Mikko Savola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun viime keväänä keräsin nimiä tähän lakialoitteeseen, ei ollut niin pinnalla tämä normien purku, byrokratian keventäminen ja asioiden yksinkertaistaminen. Sen jälkeen se ryöpsähti enemmänkin keskusteluun. Mutta tämä sama lakialoite, mihinkä silloin keräsin nimiä, on yksi osa sitä, mikä tukee mitä parhaimmalla tavalla sitä, että asioita pyritään tekemään yksinkertaisemmin.

Tässä lakiesityksessä puututaan maankäyttö- ja rakennuslakiin, sen muuttamiseen siltä osin, että maankäyttöoikeuden määräämisvaltaa siirrettäisiin ely-keskuksilta kunnille rantarakentamisen poikkeamislupia koskevissa asioissa. Tällä hetkellähän rantarakentamisen poikkeamislupa tarvitaan, mikäli alueella ei ole kaavaa, hanke on alueella olevan kaavan vastainen tai hanke on muuten vallitsevien lakien ja asetusten vastainen. Eli meillä on hyvin paljon niitä kuntia, missä kaavoitus ei ole niin laajaa, ja näitä poikkeuslupia silloin tullaan hakemaan. Niihin sitten lupa joko saadaan tai ei.

Tässä lakiesityksessä haluan korostaa sitä alueellista tuntemusta ja asiantuntemusta, mikä on tässä tapauksessa kunnilla. Rakennustarpeet ovat monipuolistuneet, ja ely-keskusten toiminta on usein kuormittunutta ja päätöksenteko hidasta. Nyt nämä viime viikkojen uutiset, mitä ely-keskusten osalta on tullut, ovat vain kiihdyttämässä tätä mainitsemaani seikkaa. Jos ely-keskuksissa todellakin noin 3 300 henkilöä on yt-neuvotteluiden alla ja noin 700 henkilötyövuotta pyritään vähentämään, on ilmiselvää, että se tulee myös vaikuttamaan näihin käsittelyaikoihin ja niihin resursseihin, mitä pystytään panostamaan rantarakentamisen poikkeuslupien antoon. Eli tämän vuoksi poikkeuslupien myöntäminen tulisi antaa kunnille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sijaan.

Herra puhemies! Tästä asiasta on tietysti keskusteltu ja tästä on puhuttu aikaisemminkin. Ympäristöministeriön lokakuussa 2012 antaman toimeksiannon mukaisesti on selvitysmiehen työnä erikseen arvioitu ely-keskusten kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää viranomaistoimintaa. Tässä selvityksessä ehdotetaan ely-keskuksille nyt kuuluvan poikkeamistoimivallan siirtämistä kunnalle sellaisten kuntien osalta, joiden kaavoitustoimi ja maankäyttöohjaus on riittävän kehittynyt. No, tämä kehittyneisyys tietysti vaatii tulkintaa ja varmasti täsmennyksiä, mutta korostan sitä paikallista asiantuntemusta kunnan koosta riippumatta tai sitten kuntien yhteistyöllä tehtävää rakennusvalvontaa ja lupien myöntämistä, jolloin joka tapauksessa on se asiantuntemus siellä lähempänä.

Jätin tästä samaisesta asiasta ensin kirjallisen kysymyksen, missä tämä edellä mainitsemani ympäristöministeriön toimeksianto ja selvitys myös mainittiin. Silloin ministerinä oli Krista Kiuru, ja hän tämän vastauksessaan antoi. Eli kun tätä asiaa on nyt selvitetty, tätä asiaa selvästi halutaan tämän selvityksenkin mukaisesti viedä eteenpäin, se täytyy myös saada silloin toimeen, joten tämän edellä olevan perusteella allekirjoittanut sekä moni muu yli puoluerajojen oleva kansanedustaja esittää, että maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohta kumotaan.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme täällä eduskunnassakin keskustelleet useaan otteeseen kuntien elinvoiman lisäämisestä, ja muun muassa nyt meneillään olevan sote-uudistuksenkin yhteydessä käydyssä keskustelussa on oltu huolissaan siitä, että jos sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät tehtävät lähtevät kunnilta, niin mitä jää jäljelle. Silloin on aika laajasti ajateltu, että on tärkeää, että kunnat erityisesti keskittyvät sen alueen elinvoimaisuuteen ja sen vahvistamiseen. Yksi aivan keskeinen väline tässä elinvoimaisuuden vahvistamisessa on se, että kunnat voivat maapolitiikkaa tehdä niin, että se houkuttelee alueelle yrityksiä ja asukkaita.

