Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä verohuojennuksista on tarkoitus mennä myös läpi. Tämä on siinä mielessä ehkä poikkeuksellinen lakialoite. Sen ovat allekirjoittaneet kaikki verojaoston jäsenet. Kyse on siitä, että vaikeavammaisille yrittäjille on myönnetty tähän asti vuosittain erityislain turvin mahdollisuus vapautua tietyin edellytyksin arvonlisäverosta. On tärkeää, että myös vaikeavammaiset ihmiset voivat osallistua halutessaan työelämään yrittäjinä ja ylläpitää tälläkin tavalla omaa motivaatiotaan ja mielenterveyttään. Tämän erityislain tarkoituksena on ollut varata aikaa pysyvämmän ratkaisun löytämiseen, mutta sellainen on osoittautunut ilmeisen vaikeaksi, ja siksi nyt on tehty tämä aloite erityislain jatkamisesta.

Määräaikaisella erityislailla säätämistä ei tule pitää kuitenkaan tyydyttävänä ratkaisuna kenenkään kannalta. Oikeastaan pitempijänteistä vaikeavammaisten yrittäjien asemaa turvaavaa ratkaisua on jo pohdittu vammaispoliittisessa ohjelmassa. Siinä esitetään toimenpide-ehdotus, jonka mukaan selvitetään eri vastuuministeriöiden yhteistyöllä mahdollisuus korvata vammaisyrittäjien arvonlisäveron huojennus suoralla tuella vammaisyrittäjille. Jotta tuohon uuteen malliin voitaisiin päätyä kestävällä tavalla, tässä aloitteessa ehdotetaan erityislain jatkamista vielä kahdella vuodella eli vuoden 2016 loppuun, ja todella toivomme, että tuohon mennessä tämä pysyvä ratkaisu löytyy.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kaikkien ryhmien yhteinen lakialoite, jossa esitetään, että vaikeasti vammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annettua lakia jatketaan kahdella vuodella vuoden 2016 loppuun. Näin on ennenkin toimittu. Vuodesta 1995 lähtien on jatkettu määräaikaisesti lakia, jossa vaikeasti vammaiset yrittäjät vapautetaan arvonlisäverosta. Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmässä on käsitelty vammaisten yrittäjien tilannetta ja eriarvoista, heikompaa asemaa muihin yrittäjiin nähden. Olemme toimittaneet valtiovarainvaliokunnan vero-jaostolle vammaisjärjestöjen vetoomuksen pysyvämmän ja kaikkia vammaisia yrittäjiä tasaveroisemmin kohtelevan ratkaisun löytymiseksi. Kiitos verojaostolle, että vetoomus on huomioitu. Aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikkien ryhmien edustajat verojaostossa. Korostan kuitenkin, että työtä on jatkettava pysyvän ratkaisun rakentamiseksi.

Invalidiliitto ry ja Näkövammaisten Keskusliitto ry ovat useissa eri yhteyksissä esittäneet kestävämpää järjestelmää kuin määräaikainen erillislaki vaikeavammaisten yrittäjien aseman turvaamiseksi. Myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa Vampossa on toimenpide-ehdotus, että selvitetään vammaisyrittäjien arvonlisäveron huojennuksen korvaaminen suoralla tuella vammaisyrittäjille. Velvoite asian edistämiseen tulee YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksesta, joka on ratifioitava Suomessa tänä syksynä.

Vammainen henkilö tarvitsee apuvälineitä ja muita mukautuksia työoloihin, kuten esteettömän työympäristön, voidakseen täysipainoisesti toimia yrittäjänä. Yrittäjänä toimiminen on monelle vammaiselle mieluinen ja kiinnostava vaihtoehto, sillä vammaisten työllistyminen muiden palvelukseen ei ole ollut helppoa. On tärkeää, että myös vaikeavammaiset ihmiset voivat osallistua halutessaan työelämään yrittäjinä ja ylläpitää tälläkin tavalla omaa motivaatiotaan ja mielenterveyttään.

Vaikeavammaiselle yrittäjälle muodostuu useita ylimääräisiä kustannuksia. Vaikeavammainen yrittäjä saattaa joutua turvautumaan toisten henkilöiden apuun kuljetuksissa, laskutuksessa sekä kirjanpidossa ja korvattavien laitteiden siirtelyssä. Työ- ja elinkeinoministeriö ei myönnä työolosuhteiden järjestelytukea vaikeavammaiselle yrittäjälle. Nämä kustannukset vaikeavammainen yrittäjä joutuu lisäämään myymänsä tuotteen tai palvelun hintoihin, jolloin kilpailuasema ei ole yhdenvertainen vammattomien yrittäjien kanssa.

Nykyisessä parin vuoden välein uusittavassa menettelyssä on puutteita. Esimerkiksi nykyisen alv-vapauden rajaaminen pelkästään käsityö- ja korjausalan ammatteihin ei vastaa tämän päivän elinkeinorakennetta. Luovan alan vammaiset yrittäjät on rajattu pois. Lisäksi tuen saantiin sisältyy harkintaa ja eriarvoisuutta riippuen siitä, minkä alueen toimistosta vammainen yrittäjä alv-vapautusta anoo. Erilaisia selvityksiä kompensointitoimenpiteistä on vuosien varrella tehty, mutta tuloksetta.

