat osoittaneet viimeisin nuorisobarometri ja tämän syksyn traagiset tapahtumat.

Hallitus on myös esittänyt erilaisia sosiaalisia parannuksia sotaveteraaneille ja -invalideille itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Kyse on toimenpidekokonaisuudesta, jossa tavoitteena on veteraanien tukeminen kotona sekä laitoshoidon mahdollisuuksien varmistaminen sen ollessa tarpeellista. Kuntoutusmäärärahoja lisätään ensi vuonna, puolisoiden kuntoutusjaksoja pidennetään ja määrärahoja panostetaan myös hankkeisiin, joissa kuntoutuslaitos ja kunta tekevät yhteistyötä. Eduskunta korjasi vielä kyseiset momentit ylöspäin.

Herra puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että kantatie 51:n perusparannus olisi pitänyt tehdä eduskunnan jo hyväksymän aikataulun mukaisesti. (Ed. Saarinen: Miksei tehdä?) Kannatamme tämän vuoksi lämpimästi mietinnön velvoittavaa kirjausta, jossa edellytetään eduskunnan jo kerran hyväksymien hankkeiden toteuttamista (Ed. Kallis: Äänestetään siitä!) ennen uusien hankkeiden käynnistämistä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että rautatieverkkomme sähköistämistä on jatkettava ministerityöryhmän jo päättämässä järjestyksessä. (Ed. Kallis: Siitäkin äänestetään vielä!) Hallituksen tulee myös mahdollisimman nopeasti toteuttaa ne uudistukset, jotka tukevat varustamoelinkeinoa ja merenkulkua, joihin hallitusohjelmassa on sitouduttu.

Herr talman! En del av de infra- och vägprojekt som svenska riksdagsgruppen under budgetprocessen framhållit som viktiga, exempelvis förbindelsebåtstrafiken i skärgården, köerna vid östgränsen och Kvarkentrafiken finns redan med i regeringens förslag. Vi stöder riksdagens beslut att reservera anslag för reparationer och förbättringar av förbindelsebåtsbryggorna och också det höjda anslaget för upprätthållandet av privata vägar.

Svenska riksdagsgruppen är glad över korrigeringarna till primärnäringarna som gjordes här i riksdagen. Riksdagen ökade anslagen bland annat för lantbruksrådgivningen, vilket är nödvändigt med tanke på de stora omställningarna och utmaningarna för lantbruket i vårt land. Vi är också glada för att det kustnära yrkesfisket beaktats i riksdagsbehandlingen. Det ökade stödet till skogssektorn kommer också att förbättra möjligheterna för ett hållbart skogsbruk.

Eutrofieringen av Östersjön är ett av de största miljöproblemen i Finland. För en månad sedan godkändes Baltic Sea Action Plan som också ställer krav på oss. År 2021 skall Östersjön vara i samma ekologiska skick som 1940. Finland står för ungefär 10 procent av totalbelastningen av Östersjön, och våra egna åtgärder har en alldeles avgörande inverkan på vattnen i våra insjöar och vid våra stränder och kusten.

Svenska riksdagsgruppen stöder därför alla anslag som finns med i budgeten för såväl vattenskyddsprojekt för lantbruket och utbygganden av tömningssystemen för septiktankar i skärgården och insjöarna som satsningarna på byggandet av vatten- och avloppsledningar och stödet till avloppsvattenrening i glesbygden. (Ed. Kallis: Och vi understöder ännu mer!) — Svenska riksdagsgruppen välkomnar också det höjda understödet till miljöorganisationerna.

Herra puhemies! Toinen hyvin suuri uhka on öljy- ja kemikaalikuljetusten lisääntyminen Itämerellä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä mietinnön kirjausta, joka velvoittaa ympäristöministeriötä selvittämään, mitä lisäresursseja maamme öljyntorjunnassa tarvitaan. Ympäristövaliokunta toteaa lausunnossaan, että uusien alusten ja uuden kaluston hankintakustannukset ovat 100—150 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Myös määrärahaa, jolla pidetään varustamoliikelaitoksen alukset valmiudessa, on tarkistettava hyvän valmiuden ylläpitämiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä olisi nopeasti laadittava pitkän aikavälin öljyntorjunnan investointisuunnitelma.

Eduskunnassa on tehty lisäyksiä myös ilmastonsuojeluun. Energianeuvonnan ja -tiedotuksen määrärahaa on korotettu puoli miljoonaa euroa. Täydentävässä talousarvioehdotuksessa varattiin määrärahat tuuliatlaksen laatimiseen, mikä on perusedellytys tuulivoiman käytön laajentamiseksi Suomessa. Myös korotettu määräraha ympäristötutkimukseen on tervetullut.

Herr talman! Under hösten kunde vi bevittna en hård lobbningskampanj här i riksdagen gällande fördelningen av tipsvinstmedlen. Alla riksdagspartier var eniga om att det förslag till fördelning som regeringen först kom med inte var acceptabelt. Svenska riksdagsgruppen är nöjd över regeringens korrigering till budgetförslaget. Att tipsvinstmedlen inte skulle ha använts på det sätt som riksdagen tidigare förutsatt skulle ha varit ett hot mot hela systemet.

En av regeringsprogrammets tyngdpunkter är en satsning på kunnande och innovationer, och en stor del av diskussionen har fokuserats på det så kallade innovationsuniversitetet. Svenska riksdagsgruppen har framhållit att en grundförutsättning för ett framgångsrikt universitetsväsende i vårt land är att basfinansieringen är i skick för alla våra universitet och högskolor. Att anslagen för basfinansieringen nu ökas med 5 miljoner var viktigt. Även ett tilläggsanslag för övningsskolorna är välkommet.

På utbildningssidan var det också viktigt att anslagen till de statliga specialskolorna inte skars ner. Att elever och studerande med specialbehov skulle ha samma möjligheter till utbildning som andra är en jämlikhetsfråga. Svenska riksdagsgruppen välkomnar också anslaget på minst 100 000 euro för utbildningen av invandrarkvinnor. Att mödrarna i invandrarfamiljerna får förbättrade möjligheter till utbildning i Finland är en av de avgörande betydelserna för integrationen i vårt land. Det här riktade anslaget går hand i hand med regeringens strävan till en förnyad migrationspolitik i Finland.

Och avslutningsvis, herr talman, några ord om vårt u-landsbistånd. Det egentliga biståndet beräknas nästa år motsvara 0,44 procent av bnp. Finland har förbundit sig till Europarådets beslut om en miniminivå om 0,51 procent av bnp i bistånd senast 2010 och 0,7 procent 2015. Vi i svenska riksdagsgruppen anser, att det är viktigt att hålla fast vid de löften som getts, och anser att det långsiktiga målet måste vara 0,7 procent av bnp i bistånd senast 2015.

Bjarne Kallis  /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetin lähetekeskustelussa totesin, että hallituksen esitys on aika hyvä. Se on parantunut tämän 3 kuukauden käsittelyn aikana. Miksi se on hyvä? Se on hyvä sen takia, että se periaatteeltaan noudattaa niitä periaatteita, joita kristillisdemokraatit ovat tässä salissa joka vuosi tuoneet esille. Mitkä ne ovat? Jos on talouskasvua, silloin talouskasvua tulee jakaa niin, että osa menee veronalennuksiin, osa velan lyhentämiseen ja osa palvelutason nostamiseen. Tämä on mahdollista aina, kun on riittävän hyvä talouskasvu. Tässä budjetissa osa menee todella veronalennuksiin, osa menee velan lyhennykseen ja osa menee palvelutason nostamiseen, eli siinä mielessä hyvä.

Mitä kristillisdemokraatit haluaisivat sitten muuttaa? Meidän esityksemme poikkeaa verotuksen osalta. Me emme halua alentaa 0,5 prosenttiyksiköllä, meille riittäisi 0,3. Mutta verot alenisivat, jos alennus olisi 0,3. Me emme halua lyhentää valtionvelkaa 1,8 miljardilla vaan 1,5 miljardilla. Näin tämä rahasumma, joka säästyisi, sijoitettaisiin palvelutason nostamiseen.

Minun mielestäni meidän esityksemme on selvästi parempi. Se on periaatteeltaan samanlainen, mutta se nostaa palvelutasoa yhteiskunnassa sille tasolle, mitä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa edellytetään. Ei ole parempaa maakolkkaa kuin Pohjoismaat. Pohjoismaat tunnetaan kaikkialla maailmassa hyvinvointivaltioina, ja yhteistä näille Pohjoismaille on se, että meillä on sittenkin verraten korkea veroaste ja tällä korkealla veroasteella me ylläpidämme hyvinvointia, jota ihaillaan kaikkialla maailmassa.

On mielenkiintoista verrata Suomen bruttoveroastetta Tanskan tai Ruotsin veroasteeseen. Jos meillä olisi sama veroaste kuin Ruotsissa, niin meillä olisi noin 15 miljardia enemmän rahaa käytettävissä. Missään nimessä emme kristillisdemokraateissa katso, että veroasteen tulisi olla noin korkea. Niin kuin sanoin, me pyrimme koko ajan alentamaan, mutta maltillisemmin kuin hallitus esittää. Viikonlopun lehdissä Björn Wahlroos esitti sellaisen ajatuksen, jonka jo presidentti Reagan 80-luvulla otti käyttöön USA:ssa, kun hän halusi leikata valtion menoja eli alensi veroja niin paljon, että oli pakko leikata. Mielestäni tuo voisi olla hyvä periaate, mutta siihen liittyy aina riski, ja se riski on erittäin suuri, että leikataan ne menot niiltä, jotka tulonsiirroista ovat eniten tarpeessa. Ja missään nimessä me emme anna sellaiselle ajatukselle tukea.

Herra puhemies! Ajattelin tässä omassa puheenvuorossani hieman puhua myöskin budjettivallasta. Valtiovarainministeri Katainen puheessaan vakaussopimuksen yhteydessä mainitsi, että eduskunnalla on budjettivalta. Teoriassa eduskunnalla on budjettivalta, mutta budjettivalta on kyllä siirtynyt yhä enemmän ja enemmän hallitukselle ja hallitukselta valtiovarainministeriölle. Onko tämä hyvä vai onko se huono asia? Se on jopa mennyt niin pitkälle, että hallituspuolueiden kansanedustajat tänä päivänä valittavat ja sanovat, että he eivät saa aktivoida niitä tärkeitä aloitteita, jotka he tekivät syksyllä. He eivät saa aktivoida eivätkä he saa äänestää niitten puolesta. Siitä huolimatta kirjoitetaan kyllä lehtien mielipidesivuille, miten lobataan jonkun asian puolesta. Puoluevaltuuskunnissa tehdään päätöksiä, että tämäkin asia on hoidettava, mutta sitten, kun se tulee elimeen, jolla on ylin päätäntävalta ja budjettivalta, silloin enää ei saa olla sen takana.

Mihin tämä johtaa? Se johtaa siihen, että kansa vieraantuu eduskunnasta, poliitikoista, mutta vielä pahempaa on se, että valtaa pitävä, tässä tapauksessa hallitus ja lähinnä valtiovarainministeriö, vieraantuu kansasta, kun hallituspuolueen kansanedustaja ei saa olla hallituksen kanssa eri mieltä, vaikka kuinka lehtien mielipidesivuilla kirjoittaa, miten tärkeää olisi toimia tällä ja tällä tavalla. Erittäin vaarallinen kehitys.

Arvoisa herra puhemies! Mainitsin, mitä periaatteita tulisi noudattaa budjettityöskentelyssä, siis talouskasvusta osa velan lyhentämiseen, osa verojen alentamiseen ja osa palvelutason nostamiseen. Mutta tulisi myöskin budjetista päätettäessä noudattaa eräitä muita periaatteita.

Yksi niistä on se, että ei koskaan elä yli varojen tai vain harvoin elää yli varojen. Ja taas joudun viittaamaan valtiovarainministerin tämän päivän puheeseen, kun hän sanoi, että seuraavalla vaalikaudella joudumme velanoton tielle. Emme me joudu velanoton tielle, jos me emme vapaaehtoisesti sille lähde. Siis ei saa elää yli varojen, ja jos ei elä yli varojen, silloin ei tarvitse tulevaisuuttakaan pelätä.

Budjettikäsittelyssä ja budjetista päätettäessä tulisi myöskin huolehtia omaisuudesta niin, ettei se rapaudu. Kyllä surulla olen joutunut toteamaan, miten vuodesta toiseen tiepiirien johtajat sanovat, että tiestö rapautuu. Ainakin tämä koskee meidän vaalipiirimme tiestöä. Tiepiiri toistuvasti muistuttaa meitä päättäjiä, että on saatava enemmän rahaa perustienpitoon, koska tiestö rapautuu. Tänä päivänä aamu-uutisissa oli tiepiirin edustaja myöskin kertomassa, en muista, mikä oli tien numero, mutta tie, joka johtaa Vaalimaalle, miten vaarallinen tie tämä on ja senttiäkään ei ole rahaa budjetissa. Siinä oli kuvia myöskin onnettomuuksista, jotka sattuvat, ja voi kysyä, kuinka paljon tällainen onnettomuus tulee maksamaan. Eikö olisi syytä panna tuollaiset tiet mahdollisimman nopeasti kuntoon? Tuo oli vain yksi esimerkki, mutta tärkeä sellainen.

Budjetista päätettäessä tulisi myöskin huolehtia niistä, jotka eivät omin voimin pääse osalliseksi hyvinvoinnista. Osittain siihen pyritään nyt, mutta ei riittävästi. Ja kun sanoin, että pikkasen pienemmällä veronalennuksella, pikkasen pienemmällä velan lyhennyksellä me saisimme rahaa sellaisiin kohteisiin, joissa ihmiset ovat, jos eivät suurissa vaikeuksissa, niin kuitenkin vaikeuksissa, ja pystyisimme niitten asemaa parantamaan.

Neljänneksi, budjetista päätettäessä tulisi korjata ne epäkohdat, jotka synnyttävät epäoikeudenmukaisuuden tunnetta kansalaisryhmien välillä. Meillä on paljon sellaisia kansalaisryhmiä, jotka kokevat, että heitä kohdellaan verotuksessa tai sitten sosiaalipolitiikassa väärin. On vaarallista, jos poliittisella päätöksellä synnytetään tällaista katkeruutta kansalaisryhmien kesken. Nämä olisi mahdollista korjata, ja meidän esityksessämme on sellaisia määrärahoja, jotka tämän epäkohdan pienentäisivät.

Lopetan tämän puheenvuoron toteamalla, että 3 vuodessa Suomi on vaurastunut aivan valtavasti. Meidän bruttokansantuotteemme on kasvanut 3 vuodessa noin 5 000—6 000 euroa asukasta kohti. Meidän veroasteemme on alentunut 3 vuodessa 1,7 prosenttiyksiköllä, eli jos se olisi sama kuin 3 vuotta sitten, niin olisi rahaa kassassa 1,7 miljardia enemmän kuin mitä tällä hetkellä on. Bruttoveroasteella ei loppujen lopuksi ole niin suurta merkitystä, kunhan yhteiskunta toimii ja toimii hyvin. Minä tiedän, että salissa ehkä puolet tietävät tänä päivänä, mikä on bruttoveroaste. 3 kuukauden kuluttua hyvä, jos 5 tietää, mikä on bruttoveroaste, ja vuoden kuluttua harva tietää, mikä oli bruttoveroaste vuonna 2007, eikä sillä ole mitään merkitystäkään. Sen edustajat tietävät, menikö hyvin vai menikö huonosti. Voin vakuuttaa, että paremmin menisi, jos kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti tulisi hyväksytyksi.

Pertti  Virtanen  /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, ministeri, -rit, kollegat! Äsken kyseltiin kovasti sitä, minkä takia moinen debatti, juttelu, oli olemassa tuossa. Vakavana valtiovarainministeri siinä, vakanuorekkaana, esitti muutamia perinteisiä näkemyksiä.

Tutkimuksissa yleensä lähdetään siitä yliopistotasolla, että helpoin ratkaisu on aina se oikea. Eli kun katsotte tuonne, niin siellä ei ole enää televisiokameroita. Tämä on nyt sen verran kuitenkin vakava juttu, että hallitukselle voidaan esittää kunnollista kritiikkiä, että sen aikaakin, kun saa tuommoiseen kulutettua sen pari tuntia, mitä Yle varsinkin lähettää, niin eivät ne siirtyneet maksullisille kanaville nämä lähetykset, älkää pelätkö tai toivoko, saatiinpa menemään se tuossa. Minulle on muutenkin tullut vähän tuosta aitiosta, kun katsoo, että sieltä — kun puhuttiin Hupusta, Tupusta ja Lupusta — niin sieltä on vaan Tupu häipynyt ja Hupu ja Lupu tai oikeastaan Höpö ja Löpö tai mitä höpinää ja löpinää ... Höpönassua ei näkynyt kyllä ollenkaan paitsi siinä alussa. Sitten tuo vähän lupumaisempi on siellä vielä paikalla, että se on vähän tämmöistä tämä tämmöinen, voisiko sanoa, kommunikaatio nykyään tässä eduskunnassa verrattuna siihen aikaan, kun meikäläinenkin täällä oli ja kun täällä oli aitiossa vielä kunnon ketjuja, jotka pystyivät oikein irrottelemaankin näillä termistöillä. Mutta mennään nyt tähän itse asiaan.

Arvoisa puhemies! Maamme poikkeuksellisen pitkään suotuisana jatkunut talouskehitys näyttäisi jatkuvan edelleen, vaikka kansainvälinen suhdannehuippu on ohitettu. Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoiden häiriöt heijastuvat Eurooppaan hieman hidastaen talouskasvua, mutta tätä osaltaan korvaa vahva kasvu Aasiassa. Suomessa kasvun uhkana on lähinnä työvoiman saatavuus ja inflaation valtiovetoinen kiihtyminen, mutta nekään eivät estäne kansantaloutemme pyörien pyörimistä ensikin vuonna vinhaa vauhtia. Vaikka olemme siirtymässä hitaamman kasvun vaiheeseen, jakovaraa syntyy. Esimerkiksi perussuomalaisten mielestä sitä olisi myös jaettavana ja jaettava, mutta viisaasti ja oikeudenmukaisesti Suomen kansan ja kansalaisten, kaikkien, parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä ensi vuoden talousarvioksi on valiokuntakäsittelyissä syksyn mittaan ehostettu. Kyse on todellakin kosmetiikasta. Yhteensä budjettiin on tehty lisäyksiä 46 miljoonalla eurolla. Se on kokonaisuuden kannalta vähän. Tarpeita olisi ollut moninkertaiseen panostukseen jo pelkästään kansalaisten perustuslainkin takaamien perusoikeuksien ja -palvelujen kannalta ajatellen. — Tähän ehostukseen ja muodon vuoksi korjailuun palaan tässä puheeni loppupuolella.

Itseni ja perussuomalaisten lähtökohta on se, että jokainen ihminen on arvokas. On tavoiteltava sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Pääministeri Vanhasen nykyisen ja edellisen hallituksen aikana on etenkin lapsiperheiden köyhyys lisääntynyt. Vai mitä mieltä olette siitä, että tällä hetkellä perusturvan varassa olevissa perheissä kasvaa reilusti yli 100 000 lasta? Näiden perheiden elintaso on EU:nkin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. Ei ole oikein, että köyhät köyhtyvät, koska rikkaat rikastuvat.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden lisäksi pienituloisten eläkeläisten asemaa olisi tullut ja voinut kohentaa rohkeammin. Eläkeläisten eläkeindeksi on korjattava, jotta heidän ostovoimansa säilyy ja vastaisi paremmin palkansaajien ostovoiman kehitystä. Kansaneläkkeen tasokorotuksia on jatkettava ripeällä aikataululla. Lisäksi perussuomalaiset esittävät, että pelkän kansaneläkkeen varassa kitkuttaville eläkeläisille olisi maksettava budjettiperusteista, vähintään 30 euron suuruista perustoimeentulolisää, jotta heidän taloudellinen asemansa kohenisi.

Nyt meillä olisi pienituloisten tilanteen parantamiseen erinomainen tilaisuus. Vaarana nimittäin on, että pienituloisten ostovoima jopa heikkenee hallituksen esityksen takia, sillä bensiini-, diesel-, polttoöljy- ja sähköverojen nosto — puhumattakaan suunnitteilla olevista terveyden- ja sairaanhoidon palvelumaksujen korotuksista — iskee kovimmin juuri pienituloisiin ja nakertaa nopeasti luvattujen etuuksien parannukset. Myönteisenä asiana on kuitenkin todettava, että hallitus pakon edessä joutui luopumaan suunnittelemastaan päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta. — Tuosta voi mainita kyllä vielä, että kun nämä nousevat nämä sähköverot ja muut, niin katselin niitä vanhojakin hallitusten temppuiluja tai siis tempaisuja tämän budjetin tulo- ja menojutun suhteen, ja siellähän ne ovat samat korotukset aina, mutta nytten tämä ilmastonmuutos, joka meille kaikille on tärkeä asia ja vakava paikka, on mahdollistanut tämmöisen, voisiko sanoa, romanttisemman näkemyksen tähän verotaakan lisäämiseen köyhemmillä ja meillä kaikilla kansalaisilla.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee valtion henkilöstön vähentämisen ja sitä edellyttävän valtionhallinnon tuottavuusohjelman kaavamaisen toteuttamisen ongelmallisena kuten valtiovarainvaliokunta ja sitä ennen tarkastusvaliokuntakin. Tuottavuusohjelman toteutuksessa tulisikin ottaa virastojen palvelukyky ja toiminnan tuloksellisuus nykyistä paremmin huomioon. Valtionvarainvaliokunta onkin aivan oikein huomauttanut, että työvoiman liika karsiminen johtaa palvelujen laadun ja kansalaisten oikeusturvan rappeutumiseen sekä työntekijöiden työuupumukseen ja sairauspoissaolojen lisääntymiseen.

Perussuomalaiset yhtyvät myös tarkastusvaliokunnan esittämään huoleen toistuvasta määrärahojen alibudjetoinnista. Etenkin perusradan- ja tienpidon sekä vankeinhoidon menot on viime aikoina järjestelmällisesti jouduttu rahoittamaan lisätalousarvioilla. Tästä perustuslainvastaisesta tilanteesta on päästävä eroon samaten kuin turhan jäykästä kehysmenettelystä, joka tehokkaasti tuhoaa yhteistä, arvokasta kansallisomaisuuttamme — liikenneväyliä.

Arvoisa puhemies! Suotuisasta talouskehityksestä huolimatta kuntatalouteen liittyy suuria ongelmia. Kuntatalouden sisällä on huomattavia alueellisia ja kuntaryhmittäisiä kehityseroja, kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään toteaa. Peräti 119 kuntaa on pakotettu ensi vuonna nostamaan tuloveroprosenttiaan, ja Kuntaliiton mukaan korotuspaineita jää myös tuleville vuosille. Lähivuosina myös kuntien velkaantuminen on nopeaa. On selvää, ettei näissä puitteissa kuntia voida enää kuormittaa uusilla velvoitteilla.

Arvoisa puhemies! Sitten budjetin suhteen näin joulun alla hivenen syvällisempääkin asiaa, eli haluan tunkeutua tai uppoutua vähän syvemmälle tähän Suomi-neidon tarpeeseen kaivaa aina pussinperältä kaikki viimeisetkin asiat esiin.

Nyt kun Suomi on jonkin aikaa kuulunut EU:hun, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että budjetti sanana on mitä yleiseurooppalaisin indoeurooppalainen sana, jonka merkityksestä suomalaiset ja virolaiset kieliperinteisistä syistä jäävät paljon paitsi.

Miljoonien ja miljardien yhteydessä kun eurooppalaiset puhuvat budjetista, he heti tajuavat ilman mitään monimielisyyttäkin, mistä valtion potenssissa on oikein kyse, koska englanniksikin budget tulee ranskan sanasta bougette ’nahkamassi’, joka puolestaan on deminutiivimuoto sanasta bouge ’nahkasäkki’, ’nahkapussi’. Eli varoituksen sanana kaikille niille suomalaisille, joitten kielitaito toki on kohentunut: kyse ei ole mistään bud ’nupullaan olevasta’ jet lagista, että sieltä suihkuaa sitten niin kuin tämmöisenä hurmaavana oikeistoaikana kaikille hyvinvointia, vaan kyse on tosiaan budjetista.

Jotta kansalaisille ja monille meistä edustajistakin kerrankin paremmin selviäisi, mistä puhutaan, kun budjetista puhutaan, niin näin joulun alla on ilo todeta jo pukinkin puolesta, että suomalainen on oikeassa, kun kuulee ranskan sanasta bouge sanan pussi, sillä juuri siitä on kyse. Budjetti on alkuaan juuri pukin miljoonilla ja miljoonilla hyvillä asioilla varustettu lahjasäkki eli pussi. Tässä mielessä suomalaisetkin ovat jo kauan olleet eurooppalaisen kieliperinteen linjoilla, kun valtion menojen ja tulojen yhteydessä on käytetty ilmaisuja kuten "mitä valtion pussista löytyy" tai että "valtion pussin pohja jo näkyy". Toisaalta Suomi-neito on neito, eikä neidoilla yleensä ole pusseja muuta kuin iän myötä ehkä ja kovan elämän jäljiltä silmien alla. Eli kyseinen pukin miljoonapussi, nahkainen aarrepussi, liittyy siementämiseen jo ennen maanviljelyn ja nykyisen kulttuurielämämme alkua ja aikaa, jolloin siemenviljaa alettiin tallentaa erilaisiin pusseihin. Tätä aikaa ennen kulttuuriviljelmiä säilytettiin elävinä nahkapussissa, niin kuin jokainen ymmärtää.

Suomi-neidon yhteydessä pussin sisällön riittävyydestä vuosittaiseen tarpeeseen voi hyvinkin puhua hyvinkin primitiivisellä tasolla. Kun budjettia keinotekoisesti nimitetään talousarvioksi, niin miksei saman tien oteta koko kansaa mukaan ja puhuta kotitalousarviosta, sillä ideahan on siinä, että pussista, pusseista riittää kaikkiin kotitarpeisiin.

Itse talousarviosta vielä. Käännösyrityksiä tälle nahkapussi-idealle, mistä siis se kaikki voima ja potenssi lähtee, on tehty jo reilut 150 vuotta. Nyt kun on Agricolan juhlavuosikin. Siis joku aina sekoittaa näitä asioita, mutta Agricolan kuolemasta on siis 500 vuotta ja sitä me juhlimme, niin kuin jotkut eräät fiksut olivat huomanneet, jopa syntymäpäivillä, tarkoitan Suomi-neidon.

Europaeus suomensi ruotsin budget-sanan ’wuotisen rahan-tarpeen arwio’ — vuotisen rahantarpeen arvio, siinä on hienosti tullut — mitä voi pitää aika erinomaisena käännöksenä, Ahlman 1865 ’walta-waraston arwio l. ehdotus’, 1883 ’valtiovara-arvio l. -ehdoitus, budsjetti’, Nordlund 1887 ’budjetti’, yllättävän lähellä, Meurman ranskan budget-sanasta ’waltiokulunkien arwio, tulojen ja menojen arwio’, Godenhjelm 1900-luvulla ’budgeetti’. No, Lönnrot käänsi budjetin jo 1866 yksinkertaisesti ’budgetti’ ilman ääntämissääntöjä, joista esimerkkinä Meurmanin englannista tuleva ääntämissääntö oli "bödshet", melkein niin kuin "shit", vaikka onhan sitäkin tietysti lannoittavassa muodossa olemassa niin kuin siementäkin tässä alkuperäisessä muodossa.

Mutta vielä se, kuinka talousarvio sitten tulee, että suomalainenkin alkaa ymmärtää paremmin, mistä on kyse, mutta oikeastaan ei ymmärrä ollenkaan, kuinka syvältä tämä on lähtöisin, niin Koukkusen kirjasta "Atomi ja missi", jos täällä on jompiakumpia paikalla, ydinfyysikkoja tai missejä, selviää, kuinka Helsingin Sanomissa vähän ennen itsenäisyyden alkua 1916 käytiin tämmöinen keskustelu: "Se on nim. ensinnäkin akustiselta kaiultaan" — siis budjetti, kun ehdotettiin —"suomalaiselle korwalle sangen epämiellyttäwä ja jo senkin takia mahdoton saamaan ’kansalaisoikeutta’ kielessämme, että supisuomalainen ei woi" — siis ei perussuomalainen vielä silloin, kun ei oltu itsenäisiä — "sitä ollenkaan kunnolleen ääntää. - - Mutta kun ’budjetista’ sitten tulee kansanedustajiemme ja kunnallisten ’isiemme’ suussa ’putjetti’ tai ’putketti’" — kyllä moni muistaa vanhaa kunnon maalaisliittoa vielä 50-luvullakin, niin ’putketti’ — "kuuluupa joskus tulewan ’putiikkikin’, niin silloin pitäisi jo hitaastikin hawahtuvien" — hitaastikin havahtuvien — "huomata, että nyt on tullut suomalainen ottaneeksi suuhunsa sanan, joka ei suomalaisen suuhun sovi. - - Mutta woidaan helposti", arvoisa puhemies, "muodostaa ihan umpisuomalainen" — taas, ei ole vielä perussuomalaisia — "sana, joka nähdäkseni täysin täsmällisesti vastaa ’budget’ sanan ilmaisemaa käsitettä eikä kuitenkaan ole pituudella pilattu." — Siis ei ole koolla ollut väliä tässä silloin budjetin suhteenkaan. — "Se sana on talousarwio."

Tässähän nyt, vielä sen verran sanon, jos uudet edustajat eivät ymmärrä, kyse on, että raamatullisessakin mielessä budjetin idea on se, että liha tulee todella sanaksi, että toiminnalla, sillä rahallisella mällillä, mikä se nykyään onkaan, mahdollistetaan niitten hyvien ideoitten ja innovaatioitten toteutuminen kulloisenkin vuoden aikana, siis täytetään Suomi-neidon tärkeimmät tarpeet joka vuosi tämän asian yhteydessä. (Puhemies koputtaa)

Sitten lopettelen tätä pikkuhiljaa. Aamutelevisiota katselleena huomasin kanssa, että tämä budjetin inflaatio — meillähän on jatkuvasti tämä kosminen inflaatio menossa kyllä, niin kuin Enqvistin kirjassa, tällä kertaa ei Englundin, joka on historioitsija, Enqvist on ehkä Suomen kuuluisin ydinfyysikko, tutkitaan tämmöisen kosmisen inflaation taustakohinaa — niin tässä meidän sanahelinässä tai löpinässä ja höpinässä periaatteessa tällä vanhalla kapulakielellä tavallaan kätketään se, ettei mitään uutta ja innovatiivista tule tähän eduskuntaan. Ainoastaan valta on se, kuka saa höpistä tai hämätä sitten mediaa ja meitä uusia edustajia ja vähän vanhempiakin miellyttää sitten. Miellyttäähän se tietysti korvaan tuommoinen työkielikin aina näin muodon vuoksi. Eli Suomi-neito tarvitsisi inflatorisen paisumisensa suhteen laardivammaisuuteen jotain henkilökohtaisen trainerin, terveysvalmentajan, kaltaista juttua. Eli kunnon kunto vaatisi tämmöistä aidosti liikuttavaa tehokuuria, semmoista liikuttavuutta, joka saa niin kuin mielen, hengenkin nousemaan korkeimmille tasoille ja ravistaa irti näistä vanhoista laardeista. (Puhemies koputtaa) Me tarvitsemme ei nyt ilmastonmuutosta vaan mielipideilmastonmuutosta, koska on menty liian pitkälle tässä psykologisoivassa, sairastuttavassa kapulakielen käytössä. Eli lopetetaan nyt tähän, ettei kukaan ...

Joulun kunniaksi olen kirjoittanut tänne vielä, että joka tapauksessa hyvää joulunalusta kaikille kansalaisille. Ei Fortumkaan kai sentään ennen joulua kehtaa, pimeimpään aikaan, meille kaikille iloa ja terveyttä tuovan valon hintaa nostaa, vai mitä, valtiovarainministeri? Toivotaan parasta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista, hyvin erilaisista puheenvuoroista! Eduskunta on kuin kansa pienoiskoossa. Eräs äänestäjä totesi viime vaalien alla, että hänestä joskus tuntuu, että kansanedustaja on kuin ihminen pienoiskoossa.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyenä vastauksena ed. Kallikselle, kun hän totesi, että hallituksen talousennusteissa lähdetään siitä, että ensi vaalikaudella joudutaan velanoton tielle, ja sanoitte, että emme me siihen joudu, jos toimimme oikein: juuri näin, emme me joudu, jos toimimme oikein. Mutta kannattaa huomioida se, että se arvio perustuu nimenomaan perusuran kaltaiseen talouskehitykseen, ja siihen meillä ei ole varaa. Perusuran kaltaisessa talouskehityksessä julkinen talous on ylijäämäinen 2,5 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että vain eläkerahastot ovat ylijäämäisiä. Valtiontalous ei ole ylijäämäinen. Se on ehkä plus miinus nolla, samaten kuntien, ja siihen meillä ei ole varaa. Tähän sitten liittyy oikeastaan valtaosa äskenkin kuulluista puheenvuoroista. Mitä enemmän meillä on pysyviä menonlisäyksiä, sitä hankalammaksi tulee saavuttaa valtiontalouden ylijäämä.

Katsoin sosialidemokraattien lisäysesityksiä ja kuuntelin puhetta. Siellä esitetään 1,3 miljardin pysyviä menonlisäyksiä sen päälle, mitä hallitus esittää. Mikäli tämä linja hyväksyttäisiin, niin 1 prosenttiyksikön keskimääräinen kasvu siihen, mitä talousviisaat tällä hetkellä ennustavat, ei riittäisi ylijäämän saavuttamiseen, eli me olemme aivan mahdottoman paikan edessä siinä tapauksessa. Kyllä vaihtoehtobudjetti on ilman päällä, kun verotuloja arvioidaan ylöspäin, (Ed. Kallis: Niinhän kokoomus teki viime kaudella!) ja lisämenojen ehdottaminen ilman, että sanoo, mistä vastaavia säästöjä tehdään, ei ole vastuullinen vastaus. Näin siis edeltäjäni Eero Heinäluoma viime vuonna. Tämä oli hyvin vastuullista silloin.

Toivon, että kun tässäkin salissa nyt käytetään puheenvuoroja ja ajatellaan, että me elämme jossakin erityisessä kurjuudessa, niin tulisi varmaan huomioida se, että tämä on anteliain budjetti sitten vuoden 1991, siis anteliain budjetti vuoden 1991 jälkeen (Vasemmalta: Kenelle?) sosiaalietuuksien, erilaisten etuuksien paranemisen näkökulmasta. Voin sanoa kyllä ihan suoraan, että ihan pikkasen jopa hirvittää, kun katsotaan vakausohjelman aikana nähtyjä talouskuvia.

Ihan joitakin pikaisia huomioita budjetista. Kun äskeisessä keskustelussa puhuttiin, ettei ole riittävästi dynaamisuutta ja että ollaan ikään kuin paikallaan, dynamiikka tulee siitä, että työn tekeminen tehdään entistä kannattavammaksi ja palkitsevammaksi. Työvoiman liikkuvuutta edistetään kakkosasunnon verohelpotuksella. Toivomme, että tällä on jonkunmoinen vaikutus siihen, että ihmiset aidosti lähtevät hakemaan työtä vaikka vähän pidemmänkin matkan päästä. Toisaalta ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelupaikkoja lisätään 2 200:lla, oppisopimuksia 2 100:lla, mutta nämä kaikki ovat enemmän kuin viime hallituksen aikana kertaakaan, ja tietenkään kerralla ei koko maailmaa voida valmiiksi saada. Olen erittäin tyytyväinen, että nyt vihdoinkin on lähdetty tälle tielle. Olisi pitänyt lähteä kauan aikaisemmin.