Silloin kun ajatellaan tätä lakialoitetta, jonka edustaja Savola on tehnyt ja jonka itsekin olen allekirjoittanut, niin tämä on oikeaan suuntaan menevä. On tärkeää, että kunnilla on itsellään mahdollisimman pitkälle menevä valta päättää maapoliittisista kysymyksistä. Kun ajattelen vaikka Pohjois-Suomea, niin meillähän on erittäin paljon rantoja, kauniita ranta-alueita, joille ihmiset haluavat rakentaa, niin paikalliset kuin mahdolliset paluumuuttajatkin, mutta tänä päivänä jostakin syystä me olemme järjestelmää kehittäneet siihen suuntaan, että se on erittäin hankalaa muualla kuin kaavoitetuilla alueilla. Sen takia lämpimästi kannatan kyllä tätä lakialoitetta ja toivon laajemminkin, että päätöksenteko maankäytöstä yhä enemmän siirrettäisiin kunnille ja ihmisiä lähellä tehtäväksi, sinne, missä paikalliset olosuhteet tunnetaan.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Todella suuret kiitokset edustaja Savolalle, että olette ottanut tämän asian esille. Tämä on nimittäin maaseutupuolelle erittäin tärkeä asia, ja vielä suurempi asia tämä on ympäristöhallinnolle. Olemme viimeksi tänään ympäristövaliokunnassa käsitelleet ympäristöpuolen ja ympäristöhallinnon määrärahoja. Ympäristöministeriössä eivät riitä resurssit tällä hetkellä ollenkaan siihen, mitä kaikkea siinä ministeriössä ja sen alaisissa toiminnoissa pitäisi tehdä.

Nyt vain töitä varsinkin ely-keskuksille ja aveille lisätään koko ajan lisää ja lisää. Koko ajan pitäisi tehdä tarkemmin ja tarkemmin asioita, ja paineet lisääntyvät, rahat vähenevät. Siis jotakinhan tässä on pakko alkaa nytten tekemään, että me voimme näitten ely-keskusten toimintoja järkevöittää ja keskittyä heidän osaltaankin niihin töihin, missä heitä todellisuudessa tarvitaan.

Ely-keskuksissa on tällä hetkellä käsittelyssä meidän Suomen taloudelle ja kehittymiselle paljon tärkeitä asioita. Mutta kuinka paljon meidän yritystoimintojamme seisoo sen takia, että niissä ei todellakaan ole resursseja asioiden oikealla lailla hoitamiseksi? Ja sitten samanaikaisesti ely-keskukset hoitavat paljon semmoisia asioita, kuten esimerkiksi rantarakentamisen ja haja-asutusalueitten rakentamisen poikkeusluvat. Nämä asiat, niin kuin monta muutakin asiaa varmasti, voisi siirtää ely-keskuksista, aveista kuntien tai jonkun muun viranomaisen hoidettavaksi. Eli ensimmäinen asia meillä olisi ely-keskusten osalta tehdä kunnon rohkea remontti ja katsoa, mitä varten ely-keskukset oikeasti ovat olemassa.

Sitten tähän rakennuslupaan varsinaisesti. Niin kuin tässä aikaisemmin tuli jo esille, niin kyllähän nämä rakennusluvat on järkevämpi hoitaa siellä, missä nämä asiat oikeasti tunnetaan ja tiedetään. Kunnissa jos jossakin tiedetään se, onko tuon järven rannalle järkevää rakentaa, ovatko siinä minkä matkan päässä minkäkinlaiset asiat ja miten jätevesiasiat ja muut ovat hoidettavissa. Ei ole mitään järkeä, että kaukaa ely-keskuksesta tulee viranomainen, joka tarkistaa asiat, kysyy lausuntoja eri puolilta ja on hyvin ulkopuolinen ja tietämätön sen asian hoitamisesta kunnolla.

Puhutaan byrokratian purkamisesta. Tässä jos jossakin on todella paras ja yksinkertaisin asia, mistä voitaisiin ympäristöpuolella lähteä tätä byrokratian purkuasiaa laittamaan liikkeelle.

