3) Laki maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n
2 momentin 1 kohdan kumoamisesta
Mikko Savola /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun viime keväänä keräsin
nimiä tähän lakialoitteeseen, ei ollut
niin pinnalla tämä normien purku, byrokratian
keventäminen ja asioiden yksinkertaistaminen. Sen jälkeen
se ryöpsähti enemmänkin keskusteluun. Mutta
tämä sama lakialoite, mihinkä silloin
keräsin nimiä, on yksi osa sitä, mikä tukee
mitä parhaimmalla tavalla sitä, että asioita
pyritään tekemään yksinkertaisemmin.
Tässä lakiesityksessä puututaan maankäyttö- ja
rakennuslakiin, sen muuttamiseen siltä osin, että maankäyttöoikeuden
määräämisvaltaa siirrettäisiin
ely-keskuksilta kunnille rantarakentamisen poikkeamislupia koskevissa
asioissa. Tällä hetkellähän
rantarakentamisen poikkeamislupa tarvitaan, mikäli alueella
ei ole kaavaa, hanke on alueella olevan kaavan vastainen tai hanke
on muuten vallitsevien lakien ja asetusten vastainen. Eli meillä on
hyvin paljon niitä kuntia, missä kaavoitus ei
ole niin laajaa, ja näitä poikkeuslupia silloin
tullaan hakemaan. Niihin sitten lupa joko saadaan tai ei.
Tässä lakiesityksessä haluan korostaa
sitä alueellista tuntemusta ja asiantuntemusta, mikä on tässä tapauksessa
kunnilla. Rakennustarpeet ovat monipuolistuneet, ja ely-keskusten
toiminta on usein kuormittunutta ja päätöksenteko
hidasta. Nyt nämä viime viikkojen uutiset, mitä ely-keskusten
osalta on tullut, ovat vain kiihdyttämässä tätä mainitsemaani
seikkaa. Jos ely-keskuksissa todellakin noin 3 300 henkilöä on
yt-neuvotteluiden alla ja noin 700 henkilötyövuotta
pyritään vähentämään,
on ilmiselvää, että se tulee myös vaikuttamaan
näihin käsittelyaikoihin ja niihin resursseihin,
mitä pystytään panostamaan rantarakentamisen
poikkeuslupien antoon. Eli tämän vuoksi poikkeuslupien
myöntäminen tulisi antaa kunnille elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen sijaan.
Herra puhemies! Tästä asiasta on tietysti
keskusteltu ja tästä on puhuttu aikaisemminkin.
Ympäristöministeriön lokakuussa 2012
antaman toimeksiannon mukaisesti on selvitysmiehen työnä erikseen arvioitu ely-keskusten
kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää viranomaistoimintaa. Tässä selvityksessä
ehdotetaan
ely-keskuksille nyt kuuluvan poikkeamistoimivallan siirtämistä kunnalle
sellaisten kuntien osalta, joiden kaavoitustoimi ja maankäyttöohjaus
on riittävän kehittynyt. No, tämä kehittyneisyys
tietysti vaatii tulkintaa ja varmasti täsmennyksiä,
mutta korostan sitä paikallista asiantuntemusta kunnan
koosta riippumatta tai sitten kuntien yhteistyöllä tehtävää rakennusvalvontaa
ja lupien myöntämistä, jolloin joka tapauksessa
on se asiantuntemus siellä lähempänä.
Jätin tästä samaisesta asiasta ensin
kirjallisen kysymyksen, missä tämä edellä mainitsemani ympäristöministeriön
toimeksianto ja selvitys myös mainittiin. Silloin ministerinä oli
Krista Kiuru, ja hän tämän vastauksessaan
antoi. Eli kun tätä asiaa on nyt selvitetty, tätä asiaa
selvästi halutaan tämän selvityksenkin
mukaisesti viedä eteenpäin, se täytyy
myös saada silloin toimeen, joten tämän
edellä olevan perusteella allekirjoittanut sekä moni
muu yli puoluerajojen oleva kansanedustaja esittää,
että maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n
2 momentin 1 kohta kumotaan.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Olemme täällä eduskunnassakin
keskustelleet useaan otteeseen kuntien elinvoiman lisäämisestä,
ja muun muassa nyt meneillään olevan sote-uudistuksenkin
yhteydessä käydyssä keskustelussa on
oltu huolissaan siitä, että jos sosiaali- ja terveyspalveluihin
liittyvät tehtävät lähtevät
kunnilta, niin mitä jää jäljelle.