Samaten työllisyyspolitiikan painopistettä siirretään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka aidosti johtavat työllistymiseen ja työkunnon saavuttamiseen, tempputyöllisyyspolitiikan sijaan. Yksi merkittävimmistä: syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisen edellytysten parantamiseen lisätään merkittävästi varoja, 30 miljoonaa euroa. Mistä olen erityisen iloinen, on se, että vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistuki tuplataan eli 18 miljoonaa euroa tähän lisää. Osaamisen edistämisessä on merkittävät panostukset yliopistoihin, ja ensimmäistä kertaa tämä hallitus on tehnyt sen arvovalinnan, siis käytännössä, että kun ikäluokat pienenevät, niin se valtionosuus suunnataan suoraan perusopetukseen. Nyt se ei ole vain kuollut kirjain hallitusohjelmassa, vaan nyt se on konkretiaa ja käytäntöä, ja näin pitää tehdä. Pisa-tutkimuksen tulokset eivät ole saavutettu etu, vaan ne pitää aina ansaita uudestaan.

Erityisen positiivisena pidän myös sitä, että kansaneläkkeet nousevat, eläkkeensaajien verotus kevenee, perintövero tavanomaisten perintöjen kohdalla kevenee, työtulojen verotus käytännössä pysyy ennallaan. Tämän vaalikauden jatkossa niitäkin pystytään enemmän alentamaan, mikä on merkittävää talouskasvun, työllisyyden ja työn palkitsevuuden kannalta. Kuntatalous todennäköisesti suuremmat korotukset tulee saamaan kuin ehkä tähän mennessä koskaan. 755 miljoonaa on se nettomäärä, joka on Kuntaliiton ja hallituksen yhteinen näkemys.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion talous on pelastettu. Hyvinvointivaltion perusta on nyt pelastettava, ministeri Katainen. Valtionvelkaa on hyvä lyhentää, mutta on vahvistettava myös kuntataloutta siten, että julkinen talous kokonaisuudessaan olisi terveemmällä pohjalla. Sosiaali- ja terveyspalvelut nimenomaan ovat nyt erittäin uhattuja, kunnat kriisiytyvät. Kyseessä on myöskin pienituloisimpien eläkkeensaajien ja lapsiperheiden kannalta ja myös sairaiden kannalta kärjistyvä tilanne siinä, että te nostatte sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja, sen lisäksi energia- ym. veroja, ja heidän ostovoimansa heikkenee, samalla heidän kykynsä — olen tavannut lukuisia ihmisiä, jotka kertovat, että he eivät pysty lääkkeitään lunastamaan. Te samaan aikaan iskette nimenomaan vaikeimmassa asemassa oleviin tilanteessa, jossa meillä hyvinvoinnin kakkua olisi ja nimenomaan kasvua voitaisiin jakaa toisellakin tavalla.

Eduskunnan budjettivallan kannalta on erikoista, että toisen kerran tänä päivänä sitä kohdellaan mielenkiintoisella tavalla. Hallitusryhmät pitävät isoa ääntä vajaan promillen muutoksista, joita tehdään sellaisiin asioihin, jotka on jo alibudjetoitu (Puhemies koputtaa) hallituksen esityksessä. Mutta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja siihen hätään, mikä ihmisillä on peruspalvelujen osalta, te ette puutu. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Se arvoristiriita teillä jatkuu.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin tämän nyt päätökseen tulevan budjetin kyllä suuri heikkous on nämä kuntien peruspalvelut. Terveydenhuollosta vanhustenhoitoon tilanne näyttää todella huolestuttavalta. Silloin tuntuu vähän julmalta, että hallitus ylpeilee tällä velan lyhennyksellä, kun se siirtää nämä laskut kuntien puolella maksettavaksi. Kun ette mitenkään kommentoinut edellisessä keskustelussa tätä asiaa, niin voisitteko, ministeri Katainen, nyt selvittää, miten meidän velkaantumisemme kannalta on erinomaisen hyvä asia se, että kunnat jatkavat velkaantumista ja kuntien veroäyriä joudutaan nostamaan ja valtio pitää kunnat näin tiukalla kuin nyt tapahtuu? Viime vaalikaudella kuntiin laitettiin yli 2 miljardia euroa kaiken kaikkiaan lisää rahaa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtion tulovero on yksi varmin valtion tulomuoto. Vuonna 2007, siis tänä vuonna, varsinaisessa budjetissa oli 12,7 miljardia euroa verotuloarvio ja lisätuloarvioissa on arvioitu, että 1 673 miljoonaa euroa tulee lisää, elikkä yhteensä 14 414 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarviossa te esitätte 14,2 miljardia euroa. Minun mielestäni tämä on suorastaan eduskunnan höynäyttämistä jo. Meillä nousevat palkat, meillä ei alenneta merkittävästi veroja. Mihin häviää se tuloverokasvu siis, kun tänä vuonna tulee enempi tuloveroja kuin ensi vuonna on arvioitu? Tämä on siis täysin käsittämätöntä. Valtiolla on rahaa, herra valtiovarainministeri, pistää kunnille ja myös pysyväisluontoisiin korjauksiin sosiaaliturvaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen, teidän pitäisi tutustua hieman paremmin noihin vaihtoehtobudjetteihin, niin te huomaisitte, että ainakin suurin osa niistä rahoista menee kunnille. Jos tämä raha menisi kunnille, niin kuntien ei tarvitsisi nostaa veroprosenttiaan niin kuin nyt nostavat. Sitten pitää myöskin muistaa, miten veroprosentin nosto kunnassa kohtelee, sanotaan nyt vaikka, pienituloisia tai keskituloisia tai miten yleensä se kohtelee näitä vähävaraisia ja vähätuloisia verrattuna siihen, mitä esimerkiksi veronalennus valtionverotuksessa merkitsee. Silloin te huomaisitte kyllä, että noin sosiaalisesti olisi kyllä parempi pitää tuota kunnallisveroa mahdollisimman alhaalla ja vaikkapa sitten olla alentamatta valtion veroa niin kovinkaan paljon. Tässä meillä on näkemysero, selkeä näkemysero, (Puhemies koputtaa) ja nyt kyllä kunnat joutuvat ne rahat jollakin lailla hankkimaan, niin että ne saavat tarvitsemansa rahat.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri! Ministerillä on kyllä erinomainen taito, jopa lähes kadehdittava, saada nämä asiat kuulostamaan hyviltä nämä ensimmäiset kerrat, ja nyt kerta kaikkiaan on lähdetty hommiin, se on ihan kiitettävää juttua. Mutta näin joulun alla on pakko sanoa, että suomalaisilla nykyään tämä kaupallisuus on johtanut siihen, että Suomi on eurooppalaisista poiketen melkein semmoisin maa, joka elää joulun etukäteen. Meillä renkutetaan näitä biisejä ja kaikki hyppivät tuolla jouluasuissa, ja sitten kun joulu on ohitse, niin meillä loppuu kaikki televisiota myöten, jopa kaupallisilta, niiltä paremmilta televisioilta, kaikki jouluohjelmat. Muualla maailmassa, Euroopassa, varsinkin katolisessa maailmassa vasta joulu alkaa. Sitä vietetään loppiaiseen asti ja sitä juhlitaan ja vedetään vielä pari viikkoa ylitsekin. Mutta meillä tämä budjetti muistuttaa vähän samanlaista juttua tässä, että on komeata sanahelinää ja taitavasti sanailtua ja tuntuu, että tämä on täynnä kaikkea, mitä ikinä voi olla, mutta minä olen aina kokenut sen, että budjettien suhteen sitten tapahtuu romahdus. Tässä nämä lupailut joulun alla tuntuvat jo vähän liian komeilta.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Juuri äsken, kun kävimme keskustelun vakausohjelmasta, niin siinä saimme aika paljon niitä raameja, joittenka puitteissa valtion taloutta tulee myös jatkossa hoitaa, ja mielestäni tämä valtion budjetti on erittäin hyvin sen linjauksen mukainen. Siinä on aktiivisia toimia niitten edellytysten luomiseksi, että meillä olisi myös jatkossa julkinen talous kestävällä pohjalla, ja tämä on ilman muuta hallituksen puolelta oikea linjaus. Tässä tuli ilmi, että verotuksessa meillä tietysti kaikilla on toive, että kunnallisvero pysyy varsin matalalla tasolla, mutta kyllä meillä paine on ilman muuta siihen, että me pystymme tuloverotusta kauttaaltaan alentamaan. (Ed. Kallis: Pitääkö meidän lisätä niitä paineita?) Meidän on alennettava hyvin tällä samalla linjalla, mitä Vanhasen ykköshallitus teki ja mitä kakkoshallitus esittää, selkeän veronalennuksen linjalla tuloverotuksen puolella.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaksi asiaa. Mielenkiinnolla odotin sosialidemokraattien vastalausetta tähän budjettiin, ja kun sen luin, niin en tiedä oikein, miten olisin siihen suhtautunut. Kun neljä vuotta olin tekemässä edellisessä oppositiossa vastalausetta, niin pyrittiin edes jonkin näköiseen realismiin, mutta tuosta on kyllä realismi kaukana. Se on kyllä ihan toiselta planeetalta. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Siellä on teidän tekstiä!) Erilaisia arvioita on tehty yläkanttiin, ja jos arviot eivät ole riittäneet, niin sitten on keksitty uusia veroja. Menokehyksen 1,3 miljardia euroa on varmaan Suomen historian ennätys, veikkaisin, kun kaikkia budjetteja en ole käynyt lävitse. Onneksi olkoon uudesta ennätyksestä!

Mitä tämä sitten vaikuttaa käytännössä kuntatalouteen? Kohta alkaisi Hauhon kunnanvaltuuston kokous, ja esimerkinomaisesti Hauhon kunnan valtionosuudet ensi vuonna ovat 11,4 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna, joten kyllä sinne kuntatalouteenkin ihan oikeata rahaa tulee.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Rajamäen kanssa siitä, että hyvinvointivaltio on pelastettava, mutta se ei kyllä pelastu sillä, että nykyisen kaltaiseen kunta- ja palvelurakenteeseen lisätään lisää rahaa, vaan kyllä se edellyttää sitä, että uskalletaan tehdä vaikeitakin päätöksiä, rakenteellisia päätöksiä esimerkiksi terveydenhuollon osalta. Mutta missä ovat ne teidän esityksenne tältä osin? Niitä pitäisi olla nyt jo kirjattuna teidän vaihtoehtobudjettiinne, samoin vasemmistoliiton. Ei voida ajatella niin, että nykyjärjestelmä on betonoitu ja sinne vaan pumpataan ja pumpataan rahaa — elikkä vastuullisuutta siltäkin osin! Voin sanoa myös oman kuntani osalta, että Hämeenlinnassa tullaan myös merkittävästi saamaan lisää valtionosuuksia. Kyllä siinä mielessä kunnat on huomioitu, ja se edellyttää kyllä myös sitä, että niin kuin meillä Kanta-Hämeessä tapahtuu myös kuntaliitos, ja ne yhdessä vaikuttavat nykytilanteen parantamiseen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri, mielellään puhutte dynaamisuudesta. Koulutus- ja sivistyspoliitikkona en teinä sitä sanaa käyttäisi. Kuten tuossa välihuudossani totesin, niin ammatilliseen koulutukseen opetusministeriö esitti 4 000:ta lisäpaikkaa. Alueellisten työvoimatoimikuntien tarve on 6 000, ja nyt te rehvastelette sillä, että budjetissa ollaan lisäämässä 2 000.

Toinen yhtä vakava tulevaisuuden näkökulma on se — siis minä väitän, että hallitus sahaa tulevaisuuden oksaa — joka liittyy ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Meillä on 300 000 ihmistä työelämässä ilman ammatillista perustutkintoa. Sinne tulee ikäluokasta koko ajan — yllätys, yllätys — 20 prosenttia lisää. Siis minusta on todella suuri kansallinen kysymys, että meillä on 33—35-vuotiaista nuorista (Puhemies: Minuutti on mennyt!) miehistä 20 prosenttia ilman ammatillista tutkintoa. Miksi hallitus on lopettamassa Noste-ohjelman, joka nimenomaan tähtää näiden ihmisten kouluttamiseen työelämään?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen budjettilinja lisää nimenomaan inflaatiota, maksujen ja verojen korotuksia. Hallitus ei myöskään näe investointeja minkäänlaisena tuottavuustekijänä. Ja se suuri kysymys on, että hallituksen talouspoliittiset suunnitelmat kurjistavat kuntataloutta ja vaarantavat julkisten palvelujen tasavertaisen saatavuuden. Nyt ollaan sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ottamassa reippaita askeleita palvelujen yksityistämisen suuntaan. Tästä on osoituksena muun muassa, että hallitus on asettanut oikein neuvottelukunnan edistämään yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tämä on historiallista. SDP:n vaihtoehtobudjetissa muuten olemme ehdottamassa kunnille lisää 450 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) jotta ne palvelut voidaan julkisesti tuottaa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on paikallaan, että tässä tilanteessa keskustellaan eduskuntaryhmien erilaisista vaihtoehdoista. Pidän myönteisenä sitä, että jo puheenvuorossanne, ministeri Katainen, kommentoitte sosialidemokraattien budjettivaihtoehtoa. Tehän arvostelitte sosialidemokraatteja siitä, että he tasapainottavat omaa vaihtoehtoaan kirjaamalla verotulot virkamiesarviota korkeammaksi. Muistutan kuitenkin, että näin teki myös kokoomusryhmä viime kaudella, samoin kuin vasemmistoliitto on tehnyt useamman kerran. Kristillisdemokraatit eivät ole tähän sortuneet, eivät aiemmin eivätkä nyt. Toivoisin, että kommentoisitte myös muiden ryhmien vaihtoehtobudjetteja. Aivan erityisesti toivoisin, että tässä tilanteessa puhuttaisiin nimenomaan näistä julkisista palveluista, joista me kaikki puoluejohtajat annoimme ennen vaaleja (Puhemies: Minuutti!) lupauksia, ennen muuta vanhustenhoidosta.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan: Ensinnäkin eduskunnan budjettivaltaan ja tuloarvioihin. Näillä ei ole keskinäistä yhteyttä tällä hetkellä, koska meillä kehykset ovat menopohjaisia eikä niitä kehyksiä muuteta, vaikka tuloarviot ylittyisivätkin, elikkä näitä on turha sotkea.

Mitä tulee kuntatalouteen, niin pitkällä tähtäyksellä on syytä olla huolissaan ja tarvitaan Paras-hanke ja tuottavuusohjelmia. Mutta ensi vuonna kuntatalous on, tulette näkemään, ennennäkemättömän hyvä. Ne puheet, mitä täällä nyt puhutaan, ovat aivan eri maailmasta. Eri vuosina tarvitaan varmaan tuloja lisää, mutta ei ensi vuonna. Veronkorotukset johtuvat aiemmista liian alhaalla pidetyistä veroprosenteista.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin nostan vielä esiin tämän sosialidemokraattien vastalauseen, 1,3 miljardin euron lisäykset. Sille ei löydy minkään näköistä pohjaa. Eräskin lisäys, 30 miljoonaa euroa, hyödyttäisi vain 300:aa henkilöä. Mikä sellainen perusta on? Kyllä kannattaisi olla vakava tehdessään näitä esityksiä. (Välihuuto) — Kyllä te löydätte sen sieltä, kun oikein ryhdytte tutkimaan. Ne perusteet löytyvät budjettikirjastakin jo, mutta en viitsi nostaa niitä esiin, palataan sitten, kun se pääluokka on käsittelyssä. (Välihuutoja) Mutta kannattaisi kyllä myöskin kunnalliselämän kannalta katsoa, kuinka paljon ensi vuodeksi tulee lisää rahaa. Olisitte mieluummin miettineet sitten niitä kohdennuksia, kun te lisäsitte joka paikkaan, mistä ei edes jaostossa kuultukaan.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviohan on jonkinlainen sosialidemokraattien unelmatalousarvio, ja te olette varmaan siitä jonkin verran kateellisia. Itse pelkään, että tämän hallituksen kaikki talousarviot eivät edes tule olemaan näin hyviä. Olisin kysynyt sosialidemokraattiselta ryhmältä, oletteko laskeneet, kuinka lähellä tänä ensimmäisenä tämän hallituskauden vuotena olette nyt sitä summaa, jonka vaaleissa lupasitte menolisäyksiä. Tässä on 1,3 miljardia ja hallituksen lisäykset ovat itse asiassa useita miljardeja, mutta kaikki nyt eivät ole ehkä sellaisia poliittisia päätöksiä, mutta taidatte jo nyt olla ylittäneet vaaleissa lupaamanne menokorotusten tasot.

Erikoista on mielestäni myös se, kuinka paljon sosialidemokraattiselta ryhmältä jatkuvasti tulee kritiikkiä ilmastopolitiikasta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että panostetaan myös kasvuun, osaamiseen, infraan, alue- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Myös Valtatie 5 tarvitsee panostuksia, jotta Pohjois-Savon elinkeinoelämä ja kansainvälinen vientiteollisuus voi pärjätä. Itse asiassa tässä budjetissa on myöskin hyvin tärkeätä huomioida, että velan maksussa täytyy myös katsoa, onko parempi tuotto tulemassa tulevaisuuspanostuksien kautta. Tässä suhteessa osaaminen, työllisyysperusteiset investointiavustukset, infra, nämä ovat myös tärkeitä asioita, jotka vahvistavat veropohjaa.

Toinen asia on se, että edustuksellisen demokratian on toimittava, kansanvallan toimittava, silloin, kun pienet, suuret epäkohdat tahtovat jäädä huomaamatta. Tämä lasten- ja nuortenpsykiatrian kohtelu on uskomaton. Tähän saakka on korvamerkityllä tavalla eduskunta reagoinut. Te syötätte senkin sivuun, vaikka se ei ole valtiontaloudellinen kysymys. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Toinen asia on tietysti myöskin tuottavuusohjelma. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoojat, 220 ihmistä, ed. Nepponen, irtisanotaan teidän kaavamaisen toimintanne johdosta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Jokunen huomio. Kiitoksia jälleen hyvistä arvioista.

Ed. Rajamäki ensimmäisessä puheenvuorossaan totesi, että maksujen korotukset ja muut iskevät kaikkein pahiten pienituloisiin, erityisesti eläkkeensaajiin. Luulen, että ed. Rajamäki pitkäaikaisena parlamentaarikkona sen tietää, että näinhän tietysti ei ole, koska korotukset kompensoidaan elinkustannusindeksin kautta ja kaikki, jotka elävät etuuksien varassa, jotka ovat indeksisidonnaisia, tulevat saamaan nämä kustannukset korotuksina eläkkeisiin. Varmaan tiedetään myös sekin tosiasia, että nämä kansaneläkkeen korotukset ovat todennäköisesti ehkä Suomen historian — en uskalla sanoa, että suurimmat, mutta aika lailla suuret — ehkä toiseksi suurimmat, mitä koskaan on tehty, ja se on ihan oikein.

Meidän ei pidä etuuksia lisätä työkykyisille, terveille ihmisille, joitten tehtävänä tulisi olla tehdä töitä, vaan kaikkein pienituloisimmille. Sinne tarvitaan yhteiskunnan tukea. Ja toisia pitää sitten kannustaa tekemään työtä alentamalla esimerkiksi verotusta niin, että onnistuminen, työnteko, vastuunkanto on aina positiivista ja kannattavaa.

Kotitalouksien käytettävissä olevat reaaliansiot tulevat kasvamaan 3,5—4 prosenttia. Tälle vuodelle arvio on 2,7 ja oli edelliselle vuodelle 1,8. Elikkä ostovoimaa kyllä riittää.

Muutama fakta kunnista. Ensimmäinen fakta on se, että kuntatalous nettomääräisesti vahvistuu valtion toimenpiteillä 755 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tulee ennätysmäiset verotulot. Toinen fakta: kuntatalous on erittäin tiukoilla ja tulee olemaan myös jatkossa. Kolmas fakta itse asiassa tähän päälle: millään julkisella rahalla ei niitä kustannuspaineita hoideta, ellei kunta- ja palvelurakenneuudistusta saada uudistettua, aivan niin kuin ed. Ojansuu aivan oikein totesi.

Sosialidemokraattien 1,3 miljardin pysyvät menonlisäykset — se on jotain aivan uskomatonta. Sillä ei ole mitään tekemistä normaalijärkisen talousajattelun kanssa. Anteeksi, kun joudun näin suoraan sanomaan, mutta näin se vain on. Totean sen, että jos te vaikka jollakin ihme venkoilulla saisitte yhdelle vuodelle tai jopa kahdelle vuodelle nämä kulut katettua, niin miten sitten, kun 2010 jälkeen Suomen talouskasvu on puhtaasti tuottavuuden varassa, ei siis työpanoksen määrän lisääntymisen ja tuottavuuden, kuten tähän saakka, vaan puhtaasti tuottavuuden varassa ja kun ikääntyminen on päällä, niin millä me kustannamme tämän suuruusluokan pysyvät lisämenot.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen puhuu täällä kuin tulevaisuus olisi ennalta arvattavissa ja väistämätöntä. Näin ei, hyvä ministeri, kyllä ole, vaan me voimme valinnoillamme ja politiikalla siihen vielä vaikuttaa.

Te paheksutte voimakkaasti pysyviä menoja ja uhkailette niiden turmiollisella vaikutuksella, mutta kysyn teiltä, ministeri: Eivätkö palkankorotukset, tasa-arvopyrkimykset, päivähoito, koulutus ja panostukset terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon ole mielestänne kansalaisten pysyviä perusoikeuksia? Hallitus tarjoaa tulevaisuuden lääkkeeksi lähes vain tuottavuuden lisäämistä. Mihin, ministeri Katainen, te olette hukanneet tai hävittäneet ne hyvät lääkkeet, joilla tähän maahan edellisten hallitusten aikana luotiin 400 000 uutta työpaikkaa ja kansainvälisestikin tarkasteltuna saatiin Suomelle erittäin hyvä talouskehitys? Täällä on turha uhkailla sosialidemokraattien vastuuttomuudella. Teot puhuvat aivan muuta. Meidän hallitusvastuussa ollessamme nämä teot olivat tosia, eivät puheita.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asiat eivät pelkästään kuulosta hyvältä, vaan ne ovat hyviä. Se, mitä hallitus tekee nyt tässä budjetissa, ne teot, nimenomaan puhuvat puolestaan. Käsittelyssä oleva budjetti on hyvin vastuullinen, ja tavoitteena, niin kuin valtiovarainministeri sanoikin, on pitää kiinni sovitusta ylijäämätavoitteesta. Siitä huolimatta hallitus huolehtii kunnista muun muassa ja heikommista toteuttamalla indeksikorotukset sataprosenttisesti ja toteuttamalla kustannustenjaon tarkistuksen täysimääräisenä heti ensimmäisestä vuodesta eikä sorru pakkolainakäytäntöön, niin kuin aikaisemmilla kausilla te nyt oppositiossa olevat demarit teitte.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetista näkyy sen työllisyyttä parantava, tukeva ote. Työllisyyden edelleen parantuminen vähentää tietysti köyhyyttä ja auttaa pienentämään valtionvelkaa, mikä on tärkeää myöskin sukupolvinäkökulmasta.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan halutaan puuttua. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen sekä tuetaan työttömien työllistymistä. Starttirahan kehittäminen, oppisopimuspaikkojen lisäys ja sitten tuo ensimmäisen työntekijän palkkaustuki yksinyrittäjille — myös Etelä-Savossa, kiitos siitä — ovat positiivisia asioita.

Haluaisin kuitenkin valtiovarainministeriltä kysyä: Mikä on viimeisin arvionne nyt ensi vuoden työllisyysasteesta ja toisaalta työttömyysprosentista?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä ed. Manninen totesi, että ei kehyksillä ole mitään tekemistä tulojen kanssa. Ei sinänsä suoraan olekaan, mutta kyllähän näillä kehyksillä pistetään sitten raudat suuhun, jos sanoo hevosmiehen kielellä, hallituspuolueiden kansanedustajille. Tarpeet ovat olemassa, tiedetään, ja kuitenkin, kun on kehykset, ne estävät, vaikka valtiolla olisi rahaa. Kyllä minä edelleenkin vain perään sitä, millä laskentamatematiikalla valtiovarainministeriö väittää, että ensi vuonna tuloverokertymä on pienempi kuin tänä vuonna, kun palkat nousevat mutta veronalennuksia ei tule. Ainut mahdollisuus, joka voi verotulot romahduttaa, on se, että tulee 90-luvun kaltainen äkkinäinen lama. Muutoin on taatusti suuremmat tuloverokertymät ja sitä jaettavaa tulisi. Tänä vuonna sitä tuli 1 600 miljoonaa euroa enemmän, mitä arvioitiin, pelkästään tuloverosta.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kyselty sosialidemokraattien vaalilupausten perään, ja täytyy sanoa, että kun on kysymys hallituksen budjettiesityksestä, olisi parempi kysyä hallituspuolueiden edustajien vaalilupausten perään, mutta niistä puhuminen aina tulkitaan peräpeiliin katsomiseksi ja ne ovat juuri ne lupaukset, joilla valtapaikka saatiin, ja juuri niistä pitäisi pystyä täällä puhumaan ja siitä, kuinka ne toteutuvat.

Ja täytyy nyt sanoa, että todella ikävältä näyttää kuntien tilanne tällä hetkellä. Se on tosiasia. Omalla kotialueellani Pirkanmaalla yli puolet kunnista on kohottamassa kuntaveroa ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan. Ja kun kuntavero nousee, se tuntuu sitten kyllä suurimman osan kukkarossa.

Ja sitten nämä pienet, sinällään hyvät lisäykset, mitä budjettiin olette ottaneet, otetaan isolla kädellä takaisin. Se ostovoima, joka sinne jää ihmisille, on pakkasen puolella. Inflaatio on nopeampi kuin eläkeläisten indeksikorotukset.

Ja haluan kysyä, mitä vastaatte opiskelijalle, jonka pieni lisäys menee vuokrankorotukseen, eläkeläiselle, jonka lisäykset menevät ruoan ja vuokrien korotuksiin, energiamaksuihin. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Ja mihin teiltä on unohtunut vanhustenhoito?

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajien Rajamäen ja Heinäluoman esittämä kritiikki kuntien rahoitusta kohtaan tuntuu kyllä todella erikoiselta siihen nähden, että ensi vuoden budjetissa 755 miljoonaa euroa vahvistaa nimenomaan kuntataloutta. Tämä summa on moninkertainen verrattuna näihin aiempien vuosien lisäyksiin, mitä kunnille on tehty, mutta samaan aikaan kyllä vaaditaan myös sitä, että kunnat tekevät tätä kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

Tähän mennessä tänä vuonna yli 70 kuntaa on päättänyt jo kuntaliitoksista. Noin 50 kuntaa selvittelee asiaa. Osa niistä tekee tänään päätökset, mutta edelleen suomalaisten kuntien mediaanikooksi jää noin 5 600 asukasta tämänkin jälkeen. Tulevaisuuden kannalta se ei välttämättä kuitenkaan ole aivan riittävä tahti. Pystyvätkö kunnat tuolloin olemaan elinvoimaisia ja tuottamaan palvelut kuitenkaan noin pienikokoisina jatkossa asukkailleen?

Mutta työvoiman saatavuus tulee olemaan yhä suurempi kysymys suomalaisen talouden kannalta. Tällä hetkellä avoimia työpaikkoja on yli 50 000, ja niiden määrä on lisääntynyt 20 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Tässä on erittäin iso haaste, miten saamme nostettua suomalaisten työllisyysastetta jatkossa ja rahoitettua näin hyvinvointipalvelut.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on vahvaa talouskehitystä, ja voi sanoa, että siitä huolimatta köyhimpien lapsiperheiden kohdalla ei ostovoima lisäänny eikä vahvistu. Näin joulun alla erityisesti siitä kertovat nämä monet yhteisöjen, kuten seurakuntien, jakelut, joissa lapsiperheet käyvät hakemassa paketteja, jotka sisältävät ruokaa.

Arvoisa ministeri, haluaisin erityisesti kysyä, miten näette erityisesti nyt näin joulun alla: Onko oikein, että meillä hyvinvointiyhteiskunnassa ja hyvinvointivaltiossa näin monet — kun tiedämme, että on monia lapsiperheitä, jotka ovat tämmöisen avustuksen varassa — käyvät hakemassa ruokaa näistä jakelupisteistä, tietysti hyvin merkittävistä yhteisöjen jakelupisteistä, ja se on heille tärkeää? Näin ei pitäisi mielestäni olla hyvinvointiyhteiskunnassa.

Sitten kuntien palvelujen tilanteesta minusta puhuu se, (Puhemies: Aika!) että laatusuositukset eivät toteudu.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän vakauskeskustelun plus sitten tämän päälle tulleen valtion talousarvion palautekeskustelun suurin linja mielestäni on se, että valtiontalous voi hyvin, ja se varmasti on kansalaisten kannalta kaikkein paras vaihtoehto ja nimenomaan niin, että pystytään valtion velvollisuudet hoitamaan hyvin ja ennen kaikkea maksamaan velkaakin pois.

Jos ajatellaan sitä tilannetta, että on oppositiosta esitetty, että lisättäisiin valtion menoja miljardeittain, niin se johtaisi hyvin nopeasti siihen, että kun pienemmän kasvun aika tulee tai peräti lama-aika, niin sinä aikana oltaisiin todella isoissa vaikeuksissa jättimäisine leikkauksineen. Tämä on syytä muistaa aina taloudenpidossa myös henkilökohtaisesti jokaisen meistä.

Toinen asia sitten on vielä se, että kun puhutaan kunnille tulevista indeksikorvauksista, niin sekin on merkittävää, että ne saadaan kerralla ajantasaisiksi eikä niin, että sieltä pääsee kertymään sellaista velkaa kuntiin päin, joka olisi sitten tulevaisuudessa maksettava jopa huonomman talouden aikana. Tämä on myös syytä muistaa taloudenpidossa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin teitä, ministeri Katainen, tuli väkisinkin sellainen tunne, että teidän ajatuksenne ja ymmärryksenne on hukassa. Siksi kysyn varsin yksinkertaisesti: Onko teidän mielestänne ensi vuoden budjetti oikeudenmukainen, ja tuoko se selkeää helpotusta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten elämään teidän mielestänne?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehyksistä. On epäilemättä totta, että valtiontalouden tiukat menokehykset, jotka asettavat katon menojen kasvulle, ovat talouspoliittisesti aika rankka toimi, joka omalta osaltaan kaventaa politiikanteon mahdollisuutta, koska kehyksistä riippuu valtion talouspolitiikan uskottavuus ja niitä ei oikeastaan voi rikkoa. Tällä hallituskaudella hyvä on se, että kehyksiä ei ole mitoitettu niin tiukoiksi kuin viime kaudella eli harkinnanvaraa ja liikkumavaraa on jonkin verran enemmän, mutta silti fakta on se, että niistä kehyksistä ei sen jälkeen, kun ne on sovittu, voi liikkua.

Velanmaksu toisaalta omalta osaltaan tuo liikkumavaraa. Tämän vuoden ja ensi vuoden velanmaksulla saamme käyttöön yli 200 miljoonaa euroa, jotka voidaan laittaa pysyviin menonlisäyksiin, koska se on myös pysyvää ja kestävää liikkumavaraa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten olemme kuulleet, kuntien kannalta ensi vuoden talousarvio on huomattavasti aiempaa parempi. Valtionosuudet kunnille kasvavat selvästi, ja mainittu summa sisältää vihdoin ja viimein täydet indeksikorotukset. Onkin pakko ihmetellä, miten vastuuttomasti SDP nyt esittää kuntien valtionosuuksiin lähes 700 miljoonaa euroa lisää, jolloin kokonaisvaikutus olisi 1,4 miljardia euroa yhteensä. Missä olivat moiset korotukset silloin, kun SDP oli valtiovarainministeripuolueena? (Ed. Kallis: Sen takia he hävisivät vaaleissa!) Olenkin todella iloinen, että valta on nyt sinivihreällä hallituksella. Mihin Suomi joutuisikaan moisilla esityksillä? Vastuu ei paina, ja puheet ja vaatimukset ovat kyllä todella suuria.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen, joka nyt ei satu olemaan paikalla ... (Min. Katainen: On!) — Anteeksi ei ole aitiossa, on lähtöruudussa 2. — Hän kauhisteli tätä SDP:n vaihtoehtobudjetin 1,3:a miljardia, mutta siellä on myöskin rahoitus. Kannattaa lukea sekin kohta, millä tavalla se tasapainotetaan. Ja mikä onkaan hallituksen näkemys tulevasta veroasteesta, kun se tälle vuodelle on 42,6 prosenttia ja hallitus lähtee siitä, että se vuonna 2011 on 40,8 eli alle EU:n keskitason? Sieltä löytyy katetta moneen tärkeään menoon.

Mitä tulee sitten valtiovarainministeriön ammattitaitoon arvioida valtion tuloja, niin vuosikaudet ovat erheet ja virheet olleet valtavaa luokkaa. Tänä vuonna se on 3 000 miljoonaa euroa, niin että sormella voi osoittaa: samalla kun osoittaa yhdellä sormella jotain, niin kolme sormea osoittaa itseä, eli 3 000 miljoonaa euroa tänä vuonna on klappi. 1,3 miljardia on noin kolmasosa siitä. Sitten velanhoito-ohjelmat, (Puhemies: Aika!) katsokaa, miten VM on niitä ennustanut. Me olemme valtavassa etuajassa valtionvelan suhteessa bkt:hen.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka olenkin sitä mieltä, että myös tulot pitää arvioida budjetissa mahdollisimman oikein, niin kun kuuntelee tätä keskustelua, taitaa sittenkin olla parempi, että arvioidaan mieluummin vähän alakanttiin kuin yläkanttiin, koska muu näyttää johtavan siihen, että esitetään aivan katteettomia menonlisäyksiä. On kyllä niin, ed. Saarinen, että suurten ikäluokkien tällainen sukupolvivastuu edellyttää sitä, että nyt kun me olemme työelämässä vielä ja työvoimassa mukana, tähdätään ylijäämäisiin budjetteihin ja ylijäämäiseen julkiseen talouteen. Tulee aika, jolloin me olemme saamisen puolella, ja silloin ne, jotka ovat työelämässä, tulevat olemaan aika tiukoilla.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri puhuu hyvin paljon tuottavuusohjelmasta ja tuottavuuden lisäämisestä, mutta tuntuu aika oudolta, että ne tehdään niin kaavamaisesti, ja ainakin itse olen saanut eri hallinnonaloilta sen viestin, että siellä ei oteta huomioon muuta kuin henkilöstön määrä eli ei edes niitä seikkoja, joihin muun muassa tarkastusvaliokunta on omassa mietinnössään tänä vuonna viitannut.