Ensimmäinen asia olisi, että rakennusluvat hoidettaisiin kunnissa, ja se tarkoittaisi sitä, että vältyttäisiin ensinnäkin näitten ylimääräisten asemakaavojen tekemiseltä. Ranta-asemakaavoja joudutaan tekemään ihan turhan takia, sillä kunnat voivat myöntää rakennusluvan rantarakentamiseen, jos on kaava-aluetta. Hyvin monesti muutamankin rakennuksen takia teetätetään isoja ja kalliita kaavoja, aivan suotta. Turhan takia teetätetään paperitöitä, viedään rahaa, aikaa semmoiseen asiaan, mitä ei oikeasti tarvita. Kunnissa yksinkertaisemmin hoidettuna tämä asia olisi paljon nopeampaa ja järkevämpää.

Lisäisikö tämä sitten kuntien tehtäviä? Minun käsitykseni mukaan kuntien tehtävät eivät tulisi tässä lisääntymään, sillä kunnat antavat joka tapauksessa kaikista rakennusasioista lausunnot, kaava-asioista tulee lausuntojen antamiset ja kaikki muut vastaavat asiat, elikkä työt eivät tulisi kyllä lisääntymään tästä juuri ollenkaan.

Elikkä näillä eväillä todellakin kannatan tehtyä esitystä. Onko tämä esitys vielä valmis? Minä omalta osaltani olisin kyllä valmis viemään tämän esityksen vielä paljon pidemmälle elikkä siihen, että lähes kaikkien haja-asutusalueitten rakennusten osalta se rakennuslupa myönnettäisiin kunnassa eikä ely-keskuksessa. Onko pelkoa sitten, että ne rannat tulevat rakennuksia täyteen? Ei siitä Suomessa todellakaan ole pelkoa. Kyllä näyttää siltä, että monilla muilla ympäristöhallinnon laeilla ja kaikilla muilla on estetty tätä hajautettua rakentamista jo niin paljon, että kyllä ihmisellä pitää tosissaan olla syy siihen, minkä takia hän haluaa rakentaa jonnekin syrjäisemmälle alueelle. Elikkä ehdottomasti viedään tämä asia vielä pidemmälle kuin mitä edustaja Savola esitti. Mutta onhan tämäkin jo ensimmäinen askel tässä asiassa eteenpäin.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tulen itse kunnasta, jossa on noin 350 järveä ja lampea ja joka on erittäin runsas vapaa-ajan asukkaiden kunta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että rantarakentamista voidaan helpottaa ja, niin kuin tässä on esille tuotu, että paikallista tuntemusta on hyvä pitää ja nostaa esille, kuten myös sitä, että luodaan mieluumminkin mahdollistavaa lainsäädäntöä ja sellaista, jossa kunta käyttää päätösvaltaa. Olen itse samaa mieltä lakialoitteen tekijöiden kanssa. Omaa nimeäni ei tästä lakialoitteesta löydy, mutta jos sen jälkikäteen mukaan voisi liittää, niin sen mielelläni tekisin, mutta annan tässä nyt suusanallisesti tukeni tälle edustaja Savolan tekemälle aloitteelle.

Tuntuu siltä, että kaupungeissa aika usein rantarakentaminen onnistuu kovinkin helposti, ja olemme nähneet esimerkkejä, joissa rakentaminen on viety jopa veden päälle taikka vesialueelle. Kun maaseudulla me haluaisimme jotain rakentaa, niin kyllä siitä ely keksii vähintäänkin valittaa. Toivon, että tästä päästäisiin järkevästi eteenpäin.