Silloin on aika laajasti ajateltu, että on tärkeää,
että kunnat erityisesti keskittyvät sen alueen
elinvoimaisuuteen ja sen vahvistamiseen. Yksi aivan keskeinen väline
tässä elinvoimaisuuden vahvistamisessa on se,
että kunnat voivat maapolitiikkaa tehdä niin,
että se houkuttelee alueelle yrityksiä ja asukkaita.
Silloin kun ajatellaan tätä lakialoitetta,
jonka edustaja Savola on tehnyt ja jonka itsekin olen allekirjoittanut,
niin tämä on oikeaan suuntaan menevä.
On tärkeää, että kunnilla on
itsellään mahdollisimman pitkälle menevä valta
päättää maapoliittisista kysymyksistä.
Kun ajattelen vaikka Pohjois-Suomea, niin meillähän
on erittäin paljon rantoja, kauniita ranta-alueita, joille
ihmiset haluavat rakentaa, niin paikalliset kuin mahdolliset paluumuuttajatkin,
mutta tänä päivänä jostakin
syystä me olemme järjestelmää kehittäneet siihen
suuntaan, että se on erittäin hankalaa muualla
kuin kaavoitetuilla alueilla. Sen takia lämpimästi
kannatan kyllä tätä lakialoitetta ja
toivon laajemminkin, että päätöksenteko
maankäytöstä yhä enemmän
siirrettäisiin kunnille ja ihmisiä lähellä tehtäväksi,
sinne, missä paikalliset olosuhteet tunnetaan.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Todella suuret kiitokset edustaja Savolalle,
että olette ottanut tämän asian esille.
Tämä on nimittäin maaseutupuolelle erittäin
tärkeä asia, ja vielä suurempi asia tämä on
ympäristöhallinnolle. Olemme viimeksi tänään
ympäristövaliokunnassa käsitelleet ympäristöpuolen
ja ympäristöhallinnon määrärahoja.
Ympäristöministeriössä eivät
riitä resurssit tällä hetkellä ollenkaan
siihen, mitä kaikkea siinä ministeriössä ja
sen alaisissa toiminnoissa pitäisi tehdä.
Nyt vain töitä varsinkin ely-keskuksille ja aveille
lisätään koko ajan lisää ja
lisää. Koko ajan pitäisi tehdä tarkemmin
ja tarkemmin asioita, ja paineet lisääntyvät,
rahat vähenevät. Siis jotakinhan tässä on
pakko alkaa nytten tekemään, että me
voimme näitten ely-keskusten toimintoja järkevöittää ja
keskittyä heidän osaltaankin niihin töihin,
missä heitä todellisuudessa tarvitaan.
Ely-keskuksissa on tällä hetkellä käsittelyssä meidän
Suomen taloudelle ja kehittymiselle paljon tärkeitä asioita.
Mutta kuinka paljon meidän yritystoimintojamme seisoo sen
takia, että niissä ei todellakaan ole resursseja
asioiden oikealla lailla hoitamiseksi? Ja sitten samanaikaisesti
ely-keskukset hoitavat paljon semmoisia asioita, kuten esimerkiksi
rantarakentamisen ja haja-asutusalueitten rakentamisen poikkeusluvat.
Nämä asiat, niin kuin monta muutakin asiaa varmasti, voisi
siirtää ely-keskuksista, aveista kuntien tai jonkun
muun viranomaisen hoidettavaksi. Eli ensimmäinen asia meillä olisi
ely-keskusten osalta tehdä kunnon rohkea remontti ja katsoa,
mitä varten ely-keskukset oikeasti ovat olemassa.
Sitten tähän rakennuslupaan varsinaisesti. Niin
kuin tässä aikaisemmin tuli jo esille, niin kyllähän
nämä rakennusluvat on järkevämpi
hoitaa siellä, missä nämä asiat
oikeasti tunnetaan ja tiedetään. Kunnissa jos
jossakin tiedetään se, onko tuon järven
rannalle järkevää rakentaa, ovatko siinä minkä matkan
päässä minkäkinlaiset asiat
ja miten jätevesiasiat ja muut ovat hoidettavissa. Ei ole
mitään järkeä, että kaukaa
ely-keskuksesta tulee viranomainen, joka tarkistaa asiat, kysyy
lausuntoja eri puolilta ja on hyvin ulkopuolinen ja tietämätön
sen asian hoitamisesta kunnolla.