Ja kun ensi vuoden kehyksissä puhuttiin nimenomaan siitä, että hallitus tarkastelee uudelleen tuottavuusohjelmia ja vähentää 4 800 hengellä henkilöstöään, niin millä tavoin te ministerinä näette sen valtiovarainvaliokunnan mietinnössä olevan maininnan, että näitä uusia tuottavuusohjelmia voidaan toteuttaa vasta vuoden 2011 jälkeen, ja jatkatteko myöskin ennen vuotta 2011 tätä tuottavuusohjelmaa vain henkilöstölukumäärien perusteella?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään päivällä käytiin keskustelu talouden suuntaviivoista tulevaisuudessa ja se keskustelu olikin varsin aiheellista ja siinä piti käydä meille kaikille selväksi ainakin se, että tulojen kasvuvauhti pienenee ja ikääntymisen aiheuttamat menot sen kun lisääntyvät. (Ed. Kallis: Ne kasvavat kuitenkin!) Ja olisi kuvitellut, että tämä keskustelu olisi mennyt myöskin perille tälle salille, mutta eipä ole mennyt, kun on kuunnellut tätä budjettikeskustelua.

Nimittäin aivan oikein, kuten valtiovarainministeri totesi, tämä budjetti on anteliain sitten vuoden 1991 ja että tämä hirvittää. Mutta minua on kyllä hirvittänyt se, miten opposition edustajat ovat täällä vaatineet menojen lisäyksiä jopa yli miljardin euron verran. Se tässä hirvittää, jos jokin. Miten tästä selvitään eteenpäin, kun ajattelee sitä, mitä puhuttiin tänään päivällä talouden tulevasta kehityssuunnasta.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa, että minua hirvittää se, miten kunnat sitten suoriutuvat niistä kustannuspaineista, joita ensi vuodelle on myöskin täällä eduskunnassa aiheutettu. Me olemme nyt jo tilanteessa, jossa valtiontalous on vahvasti ylijäämäinen, mutta samalla kuntataloudella menee yhä huonommin. Kyllä opposition huoli siitä, että te hallituspuolueiden jäsenet ette kansalaisten palvelujen turvaamisesta ja kuntatalouden kestävyydestä kuitenkaan huolehdi riittävästi tulevana budjettivuonna 2008, on aivan aiheellinen.

Hallitus suhtautuu yhä nihkeästi kuntien oikeutettuihin vaatimuksiin lisärahasta työmarkkinaratkaisun kompensoimiseksi ja palveluille tärkeiden kuntien valtionosuuksien lisäämiseksi. Me sosialidemokraatit olemme esittäneet selvää määrärahojen lisäystä, koska me tunnemme nämä paineet. Olen syvästi huolissani siitä, että te täällä maalailette kaikenlaisia kauniita kuvia ensi vuoden kakusta, joka näyttää päältä kauniilta. Tosiasia on se, että olette (Puhemies: Aika!) todistaneet, että se, joka puhuu paljon, tekee hyvin vähän.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ensi vuoden budjetti pääsääntöisesti on sellainen, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Kokoomukselaiset ovat saaneet hyvät hyvitykset, ja nyt, kun olisi sitten tämän maan pienituloisten ihmisten vuoro saada, kerrotaan, että maan talous kärsii nyt sitten konkurssin. Suomessa on 300 000 työssä käyvää köyhää, jotka tekevät pätkätöitä eivätkä tule sillä toimeen.

Ja täällä on nyt koko aamun valtiovarainministeri Katainen lukenut madonlukuja eläkeläisille ja kertonut, että se on, onko se nyt peräti kolminkertainen uhka maan taloudelle, kun niitä on niin paljon. Suomessa on leipäjonot, se on tosiasia, ainoana Pohjoismaista. Eläkeläisillekin te kerrotte, että he saavat sen 20 euroa, mutta ette kerro sitä, että ruoka kallistuu, sähkön hinta nousee, polttoaineet, asuminen kallistuvat. Te ette niin kuin näitä luettele ollenkaan.

Ja sitten ihmettelen, oletteko huomannut, että Suomessa parhaillaan Yle kerää tämän maan köyhille jouluksi rahaa, ja siellä kertovat hyväntekeväisyysjärjestöt, että ne eivät pysty sitä hätää täyttämään niillä summilla, mitä sinne kertyy. Eli palauttakaa varallisuusvero takaisin niille 30 000 tämän maan rikkaimmalle ja jakakaa rahat nyt sitten tämän maan köyhille.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä budjetissa on erittäin hyvin pystytty sekä ottamaan huomioon talouden kantokyky että nämä sosiaaliset painotukset juuri niille kaikkein köyhimmässä asemassa oleville ihmisille, kuten eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheille. Tämä painotus on tehty niin hyvin kuin se on mahdollista ottaen huomioon, että kannetaan huolta tästä julkisen talouden kantokyvystä myöskin pitkällä aikavälillä. Tätä ongelmaa täällä sosialidemokraatit eivät nyt eivätkä aiemmin päivällä ole ottaneet ollenkaan vakavasti.

Te myöskin puhutte täällä, että olette huolissanne inflaatiokehityksestä. Niin minäkin olen. Mutta jos te esitätte vielä kattamattomia lisärahoja, niin sehän vaan lisää tätä inflaation painetta. Ei se näin voi mennä, vaan on kannettava vastuuta ja se on se keino, millä nyt tehdään ja tässä on myöskin pystytty paljon sellaista tekemään, mikä aiemmin on jäänyt tekemättä, myöskin köyhien hyväksi.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin voisi tässä debatissa puhua pikkuasioista, veteraaneista, teistä jne., mutta kyllä, (Välihuutoja) — siis joku määräraha niille. — Mutta pidetäänkö bruttoveroaste 42,2:ssa vai 42,1:ssä vai 42,3:ssa, nämä ovat suuria periaatekysymyksiä. Nämä ovat todella suuria kysymyksiä. Ruotsissa on selvästi korkeampi bruttoveroaste ja ruotsalaiset pärjäävät. Heidän kilpailukykynsä on hyvä ja hyvinvointi on hyvä.

Ja kun kristillisdemokraatit ovat esittäneet, että bruttoveroaste olisi 0,2 prosenttia korkeampi kuin mitä hallitus esittää, tai oikeastaan, että sitä alennettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän, niin semmoisesta asiasta pitäisi keskustella, mitä se merkitsee, jos se on 0,2— 0,4 enemmän tai vähemmän. Tämä antaa rahaa. (Ed. Manninen: Sillä ei huonetta rakenneta!) — Sillä nimenomaan rakennetaan, jos pikkasen perehtyy asioihin, ja niin kuin minä sanoin, muissa Pohjoismaissa bruttoveroaste on selvästi korkeampi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ikääntymiseen pitää varautua nyt, eikä huomenna. (Ed. Korkeaoja: Juuri näin!) Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen valtionosuudet on syytä säilyttää tämän vuoden tasolla kuntien palvelutarpeet, hoitohenkilökunnan, vanhustenhuollon ym. tarpeet huomioon ottaen. Me ajamme nimenomaan oikeudenmukaisuutta ja veronmaksukyvyn esilläpitoa paremmin kuin nyt ympäristöverojen ynnä muiden mukaantuloa.

Ja sitten budjettivaltaan liittyy tulojen oikea arviointi, budjetin täydellisyysperiaate. Nyt selvästi te olette katsonut, että tällä huonolla budjetoinnilla, mitä nyt loppuvuodesta nimenomaan valtiovarainministeriön taholta ajoitte läpi, te voitte edelleen estää köyhyyden torjunnan, te voitte vastustaa perusvähennyksen parantamista, mitä sosialidemokraatit esittävät. Nämä ovat aika isoja arvovalintoja. Sitten erityisesti harmaan talouden osalta täytyy sanoa, että tulin aika heikkoon kenttään 2003 sisäministeriöön. Nyt näyttää siltä, että siinä työssä, mitä on tehty harmaan talouden yli 2 miljardin euron maksu- ja veromenetysten osalta, ote lipsuu taas. (Puhemies: Aika!) Ja nyt tältä osin todella nämä ovat valintoja myöskin, mitä hallitus voi tehdä tulopohjan osalta.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä ensi vuoden talousarviolla vastataan kaksoishaasteeseen, vahvistetaan talous- ja työllisyyspolitiikkaa ja vahvistetaan ja lisätään sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Arvoisat sosialidemokraatit, minusta jollakin tavalla tuntuu hämmentävältä se, että kyllähän viime hallituskauden aikana tehtiin hyvää politiikkaa, mutta olennaista on se, että nyt tehdään vielä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa, mitä viime kaudella, ja siitä huolimatta te kohdistatte erittäin voimakkaan kritiikin juuri tälle alueelle. Se ei tunnu kovin oikeudenmukaiselta.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näihin tuloarvioihin liittyen, mistä ed. Kuoppakin on löytänyt myös hallituksen täydentävän esityksen ensi vuoden osalta, niin täydentävässä esityksessähän tuloveroarviota nostetaan ylöspäin. Se on lähes 14,8 miljardia, kun kuluvana vuonna arvioidaan 14,3 miljardia, että siinä on 0,5 miljardia euroa lisäystä. Onko se oikea vai ei, aika sitten näyttää. Toivottavasti se menee pieleen ja pahasti alakanttiin, että työllisyyskehitys on paljon vahvempaa.

Mutta toinen asia, mikä mielestäni on iso linjakysymys, on se, että viime kaudella, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa ja kun meni silloinkin hyvin, ylijäämää käytettiin valtionvelan lyhentämiseen tai osittain myös Valtion Eläkerahaston kartuttamiseen, mikä oli viisasta politiikkaa, me kannatimme sitä. Nyt ilmeisesti on tuuli muuttunut, suunta vaihtunut. Nyt ei ole väliäkään, jos tulee ylijäämää. Se pitää välittömästi tuhlata jonnekin, käyttää menoihin, parempiin tai huonompiin menoihin, eikä ollakaan huolissaan enää eläkerahaston kattamisesta tai valtionvelan lyhentämisestä. Tämä on aika suuri linjanmuutos.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki väitti, ettei sinivihreä hallitus kanna huolta lasten ja nuorten psykiatriasta, mutta tilanne on tasan päinvastoin. Juuri sen ajan vuodesta 2000, kun sosialidemokraateilla on ollut sosiaali- ja terveysministerin salkku, eduskunta on joutunut vuosittain lisäämään tähän rahaa, koska sitä ei ole ollut riittävästi. Muistan elävästi, että viime vuonna ihmettelin ministeri Haataiselle, miksi ministeriö ei sisäisesti ota tätä asiaa hoidettavaksi, koska kentällä tätä psykiatrista työtä tekevät työntekijät toivoisivat, että se rahoitettaisiin ministeriön sisäisesti, jotta se työ voisi olla pitkäjänteisempää eikä niin lyhytsykäyksittäistä kuin se oli siihen asti ollut. Eli tältäkin osalta tämä hallitus osoittaa suurempaa vastuullisuutta kuin edellinen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu vastuullisuudesta ja siitä, miten varaudutaan tulevaisuuteen, ja sitä pitää todellakin tehdä tänään. Jos hallitus tekisi kestävää politiikkaa, niin se pitäisi siitä huolta, että meidän työeläkerahastointiamme tässä tilanteessa kasvatettaisiin. Me tarvitsisimme tällä vaalikaudella etupainotteista työeläkerahastoinnin lisäämistä. Sehän on se todellinen sukupolvien välinen vastuu ja solidaarisuus, että emme lykkää eläkevastuuta seuraaville. Tarvittaisiin 0,2 prosentin maksujen nosto, jotta meillä on eläkerahastointi tehtynä. Tästä puolesta hallitus ei sano yhtään mitään. Tämä asia on kokonaan auki. Samaten olisi järkevää, että eläkerahastointia kasvatettaisiin niin, että valtio pääsisi siihen samaan, mihinkä kunnat. Nyt me olemme puolivälissä tässä asiassa. Suurin erimielisyys meillä koskee loppujen lopuksi sitä, onko oikein, että kunnat velkaantuvat noususuhdanteessa. Te sanotte, että se on hieno asia, kun täällä voidaan ylpeillä valtionvelan lyhennyksellä. Me joudumme toteamaan, että tämä kunnille siirrettävä lasku näkyy kuntien velkaantumisena, kuntien veroäyrien nostona ja lisäksi heikompina palveluina. Se meistä ei ole vastuullista politiikkaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Näistä tuloarvioista. Minä en syytä edeltäjääni Eero Heinäluomaa siitä, että hän erehtyi niinkin pahasti tulojen arvioinnissa alakanttiin kuin nyt tänä vuonna olemme nähneet, koska hänellä oli täysin oikeat perusteet tehdä sellaiset tuloarviot kuin edellinen hallitus teki. Ei silloin, kun hän edellistä, tämän vuoden budjettia laati, ei silloin kukaan talousviisas osannut arvioida, että verotulot tulevat kertymään nopeammin kuin sosialidemokraatit ja ed. Kari Rajamäki silloin arvioivat. (Ed. Kallis: Kyllä te osasitte vaihtoehtobudjetissanne!) Eli minä en syytä teitä siitä. — Ne yritetään tehdä parhaan taidon mukaan, mutta olkaamme tietysti tyytyväisiä siitä, että joskus saamme enempi rahaa kuin olemme kaavailleet. — Kellään varmastikaan ei ole, varsinkaan VM:n virkamiehillä, pahantahtoisuutta, elikkä tahallaan arvioitaisiin väärin. Talousarviot perustuvat sekä VM:n että muiden talousviisaiden yleiseen arvioon talouden kehittymisestä. Sen mukaan ne laaditaan.

Mitä tulee sitten inflaatioon, kun täällä todettiin, että inflaatio on suurempi kuin etuuksien korotukset: eläkkeensaajille, hyvät ystävät, kompensoidaan elinkustannusten nousu. Näin se vaan on. Kyllä tämä nyt on jokaisen tiedossa. Aivan yhtä lailla fakta on se, että ensi vuonna kotitalouksien reaalinen ostovoima lisääntyy merkittävästi, paljon, paljon enempi kuin viimeisinä vuosina on totuttu.

Työllisyysasteen, ed. Komi, ennakoidaan olevan noin 70,5 prosenttia ensi vuonna ja työttömyysprosentin alle 6,5:n. Toivottavasti tähän päästään.

Verotuloista jo tuossa todettiinkin. Ed. Väätäinen kysyi, kohdennetaanko tässä rahaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Ainakin osittain: veteraaneille 13 miljoonaa euroa, opiskelijoiden opintotuki nousee, kansaneläkkeet nousevat enempi kuin aiemmin, vammaisten työllisyystuki tuplataan, yksinhuoltajille tulee etuuskorotuksia, niin että aika hyvin kyllä kohdennetaan. Tämä on oikein nimenomaan niille, jotka eivät kykene tekemään töitä. Sitten työikäisille ihmisille pitää antaa työnteon kannusteita. Ei tarvitse sinne enää sitten lapioida sen enempää.

Työmarkkinaratkaisu kompensoidaan kunnille. Täällä toisin väitettiin, mutta se kompensoidaan. 5,2 prosenttia on se kompensaatio, joka indeksinä annetaan kunnille.

Vielä oikeastaan näistä veroasteista. Ed. Saarinen ja ed. Kallis totesivat, että me pärjäisimme paremmin, jos veroaste olisi hieman korkeampi. Tuo on erikoista puhetta sen jälkeen, kun täällä ainakin osa sosialidemokraateista on ollut sitä mieltä, että tuloveroa olisi pitänyt alentaa enempi. Sitten on oltu sitä mieltä, että perintöveroa olisi pitänyt alentaa enempi. Sitten on oltu sitä mieltä, että ympäristöveroja ei saa korottaa. Autoverossa on tuettu hallitusta ja eläkeveroratkaisussa on tuettu hallitusta. Elikkä olisi pitänyt alentaa, mutta ei saa korottaa. (Ed. Kallis: Kyllä saa korottaa!) Mikä se tämmöinen verologiikka on? Pitää osata tehdä päätöksiä eikä purjehtia sinne, missä tuuli on kulloinkin suotuisin.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähihistoria tulee osoittamaan sen, ministeri Katainen, että tämä sosialidemokraattien talouspoliittinen linja on oikea. Se, että me esitämme nyt yli 1:tä miljardia, niin siitä keskeisin osa kohdentuu kuntatalouden parantamiseen. (Eduskunnasta: 700 miljoonaa!) — 700 miljoonaa. — Te, hyvät porvarit, vaalien alla puhuitte vanhustenhoidosta, sairaiden, vanhusten hoidosta. Mihin se puhe nyt on loppunut? Me puhuimme vaalien alla tästä asiasta aivan tosissamme ja haluamme myöskin voimavaraistaa kuntia kantamaan tämän vaikean vastuun ja kunniavelan kantamisen.

Toinen asia on se, joka liittyy tähän yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja tulonjakoon. Kyllä me, arvoisa valtiovarainministeri, olemme sitä mieltä, että tämä työmarkkinatuki ja peruspäiväraha on niin pieni, kun 30—40 prosenttia sen saajista joutuu hakemaan sosiaalitoimistosta lisää rahaa. Mitä sellainen ihmisten nöyryyttäminen on? Tässä vaaditaan sen kaltainen tasokorotus (Puhemies: Aika!) kuin me sosialidemokraatit olemme esittämässä.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä puhutaan väestön ikääntymiseen liittyvistä menonlisäyksistä, niin samalla tulisi muistaa, mistä on oikeasti käytännössä kysymys. Kyllä se tarkoittaa sitä, onko esimerkiksi vanhustenhoidossa riittävästi henkilöstöä, jotta vanhus saa ateriansa lämpimänä tai että häntä ei nukuteta kello 19 unilääkkeillä, kun ei ole riittävästi henkilökuntaa, tai että hänen vaippansa vaihdetaan riittävän usein. Tällä hetkellä meillä tilanne on tässä suhteessa edelleen huono.

Kun täällä on puhuttu niistä sadoista miljoonista euroista, joita kunnille nyt menee valtionosuuksien korotuksissa, niin nehän menevät pääosin kustannustenjaon tarkistamiseen, kustannustason indeksikorotuksiin, kuntien verotulomenetysten kompensaatioon, ja kun kunnille nyt myös palkankorotuksista tulee lisämenoja, niin kyllä käytännössä vanhustenhoidon taso ei näillä raameilla parane. Sen vuoksi mielestäni on välttämätöntä, että me huolehdimme nyt tämän asian. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Kunta- ja palvelurakenneuudistus tekee hyvää työtä, mutta emme voi jättää asiaa sen varaan.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio johdattaa meitä aika kovasti harhaan. Valtio on huomattavasti huonommassa taloudellisessa jamassa kuin kunnat. Tosiasiat puhuvat tästä. (Ed. Gustafsson: Euroopan kolmen parhaan joukossa on Suomi!) Kunnilla on runsaasti, 30 miljardia euroa tuloja, velat ovat 8,8 miljardia euroa vuonna 2007. Valtiolla vuonna 2007: tulot 40,5 miljardia, velka 55,3 miljardia euroa. Kumpi on vakavammassa taloudellisessa pulassa? — Valtio.

Teidän esityksenne tarkoittaa sitä, että te siirrätte 1,3 miljardia ongelmia taskusta toiseen. Rahat täytyy ja verorahoitus täytyy olla siellä, missä palvelut tuotetaan, mikä tarkoittaa sitä, että rakenteellisesti meidän tuleekin pyrkiä siihen, että kunnissa on vastuu siitä rahoituksesta, koska tuottaminenkin siellä on. Valtiolla on omat tehtävät, joita taas kunnat eivät ole tuottamassa. (Ed. Laitinen: Kuntien veroäyriä vain nostamaan, silläkö se hoituu? — Puhemies: Minuutti kulunut!) Voidaan sanoa jopa niin, että sitä ... Näin puhuu taloustieteen tohtori.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen ja ed. Koskinen ovat siinä suhteessa täysin oikeassa, että lisätäydennyksessä nostettiin tuloveroarviota päälle 500 miljoonaa euroa. Mutta kun katsotaan tämän vuoden toteutunutta tuloarviota, niin eroa jää noin 370 miljoonaa euroa. Minä väitän edelleenkin, että tuloverot kasvavat enemmän kuin 370 miljoonaa euroa, aivan varmasti. (Ed. Manninen: Olisi hyvä, että kasvaisi!) Siinä mielessä se on alimitoitettu.

Mutta sitten tähän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, niin ei tämä budjetti kyllä toteuta sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Minä edelleenkin korostan sitä, että kaikista vaikeimmassa asemassa olevat lapsiperheet jäävät ilman sitä lapsilisän 10 euron korotusta kaikkina niinä kuukausina, kun ne joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, ja näitä on ikävä kyllä paljon.

Samaten tämä inflaatiotarkistus eläkkeisiin. Se toteutetaan jo tapahtuneen kustannusnousun johdosta jälkikäteen. Eläkeläiset saavat sen jälkikäteen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen totesi päivällä, että hallituksen talouspolitiikan keskeiset arvot ovat vastuullisuus ja kannustavuus. Kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä: Mikä on hallituksen vastuu ihmisten hyvinvoinnista?

Energiaverojen ja maksujen korotukset kohdentuvat kaikkein kipeimmin köyhimpiin, ja palvelumaksujen osalta on vielä todettava, että ne ollaan imuroimassa vielä valtiolle. Toisaalta myös, mitä liittyy julkisen puolen palkkaratkaisuun, siihen liittyvät kompensoinnit jätettiin suurimmalta osalta kunnille toteuttamatta.

Ja vielä päivällä totesitte, että verotulot ja valtionosuudet kasvavat ennätysmäisesti. Totean tässä, että kirjaimellisesti nämä valtionosuudet, nämä rahat, ovat olleet lainassa valtiolle. Ne ovat kuntien rahaa, eli uutta rahaa erittäin vähän on tulossa kunnille.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On se onni, että ei ole SDP:n edustaja tällä hetkellä valtiovarainministerinä. Mehän menisimme konkurssiin alta aikayksikön. Kertaus on opintojen äiti. Minä kerron teille hieman. 80-luvulla oli aina demari valtiovarainministerinä. Me ajoimme päin puuta ja seinää 90-luvun alussa. Sen jälkeen 90-luvulla tuli (Ed. Gustafsson: Kuka valtionhoitajana on ollut?) porvarihallitus, joka teki ne rakenteelliset muutokset, jotka käynnistivät Suomen nousun. 90-luvun Lipposen hallituksessa oli kokoomuslainen valtiovarainministeri. Ei ihme, että meni hyvin.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kahteen paljon keskusteltuun aiheeseen: Eläkkeensaajien etuudet ovat kustannuskehitystä vastaan turvattu melko hyvin, ja sen takia nyt, kun on tehty sekä ennätyksellisen korkea korotus kansaneläkkeeseen että kaikkia eläkkeitä koskevat myös indeksitarkistukset, niin en oikein usko, että tässä kohtaa meidän täytyisi olla kaikkein eniten huolissaan. Toinen tilanne on jo esimerkiksi opiskelijoilla, joilla opintotuki ei ole indeksiin sidottu etuisuus, ja sitä nyt erittäin pitkän tauon jälkeen nostetaan.

Kuntien tulokehityksestä: Valtionosuudet kasvavat 10 prosentin luokkaa, kuntien omat verotulot noin 7 prosentin luokkaa, eli tulojen kasvu on noin 8 prosentin luokkaa. On vaikea kuvitella, että hirveän paljon enemmän tästä pitäisi olla tulojen kasvu yhtenä ainoana vuotena.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee valtiovarainministeriä ja tässä ed. Satonen sanoi suunnilleen näin, että on niin hyvin tehty ottamaan huomioon kaikki vähäosaisimmat, pienituloisimmat, köyhät jne., tulee mieleen, mitä oikeastaan tyylisuuntaa tai filosofiaa nykyhallituspuolueet oikein edustavatkaan. Nimittäin aikoinaan, kun urheilupuolella seliteltiin paljon kaikkia tekemisiä, niin Mietaan Jussi, joka nyt ei ole paikalla, nykyinen kansanedustaja, selitti aikoinaan, että hänellä oli niin huonosti voidellut sukset, että hän ei päässyt millään eteenpäin — ei kerta kaikkiaan — paakkuja kerääntyi ja sitten ne lipsuivat niin, ettei mäkeen ollut toivoakaan mennä. Lopulta tämä vakuuttavuus kaikessa, mitä Mieto todisti tästä suksien luistosta, oli niin vakuuttava, että kaikille paikalla oleville toimittajille jäi semmoinen tunne, että jos Mieto olisi pysäyttänyt ja kääntänyt sukset toisin päin, niin hän olisi pärjännyt paljon paremmin.

Petri Pihlajaniemi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni valtionvelan lyhentäminen on vastuullista talouspolitiikkaa. Velkaahan on lyhennettävä silloin, kun siihen on mahdollisuus, ja pitää muistaa, että velka ei ole ilmaista. Eli ne säästyvät korkomenot, kun me nyt maksamme velkaa, ensi vuonna voimme sijoittaa vaikka teihin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On muistettava, että ilman muuta valtionvelkaa on lyhennettävä, mutta samalla on vahvistettava kuntataloutta, niin että julkinen talous kokonaisuudessaan on terveemmällä pohjalla. EU15:sta me olemme toiseksi vähiten velkaantunut maa. Kuntatalous on kriisissä, ja kyllä tarvittaisiin ilmeisesti samanlaisia sosiaaliturvan johdon kursseja kuin puolustusministeriö järjestää, niin että arjen turvallisuus ja arjen todellisuus tässä talossa paranisi. Sosiaalipuoli on selvästi kyllä heikommilla tässä suhteessa. Haluan muistuttaa valtiovarainministeriä siitä, että kunnille ei löytynyt ennen vaaleja teidän lupaamianne rahoja palkankorotusten kompensoimiseen eikä yleisemminkään hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja tämä iskee voimakkaasti vanhustenhuoltoon ja sosiaali- ja terveysturvaan, meidän hyvinvointivaltiomme perustaan.

Itse asiassa vielä näihin lastenpsykiatrian ja lastensuojelurahoihin. Aikoinaan valtiovarainvaliokunnassa johtamieni hallitusryhmien toimesta otettiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 budjettiin tämä korvamerkitty raha sen takia, että kuntien erilaisuus johti näiden hiljaisten potilasryhmien osalta siihen, että lähetejärjestelmä ei toiminut. Ihmisiä jäi hoitamatta, eroja oli kuntien varallisuuden mukaan. Tämän takia minusta nyt mennään kyllä hienojen suunnittelujärjestelmien selän taa ja piilotetaan se vastuu, mikä valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmillä on ollut. Nyt otetaan iso riski tältä osin.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri sanoi, että oppositio haluaa vaan alentaa veroja. Ei se pidä paikkaansa. Me olemme esittäneet sellaisia veronkorotuksia, joihin on yhtynyt yleensä joku suuri puolue silloin, kun se on oppositiossa. Kokoomus, kun oli oppositiossa, oli samaa mieltä, että tupakkaveroa pitäisi nostaa. Keskusta kun oli oppositiossa, otti meiltä aloitteen, että luovutusvoittoja, jotka perustuvat lyhytaikaiseen omistamiseen, verotetaan ankarammin, ja se annettiin vielä ed. Mannisen nimissä ja ed. Pekkarinen sanoi, että tulee sellainen esitys, että kukaan ei kehtaa sitä vastustaa.

Nämä ovat semmoisia esityksiä, mitä me olemme tehneet, ja ne lisäisivät verotuloja, mutta kyllä me samanaikaisesti olemme valmiit alentamaan tiettyjä veroja, niin että bruttoveroaste alenisi, mutta ei yhtä paljon kuin hallitus esittää. Tämä on tämmöinen periaatteellinen kysymys ja suuri kysymys. Kun minä puhuin veteraaneista, niin ed. Ojansuu, te saatte vielä äänestää korotetun määrärahan veteraaneille.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Lauslahti totesi, että kuntien talous on kunnossa. Ihmettelen tällaista lausuntoa, kun 119 kuntaa korottaa veroprosenttiaan. 1 miljardia euroa kunnat velkaantuvat vuodessa lisää. Kerrotaan, että 7 000 henkeä pitäisi vanhustenhoitoon saada käsiä lisää, ettei, niin kuin täällä ed. Räsänen totesi, tarvitse klo 19 nukuttaa jollain tabletilla, ettei heitä tarvitse sitten herätellä kuin vasta aamulla. Kuntapalvelut ovat köyhien ja pienituloisten ihmisten ainoa vaihtoehto, ja ne pitäisi pitää kunnossa. Ei ole semmoista kuntaa Suomessa, missä ei ole leikkauslistat taikka veroprosentin korotukset käytössä. Niinpä ihmettelen tällaisia lausuntoja, että kuntatalous on kunnossa.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa hiljattain ed. Gustafsson otti aikuiskoulutuksen määrän, kehityksen ja Noste-koulutuksen jatkumisen esille. Tuo Noste-koulutushan oli yhdessä sovittu, että se nyt päättyy tänä vuonna. Mutta varmaankin korvaavaa koulutusta tarvitaan tälle ryhmälle, jolla tosiaan ei ole aikaisempaa ammatillista koulutusta. Siihen tarvitaan järjestelyä ja myöskin muuten työllisyyskoulutusta ehdottomasti pitää olla. Muun muassa maakuntien Suomessa yhteishankintana toteutettavat koulutukset ovat minusta erinomaisia, ja siellä saadaan hyviä tuloksia aikaan.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tuossa ed. Rajamäki ja joku muukin totesi, että Suomi on EU:n sisällä kärkeä taloudessa, ja se pitää paikkansa, mutta nyt vaan semmoinen yksi huomio. Kun katsotte näitä EU:n talouslukuja, niin Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa työeläkevarat lasketaan julkisen talouden tasapainoon. Ruotsissa merkittävä osa lasketaan vain yksityisen sektorin tasapainoon, Hollannissa ja Tanskassa niitä ei lasketa ollenkaan julkiseen tasapainoon. Mikäli Suomessa olisi samanlainen systeemi kuin meillä on naapureissa, niin meidän julkinen tasapainommehan olisi huomattavan paljon heikompi elikkä 2,5 prosenttia julkisen talouden tasapainosta lähtisi saman tien pois. Tämä pitää pitää mielessä silloin, kun me katsomme noita tilastoja, että ei kannata ihan silmiä sokeaksi tuijottaa noihin lukuihin, vaan pitää tunnustaa tosiasiat. Siitä huolimatta me olemme vahvassa rahoitusasemassa edelleen Euroopan maiden kesken, mutta ei kannata luokan huonoimpaan nyt verrata itseään, koska kaikki pyrkivät samaan, missä Suomi on, ja me taas tulemme kaikkein nopeimmin häviämään tältä kestävältä polulta vuoteen 2011 mennessä, ellei mitään uutta pystytä tekemään.

Näistä veronkorotuksista: Hallitus on selvittämässä tupakkaveron korottamisen mahdollisuuksia. Se vaan pitää tehdä taitavasti, ettei tapahdu sitä, että matkustajatuonti kasvaa ja meillä tupakkaa ostetaan vaikka enemmänkin kuin nyt, mutta siitä ei makseta Suomeen veroja.

Kuntatalous: Se nyt vaan kannattaa uskoa, että enempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin, 755 miljoonaa euroa, menee kunnille. Se on fakta. Toinen fakta on se, että kunnat tulevat jatkossakin olemaan erittäin tiukoilla, ja kolmas fakta on, että millään julkisella rahalla niitä rahoituspaineita ei voida yksin korvata, ellei kuntarakenne- ja palvelurakenneuudistus aidosti rupea toimimaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minusta on erittäin tärkeätä, että valtiontalous pidetään kunnossa, mutta tehdään vastuullisesti, sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja myös veropolitiikassa yhteiskuntaa eteenpäin vieviä päätöksiä tukien kasvua, osaamista, alueiden kehitystä. Tältä osin täytyy sanoa, että säästetään itseä yhteiskunnallisesti huonompaan kuntoon vastaamaan ikääntymisestä ja myös tulevaisuuden haasteista. Itse asiassa teidän edeltäjänne, oppi-isäni, kanssa keskusteltiin viisi vuotta sitten tässä samassa salissa, ja täytyy sanoa, että kyllä sosialidemokraattien silloinkin esittämät näkemykset valtion- ja budjettitaloudesta osoittautuivat aivan oikeiksi. Olisi erittäin tärkeätä katsoa, että myöskin panostetaan oikealla tavalla ja puhutaan oikealla tavalla myös budjettitalouden terveydestä ja käytetään voimavaroja oikealla tavalla.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Poimin tähän puheeseeni makupaloja ja tulevia ratkaisuja sieltä sun täältä.

Hallitusohjelman lupausten mukaisesti ensi vuonna paranevat tosiaan niin kansaneläke, opintotuki kuin lapsilisän yksinhuoltajakorotuskin. Kansaneläkkeisiin on tulossa se 20 euron korotus tammikuussa ja kuntien kalleusluokituksen hävitessä monille myös toinen 20 euroa plus indeksikorotukset, yli 50 euroa, lähes 55 euroa yhteensä. Hieman parempituloisten eläkeläisten korkeampi verotus korjataan ja eläkkeensaajien asumistuen maksatus aikaistuu kuun alkuun, mikä on sekin hyvä siirto.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistuksen ideana on, että maksut seuraavat kustannuskehitystä. Samalla turvataan laadukkaiden palveluiden saanti myös jatkossa kaikille. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut aiotaankin sitoa sosiaali- ja terveydenhuollon hintaindeksiin. Maksukatto eli omavastuu sidotaan kuitenkin kansaneläkeindeksiin, jotta se turvaisi paljon palveluja käyttävien tilanteen. Lasten päivähoitomaksujen tulorajat taas sidotaan yleiseen ansiotasoindeksiin ja nämä indeksitarkistukset tehtäisiin jatkossa joka toinen vuosi aloittaen vuodesta 2010. On hyvä, ettei omavastuuosuutta koroteta tässä vaiheessa. Monilapsisten perheiden tilannetta auttaa se, että perheen koko lasketaan jatkossa todellisen koon mukaan. Esimerkiksi päivähoitomaksut alenisivat pienituloisilla ja monilapsisilla perheillä sekä joissakin tapauksissa myös yksinhuoltajilla. Myös nollamaksuluokka säilyy.

Perheitä ohjataan jatkossa hyödyntämään osapäivähoitoa kokopäivähoidon sijaan silloin, kun todellista tarvetta kokoaikaiseen hoitoon ei ole. Tämä mahdollistuu siten, että vanhemmilla on oikeus esimerkiksi työhön pääsyn vuoksi vaihtaa lapsensa osapäiväpaikka kokopäiväpaikaksi välittömästi. Eli sitä varten ei tarvitse pitää varuilla kokopäiväpaikkaa. Kunnille annetaan asetuksella mahdollisuus puolestaan selvitä tästä sallimalla poikkeuksellinen ylitys lasten määrässä muutaman päivän ajaksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen uudistustyö jatkuu toki tämän jälkeenkin. Myös sisäasiainministeriö on juuri asettanut Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeen. Sillä edistetään kuntien palvelutuotannon uudistamista, tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä sekä parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden leviämistä. Pyörää ei todellakaan tarvitse keksiä uudestaan joka puolella.

Arvoisa puhemies! Väkivaltarikollisuudessa ja sen torjunnassa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä ensi vuonna. Tämä painotus on mielestäni erityisen tärkeää. Sitten toisaalta samalla sektorilla vankeinhoito on saamassa valtiovarainvaliokunnalta 0,5 miljoonan euron lisäyksen ja poliisin määrärahoja lisätään lähes 4 miljoonalla eurolla, mikä on tärkeää, ja toivon, että se näkyy myös siinä kenttäpoliisien määrän pysyvyydessä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on myös vahva ympäristöpainotus. Tärkeisiin vesihuolto- ja ympäristötöihin esitetään lisäystä YM:n ja MMM:n kautta 5,5 miljoonaa. Tilusjärjestelyt saivat tarpeeseensa lisämiljoonan. Maa- ja metsätalousministeriössähän ollaan parhaillaan valmistelemassa tilusjärjestelystrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on muun muassa edistää poikkihallinnollista tilusjärjestelytoimintaa.

