Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Köyhyystutkimusten mukaan kaikkein
heikoimmassa asemassa olevat lapsiperheet ovat yksinhuoltajaperheet,
monilapsiset perheet ja perheet, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia.
Juuri näitä köyhimpiä ryhmiä autetaan
tällä hallituskaudella näillä lapsilisäkorotuksilla
ja työtä pitää määrätietoisesti
jatkaa. Demareillakin olisi ollut aikaa muuten korjata tämä yksinhuoltajakorotuksen
etuoikeutus
toimeentulotuessa jo tosi pitkään, jos olisivat
olleet valmiita siihen. Tätä työtä pitää nyt kuitenkin
tälläkin kaudella jatkaa.
Lapsiperheitä voidaan auttaa myös palvelujen avulla.
Kuntapalveluja voidaan osuvammin suunnata lapsiperheille. Esimerkiksi
kotikaupungissani Jyväskylässä perustetaan
kodinhoitajan virkoja ensi vuoden budjetissa, jotta kotipalvelut palaavat
jälleen, tulevat mahdollisiksi myös lapsiperheille.
Tilapäinen kotiapu voi olla ratkaisevan tärkeä apu
esimerkiksi yksinhuoltajaperheille. Siellä on uupumusta
ja monta kertaa sairautta ja muuta, jonka takia tuota tilapäistä kotiapua
tarvitaan. Se on erinomaisen ennalta ehkäisevä lastensuojelun
muoto. Eli pelkät lapsilisäkorotukset eivät
auta lapsiperheitä.
Anneli Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat
tämän päivän aikana tulleet
selväksi sosialidemokraattisen puolueen sekä hallituspuolueiden
erilaiset näkemykset siitä, kenelle lapsilisää pitäisi
maksaa ja keiden lapsiperheiden asemaa tulisi parantaa. Hallitus
haluaa parantaa kolmansien lasten lapsilisää eli
parantaa ainoastaan monilapsisten perheiden taloudellista tilannetta.
Näitä on noin 20 prosenttia kaikista lapsiperheistä.
Tämäkin on hyvä asia. Sitä ei
kiistä kukaan. Mutta me sosialidemokraatit haluamme parantaa
kaikkien lain piirissä olevien lapsiperheiden asemaa, mikä olisi
näkemyksemme mukaan hallituksen esitystä parempi
ja oikeudenmukaisempi ratkaisu. Tämä ei poista
monilapsisten perheiden tukea, koska lapsilisä tulee kaikille
perheille.
Me tiedämme, että lapsiperheiden köyhyys
on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin minkään muun
väestöryhmän. Lapsiperheet tarvitsevat erilaisia
tukimalleja niin opiskeluvaiheessa, vanhempainvapaalla, sairastuessa
kuin työelämässäkin. Lapsiperheköyhyydessä ei
ole kyse ainoastaan tulonsiirroista, vaan huomattavasti laajemmasta
kysymyksestä. Kyse on siitä, miten yhteiskunta
vastaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien lapsiperheiden
tilanteisiin. Kyse on myös työmarkkinoiden suhtautumisesta
lapsiperheisiin. Kyse on elinkustannusten noususta, verotuksesta,
tulonsiirroista eri elämäntilanteissa, asiakasmaksuista
ja erilaisista palveluista. Näillä kaikilla asioilla
tuetaan tai heikennetään lapsiperheiden elämäntilannetta.
Lapsilisä on yksi näistä parannuskeinoista. Lapsilisän
tärkeä tehtävä on tasoittaa
lapsettomien ja lapsiperheiden taloudellisia eroja. Lapsilisällä kompensoidaan
lapsista aiheutuvia kuluja, minkä takia se on universaali
tukimuoto kaikille lapsiperheille. Siten tuen lämpimästi
ed. Tarja Filatovin tekemää lakialoitetta lapsilisän
kohdentamisesta ensimmäiselle lapselle.