Puhutaan byrokratian purkamisesta. Tässä jos jossakin
on todella paras ja yksinkertaisin asia, mistä voitaisiin
ympäristöpuolella lähteä tätä byrokratian
purkuasiaa laittamaan liikkeelle.
Ensimmäinen asia olisi, että rakennusluvat hoidettaisiin
kunnissa, ja se tarkoittaisi sitä, että vältyttäisiin
ensinnäkin näitten ylimääräisten asemakaavojen
tekemiseltä. Ranta-asemakaavoja joudutaan tekemään
ihan turhan takia, sillä kunnat voivat myöntää rakennusluvan
rantarakentamiseen, jos on kaava-aluetta. Hyvin monesti muutamankin
rakennuksen takia teetätetään isoja ja
kalliita kaavoja, aivan suotta. Turhan takia teetätetään
paperitöitä, viedään rahaa,
aikaa semmoiseen asiaan, mitä ei oikeasti tarvita. Kunnissa
yksinkertaisemmin hoidettuna tämä asia olisi paljon
nopeampaa ja järkevämpää.
Lisäisikö tämä sitten kuntien
tehtäviä? Minun käsitykseni mukaan kuntien
tehtävät eivät tulisi tässä lisääntymään,
sillä kunnat antavat joka tapauksessa kaikista rakennusasioista
lausunnot, kaava-asioista tulee lausuntojen antamiset ja kaikki
muut vastaavat asiat, elikkä työt eivät
tulisi kyllä lisääntymään
tästä juuri ollenkaan.
Elikkä näillä eväillä todellakin
kannatan tehtyä esitystä. Onko tämä esitys
vielä valmis? Minä omalta osaltani olisin kyllä valmis
viemään tämän esityksen vielä paljon
pidemmälle elikkä siihen, että lähes
kaikkien haja-asutusalueitten rakennusten osalta se rakennuslupa
myönnettäisiin kunnassa eikä ely-keskuksessa.
Onko pelkoa sitten, että ne rannat tulevat rakennuksia
täyteen? Ei siitä Suomessa todellakaan ole pelkoa. Kyllä näyttää siltä,
että monilla muilla ympäristöhallinnon
laeilla ja kaikilla muilla on estetty tätä hajautettua
rakentamista jo niin paljon, että kyllä ihmisellä pitää tosissaan
olla syy siihen, minkä takia hän haluaa rakentaa
jonnekin syrjäisemmälle alueelle. Elikkä ehdottomasti
viedään tämä asia vielä pidemmälle
kuin mitä edustaja Savola esitti. Mutta onhan tämäkin
jo ensimmäinen askel tässä asiassa eteenpäin.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tulen itse kunnasta, jossa on noin 350 järveä ja
lampea ja joka on erittäin runsas vapaa-ajan asukkaiden
kunta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että rantarakentamista
voidaan helpottaa ja, niin kuin tässä on esille
tuotu, että paikallista tuntemusta on hyvä pitää ja
nostaa esille, kuten myös sitä, että luodaan
mieluumminkin mahdollistavaa lainsäädäntöä ja
sellaista, jossa kunta käyttää päätösvaltaa.
Olen itse samaa mieltä lakialoitteen tekijöiden
kanssa. Omaa nimeäni ei tästä lakialoitteesta
löydy, mutta jos sen jälkikäteen mukaan
voisi liittää, niin sen mielelläni tekisin,
mutta annan tässä nyt suusanallisesti tukeni tälle edustaja
Savolan tekemälle aloitteelle.
Tuntuu siltä, että kaupungeissa aika usein
rantarakentaminen onnistuu kovinkin helposti, ja olemme nähneet
esimerkkejä, joissa rakentaminen on viety jopa veden päälle
taikka vesialueelle. Kun maaseudulla me haluaisimme jotain rakentaa,
niin kyllä siitä ely keksii vähintäänkin valittaa.
Toivon, että tästä päästäisiin
järkevästi eteenpäin.
Olen kuitenkin edustaja Maijalan kanssa hieman eri mieltä,
että ei kaavoittaminen ole turhaa. Kaavoittamisella voidaan
usein helpottaa ja virtaviivaistaa rakentamista, kun tehdään
riittävän suuria osayleiskaavoja ja selkeitä kokonaisuuksia.