Puunhuoltoa ja puuraaka-aineen saatavuutta pyritään parantamaan valtiovarainvaliokunnan toimin lisäämällä 2 miljoonaa Kemeraan, yksityisteiden 5 miljoonalla, metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioiden 0,5 miljoonan euron lisäyksellä sekä Metsäntutkimuslaitoksen määrärahoja nostamalla. Siten myös Metlan Punkaharjun -toimipisteen toiminta turvataan ensi vuodelle. Myös metsämuseo Luston toiminta samalla paikkakunnalla saa 170 000 euroa. Makeran rahoitus reiluista hallituksen panostuksista huolimatta on puutteellinen lähivuosinakin.

Lisäpanostuksia tehtiin merkittävästi myös maaseutuneuvontaan, 470 000 euroa, ja 4H sai lisäyksenä 250 000 euroa. Pohjois-Savossa, mutta koko maata palvelevia tahoja ovat Hevostietokeskus ja Luomukeittiökeskus, lähiruokaprojekti sekä Kuopion kriisinhallintakeskus. Lähikeittiöhanke on osa suomalaisen ruuan edistämisohjelmaa, ja Hevostietokeskus saa nyt ensimmäistä kertaa toimintaansa ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kautta 100 000 euroa, josta olen erityisen iloinen. Toivon, että jatkossa niiden rahoitusta ei tarvitsisi eduskunnan enää vääntää. Kylätoiminta sai valtiovarainvaliokunnan ohjauksenlisää 80 000 euroa. Näillä kaikilla voi sanoa olevan erityistä merkitystä juuri maaseutumaisten maakuntien näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Sotainvalidien laitoshoitoon oikeuttavaa haitta-asterajaa alennetaan nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin ja myös vaikeavammaisten sotainvalidien leskien oikeutta kuntoutukseen laajennetaan. Lisäksi lievävammaisten sotainvalidien avokuntoutuskertojen määrää lisätään 12:sta 20:een. Näin määrä on sama kuin veteraanikuntoutuksessa.

Tässä joitakin poimintoja tuosta budjetista, jota pidän kohtuullisen onnistuneena. Lopuksi haluan kiittää valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaa ja tietenkin myös jaostojen puheenjohtajia hyvästä työstä.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan aivan ensimmäiseksi kiittää hallitusta juuri sellaisesta otteesta ja asioihin tarttumisesta, mihin tämän päivän kotimaassamme on tarve. Se on oikeaa, vastuullista ja sellaisen perustan rakentamista, jolta tulevienkin sukupolvien on mahdollisuus ponnistaa oman elämänsä vastuunkantajiksi. Näitä vastuunkantajia todellakin tarvitaan tulevina vuosina. Olemme saavuttamassa työllisten määrässä yli 70 prosentin rajan. Ikärakenteen muuttuessa joudumme kysymään, riittääkö edes kasvamassa oleva sukupolvi täyttämään sitä työllisten aukkoa, jota yhteiskuntamme tarvitsee.

Työllisyys, työelämän haasteisiin liittyvä koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen sekä sosiaaliturvauudistuksen ja verotuksen kautta lisättävä kannustavuus ovat toimenpiteitä, joita nyt tarvitaan, ja ne hallituksen ohjelmasta onneksi löytyvät. Hyvinvointiyhteiskunnan nopealle laajentamiselle ei ole nyt tilaa. Syntyneiden epäkohtien korjaamiselle kylläkin. Kuulemme usein täällä siitä, kuinka elämme hyvinvoinnin ja kulutuksen kehdossa ja rahaa pitäisi olla nyt jaossa huomattavasti esityksiä enemmän. Näin varmaan on. Taloudella menee hyvin, koska muuten ei luvattaisi lisää siihen ja vähän tuohon.

Mutta kun katson historiaa lähivuosilta ja tutkin puhearkistoja, arkistojen saloja, niin vastuullisten, muun muassa entisen hallituspuolueen sosialidemokraattien edustajien suusta kuulimme aivan samaa pari kolme vuotta sitten. Talous oli silloinkin noususuhdanteessa, mutta taisi rahakirstun vartijan ääni olla silloin toinen. On hyvä muistaa, että se, mistä syytetään joulukuussa 2007, on seurausta lainsäädännöstä jo ennen maaliskuuta 2007. Näin se on, ja rehellistä on myös asia tunnustaa.

Arvoisa puhemies! Emme me rakenna tänään ainoastaan tätä päivää. Tämä päivä on rakennettu jo aikoja sitten. Paljon on yhteiskunnassa hyvää, ja silloin, kun ei hyppää poliittisen populismin haalareihin, voi vilpittömästi kiittää tehdystä työstä. Olisi joskus hyvä miettiä sitä, mitä hyvää meillä täällä kaikkea on, eikä aina sitä, mihinhän saisin jotain lisää. Yllättävän vähän, jos juuri lainkaan, on todettu se, mikä on totta, mihin valtiovarainministeri täällä päivän aikana jo otti kantaa, että tämä talousarvio ei ole leikkaava, vaan menoja lisäävä, mielestäni jopa paikka paikoin löysä.

Ei kai kukaan täällä salissa oleva voi oikeasti ajatella niin, että jos työttömyyskorvaus on tänään x euroa tai lääkäriin jonotetaan niin ja niin kauan tänään, se olisi tämän päivän tai tämän viikon tai viimeisen puolen vuoden aikana syntynyt ongelma tai jos kuntien talous on tiukassa tilanteessa tänään, ongelma olisi syntynyt vain pienessä hetkessä. Veronkorotukset eivät johdu kunnissa nykyhetkestä, vaan siitä, että meistäkin moni valtuustossa mukana oleva ei ole ollut siinä joukossa, joka olisi riittävän ajoissa osannut puuttua tai uskaltanut puuttua palveluiden ja lopulta hallinnon rakenteisiin. Liian hitaasti on asioissa edetty.

Sairaanhoidossahan toimitaan niin, että kun haava tulee, se sidotaan nopeasti. Jos tämä olisi ollut julkishallinnossa yhtä helppoa, jos yhteiskunnan muutokseen reagoiminen onnistuisi silmiä räpsäyttämällä, niin uskon, että monet sosialidemokraattiset kansanedustajat olisivat julkishallinnon ihmeparantajia ja vähintään kansan henkisen ja fyysisen terveyden tohtoreita, siksi kauan on potilas eli kansalainen eli yhteiskunta saanut maata ruusunpunaisilla paareilla hoitoa odottaen. Tässä odotushuoneessa ovat istuneet ja omaa vuoroaan odottaneet viimeisten vuosien aikana niin työttömät, lapsiperheet, opiskelijat, eläkeläiset, verotettavat kansalaiset, kuntien työntekijät ja monet muut. Paljon on ehditty tehdä hyvää vuosien saatossa ja moniin asioihin on tullut korjauksia, mutta edelleenkin tarvitaan uudistuksia ja parannuksia. Yhteiskunta ei ollut valmis edellisen hallituksen lopetettua työnsä, ei sitä ole romutettu puolessa vuodessa, eikä se ole edelleenkään valmis.

Arvoisa puhemies! Täällä on sekoitettu yksityistäminen ja ulkoistaminen. Silloin, kun kunta antaa tehtäviä yksityisten yritysten tehtäväksi, se ei yksityistä silloin palveluita, se ulkoistaa. Lahdessa on kaksi kolmasosaa terveydenhuollon peruspalveluista ulkoistettu yksityisen tuotettavaksi. Olemme tällä hetkellä tilastojen ykkönen siinä, kuinka paljon meillä on lääkärinvirkoja täytettynä. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) Kauan eläköön mielestäni sellainen hallitus, joka ei näe tulevaisuuden rakentamista ja uusia toimintatapoja uhkana, vaan suurena mahdollisuutena!

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueitten kansanedustajien taholta on useaan otteeseen korostettu sitä, että tämä porvarihallitus olisi jotenkin oikeudenmukaisempi kuin edellinen hallitus. Pitää tietysti muistaa tämä lähtökohtataso. Kiitos viime hallituksen hyvän talous- ja työllisyyspolitiikan tämä lähtötaso, miltä pohjalta nykyinen hallitus ponnisti, on sellainen, että sillä on 20 miljardia euroa isompi raha käytettävissä. Tätä taustaa vasten en voi mitenkään pitää hallituksen talouspolitiikkaa — ja tässä tapauksessa puhun myös sosiaalipolitiikasta — erityisen oikeudenmukaisena. Nyt haluan korostaa nimenomaan sosialidemokratiaan kuuluvia eettisiä arvolähtökohtia, joissa tämä oikeudenmukainen tulonjako on aivan keskeinen asia.

Me emme viime hallituskaudella siinä riittävästi onnistuneet, koska nämä edellisen hallituksen kehykset olivat liian ahtaat ja niitä ei sosialidemokraattien voimin kyetty murtamaan, mutta nyt olisimme halunneet, jos hallituksessa olisimme, harjoittaa oikeudenmukaisempaa tulonjakopolitiikkaa. Sen vuoksi meidän vaihtoehtobudjetissamme esitetään pienituloisten verotuksen keventämistä nostamalla perusvähennystä 1 480 eurosta 2 000 euroon. Tällä parannetaan nimenomaan pienituloisimpien eläkeläisten, lapsiperheiden ja työttömien taloudellista asemaa.

Myös lapsiperheiden tilanne on sen kaltainen, että emme voi käsittää sitä, että tässä tilanteessa lapsilisän korotus ollaan osoittamassa vasta kolmannelle lapselle.

Laajemmasta oikeudenmukaisuuden tulonjakonäkökulmasta olemme vaatineet nyt tiukasti selvitettäväksi mahdollisuutta asettaa varainsiirtovero pörssissä käytävälle kaupalle.

Vielä korostaisin sitä, miten me omassa vaihtoehtobudjetissamme esitämme työmarkkinatukeen tasokorotusta — asia, joka ei näytä porvareita kiinnostavan ollenkaan. Mikä on se porvarien ihmiskuva, että pidetään päiväraha tarkoituksella niin matalalla, että pitää hakea sosiaalitoimistosta lisää sitten tukea?

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien myöskin tällainen periaatteellinen vaihtoehto koskee sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Se meidän mielestämme toteutuisi parhaiten, jos nyt työelämässä olevat suuret ikäluokat osallistuisivat eläkemenojen rahastoimiseen nykyistä enemmän. Tämä tarkoittaisi työeläkemaksujen etupainotteista nostoa. Vastapainona me sosialidemokraatit olisimme valmiita keventämään ansiotuloverotusta, jotta työn kokonaisvero- ja maksurasitus ei nouse. Mielestämme tätä valtiontalouden ylijäämää tulee käyttää myös valtion eläkevastuisiin varautumiseen eli Valtion Eläkerahastoa on pääomitettava etupainotteisesti.

Myös veropolitiikkaan on saatava suunnanmuutos. Aiemmin iltapäivällä käyttämässäni vakausohjelmaan liittyvässä ryhmäpuheenvuorossa toin esille sen, miten sosialidemokraatit ovat valmiita käynnistämään tuloverotuksen uudistamisen oikeudenmukaisuuden suuntaan, ja peräämme myöskin yhtenäisempää veropohjaa etenkin osinkoverotuksessa. Viittaan tässä yhteydessä professori Niskakankaan erinomaiseen artikkeliin Helsingin Sanomissa parisen viikkoa sitten.

Arvoisa puhemies! Vastauspuheenvuorossa sivusin hallituksen tulevaisuuspolitiikkaa tästä koulutuksen ja erityisesti aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Koska olin nelisen vuotta sitten parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän varapuheenjohtaja, niin olen tietysti erittäin tarkasti seurannut jatkotoimia nyt, kun porvarihallitus syntyi. Haluan sen ihan historiankirjoja varten todeta vielä täältä puhujapöntöstä, että ei välttämättä olisi tarvinnut jatkaa Noste-ohjelmaa siinä muodossa kuin sitä nyt harjoitettiin. Siinä on parantamisen ja kehittämisen varaa. Mutta tulevassa historiassa porvarihallitus saa rankan tuomion siitä, että se kaikkein heikoimmassa ammatillisessa asemassa olevat aikuiset unohtaa ja on tältä osin jakamassa yhteiskuntaa kahtia ja lisää eriarvoistumista. Se ei ole sen tyyppistä dynaamista tulevaisuuspolitiikkaa, mitä me toivoisimme hallituksen harjoittavan, mutta porvarihallitukselta sellaista nyt ei näytä olevan mahdollista odottaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitusta voi kiittää siitä, että se auttaa rikkaita rikastumaan ja köyhiä köyhtymään. Hallitus puhuu mielellään siitä, mitä kaikkea hyvää se on tuonut tullessaan. Eläkeläisten verotusta korjattiin oikeudenmukaisempaan suuntaan, mikä on hyvä asia. Kansaneläkkeisiin saatiin pieni korotus, 20 euroa. Onhan sekin parempi kuin ei mitään. Kuntien kalleusluokitukset poistuvat ensi vuoden alussa, mikä tietää osalle eläkeläisistä pientä korotusta eläkkeisiin.

Se, mistä hallitus ei puhu, on kolikon toinen puoli. Totuus on se, että kansaneläkkeen 20 euron korotus ei ole missään nimessä riittävä. Korotuksen pitäisi olla huomattavasti suurempi, että sillä olisi todellista merkitystä kaikista pienituloisimmille eläkeläisille. Pitää muistaa, että nämä korotukset eivät koske kaikkia eläkeläisiä, vaan suuri joukko jää kokonaan niitten ulkopuolelle. Hallitus unohtaa kertoa, että terveyskeskusmaksut nousevat, ruuan hinta tulee nousemaan, sähkön hinta nousee ja hyvin moni kunta joutuu ensi vuonna nostamaan veroprosenttiaan, 119 kuntaa on ilmoittanut. Pahaa pelkään, että hyvin monelle eläkeläiselle ei jää korotuksista mitään käteen, vaan ne kuitataan takaisin palvelumaksujen korotusten ja yleisen hintatason nousun kautta. Toinen käsi antaa, toinen ottaa.

Leipäjonot ovat tämän maan suuri häpeä. Kansantaloudessa liikkuu enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta leipäjonot pitenevät koko ajan. Tutkimusten mukaan Suomessa elää yli 140 000 lasta alle köyhyysrajan. Miksi hallitus on tästä asiasta ihan hiljaa? Sen sijaan hallitus keskittyy suunnittelemaan, miten se saisi rikkaimpien tulot vielä suuremmiksi. Matti Vanhasen ykköshallitus jäi historiankirjoihin hallituksena, joka poisti tämän maan rikkaimmilta varallisuusveron. Istuva hallitus jatkaa samaa linjaa. Se haluaa poistaa suuremmilta yritysvarallisuuksilta perintöveron. Tätä en hyväksy vaan olen sitä mieltä, että varallisuusvero pitää saada takaisin ja verotulot pitää käyttää pienempituloisten ihmisten aseman parantamiseen.

Työttömien toimeentuloon ei ole tulossa parannuksia. Päivärahaa tai työmarkkinatukea ei koroteta, vaikka tiedetään, että työmarkkinatuen jälkeenjääneisyys on yksi suurin köyhyyden syy Suomessa. Työttömien asemaa on päinvastoin kurjistettu. Työttömien yhdistyksiltä vietiin työllistämisrahat. Tämä oli virhe, josta maksetaan tulevaisuudessa iso hinta. Työllistämisrahoja ei olisi saanut lopettaa kuin seinään vaan seurata työllistymistä ja vähentää rahoitusta sen mukaan.

Teitten ja ratojen kunto heikkenee edelleen. Pääteillä tilanne on monin paikoin huono. Alempiasteisen tieverkon kunto on suorastaan ala-arvoinen. Myös metsätiet ovat monilla paikkakunnilla sellaisessa kunnossa, että niille ei ole asiaa henkilöautollakaan. Ensi vuoden budjetissa ei ole luvassa helpotusta tähän asiaan, mitä ihmettelen. Hallituksen esittämät määrärahat eivät missään tapauksessa riitä edes pääväylien kunnossapitoon tai liikenneturvallisuuden turvaamiseen. Uusiin tieinvestointeihin ei ole varattu tarpeeksi rahaa. Pitää muistaa, että toimiva tiestö on myös aluepolitiikan merkittävä väline. Pääministeri sanoo, että kotimaisen puun osuutta pitää lisätä teollisuudessa, kun puun tulo Venäjältä loppuu. Näin on. Vuotuisia hakkuumääriä voitaisiin lisätä vielä 10—15 miljoonaa kuutiota. Ongelmana on, että puuta ei saada metsistä tehtaille, kun tiet ovat niin huonossa kunnossa. Pienimmät tiet eivät nykyisellään kestä suuria rekkoja. Myös ratoihin pitäisi satsata enemmän, mutta nekin määrärahat jäävät budjetissa liian pieniksi.

Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöistä on myyty viime vuosina huomattavia osuuksia. Pidän tätä huolestuttavana kehityksenä, koska tuottoisien yritysten myynti ei ole taloudellisesti järkevää. Pelkään, että istuvalla hallituksella on aikomus myydä hyvin tuottavat valtionyhtiöt yksityisille ja sitä kautta ne siirtyvät lopulta ulkomaiseen omistukseen. Tämä on nähty aiemmin. Valtionyhtiöitä ei pidä myydä vaan omistusta pitää päinvastoin kasvattaa. Valtionyhtiöillä on suuri suomalaisia työllistävä vaikutus. Moni yhtiö on paikallisesti merkittävä tekijä, niin kuin Metso-konserni Keski-Suomelle ja koko Suomelle. Ihmiset kokevat valtionyhtiöt luotettavaksi ja vakaaksi työnantajaksi. On myös niin, että valtiota pidetään yritysmaailmassa luotettavana sijoittajana.

Valtion talousarvioon on vuodesta 2000 lähtien varattu määräraha lasten- ja nuortenpsykiatrian palvelujen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Hallitus esittää kyseistä momenttia poistettavaksi kokonaan ensi vuodelta. Hallitus on yrittänyt esittää momentin poistamista aikaisempinakin vuosina, mutta eduskunnan ansiosta määräraha on säilynyt. Sairaanhoitopiirit ovat eri puolilla maata aloittaneet monia lasten ja nuorten psykiatriahankkeita, jotka uhkaavat nyt jäädä ilman rahoitusta. Myöskään uusia hankkeita ei voida suunnitella tai toteuttaa ilman tätä rahaa. Psykiatrinen hoito on pitkäjännitteistä hoitoa, eikä jo aloitettua hoitoa voi noin vain katkaista. Hallitus on luvannut ohjelmassaan varmistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen psykiatrihoidon saatavuuden sekä ohjata valtion rahoitusta erityisesti mielenterveys- ja päihdepotilaitten hoidon tukipalvelujen turvaamiseksi. Lisäksi hallitus sanoo ohjelmassaan kiinnittävänsä erityistä huomiota lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja palveluitten saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen. (Puhemies: Aika!) Lasten mielenterveysongelmat lisääntyvät koko ajan. Stakesin tutkimuksen mukaan lapsista ja nuorista 15—20 prosenttia on psyykkisesti häiriintyneitä. Vakavasti masentuneita lasketaan olevan 5—10 prosenttia nuorista.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän alkuun on ehkä vielä kerran syytä todeta ne tietyt toimenpiteet, joilla tämä hallitus itse asiassa toteuttaa sellaisia vaalilupauksia, jotka käytännössä olivat kaikkien tai lähes kaikkien puolueiden asialistalla tänä vuonna käydyissä eduskuntavaaleissa.

Kansaneläke nousee 20 euroa, ja vaikka tässä salissa on käytetty aika paljon energiaa tämän asian voivotteluun ja murehtimiseen, niin se nyt joka tapauksessa on ainakin se korotus, joka ennen vaaleja luvattiin tehdä, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tämä esitys ei myöskään saanut vastalauseita rinnalleen. Opintotuen osalta sekä tulorajat että varsinainen opintotuki nousevat myös sen 15 prosenttia, josta on sovittu.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, joka on hyväksytty tänä syksynä hallituksen piirissä, on myös todettu muutamia jatkokehittämisen tavoitteita, joista yksi on täysi-ikäisten vapautuminen vanhempien tulojen mittaamisesta, eli käytännössä niiden toisen asteen opiskelijoiden, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta, tulisi saada omilla ansioillaan opintotukea eikä niin, että vanhempien tulot opintotukea pienentävät. Toinen kehittämiskohde, joka tässä kehittämissuunnitelmassa on mainittu, on opintotuen lapsikorotus, jota on syytä varmasti selvittää ja katsoa, olisiko se hyvä keino ottaa käyttöön.

Tämän syksyn aikana on myös tapahtunut se myönteinen korjaus, jonka ed. Ojansuu mainitsi ryhmäpuheenvuorossaan, että kulttuuribudjettia oikaistiin sillä tavalla, että kulttuuribudjetin kehys nousi, ja se tarkoitti samalla sitä, että palattiin tilanteeseen, jossa arpajaislakia ja siinä määriteltyjä jakosuhteita veikkausvoittovarojen edunsaajille korjattiin siten, että nyt ollaan järkevässä, lainmukaisessa tilassa, jossa urheilu, nuorisotyö, tiede ja taide saavat sen, mikä niille kuuluu, ja esimerkiksi taiteen puolella se tarkoittaa sitä, että kotimaisen elokuvan rahoitus nousee ja taiteen vapaan kentän rahoitusavustukset myös nousevat siitä, (Ed. Saarinen: 11 miljoonaa katosi siinä välissä!) mitä alun perin tuodussa esityksessä oli.

Arvoisa puhemies! Jotkut ovat täällä todenneet, että ei niinkään tarvitse käsitellä niitä opposition vastalauseiden vaihtoehtoja, joita valtiovarainvaliokunnan mietintöön on liitetty. Koska itse vuosikausia vastasin meidän vaihtoehtojemme tekemisestä, niin olen sitä mieltä, että budjettikäsittelyn yhteydessä on hallituksen budjettiesitykseen eduskunnan tekemien muutosten lisäksi hyvä käsitellä myös vastalauseita.

Ed. Gustafssonin edelliseen puheenvuoroon vielä ehkä sen verran ihmettelisin, että kun edellinen hallitus, jossa sosialidemokraatit olivat, ei millään tavalla koskenut työttömän peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, niin nyt kuitenkin, kun noidenkin päivärahojen osalta on tulossa voimaan pieni verohelpotus, ed. Gustafsson täältä toteaa, että nyt eivät porvarit halua tähän koskea, kun joka tapauksessa kosketaan enemmän kuin edellinen hallitus teki. Se on kyllä mielestäni vähän sellaista, etten jopa sanoisi, falskia retoriikkaa. (Ed. Manninen: Älyllistä epärehellisyyttä!)

Toisaalta sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetistahan löytyy tämä kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen, joka hallituspuolueiden kesken on sovittu tehtäväksi 2010. Se on hyvä, että se on nyt tullut myös teidän repertoaariinne, kun se ei siellä ollut silloin, kun käytitte valtaa. Myös muuten sosialidemokraattien vaihtoehdosta löytyy monia myönteisiä kohtia, jotka näyttäisivät puhuvan sen puolesta, että sosialidemokraatit alkaisivat ottaa vakavasti ilmastopolitiikan haasteen ja ehkä ympäristöpolitiikan kokonaisuudessaan vakavammin, kun aikaisemmin näitä esityksiä ovat windfall-vero ja jätevero. Jos vielä seuraavat vuodet jatkatte tällä tiellä, niin ehkä siitä tulee jo ihan hyvä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että kyllähän tässä budjetissa on monta hyvää asiaa, joita ed. Sinnemäki muun muassa puheenvuorossaan luetteli, ja myös ne muutokset, joita valtiovarainvaliokunta tähän esitykseen teki, ovat toki kannatettavia.

Oma huoleni ja oman ryhmäni suurin huoli tässä yhteydessä kohdistuu nimenomaan kunnallisiin palveluihin, julkisiin palveluihin, ennen muuta vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon ja myös lapsiperheiden palveluihin, lastensuojeluun ja lasten psykiatriseen hoitoon.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen on erittäin kannatettavaa, ja olen itse ilolla tervehtinyt kaikkia niitä uudistuksia, joita eri puolilla Suomea on syntymässä ja ollaan saamassa aikaan, ja varmasti ne pitkällä tähtäimellä lisäävät palvelujen tehokkuutta toivotusti. Mutta jos ajatellaan vaikkapa vanhustenhuollon tarpeita, niin pidän kyllä vääränä, että vanhukset jätetään odottamaan vuosikausiksi uudistuksen tuloksia. Monen elämä on jo siinä vaiheessa päättynyt, kun nuo rakenneuudistukset mahdollisesti alkavat kantaa hedelmää. Vaikka euromääräisesti kunnat saavatkin lisää valtionosuuksia tämän budjetin myötä, kuten täällä on jo aiemmissa puheenvuoroissa todettu, varsinaisesti palvelutason parantamiseen laskettuna palvelun saajaa kohti ei ole tulossa merkittäviä parannuksia. Se on hyvin selkeästi todettava.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä esiin lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilanteen varsinkin sen vuoksi, että olen tässä viime päivinä käynyt keskustelua erään äidin kanssa, joka näihin ongelmiin törmäsi, ja hänen luvallaan luen nyt pienen lainauksen viestistä, jota olen tänään käsitellyt.

"Olen nyt syksyllä kokenut omalla kohdallani, miten seinä tuli vastaan, kun piti saada lapsi psykiatrin vastaanotolle Pääkaupunkiseudulla. Viime viikolla yli tunnin soiteltuani saimme ajan hänelle ensi vuoden tammikuun puolivälin tienoille. Hän kun ei ole hätätapaus, ei pääse pitkään aikaan myöskään psykiatriselle poliklinikalle. Lähete sinne on saatu, mutta jonotus yli 4 kuukautta, vaikka koulukuraattori teki testin, jossa hänellä todettiin masennusta, ja vaikka yleensä tunnollinen lapsi ei ole jaksanut käydä koulua ollenkaan moneen viikkoon. Työpaikallani päivittäin pelkään, että lapseni luhistuu täysin. Pitääkö Suomessa odottaa, että herkät, masentuneet murrosikäiset luhistuvat ja menettävät ehkä opiskelu- ja työkykynsä pitkiksi ajoiksi ennen kuin saavat apua?"

Tässä viestissä näkyy kappale sitä todellisuutta, jota suomalaiset tällä hetkellä kokevat. Kyllä lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon resurssit ovat edelleen riittämättömät, ja se toki liittyy siihen, että alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden sisällä. Joka viides nuori kärsii masennuksen oireista. Tuota vuodesta 2001 voimassa ollutta hoitotakuuta ei ole pystytty täyttämään, vaan hoitojonot ovat edelleen ongelma koko maassa, ja kuitenkin tiedämme, että sijoittamalla hoitoon ja ennen muuta sijoittamalla ennalta ehkäiseviin palveluihin, lapsi- ja perhepalveluihin, koulukuraattori-, koululääkäripalveluihin, saataisiin merkittäviä säästöjä aikaan.

Kyllä nyt mielestäni on aika vahvistaa palveluja ja vahvistaa myös terveydenhuollon resursseja. Kun nyt kunnat joutuvat kantamaan rahoitusvastuun palkankorotuksista ilman valtion merkittävää tukea, niin seurauksena saattaa olla jopa palvelujen leikkauksia, henkilöstöleikkauksia suhteutettuna tarpeeseen ja potilasmäärään nähden, koska meillähän ennen muuta vanhustenhoidon asiakastarve kasvaa. Mielestäni suomalaisesta yhteiskunnasta tulee löytyä yhteisvastuullisuutta näiden ongelmien hoitamiseen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreän hallituksen ensimmäisestä talousarvioesityksestä annettu valtiovarainvaliokunnan enemmistön muotoilema mietintö ei suuria yllätyksiä tuonut. Hallitus on pitänyt päänsä, ja hallitusryhmät ovat saaneet lisättyä esitykseen budjettikäsittelyn yhteydessä runsaat 44 miljoonaa euroa, joka summa taitaa olla pienin vuosikausiin eli alle promillen ensi vuoden menoista.

Jo hallituksen esitystä lukiessa syksyllä pystyi päättelemään, mitä täkyjä hallitus oli hallituspuolueiden eduskuntaryhmille asettanut. Yksi oli mielestäni ylitse kaikkien muiden eli valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Sen osaltahan hallitus suuressa viisaudessaan esitti vain 13 miljoonaa euroa, joka summa oli 1,2 miljoonaa euroa pienempi kuin mihin eduskunta oli summan täksi vuodeksi nostanut. Nyt tämän jokavuotisen teatterin lopputuloksena hallituksen esitykseen ollaan esittämässä 5:tä miljoonaa euroa. Hyvä, että hallituspuolueet esittävät edes tuota summaa, sillä on toisaalta muistettava, että valtio kerää kaiken kaikkiaan yksityisteiden kunnostuksesta kerättävillä arvonlisäveroilla erittäin suuren summan valtion pohjattomaan kassaan.

Valiokunnan enemmistön hyväksymä teksti niin perustienpidon kuin perusradanpidon osalta on myös mielenkiintoista luettavaa. Teidenkin osalta suoraan todetaan, että alemman tieverkon kunto heikkenee entisestään ja huonokuntoisten teiden määrä lisääntyy. Myös siltojen yleiskunto heikkenee ja vaurioiden määrä lisääntyy. Mutta mikä on enemmistön loppuyhteenveto? Ei euroakaan lisää hallituksen esitykseen, vaikka tiedämme kuluneenkin pitkän ja sateisen syksyn vaikutukset alempaan tieverkkoon painorajoituksineen pakkasia odotellessa. Nyt näyttää olevan muotia, että kaikki infraan liittyvät vastaukset kytketään ensi keväänä annettavaan liikennepoliittiseen selontekoon, vaikka tarpeet olisivat välittömiä.

Tunnustusta annan mietinnössä olevaan osioon Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Talousarvion lähetekeskustelussa kritisoin hallituksen aikeita lisätä kevään 2008 kehyspäätöksen yhteydessä uusia tuottavuusohjelmatavoitteita, joilla oli tarkoitus vähentää edelleen valtion henkilöstöä 4 800 henkilötyövuodella. Tältä osin valiokunta on viitannut tarkastusvaliokunnan mietintöön 1/2007, jonka mukaan tuottavuusohjelmanäkökulmaa tulee laajentaa laatutekijöihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Valiokunta toteaakin aivan oikein, että lisävähennykset tulee aloittaa vasta vuoden 2011 jälkeen.

Kaavamainen vähennysten tekeminen kaikille hallinnonaloille on ollut suuri virhe, jonka seurauksista joudutaan kärsimään monen eri ministeriön hallinnonaloilla. Turha on esimerkiksi puhua enää poliisipalvelujen saatavuudesta tasapuolisesti koko maassa. Toki on myönteistä, että poliisin toimintamenoihin luvataan hallituksen esittämään 3,9 miljoonaa euroa lisää, mutta minimitarve olisi ollut 10 miljoonaa euroa, jolloin edes jonkin asteiset tasapuoliset poliisipalvelut olisi voitu taata. Siinä eivät näytä vaikuttavan mitään harmaan talouden valtiolle aiheuttamat miljardien eurojen veromenetykset.

Yleisesti voi todeta, että valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kyllä puhutaan eri asioista kauniisti, kuten omaishoidosta ja vanhuspalveluista, mutta mitään konkreettista kauniiden sanojen lisäksi ei esitetä. Vaikeavammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä on jostain syystä unohtunut täysin. Näistä kauniista teksteistä ilman konkreettisia toimia saattaa mielestäni johtua, että hallituspuolueiden ryhmyrit ovat kieltäneet edustajiaan aktivoimasta tekemiään talousarvioaloitteita.

Arvoisa puhemies! Mitenkähän tuo kielto on linjassa perustuslain 29 §:n tekstin kanssa? Siinä todetaan: "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Siinä hän on velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi vuoden 08 talousarvioesitystä koskevan mietintönsä. Talousarvion loppusumma on mietinnön mukaan runsaat 45,5 miljardia euroa. Loppusumma kasvoi valiokunnan käsittelyssä noin 44,3 miljoonalla eurolla. Niiden pelisääntöjen mukaan, mitkä viime hallituksella ja tälläkin hallituksella Suomessa on ollut, tämän viikon äänestyksissä muutoksia budjettiin ei enää tule. Toisin sanoen eduskunta käyttää koko syksyn talousarvion käsittelyyn niin istuntosalissa, eduskuntaryhmissä kuin valiokunnissakin ja tekee siihen lopulta vähemmän kuin 0,1 prosentin muutokset. Tälläkin viikolla täällä asian tiimoilta puhutaan ja äänestellään luultavasti joka päivä aamusta iltamyöhään tai yöhön saakka. Arvoisa puhemies, ei tässä prosessissa kovin paljon järkeä ole.

Arvoisa puhemies! Kun eduskunta vaatii tuottavuutta muulta valtionhallinnolta, niin tämä budjettikäsittely ei kyllä mitään erityistä tehokkuutta osoita. Olen sitä mieltä, että olisi järkevää, että joko budjettia käsiteltäisiin eduskunnassa nykyistä keveämmin tai sitten eduskunta käyttäisi budjettivaltaansa rohkeammin. Nyt eduskunnan tekemät muutokset kovan vaivan jälkeen ovat enemmän tai vähemmän kosmeettisia. Toivon, että eduskuntaryhmissä vakavasti pohdittaisiin nykyisen käytännön mielekkyyttä.

En kuitenkaan halua tällä erityisesti kritisoida itse budjettiesitystä. Mielestäni se on varsin hyvä ja oikean suuntainen, siinä on paljon hyviä elementtejä. (Ed. Saarinen: Miksi puhuja nauraa?) Otan tästä muutamia esimerkkejä.

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että pitkän, pitkän väännön jälkeen opintorahaan tulee ensi vuonna oleellinen parannus, joka on ollut opiskelijajärjestöjen tavoitteena jo pitkään ja aivan oikeutetusti. 15 prosentin korotuksella on merkitystä, varsinkin, kun ensi vuonna myös opiskelijoiden tulorajoja nostetaan, mikä mahdollistaa entistä paremmin myös työnteon opintojen ohella. Ensi vuoden budjetti on opiskelijoiden kannalta paras pitkään aikaan.

On myös hyvä, että pienituloisia eläkeläisiä huomioidaan kansaneläkkeiden korotuksilla. Asuinpaikasta riippuen tämä tarkoittaa 30—50 euron korotusta kuukaudessa. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään niissä veroluokissa, joissa on maksettu samasta tulosta enemmän veroa kuin palkansaajilla. Tämä on oikeudenmukainen ratkaisu.

Myös perintö- ja lahjaveron kevennykset ovat perusteltuja ja myönteisiä ratkaisuja.

Myös sotainvalidit ja sotaveteraanit saavat tiettyjä parannuksia etuisuuksiinsa. Olisi hyvä, että voisimme huomioida koko sota-ajan sukupolvet nykyistä paremmin. Ei heitä edes niin kovin paljoa ole enää jäljellä. (Ed. Saarinen: 70 000!) He ovat taatusti ansainneet asianmukaisen toimeentulon ja ikäihmisten palvelut.

