Arvoisa puhemies! Suomen luottoluokitus tipahti viime viikolla. Luottoluokituksen putoaminen on vakava asia. Luottoluokitus tipahti kolmesta A:sta viimeksi vuonna 1990, ja kesti kaiken kaikkiaan 12 vuotta ennen kuin se nousi takaisin. Nytkin edessämme on vaikeampi ja pidempi urakka kuin annamme ymmärtää.

Paljon enemmän kuitenkin voidaan tehdä, tilanne ei ole toivoton, ja tästäkin selvitään. Tarvitaan ainakin kolme asiaa: tiukkaa menokuria, määrätietoisesti eteenpäinvietyjä rakenteellisia uudistuksia sekä työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia. Tämä viimeinen asia on puuttunut hallituksen listalta kokonaan. Eläkeuudistuksen aloittamiseen Vanhasen esityksestä meni viisi vuotta, ja kolme vuotta meni soten hautomisessa turhaan. Arvoisa pääministerin sijainen, mitä uusia konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä työllisyyden ja kasvun edistämiseksi?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! On totta, että luottoluokituksen alentaminen on hankala asia Suomen kannalta. Meidän kuitenkin täytyy muistaa, että kaksi luottoluokittajaa edelleen pitää meitä kolmen A:n maana.

Haluan todeta sen, että tiukka menokuri jatkuu meillä, elikkä ensi vuonna 2 miljardia euroa vähennetään valtion menoja budjettiesityksen mukaisesti. Rakennemuutokset ovat tällä hetkellä eteenpäin menossa. Meillä on eduskunnan käsittelyynkin tulossa rakennemuutoksiin liittyviä asioita. Työmarkkinajärjestöt kykenivät saamaan neuvottelutuloksen eläkejärjestelmään liittyen.

Aivan oikein edustaja Sipilä kiinnittää huomiota talouskasvuun ja työllisyyteen. Se on myös tämän Standard & Poor’sin keskeinen viesti, että meillä potentiaalisen kasvun näkymät ovat heikentyneet, ja sen takia he sitä luokitusta laskivat Suomen osalta.

Kuitenkin totean sen, että tässä budjetissa hallitus esittää usean sadan miljoonan euron lisäyksen infrahankkeisiin, usealle vuodelle laskettuna yhteensä yli pari miljardia. Näitten yhteenlaskettu henkilötyövuosilisäys on noin 60 000 työvuotta (Puhemies koputtaa) valtiovarainministeriön kansantalousosaston laskelman mukaan.

Arvoisa puhemies! Minusta keskeisin muutos tässä luottoluokittajien arvioinnissa oli heidän epäilyksensä hallituksen kyvystä viedä uudistuksia ja reformeja eteenpäin. Suomen näkymien arvioitiin olevan muuten kohtuullisen vakaita, mutta arviossa varoitettiin, että luottoluokitus voi jopa pudota lisää, mikäli poliitikot eivät pysty viemään uudistuksia eteenpäin.

Meillä Suomessa on kaikki tarvittava tieto isänmaan pelastamiseksi. Nyt on vain pantava toimeksi. Tietojeni mukaan ministeriöissä on 317 voimassa olevaa strategiaa, joissa tietääkseni on yli 30 000 sivua tekstiä.

Arvoisa puhemies! Erityisesti kokoomuksen edustajien toimesta on voimakkaasti kritisoitu yhdessä linjattua sote-uudistusta. Toinen merkittävä uudistus eli kuntien tehtävien karsiminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kysynkin pääministerin sijaiselta: milloin hallituksen lista kuntien tehtävien karsinnasta valmistuu, ja onko koko hallitus sitoutunut yhdessä sovitun sote-linjauksen läpiviemiseen?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Kun tuota Standard & Poor’sin arviota Suomen luottoluokituksen laskemisen perusteista tarkalleen lukee, voi todeta, että nuo epäilykset asioitten eteenpäinviemiskyvystä liittyvät vaalien jälkeiseen aikaan. Tämän hallituksen osalta selkeästi todetaan se, että ollaan viety asioita eteenpäin ja ollaan tehty rakennemuutoksia. Totean, että käsitykseni mukaan nämä kuntien tehtävien ja velvoitteitten karsimista koskevat esitykset kulkevat eduskunnalle sovitussa ajassa ja tämän vuoden puolella ovat tulossa ja koko hallitus on sitoutunut niitä eteenpäin viemään.