Itse kyllä kannatan sitä, että emme mene
aivan siihen malliin, että jokainen rakentaminen aina erillisesti
pohdittaisiin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi toivon, että tässä samassa
käsittelyssä pohdittaisiin myös vapaa-ajan
asuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi. Siinä on
hyvin suuria eroavaisuuksia ympäri Suomenmaan. Käytännöt
ovat erilaisia eri kunnissa, eri elyjen välillä,
ja itse toivoisin, että siinäkin otettaisiin mieluummin
käyttöön malli, että jos kiinteistö täyttää vakituiselta
asunnolta vaadittavat kriteerit, niin silloin tuo muutos hyväksyttäisiin
kunnasta taikka elystä huolimatta.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Se on aivan perusteltua, niin kuin tässä edustaja
Savolan lakialoitteessa todetaan, että rantarakentamisen osalta
myös poikkeamislupamenettely siirretään kokonaisuudessaan
kunnalle. Tämä on suurta viisautta. Se on ihan
tarpeeton mutka matkassa, että tuota päätöksentekoa
joudutaan elyssä käyttämään.
Tämä on tehnyt myöskin sen, että eri
viranomaiset ovat valittaneet toistensa päätöksistä, ely
on valittanut kunnan päätöksistä ja
niin edelleen, siinä ei ole minkäänlaista
järkeä. Kyllä siellä paikallisella
tasolla tiedetään se tilanne paljon paremmin,
ja siksi tämä lakialoitekin on erittäin perusteltu.
Puhemies! Maaseuturakentamista vaikeutetaan erittäin
merkittävällä tavalla ja on pitkään jatkuvasti
lisääntyvien säädösten
pohjalta aina vain enemmän ja enemmän hankaloitettu.
Tämä ei ole perusteltua, koska meillä on
yhteiskunnassa isot tavoitteet siitä, mitä kaikkea
hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle maaseudulta
tulevat tuotteet, raaka-aineet ja palvelut saavat aikaan ja merkitsevät.
Siksi suunnan pitää kerta kaikkiaan muuttua.
Meillä on vanhanaikaista lainsäädäntöä myös siltä osin,
mikä määrittelee meidän vakituisen asumuksen
ja loma-asumuksen, kesäasumuksen välillä.
Tämä mielestäni joutaa purkaa kokonaan.
Se on ajalta, jolloin kesäasunnot eivät täyttäneet
niitä kriteereitä, niitä rakennusteknisiä ominaisuuksia,
joita vakituisilta asunnoilta vaaditaan. Nyt ne lähes aina,
kun ne korjataan tai uudisrakennetaan, täyttävät
myöskin ne samat kriteerit. Ei ole merkitystä sillä,
onko se rannalla tai onko se sisämaassa, missä vakituisesti
voi asua. Tämä tietää myös
monille kunnille erittäin suuria tappioita, koska ei voi
henkikirjoituskunnakseen valita sitä asuntoa, joka saattaa
olla jopa parempi siellä rannalla kuin se vakituinen asumus taajamassa
taikka kaupungissa. Tällaisesta vanhanaikaisesta ja vanhakantaisesta
vastakkainasettelusta on syytä luopua, se on tarpeetonta. Nykyisellä tekniikalla
voidaan tämä kaikki hoitaa ja ihmisille aidosti
antaa asumisen — ja vakituisen asumisen — valinnanvapaus.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Rantarakentamista tulisi helpottaa ja suoda
kunnille päätösvaltaa rantarakentamisen
osalta. Siinä mielessä on helppo yhtyä tähän
Mikko Savolan lakiesitykseen, vaikka nimeäni en tähän
laittanut; on mennyt minulta ohi tämä esitetty
lakialoite, mutta sanotaan nyt, että kirjoitan sen tässä nyt alle.
Tämä on erinomainen keino luoda maaseudulla
oleville kunnille elinvoimaa ja saada asukkaita lisää myös
semmoisille kunnille, joissa se muuttotappio on voimakasta. Maaseudun
kunnilla näin olisi tarjota jotain sellaista, mitä täällä Etelä-Suomessa
ei rahallakaan saa: Suomen kauneinta luontoa oman kotitalonsa pihalla.
Arvoisa puhemies! Tässä on toinenkin näkökulma,
tämä ely-keskuksen asettuminen poikkiteloin rakentamiseen.
Se ei koske pelkästään maaseudun rantarakentamista,
vaan myös Järvi-Suomen lisäksi Etelä-Suomea.