Arvoisa puhemies! Kuluneen vuodenkin kokemusten valossa on myös tärkeää, että myös nuorten hyvinvoinnista huolehditaan. Se tarkoittaa nuorisotyöhön panostuksia, mutta se tarkoittaa myös pitkäjänteistä ja riittävää rahoitusta lasten- ja nuortenpsykiatriaan. Yhteiskunta valitettavasti toimii tällä hetkellä vähän siihen tapaan, että jos nuorelta menee käsi poikki, siihen saa kyllä avun, mutta mielenterveyden suhteen on vähän niin ja näin.

Eduskuntakäsittelystä voi kyllä poimia hyvänä asiana vielä sen, että valtiovarainvaliokunta lisäsi erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettua valtuutta 25 miljoonalla eurolla, jolloin ensi vuoden avustusvaltuus on yhteensä 85 miljoonaa euroa. Valtuuden avulla tuetaan sosiaalista rakentamista, joka painottuu erityisesti huonokuntoisten tai muistihäiriöisten vanhusten sekä kehitysvammaisten ja vammaisten palveluasuntoihin. Tarvetta on.

Myös ympäristöministeriölle osoitettiin 3 miljoonan euron lisärahoitus siirtoviemäreiden ja yhdysvesijohtojen rakentamiseen sekä pilaantuneiden maiden ja vesistöjen kunnostamiseen. Myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan lisättiin 2,5 miljoonaa euroa kiireellisiin vesistö- ja vesihuoltotöihin. Hyvä sekin, sillä erilaisia tarpeellisia vesihuoltohankkeita on tällä hetkellä maassa paljon. (Ed. Saarinen: Pitää paikkansa!)

Arvoisa puhemies! Tässä muutamia huomioita ensi vuoden budjettiesityksestä. Sen voi vielä todeta, että liikenneinfraan varatut rahat ovat edelleen aivan liian pieniä tarpeeseen nähden. Se tarkoittaa sitä, että niin omalla alueellani Uudellamaalla kuin vähän koko maassakin on suuri määrä perusteltuja hankkeita odottamassa toteutustaan. Toivottavasti Raimo Sailaksen tänään tekemät esitykset ovat osaltaan tuomassa helpotusta tähän problematiikkaan.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies! Tähän loppuun voi näistä isommista numeroista vielä todeta sen, että valtion budjettitalous on vuonna 2008 ylijäämäinen noin 1,85 miljardia euroa, joka osoitetaan valtionvelan lyhentämiseen. Valtionvelan arvioidaan alenevan vuoden 2008 loppuun mennessä 29,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on hyvä asia. Tämän päivän lasten ja nuorten näkökulmasta on oikeudenmukaista, että emme jätä heidän taakakseen kohtuutonta velkataakkaa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Talousarvio, jota nyt käsittelemme, on viestiltään selkeästi lyhyen aikavälin kotimainen ohjelma. Tätä ennen käsitelty vakausohjelman tarkistus on puolestaan pitkän aikavälin työpaperi, joka on suunnattu paljolti kansainväliselle yleisölle. Olisiko tulevaisuudessa järkevää syventää näiden kahden asiakirjan välistä eroa edelleen ja huomioida vakausohjelman tarkistuksessa nimenomaan sen saama kansainvälinen huomio? Nyt eduskuntakäsittelyssä sotkeentuivat nämä asiat, eli keskustelu lipsahti välillä talousarvion puolelle.

Nyt käsittelyssä oleva budjetti on onnistunut, tasapainoinen esitys. Budjetti on vastuullinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Kaikkea hyvää kaikille ei vielä saatu aikaan, mutta hyvässä alussa ollaan. Monta omaakin ehdotustani jäi budjetin ulkopuolelle; niitä on vain pyrittävä saamaan sinne mukaan tulevina vuosina. Neuvottelutulos on niin hyvä, ettei ole järkeä lähteä sitä horjuttamaan omilla irtiotoilla. Erityisen tyytyväinen olen hallituksen päätöksestä jakaa veikkausvoittovarat sittenkin lain määräämiin kohteisiin, urheilun ja liikuntakasvatustyön, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen. Asiaa koskeneet omat talousarvioaloitteeni jäävät nyt käsittelemättä, mutta hyvä näin.

Kokoomuksen tärkeäksi kokemia asioita, joita lupasimme myös toteuttaa hallituksessa, on paljon. Erityisen tärkeänä pidän eläkeläisten epäoikeudenmukaisen tilanteen korjaamista. Kansaneläkkeen tasokorotus, 20 euroa, ja verotuksen alentaminen luvattiin toteuttaa, ja niin myös tapahtuu. Opiskelijat saavat vihdoin korotuksen opintotukeen 2008 syyslukukauden alusta, ja vapaa tuloraja nousee heti vuoden alusta. Näin opiskelijoiden taloushuolet helpottuvat ja energiaa opiskeluun jää enemmän. Perintöveron verovapaan summan nostaminen ja lesken ja alaikäisten lasten verovähennysoikeuden korotus ovat toimenpiteitä oikeaan suuntaan, kohti perintöveron poistamista kokonaan.

Erityisesti olen iloinen joistakin budjettiin vielä tulleista lisäyksistä. Niitä tehtiin yhteensä, niin kuin me olemme kuulleet, 44 miljoonan euron edestä. Ylijäämää valtionvelan maksuun jää silti vielä 1,85 miljoonaa euroa. Esimerkiksi yliopistojen saama 10 miljoonaa euroa on todella hyvä asia. Paljon on kuulunut puhetta siitä, että innovaatioyliopisto vie leijonanosan yliopistoille tarkoitetuista määrärahoista ja maakuntien yliopistot joutuvat näin entistä kovemmalle. Näin ei toki ole, vaan rahaa jaetaan myös maakuntayliopistoille. On tärkeää, että kaikki Suomessa olevat yliopistot pystyvät toimimaan tasokkaasti ja tuloksekkaasti. Innovaatioyliopiston on tarkoitus olla Suomen vetonaula, joka hyödyttää kaikkea korkeakoulututkimusta ja -koulutusta.

Joukkoliikenteen saama 3 miljoonaa euroa on tervetullut tuki, kun ihmisiä pyritään ohjaamaan joukkoliikenteen käyttäjiksi. Ellei julkisilla kulkeminen ole riittävän mukavaa, nopeaa ja hinnaltaan edullista, siitä ei koskaan saada riittävän kilpailukykyistä yksityisautoiluun verrattuna. Erityisesti iloitsen siitä, että ensimmäisen kerran myös suuret kaupungit saavat joukkoliikennetukea. Nyt esitetty tuki on hyvä alku, josta on hyvä jatkaa seuraavina vuosina.

Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan kunniaksi sotaveteraanit saivat budjettiehdotuksessa 10 miljoonan euron lisämäärärahan kuntoutukseen. Nyt valtiovarainvaliokunnan mietinnössä heille annetaan vielä 3 miljoonaa euroa, mikä on todella oikeaan osunut lisäys. Maassamme on sotaveteraaneja enää todella vähän. Heistä kaikista on pidettävä hyvää huolta. Sotainvalidien haitta-asteen kokonaan poistamiseen ei vielä päästy, mutta toivottavasti sekin saadaan aikaan tulevaisuudessa. Itse olen pitänyt veteraanien asiaa esillä jo vuosia, mutta vasta kokoomuksen tultua hallitukseen, tähänkin saatiin korjausta.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Olen todella huolissani tämän hallituksen talouspolitiikan ponnettomasta linjasta. Vakausohjelman yhteydessä käydyssä keskustelussa annettiin ensimmäisen kerran kiitosta sosialidemokraattien talouspolitiikalle viime hallituskaudella. Valtiovarainministeri Katainen totesi, että valtiontalouden tämänhetkisen suuren ylijäämän perusteella ei voida rakentaa pysyviä menoja. Tämähän tarkoittaa selkokielellä, että valtiovarainministeri kiitti sosialidemokraattien pitkäjänteisen talouspolitiikan tulosta ja perimästään ylijäämäisestä valtiontaloudesta.

Tämän vuoden kuluttajahintojen nousuksi ennakoidaan 2,5:tä prosenttia, ensi vuodeksi 2,6:ta prosenttia. Inflaatio alkaa nyt nousta ja syö palkansaajien saamat palkankorotukset. Hallituksen talouspolitiikan tuloksena elinkustannukset kasvavat merkittävästi. Energia kallistuu päästökaupan ansiosta, mikä tarkoittaa sähkölämmitteisen pientalon kustannusten nousevan 370 euroa vuodessa. Energiaverot nousevat. Polttoaineen hinta kallistuu. Elintarvikkeiden hinnat nousevat. Palvelumaksut nousevat. Työllisyyden kasvu vielä hidastuu.

Valtiovarainministeri kertoi, että kasvun arvioidaan hidastuvan alle 2 prosenttiin taloudessa. Kun suomalaisen työn kilpailukyky hiipuu globaalissa taloudessa, se merkitsee viennin vähenemistä. Yritykset pienentävät investointejaan ja talouskasvu hidastuu entisestään. Pienituloisten eläkeläisten ja tavallisten työssä käyvien palkansaajien elämä todella vaikeutuu hallituksen talouspolitiikan seurauksena.

Palkankorotukset ilman veronkevennyksiä merkitsevät verotuksen kiristymistä progression takia. Ainakin valtio saa nyt suunnattomat tulot, joilla se voi parantaa näitä hyvinvointipalveluita. Nyt kun meillä on poikkeuksellisesti liikkumavaraa — kiitos sosialidemokraattien edellisten vuosien talouspolitiikan ja näiden uusien tulojen — tätä liikkumavaraa tulisi käyttää rakenteellisiin uudistuksiin, esimerkiksi terveydenhuollossa. Uudistuksethan aina edellyttävät investointia, joka myöhemmin kasvattaa toiminnan tuottavuutta.

Minusta hallituksen harjoittaman talouspolitiikan kukkanen on ruuan alv:n lasku. Hintojen alennuksen toivossa tehdään suuria tulonsiirtoja palkansaajilta elintarviketeollisuudelle. Talouspolitiikan päätökset tulisi tehdä siitä näkökulmasta, että ne parantavat työllisyyttä ja palkansaajien ja eläkkeensaajien ostovoimaa.

Hallitus pelkää talouskasvun hiipumista. Samalla se roikottaa käsiään EU:ssa, jossa päätetään Suomen teollisuuden velvoitteista päästökaupan ja uusiutuvan energian suhteen. Outokumpu on jättänyt suuret investoinnit tekemättä Torniossa, koska se ei tiedä energian hinnan tasoa. Sadan ihmisen työpaikka on jäänyt toteutumatta. Rautaruukki ei laajenna masuuneitaan, investointeja lykätään, toimintoja ajetaan alas. Mikään maa ei tuota sellutonnia halvemmalla kuin Suomi, mutta silti meidän kansainvälistynyt metsäteollisuutemme investoi muualle kuin Suomeen. Me tarvitsemme Suomeen nyt suomalaisen työn pelastusohjelman, työ tuo hyvinvointia, ja resurssit hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Minä olen erittäin huolestunut. Osa kansasta todella tippuu nyt kyydistä, ja siitä vastuun kantaa tämä ponneton hallitus.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Keskusteltaessa niin vakaussopimuksesta kuin tästä ensi vuoden talousarviosta täällä on käyty varsin laajaa keskustelua siitä, onko nykyinen hallitus sosiaalisempi, oikeudenmukaisempi ja välittävämpi kuin edellinen hallitus. Voinen esittää kompromissinäkemyksen: voidaan todeta, että ei nykyinen eikä edellinen täytä näitä adjektiiveja, joita on täällä paljon viljelty. Voi myös sanoa, että ei Lipposen kahdelle aikaisemmalle hallitukselle, joissa vasemmistoliittokin oli mukana, ei niillekään nyt voi antaa papukaijamerkkejä sosiaalisuudesta huolehtimisesta, mutta nyt kun Suomi on rikkaampi kuin koskaan, nyt kun meillä olisi varaa panostaa, ja edellisellä hallituksella myös olisi ollut varaa panostaa, kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, niin tuntuu kohtuuttomalta nyt, että täällä puhutaan siitä, että nykyinen hallitus tai edellinen hallitus olisi ollut välittävä tai sosiaalinen. Ei kummallekaan hallitukselle voi antaa tätä tunnustusta.

Jos ajatellaan keskustelua, mitä käytiin siitä, mille pohjalle rakennamme tulevaisuudessa palvelut, mikä on valtiontalouden tilanne tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä, puhuttiin myös ikääntymisen tuomista paineista pitkällä tähtäimellä tässä vakaussopimuskeskustelussa. Täytyy todeta, että eihän ikääntyminen sinänsä välttämättä lisää kuluja. Nimittäin pitää avata tämä keskustelu siltä kannalta, että ne ovat nimenomaan ihmisen ihan muutamat viimeiset elinvuodet tai itse asiassa viimeiset kuukaudet, joista aiheutuvat ne kaikkein suurimmat kustannukset. Ei automaattisesti se, että väestö ikääntyy, tarkoita sitä, että kulut merkittävästi kasvavat. Ne viimeiset ajat, jotka ovat kaikkein kalleimpia, ne siirtyvät myöhempään. Eli hyvistä palveluista huolehtiminen, julkisista palveluista, on paras tapa toimia sitä vastaan, ettei ikääntymisestä tule merkittäviä lisäkustannuksia. Oleellista on pitää huolta siitä, että meidän veropohjamme ja tulopohjamme ovat niin laajat, että sillä pystymme huolehtimaan perusturvasta ja peruspalveluista.

Erityisesti, kun katsoo tätä ensi vuoden talousarvioesitystä, niin ei siellä ole lähdetty hakemaan laajennusta veropohjaan tai keskustelussa tullut esille se, että itse asiassa meidän pitäisi miettiä, miten me pystymme jatkossa pitkäaikaisesti palveluitamme ja perusturvaa turvaamaan. Esille nousi keskustelu varallisuusverosta, ja kyllä tämän tyyppiset asiat pitää nostaa esille. Miksi, jos olemme huolestuneet valtiontaloudesta, emme pidä huolta niistä varallisuusveron tapaisista veromuodoista, jotka ovat pysyviä ja jotka tuottavat niiden tarvittavien palvelujen pohjaa?

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ed. Sinnemäki totesi, että on huono yhdistelmä, jos kaikkein rikkaimmilta viedään varallisuusvero, jonka siis vei jo edellinen hallitus, jossa demarit olivat mukana, ja jos vielä viedään kaikkein rikkaimmilta, kaikkein varakkaimmilta, perintövero, ja että tämä on yhtälö, joka vihreiden näkökulmasta ei toimi. Tämä oli minusta hyvä puheenvuoro, ja uskon, että tämä tarkoittaa sitä, että vihreät tulevat sekä jatkossa aktiivisesti toimimaan vasemmistoliiton rinnalla varallisuusveron palauttamisen puolesta ja että toisaalta hallituksessa tulee olemaan vastavoima sille ajatukselle, joka on vahvasti nostettu hallitusohjelmatasolla, että kaikkein rikkaimmilta poistetaan varallisuusvero. Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja totesi, että kun nämä yhtä aikaa eivät ole mahdollisia, niin tämä tulee varmaan nousemaan vahvasti esille. Täytyy todeta, että ei ole sellaista maata, jossa kaikkein rikkaimmat on sekä varallisuusverosta että perintöverosta vapautettu. Se olisi aivan uskomaton tilanne, että Suomi olisi tässä, ja siinä ed. Sinnemäki oli oikeassa, että vihreät varmasti tulevat olemaan linjakkaita asiassa.

Ihan lopuksi totean ensi vuoden budjetista. Pettynyt olen erityisesti panostuksiin joukkoliikenteeseen. Ne ovat olemattomia etenkin, kun huomaamme, että samaan aikaan autoverotusta lasketaan noin 80 prosentilta autoista yli 200 miljoonalla eurolla. Tämä olisi pitänyt kompensoida joukkoliikenteen puolella. (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) Toisin kuin ministeri Katainen sanoi ja totesi, että ei ollut esityksiä siitä, että autoverotus olisi kireämpi, kyllä oli, vasemmistoliitolla oli esitys ympäristöystävällisemmästä, kireämmästä autoverosta. Valitettavasti eivät sosialidemokraatit, vihreät eivätkä muutkaan ympäristöstä välittäneet tai tuloveropohjasta välittäneet olleet mukana tässä ympäristöystävällisessä esityksessä.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreästä näkökulmasta ensi vuoden budjetissa tehdään tähän mennessä tuntuvimmat ratkaisut kohti ekologista verouudistusta. Myös ihmisten hyvinvoinnin taloudellisten edellytysten osalta tehdään päätöksiä, joita odotettiin kovasti jo edellisiltä hallituksilta ja jotka ylläpitävät pohjoismaista hyvinvointimallia. Opposition kritiikkiin voisi summaten todeta, että kyllä ensi vuoden budjetti vie maata parempaan, ei huonompaan suuntaan. (Ed. Saarinen: No, se vielä puuttuisi!)

Hyvää yhteiskuntaa kehitetään tunnustamalla tosiasiat ja pitämällä mielessä, mikä on tärkeintä. Tosiasioiden tunnustaminen on sitä, että nähdään ilmastonmuutos ihmiskunnan historian suurimpana haasteena. Tärkeimmän mielessä pitäminen on sitä, että nähdään valtion keskeiseksi tehtäväksi ihmisten hyvinvoinnin mahdollistaminen ja lisääminen.

Vihreästä näkökulmasta budjetin ekologiset ja sosiaaliset panostukset eivät ole riittäviä eikä budjetin ote keskeisiin haasteisiin ole vielä riittävän rohkea ja tuntuva, mutta kaikkine puutteineenkin ensi vuoden budjettia voi kutsua tulevaisuuteen suuntautuneimmaksi budjetiksi pitkään aikaan. Eduskunnassa vihreitä on alle kymmenesosa, mutta tässä budjetissa vihreiden kädenjälki on paljon suurempi. Siksi voin hyvin seistä tämän budjetin takana.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi viime perjantaina tutkimuksen pohjoismaisen hyvinvointimallin menestystekijöistä ja haasteista. Tutkimuksessa pohditaan, miksi korkean verotuksen ja laajan julkisen sektorin Pohjoismaat ovat menestyneet niin hyvin, miksi meidän mallimme on muita yhteiskuntamalleja paremmin pystynyt yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen tasaamisen. Keskeiseksi johtopäätökseksi nousee, että pohjoismaisessa mallissa riskien jakaminen eli kohtuullisen korkea verotus, kaikille kuuluvat hyvinvointipalvelut ja heikkojen auttaminen ovat luoneet turvaa globalisoituvassa maailmassa. Erityisesti merkittävät panostukset lapsiperheiden ja koulutuksen tukemiseen ovat luoneet hyvinvointia ja sosiaalista liikkuvuutta, joka on Suomessa ollut huippuluokkaa. Riittävä perusturva on mahdollistanut talouden edellyttämän joustavuuden, siis globalisaatioon sopeutumisen.

Vaikka tutkimuksen sanoma on osin tilaajansa näköinen eikä kaikesta voi olla samaa mieltä, ilahduttavaa on, että elinkeinoelämäkin tunnustaa hyvinvointivaltion ansiot. Riskien tasaaminen mahdollistaa talouden avoimuuden. Vaikka ison julkisen sektorin ja suhteellisen korkean veroasteen takia ihmisten käteenjäävät tulot ovat vertailussa hieman vaatimattomammat kuin monessa muussa EU-maassa, sosiaalisen hyvinvoinnin mittareilla Pohjoismaat pärjäävät varsin hyvin.

Arvoisa puhemies! Tutkimuksessa suomalaisen mallin keskeisimmäksi vahvuudeksi nähdään panostukset nuoriin ikäluokkiin, lapsiperheisiin ja lapsiin, koulutukseen sekä tutkimukseen. Vastaavasti suomalaisen mallin suurimpana uhkakuvana nähdään muuttuvan ikärakenteen myötä poliittiset päätökset, jotka ajavat liiallisessa määrin suurten ikäluokkien etua nuorten kustannuksella. Tutkimuksessa otetaan voimakkaasti kantaa nuoriin kohdistuvien sosiaalipoliittisten toimien vahvistamisen puolesta. Edelleen siinä korostetaan lisäpanostusten tarvetta koulutukseen. Tutkimuksessa kehotetaan myös siirtämään verotuksen painopistettä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Kaikki nämä esitykset ovat suoraan vihreän politiikan kovimmasta ytimestä.

Huolimatta siitä, että Suomessa on tähän päivään saakka arvostettu ja kannatettu pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja yhteiskuntarauhaa, ovat tutkijat varoitelleet viime vuosina toistuvasti siitä, että suomalaisten jakaantuminen hyvä- ja huono-osaisiin syvenee. Nämä signaalit on syytä ottaa erittäin vakavasti, sillä epätasa-arvoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa tulee viime kädessä hyvin kalliiksi. Suomen kaltaisella ikääntyvällä, pienellä maalla ei ole varaa syrjäytymisen ja köyhyyden lisääntymiseen.

Arvoisa puhemies! Miten hallitus sitten toimii ensi vuoden budjetissa kohti näitä hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteita? Veroja kevennetään vähemmän kuin edellisen hallituksen toimesta, samalla kun sosiaalietuuksia korotetaan enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Verotuksen painopiste siirtyy hiljalleen kohti ekologista verouudistusta. Polttonesteiden ja sähkön verotusta korotetaan. Myös autoverotus laitetaan uusiksi. Uudistuksen mekanismi on hyvä, mutta verotuksen tasoa tarkistellaan uudelleen vuonna 2010. Mikäli autokannassa, joukkoliikenteen käytössä ja hiilidioksidipäästöissä ei ole tapahtunut toivottavaa kehitystä, verotusta on korjattava edelleen.

Talousarviossa osoitetaan merkittäviä varoja koulutuksen kehittämiseen. Yliopistojen perusrahoituksen nostaminen riittävälle tasolle on nyt saatu aluilleen. Samalla tuottavuusohjelman vaikutuksia yliopistoihin on seurattava hyvin tarkasti. Vuosikausien väännön jälkeen opintorahaa korotetaan 15 prosentilla ja opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla. Opintorahan aiempi jälkeenjääneisyys on oiva esimerkki poliittisesta kysymyksestä, jossa pienemmät ikäluokat ovat tähän saakka olleet täysin alakynnessä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Valiokuntakäsittelyssä budjettiin tehtiin monia hyviä parannuksia. Lasten- ja nuortenpsykiatrian (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) rahoitusvajetta pienennettiin, vankeinhoidon vaikeata tilannetta helpotettiin ja tehtiin panostuksia vesiensuojeluun, ympäristötutkimukseen, siviilikriisinhallintaan ym.

Arvoisa puhemies! Tulen tuskin näkemään koskaan budjettiesitystä, johon voisin suhtautua hykerteleväisen tyytyväisesti, oli hallituskokoonpano mikä tahansa ja olivatpa vihreät mukana siinä tai eivät. Tämä on kuitenkin budjettiesitys, jonka voin ihan hyvällä omallatunnolla todeta olevan viime vuoden budjettiesitystä parempi ja sisältävän enemmän esityksiä kohti ekologisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamista.

Mats Nylund /r:

Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Regeringens budgetproposition har behandlats av finansutskottet som föreslår flera viktiga tillägg till budgeten, och man kan utgå från att inga större förändringar sker här i stora salen. Ändå vill jag poängtera en del viktiga saker och tyngdpunktsområden med tanke på beredningen av nästa års statsbudget som snart startar.

Budgetförslaget visar att regeringen har en klar linje när det gäller att rätta till tidigare orättvisor. Folkpensionen höjs, den stora gruppen av pensionärer som har en årsinkomst mellan 10 000 och 30 000 euro per år får sin beskattning korrigerad så att den blir jämlik med löntagarnas, och studiestödet höjs, inkomstgränserna justeras för våra studerande och detta efter en femton år lång väntan. För första gången detta decennium indexjusterar regeringen statsandelarna till kommunerna fullt ut eller med 100 procent. Det behövs, och det välkomnas i kommunerna. Också sänkningen av den orättvisa arvsskatten är ett steg i rätt riktning.

Arvoisa puhemies! Kotieläintuotantoa harjoittavat viljelijät saavat yhden lomapäivän lisää vuodessa. Tätä on kaivattu ja se on tarpeellista, sillä kukaan ei jaksa ammatissa, joka muodostuu pelkästään työstä työn jälkeen. Yhdestä lisäpäivästä huolimatta kotieläintuotanto sitoo kovin paljon. 25 päivää vuodessa ei merkitse edes vapaapäivää joka toinen viikko, ja tämä ei tule riittämään tulevaisuudessa, jos me haluamme houkutella nuoria viljelijän ammattiin. Lisäksi on joukko kotieläintuottajia, nimittäin turkiseläinten kasvattajat, jotka eivät saa vapaata lainkaan. Peruspalveluministeri Risikko on luvannut, että turkistarhaajat saavat lomitusjärjestelmän vuoden 2010 alusta, mutta vetoan hallitukseen ja ministeriin turkistarhaajien lomitusjärjestelmän aloittamiseksi jo vuonna 2009. Ei ole kohtuullista, että yksi ryhmä yhteiskunnassamme sidotaan työhönsä 365 päiväksi vuodessa.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa on nähtävissä hallituksen panostus metsätalouteen tulevaisuuden alana. Yhtenä Suomen taloudellisen kehityksen merkittävimpänä kysymyksenä on, miten metsäteollisuutemme selviää globaalissa kilpailussa. Yksi asia on kuitenkin varma. Jos emme pysty lisäämään omien metsiemme puun käyttöä, ei teollisuuskaan onnistu. Tämän vuoksi panostukset kestävän puunkäytön neuvontaan ja tukeen koskettavat koko yhteiskuntaamme. Panin kiitollisena merkille, että valtiovarainvaliokunta on tästäkin selvillä. Lisäksi haluan mainita valtion avustuksen 4H-toimintaan. Yhteiskunnan 4H-toimintaan panostamat rahat tulevat moninkertaisesti takaisin. Nuorten opettaminen yritteliäisyyteen, vastuunottoon ja ottamaan huomioon sekä lähimmäisensä että ympäristönsäkin on mitä kannattavinta.

Liikenne- ja viestintäministeriön osalta haluan erityisesti mainita yksityisteiden määrärahat. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ehdotetaan yksityisteiden kunnossapito- ja parantamismomenttia korotettavaksi 5 miljoonalla eurolla. Tämä on aivan välttämätöntä, ja edellytän, että yksityisteihin kiinnitetään huomiota liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Yksityisteiden liikennöitävyys ja kunto ovat elinehto kaikkialla taajamien ulkopuolella, ja niiden ei pidä antaa rapistua viime vuosien tendenssien mukaisesti.

Ärade talman! Det att finansutskottet också föreslår 200 000 euro för underhåll och reparationer av de bryggor som betjänar förbindelsebåtstrafiken i skärgården visar att finansutskottet till skillnad från kommunikationsministeriet och regeringen har förstått att förbindelsebåtarna är lika livsnödvändiga för skärgårdsbefolkningen som vägarna är för den som bor på fastlandet. Inför beredningen av nästa års statsbudget förutsätter jag att redan kommunikationsministeriet iakttar att vi inte kan låta bryggorna förfalla och reserverar budgetmedel för reparation och underhåll.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen budjettiesityksestä sisältää valiokuntakäsittelyssä tehtyjä muutosesityksiä, jotka tarkoittavat 0,1 prosentin lisäystä. Ja niin kuin täällä edellä ainakin ed. Kaikkonen totesi, ne lisäykset ovat aika keveitä. Tähän samaan yhdyn, koska ne tarpeet ovat paljon, paljon vakavammat, mihinkä nyt olisi pitänyt tässä budjetissa erityisesti kohdentaa rahoitusta. (Ed. Saarinen: Historiallisen pienet muutokset!) Eli tietysti se, että saadaan lisäyksiä, on otettava positiivisesti ja toisaalta on sanottava, että kyllä tämä hallituksen budjetti sisältää joitain erittäin tärkeitä ja hyviä asioita ja kohdennuksiakin, mutta minun on ainakin vaikea sanoa tästä budjetista sitä, onko se sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Täällä on joissain puheissa, erityisesti hallitusryhmien puolesta, se tuotu esille, että tämä olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisesti laadittu ja kohdennettu ja myös vastuullisesti olisi kohdennukset tehty. Ehkä vastuullisuutta voidaan perustella hyvinkin sillä, että ne ovat niukkoja ja katsotaan, että ei tehdä suuria lisäyksiä ja estetään velkaantumista jne. Mutta tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus mielestäni olisi todella tärkeää tässä ajassa ja tässä tilanteessa, missä tiedämme, että erityisesti tuloerot kasvavat ja eri ryhmien välinen kuilu syvenee. Meillä on entistä enemmän huonosti, heikosti voivia ja, voi sanoa, todella köyhiä erilaisia väestöryhmiä. Joka tapauksessa suomalaisista elää köyhyysrajan alapuolella liian moni ja varsinkin, kun köyhyys koskee usein lapsiperheitä, voi sanoa, että moni lapsi elää köyhyydessä. Ja kun vielä tämä köyhyys on monellakin ollut pitkäaikaista, niin vakavasti olisi pitänyt jo tässä budjetissa kohdentaa rahoja näihin, jotka kyllä tiedämme. Siis on hyvä asia, että kohdennuksia on tehty, mutta laajempiakin täydennyksiä ja korjauksia olisin tähän odottanut.

Yhdyn myös ed. Kaikkosen kysymykseen, mikä on eduskunnan budjettivalta, miten eduskunta budjettivaltaa käyttää. Mielestäni se myös näkyisi siinä, että rohkeammin selkeästi tehdään sellaisia muutoksia, jotka tulevat selkeästi eri asiantuntijoitten kautta ja arkielämässä ihan näkyvästi meidän eteemme, päättäjien eteen. Yhteiskunnassamme on siis monia epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuuksia, joiden korjaaminen edellyttäisi lisämäärärahoja, joita ei nyt tästä budjetista ole löydettävissä. Voi sanoa, että juuri näiden määrättyjen ongelmakohtien korjaamatta jättämisestä voi seurata se, että ongelmat syvenevät ja kasvavat yhteiskunnassamme yksilöitten ja perheitten kohdalla. Siitä aiheutuu lisäkustannuksia ei pelkästään siis perheille ja yksilöille, vaan nimenomaan yhteiskunnallemme.

On ikävä todeta, että monet näistä meidän epäkohdistamme löytyivät sosiaali- ja terveysaloilta, näiltä palvelualoilta, joitten kautta tulisi tuottaa terveyttä ja hyvinvointia väestöllemme. Niiden kohtien korjaaminen erityisesti olisi ollut tarpeen. Eli lisää hoitoalalle, joka olisi tarkoittanut nimenomaan, että sinne tarvittaisiin lisää työntekijöitä, käsipareja hoitamaan ihmisiä sekä vanhustenhuollossa että muualla. Erityisesti haluan sanoa, että heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tulot ovat jääneet huolestuttavasti jälkeen yleisestä kehityksestä ja nimenomaan indeksisidonnaisuuden puuttuminen näistä keskeisistä tulonsiirroista vielä vahvistaa tätä. Ikävä on todeta mietinnöstä se, että siellä paljon kirjoitetaan omaishoitajien asemasta, mutta sitten kuitenkaan siihen rahoitusta ei ole lisätty. Ja toinen, mistä siellä on maininta, on kouluterveydenhuolto. Puhutaan laatusuosituksista, mutta kuitenkaan ei ole lisärahoitusta.

Tanja  Saarela  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti näyttää hyvältä ja tasapuoliselta, mutta tosiasia on, että kohtaamme monia globaaleja ongelmia, jotka vaativat hyvin voimakkaita ponnisteluja tämän vaalikauden aikana.

Wwf teki vertailun siitä, kuinka hyvin Itämeren maat ovat vahvistaneet ja panneet toimeen kansainvälisiä sopimuksia Itämeren suojelemiseksi. Suomi on yhdeksän Itämeren maan välisessä vertailussa vasta seitsemäs arvosanalla heikko. Suomea huonommin menestyivät vain Viro ja Venäjä. Me emme voi väistää vastuutamme vetoamalla muiden maiden laiminlyönteihin.

Itämeren suojelukomissio Helcom on tehnyt jo 30 vuotta arvokasta työtä laatimalla esimerkillisen toimintaohjelman. Ongelma on ollut se, ettei hyviä suosituksia ole toteutettu. Poliittiset päättäjät ovat onneksi heräämässä. Itämeren suojelu on otettu painopistealueeksi ympäristövaliokunnan lisäksi myös ulkoasiainvaliokunnassa. Tarvitsemme kaikilla tasoilla konkreettisia toimenpiteitä. Jotain on jo tehtykin esimerkiksi alentamalla lannoitustasoja, perustamalla suojakaistoja ja suojavyöhykkeitä sekä kosteikkoja. Ikävä kyllä kuormituksessa ja vesien tilassa ei silti ole näkyvää edistystä. Suojelutoimet vaativat lisärahoitusta. Esimerkiksi maatalouden suojavyöhykkeiden perustamiseen varattu määräraha on vielä täysin riittämätön.

Kuten ympäristövaliokunnan lausunnossa yksimielisesti totesimme, on hyvä, että maatalouden vesiensuojelumomentille sisällytettiin miljoona euroa käytettäväksi maatilakohtaisten vesiensuojelutoimien selvittämiseen.

Itämeren suojelun kustannukset tulee selvittää Sternin mallin pohjalta. Meidän poliitikkojen on huolehdittava siitä, ettei yhdenkään elinkeinon kannattavuus voi perustua saastuttamiseen. Esimerkiksi Itämerellä seilaavien matkustajalaivojen on huolehdittava jätehuollosta. Laivoilta ja huvialuksilta tulee periä jätehuoltomaksu silloinkin, kun ne eivät käytä jätehuollon palveluksia. Silloin jätteiden laskeminen mereen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on paljon keskusteltu tuotantoeläinten elinolosuhteista. EU:n maatalouspolitiikan myötä viljelijät on pakotettu tehostamaan tuotantoaan ja kasvattamaan tuotantomääriä sekä tekemään kalliita investointeja. Kaikkien voimat eivät yksinkertaisesti riitä, ja siitä joutuvat tuotantoeläimet kärsimään.

Tarkastuskäytännöt ovat avainasemassa eläinsuojelurikosten ennaltaehkäisemisessä ja toteamisessa. Naapurit usein aavistavat ongelmat, mutta kynnys tehdä ilmoituksia viranomaisille on erittäin korkea. Kaikki eläintuotannon osat on sisällytettävä tarkastusten piiriin ja tarkastukset on syytä suorittaa ilmoittamatta niistä ennakolta. Jos kaikki asiat ovat kunnossa, ei yllätystarkastus aiheuta viljelijälle kohtuutonta stressiä.

Suomalaisen kuluttajan on syytä muistaa, että luomu maksaa. Yksilön valinnoilla on merkitystä. Myös kauppa on ratkaisevassa asemassa päättäessään, minkälaisia tuotteita kuluttajille tarjotaan. Alhainen hinta tuntuu olevan merkityksellisempi kuin luonnonmukaisuus.