Olen kuitenkin edustaja Maijalan kanssa hieman eri mieltä, että ei kaavoittaminen ole turhaa. Kaavoittamisella voidaan usein helpottaa ja virtaviivaistaa rakentamista, kun tehdään riittävän suuria osayleiskaavoja ja selkeitä kokonaisuuksia. Itse kyllä kannatan sitä, että emme mene aivan siihen malliin, että jokainen rakentaminen aina erillisesti pohdittaisiin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi toivon, että tässä samassa käsittelyssä pohdittaisiin myös vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi. Siinä on hyvin suuria eroavaisuuksia ympäri Suomenmaan. Käytännöt ovat erilaisia eri kunnissa, eri elyjen välillä, ja itse toivoisin, että siinäkin otettaisiin mieluummin käyttöön malli, että jos kiinteistö täyttää vakituiselta asunnolta vaadittavat kriteerit, niin silloin tuo muutos hyväksyttäisiin kunnasta taikka elystä huolimatta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Se on aivan perusteltua, niin kuin tässä edustaja Savolan lakialoitteessa todetaan, että rantarakentamisen osalta myös poikkeamislupamenettely siirretään kokonaisuudessaan kunnalle. Tämä on suurta viisautta. Se on ihan tarpeeton mutka matkassa, että tuota päätöksentekoa joudutaan elyssä käyttämään. Tämä on tehnyt myöskin sen, että eri viranomaiset ovat valittaneet toistensa päätöksistä, ely on valittanut kunnan päätöksistä ja niin edelleen, siinä ei ole minkäänlaista järkeä. Kyllä siellä paikallisella tasolla tiedetään se tilanne paljon paremmin, ja siksi tämä lakialoitekin on erittäin perusteltu.

Puhemies! Maaseuturakentamista vaikeutetaan erittäin merkittävällä tavalla ja on pitkään jatkuvasti lisääntyvien säädösten pohjalta aina vain enemmän ja enemmän hankaloitettu. Tämä ei ole perusteltua, koska meillä on yhteiskunnassa isot tavoitteet siitä, mitä kaikkea hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle maaseudulta tulevat tuotteet, raaka-aineet ja palvelut saavat aikaan ja merkitsevät. Siksi suunnan pitää kerta kaikkiaan muuttua.

Meillä on vanhanaikaista lainsäädäntöä myös siltä osin, mikä määrittelee meidän vakituisen asumuksen ja loma-asumuksen, kesäasumuksen välillä. Tämä mielestäni joutaa purkaa kokonaan. Se on ajalta, jolloin kesäasunnot eivät täyttäneet niitä kriteereitä, niitä rakennusteknisiä ominaisuuksia, joita vakituisilta asunnoilta vaaditaan. Nyt ne lähes aina, kun ne korjataan tai uudisrakennetaan, täyttävät myöskin ne samat kriteerit. Ei ole merkitystä sillä, onko se rannalla tai onko se sisämaassa, missä vakituisesti voi asua. Tämä tietää myös monille kunnille erittäin suuria tappioita, koska ei voi henkikirjoituskunnakseen valita sitä asuntoa, joka saattaa olla jopa parempi siellä rannalla kuin se vakituinen asumus taajamassa taikka kaupungissa. Tällaisesta vanhanaikaisesta ja vanhakantaisesta vastakkainasettelusta on syytä luopua, se on tarpeetonta. Nykyisellä tekniikalla voidaan tämä kaikki hoitaa ja ihmisille aidosti antaa asumisen — ja vakituisen asumisen — valinnanvapaus.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Rantarakentamista tulisi helpottaa ja suoda kunnille päätösvaltaa rantarakentamisen osalta. Siinä mielessä on helppo yhtyä tähän Mikko Savolan lakiesitykseen, vaikka nimeäni en tähän laittanut; on mennyt minulta ohi tämä esitetty lakialoite, mutta sanotaan nyt, että kirjoitan sen tässä nyt alle.

Tämä on erinomainen keino luoda maaseudulla oleville kunnille elinvoimaa ja saada asukkaita lisää myös semmoisille kunnille, joissa se muuttotappio on voimakasta. Maaseudun kunnilla näin olisi tarjota jotain sellaista, mitä täällä Etelä-Suomessa ei rahallakaan saa: Suomen kauneinta luontoa oman kotitalonsa pihalla.

Arvoisa puhemies! Tässä on toinenkin näkökulma, tämä ely-keskuksen asettuminen poikkiteloin rakentamiseen. Se ei koske pelkästään maaseudun rantarakentamista, vaan myös Järvi-Suomen lisäksi Etelä-Suomea.

