1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Suomessa rekisteröidystä tai Suomessa käytettävästä ajoneuvosta
suoritetaan valtiolle ajoneuvoveroa ja ulkomailla rekisteröidyistä Suomessa
tilapäisesti käytettävistä ajoneuvoista
ajoneuvoverona kannettavaa kiinteää veroa ja kulutusveroa
siten kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Muiden lakien soveltaminen
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
ajoneuvoveron kantoon sovelletaan soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa
(611/1978) tai sen nojalla säädetään,
samoin kuin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa
laissa (1556/1995) sekä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetään.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
ajoneuvojen luokitteluun ja suurimpaan sallittuun kokonaismassaan
sekä ajoneuvojen rekisteröintivelvollisuuteen
sovelletaan ajoneuvolakia (1090/2002) ja sen nojalla annettuja
asetuksia sekä ajoneuvojen rekisteröinnistä annettua
asetusta (1598/1995) ja tieliikennelain (267/1981)
sekä sen nojalla säädettyjä perusteita.
Ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai joiden olisi pitänyt
olla rekisteröitynä Ahvenanmaan maakunnassa, sovelletaan
vastaavasti, mitä Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössä säädetään.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
verotustietojen käyttöön ja luovutukseen
sovelletaan soveltuvin osin, mitä ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa
laissa (541/2003) säädetään.
2 luku
Ajoneuvovero
3 §
Ajoneuvoveron rakenne
Ajoneuvoverolla tarkoitetaan perusveron osuudesta tai käyttövoimaveron
osuudesta taikka perusveron ja käyttövoimaveron
yhteenlasketusta osuudesta koostuvaa veroa. Ajoneuvoveroa ovat myös
muualla kuin Suomessa rekisteröidystä ajoneuvosta
kannettavat kiinteä vero ja kulutusvero.
4 §
Veronalaiset ajoneuvot
Ajoneuvoveroa on suoritettava ajoneuvorekisteriin merkitystä luokkiin
M ja N kuuluvista ajoneuvoista. Muualla kuin Suomessa rekisteröidyistä ajoneuvoista
on suoritettava kiinteää veroa ja kulutusveroa
siten kuin 38—44 §:ssä säädetään.
Ajoneuvovero suoritetaan myös ajoneuvosta, jonka olisi
tullut olla ajoneuvorekisteriin merkittynä.
Auton alustalle rakennettua työkonetta ei katsota 1
momentissa tarkoitetuksi ajoneuvoksi, jos se on N2- tai
N3 -luokan ajoneuvo, joka on varustettu erityisillä välineillä työn
tekoa varten ja jos sitä ei ole tarkoitettu muun tavaran
kuin työssä tarpeellisten työvälineiden
ja tarvikkeiden kuljettamiseen.
Ajoneuvo, jota ei ole ajoneuvorekisterissä luokiteltu
M-, N- tai muuhun ajoneuvoluokkaan, katsotaan verotuksessa kuuluvaksi
tieliikennelainsäädännön
mukaiseen ajoneuvoluokkaan ajoneuvon laadun mukaan.
5 §
Verovelvollinen
Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai rekisteriin merkitty
haltija on velvollinen suorittamaan ajoneuvosta ajoneuvoveroa rekisteriin merkityltä
omistus-
tai haltijuusajaltaan. Jos rekisteriin on merkitty sekä omistaja
että haltija, haltija on verovelvollinen. Jos verovelvollisia
on enemmän kuin yksi, he ovat yhteisvastuussa veron suorittamisesta.
Jos liikenteessä käytetään
rekisteröimätöntä ajoneuvoa
tai rekisteriin merkitty tieto on virheellinen, verovelvollinen
on se, jonka olisi tullut olla rekisterissä ajoneuvojen
rekisteröinnistä annetun asetuksen mukaan omistajana.
Jollei omistajaa voida osoittaa tai jos rekisteröimätöntä ajoneuvoa
on käytetty omistajan tai haltijan suostumuksetta, verovelvollinen
on se, jonka käytössä ajoneuvon on katsottava
olleen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna verovelvollisena
pidetään myös ajoneuvon omistajaa, joka
ei ole rekisteröitynyt, vaikka ajoneuvon edellinen omistaja
on tehnyt ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun
asetuksen 19 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen. Jos
ajoneuvon omistaja on laiminlyönyt rekisteröinnin
ja ajoneuvon nimiinsä rekisteröinyt omistaja on
ottanut vastatakseen verosta, verovelvollisuus määräytyy
6 §:n mukaisesti. Jos ajoneuvon nimiinsä rekisteröivä omistaja
ei ota vastatakseen verosta, verovelvollisuus määräytyy
1 momentin mukaisesti.
Yhteisvastuullisista verovelvollisista vero maksuunpannaan
ajoneuvon rekisteriin ensimmäiseksi omistajaksi tai haltijaksi
merkitylle henkilölle. Jos veroa ei saada perityksi ensimmäiseksi
merkityltä verovelvolliselta tai jos maksuunpanon muutokseen
on muu erityinen syy, vero maksuunpannaan muulle yhteisvastuulliselle
verovelvolliselle.
Ajoneuvon rikoksella haltuunsa saanut henkilö on velvollinen
suorittamaan veron ajalta, jolta ajoneuvon omistajalle tai haltijalle
on myönnetty vapautus verosta 19 §:n
1 momentin 1 kohdan nojalla.