Arvoisa puhemies! Viimeiseksi haluan nostaa jälleen kerran esille kehitysyhteistyömäärärahat. Haluan tässäkin budjettipuheenvuorossani kannattaa ministeri Väyrysen kehitys- ja ympäristöpoliittisia linjauksia. Hän on ymmärtänyt, että nämä kaksi asiaa on välttämätöntä yhdistää. Sanoisinkin, että turhaan ei ministeri Väyrystä ole kutsuttu Suomen Al Goreksi.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen talouskasvu on jatkunut hyvänä varsin pitkään, ja tulevaisuuden talousnäkymät ovat varsin suotuisat. Työllisyyden ja verotulojen hyvä kasvu ovat edesauttaneet talousarvion noin 1,8 miljardin ylijäämän syntyä. Vastuullista talouspolitiikkaa on, että ylijäämä käytetään valtionvelan lyhentämiseen. Valtionvelasta maksetaan vuosittain noin 2,4 miljardin korkomenot. Se on yhtä paljon kuin esimerkiksi koko puolustusministeriön budjetti. Velan lyhentäminen vuosittain esimerkiksi 2 miljardilla pienentää pitkällä aikavälillä korkomenojamme noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tuo säästö on käytettävissä kansalaisten kannalta paljon parempiin kohteisiin.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran on pakko ihmetellä, miten vastuuttomasti SDP tässä talousarvioesityksessään, vaihtoehtoisessa sellaisessa, esittää kuntien valtionosuuksiin vielä lähes 700 000 miljoonaa euroa lisää. Missä olivat moiset korotukset silloin, kun SDP oli valtiovarainministeripuolueena? (Ed. Saarinen: Katso tulopuoli myös!)

Kuntien kannalta ensi vuoden talousarvio on huomattavasti aiempia parempi. Valtionosuudet kunnille kasvavat selvästi. Kunnat saavatkin ensi vuonna kaikkiaan noin 755 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. (Ed. Gustafsson: Miksi 100 kuntaa nostaa veroprosenttiaan?) — Se on totta, että kuntatalous on vahvasti eriytynyttä ja monet kunnat nostavat veroprosenttejaan, mutta nämä ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, kun rakenteellisia, tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä ei ole uskallettu tai ei ole osattu viedä eteenpäin. Onkin välttämätöntä, että kuntia kannustetaan kaikin keinoin omien palvelujensa tehokkaisiin tuotantotapoihin. Paras-hanke tulee saada kattavasti läpi kustannussäästöjen sekä tuottavuushyötyjen aikaansaamiseksi.

Myös valtionhallinnon ja julkisen talouden tuottavuutta tulee parantaa. Päämäärät valtion tuottavuusohjelman taustalla ovat hyvät. Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin aivan aiheellisesti puuttunut ohjelman toteuttamiseen ja sen vauhtiin. Se ei saa painottua kaavamaiseen henkilötyövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen, vaan on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista. Vähennyksiä ei myöskään saa tehdä samalla tavalla kaikilla hallinnonaloilla. Esimerkiksi poliisin ja pelastustoimen tehtävät vaativat tulevaisuudessakin riittävät henkilöstöresurssit. Nämä palvelut on ehdottomasti turvattava.

Arvoisa puhemies! Avain hyvinvoinnin ylläpitämiseen on jatkossakin työn tekemisessä ja työllisyysasteen nostamisessa sekä yrittämisessä. Työllisyyskehitys onkin ollut hyvin suotuisaa. Silti erilaisia toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi tarvitaan edelleen, sillä haasteenamme on työvoimapula monilla aloilla.

Olenkin erityisen iloinen, että nuorille on luvassa täsmäapua työllistymiseen. 30,5 miljoonaa euroa kohdennetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisedellytysten parantamiseen. Ammattistarttikokeilua laajennetaan, ammatillisessa koulutuksessa käynnistetään laajennetun työssäoppimisen kokeilu ja kehitetään tuettua oppisopimusopiskelua. Työpajojen etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan lisävoimavaroja. Työttömien nuorten työllistämistä tuetaan rekrytointituella ja oppisopimuskoulutuksen palkkatuella. Nuoria onkin kaikin keinoin autettava löytämään paikkansa yhteiskunnassamme. Me tarvitsemme heitä rakentamaan tulevaisuuttamme, ja siksi jokainen syrjäytynyt nuori on sekä inhimillinen että taloudellinen menetys.

Uudet työpaikat syntyvät yrityksissä. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen ulottuva tuki laajenee, mikä on erittäin hieno asia. Yksinyrittäjä saa ensimmäisenä vuonna palkkakuluihin 30 prosentin huojennuksen ja toisena vuonna 15 prosentin. Se, että valtion tukikokeilu laajenee koko ykköstukialueelle, myös Etelä-Savoon, on erittäin hyvä uutinen. Pienyritysten yhtä merkittävintä työllistämisen estettä on viimeinkin kevennetty. Valtio on varannut tukikokeiluun 10 miljoonaa euroa, ja tämä hinta ei ole kova, jos yksinyrittäjä rohkaistuu palkkaamaan työntekijän ja ryhtymään työnantajaksi. Starttirahalla perustetut yritykset ovat menestyneet hyvin. Onkin erinomaista, että kokeilu nyt vakinaistetaan ja starttirahan enimmäiskesto pitenee 18 kuukauteen.

Arvoisa puhemies! Jo ensi vuonna toteutuu monia kauan odotettuja tulonsiirtojen korotuksia kaikkein pienituloisimmille. Opiskelijoiden opintoraha ja vapaan tulon raja nousevat, eläkeläisten verotus kevenee, ja kansaneläkkeitä korotetaan. Tässä on vain muutamia esimerkkejä sinivihreän hallituksen hyvistä teoista. Sinivihreä hallitus kantaa vastuuta, on oikeudenmukainen ja varautuu tulevaisuuteen.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Uuden eduskunnan ensimmäinen valtion talousarvio on käynyt läpi ansaitsemansa perusteellisen valiokuntakäsittelyn. Käsittelyn aikana löytyi yhteisymmärrys joistain perustelluista muutoksista. Jäljelle jäi kuitenkin vielä suuria ongelmia. Budjetti on huolestuttava paitsi talouden ison linjan myös arjen näkökulmasta. Budjetti perustuu tietoiseen ideologiseen valintaan ja käyttää hyvän taloustilanteen mahdollistamasta suuremmasta liikkumavarasta ison osan valtionvelan lyhentämiseen.

Valtiontalous on vahvasti ylijäämäinen, mutta kuntataloutta odottaa kurjistuminen. Pelkästään tänä vuonna yli sata kuntaa korottaa veroprosenttiaan, ja kunnissa tuotetaan suuri osa julkisista palveluista. Hyvinvointiyhteiskunnan puutteisiin panostetaan aivan liian vähän, vaikka Suomi ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Koko kuntasektoria koskevat haasteet tulevat olemaan mittavat tulevina vuosina. Kun kustannuspaineet lisääntyvät kaikissa kunnissa, talousvaikeuksiin joutuvat ensin muuttotappioiset ja vanhusvoittoiset kunnat, jollaisia Lapista löytyy useita.

Valtio—kunta-suhde on tällä hetkellä epäterve. Meillä on käsillä talouden huippu, ja siitä huolimatta kunnat velkaantuvat. Hallituksen politiikka johtaa siihen, että jo ennestäänkin vallinnut lappilaisten kuntien taloudellinen ahdinko vain lisääntyy, kun kuntien alijäämä syvenee. Lapissa neljäsosa kunnista on jo niin sanottuja kriisikuntia. Lomautukset ja irtisanomiset ovat jo karua todellisuutta. Noidankehä on valmis, kun kuntien on pakko kiristää verotusta ja nostaa palvelumaksuja turvatakseen välttämättömät hoivapalvelut. Tilannetta vielä pahentaa se, että hallitus lupauksistaan huolimatta jättää kunnat yksin selviytymään palkankorotuksista.

Hallituksen 150 miljoonan euron suuruinen lisäys kuntien valtionosuuksiin ei riitä kattamaan palkankorotusten aiheuttamista kustannuspaineista kuin pienen osan. Lisäksi hallitus kytki palkkaratkaisuun kannustavuutta tuottavuuden perusteella. Tuottavuutta tarkasteltaessa tulee kuitenkin muistaa, että kuntien tuottamat palvelut toteutetaan meillä jo nykyisellään Pohjoismaiden alhaisimmalla kansantuoteosuudella ja pienimmällä henkilöstöosuudella työvoimasta. Kuntiemme palvelutuotanto on kansainvälisillä mittareilla todettu tehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Edellä mainituista syistä sosialidemokraattien lisäysesitys kuntien sosiaali- ja terveyssektorin valtionosuuksiin on enemmän kuin tarpeen.

Arvoisa puhemies! Rikkaita porvarihallitus kannustaa lisärahalla, kuten osinkojen veronkevennyksillä, perintöveron poistolla yrityksiltä ja maataloudelta sukupolvenvaihdostilanteissa sekä yksityisen eläkesäästämisen kannustamisella, mutta köyhiä se muistaa palvelumaksujen korotuksilla. Eivätkä nämä maksukorotukset edes helpota kuntien mahdollisuuksia kehittää julkisia palveluja, suunnitellut maksujen korotukset kun eivät jää kuntien käytettäviksi, vaan hallitus imuroi tulonlisäyksen pois kunnista.

Yksi Lapissa eniten kritiikkiä herättäneistä linjauksista on polttoaineverojen ja sähköverojen korotukset. Verojen korotukset tuntuvat erityisesti Lapissa, missä etäisyydet ovat pitkiä ja talvet kylmiä eikä joukkoliikenne useimmille Lapissa asuville ja liikkuville ole todellinen vaihtoehto. Sen vuoksi tulisikin vakavasti harkita polttoaineverojen ja sähköveron alueellista porrastamista.

Kaikkein köyhimpien lapsiperheiden asemaa pyritään parantamaan korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja lapsilisää kolmannen lapsen osalta. Suuri osa lapsiperheistä jää kuitenkin vaille korotuksia. Näiden korotusten vaikutukset uhkaavat valua tyhjiin korotusten aiheuttaman toimeentulotuen laskun vuoksi. Hallituksen tavoitteena näyttääkin olevan se, että meillä kotitaloudet pidetään köyhinä ja valtio rikkaana.

Arvoisa puhemies! Stora Enson mittavat irtisanomiset eivät ole saaneet eduskunnan porvarienemmistöä jarruttelemaan hallituksen päätöstä vähentää työllisyyspoliittisia investointitukia asteittain eli lähes neljännekseen nykyisestä. Investointituet ovat olleet erityisen merkittäviä juuri Lapissa, sillä niiden avulla on rahoitettu lukuisia matkailu-, liikenne- ja ympäristöhankkeita. Tuen avulla on edistetty parhaiten juuri pysyvää työllistymistä ja monipuolistettu elinkeinorakennetta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreä hallituspuolueen jäsen voi olla budjettiesitykseen kohtuullisen tyytyväinen. Veroja tämä hallitus alentaa vähemmän kuin edellinen hallitus, mikä parantaa mahdollisuuksiamme tuottaa hyvinvointipalveluita ja pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnan tehtävistä. Kuntatalouden kannalta merkittävää on se, että kustannusten nousuun perustuvat valtionosuuksien indeksitarkastukset tehdään nyt ensimmäistä kertaa täysimääräisinä. Tämä korjaa valtionosuuden jälkeenjääneisyyttä peruspalvelujen rahoituksessa. Viime kaudella indeksikorotukset toteutettiin vain 75-prosenttisesti. Myös kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysimääräisenä ja kerralla eikä kunnilta oteta niin sanottua pakkolainaa, kuten viime kaudella. Budjettikehyksiä ei ole myöskään mitoitettu niin tiukoiksi kuin viime kaudella.

Olen kohtuullisen tyytyväinen budjettiesityksen kokonaisuuteen myös siksi, ettei se tee sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta onnettomia avauksia, jollainen olisi ollut päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen. Luopumalla päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta hallitus osoitti pystyvänsä arvioimaan poliittisten päätösten mielekkyyttä myös niiden vaikuttavuuden kautta. Tällä perusteella luovuttiin päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta, mutta korotettiin alkoholiveroa, mitä edellinen hallitus vastusti huolimatta lisääntyneistä huostaanotoista ja perheväkivallasta. Alkoholijuomien veronkorotus jäi mielestäni vaimeaksi, mutta korotusten linjalla voidaan jatkaa seuraavien budjettien yhteydessä.

Olen lasten- ja nuortenpsykiatrian saamasta 5 miljoonan euron lisäyksestä helpottunut. On hyvä, että ministeriö varaa rahat lasten- ja nuortenpsykiatriaan omasta budjetistaan. Lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon saadaan jatkuvuutta ja pitkäjännitteisyyttä, kun tästä määrärahasta ei tarvitse taistella, kuten aikaisempina vuosina.

Vihreä hallituspuolueen jäsen voi olla hallituksen budjettiesitykseen kohtuullisen tyytyväinen sen sisältämien sosiaalipoliittisten avausten ansiosta. Budjetissa nostetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat sekä sairauspäivärahan vähimmäistaso työmarkkinatuen tasolle. Kansaneläkkeitä korotetaan enemmän kuin ehkä koskaan ja eläkeläisten verotus alennetaan korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle. Opintoraha kohoaa 15 prosentilla, ja opiskelijoiden tulorajat kohoavat 30 prosentilla.

Kuten demarinuorten julkaisemassa lehdessä todetaan, tämä budjettiesitys saattaa olla yksi kuluneen vuosikymmenen sosialidemokraattisimmista: "Tätä voidaan perustella esimerkiksi opintoetuuksien sekä energia- ja ympäristöverojen korotuksilla. Kun SDP:n hallitusajan saavutuksiksi voidaan laskea varallisuusveron poisto, julkisen sektorin alasajoon pyrkivä valtionhallinnon tuottavuusohjelma, veronkierron mahdollistava hallintarekisteri, ansiotuloveron massiiviset alennukset kaikissa tuloluokissa, alkoholiverotuksen vaikutuksiltaan katastrofaaliseksi osoittautunut alentaminen sekä koko 12-vuotisen hallituskauden aikana tapahtunut tuloerojen kasvu, ei porvarihallituksen arvostelu eriarvoistavasta politiikasta kestä kriittistä tarkastelua." (Ed. Kähkönen: Eikö löytynyt muuta? — Ed. Gustafsson: Ja kaikki demarien vikaa!) Näin siis demarinuoret.

Monia asioita voisi toki tehdä paremmin. Esimerkiksi edellisen hallituksen poistama varallisuusvero olisi syytä palauttaa takaisin.

Haluan lopuksi kiinnittää huomiota opposition puheenvuoroissa moneen kertaan esiin tuotuun tosiasiaan, etteivät toimeentulotukea saavat lapsiperheet hyödy siitä lapsilisän korotuksesta, minkä muut lapsiperheet nyt saavat. (Ed. Saarinen: Muutamat lapsiperheet!) Tämä johtuu siitä, että lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa. Yksinhuoltajaperheistä noin 25 prosenttia eli 30 000 kotitaloutta joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Hallitusohjelma lupaa uudistaa sosiaaliturvaa siten, että kaikille taataan riittävä ja aukoton sosiaaliturva. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet onkin syytä muistaa viimeistään siinä vaiheessa, kun perusturvauudistuksen päätöksiä lyödään lukkoon. (Ed. Saarinen: Siis ei rahaa tule?) — Rahoja siirretään, kun luukutus vähenee, (Ed. Saarinen: Milloin?) sydämetön luukutus vähenee.

Vihreät ovat aina korostaneet, miten poliittisilla päätöksillä on vaikutuksensa myös kansallisten rajojen ulkopuolelle muihin maihin ja myös tulevaisuuteen. Hallituksen tekemät energiaveron korotukset ovat siten linjamme mukaisia. Polttoaine- ja autoverojen korotuksilla pyritään ohjaamaan kuluttajien käyttäytymistä päästöjen vähentämisen suuntaan. Jos nyt tehdyt korotukset osoittautuvat päästöjen vähentämisen kannalta riittämättömiksi, tulee polttoaineveroa edelleen nostaa.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen euromääräiset sitoumukset kehitysyhteistyömäärärahoihin ovat suuremmat kuin edellisen hallituksen, mutta eivät vielä riittävät 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuuden saavuttamiseksi vuonna 2015. Ensi kevään kehysneuvotteluissa onkin parantamisen varaa, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio rakentaa sitä vahvaa talouden kehitystä, joka on jatkunut poikkeuksellisen pitkään Suomessa. Meidän taloutemme kasvu on selvästi ylittänyt EU-maiden keskiarvon, ja on selvää, että vaikka tästä kansainvälisestä toimintaympäristöstä tulee meille ensi vuoden aikana hyvin merkittäviä haasteita, niin näyttää varsin todennäköiseltä, että tämän talousarvioesityksen pohjalta me pystymme jatkamaan myös hyvää työllisyyskehitystä ja tällä tavalla säilyttämään varsin vahvan taloudellisen otteen Suomen toimintojen perustana.

Jopa luonnehtisin niin, että kun valmistaudutaan jouluun, meillä edessä on todella kokonaisuutena tilanne, että suurin osa suomalaisista on saavuttanut sellaisen vaurauden tason, että peruskysymys on, mitä rahoillani hankin tänä jouluna, ja huomattavasti pienempi osa on enää siinä tilanteessa, että joutuu kysymään, mistä minä löytäisin rahaa tiettyihin perushankintoihin. Kiistaton tosiasia on se, että totta kai talouden alueellakin on tietty jakaantuminen ja on myös niitä ihmisiä, väestöryhmiä, jotka elävät niukoissa olosuhteissa, mutta hyvin suuri vaara on se, että kun me tänä päivänä puhumme köyhyyskäsitteestä, niin se jopa vääristää sitä todellista talouden tilannetta.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, enemmänkin keskittyisin tässä siihen, mitä merkitsee se, että tämä globaali kehitys johtaa erilaisiin polarisaatioihin, jakaantumisiin. Siis totta kai talouden kehityksen osalta tapahtuu tiettyä jakaantumista; tässä on jo edellä useimmissa puheenvuorossa tuotu esille, mitenkä esimerkiksi kuntien ja alueiden kehityksen jakaantuminen on merkittävä haaste. Siihen pyritään erilaisilla toimenpiteillä tietoisesti vaikuttamaan, ja yksi keskeinen toimenpide on se, että ensi vuoden aikana toteutetaan uuden työ- ja elinkeinoministeriön käynnistäminen, jolla tulee olemaan parhaimmillaan erittäin suuri merkitys myös alueellisen elinvoiman vahvistamiseen. Se tuottaa uusia toimintakäytäntöjä, joissa pystytään paremmin yhdistämään niitä voimavaroja, joilla luodaan uutta työtä, uusia yrityksiä ja tätä kautta myös alueille elinvoimaisuutta.

Mutta ehkä taloutta vielä keskeisempi jakaantumisen, polarisoitumisen, syy on siinä henkisessä perustassa, mistä tämän päivän suomalaiset ponnistavat. Otan ihan käytännön esimerkin tämän päivän koululuokasta. Ei tarvitse mennä kauemmaksi. Jos verrataan muutaman vuosikymmenen kehitystä, niin siellä 50-, 60-, 70-luvuilla vielä oppilaat tulivat suhteellisesti aika lailla samoista lähtökohdista sinne kouluun ja koululuokkaan. Tänä päivänä jo se koululuokka polarisoituu, jakaantuu, lasten lähtökohdista hyvin voimakkaasti. Siellä on poikia ja tyttöjä, jotka ovat saaneet kasvun ja kehityksen kestävät lähtökohdat, ehyen perustan. Siinä samassa koululuokassa on poikia ja tyttöjä, joidenka elämän lähtökohtien perusta, sosiaalisen alkupääoman rakentuminen, on jo vaarantunut sillä tasolla, että voidaan kysyä, millä tavalla he kasvavat sellaiseen aikuisuuteen, jossa voivat ottaa sen aikuisen vastuun, jonka avulla ja jonka varassa hoitavat sen oman kansalaisvelvollisuutensa ja antavat oman panoksensa tämän maan asioiden hoitamiseen.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, haluan tässä yleiskeskustelupuheenvuorossa erityisesti nostaa esille sen näkökulman, että kun me jaamme tulevan vuoden budjetissa ja tulevien vuosien budjeteissa näitä hyvinvoinnin hedelmiä, mitenkä tärkeää on nähdä todellakin ne pitkäjänteiset vaikutteet. Me kävimme aikaisemmin päivällä keskustelun vakausohjelman tarkastamisesta, jossa pyrittiin löytämään pitemmän aikajänteen näkökulmaa asioille, mutta kun me teemme vuosittaisia budjetteja, on äärimmäisen tärkeää, että me emme kadota sitä näköalaa, mitenkä eri asiat vaikuttavat, millä tavalla me nimenomaan vaikutamme siihen, että meidän nousevat lapsemme, nuoremme voivat rakentua riittävän ehyeltä, kestävältä pohjalta ja tätä kautta nousta siihen vastuuseen, mitä ennen kaikkea tarvitaan tulevina vuosina ja tulevina vuosikymmeninä.

Tällä erityisesti tarkoitan sitä, että meidän pitää myös jatkossa huolehtia siitä, että lapsimyönteinen perhepolitiikka säilyy riittävän keskeisessä roolissa valtion budjetissa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan alkuun haluaisin palata tähän päivälliseen keskusteluun vakausohjelman tarkistuksesta. Siinähän oppositio junttautui kiistelemään menettelytavoista sen sijaan, että olisi ryhtynyt argumentoimaan asioilla. Vakausohjelman pääsanomahan on, että ikääntymiseen varautuminen on julkisen talouden tärkein tehtävä. Menot lisääntyvät, kun väestö ikääntyy maailmanennätysvauhtia, työvoiman tarjonta supistuu ja työllisten määrän heikentyminen uhkaa hidastaa kokonaistuotannon ja verotulojen kasvua. Toisaalta kotitalouksien velkaantumisaste on jo noussut ja ohittanut 90-luvun alun ennätystason.

Oven takana siis häämöttää taloustaantuma. Reunaehdot ensi vuoden ja lähivuosien budjeteille ovat siis selvät. Menoja ei voida holtittomasti lisätä. Jos ylijäämää valtiontalouteen tulee, on viisasta maksaa velkaa ja vähentää siten valtion menotaakkaa. Julkinen talous uhkaa vakausohjelman mukaan painua pysyvästi alijäämäiseksi jo vuonna 2025, ellei sitten jotain tehdä.

Uusien pysyvien menojen lisääminen ei valtiovarainministerin mukaan tule kyseeseenkään, ellei entisiä karsita. Lisäksi tarvitaan työllisyyttä ja tuottavuutta lisääviä toimia. Kun tosiasiat kuitenkin ovat myös SDP:lle ja oppositiolle selkeitä, niin voi vain kysyä, miten SDP, miten oppositio, voi esittää vaihtoehtobudjettiin lähes 1,3 miljardin euron suuruisia lisäyksiä tämän nykyisen päälle. Tämähän on ihan kestämätön tilanne. (Ed. Saarinen: Lue sieltä tulopuoli kans!)

Ja kun on kuunnellut oppositiota ja eritoten SDP:tä, ei enää kannata ihmetellä, että Suomi ajoi seinään 90-luvun alussa. Koko 80-luvun ajan, (Ed. Saarinen: Ketkäs sen ajoivat sinne? Pankinjohtajat!) jolloin laman eväät luotiin, vallassa oli sosialidemokraattinen valtiovarainministeri. Sitten tuli porvarihallitus ja teki ne välttämättömät toimet, joilla talous oikaistiin. Yritysverotusta uudistettiin niin, että valtion kassaan alkoi lopultakin tulla rahaa, eikä keinoteltu, kikkailtu verokikkailulla ja taseilla.

Lipposen hallitusta on syytä kiittää siitä, että se teki sellaisia uudistuksia, joiden myötä tämä talouskasvu vauhdittui, ja leikkauksia, joita tarvittiin talouskasvun vauhdittamiseksi, mutta onneksi näitä olivat valvomassa kokoomuslaiset valtiovarainministerit. Nyt demarit ovat, kun taantuma häämöttää, valtaa vailla, ja se on ihan hyvä asia.

Jos menisi tähän budjettiin, niin tämä on, kuten on aika useasti sanottu näissä puheenvuoroissa, hyvin sosialidemokraattinen budjetti, elikkä teidänhän pitäisi periaatteessa olla kiitollisia siitä eikä natista vastaan. (Ed. Saarinen: Suurin osa hyväksytäänkin!) Tämä on vastuullinen budjetti, tämä on oikeudenmukainen budjetti ja tämä on kannustava budjetti. Ja meillä on, ed. Gustafsson, kokoomuslaisilla, kyllä meillä on sydän paikallaan, ei siitä mihinkään pääse, kun katsoo, mitä tässä budjettiesityksessä esitetään. Vastuullisuutta (Ed. Saarinen: Kylmä se on!) on se, että pitäydytään hallituskauden alussa sovittuihin valtiontalouden kehyksiin. Menonlisäyksissä ja veronkevennyksissä otetaan huomioon suhdannetilanne ja pyritään säilyttämään ja vahvistamaan valtiontalouden vakaata kehitystä. (Ed. Gustafsson: Miten käy vanhustenhuollon kunnissa? — Ed. Väätäinen: Siihenhän me just esitetäänkin lisää rahaa!) Merkittävimmät veronkevennykset tehdään suhdannetilanteen takia myöhemmin tällä vaalikaudella, ei nyt.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa taas sitä, että kaikkein pienituloisimmille, eläkeläisille, sotaveteraaneille, opiskelijoille ja lapsiperheille tulevat toimeentulotuet lisääntyvät. Muistaakseni ed. Gustafsson valitti sitä, että kun työmarkkinatuki on niin pieni, että siihen ei ole tullut korotusta. No, kyllä nyt tähän peruspäivärahaan tulee korotus, mutta teillä on ollut monta vuotta aikaa tehdä se ja te kuitenkin olette vasemmistopuolue ja te ette ole sitä korottanut. Kyllä syykin on jossakin muualla kuin tässä hallituksessa. (Ed. Saarinen: Sen takiahan me ollaankin opposition penkillä!) Kannustavuus taas puolestaan tarkoittaa sitä, että puututaan työn tekemiseen ja lieventämään kohtaanto-ongelmaa elikkä tuomaan työntekijä työn ääreen.

Ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelupaikkoja lisätään ja työvoimapolitiikan painopistettä siirretään yksityiselle sektorille niihin toimiin, jotka on todettu tehokkaammiksi, eli yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä koulutuksessa että tukityöllistämisessä. Osaamista edistetään, yliopistojen perusrahoitusta onneksi lisätään aika roimasti siitä alkusyksyn suunnitelmasta, elikkä perusrahoitusta tulee 27 miljoonaa euroa ja 5 miljoonaa budjetin täydentävässä esityksessä plus valtiovarainvaliokunnan budjettilisäys 5 miljoonaa euroa, elikkä tässä on tietyllä tavalla onneksi kaikkien yhteistoimin siellä valtiovarainvaliokunnassa saavutettu työvoitto, joka on hyvä yliopistoille ja koulutukselle. Ja tämä hyvä täytyy ollakin, koska pelkonahan on tietyllä tavalla, että tämä uusi innovaatioyliopisto syö muitten yliopistojen rahoitusta ja voimavaroja.

Se, mihin vielä haluaisin puuttua, on julkisen talouden tervehdyttäminen, Paras-hanke.

No, puhutaan myöhemmin sitten, kiitos.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Täällä on tänään puhuttu aikaisemmin syvällä rintaäänellä asioista, jotka liittyvät vuoteen 2050, siis on ennustettu 43 vuoden päähän talouskehitystä. Mitenköhän ne ennusteet mahtavat pitää paikkansa, kun yhdenkin vuoden tasolla tuloarviot erehtyvät 3 000 miljoonaa tai valtion velanhoito-ohjelmassakin ollaan ihan eri aikatauluissa kuin ihan vastikään on veikkailtu. Sammakkomies taitaa olla varmaan yhtä hyvä ennustaja kuin nämä vakausohjelman kirjoittajat.

Talouden muutokset ovat nopeita, näin meille kerrotaan. Tästä syystä kehysmenettelyä pitäisi mielestäni kehittää esimerkiksi siihen suuntaan, että tulokehitys on voitava ottaa huomioon muutoinkin kuin vain yksisilmäisenä velanlyhennyksenä, esimerkiksi tuottavia investointeja pitäisi voida tarkastella määräajoin, siis kertaluontoisia menoja voisi sieltä hoitaa.

Hallitus kiihdyttää tällä budjettiesityksellään inflaatiota, rapauttaa julkisia, tasa-arvoisia sosiaali- ja terveyspalveluja. SDP:n 1,3 miljardin vaihtoehtobudjetti on myös uskottavasti kuitenkin rahoitettu. Täällä kiinnitetään menopuoleen huomiota, katsokaa myös, siellä on ihan vakavasti otettavat tulopohjat.

Sitten muutama yksittäinen havainto budjettikuvioista.

Veteraaniasiat korjaantuvat, hyvä niin, etuuksia korotetaan ja mielenkiintoinen kirjaus on, lainaan tällä tavalla mietinnöstä: "- - etuuksia tulisi jatkossa kehittää siten, että veteraaneilla ja sotainvalideilla olisi mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet kuntoutukseen ja muihin etuuksiin". Nuorimmat veteraanit ovat nyt 85 vuoden ikäisiä. Noin 10 vuoden kuluttua tämä sukupolvi on lähes poistunut joukostamme, heitä on nyt noin 70 000, ja poistumisvauhti on noin 10 prosenttia vuodessa, jotenka nyt olisi aika reagoida ja saattaa heidät näitten etuuksien piiriin maksimaalisesti ja mahdollisimman tasa-arvoisesti.

Veikkausvoittovarat saatiin vähän parempaan asentoon, kiitos eduskunnan yksimielisen hengen. Mutta kun edunsaajat odottivat 21,7:ää miljoonaa jaettavaksi, niin tässä korjausesityksessä hallitus toikin vain 10 miljoonaa, veti välistä 11,7 miljoonaa. Sehän jää sinne sitten yhtiön taseeseen ja palautuu myöhemmin, mutta pääperiaate, että rahaa ei pestä, rahaa ei kierrätetä, niin kuin hallitus alunperin ajatteli, se saatiin nyt tässä torjutuksi, ja toivottavasti tässä saavutetaan linnarauha ja voidaan edetä hyvässä konsensushengessä kohti tulevaisuutta.

Opetusministeriön pääluokassa on muutenkin mielenkiintoista. Sieltä kannattaa noteerata esimerkiksi liikuntatoimen osalta, lainaan jälleen mietintötekstiä: "Tulosohjauskriteereihin tulisi lisätä myönteisenä tekijänä päihteiden- ja tupakoinninvastainen toiminta." Tämä on nykyaikaista raittiustyötä, ja tämä pitäisi ottaa vakavasti siellä ministeriössä, että tätä kautta voi saada lisää avustusta toimintaan.

Sitten ministeriöillä on nyt taipumusta kasvattaa näitä ministerien käyttövaroja, näitä pitkiä momentteja. Ne ovat kasvussa, se on väärä suunta. Ne momentit eivät ole läpinäkyviä, ja se ei ole hyvän hallintotavan mukaista varainkäyttöä. Esimerkiksi opetusministerillä on luokkaa miljoona, kulttuuriministerillä 1,5 miljoonaa, tämmöistä harmaata rahaa, jota kukaan meistä ei tiedä, miten sitä käytetään. Se on niin sanottuja muita menoja. Näitten pitäisi budjeteissa olla aina minimaalisen pieniä ja niitä ei pitäisi kasvattaa. Kuka meistä tietää, mitä niillä rahoilla tehdään? Ne ovat ihan sattumanvaraisessa käytössä, sen verran tiedän, ja siksi täydentävässä budjettiesityksessäänkin hallitus vielä lisäsi näitä pitkän momentin menoja. Nämä ovat pikkujuttuja euromääräisesti, mutta hallinnollisesti nämä tökkäävät kyllä silmään.

Sitten, herra puhemies, lopuksi muutama sana liikenteestä. Ne ovat myöskin investointeja, jotka tulisi nähdä tuottavuutta lisäävinä investointeina. Ne ovat kertaluontoisia, ja kun kokoomus viime vuoden vastalauseessaan tämän vuoden budjettiin vaati liikennehankkeiden kiirehtimistä, niin mitä se nyt on tekemässä — se on lykkäämässä niitä samoja hankkeita, joita se vuosi sitten oli kiirehtimässä. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään lisärahaa perustienpitoon, perusradanpitoon, joukkoliikenteelle ja merenkulun turvallisuuden lisäämiseen. Lisäksi niiden hankkeiden kohdalla, joita nyt ollaan lykkäämässä, muun muassa Kivenlahti—Kirkkonummi, me vaadimme, että noudatetaan alkuperäistä aikataulua, ja tämä erittäin tärkeä hanke saadaan siellä käyntiin. Samoin Savonlinnan liikennejärjestelyt vaativat toteuttamista.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2008 talousarvio rakentuu realistiseen näkemykseen taloutemme tämänhetkisestä tilasta ja Suomen talousnäkymistä tulevina vuosina sekä näistä lähtökohdista tehtävistä toimenpiteistä. Hyvä julkisen talouden tila, johon lähes kaikki hyvinvointimme perustuu, on purjehtinut suotuisissa tuulissa jo joitakin vuosia. Myös kansainvälinen talous on viime vuosina ollut vahvaa. Voimme myös havaita, että Vanhasen ykköshallitus onnistui työssään. Se jätti istuvalle hallitukselle vahvan taloudellisen perinnön ja harjoitti hyvää sosiaalipolitiikkaa. Tästä syystä valtiontalous on kohtuullisen hyvä, vaikka Suomi on vuosikymmenten aikana velkaantunut voimakkaasti. Työllisyys paranee, kun yrittäjyys ja teollisuus luovat uutta taloudellista kasvua. Osaamiseen ja innovaatioon sekä kilpailukykyyn asetetut panostukset tuottavat hyvää tulosta jne.

Vanhasen kakkoshallitus voi nyt edeltäjäänsä paremmin huolehtia valtion talouden ohella myös vähempiosaisista ja samalla turvata julkiset palvelut. Vahva valtiontalous luo mahdollisuudet lyhentää mittavaa valtionvelkaamme. Vuoden 2008 budjetissa jaetaan tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti taloutemme mahdollisuudet turvata ja kehittää kansalaisten hyvinvointia ja ylläpitää Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Täällä käydyissä keskusteluissa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan valtionvelan maksu on huono tai jopa väärä arvovalinta ja että raha tulisi käyttää kasvaviin tarpeisiin ja siten uusien menojen luomiseen ja menojen kasvattamiseen kokonaismäärältään.

Asiaa voidaan katsoa myös toisestakin näkökulmasta. Vaikka pystyisimmekin lyhentämään valtionvelkaa budjetin mukaisesti, jäisi valtionvelkamme vielä niin mittavaksi, että vuoden 2009 budjetissa pelkästään velkojen korot veisivät peräti 5 prosentin osuuden koko budjetin määrästä. Kun lyhennämme velkaamme tavoitellusti, voimme suunnata vapautuvista korkomenoista hyvinvointiin ja palvelujen ylläpitoon sekä kehittämiseen peräti 100 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Koroista säästyvä raha on pysyvää ja kasvaa joka vuosi, jos lyhennämme valtionvelkaa myös tulevina vuosina. Eikö tämä ole viisasta talouspolitiikkaa?

Nyt kun Suomella vielä menee hyvin, kannattaa jokaisen vastuullisesti muistaa, että luotettaviksi arvioidut ennusteet osoittavat lähivuosille taloudellisen kasvun hiipumista. Samaan aikaan väestössämme tapahtuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia: työhön tulevat ikäpolvet pienenevät ja työelämästä pois siirtyvät ikäpolvet kasvavat. Kaikille lienee selvää se, että vain turvaamalla hyvä kansantalous, voimme säilyttää ja turvata nykyistäkin oikeudenmukaisemman ja turvallisemman yhteiskunnan. Mitään kakkuahan ei voi jakaa tai syödä ennen sen leipomista. Ja kakun valmistamiseen taas tarvitaan kaikki ne aineet, joista se leivotaan.