Olen samaa mieltä edustaja Maijalan kanssa siinä, että kunnille tulee kohtuuttomia kustannuksia kaavoitustyöstä, josta ne eivät tiedä, hyväksytäänkö sitä lainkaan vai ei. Täällä Etelä-Suomessa pyritään rakentamaan kohtuuhintaista vuokra-asumista, mutta kaavoitus on hidasta monesti siitä syystä, että ely-keskus jarruttaa monia kaavoitusprosesseja. Yhtenä esimerkkinä: Viimeisten kymmenen vuoden aikana ely-keskus ja entinen Uudenmaan ympäristökeskus ovat valittaneet käytännössä jokaisesta Pohjois-Espooseen suunnitellusta kaavasta ja suunnittelutarveratkaisusta hallinto-oikeuteen. Espoo on joutunut hyväksymään kaavoja osissa, jottei useiden vuosien työ menisi hukkaan. Näin kävi esimerkiksi lähes 2 000 asukkaalle suunnitellulle Antinmäen kaavalle, joka kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa ely-keskuksen valituksen seurauksena. Tässä mielessä meidän tulee lainsäädännöllä varmistaa se, että kunnilla on mahdollisuus rakentaa kohtuuhintaista asumista semmoiselle alueelle, missä ne itse katsovat sen eniten hyödyttävän kuntalaisia.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaavoituksenkin osalta on koko ajan muistettava se, että pitää pyrkiä välttämään turhaa holhoamista, turhaa sääntelyä, pyrkiä tekemään kaavoituksista järkevää ja mahdollisimman joustavaa. Täytyy sanoa, että edustaja Savolan esitys on monella tavalla tavattoman järkevä, ja siksi ilokseni huomasin myös sen, että omakin nimi on täällä allekirjoittajien joukossa. Mutta on aivan totta, että kaavoitusvaltaa on saatava mahdollisimman lähelle kenttää eli sinne, missä alueen tuntemus on paras mahdollinen. Tämän esityksen kautta tähän kaavoitukseen saadaan joustavuutta, nopeutta, ja tämä tuo myös omalta osaltaan kunnille elinkeinojen kehittämisvaltaa aivan oikealla tavalla.

Tätä samaa ajatusta voisi laajentaa muutoinkin kaavoitukseen, eli samaa periaatetta tulisi toteuttaa myös muun muassa maakuntakaavoituksen kehittämisessä. Tällä hetkellähän maakuntakaavoituksen ympäristöministeriön vahvistusmenettely on erittäin hidas ja byrokraattinen, ja siksi entistä enemmän tämän maakuntakaavoituksen vahvistusvaltaa pitäisi saada sinne maakuntatasolle eli sinne, missä todella tiedetään, mitä maakunnan alueella halutaan ja tarvitaan.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua jo tässä vaiheessa tästä aloitteesta tullut, kiitoksia siitä.

Tällä aloitteella todellakin on se tarkoitus, että pyritään saamaan yksinkertaisemmaksi yksinkertaista asiaa. Eli kun kunnassa rakentamattomalle paikalle, siis sellaiselle paikalle, missä kaavaa ei ole, halutaan rakentaa esimerkiksi kesäasunto, niin nyt se on mahdottoman byrokratian takana, ely-keskuksen takana, se poikkeusluvan saanti. Ja niitä ongelmia, mitä täällä nyt on jo tullut eri puolilta Suomea siitä, että ely-keskus valittaa tietyistä päätöksistä tai viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä, todellakin on. Itse tulen myöskin paikkakunnalta, missä on paljon vesistöjä, 169 järveä on paikkakunnalla, mistä itsekin tulen, ja kyllä sitä paikallista asiantuntemusta siellä kunnassa on hyvin paljon ja niissä lähiseuduilla olevissa kunnissa myöskin.

Tätä keskustelua siitä, missä on luontoystävällisempää asua — onko se sitä, että me asumme tiiviisti kaupungeissa vai hajautettuna yhteiskunnan eri puolilla — mielestäni pitäisi käydä enemmän. Meille toisille sopii toinen asuintapa, toisille toinen, ja tietysti näistä tutkimuksista, jotka osoittavat, että se tapa ekologisesti asua siellä maaseudulla on relevantti, pitäisi mielestäni puhua vielä paljon enemmän.