Arvoisa puhemies! Monet meistä pelkäävät, että ensi talvesta työllisyyden kannalta saattaa tulla erittäin vaikea, ja siksi nyt pitäisi erityisesti kohdistaa kaikki toimet, jotta olemassa olevat työpaikat säilyisivät ja myöskin uusille luotaisiin edellytyksiä. Meistä monet tunnistavat sen, että siihen ei tässä salissa ja tässä talossa eikä hallituksenkaan voimin yksin pystytä. Onko teillä tarkoitus, pääministerin sijainen, kääntyä järjestöjen puoleen ja löytää yhdessä jonkinlainen yhteiskuntasopimus, jolla Suomen tulevaisuus turvattaisiin?

Valtiovarainministeri  Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Haluan todeta sen, että hallituksen puolella on halua yhteistyössä järjestöjen kanssa hakea keinoja, joilla kyetään ensi talvea varten varautumaan, ja haluan myöskin todeta sen, että tämän vuoden lisäbudjetissa 48 miljoonaa euroa on osoitettu nopeasti käynnistyvien infrahankkeitten rahoittamiseen, ja sitä kautta tavoitteena on se, että saadaan lisää työpaikkoja, uusia työpaikkoja, syntymään nyt talven aikana. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on arvioinut, että noin 2 000—3 000 työpaikkaa saadaan tässä vuoden sisällä syntymään.

Arvoisa puhemies! Vuosisataan ensimmäisen kerran tapahtuu se, että neljättä vuotta peräkkäin Suomen kansantulon kakku supistuu. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa Suomen reaalinen kilpailukyky on hyvä. Siis perusedellytykset pitäisi olla siihen, että kasvua ja selviytymisen edellytyksiä on. Mutta kone ei kerta kaikkiaan toimi.

Arvoisa valtiovarainministeri, mitä te tuumitte, näinkö jatketaan vaaleihin asti, vaalien jälkeiseen kesään asti? Aika paljon ikävää kerkiää tapahtua näitten kuukausien aikaan, ellei ryhdytä toimenpiteisiin heti. Oletteko valmis siihen, että keskeiset työmarkkinajärjestöt, valtiovalta, kuntien edustajat yhdessä kokoontuisivat nyt saman pöydän ympärille ja katsottaisiin yhdessä, mitä voitaisiin tehdä tässä ja nyt ja heti Suomen selviytymisen hyväksi?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tässä oli yritystä jo pari päivää sitten tämmöiseen yhteistyön rakentamiseen talousneuvoston puitteissa. Emme päässeet kaikkien osalta tähän tilanteeseen, että sieltä olisi lähtenyt asia kehittymään. Itse jouduin olemaan pois sen takia, että jouduin lentokonevian takia jäämään Brysseliin, sen takia en päässyt aamulla mukaan tuohon, mutta sen palautteen kautta, jonka tuosta kokouksesta sain, siellä on hyvä siemen itämässä nyt tämän yhteistyön rakentamiseen.

Haluan myöskin todeta sen, että tässä taustalla on talouden kasvun painopisteen siirtyminen Aasiaan Kiinan avattua markkinansa ja sen myötä Euroopan hidastunut talouskasvu. Meillä erityinen ongelma on tässä suhteessa se, että me viemme investointituotteita Eurooppaan. Meidän Euroopan unionin alueelle menevästä viennistä 55 prosenttia on investointituotteita, joittenka kysyntä ei lähde kasvamaan ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa Euroopassa tilauskirjat ovat täynnä.

Me teemme kaikkemme niillä edellytyksin, mitä Suomessa voidaan tehdä näitten asioitten eteen.

Arvoisa herra puhemies! Kaikki hallituksen tavoitteet talouden, kasvun, työllisyyden ja luottoluokituksen kannalta ovat valuneet viemäristä alas. Yksikään ei toteudu. Yksikään ei toteudu.

Mutta innovatiivisuutta riittää arvoisalla pääministerillä ja myös arvoisalla pääministerin sijaisella. Onko Suomesta asiantuntemus loppu, kun vaaleissa hävinneen Ruotsin maltillisen kokoomuksen valtiovarainministeri Anders Borgilta täytyy tilata selvitys? Ja jotta SDP ei jäisi pekkaa pahemmaksi, liitetään myöskin Ruotsissa oppinsa saanut Juhana Vartiainen siihen päällystakiksi. Vartiainen toteaa tviitissään Iltalehdessä: "Suomi tarvitsee lisää työvoimaa. ’Mutta meillähän on työttömiä!’ — Tila tarvitsee peltoalaa. ’Mutta nykypellossakin on rikkaruohoja!’" Ovatko teidän mielestänne työttömät rikkaruohoja?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Pidän ylijohtaja Vartiaisen puheita harkitsemattomina ja epäasiallisina. Sen haluan tässä todeta. (Eduskunnasta: Oikein hyvä!)