Olen samaa mieltä edustaja Maijalan kanssa siinä,
että kunnille tulee kohtuuttomia kustannuksia kaavoitustyöstä,
josta ne eivät tiedä, hyväksytäänkö sitä lainkaan
vai ei. Täällä Etelä-Suomessa
pyritään rakentamaan kohtuuhintaista vuokra-asumista,
mutta kaavoitus on hidasta monesti siitä syystä,
että ely-keskus jarruttaa monia kaavoitusprosesseja. Yhtenä esimerkkinä:
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ely-keskus ja entinen Uudenmaan
ympäristökeskus ovat valittaneet käytännössä jokaisesta
Pohjois-Espooseen suunnitellusta kaavasta ja suunnittelutarveratkaisusta
hallinto-oikeuteen. Espoo on joutunut hyväksymään
kaavoja osissa, jottei useiden vuosien työ menisi hukkaan.
Näin kävi esimerkiksi lähes 2 000
asukkaalle suunnitellulle Antinmäen kaavalle, joka kaatui
korkeimmassa hallinto-oikeudessa ely-keskuksen valituksen seurauksena.
Tässä mielessä meidän tulee
lainsäädännöllä varmistaa
se, että kunnilla on mahdollisuus rakentaa kohtuuhintaista
asumista semmoiselle alueelle, missä ne itse katsovat sen
eniten hyödyttävän kuntalaisia.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kaavoituksenkin osalta on koko ajan muistettava
se, että pitää pyrkiä välttämään
turhaa holhoamista, turhaa sääntelyä,
pyrkiä tekemään kaavoituksista järkevää ja
mahdollisimman joustavaa. Täytyy sanoa, että edustaja
Savolan esitys on monella tavalla tavattoman järkevä,
ja siksi ilokseni huomasin myös sen, että omakin
nimi on täällä allekirjoittajien joukossa.
Mutta on aivan totta, että kaavoitusvaltaa on saatava mahdollisimman
lähelle kenttää eli sinne, missä alueen tuntemus
on paras mahdollinen. Tämän esityksen kautta tähän
kaavoitukseen saadaan joustavuutta, nopeutta, ja tämä tuo
myös omalta osaltaan kunnille elinkeinojen kehittämisvaltaa
aivan oikealla tavalla.
Tätä samaa ajatusta voisi laajentaa muutoinkin
kaavoitukseen, eli samaa periaatetta tulisi toteuttaa myös
muun muassa maakuntakaavoituksen kehittämisessä.
Tällä hetkellähän maakuntakaavoituksen
ympäristöministeriön vahvistusmenettely
on erittäin hidas ja byrokraattinen, ja siksi entistä enemmän
tämän maakuntakaavoituksen vahvistusvaltaa pitäisi
saada sinne maakuntatasolle eli sinne, missä todella tiedetään, mitä maakunnan
alueella halutaan ja tarvitaan.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua jo tässä vaiheessa
tästä aloitteesta tullut, kiitoksia siitä.
Tällä aloitteella todellakin on se tarkoitus,
että pyritään saamaan yksinkertaisemmaksi
yksinkertaista asiaa. Eli kun kunnassa rakentamattomalle paikalle,
siis sellaiselle paikalle, missä kaavaa ei ole, halutaan
rakentaa esimerkiksi kesäasunto, niin nyt se on mahdottoman
byrokratian takana, ely-keskuksen takana, se poikkeusluvan saanti.
Ja niitä ongelmia, mitä täällä nyt
on jo tullut eri puolilta Suomea siitä, että ely-keskus valittaa
tietyistä päätöksistä tai
viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä,
todellakin on. Itse tulen myöskin paikkakunnalta, missä on
paljon vesistöjä, 169 järveä on
paikkakunnalla, mistä itsekin tulen, ja kyllä sitä paikallista
asiantuntemusta siellä kunnassa on hyvin paljon ja niissä lähiseuduilla
olevissa kunnissa myöskin.
Tätä keskustelua siitä, missä on
luontoystävällisempää asua — onko
se sitä, että me asumme tiiviisti kaupungeissa
vai hajautettuna yhteiskunnan eri puolilla — mielestäni
pitäisi käydä enemmän. Meille
toisille sopii toinen asuintapa, toisille toinen, ja tietysti näistä tutkimuksista,
jotka osoittavat, että se tapa ekologisesti asua siellä maaseudulla
on relevantti, pitäisi mielestäni puhua vielä paljon
enemmän.
Haluan vielä nostaa esiin tässä nämä tulkinnat ely-keskuksissa.