Haluan vielä nostaa esiin tässä nämä tulkinnat ely-keskuksissa. Ne vaihtelevat myös ely-keskuksittain, ja sen vuoksi, koska se paikallisasiantuntemus on siellä kunnissa, näitä normeja tulisi tältä osin purkaa, että ne olisivat myös tasapuolisia kaikille kansalaisille ja kaikille kunnille, koska kyllä kunnan ja maanomistajien intressejä näissä asioissa täytyy myös kuulla.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että tässä lakialoitteessa ei viime kädessä ole kysymys siitä, tekeekö tämän poikkeamislupapäätöksen ely-keskus vai kunta, vaan oleellista on se, että se päätös tehdään paikalliset olosuhteet tuntien mahdollisimman lähellä ihmistä joustavasti ja ilman byrokratiaa. Tässähän on sekin etuna, että kun kunta on se, joka sen tekee, niin kysymyksessä on demokraattisesti ohjattu toimielin viime kädessä.

Aivan kuten täällä edustaja Korhonen edellä totesi, meillä on monessa maakunnassa erittäin suuri ongelma siinäkin, että siellä maakunnan näkemys on maakuntakaavan kautta siitä, mihin pitäisi sijoittaa vaikkapa tärkeitä elinkeinohankkeita ja miten niitä edistetään, ja niitä edistämään laaditaan sitten maakuntakaava, jolla on tarkoitus ohjata maankäytön suuria linjoja, mutta kun demokraattisesti on maakunnassa näin päätetty, niin ympäristöministeriö sitten ei joltain osin lähde vahvistamaan sitä kaavaa. Siinähän ei ole mitään järkeä. Kun maakunnassa itse tunnetaan ne olosuhteet, tiedetään, mikä sinne olisi parasta, niin sitten Helsingistä sanotaan, että no, ei teillä olekaan tämä alue sopiva siihen ja siihen. Tästä esimerkkinä meillä on käynyt niinkin, että maakuntaliitot ovat sitten joutuneet valittamaan siitä ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä, ja minusta tässä mennään kyllä hulluun tilanteeseen.

Meidän pitäisi palauttaa valta sinne ihmisiä lähelle, maakunnille ja kuntiin, päättää siitä, miten alueita käytetään, ja luottaa niitten vastuulliseen toimintakykyyn.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Itse näen hieman eri tavalla kuin edellinen puhuja sen, onko sillä väliä, missä nämä päätökset tehdään. Minun mielestäni edustaja Savolan aloite on erinomainen: kyllähän nämä päätökset pitää kunnissa tehdä. Ihan suotta me enää olemme ikään kuin hallintoalamaisia, joille joku ylempi viranomainen antaa sen luvan. Kyllä se kunta tietää, mitkä ovat vallitsevat olosuhteet, ja jos alue ei ole kaavoitettu, niin silloin pitää rakennusjärjestykseen määritellä, mitenkä rakennetaan.

Ainakin itse olen ehdottomasti tällaisen liberalisoinnin kannalla, eli viedään siihen suuntaan, että ihmiset itse päättävät, missä he haluavat asua ja mitenkä he haluavat asua. Tietysti edellytyksenä pitää olla se, että ympäristö otetaan huomioon ja vallitsevat luonto-olosuhteet otetaan huomioon, joten me tulemme siihen, että kunnassa pitäisi pystyä myös määrittelemään, että jos joku haluaa ympärivuotisesti asua mökillä ja jos ympäristölle ei tule ongelmia, niin siellä pitää pystyä asumaan.

Kyllä tällä on paljon väliä, sillä jos nämä kaukana päätetään, niin kuin esimerkinomaisesti on tapahtunut, saattaa kestää vuoden ja se maksaa ja sitten vasta päätös tulee, niin että kyllä kunta pystyy nopeampaan toimintaan.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä normien purku on hyvä tavoite myös tässä asiassa, ja tavoitteena pitäisi olla, että myös tässä rantarakentamisessa olisi rakennusjärjestys ja maakuntakaava ohjeena ja pohjana ja kunta asiantuntijana myöntäisi rakennuslupien lisäksi myös nämä poikkeamisluvat.

Tämä rakennuslaki tällä hetkellä kyllä tosiaan mahdollistaa sen, että viranomaiset valittavat keskenään toistensa päätöksistä. On aika surkuhupaista kaupunginhallituksessa kuulla, kun näistä asioista käydään polemiikkia — viranomaiset eivät halua etukäteen asioita sopia vaan sitten jälkikäteen käydä oikeutta.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä peräänkuulutan hallituspuolueitten edustajilta enemmän tekoja ja vähemmän puheita.