Samalla haluan todeta sen, että meillä on tehty paljon raportteja ja selvityksiä, on hyvä, että tulee myös ulkopuolisilta näkemyksiä tähän meidän Suomen tilanteeseen, mutta kyllä meidän on nyt aika lähteä tekemään toimenpiteitä ja jatkaa niitä toimenpiteitä, joita tähän mennessä on tehty, jotta saadaan tämä talous kasvuun ja saadaan Suomeen lisää työpaikkoja syntymään.

Meillä on todella vaikea, historiallisen vaikea, talouden tilanne kansainvälisen talouden suhteen. Olin myös viime viikolla Washingtonissa IMF:n ja Maailmanpankin kokouksessa: koko maailma tuntee huolta siitä, että globaali talouskasvu hidastuu, koko maailma tuntee huolta siitä, että maailma velkaantuu. 2000-luvulla 38 prosenttia on kasvanut velka ja samalla talouskasvu on heikentynyt. Tämä ei ole pelkästään suomalainen ongelma. Meillä on mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja, tehdä semmoisia ratkaisuja, joilla syntyy työpaikkoja, ja toivon, että onnistumme.

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että varapääministeri, valtiovarainministeri Rinne sanoutui irti tällaisesta retoriikasta, jolla ihmiset, jotka ovat jääneet vaille työtä, rinnastetaan asiattomasti rikkakasveihin. Se on äärimmäisen arvokasta.

Meillä on vakava työttömyysongelma, meillä on vakava irtisanomistilanne, ja tässä tilanteessa todellakaan tällaista retoriikkaa ei kaivata. Mut-ta kun olette käynyt siellä vedenkin takana IMF:ssä, niin onko teillä jo tietoa siitä, miten Italian säästöpankeille stressitesteissä on käymässä?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! IMF:n kokouksen yhteydessä tai Maailmanpankin kokouksen yhteydessä ei käsitelty näitä reittauksia millään tavalla. Sen jälkeen olin euroryhmän kokouksessa ja myöskin Ecofinin kokouksessa, ja tuolla tuli todettua asianomaisten virkamiesten toimesta komissiosta, että tällä hetkellä meillä ei kellään ole käsitystä vielä siitä, mitä stressitestien tuloksena tulee olemaan. Se selviää sitten, kun ne valmistuvat.

Arvoisa puhemies! Luottoluokituksen lasku oli erityisesti imagotappio hallitukselle ja Suomen oikeistolle, joka on ajanut kovaa leikkauspolitiikkaa myös Euroopassa kolmen A:n takki leveästi auki. Mutta ei tämä kuitenkaan Suomen talouden kannalta tässä hetkessä ole dramaattinen, tämä kolmen A:n laskeminen. Meidän korkomme itse asiassa putosivat.

Mutta siihen pitää kiinnittää huomiota, mikä oli se uusi asia, mihin Standard & Poor’s puuttui tässä arviossaan. Se oli pitkän ajan taloudellisen kasvun heikot näkymät. Nyt kysymys onkin se, mitä lähdetään tekemään. Ensimmäinen kysymys oli, tehdäänkö lisää leikkauksia tämän takia. Sehän olisi älyttömintä, mitä voisi tehdä, heikentää entisestään talouskasvua.

Nyt kysymys kuuluukin, valtiovarainministeri Rinne: Te aivan oikein vaaditte elvytystä ennen budjettia, mutta kun katsoo tätä pakettia, niin ei työttömille tullut talvitakkia, korkeintaan tuli kynsikkäät. Saako tämä tulos ja tämä analyysi nyt teidät muuttamaan kantaanne (Puhemies koputtaa) ja ajamaan voimakkaasti elvytyspolitiikkaa?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Arhinmäen kanssa siitä, että tämä luottoluokituksen taloudellinen merkitys on vähäisempi kuin mitä siitä on nyt osittain julkisessa keskustelussa esitetty.

Tämä pitkän ajan talouskasvu ja erityisesti potentiaalisen talouden kasvu on se meidän iso haasteemme tässä tulevaisuuteen. On järkevää miettiä keinoja, millä saadaan lisää työpaikkoja, lisää talouskasvua Suomeen syntymään. Totean tässä, että olen käynnistänyt prosessin omassa ministeriössä sen suhteen, että löytyisi uusia elementtejä, joilla nopeasti saataisiin luotua uutta työtä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilälle on syytä todeta, että te ette ole helpottaneet tätä kolmen A:n tilannetta, koska te esititte lähinnä lisämenoja mutta ette säästöjä.