Arvoisa puhemies! Lapsilisä ei edelleenkään kohdennu
kaikille lapsiperheille. Tästä syystä olen
tehnyt lakialoitteen lapsilisän maksamisesta myös
17-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Mielestäni
tämä on tärkein rakenteellinen muutos,
joka on saatava korjattua lapsilisäjärjestelmässä.
Nykyiselle käytännölle ei ole mitään
perusteita. Meillä vanhemmilla on huolto- ja elatusvastuu
siihen saakka, kunnes nuori täyttää 18 vuotta.
Tämä universaali tukimuoto tulee ulottaa siten
myös 17-vuotiaisiin. Lapsen aiheuttamat kulut ovat kaikkein
suurimmillaan juuri 17-vuotiaana.
Vaikka meillä on maksuton koulutusjärjestelmä,
niin toisella asteella lapsen ollessa 16—18-vuotias koulukirjat,
muut oppimateriaalit, työvälineet ovat maksullisia,
eivätkä nämä kulut ole suinkaan
pieniä. Perheemme pojista toinen on tällä hetkellä lukiossa.
Hänen opiskeluunsa menevät kulut vaihtelevat 80
eurosta 160 euroon kuukaudessa. Tämän lisäksi
hän harrastaa säännöllisesti
musiikkia sekä liikuntaa, joista kustannukset ovat noin
100 euroa kuukaudessa. Vaatekuluja en ole edes laskenut. Meidän
perheen talous ei tästä romahda, mutta pienituloiselle,
työttömälle, vanhempainvapaalla, sairauslomalla
tai eläkkeellä olevalle vanhemmalle tämä tekee
todella suuria haasteita ja vaikeuksia.
On tilanteita, jolloin vanhemmat eivät pysty maksamaan
kaikkia nuorista aiheutuvia kuluja. Toimeentulotuki korvaa joissakin
kunnissa nuoren opiskelu- ja harrastuskustannuksia, mutta ei vaatetuskuluja.
Nämä ovat kuitenkin harkinnanvaraisia päätöksiä,
joten tilanteet vaihtelevat kuntakohtaisesti. Suurena ongelmana
asiassa on myös se, että kärsijänä ovat
viime kädessä nuoret, vaikka vastuu olisikin meillä vanhemmilla. Suurena
riskinä tässä on myös syrjäytymisen
kehitys, kun ei pysty harrastamaan ja koulumateriaalihankinnat tuottavat
jatkuvasti ongelmia. On helpompi vetäytyä pois
muusta koulu- ja harrasteporukasta.
Arvoisa puhemies! Olemme täällä keskustelleet
viimeisen vuoden aikana todella paljon lasten ja nuorten pahoinvoinnista.
Keskustelu on ollut monipolvista ja hyvää. Nyt
tarvitaan myös konkreettisia toimenpiteitä. Mielestäni
lapsilisän maksaminen kaikille alle 18-vuotiaille lapsille
ja nuorille luo tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta heidän
välilleen. Toivon, että valiokunta ja eduskunta
huomioivat tämän lakialoitteen käsitellessään
lapsilisää tämän syksyn aikana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tuohon voisi vastauspuheenvuorona ed. Lauri Oinoselle
sanoa, että olisinpa tuon arvannutkin.
Mutta, arvoisa puhemies, erikoisesti minä olen kiinnostunut
näistä demariryhmän käyttämistä puheenvuoroista
siinä valossa, että niin kuin minä olen
aikaisemminkin täällä salissa kertonut,
minä osuin tuolla erään ammatillisen
keskusjärjestön pääkonttorissa
tilaisuuteen, jonne oli tullut esitelmöitsijä väärään
paikkaan. Hän oli keskusjärjestön sosiaalitoimen
johtaja, ja hän aloitti, että hyvät demaritoverit,
ja sitten aiheena oli lapsilisien korotus, ja hän sanoi,
että tyypilliseen demariperheeseen kuuluu isä, äiti
ja yksi lapsi. Minä ymmärrän näitä aloitteita
erittäin hyvin, te olette omalla asiallanne. Ei muuta.
Keskustelu päättyi.