Nyt on edustaja Savolan erinomaisen hyvä aloite käsittelyssä. Se voisi olla askel konkreettisiin päätöksiin, joilla byrokratiaa puretaan, kuntien päätösvaltaa lisätään ja aikaansaadaan se tahtotila, että kunnissa demokraattisen päätöksenteon kautta kyetään tekemään toisaalta poliittisia linjauksia ja myöskin kunnan virkamiehet kykenevät tekemään arvioita sitten esimerkiksi rakennuslupien suhteen tai kaavoituksen suhteen, jota pitäisi kunnioittaa.

Nyt kun meillä on energinen ympäristöministeri, uusi ministeri, niin toivon, että kokoomuksen edustajat viestittävät ministerille, että hän kuittaa tämän Savolan lakiesityksen, niin se saadaan voimaan jo ensi vuoden alusta, saadaan voimaan uusi lainsäädäntö, jolla hallitus saa myös näyttöjä siitä, että pystytään tekemään nopeita ratkaisuja, kun tulee järkeviä esityksiä. Ja kun tämän on allekirjoittanut myöskin moni hallituspuolueen kansanedustaja, niin tässä meillä olisi yhteinen näytön paikka — ja huomaan nyökyttelyä sieltä kokoomuksen suunnalta — joten me jäämme nyt odottamaan tekoja, ja tässä on konkreettinen asia, hyvä asia, joka veisi asioita oikeaan suuntaan.

Haluan myös todeta sen, että näihin kaavoituksiin ja rakennuslupiin liittyvä muutoksenhaku- ja valitusprosessi on monta kertaa niin raskas ja moniportainen, että se hidastaa hyvien hankkeitten käynnistymistä, kun me nyt tällä hetkellä tarvitsisimme kaikki järkevät hankkeet liikkeelle. Tässä mielessä pitäisi myöskin sitä polkua edetä, että näitä muutoksenhakuaikoja ja myöskin tätä -kynnystä voitaisiin nostaa siinä mielessä, että nämä ikään kuin kiusantekovalitukset eivät enää olisi niin yleisiä kuin mitä ne tällä hetkellä valitettavasti ovat.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen puheeseen liittyen tarkennan, että kun puhuin kaavoista ja siitä, ovatko ne turhia, niin tarkoitin lähinnä näitä ranta-asemakaavoja, koska hyvin monta ranta-asemakaavaa tehdään tänä päivänä vain sen takia, että siellä on muutama mökki, joiden takia tämä kaava rakennetaan. Tämmöisten pienten ranta-asemakaavojen tekeminen on minun mielestäni turhaa kaavoitusta. Muu, suurempi kaavoitus on ehdottomasti tarpeellista, ja sen mukaan pitää rakentaminen toteuttaakin.

Sitten toinen asia on — olen laatinut kirjallisen kysymyksen ja yrittänyt perehtyä vähän enempikin tähän asiaan — loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi. Kyse on lähinnä semmoisista asunnoista, jotka täyttävät kaikki rakennusmääräykset vakituisesta asunnosta. Erityisesti Lapin matkailukeskuksissa on hyvin paljon vapaa-ajan asuntoja käytössä vakituisina asuntoina. Tuhansia ihmisiä asuu tällaisissa vapaa-ajan asunnoiksi rekisteröidyissä asunnoissa. Ei siinä mitään, mutta kun niissä asuu myös yrittäjiä, ja yrittäjien pitää saada tehdä sopimuksia, ja jos sinä olet vailla vakituista asuntoa elikkä asut vapaa-ajan asunnossa, sinä et voi tehdä edes puhelinliittymäsopimusta. Tämä on todella hankala asia, ja sen takia maankäyttö- ja rakennuslakiin lähinnä pitäisi saada kyllä muutosta aikaiseksi, että saataisiin tämä homma muutettua, tai sitten koko tämä vapaa-ajan asumisasia pitäisi miettiä uudelleen näissä kaavoitus- ja muissa asioissa.