Vuoden 2008 budjetin monet toimet ohjaavat hyvinvointiyhteiskuntaamme aivan oikeaan suuntaan. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää riittävän ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamista. Erityisen tärkeää on ratkaista työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma. Suomessa on hyvästä työllisyyskehityksestämme huolimatta vielä paljon työttömiä, toisaalta pulaa osaavasta työvoimasta. Oikein kohdistettu ammatillinen ja muu koulutus sekä aktiivinen menettely työntekijän ja työn kohtaamiseksi ovat budjetin keskeisiä tavoitteita. Uusi työ- ja elinkeinoministeri on tässä työssä aivan keskeisessä asemassa. Työtä tarvitseva saa siis haluamaansa ammattiin johtavaa koulutusta ja nykyistä paremmat mahdollisuudet kohdata työnantaja, joka tarvitsee juuri tämän yksilön osaamista ja työpanosta.

Arvoisa puhemies! Me elämme voimakkaasti muuttuvassa maailmassa, jossa lähes kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näin on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Siksi on erittäin tärkeää, että hallitus ohjelmansa mukaisesti tekee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta parlamentaarisen selonteon eduskunnalle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on säännöllisin ajoin pohdittu parlamentaarisin selonteoin ja myös nyt on perusteltua syytä menetellä samoin. Näin voimme parhaiten rakentaa pitkälle tulevaisuuteen kohdistuvat valintamme yhdessä ja valita juuri sen tien, joka on meidän oman etumme mukaista.

Budjetti sisältää myös liikennepoliittisen selonteon antamisen eduskunnalle vuonna 2008 alkupuolella. Pidän tätäkin selontekoa erinomaisena mahdollisuutena tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia valintoja Suomelle parhaasta liikennepolitiikasta. Voimme siten yhdessä päättää, mihin liikennehankkeisiin ja missä määrin voimavarojamme on järkevä satsata ja miten voimme parhaiten edistää liikenneturvallisuuttamme. Liikennehankkeet ovat myös teollistuneen Länsi-Suomen näkökulmasta hyvin tärkeitä. Satakunnassa me olemme tyytyväisiä, että Valtatie 2:n peruskorjaus voi jatkua, kun rahat siihen saatiin vuoden 2008 budjettiin. Jo aloitettua tiehanketta ei tarvitse nyt keskeyttää eikä valmistumista lykätä. Olisin kyllä odottanut, että Porin ja Rauman satamien syventäminen olisi jo nyt ollut suunnittelurahoina tai Valtatie 8:n peruskorjaus mukana tai rataverkko, joka on keskeinen teollisuudelle. Mutta odotamme maltilla liikennepoliittisen selonteon tuloa, jossa haluamme uskoa näiden asioiden olevan mukana.

Budjetissa sisäisen turvallisuuden kokonaisuus jää kovin hämäräksi. On kyllä eri hallinnonalojen erilaisia toimia, joiden tavoite on kansalaisen turvallisuudentuntu ja turvallisuuden ylläpito, esimerkiksi poliisin organisaatiouudistus. (Puhemies: 5 minuuttia on mennyt ajat sitten!) Hätäkeskusselonteon johtopäätökselle on asetettu liian suuria odotuksia. Maailmassa ja myös suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina tapahtunut voimakas murros eri tavoin vaikuttavat perheisiin, lapsiin, nuorisoon ja aikuisväestöön ja koko yhteiskuntaan. (Puhemies: Nyt on mennyt 7 minuuttia!) Sen vuoksi on perusteltua toteuttaa yli 100 kansanedustajan esittämä ja minun laatimani toimenpidealoite parlamentaarisen sisäisen turvallisuuden selonteon laatimiseksi ja antamiseksi eduskunnalle.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajatoverit! Voi sanoa, että hallitus katsoo ennakoivasti ja linjakkaasti tulevaisuuteen. Siitä kertoo sekä ensi vuoden talousarvio, mutta ennen kaikkea vakausohjelma, jota tänään kävimme lävitse, eli pystymme tai haluamme ennakoida. Haluamme ennakoida myöskin ne riskit.

Se, mistä olin hiukan surullinen, oli se, että mitään kunnollista rakentavaa talouspoliittista keskustelua tänään alkuiltapäivällä ei käyty. Toivonkin jatkossa, että oppositio yhtyisi tällaiseen rakentavaan keskusteluun.

Oppositio sanoo, että vakausohjelman perusteet on tarkastettava. Tarkoitatteko te sitä faktaa, että kun todistetaan, että Suomi ikääntyy faktan muodossa nopeammin kuin mikään muu Euroopan valtioista, oletteko te muuttamassa kenties sitä vai oletteko te muuttamassa sitä peruskäsitystä, että työikäinen väestö vähenee Suomessa, vai haluatteko te kenties muuttaa jopa raaka-aineen hintoja, öljyn hintoja, miten te sen pystytte tekemään, vai kenties oletteko te poistamassa kotitalouksien velkaantumisen yhtäkkiä yllättäen, koska ne olivat niitä faktoja, millä me perustelimme, että täytyy myöskin varautua tulevaisuuteen? Oppositio sanoo, että hallitus yrittää myös vakausohjelmalla manipuloida budjettikeskustelua. Eikö se kuitenkin ole faktaa, että pitäisi katsoa viimeisimpiä lukuja ja perustella myöskin nämä keskustelut niillä eikä kenties niitä lukuja, jotka olivat aikaisemmin faktoja, mutta talous ja yhteiskunta on muuttunut?

Oppositio myös sanoo, että hallitus ei katso tulevaisuuteen. Opposition harmiksi on katsottava ja sanottava, että juuri vakausohjelma katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, eli väärä perustelu. Oppositio sanoo myös, että hallituksella ei ole omia tavoitteellisia toimenpiteitä, vaan on ajopuu. Ilmeisesti te ette kuunnelleet valtiovarainministeri Kataisen puhetta, mutta onneksi se jaettiin myöskin kirjallisena.

Voin vielä kerrata ne 8 toimenpidekokonaisuutta. Ensimmäinen oli säästäväisyys eli kehyksissä pysyminen, arvovalinnat rahankäytössä summittaisten menoerien sijaan, hyvinä aikoina velanmaksu, työvoiman kohtaanto-ongelman parantaminen, kannustus työntekoon eli sosiaaliturvan kokonaisuudistus, osaamisen ja koulutuksen kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen. Nämä olivat ne 8 kohtaa, ja jokaisen niiden sisässä on aito toimenpideohjelma, mitä hallitus meinaa tehdä. Kaikkiin näihin toimenpidekokonaisuuksiin löytyy toimenpiteitä myös jo nyt ensi vuoden talousarviossa.

Muutamia kohtia haluan kuitenkin vielä korostaa. Haluan tämänkin viikon budjettikeskustelussa nostaa vielä yliopistorahoituksen esille. Hyvä, että tuli lisää rahoitusta valtiovarainvaliokunnan puolelta, mutta täytyy keskustella todellakin yliopiston tulevaisuudesta, yliopistojärjestelmän tulevaisuudesta vielä laajemmin.

Yritykset on saatava investoimaan jälleen voimakkaammin Suomeen. Sen takia haluan keskustella myöskin esimerkiksi poistojärjestelmän uudistamisesta niin, että yritykset voisivat investoida paremmin Suomeen ulkomaiden sijasta.

Yritysten sukupolvenvaihdon verottomuus on erittäin tärkeä asia. Nyt te puhutte, että rikkailta myöskin vapautetaan perintövero. Kysymys on yritysvarallisuudesta ja kysymys on suomalaisesta työstä. Mikäli te käännätte tämän väärään suuntaan, silloin te ette arvosta suomalaista työtä.

Myöskin liikennehankkeet on yksi asia, josta on syytä keskustella. Todellakin sellaiset hankkeet täytyisi saada nopeasti liikkeelle, jotka jo maksavat takaisin yhteiskunnalle oikeastaan ennen kuin ne kustannuksia muodostavat.

Arvoisa puhemies! Meidän on todellakin tehtävä kaikki, että hyvinvointiyhteiskunta voidaan tulevaisuudessa turvata. Tämähän turvataan ainoastaan suomalaisella työllä ja sillä suomalaisella toimintaympäristöllä, joka tukee työn tekemistä.

Kuten Katainen sanoi, jos tuotannon kasvuvauhti on yli 1 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, silloin kasvaisi julkisen talouden ylijäämä tavoiteltuun 4,5 prosenttiin. Tämä on erittäin suuri tavoite, mutta tämän tyyliseen tavoitteeseen meidän tulee pyrkiä. Muuten me emme pysty varautumaan tulevaisuuteen. Nämä on todellakin helpompia sanoa kuin tehdä, mutta nyt tekeminen on aloitettava.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Jaskarin sinänsä hyvän puheenvuoron johdosta haluan todeta, että meidän näkemyseromme liittyvät vakausohjelmassa työssäjatkamiseen ja -jaksamiseen, veroasteeseen, onko se 42,6, niin kuin nyt, vai pudotetaanko se 40,8:aan. Pienet prosenttilukuerot, mutta miljardeja on todella paljon siinä välissä. Me olemme korkeamman veroasteen kannalla. Luotamme myös kotimaisen kysynnän säilyvän vahvempana kuin mitä vakausohjelmassa oli. Vakausohjelma pitäisi käsitellä silloin, kun 2008:n budjetti on auki. Nyt ensimmäinen avoinna oleva budjetti on 2009:n budjetti, että tämä ampuu kyllä tämän ensi vuoden budjetin yli.

Mitä tulee tähän yritysvarallisuuteen, niin verouudistuksellahan jo kevennettiin lähes lapsellisen pieneksi tämä verotaso, että nyt ollaan tekemässä Suomeen tällainen rälssi, joka ei maksa sen paremmin varallisuusveroa kuin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä perintöverojakaan. Silloin verot jäävät kyllä ihan muitten tahojen maksettavaksi, ja tästä me olemme teidän kanssanne eri mieltä. Mutta pääasiassahan mekin olemme koko budjetista samaa mieltä kuin hallitus. Meillä on siihen joitakin hyvin perusteltuja muutosesityksiä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkoksi, mitä ed. Saarinen totesi, ed. Jaskarille: ikääntymistä koskevissa tiedoissa ei ole mitään ratkaisevaa uutta tullut viimeisten vuosien aikana.

Mitä tulee sitten kaiken kaikkiaan tähän vakausohjelman tarkistukseen, niin täällä hyvin voimallisesti puhutaan lisämenoista pidättäytymisestä, mutta samalla unohdetaan varmasti tietoisesti se, että kyllä tulojen puolella myös on kasvua. Aivan hyvin tiedämme jo nyt, mitä päätöksiä on tehty muun muassa veroratkaisuissa. Toisaalta sitten huoli työpanoksen kasvamisesta tai säilymisestä ennallaan tulevaisuudessa kyllä on aiheellinen, mutta on samalla muistettava, että mahdollisesti työssäoloaika pitenee. Samalla uskon myös, että ulkomailta on tulossa työvoimaa, ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä täällä kotimaassa. Eli kaiken kaikkiaan nyt porvarihallituksen puolelta tulevaisuutta on liian tummin värein maalailtu.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä vähän menee itsekehun puolelle, mutta on todettava, että hallituksen budjettiesitykseen valtiovarainvaliokunnassa saatiin kyllä merkittävästi parannuksia aikaiseksi. Myöntämisvaltuuksien lisäyksillä ja jakovaran järkevällä kohdentamisella useita kipupisteitä hoidettiin kuntoon. Rahaa olisi toki saanut olla enemmänkin, sen me kaikki tiedämme, mutta olemme tässä salissa hyväksyneet kehykset ja ne tietenkin rajoittavat jossakin määrin liikkumatilaa myöskin tuolla valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä.

Kuten vakausohjelmakeskustelussa todettiin, elämme haasteellisessa ajassa. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa, työvoimapula lisääntyy, talouden tunnusmerkit osoittavat kasvun olevan taittumassa. Tarvitaankin uusia kannustimia myös valtion taholta. Tämä ei kuitenkaan merkitse pelkästään rahanjakoa, vaan tarvitaan uusia innovaatioita, viestintää, jotta kansalaiset saadaan mukaan rakentamaan vahvaa tulevaisuutta. Nyt tarvitaan erittäin vahvaa yhteishenkeä koko yhteiskuntaan, että voimme nauttia talouden hyvistä hedelmistä myöskin jatkossa.

Tähän budjettiin sisältyy varsin paljon verolakeja, ja muutamia niistä tässä käsittelen. Alkoholiveron korotus, autoverouudistus olivat hyviä. Energiaverouudistus sinänsä ehkä ei ole kovin hyvä ratkaisuna, mutta tähän aikaan jossakin määrin sopiva. Minusta mielenkiintoista on ollut todeta se, että perintö- ja lahjaverokeskustelu on saanut täällä vasemmistopuolueitten osalta tyrmäävän kohtelun. Minun ymmärtääkseni edellisellä kaudella, kun varallisuusveroratkaisu tehtiin, sitä ei ainakaan kytketty millään tavalla siihen, että perintö- ja lahjaverokysymystä ei avattaisi. Muistutan kuitenkin siitä, että Suomi tarvitsee yrittäjyyttä ja yrittäjiä myöskin jatkossa, ja sitä taustaa vasten tämä perintö- ja lahjaverouudistus on erinomainen asia. Uskon, että tämä omalta osaltaan vauhdittaa yritysten perustamista. Suuret ikäluokat ovat myös yritysmaailmassa jäämässä eläkkeelle, ja perintö- ja lahjaverouudistus istuu erittäin hyvin tähän aikaan.

Muutamia pääluokkia tässä jos avaan, niin totean sen, että budjettiesityksen osalta liikenneministeriön pääluokka puhuttaa varmasti varsin runsaasti tänäkin vuonna, niin se on puhuttanut edellisinäkin vuosina. Hallituksen budjettiesityshän ei sisältänyt merkittäviä määrärahan lisäyksiä liikenneministeriön pääluokkaan. Nyt käsittelyssä oleva valiokunnan mietintö lisäbudjettiesityksineen on jo erittäin hyvä avaus. Erityisen ilahtunut olen yksityistiemäärärahan lisäykseen. 5 miljoonan euron lisäyksen jälkeen momentilla on 18 miljoonaa euroa, joka on suurin summa tällä tuhatluvulla. Tämä on merkittävä parannus myöskin metsäteollisuuden toimintaedellytysten näkökulmasta.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan haasteet ovat niin ikään suuret. Lisäpanostus metsäntutkimukseen on tässä vaiheessa mielestäni välttämätöntä. Pidänkin erittäin hyvänä sitä, että metsäntutkimuksen määrärahoja lisättiin reilulla miljoonalla eurolla. Tämä mielestäni mahdollistaa ainakin budjettitalouden näkökulmasta sen, että kaikki aluetoimipisteet voivat jatkaa kuten tähänkin saakka. Täällä on esitetty ajatuksia siitä, että tämä Metlan johtokunnan ratkaisu ja budjettiesitys vauhdittaisivat aluetoimipisteitten kiinnipanoa, mutta tästä ei ainakaan budjettinäkökulmasta ole kysymys.

Pidän erittäin merkittävänä kestävän metsätalouden rahoituslain Kemeran sekä neuvontaorganisaatioiden saamaa lisärahoitusta. Tämä on erittäin hyvä tuki ja tavallaan tukee Kansallisen metsäohjelman linjauksia. Tuki lisää töiden kannustavuutta ja on metsänomistajalle verovapaata tuloa, niin kuin hyvin tiedämme.

Maaseudun yhdyskuntien ja haja-asutusalueitten kannalta vesihuollon parantamiseen liittyvät toimet ovat hyvin kannatettavia. Sen tähden 5,5 miljoonan euron lisäys kiireellisiin vesistö- ja vesihuoltotöihin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön pääluokan yhteissummana on merkille pantavaa.

Veteraanien tukemisesta on puhuttu paljon ja on väitetty, että vasta, kun kokoomus tuli hallitukseen, tähän asiaan saatiin parannus. Tosiasia kuitenkin on, että jo viime kaudella tehtiin merkittäviä parannuksia ja silloinkin valtiovarainvaliokunta kirjasi budjettikirjaan erillisen lausuman, jossa todettiin, että veteraanien kuntoutusmäärärahojen tulee olla riittävät, niin että jokainen veteraani pääsee vuosittain kuntoutukseen. Näin ei tosin käynyt, mutta syy oli jo enempi sitten tuolla valtiovarainministeriön puolella. Nyt nämä suuntaukset ovat erittäin hyviä ja tästä on hyvä jatkaa.

Kuten tuossa alussa totesin, Suomi tarvitsee vahvaa yrittäjyyttä, lisää yrityksiä. Sitä taustaa vasten yritysten kansainvälistymisavustukset ovat erittäin hyvä asia. Tämä antaa myöskin lisäpotkua pk-yrityksille, ja toivon mukaan se tuo Suomeen hyvää talouskasvua myöskin tulevaisuudessa.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään keskustelu talouspolitiikasta alkoi vakausohjelman tarkistuksella, ja sen mukaisesti on aivan selvää, että emme voi tyytyä tähän niin sanottuun perusuran mukaiseen laskelmaan ja kasvuun, koska se osoittaa, että jo 20 vuoden kuluttua tai alle 20 vuoden kuluttua Suomen talous olisi painumassa alijäämälle ja näin ollen julkinen talous ei pitkällä aikavälillä ole kestävällä tolalla, vaikka täällä onkin tänään vedottu siihen, että EU:n mittakaavassa Suomen talous on kuitenkin hyvässä mallissa. Näin toki on, mutta täytyy ottaa huomioon, että meillä tämä ikärakenteen muutos tulee kaikkein voimakkaimmin esiin ja jo tällä hallituskaudella tämä on erittäin suuri haaste, koska suuret ikäluokat, jotka ovat ikänsä tottuneet tekemään kovasti työtä, alkavat nyt eläköityä. Sen vuoksi on aivan välttämätöntä, että hallitus tavoittelee ennusteita nopeampaa talouskasvua ja korkeampaa työllisyysastetta.

Tähän myös ensi vuoden budjetissa on pyritty vastaamaan erityisesti työn kannustavuutta lisäämällä. Se on juuri näin, että Suomi ei millään muulla tule menestymään jatkossa kuin suomalaisten omalla työllä ja yrittämisellä, ja ongelmamme on kyllä se, että suomalainen yhteiskunta ei ole ollut tarpeeksi kannustava tässä mielessä. Suuret odotukset kohdistuvatkin näin ollen hallituksen käynnistämään sosiaaliturvan uudistukseen, jossa on erittäin tärkeää, että sosiaaliturva uudistetaan kannustavaksi ja siinä otetaan muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan myös parannusehdotuksia nyt huomioon, koska yrittäjällä kuitenkin on suuret riskit kannettavanaan, mutta käytännössä ei juuri minkäänlaista sosiaaliturvaa tällä hetkellä, ja jos haluamme kannustaa suomalaisia yhä enemmän kehittämään yritystoimintaa ja kasvattamaan yrityksiä, (Ed. Kuoppa: Miten työkyvytöntä ihmistä kannustetaan?) niin meidän täytyy myös olla valmiita parantamaan sosiaaliturvaa heidän osaltaan.

Kannustavuuden osalta on tärkeää, että nyt on koulutusta ryhdytty uudistamaan. Suomalainen ongelma on luonnollisesti siinä, että suomalaiset ikäluokat tulevat kansainvälisesti vertailtuna varsin myöhään työelämään. Meillä tehdään paljon turhaa päällekkäis- ja peräkkäiskouluttautumista ja toisaalta lähdetään hyvin varhain jo eläkepäiville. Näin ollen molemmista päistä pitäisi saada työuraa jatkossa pidennettyä, ja on hyvä, että nyt erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen satsataan tässä budjetissa lisäämällä aloituspaikkoja.

Samoin on tärkeää, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus kykyjensä mukaan osallistua työelämään. Siinä mielessä erityisen tervetullut on matalapalkkatuen laajentaminen vammaisille ensi vuoden budjetissa ja samoin nuorten työpajatoiminnan tukeminen. Kuitenkaan kaikin tavoin nuorten ikäluokkaa tukemalla emme voi täysin vastata työmarkkinoiden haasteeseen, joten tärkeää on, että myös aikuiskoulutusta uudistetaan ja yhteistyötä yritysten kanssa lisätään erityisesti tukityöllistämisessä.

Mutta samaan aikaan täytyy kyllä myös peräänkuuluttaa niitä toimia, miten saataisiin suomalaisten tekemää viikkotuntityömäärää nostettua. Niitä ihmisiä, jotka ovat halukkaita tekemään enemmän töitä, tulisi kannustaa myös tekemään pidempää työviikkoa. Tässä verotusratkaisut ovat tietysti keskeisessä osassa, kuinka voidaan verotusratkaisuilla kannustaa tekemään enemmän töitä. Toisaalta tulevaisuudessa varmaan meidänkin täytyy enemmän kiinnittää huomiota siihen, miten vanhuuseläkkeellä olevien työnteko myös voitaisiin mahdollistaa.

Tämän tyyppisiä puheenvuorojahan muun muassa Ranskassa on voimakkaasti nyt käytetty, ja se on myös Suomessa se keino, miten työllisyysastetta saadaan jatkossa nostettua, koska tällä hetkellä Suomessa on jo vapaana 50 000 työpaikkaa ja siinä on lisäystä vuoden takaiseen verrattuna 20 prosenttia. Kolme neljäsosaa näistä työpaikoista on yrityksissä. Tässä on erittäin suuri haaste, kuinka voimme nyt väestön ikääntyessä pyörittää tätä yhteiskuntaa ja kuinka saamme ylläpidettyä kaikki palvelut, ellemme saa työllisyysastetta nostettua.

Valtiovarainvaliokunnan tekemää työtä on täällä kiitelty, ja se ansaitsee toki kiitoksen. Moneen valiokuntien peräänkuuluttamaan kohteeseen on pystytty lisäämään rahaa. Samalla täytyy olla hiukan huolestunut kuitenkin siitä, että 44 miljoonaa euroa lisäyksiä on kuitenkin varsin paljon. Onneksi siitä huolimatta pystymme lyhentämään valtionvelkaa. Se on aivan välttämätöntä tässä tilanteessa, kun verotuloja on kertynyt ennakoitua enemmän.

Kuntatalouteen on täällä kiinnitetty huomiota. Sinnehän rahoitusta tulee nyt roimasti aikaisempia vuosia enemmän, 755 miljoonaa euroa, joka on moninkertainen summa aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta samalla täytyy todeta, että vaikka kunnat rahoittavatkin yli puolet menoistaan verotuloilla ja verotulokertymä myös edesauttaa nyt kuntien toimintaa, niin kunta- ja palvelurakenteen määrätietoinen eteenpäinvieminen on aivan välttämätöntä. Näyttää siltä, että vajaa sata kuntaa tulee tekemään kuntaliitokset ensi vuoden kuluessa, ja se on hyvä alku, (Puhemies: 5 minuuttia!) mutta näyttää siltä, että kuntakoko on edelleen jatkossakin hiukan liian pieni.

Tuula   Väätäinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa ja hallituksen budjetin selitysosassa on lukuisia kirjauksia siitä, kuinka hallitus pyrkii oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Pääministeri Vanhanen on todennut johtavansa edeltäjäänsä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa hallitusta.

Minulla ja istuvalla hallituksella on erilainen käsitys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Yltäkylläisessä yhteiskunnassa ei käsitykseni mukaan oikeudenmukaisuutta rakenneta sillä, että yhdessä kasattua varallisuutta ohjataan sinne, missä taloudellista vakavaraisuutta muutoinkin on. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei koskaan toteudu, jos kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jätetään sivuun, kun jaetaan valtiontalouden ylijäämää.

Lain mukaan kunnat ovat vastuussa kuntalaisten peruspalveluista. Vaikka keskiarvolla katsottuna kuntien talous kasvaa, niin on kuntia, jotka ovat yhä suuremmissa vaikeuksissa taloutensa kanssa. Edes nopeat puitelain edellyttämät toimet eivät niitä pelasta. Valtio ei voi katsoa sivusta ja antaa kuntalaisten tarvitsemien palveluiden rapautua. Tässä yhteydessä voi sanoa, että hallituksen ei pidä kuvitella, että yksityinen toimija kykenisi laajasti korvaamaan julkisen sektorin tekemää työtä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kyllä se vain niin on, ettei vähävarainen ja paljon sairastava koskaan pysty hakemaan tarvitsemaansa yksityiseltä sektorilta, vaikka hoitoa korvattaisiin Kelan toimesta. Miksi hallitus ei asettanut neuvottelukuntaa selvittääkseen julkisen sektorin mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa siten, että olemassa olevat rakenteet olisivat nykyistä monipuolisemmin käytössä.

Eduskunnalle on jätetty pieni pelivara, jotta se voi tehdä hallituksen budjetista edes hiukan oikeudenmukaisemman. Ei tunnu reilulta liialti moittia salissa istuvia hallituspuolueiden edustajia, kun tietää, että kovin monet teistä olisivat toivoneet hallituksen jo lähtökohtaisesti rakentavan esityksensä toisenlaisella otteella. Hallituksessa näyttää istuvan kovin kovakorvaista ja sosiaalisesti puutteellisesti ajattelevaa väkeä. Eduskunta on kuitenkin tässä valtakunnassa korkein päättävä elin, ja sen selän taakse voi hallituskin piiloutua, kun perjantaina äänestykset on suoritettu. Niinpä eduskunta on viime kädessä vastuussa budjetin kohdentumisesta, riittävyydestä ja sen vaikutuksesta jokaisen kansalaisen elämään.

Arvoisa puhemies! Oikeisto—keskusta-hallitus ei piittaa sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvuvauhdista, vaan nostaa valtionosuutta siten, että kuntien osuus entisestään kasvaa. Väistämättä tämä johtaa siihen, että kunnat joutuvat supistamaan palveluita, nostamaan veroja ja pelaamaan henkilöstön lomautuksilla, jolloin hoitoonpääsy entisestään vaikeutuu. Tässä sivussa hallitus pohdiskelee, miten se voisi entistä enemmän helpottaa paremmassa asemassa olevien kansalaisten ja yritysten elämää. Kunnat eivät selviä, jos budjettiin ei lisätä valtionosuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen turvaamiseksi.

Jotta voisimme selviytyä terveyteen, syrjäytymiseen ja yleiseen turvattomuuteen liittyvistä haasteista ja ongelmista, on pystyttävä huolehtimaan nykyistä paremmin ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Jos välttämättömään ja olemassa olevaa tilannetta korjaavaan toimintaan ei ole rahaa, niin miten hallitus kuvittelee, että sitä olisi varhaiseen puuttumiseen ja ihmisten tietoisuuden ja ymmärryksen syventämiseen oman hyvinvointinsa lisäämiseksi? Suomessa asuvat perheet ja lapset tarvitsevat yhteiskunnan tukea aikaisempaa enemmän. Huostaanotettujen lasten kasvava määrä kertoo laajemmasta huonovointisuudesta, johon olemassa olevat rakenteet eivät ole pystyneet vastaamaan.

Syrjäytyminen ei ole vain marginaalisen ryhmän tai joidenkin ongelma. Itse asiassa meistä kuka tahansa voi syrjäytyä. Syrjäytyminen voi olla kokonaisvaltaista, sosiaalista ja taloudellista, mutta se voi olla myös osittaista ja tarkkarajaista. Silloin kun ihminen jää yksin omien ajatustensa ja kysymystensä kanssa, hän alkaa etsiä niihin vastauksia itsensä ja läheistensä ulkopuolelta, jolloin ne jäävät testaamatta arkitodellisuuden kanssa. Voi käydä niin, että tällöin maailmankuva muuttuu vääristyneeksi ja jopa väkivaltaiseksi, mikä useasti muuttuu ajatuksista teoiksi.

Peruspalveluita, jotka on tarkoitettu lapsille ja nuorille, on vahvistettava. Neuvola- ja päiväkotitoimintaan on haettava nykyistä perhekeskeisempää ja valtakunnallisesti vertailukelpoista toimintamallia sekä tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Lapsiperheiden kotipalveluun on löydyttävä rahaa voidaksemme tukea perheitä kotiin. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on löydyttävä rahaa selkeästi nykyistä enemmän ja huolehdittava oppilashuollon toimivuudesta. Koulun ja kodin välisestä vastuun pallottelusta on päästävä eroon. Vastuuta on kannettava niiden, joilla siihen on voimavaroja, ja yhteiskunnan on huolehdittava koulujemme toiminnasta, opettajista, koulun muusta henkilökunnasta ja turvallisesta oppimisympäristöstä.

Arvoisa puhemies! Ikääntyvä väestö katsoo ihmeissään päättäjiä. He kuulevat, kuinka ikääntyvää väestöä on arvostettava ja heille on luotava ihmisarvoinen vanhuus. Samalla he lukevat hallituksen esityksistä, kuinka kasvavat vanhusväestön tarpeet jäävät vaille rahoitusta, ja heille kerrotaan, kuinka varallisuudesta riippumatta heidän pitää käyttää palveluseteleitä ja hakea tarvitsemaansa yksityissektorilta sekä viettää vanhuuttaan yksinäisyydessä silloin, kun ei jaksa liikkua, koska julkisella sektorilla ei ole varaa palkata riittävästi työntekijöitä.

Valtion budjetti ei tue kuntia huolehtimaan ikäihmisistä eikä näin mahdollista heille riittävää ja asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa. Nyt jos koskaan kaikki sijaisuuksissa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset on sidottava julkisen sektorin palvelukseen. Pitkään työssä olleiden tietotaitoa on siirrettävä uusille tulijoille. Eläkkeelle lähtijöitä on hyödynnettävä työnohjauksen ja käytännön opetuksen kautta, joka nyt kyllä maksaa, mutta tuo varmasti satsauksen moninkertaisesti takaisin.

Ikääntymisen vauhti (Puhemies: 5 minuuttia!) ei hidastu, eivätkä ihmisten oikeudet lain edessä heikkene. Tämä on syytä muistaa myös hallituksen sen vetkutellessa julkisten palveluiden rahoittamisessa.

Anne  Kalmari  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka talousarviossa näkyy alkiolaisittain heikomman muistaminen, silti budjetissa eletään suu säkkiä myöten, maksetaan lainoja takaisin. Se on hyvä asia. Verohelpotuksiin ei ole syytä lähteä suhdannehuipulla, ja menoja on syytä pitää kurissa, sillä korotukset on kyettävä hoitamaan hiljaisemmankin kasvun tai taantuman aikana.

Valtiontalouden 3,5 prosentin ylijäämätavoite hallituskauden lopussa on haasteellinen, mutta siihen ei ole lähdetty takki ja kädet levällään. Seuraavan vuoden budjetista näkee selvästi, että panostetaan siihen, että kasvulle olisi mahdollisuuksia, ja siihen, että työmarkkinoille osallistuisi mahdollisimman suuri osa väestöstämme.

Yrittämisen edellytyksiä parannetaan. Onkin edettävä kohti sitä linjaa, että työikäinen ja -kykyinen väki tarvitsisi yhä vähemmän tulonsiirtoja. Kukin voi näin rakentaa yhteiskuntaa yhdessä niillä edellytyksillä, mitä hänellä on. Toivon menestystä uudelle ministeriölle kehittämis- ja työllisyyspolitiikassa. Se on oleva avain verotuloihimme ja menestykseemme.

On aivan oikein, että pyrimme tuottavuuteen julkisilla aloilla. Nykytahdin jatkuessa tarvitsisimme vuonna 2020 jo 70 prosenttia työväestöstä palvelemaan toisiamme julkisella sektorilla. Ihmettelen kuitenkin likinäköisyyttämme, kun puhumme tuottavuudesta. Tämän työpaikan palvelu on loistavaa. Mutta eikö omaakin toimintaamme pitäisi kehittää, keskittyä olennaisiin ja miettiä, mitä kaikkea turhaa täällä tehdään? Vaikka papereiden siirtelyä riittää ja osa on todella suurenkin työtaakan alla, on myös niitä, jotka kärsivät boreoutista. Tarkastusvaliokunta on oiva alku toimintojen läpivalaisuun. Keskustelua siitä, mikä on tarpeellista, pitää käydä muutoinkin.

Pääluokan Eduskunta määrärahat ovat kasvaneet 22 prosenttia kahdessa vuodessa. Eduskunnan kanslian menot kasvavat 25 prosenttia kahden viime vuoden tilinpäätöksestä, olkoonkin että osa kasvusta johtuu perusparannuksista. Eduskunnan kansainvälisten suhteiden ja EU-asioiden tutkimuskeskuksen menot kasvavat tästä vuodesta 87 prosenttia. Vaikka eduskunnan löysien karsiminen ei tietenkään valtiontaloutta pelasta, täytyy meidänkin esimerkkinä parantaa tuottavuutta. Vaikka se tekee kipeää, meidän tulee pystyä tarkastelemaan myös oman pääluokkamme menoja kriittisesti.

Työterveyslaitoksen Jari Hakasen mukaan boreoutissa on pohjimmiltaan kyse leipääntymisestä. Työn imu hiipuu, kun työntekijän odotukset ja työn mahdollisuudet eivät kohtaa. Jopa 15 prosenttia toimistotyöntekijöistä pitkästyy työpaikallaan mielekkään tekemisen puutteen vuoksi, väittävät boreout-tutkimuksen isät Rothlin ja Werder. Boreoutia potevan suurin pulma on siinä, että helppous ei ole helpotus, päinvastoin. Työn vaativuuden on sovittava tekijälleen. Professori Juha Siltalan mukaan alimitoitetut haasteet vieraannuttavat työstä siinä, missä liian suuret tai epämääräisetkin haasteet. Jos on sidottu paikoilleen eikä voi määrätä tahtiaan, tylsistyy. Se ei tarkoita välttämättä liukuhihnaa vaan myös turhia kokouksia, jotka eivät edistä omaa ydintyötä vaan ovat siitä pois. Boreoutista kärsivä ei useinkaan ole laiska, vaan työ tekee laiskaksi.

Kertomus elävästä elämästä: "Teen tieteellisteknistä tutkimustyötä, joka ei ole tarpeeksi haastavaa eikä mielenkiintoista. Ajan tappamiseen netti on oiva apuväline. Pahimmillaan viikosta saattaa mennä kaksi kolme päivää pelkkään surffailuun ja muinakin päivinä monta tuntia päivässä. Keskustelupalstoille tulee kirjoiteltua paljon. Olisi edes jotain konkreettista tekemistä. Tapan joskus aikaa kävelemällä portaita muutaman kerran päivässä. En viitsi tehdä sitä jatkuvasti. Jos joku näkee, niin sekopäänä pitävät. Meillä on täällä taloushenkilöstöä niin, että päät yhteen kolisee, ja hommia on tosi vähän. Olen laskenut, että puolellakin porukalla hommat tulisi hoidettua ja vielä jäisi aikaa hoitaa työajalla omia asioitaan, mutta kun on valtiolla ja veronmaksajat maksavat palkan, ei esimiesten tarvitse rasittaa aivojaan miettimällä näitä asioita."