Ne vaihtelevat myös ely-keskuksittain, ja sen vuoksi, koska
se paikallisasiantuntemus on siellä kunnissa, näitä normeja
tulisi tältä osin purkaa, että ne olisivat
myös tasapuolisia kaikille kansalaisille ja kaikille kunnille,
koska kyllä kunnan ja maanomistajien intressejä näissä asioissa
täytyy myös kuulla.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että tässä lakialoitteessa
ei viime kädessä ole kysymys siitä, tekeekö tämän
poikkeamislupapäätöksen ely-keskus vai
kunta, vaan oleellista on se, että se päätös
tehdään paikalliset olosuhteet tuntien mahdollisimman
lähellä ihmistä joustavasti ja ilman
byrokratiaa. Tässähän on sekin etuna,
että kun kunta on se, joka sen tekee, niin kysymyksessä on
demokraattisesti ohjattu toimielin viime kädessä.
Aivan kuten täällä edustaja Korhonen
edellä totesi, meillä on monessa maakunnassa erittäin suuri
ongelma siinäkin, että siellä maakunnan
näkemys on maakuntakaavan kautta siitä, mihin
pitäisi sijoittaa vaikkapa tärkeitä elinkeinohankkeita
ja miten niitä edistetään, ja niitä edistämään laaditaan
sitten maakuntakaava, jolla on tarkoitus ohjata maankäytön
suuria linjoja, mutta kun demokraattisesti on maakunnassa näin
päätetty, niin ympäristöministeriö sitten
ei joltain osin lähde vahvistamaan sitä kaavaa.
Siinähän ei ole mitään järkeä.
Kun maakunnassa itse tunnetaan ne olosuhteet, tiedetään,
mikä sinne olisi parasta, niin sitten Helsingistä sanotaan,
että no, ei teillä olekaan tämä alue
sopiva siihen ja siihen. Tästä esimerkkinä meillä on
käynyt niinkin, että maakuntaliitot ovat sitten
joutuneet valittamaan siitä ympäristöministeriön
vahvistamispäätöksestä, ja minusta
tässä mennään kyllä hulluun
tilanteeseen.
Meidän pitäisi palauttaa valta sinne ihmisiä lähelle,
maakunnille ja kuntiin, päättää siitä,
miten alueita käytetään, ja luottaa niitten
vastuulliseen toimintakykyyn.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Itse näen hieman eri tavalla kuin
edellinen puhuja sen, onko sillä väliä,
missä nämä päätökset tehdään.
Minun mielestäni edustaja Savolan aloite on erinomainen:
kyllähän nämä päätökset
pitää kunnissa tehdä. Ihan suotta me
enää olemme ikään kuin hallintoalamaisia,
joille joku ylempi viranomainen antaa sen luvan. Kyllä se
kunta tietää, mitkä ovat vallitsevat
olosuhteet, ja jos alue ei ole kaavoitettu, niin silloin pitää rakennusjärjestykseen
määritellä, mitenkä rakennetaan.
Ainakin itse olen ehdottomasti tällaisen liberalisoinnin
kannalla, eli viedään siihen suuntaan, että ihmiset
itse päättävät, missä he
haluavat asua ja mitenkä he haluavat asua. Tietysti edellytyksenä pitää olla
se, että ympäristö otetaan huomioon ja
vallitsevat luonto-olosuhteet otetaan huomioon, joten me tulemme
siihen, että kunnassa pitäisi pystyä myös
määrittelemään, että jos
joku haluaa ympärivuotisesti asua mökillä ja
jos ympäristölle ei tule ongelmia, niin siellä pitää pystyä asumaan.
Kyllä tällä on paljon väliä,
sillä jos nämä kaukana päätetään,
niin kuin esimerkinomaisesti on tapahtunut, saattaa kestää vuoden
ja se maksaa ja sitten vasta päätös tulee,
niin että kyllä kunta pystyy nopeampaan toimintaan.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä normien purku
on hyvä tavoite myös tässä asiassa,
ja tavoitteena pitäisi olla, että myös
tässä rantarakentamisessa olisi rakennusjärjestys
ja maakuntakaava ohjeena ja pohjana ja kunta asiantuntijana myöntäisi
rakennuslupien lisäksi myös nämä poikkeamisluvat.
Tämä rakennuslaki tällä hetkellä kyllä tosiaan mahdollistaa
sen, että viranomaiset valittavat keskenään
toistensa päätöksistä. On aika
surkuhupaista kaupunginhallituksessa kuulla, kun näistä asioista
käydään polemiikkia — viranomaiset
eivät halua etukäteen asioita sopia vaan sitten
jälkikäteen käydä oikeutta.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Minä peräänkuulutan
hallituspuolueitten edustajilta enemmän tekoja ja vähemmän
puheita.
Nyt on edustaja Savolan erinomaisen hyvä aloite käsittelyssä.