Vammaistyöryhmä 96 ehdotti vaikeavammaisten alv-vapaudesta luopumista ja sen korvaamista kauppa- ja teollisuusministeriön yritystuilla. Valtiovarainministeriö on tuolloin lausunut työryhmän ehdotuksesta: "Verotukien korvaaminen suorilla tuilla on VM:n yleisen veropoliittisen linjan mukaista ja edistää tukipolitiikan selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Suorat tuet soveltuvat arvonlisäverohuojennusta paremmin vammaisten yritystoiminnan tukemiseen, koska silloin tuki voidaan kohdistaa tasaisemmin kaikille vammaisille yrittäjille."

Sosiaalisen yritystoiminnan edistämistä selvittänyt, Raimo Harjusen johdolla toiminut KTM:n työryhmä esitti loppuraportissaan toukokuussa 2002 kolmivuotista kokeilua, jossa vaikeavammaisilta yrittäjiltä perittäisiin arvonlisävero mutta palautettaisiin se lyhentämättömänä yrittäjille te-keskusten kautta. Positiivista esityksessä oli, että se olisi laajentanut palautukseen oikeutettujen piiriä käsityö- ja korjausalan yrittäjistä myös muihin vaikeavammaisiin yrittäjiin. Ehdotusta pidettiin kuitenkin liian byrokraattisena, ja se jäi toteutumatta.

Arvoisa puhemies! Nyt olemme tilanteessa, ettei lopullista ratkaisua voi enää siirtää vuodesta toiseen. Pysyvän ratkaisun löytäminen vaikeavammaisten yrittäjien tukemiseksi on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Vammaiselle yrittäjälle on annettava parempi mahdollisuus työllistää itsensä ja muita.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäki toi erittäin hyvin edellisessä puheenvuorossaan esille tämän asian monipuolisuuden, ne erilaiset näkökulmat ja ongelmat, joita tähän liittyy. Mielestäni suurimpana ongelmana on se, että pitkänkään ajan kuluessa ei ole löydetty pysyvää ratkaisua. Toivon todellakin, että nämä kaksi lisävuotta toisivat pysyvän ratkaisun. Ei ole oikein vammaisia ihmisiä kohtaan, jotka haluavat työllistää itse itsensä, että tämä tilanne aina jatkuu parin vuoden pätkissä eteenpäin.

Todettakoon se, että vammaisen ihmisen vammaisuus ei ole hänen oma ongelmansa. Meidän pitäisi ajatella yhteiskunnassa niin, että meidän pitää poistaa niitä esteitä, jotka vaikeuttavat vammaisen ihmisen toimimista tässä yhteiskunnassa, ja poistaa niitä esteitä niin, että he voivat olla erilaisissa elämäntilanteissa yhdenvertaisia niiden kanssa, joiden elämässä ei ole sitä vammaa. Vamma voi aiheuttaa erityisyyttä, syrjäytymistä, ja me tiedämme sen, että vammaisista ihmisistä varsin moni on köyhyysrajan alapuolella pienten tulojensa vuoksi, ja siksikin tämä on erittäin tärkeää, että nyt jatketaan kuitenkin kahdella vuodella tätä määräaikaa.

Kuten edustaja Karimäki toi esille, vammaisella yrittäjällä on lukuisia kustannuksia, jotka hänen on siirrettävä palveluihin tai tavaroihin, jos tätä verohuojennusta ei ole heille tarjolla.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenenä tätä verojaoston perinteistä yhteistä lakialoitetta, vaikka tällä kertaa tämän aloitteen on päässyt allekirjoittamaan vain eri poliittisten ryhmien kaikkein terävin kärki.

Täällä on ansiokkaasti käyty se sama keskustelu, mikä on jo vuosia tässä yhteydessä käyty. Tämä lakihan on ollut voimassa vuoden 1995 alusta, ja sitä on aina jatkettu vuodella parilla eteenpäin, ja hyvä, että sitä nytkin sitten jatketaan kahdella vuodella. Totta kai olisi hyvä, jos tähän löydettäisiin joku sujuvampi ratkaisu suoran tuen kautta, ja edustaja Karimäki käsitteli tätä asiaa ihan sillä tavalla kuin tulee käsitelläkin. Mutta meillä ei ole nyt mahdollisuutta muuhun kuin tämän lain jatkamiseen kahdella vuodella, ja se on hyvä asia.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin allekirjoittajia tässä aloitteessa ovat sattumalta vain henkilöt, jotka sattuivat silloin olemaan kokoushuoneessa paikalla, kun tämä aloite kierrätettiin, mutta kyllä uskallan lukea edustaja Kivirannan tuohon kansanedustajien kärkikaartiin. Hän on vahvasti tätä esitystä tukenut sen valmisteluvaiheessa.

Allekirjoitan myös kaiken sen, mitä edustaja Karimäki toi esiin tästä menettelystä ja siitä, että näitä vaihtoehtoja on selvitetty jo aivan riittävästi ja niitä on olemassa varsin toteuttamiskelpoisina. Tämä verohuojennushan ei ole myöskään täysin sopusoinnussa meitä sitovien EU-säännösten kannalta, ja siksi kyse on ollut tästä määräaikaisesta laista tähän asti ja niin nytkin. Mutta viimeistään tässä vaiheessa vastuuministeriöiden, STM:n ja TEMin, tulee päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten ja kenelle tämän asian hoitaminen kuuluu, ja hoitaa tämä — vaikuttaa siltä — koko eduskunnan yhteisen tahdon mukainen asia pois päiväjärjestyksestä pysyvällä tavalla.