Arvoisa puhemies! Lyhyestä virsi kaunis. Miksi puutuin yleiskeskustelussa Eduskunnan pääluokkaan? Olen sitä mieltä, että uskottavuutemme säilyttääksemme meidän on kyettävä näkemään myös tämän työpaikan kehittämishaasteet ja kyettävä parantamaan tuottavuutta myös eduskuntatyössä. Se on eduskuntatyön mielekkyyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jokainen työnantaja ja kasvattaja tietää, että esimerkin voima on merkittävä suuntaan tai toiseen.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi Oy:llä menee hyvin. Olisi mukava tuudittautua hyvänolon tunteeseen. Rahat riittävät — vai riittävätkö? Valtion velat ovat 1,4 kertaa suuremmat kuin tulot. On hyvä, että hallitus toimii etunojassa ennakoiden. Tilannetta ei kannata päästää kriisiytymään. Seuraavien vuosien aikana voidaan vielä tehdä paljon.

On hyvä, että me käsittelimme tänään ensimmäiseksi vakausohjelmaa. Se antaa perspektiiviä tulevaisuuteen. Budjetti on vain yksi askel kohti tulevaisuutta. Helpot vuodet eivät ole edessä. Lyhyellä tähtäimellä inflaatiopeikko kurkistaa yhä rohkeammin oven välistä: täystyöllisyys, lamaa, kasvua. Seuraavien vuosien aikana hitaan varma eläköitymisaalto valloittaa yhä enemmän alaa. Globalisaatio nakertaa teollisuustuotantoa eli sitä tuotantoa, jossa on korkea työn tuottavuus. Eläkkeelle lähtee enemmän väkeä kuin työmarkkinoille tulee. Huolta on, mutta ratkaisuja onneksi on tehty.

Yksinkertainen resepti tulevaisuudelle on: varmista tulot, hallitse menot. Aivan liikaa tässäkin salissa keskitytään menojen ja rahojen jakamiseen sen sijaan, että pitäisi miettiä, mistä niitä tuloja saadaan lisää. Suomen tulee saada nykyistä enemmän tuottavia, tuottavampia tulolähteitä. Innovaatioelinkeinot-politiikassa tulee keskittyä korkean tuottavuuden alan työpaikkojen syntymiseen. Suomi ei tule pärjäämään, jos työpaikat syntyvät vain palvelualoille. Nykyisten työpaikkojen tuottavuutta tulee saada myös nostettua, koska työn hinta on nousussa.

Olen myöskin hieman huolissani siitä, millä tavalla valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan asennoidutaan. Arvostelu on tietyiltä osin paikallansa, koska tuottavuutta ei voida viedä juustohöyläten eteenpäin. Sen tulisi perustua analyysiin. Toisaalta on muistettava, että osa työstä tapahtuu toiminnan uudelleenorganisoinnin kautta mutta osaa me itse olemme aiheuttamassa lainsäädännön ongelmilla, jotka sitten näkyvät erinäköisinä ilmiöinä meidän hallinnollisessa koneistossamme. Selkeä sääntö on tulevaisuudelle, että tuottavuusohjelmia tulee jatkaa. Aikaikkuna on menossa kohta kiinni.

Budjetissa on ihan hyviä asioita nostettu esille. Meillä on osaaminen ja tekijät nostettu avainasemaan. Meillähän ei tule tulevaisuudessa rakennetyöttömyyteen olla enää varaa. Osaamista joudutaan myöskin hakemaan uudella harkitulla työperäisellä maahanmuutolla, joka näkyy myöskin budjetissa.

Koulutuspolitiikassa voidaan joutua tulevaisuudessa myöskin pohtimaan sitä, miten me saamme nykyistä voimakkaammilla toimenpiteillä koulupolun kestoa lyhennettyä, voidaanko jatkossa enää antaa näin monta nyt ilmaista tutkintoa yhdelle henkilölle. Keskeyttämiselle ei ole sijaa. Lisäksi syrjäytymisen hinta on korkea niin ihmiselle itselleen kuin julkiselle sektorillekin. Voisiko meillä tulevaisuudessa tavoitteena on nollatoleranssi syrjäytymiselle? Jos rakenteiden kehittäminen ei etene, jos tuottavuusohjelmat eivät onnistu, jos toimintaa ei uudisteta, voi olla, että olemme todellisten arvovalintojen edessä. Voi olla, että vaikka julkisen sektorin tuottavuus nousisikin, niin arvovalinnat ovat edessämme. Ne voivat olla kipeitä. Voi olla, että tulevat hallitukset joutuvat jopa sellaisiin tilanteisiin miettimään, ovatko meidän äitiys- ja vanhempainvapaamme oikean pituisia, joudutaanko niitä jopa tulevaisuudessa lyhentämään, jotta tekijöitä saadaan, ovatko vuorotteluvapaat sellaisia, joita voidaan tulevaisuudessa ylläpitää. Voi olla, että joudutaan jopa rajoittamaan palveluita. Toivottavasti emme joudu tähän.

Muutama sana kokemuksista talousarvion teosta. Puhutaan tuottavuudesta. Voidaan puhua myöskin talousarvion teon tuottavuudesta, samoin kansanedustajien vaikuttamismahdollisuuksista — esimerkiksi ed. Kallis nosti tänään aiemmin esille. Raha-asia-aloitteet, jotka ovat tässä käsillä, tuntuvat aika turhilta. Ne ovat pelkkää teatteria. Kansalaisten silmissä tämä ei ole missään nimessä lisäämässä luottamusta poliitikkoihin. Valiokunnissa tehdään hyvin vakavasti lausuntoja. Valtiovarojen jaokset ottavat kantaa samoihin asioihin, vaikkakaan ne eivät viittaa kovinkaan useasti itse erikoisvaliokuntien mainintoihin. Virkamiehiä juoksutetaan kivitalon sisällä oikein urakalla erikoisvaliokunnissa ja valtiovarojen jaoksissa. Vähemmälläkin voisi päästä. Erikoisvaliokunnissa tulisi olla sekä toiminnasta että taloudesta vastuu. Tänä päivänä se ei ole näin. Nykyinen valtiovarain jaostotoiminta vain hämärtää tilannetta.

Budjettiprosessi voisi edetä esimerkiksi seuraavasti: Keväällä olisi budjetin lähetekeskustelu täällä isossa salissa. Raha-asia-aloitteet tehtäisiin myöskin tässä vaiheessa, kun vielä jollain tavalla voidaan vaikuttaa. Valiokunnissa nostettaisiin esille seuraavien vuosien tärkeitä asioita. Mukaan otettaisiin myöskin nämä raha-asia-aloitteet, jotka jäävät täysin pois itse näistä erikoisvaliokuntatyöskentelyistä. Hallitus kävisi edellisiin nojaten ja hallitusohjelmaan nojaten budjettiseminaarin jne., eli tässä olisi hyvin mahdollista lähteä rakentamaan ihan uudenlaista demokraattista budjettiprosessia. (Ed. Gustafsson: Paljonko edustajia pitäisi vähentää? Sekin toisi tehokkuutta ja säästöjä!)

Ei riitä pelkkä talousarvion laadinta. Yhteiskunnan kehittämisessä tarvitaan Suomi 2030 -visio ja suunnitelma toimenpiteineen sinne pääsemiseksi. Yksittäiset visiot tänä päivänä eri toimialoilta jäävät vain sirpaleiksi kartalle. Emme voi elää tässä heti kaikki nyt -elämää. Tulevaisuus vaatii epäitsekkyyttä ja uhrauksia.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Valtion budjetti on vuodelle 2008 voitu tehdä hyvistä lähtökohdista. Työllisyys kasvaa eikä taloudessa näy mitään järisyttäviä taantumuksen merkkejä. Asiantuntijoiden mukaan ei Suomen Pankista, valtiovarainministeriöstä eikä yrityksistä tule viestejä nopeasta talouden taantumasta. Hallitus sen sijaan näkee koko tulevaisuuden varsin synkkänä ja merkkejä talouskriisistä. Onko tämä tarkoitushakuista, on hyvä kysymys.

Sosialidemokraatit ovat halunneet satsata työllisyyteen ja tulojen oikeudenmukaiseen jakautumiseen. Nämä painotukset korostuivat aiempina kausina ja nyt myös tehdyssä varjobudjetissa. Työllisyyden parantamiseksi ei suuria avauksia ole nykyisellä hallituksella ollut. Entiset, jo hyviksi havaitut keinot, kuten kolmannen sektorin työllistämisen tärkeys erityisesti välityömarkkinoilla sekä työllisyysperusteiset investointituet, meinasivat tältä hallitukselta lähes kokonaan poistua keinovalikoimista. Ilahduttavaa näiden palautumisen lisäksi oli myös huomata hieman inhimillisyyttä nykyhallituksen toiminnassa, kun tehtiin päätös säilyttää nollamaksuluokka päivähoidossa ja palauttaa osittain Veikkauksen rahoja liikunnalle, nuorisolle, kulttuurille ja tutkimukselle. Näin turvattiin edes osa siitä kolmannen sektorin elinvoimasta, josta valtiovarainministerikin on usean kerran maininnut mutta esittänyt silti rahojen vähentämistä tältä sektorilta.

Ihmisten eriarvoistuminen näkyy vahvasti. Eriarvoistumiseen vaikuttavat maksujen suureneminen palveluissa sekä välttämättömissä hyödykkeissä, kuten sähkössä ja polttoaineissa, myös tämän päivän tiedoilla ruuassa. Vaikka samalla tehdään tulonsiirtoja, eivät ne riitä kattamaan lisääntyviä maksuja ja inflaatiosta aiheutuvia hintojen korotuksia näissä pienemmissä tuloluokissa. Myös osinko- ja perintöverotuksen aleneminen hyödyttää vain suurituloisia. Samalla tämä tuo lisäpainetta täyttää aukkoa myös tulopuolella.

Valtion osinkotulojen osalta pitänee ollakin todella huolissaan, sillä jos hallitusohjelmaan kirjatut tuotot osakkeiden myynnistä toteutetaan, vähentää se luonnollisesti myös osakkeista saatavia tuloja, joista hallitus nyt siis halusi koko päätösvallan vain itsensä käsiteltäväksi valtionyhtiölakia käsiteltäessä.

Alueellinen eriarvoisuus kasvaa, kun kuntien tulot keskittyvät muutamiin kaupunkikeskuksiin antaen samalla liian positiivisen kuvan koko kuntakentän tulevaisuudesta. Ensi vuodeksi kunnallisveroa nosti 119 kuntaa. Samalla kuntien velkataakka kasvaa noin miljardin euron vuosivauhdilla, ja samalla rakennemuutokset joukkoirtisanomisineen ovat karua todellisuutta yllättävän samoilla alueilla kuin nämä velkaiset kunnat, joista verotulot vähenevät. Tämä aiheuttaa käsittämättömiä ongelmia. Samalla kun euromääräiset valtionavut kyllä kasvavat, kasvavat myös osittain kuntien omavastuuosuudet, niin että muun muassa Kotkassa se tarkoittaa sivistystoimella -200 000 euroa. Myöskään suunnitteilla olevassa valtionapujärjestelmän uudistuksessa ei tiettävästi olla ohjaamassa suurempiin kuntakokonaisuuksiin vaan yhä edelleen halutaan säilyttää runsaat nettomaksajat, niin että yhä edelleen palveluiden järjestäminen näissä kunnissa käy yhä tukalammaksi. Siitä syystä olemme tehneet sosialidemokraattien eduskuntaryhmän osalta oman varjobudjettimme ja esitykset myös tämän budjetin parantamiseksi.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Valtion talouspolitiikalla on keskeinen merkitys koko maan hyvinvoinnille. Veropolitiikan keinoin pyritään tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä yleisesti. Nyt käsittelyssä oleva budjetti on vielä hyvien suhdanteiden budjetti. Kuitenkin Suomi on osa laajempaa globaalia maailmaa, ja sen vuoksi finanssipolitiikassa on seurattava tarkkaan maailmantalouden kehitystä ja katsottava vahvasti myös tulevaisuuteen. Kokoomus on talousasioissa aina kantanut vastuuta tulevaisuudesta, ja muun muassa velanmaksu on osoitus tästä.

Kansainvälisesti katsoen Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin muualla. Tämä on suuri haaste Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. Työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Toisaalta tässäkin kehitys on hyvin epätasaista. Toisaalla on pyrkimys saada ikääntyneet ihmiset pysymään pidempään työelämässä, kun taas toisaalla huomattavat irtisanomiset ravistelevat yhteiskuntarakennetta. Hallituksen aluepolitiikan suunnalla on tärkeä merkitys tulevaisuudessa, jotta alueellista epätasa-arvoa voidaan lieventää. Parasta aluekehitystä on yrittäjyyteen panostaminen. Alueellistamispäätöksillä voidaan kuitenkin tasoittaa tilannetta maakunnissa, joissa valtion tuottavuusohjelma syö työpaikat.

Budjetissa näkyy selkeästi, että annettujen vaalilupauksien lunastaminen on aloitettu. Tulonsiirrot on kohdistettu niitä tarvitseville. Puolen miljoonan eläkeläisen verotus kevenee, ja kansaneläkkeitä korotetaan. Opiskelijoiden opintorahaan tulee korotus, ja vapaan tulon raja nousee. Lisäksi yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan. Jotta kaikki tulonsiirrot ja palvelut voidaan kansalaisille taata, on niiden rahoituksen myös oltava tiedossa. Parasta taloudenhoitoa on työllisyyden hoito. Suurin osa työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille. On siis täysin selvää, mihin tukea on suunnattava.

Yksinyrittäjien olosuhteita pyritään helpottamaan tukikokeilulla, jotta ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuisi. Lisäksi starttirahakokeilu vakinaistetaan, mikä on hyvä ottaen huomioon alhaisen yrittäjyysasteen Suomessa. Yrittäjyyden saaminen houkuttelevammaksi on erinomainen työllisyyden hoitokeino, ja tässä yhteydessä kuntienkin tulee katsoa peiliin, etteivät ne tuota palveluita aloilla, joita voidaan hoitaa normaalin yrittäjyyden turvin.

Budjetti sisältää myös veronkorotuksia. Keskustelua ovat aiheuttaneet ennen kaikkea energiaverojen korotukset. Korotukset on loogisinta tehdä juuri taloudellisesti hyvinä aikoina ja koko energiasektoria tulisi ajatella kokonaisuutena eikä ratkaisuissa tulisi sulkea mitään vaihtoehtoa pois. Alueellisiin ratkaisuihin tulisi voida löytää keinoja. Esimerkiksi Kemijoen latvaosien tulva-altaiden pitäisi olla yksi vaihtoehto niin energiapoliittisesti kuin jo alajuoksun turvallisuudenkin takaamiseksi. Lisäksi on huomioitava Itä-Lapin tilanne.

Tulevaisuudessa on maan eri osien erilaiset olosuhteet pystyttävä huomioimaan ratkaisuja tehtäessä. Tämän vuoksi hallitusohjelmaan kirjattu harvaanasuttujen alueiden toimintatukien käyttöönottomahdollisuuksien selvittämistyö on saatava käynnistettyä. Esimerkkeinä tukien kohdistamisesta on mainittu tietoliikennekustannukset ja sähköveroon liittyvät toimintatuet.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa on ryhdytty hyvin toteuttamaan laadittua hallitusohjelmaa. Esitetyt 46 miljoonan lisäykset ovat myös hyvin perusteltuja. Budjettilinjaukset hyödyttävät koko maan kansalaisia, myös lappilaisia. Edellä mainitun harvaanasuttujen alueiden tukimuotoihin liittyvän selvitystyön lisäksi on tulevaisuudessa panostettava aluepolitiikkaan hallitusohjelman mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että on lähdettävä alueiden omista vahvuuksista liikkeelle, ja haasteita riittää.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvin vähän viime aikoina keskusteltu tämän vaalikauden alussa niistä riskeistä, jotka uhkaavat julkista taloutta. Suomen vakausohjelman tarkistusta koskevassa julkaisussa esitetään huolestuttavaa tietoa julkisen talouden kestävyydestä. Julkinen talous painuu alijäämäiseksi ja pysyy sellaisena pitkän aikaa. Ennakoitavissa on, että 2008 talouskasvu taittuu 3,5 prosenttiin ja 2,5 prosenttiin vuonna 2009. Toimiva sääntö on, että 3 prosentin talouskasvulla jotenkin pärjätään, mutta sitä alemmalla kasvulla ollaan laskusuhdanteessa, jolloin tulot eivät enää riitä menojen kattamiseen. Mitkä ovat sitten riskit, jotka joudumme ehkä jo vuonna 2009 kohtaamaan? Vaarana on, että jo 2009 pitkään jatkunut hyvä työllisyyskehitys pysähtyy ja työttömyys alkaa lisääntyä. Työttömyyden hoidosta johtuvat menot kasvavat. Tämän takia työllisyysasteen nostaminen on taloutemme kestävyyden kannalta olennainen tehtävä. Työvoimatoimistot on trimmattava kuntoon, että niillä on uusi keinovalikoima työttömyyden torjumiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Panostaminen yrittäjyyteen on ensisijaista työllisyyspolitiikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy vain yrityksissä. Siksi tarvitaan investointeja yrittäjyyteen, joilla panostetaan tuhansien uusien yritysten käynnistyminen, sekä kasvuyrittäjyyteen. Suomen yrityskannasta puolet on yksinyrittäjiä. Työllisyysasteen nostamiseksi odotan, että ensi vuonna hallitus antaa lakiesityksen yksinyrittäjän palkkatuen yleistämiseksi koko maassa. Näin luodaan valtavasti uusia työpaikkoja. Kun työttömyys uhkaa, reagoivat kansalaiset siihen vähentämällä tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Kysynnän lasku johtaa yritysten tulojen vähenemiseen. Kun kysyntä laskee ja työllisyyskehitys pysähtyy, vähenevät valtion ja kuntien verotulot. Siksi sekä valtion että kuntien pitää ottaa lisää velkaa.

Velkakysynnän lisääntyessä myös korot nousevat, jolloin julkisen talouden velanhoitomenot kasvavat. Yhden prosenttiyksikön korotus korkoihin lisää valtion menoja 540 miljoonalla eurolla vuodessa. Kotitalouksien sadan prosentin velkaantuminen näkyy myös uudessa valossa laskukautena. Asunto- ja kulutusluottojen korot nousevat, ja samalla kiinteistöjen arvo laskee nykyistä reaalisemmalle tasolle. Pankit saattavat vaatia lisävakuuksia, ja mikä ongelmallisinta, samalla kun eläkeväestön eläkkeiden ja hoivapalveluiden aiheuttamien menojen painoarvo kasvaa, voivat eläkerahastojen tuotot ja arvot laskea merkittävästi. Tänä vuonna sovituista ylisuurista palkankorotuksista ei ole apua vuonna 2009. Yritysten työvoimakustannukset kasvavat, ja hintakilpailukyky heikkenee voimakkaasti ensi vuonna palkankorotusten takia. Samalla myös inflaatio laukkaa kovaa vauhtia.

Arvoisa herra puhemies! Kansantaloutemme on täynnä riskejä, ja siksi hallituksen tulisi nyt keskittyä erityisesti valtion ja kuntien tuottavuuden kehittämiseen siten, että niiden talous paremmin kestäisi laskukauden. Myös elvyttävät toimet ovat tarpeen. Viimeistään vuonna 2009 hallituksen pitäisikin harkita suurempia veronalennuksia kuin tähän mennessä on sovittu.

Pääministeri Vanhanen on peräänkuuluttanut uudenlaista tupomallia. Olen samoilla linjoilla. Kansantaloudella ei ole varaa tämän vuoden kaltaisiin liittokohtaisiin ratkaisuihin. Keskitetyn tupon kautta on saatavissa kansantalouden kannalta parempia ratkaisuja. Tämän takia olisikin järkevää päättää keskitetyn tupon kautta taloudelliset puitteet paikalliselle sopimiselle. Näin estettäisiin ylisuuret palkankorotukset edistäen samalla paikallista sopimista.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä, kun on kuunnellut näitä puheenvuoroja täällä salissa, tuntuu niin kuin me olisimme kaikki lukeneet hieman eri kirjaa. Oikeisto kehua retostelee, puhuu yhtä, ja vasemmisto on löytänyt moitetta jos toisenkin kerran. Toivon kuitenkin, että kun kokoomuslaiset lähtevät paikallistasolle, lähtevät kuntiin, jaksaisivat he myös kehua tätä hyvää valtion budjettia ja valtion suhtautumista kuntiin. Sillä kurjistuvissa kunnissa puheet eivät paljon lämmitä.

Arvoisa puhemies! Omasta mielestäni Vanhasen porvarihallituksen puheet ovat suuria, mutta kuvaavaa on kuitenkin se, että yhdellä kädellä annetaan ja toisella otetaan pois. Kansaneläkkeen määrää nostetaan, samalla kansaneläkettä alennetaan laitoshoidon ajalta ja eläkkeensaajien asumistuen tarkistusrajaa nostetaan, niin että tuhannet eläkkeensaajat menettävät asumistukensa. Asiakasmaksuja nostetaan ensi elokuussa. Nosto kohdentuu pienituloisimpiin. Onneksi oppositio sai aikaan sen, että päivähoidon nollamaksuluokasta luovuttiin.

Oikeistolaisuus näkyy muutenkin hallituksen päätöksissä. Pieniä eriarvoistavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Suuriakin on luvassa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa koko järjestelmä tehdään kannustavaksi ja pannaan uusiksi — lainausmerkeissä. Oppositio syrjäytettiin kokonaan tästä valmistelutyöstä. Pelättävissä on heikennyksiä muun muassa työttömyysturvaan. Tuloerot ovat revenneet, ja kansalaisten eriarvoisuus kasvaa. Optiot, yrittäjien ja maanviljelijöiden perintöverovapaus, matala pääomavero ja esimerkiksi yrityksensä omistavien työntekijöiden sotumaksuvapautukset ovat tästä hyvä esimerkki.

Maa oli sosialidemokraattien pitkän hallituskauden jälkeen hyvässä kunnossa. Valtiolla on rahaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hallitus maksaa sillä kuitenkin nopeutetussa tahdissa valtionvelkaa, mutta ei anna rahaa tähdellisiin asioihin, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten tukipalvelujen parantamiseen tai talousvaikeuksissa kärvisteleville kunnille palvelujen järjestämiseksi. Samaan aikaan kuntien menot ja talousahdinko kasvavat, ja tiedämme kaikki, kuinka monta kuntaa on ilmoittanut korottavansa veroprosenttiaan. Oppositiopuolueet ovatkin aiheellisesti esittäneet hallitukselle 600 miljoonan euron lisäystä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin.

Arvoisa puhemies! Veropolitiikkaan on saatava suunnanmuutos. Varallisuusveron poisto, matala pääomaverotus ja perintöveroon tehdyt pääoman omistajien verovapaudet eriarvoistavat kansalaisia huolestuttavaa vauhtia. Tuntuu pahalta, että tuloerot jatkavat kasvuaan. Ennen lamaa 1980—1990-luvun vaihteessa Suomessa oli maailman pienimmät tuloerot ja suhteellisesti vähiten köyhiä. Kehitys on saatava kääntymään. Meillä ei ole varaa hukata pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisuuden perinteitä.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa budjetissa näkyy porvarihallituksen kädenjälki. Verojen ja maksujen korotukset sekä harjoitettu työmarkkinapolitiikka ovat johtamassa taloudellisen kasvun hiipumiseen. Viime vaalikauden onnistuneen talouspolitiikan avulla luotiin vahva taloudellinen perintö, jota porvarihallitus on nyt hukkaamassa. Omilla toimillaan hallitus on nostanut veroja, kiihdyttänyt inflaatiota, vaikeuttanut ratkaisevasti kuntien asemaa — viittaan tässä muun muassa julkisen palkkaratkaisun kompensoimiseen kunnille tietyiltä osin — ja sen myötä on ajamassa peruspalveluita, niiden järjestämistä alas. Se on kaventanut elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tässä on syytä mainita työllisyysperusteiset investointituet. Toisaalta esimerkkejä löytyy myös siitä, että maatalouden tuotantopanokset ovat jyrkästi nousseet, toki siihen on muitakin syitä.

Kuten totesin, hallitus ei lunasta lupauksiaan palkankorotusten kompensoimisesta, palveluihin valtionosuuksien kautta ei satsata riittävästi. Politiikallaan hallitus tukee kunnissa tapahtuvaa yksityistämistä ja palvelutuotannon ulkoistamista. Tämä on varmasti sen tarkoituskin, mutta sosialidemokraattina tällaista politiikkaa on vaikea hyväksyä. Yksityistä sektoria toki tarvitaan muun muassa terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisessä niiden täydentäjänä. Sitä haluan myös tähdentää.

Hallituksen maksu- ja veropolitiikka kiihdyttää hintojen nousua, toisin sanoen kiihdyttää inflaatiota. Tämä iskee erityisesti eläkkeiden ostovoimaan. Asiakasmaksujen korotukset kohdentuvat eniten paljon sairastaviin, työttömiin ja vähätuloisiin ihmisiin. Kaiken lisäksi nämä palvelumaksut sidotaan indeksiin ja niistä saadut tulot ollaan imuroimassa kunnilta valtiolle.

Niin sanotulla tuottavuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta muun muassa vähentämällä valtion henkilöstöä. Alun perin tavoitteena oli vähentää valtion henkilöstömäärää vuoteen 2005 verrattuna 9 600 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä. Kevään 08 kehyspäätösten yhteydessä hallitus kiristi näitä tavoitteitaan. Uusien toimenpiteiden avulla uskottiin päästävän 4 800 henkilötyövuoden lisäleikkaukseen.

Valtiovarainvaliokunta mietinnössään on syystä puuttunut tähän kaavamaiseen henkilövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen. Mietinnössä todetaan, että lisävähennysten täytäntöönpano tulee aloittaa vasta vuoden 2011 jälkeen. Esimerkiksi poliisitoimessa ja Rajavartiolaitoksessa määrärahojen niukkuuden vuoksi henkilöstöä on jouduttu vähentämään, ilman että taustalla olisi tuottavuustoimenpiteitä. Valtion toiminnan tuloksellisuuden parantaminen on toki kannatettavaa ja toivottavaa, mutta samalla julkisten palvelujen saatavuus ja laatu on turvattava.

Arvoisa puhemies! Kuntataloudesta muutama sana. Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa kuntatalous on yhä heikompi, samalla kun valtiontalous on vahvasti ylijäämäinen. Mielestäni tarpeeksi täälläkään Eduskuntatalossa ei tähdennetä sitä, että tosiaan kuntatalous on voimakkaasti eriytynyt eli on monia kuntia, joissa muun muassa tuloverokehitys on joko nollan tasolla tai korkeintaan 1—2 prosenttia. Totta kai sillä on erittäin suuri merkitys siihen, miten kunnat voivat vastata näitten palvelujen järjestämiseen.

Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan ikäväkseni todeta, että niin sosiaali- kuin terveyspuolen ja sivistystoimen valtionosuudet ovat vähenemässä. Erityisesti tässä viittaan myös tähän sivistyspuolen valtionosuuslaskentakaavaan, joka sitten vaikuttaa erityisesti niillä alueilla, joilla nuorten määrä on suhteellisesti pienempi kuin muilla alueilla, erittäin voimakkaasti valtionosuuksia vähentävästi.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt, kun rahapoliittiset päätökset tehdään Frankfurtissa, hallituksella on keinona vaikuttaa talouskehitykseen, lähinnä työmarkkinapolitiikkaan ja finanssipolitiikkaan. Työmarkkinapolitiikan osalta hallituksen näytöt ovat kevyenlaiset. Jonkinlaisesta epäonnistumisesta mielestäni kertoo sekin, että nyt pääministerikin on jo valmis kaivamaan tupovaihtoehdon esiin. Sinänsä pidän tätä erittäin hyvänä, koska on syytä pitää työkalupakissa kaikki vaihtoehdot mukana.

Valtiovarainministeri on puolestaan valmis sitomaan veronkevennykset palkkamalttiin. Valitettavasti vain on niin, että ensi talven auki olevien ratkaisujen osalta ehdotus tullee myöhässä. Nuotit ensi talven ratkaisulle on kirjoitettu jo menneen syksyn aikana. Olisiko kannattanut miettiä tätä vaihtoehtoa jo viime keväänä ennen liittokierrokselle ajautumista?

Finanssipolitiikan osalta ensi vuoden budjetti ei sisällä dynamiikkaa lainkaan. Erityisesti olisi tarvittu sellaisia veroratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa työllisyyteen ja työllisyysasteeseen. Meillä on edessä tilanne, jossa työikäinen väestö vähenee. Tätä meidän tulee voida kompensoida työllisyysasteen nostolla. On syytä muistaa, että 1990-luvun taitteessa maamme työllisyysaste oli hyvää pohjoismaista tasoa, noin 74 prosenttia, ja siihen minun mielestäni meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet jatkossakin. Eläkepolitiikan osalta on ratkaisuja tehty jo aiemmin, mutta tarvitaan toimenpiteitä myös työuran pidentämisessä alkupäästä sekä verotuksellisia keinoja. Budjetista puuttuvat myös riittävät tulevaisuuspanostukset. Pienen maan vahvuus on korkea sivistystaso ja osaaminen. Me olemme kuitenkin koko ajan etääntymässä esimerkiksi tavoitteestamme käyttää 4 prosenttia bruttokansantuotteestamme tutkimukseen ja kehitykseen. Myös kilpailukykymme kannalta tärkeät väylähankkeet ovat budjetissa jääneet liian vähälle.

Kuten kaikki tiedämme Yhdysvaltoja on ravistellut viime aikoina subprime-kriisi. Onko tällä kriisillä vaikutuksia Suomen talouteen? Vaikutukset riippuvat tietenkin häiriön kestosta, laajuudesta ja syvyydestä. Minusta on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että subprime-kriisistä on saatu hyvä syy synkistellä maamme lähiajan talouskehitystä. Hidastuva Yhdysvaltojen kasvu epäilemättä heijastuu myös muualle, ja rahoitusmarkkinoiden rooli taloudessa on merkittävä, mutta vastapainoksi voi sanoa, että maailmantalouden tila on vahva ja kasvurakenne edelleen suotuisa. Yritysten taseet ovat kunnossa ja tilauskannat sekä luottamusilmapiiri edelleen vahvoja. On kylläkin selvää, että talouskasvumme tulee hidastumaan. Tässä ei ole mitään uutta. Se oli tiedossa jo ennen subprime-kriisiä. Korkeasuhdanteen huippu kun ei kestä ikuisesti. Siihen, millaisiin kasvulukuihin lähivuosina päädytään, vaikuttaa oleellisesti luottamusilmapiiri. Jatkuuko se vahvana jatkossakin, on ihan oleellinen kysymys lähiajan talouskehityksemme kannalta.

Olen viime aikoina myös huolestuneena seurannut varsin vaikutusvaltaistenkin talouspoliittisten vaikuttajien puheenvuoroja, joissa lähitulevaisuuden talouskehitys on maalailtu varsin synkin värein. Näitä puheenvuoroja on kuultu tässäkin salissa. Vaikka hienoiseen pessimismiin olisikin perusteita, on myös niin, että synkät arviot voivat muodostua itseään toteuttaviksi ennusteiksi. Jos kansalaiset kokevat tulevat ajat epävarmoiksi, he voivat pistää kukkaron nyörit tiukasti kiinni ja yhtenä talouden moottorina toimiva kulutuskysyntä romahtaa, joten jonkinlaista malttia talouspoliittisiin puheisiin.

Tämä lähiajan pessimismi näkyy myös tänään keskustelussa olleessa vakausohjelmassakin, ja erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että hallitus näkee julkisen talouden supistuvan voimakkaasti hallituskauden aikana. Tämä johtuu siitä, että Suomen kokonaisveroasteen arvioidaan laskevan vaalikaudella 43,1 prosentista 40,8:aan eli peräti 2,3 prosenttiyksiköllä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni se oletus, että yksityinen kulutus voimakkaasti supistuisi tämän vaalikauden loppuun mennessä, ei ole realistinen, ja tämän vuoksi ei ole myöskään mitään perusteita sille, että budjettia koskevat linjaukset perustuvat vakausohjelmassa esitettyyn, varsin pessimistiseen talouskehityksen näkymään.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä subprime-kriisi on asia, joka pitää ottaa huomioon joka hetki. Sillä saattaa olla vahvat heijastusvaikutukset. Oleellinen se on tällä hetkellä siinä, että epäluottamus pankkimaailmassa on kova. Päiväluottojen osalta korkotaso on äärettömän korkea, mikä vaikuttaa siihen, miten yritykset saavat rahaa. Epäluottamus pankkien kesken on tällä hetkellä vallitseva, ei tiedetä kenellä tämä Musta Pekka tällä hetkellä on.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai subprime-kriisillä voi olla vaikutuksia, (Ed. Nepponen: Ei, vaan on!) mutta niitä ei pidä liioitella. Kuten sanoin, rahoitusmarkkinoiden rooli taloudessa on erittäin voimakas ja kaikki häiriötekijät siellä voivat vaikuttaa negatiivisesti, mutta sitten on todellakin vastapainona se, että talouden kuva tänä päivänä on erittäin hyvä. Kasvu maailmantaloudessa on voimakas, ja näyttää siltä, että se tulee jatkumaankin edelleen. Ja kuten totesin, yritysten taseet tänä päivänä ovat erittäin vahvassa kunnossa. Meillä on toistaiseksi vielä myöskin luottamusilmapiiri erittäin hyvä, mutta jos sitä järkytetään näillä hyvin pessimistisillä puheilla, niin todellakin tämä heikko talouskehitys voi nopeutua. Sillä voi olla vaikutuksia, mutta sitä ei pidä missään nimessä liioitella.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen tuota EU:n keskuspankkia. Se ei vahdi näitä eurooppalaisia pankkeja. Jokainen pankki voi mennä minnepäin maailmaa hyvänsä tekemään minkälaisia sijoituksia tahansa, ja ne vaikuttavat sitten täällä Euroopassa ja Eurooppa joutuu kantamaan siitä vastuun. Kysyisin, täällä nyt ei ole ministereitä paikalla, mutta onko suomalaisia eläkeyhtiöitä siellä ollut sijoittamassa. Siitäkin pitäisi saada selvyys, mikä se tilanne on.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Subprime-lainat ovat yksi osa sitä epävarmuutta. Jo 2005 alkuvuodesta New Yorkista, pankeista, kerrottiin, että Yhdysvallat tulee menemään alas, ja siellä nokkelat bisnesihmiset keksivät sitten tällaiset lainat, joita voidaan vähän köyhemmille ja jopa työttömille myydä, että hekin voivat joskus omistaa vähän aikaa omakotitalon. Mutta tämä on nyt näitten ihmisten osalta ohi. Ensi keväänä tullaan näkemään se, mikä on tämän subprime-lainan piikki. Mutta ongelmahan on se, että Yhdysvallat on myynyt velkakirjoja, joita erityisesti kiinalaiset ovat ostaneet. Joka aamu kiinalaiset ovat ostaneet näitä dollaripohjaisia lainoja, ja nyt tällä hetkellä Kiinalla on maailman suurin valuuttavaranto. Tämä on se epätasapaino, jota tässä pelätään.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole kysymys Kiinasta, kyllä on kaiken kaikkiaan kaikista valtiontalouksista ja pankkien talouksista. Nyt ei tiedä, kenellä se Musta Pekka on. Sitä ei saa liioitella, mutta se tuo epävarmuutta. Oleellisin tilanne tällä hetkellä on, että lainojen koron osalta vakuudettomien lainojen korko on huipussaan ja se tulee vaikuttamaan sitten yritysten lainansaantiin.