Sitten vielä on se, että kun ihmiset haluavat rakentaa ranta-alueelle tai kauemmas kuin keskuksiin, niin eivät nämä ihmiset mitään kaikkia palveluja sinne edes odota, elikkä ei siitä ole pelkoa, että sinne ollaan vaatimassa kaikki mahdolliset palvelut. Elikkä ihan vapaasti työstetään tätä asiaa eteenpäin ja annetaan suomalaisten ajatella maalaisjärjellä, missä haluavat asua.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Savola on ollut kyllä hyvin ajan hermolla, kun hän on jo 24.6. ensimmäisenä allekirjoittajana osannut tehdä tämän lakialoitteen. Sen jälkeenhän on alettu vähän joka puolueessa puhua byrokratian vähentämisestä, ja tämä esityshän tähtää nimenomaan ely-keskusten toteuttaman byrokratian vähentämiseen. Niitten toiminta on usein hyvin kuormittunutta, niin kuin tässä sanotaan, ja päätöksenteko kovin hidasta. Nämä asiat varmasti osataan ratkaista siellä kunnissa, ja viitaten tähän ministeri Kiurun kirjalliseen kysymykseen antamaan vastaukseen minusta kyllä kaikkien kuntien kaavoitustoimi ja maankäyttöohjaus on riittävän kehittynyttä tällaisten asioitten, hyvin käytännöllisten poikkeuslupakysymysten, ratkaisemiseen.

Uskon, että kun Suomessa on nyt reipas ympäristöministeri Grahn-Laasonen, joka raikkaalla tavalla on jo puuttunut hyvin moniinkin asioihin, hän omalta osaltaan edistää myös tätä edustaja Savolan ja kumppanien lakialoitetta.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas piti täällä hyvän puheenvuoron, jossa hän kehotti hallitusta muuttamaan tämän lain siihen suuntaan, mitä edustaja Savola täällä esittää, ja minä olen Rantakankaan kanssa samaa mieltä, ja varmasti edustaja Suutarin kanssa voimme viedä tätä viestiä eteenpäin, että näin tehtäisiin. Toki täytyy nyt hieman jälkiviisauteen sortua ja todeta edustaja Rantakankaalle, että en usko, että mikään olisi estänyt edellistä hallitusta tekemästä tätä lakimuutosta, ja olisikin varmaan kannattanut tähän keskittyä eikä asetustehtailuun.

Mutta sen verran, arvoisa puhemies, haluaisin sanoa tästä kunnissa päätettävästä rakennusjärjestyksestä, että minun mielestäni hieman sama tauti vaivaa kyllä kuntia kuin ely-keskuksia: siinä on se hallinnoimisen halu. Aina pitää määritellä, mitä ihminen voi tehdä, ja jotenkin se on mennyt niin pikkumaisuuksiin, että jos rakennusjärjestyksessä pitää jo rantasaunankin neliöt panna 25 neliöön ja siihen sisältyy terassi, niin mitä ihmeen järkeä tässä on? Kysymys minun mielestäni ei ole mistään muusta kuin vanhasta hallintoasenteesta, ja meidän tässä salissa täytyy puhua myös näistä asioista, jotta nämä luutuneet asenteet muuttuvat siihen suuntaan, että ymmärretään, että ihmiset määrittelevät itse omat asumistarpeensa ja rahoittavat rakentamisen itse, ellei ympäristölle tule haittaa.

Mikko  Savola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tietysti me olemme vähän ihmetelleetkin, miksi edellisen hallituksen, Jyrki Kataisen hallituksen, aikana ei tehty näille asioille yhtään mitään. Sillähän olisi ollut pitkä, lähes kolmen vuoden mahdollisuus.

No joo, mutta haluan vielä lopuksi sanoa muutaman sanan. Vastuu ihmisille, vastuu paikallistasolle, vähemmän byrokratiaa. Se on tämänkin aloitteen pääsanoma. Haluan kiittää tästä keskustelusta ja toivon todella, että ympäristövaliokunta ottaa tämän hyvän ja seikkaperäisen keskustelun huomioon, kun käsittelee tätä aloitetta. Tässä on tullut tämän aloitteen lisäksi hyvin paljon erilaisia näkökulmia, jotka edistävät kyllä sitä, että rannoille pystytään rakentamaan ja pystytään ottamaan huomioon näitä erilaisia asioita, mitä eri puolilla Suomea on, niin Lapin olosuhteet kuin sitten monet muut olosuhteet.

Normienpurkutalkoistahan me olemme paljon puhuneet. Nyt on varmasti sitten yli puoluerajojen niiden tekojen aika. Eli ei muuta kuin kääritään hihat ja ryhdytään hommiin.