Se voisi olla askel konkreettisiin päätöksiin,
joilla byrokratiaa puretaan, kuntien päätösvaltaa
lisätään ja aikaansaadaan se tahtotila,
että kunnissa demokraattisen päätöksenteon
kautta kyetään tekemään toisaalta
poliittisia linjauksia ja myöskin kunnan virkamiehet kykenevät
tekemään arvioita sitten esimerkiksi rakennuslupien
suhteen tai kaavoituksen suhteen, jota pitäisi kunnioittaa.
Nyt kun meillä on energinen ympäristöministeri,
uusi ministeri, niin toivon, että kokoomuksen edustajat
viestittävät ministerille, että hän kuittaa
tämän Savolan lakiesityksen, niin se saadaan voimaan
jo ensi vuoden alusta, saadaan voimaan uusi lainsäädäntö,
jolla hallitus saa myös näyttöjä siitä,
että pystytään tekemään
nopeita ratkaisuja, kun tulee järkeviä esityksiä.
Ja kun tämän on allekirjoittanut myöskin
moni hallituspuolueen kansanedustaja, niin tässä meillä olisi yhteinen
näytön paikka — ja huomaan nyökyttelyä sieltä kokoomuksen
suunnalta — joten me jäämme nyt odottamaan
tekoja, ja tässä on konkreettinen asia, hyvä asia,
joka veisi asioita oikeaan suuntaan.
Haluan myös todeta sen, että näihin
kaavoituksiin ja rakennuslupiin liittyvä muutoksenhaku-
ja valitusprosessi on monta kertaa niin raskas ja moniportainen,
että se hidastaa hyvien hankkeitten käynnistymistä,
kun me nyt tällä hetkellä tarvitsisimme
kaikki järkevät hankkeet liikkeelle. Tässä mielessä pitäisi
myöskin sitä polkua edetä, että näitä muutoksenhakuaikoja
ja myöskin tätä -kynnystä voitaisiin
nostaa siinä mielessä, että nämä ikään
kuin kiusantekovalitukset eivät enää olisi
niin yleisiä kuin mitä ne tällä hetkellä valitettavasti
ovat.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen puheeseen liittyen tarkennan,
että kun puhuin kaavoista ja siitä, ovatko ne
turhia, niin tarkoitin lähinnä näitä ranta-asemakaavoja,
koska hyvin monta ranta-asemakaavaa tehdään tänä päivänä vain
sen takia, että siellä on muutama mökki,
joiden takia tämä kaava rakennetaan. Tämmöisten
pienten ranta-asemakaavojen tekeminen on minun mielestäni
turhaa kaavoitusta. Muu, suurempi kaavoitus on ehdottomasti tarpeellista,
ja sen mukaan pitää rakentaminen toteuttaakin.
Sitten toinen asia on — olen laatinut kirjallisen kysymyksen
ja yrittänyt perehtyä vähän enempikin
tähän asiaan — loma-asuntojen muuttaminen
vakituisiksi asunnoiksi. Kyse on lähinnä semmoisista
asunnoista, jotka täyttävät kaikki rakennusmääräykset
vakituisesta asunnosta. Erityisesti Lapin matkailukeskuksissa on
hyvin paljon vapaa-ajan asuntoja käytössä vakituisina asuntoina.
Tuhansia ihmisiä asuu tällaisissa vapaa-ajan asunnoiksi
rekisteröidyissä asunnoissa. Ei siinä mitään,
mutta kun niissä asuu myös yrittäjiä,
ja yrittäjien pitää saada tehdä sopimuksia, ja
jos sinä olet vailla vakituista asuntoa elikkä asut
vapaa-ajan asunnossa, sinä et voi tehdä edes puhelinliittymäsopimusta.
Tämä on todella hankala asia, ja sen takia maankäyttö-
ja rakennuslakiin lähinnä pitäisi saada
kyllä muutosta aikaiseksi, että saataisiin tämä homma
muutettua, tai sitten koko tämä vapaa-ajan asumisasia
pitäisi miettiä uudelleen näissä kaavoitus-
ja muissa asioissa.