Ministeri Rinne, haluan todeta siihen, mitä sanoitte, että ei tässä hallituksen talouspolitiikasta ole kysymys Helsingin Sanomissa. Verrataan Suomea ja Ruotsia. Ruotsissa 10 vuoden aikana kasvu on ollut 10 prosenttia, meillä pikkuisen supistunut. Tänä vuonna kasvu on 2,5, ensi vuonna 3,5 Ruotsissa. Työpaikkoja on luotu Borgin aikana, kahdeksan vuoden aikana, yli 300 000 ja työllisyystilanne on selvästi parantunut. Työllisyysaste on 8 prosenttia parempi kuin meillä, Suomessa työllisyystilanne on heikentynyt. Vienti vahvasti nousee Ruotsissa, Suomessa laskee. Valtiontalous on erinomaisessa kunnossa, velkaantumisaste on supistunut.

Kysynkin: olisiko Suomen syytä noudattaa niitä oppeja, joita ministeri Borg on Ruotsissa noudattanut, sitä kolmen A:n Ruotsin luokituslinjaa ja sitä, että ollaan Euroopan parhaita talouspolitiikassa?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasille haluan todeta, että maat eivät ole veljiä keskenään tässä suhteessa. Meillä on aika paljon eroja Ruotsin ja Suomen välillä. Suomi on euromaa, Ruotsi ei. Ruotsin vienti on paljon laajemmalla pohjalla verrattuna Suomeen. Siellä on myöskin kotimaista pääomaa, joka haluaa sijoittaa Suomea merkittävästi enemmän. Uskon, että näillä keskeisillä tekijöillä Ruotsi on menestynyt.

Arvoisa puhemies! Ruotsin parempi tilanne ei johdu siitä, että Ruotsissa olisi tehty leikkauksia, vaan päinvastoin: siellä ei ole tehty leikkauksia. Mutta siellä on lisätty toimia, joilla on lisätty työn tarjontaa, ja se on se, mistä Juhana Vartiainen tuossa hieman epäonnistuneessa sitaatissaan yritti sanoa.

Siitä työn tarjonnasta: sinne on tullut 100 000 ihmistä työmarkkinoille, ja se ei ole lisännyt lainkaan työttömyysprosenttia, vaan niistä suurin osa on sitten myös mennyt töihin, ja se työttömyysprosentti on pysynyt ihan samana kuin Suomessa. Sen takia tähän suuntaan suurin piirtein pitäisi meilläkin mennä.

Kysyisin, kun nyt pitää kysyä muiltakin kuin Sasilta, voitaisiinko meillä harkita aika semmoisia voimaperäisiä, samansuuntaisia toimia kuin Ruotsissa, jotka lisäävät työn tarjontaa — vaikka, totta kai, se merkitsee myös joitakin ikäviä asioita.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä yli 320 000 työtöntä tässä kotimaassamme, ja tässä tilanteessa työvoiman tarjonnan voimakas lisääminen tarkoittaisi sitä, että ihmisten työntekoon liittyvät oikeudet heikkenevät.

Saksassa lisättiin näitten 2000-luvun toimenpiteitten yhteydessä osa-aikatyötä niin, että osa-aikatyön määrä lisääntyi 18 prosenttia muutamassa vuodessa. Se on tarkoittanut 2000-luvun aikana sitä, että on syntynyt kahdet työmarkkinat: on näitä ihmisiä, jotka ovat vakaassa, pysyvässä työsuhteessa, ja sitten on paljon niitä ihmisiä, jotka joutuvat työllistämään itsensä useamman työn kautta. Ja siellä oli keskimäärin 5 euroa 1,7 miljoonalla ihmisellä tuntipalkka, kunnes tuli nyt tämä peruspalkan korotus.

Minä totean, että Suomen tie on se, että löydetään pysyvää kasvua: löydetään pysyviä työsuhteita ja haetaan parempaa kasvua.

Arvoisa puhemies! Ruotsin edellinen porvarihallitushan tunnetusti ja sitkeästi taisteli suomalaisen veronmaksajan puolesta, ja täytyy kysyä arvoisalta valtiovarainministeriltä, mitä lisäarvoa tämä mielestänne tuo, että entinen valtionvarainministeri Ruotsista rupeaa selvittämään Suomen taloutta — ottaen huomioon, että kansallista etua kai pitäisi ensisijaisesti pystyä Suomessa hoitamaan. (Hälinää)