Sitten vielä on se, että kun ihmiset haluavat
rakentaa ranta-alueelle tai kauemmas kuin keskuksiin, niin eivät
nämä ihmiset mitään kaikkia
palveluja sinne edes odota, elikkä ei siitä ole
pelkoa, että sinne ollaan vaatimassa kaikki mahdolliset
palvelut. Elikkä ihan vapaasti työstetään
tätä asiaa eteenpäin ja annetaan suomalaisten
ajatella maalaisjärjellä, missä haluavat
asua.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja
Savola on ollut kyllä hyvin ajan hermolla, kun hän
on jo 24.6. ensimmäisenä allekirjoittajana osannut
tehdä tämän lakialoitteen. Sen jälkeenhän
on alettu vähän joka puolueessa puhua byrokratian
vähentämisestä, ja tämä esityshän
tähtää nimenomaan ely-keskusten toteuttaman
byrokratian vähentämiseen. Niitten toiminta on
usein hyvin kuormittunutta, niin kuin tässä sanotaan,
ja päätöksenteko kovin hidasta. Nämä asiat
varmasti osataan ratkaista siellä kunnissa, ja viitaten
tähän ministeri Kiurun kirjalliseen kysymykseen
antamaan vastaukseen minusta kyllä kaikkien kuntien kaavoitustoimi
ja maankäyttöohjaus on riittävän
kehittynyttä tällaisten asioitten, hyvin käytännöllisten
poikkeuslupakysymysten, ratkaisemiseen.
Uskon, että kun Suomessa on nyt reipas ympäristöministeri
Grahn-Laasonen, joka raikkaalla tavalla on jo puuttunut hyvin moniinkin
asioihin, hän omalta osaltaan edistää myös
tätä edustaja Savolan ja kumppanien lakialoitetta.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas piti täällä hyvän
puheenvuoron, jossa hän kehotti hallitusta muuttamaan tämän
lain siihen suuntaan, mitä edustaja Savola täällä esittää,
ja minä olen Rantakankaan kanssa samaa mieltä,
ja varmasti edustaja Suutarin kanssa voimme viedä tätä viestiä eteenpäin,
että näin tehtäisiin. Toki täytyy
nyt hieman jälkiviisauteen sortua ja todeta edustaja Rantakankaalle, että en
usko, että mikään olisi estänyt
edellistä hallitusta tekemästä tätä lakimuutosta,
ja olisikin varmaan kannattanut tähän keskittyä eikä asetustehtailuun.
Mutta sen verran, arvoisa puhemies, haluaisin sanoa tästä kunnissa
päätettävästä rakennusjärjestyksestä,
että minun mielestäni hieman sama tauti vaivaa
kyllä kuntia kuin ely-keskuksia: siinä on se hallinnoimisen
halu. Aina pitää määritellä,
mitä ihminen voi tehdä, ja jotenkin se on mennyt
niin pikkumaisuuksiin, että jos rakennusjärjestyksessä pitää jo
rantasaunankin neliöt panna 25 neliöön
ja siihen sisältyy terassi, niin mitä ihmeen järkeä tässä on?
Kysymys minun mielestäni ei ole mistään
muusta kuin vanhasta hallintoasenteesta, ja meidän tässä salissa
täytyy puhua myös näistä asioista,
jotta nämä luutuneet asenteet muuttuvat siihen
suuntaan, että ymmärretään,
että ihmiset määrittelevät itse
omat asumistarpeensa ja rahoittavat rakentamisen itse, ellei ympäristölle
tule haittaa.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa puhemies! Tietysti me olemme vähän
ihmetelleetkin, miksi edellisen hallituksen, Jyrki Kataisen hallituksen, aikana
ei tehty näille asioille yhtään mitään.
Sillähän olisi ollut pitkä, lähes
kolmen vuoden mahdollisuus.
No joo, mutta haluan vielä lopuksi sanoa muutaman sanan.
Vastuu ihmisille, vastuu paikallistasolle, vähemmän
byrokratiaa. Se on tämänkin aloitteen pääsanoma.
Haluan kiittää tästä keskustelusta
ja toivon todella, että ympäristövaliokunta
ottaa tämän hyvän ja seikkaperäisen
keskustelun huomioon, kun käsittelee tätä aloitetta.
Tässä on tullut tämän aloitteen
lisäksi hyvin paljon erilaisia näkökulmia,
jotka edistävät kyllä sitä,
että rannoille pystytään rakentamaan
ja pystytään ottamaan huomioon näitä erilaisia
asioita, mitä eri puolilla Suomea on, niin Lapin olosuhteet
kuin sitten monet muut olosuhteet.
Normienpurkutalkoistahan me olemme paljon puhuneet. Nyt on varmasti
sitten yli puoluerajojen niiden tekojen aika. Eli ei muuta kuin kääritään
hihat ja ryhdytään hommiin.
Keskustelu päättyi.