Luottoluokituksella perustellaan ideologisia leikkauksia, ja tämähän johtuu aika pitkälti toimintaympäristön muutoksesta: Eurooppa ei vedä, Venäjän notkahdus. Nyt todella on tärkeätä, että varmistetaan kotimarkkinoiden ilma, hengitys, ja ettei todella romahduteta koko talouden perustaa. Miten valtiovarainministeri tähän panostaa?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä haluan todeta sen, että me tarvitsemme useita erilaisia puheenvuoroja tähän talouskeskusteluun, ja minusta ei ole mitenkään huono asia se, että niitä puheenvuoroja pyydetään erilaisista lähteistä. Mutta yksikään lähde ei varmasti löydä sitä ainoaa oikeaa linjaa Suomen talouskasvun rakentamiseen ja työttömyyden parantamiseen. Meidän täytyy itse löytää ne keinot käyttää kaikkea sitä aineistoa jo tehtyjen päätösten tueksi ja sitten myös tulevien päätösten tueksi.

Arvoisa puhemies! Kun Suomen taloutta vertaa Ruotsiin, niin olennaisin ero on se, että Ruotsilla on käytettävissä oma valuutta ja Suomi on sidoksissa eurovaluuttaan. Näin ollen Suomella on käytettävissä kilpailukyvyn parantamiseksi ainoastaan sisäinen devalvaatio, joka tarkoittaa sitä, että työpaikat ja työn hinta joustavat, muun muassa.

Mutta tästä talouden isosta kuvasta olen erittäin huolestunut: Deloitten tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suuryrityksistä suunnittelee siirtävänsä tuotantonsa pois Suomesta seuraavan viiden vuoden aikana. Samaan aikaan meillä järjestetään seminaareja, joissa pk-yrityksiä houkutellaan Viroon, Viron edullisemman yritysverojärjestelmän vuoksi.

Kysynkin, arvoisa varapääministeri Rinne: mitkä ovat toimenpiteet, että me saamme Suomessa parannettua kilpailukykyä euroalueella naapurimaihin verrattuna?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että vuodesta 2008 lähtien Suomesta on hävinnyt 84 000 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Se on se tilastoitu aika, mikä tällä hetkellä löytyy valtiovarainministeriön puolelta. Samaan aikaan ainoastaan 12 000 työpaikkaa on syntynyt, ja ne ovat syntyneet nimenomaan pk-sektorille.

Minun arvioni on tällä hetkellä se, että suomalainen talouskasvu voidaan rakentaa pitkälle tulevaisuuteen vakaasti sillä tavalla, että löydetään pk-sektorille verkostoja, löydetään kykyä kansainvälistyä, löydetään myöskin niitä pullonkauloja, joita siellä tällä hetkellä on, kasvun aikaansaamiseksi. Minä olen vakuuttunut, että sitä kautta me pääsemme eteenpäin Suomen talouden osalta.

Sitten haluan todeta sen vielä, että kyllä meillä on muitakin keinoja kuin tämä sisäinen devalvaatio euro-olosuhteissa. Meillä on keino löytää uusilta markkinoilta kasvualueita, ja niitä kannattaa ankkuroida megatrendeihin, joita ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, vesi, puhdas vesi. Näihin asioihin ankkuroimalla me pärjäämme.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasikin varsin hyvin tietää, että kaikki keskustan budjettivaihtoehdot ovat johtaneet vähempään velkaan kuin hallituksen esitykset. Sen sijaan me olisimme tehneet sen saman, mikä Ruotsissa on tehty, eli laitetaan valtion tase paremmin töihin. Ruotsin valtio on luopunut finanssiomistuksistaan ja pistänyt ne kasvua luoviin yrityksiin. Minun mielestäni tämä on yksi selkeitä Suomen ja Ruotsin eroja. Meidän pitää tehdä normien purun eteen töitä. Meidän pitää tehdä työn tarjontaa lisääviä päätöksiä, kilpailukykyä ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa.

Keskusta järjestää 3. päivä marraskuuta työpäivän tuolla Korjaamolla, ja siellä haetaan lisää eväitä tämmöiselle laajalle yhteiskuntasopimukselle, jossa haetaan niitä eväitä ja niitä toimia, joita yhteiskunnan tulisi tehdä kasvun ja työllisyyden eteen. Arvoisa pääministerin sijainen, otatteko kutsun vastaan tähän työpäivään?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Hallitus on laittanut valtion tasetta parempaan työhön nyt siinä määrin kuin meillä on ollut pelivaraa. Me olemme tekemässä tämän hallituskauden aikana vielä ratkaisuja, jotka vaikuttavat siihen taseen aktiivisuuteen luoda uusia työpaikkoja. Otan vastaan kutsun tuonne Korjaamolle, jos vain sattuu kalenterissa tilaa olemaan.