6 §
Verosta vastattavaksi ottaminen
Kun ajoneuvo luovutetaan, luovutuksensaaja voi ottaa vastatakseen
verosta myös siltä ajalta, jonka ajoneuvo on ollut
sellaisen henkilön omistuksessa, joka on laiminlyönyt
ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen
11 §:ssä säädetyn rekisteri-ilmoituksen
omistusoikeuden siirtymisestä. Menettelystä ja
veronkannosta verosta vastattavaksi otettaessa säädetään
16 §:ssä.
Jos luovutuksensaaja ottaa vastatakseen verosta 1 momentin mukaisesti
ja suorittaa veron, luovuttaja vapautuu verovelvollisuudesta. Jos luovutuksensaaja
ilmoittaa, ettei hän ota vastatakseen verosta, häntä ja
ajoneuvon luovuttajaa pidetään verovelvollisena
omistusajaltaan siten kuin 5 ja 8 §:ssä säädetään.
7 §
Verovelvollisuuden siirto
Verovelvollinen voi siirtää verovelvollisuuden
sopimuksen perusteella toiselle henkilölle. Sopimus on
tehtävä kirjallisesti Ajoneuvohallintokeskuksen
vahvistamaa lomaketta käyttäen. Verovelvollisuuden
vastaanottaja vastaa verosta niiden perusteiden mukaan, jotka koskevat
alkuperäistä verovelvollista. Jos verovelvollisuuden
siirto on ilmeisesti tehty veron maksun välttämiseksi,
vero voidaan maksuunpanna siten kuin siirtoa ei olisi tehty.
Ajoneuvohallintokeskus voi hyväksyä määräämillään
ehdoilla tai hylätä verovelvollisuuden siirtämisen.
Jos verovelvollisuuden vastaanottaja ei suorita veroa säädetyllä tavalla,
Ajoneuvohallintokeskus voi määrätä verovelvollisuuden
siirtäjän ja vastaanottajan vastaamaan verosta
yhteisvastuullisesti.
8 §
Verovelvollisuuden alkaminen ja päättyminen
Verovelvollisuus alkaa:
1) sinä päivänä,
kun ajoneuvo ensi- tai uudelleenrekisteröidään;
2) sitä seuraavasta päivästä,
kun rekisteriin merkityn ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu
siten, että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle;
3) sinä päivänä,
kun verosta vapaa ajoneuvo muutosrekisteröidään
tai muutoskatsastetaan veronalaiseksi; tai
4) verovapautuksen edellytysten päättymispäivää seuraavasta
päivästä lukien.
Jos verovelvollisuuden alkamisen ajankohtaa 5 §:n 2
momentin tarkoittamissa tapauksissa ei voida selvittää,
verovelvollisuus voidaan arvion perusteella vahvistaa alkavaksi
enintään 12 kuukautta ennen sitä päivää,
jona Ajoneuvohallintokeskus sai tiedon 5 §:n 2 kohdassa
tarkoitetusta ajoneuvon käytöstä.
Verovelvollisuus päättyy sinä päivänä,
kun:
1) ajoneuvo poistetaan rekisteristä;
2) ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu siten,
että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle;
3) verollinen ajoneuvo muutosrekisteröidään tai
muutoskatsastetaan verovapaaksi; tahi
4) verovapautuksen edellytykset alkavat.
Jos edellä 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa
ajoneuvon kilpien palautuspäivä on aiempi kuin
rekisteristäpoistopäivä, verokausi päättyy
kilpien palautuspäivään.
Edellä 3 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa
verovelvollisuuden päättymisen edellytyksenä on,
että verovelvollisuuden päättymisen perusteesta
on tehty ajoneuvojen rekisteröinnistä annetussa
asetuksessa tarkoitettu rekisteri-ilmoitus. Jos voidaan luotettavasti osoittaa,
että verovelvollisuuden päättymisen peruste
on syntynyt ilmoituksen tekoa aikaisemmasta ajankohdasta, verovelvollisuuden
voidaan katsoa päättyneen tuona ajankohtana.
Ajoneuvon luovutuspäivän verosta vastaa luovuttaja,
ja haltijana olemisen viimeisen päivän verosta
haltija.
9 §
Ajoneuvoveron määrä
Ajoneuvoveron päivää kohden kannettava määrä on
perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron
osuudella. Veron määrä verokaudelle lasketaan
kertomalla perus- ja käyttövoimaveron
päiväkohtaisten määrien summa
verokaudessa olevien päivien lukumäärällä.
Vero määrätään
niiden tietojen perusteella, jotka on ilmoitettu tai olisi pitänyt
ilmoittaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle.
10 §
Perusvero
Perusveroa määrätään
henkilö- ja pakettiautolle (M1-, N1-,
M1G- ja N1G-luokka) sekä erikoisautolle,
jonka suurin sallittu kokonaismassa on enintään
3 500 kilogrammaa.
Perusveron määrä päivää kohden
on 26 senttiä ajoneuvosta, joka on otettu käyttöön
ennen tammikuun 1 päivää 1994, ja 35
senttiä ajoneuvosta, joka on otettu käyttöön
mainittuna päivänä tai sen jälkeen.
11 §
Käyttövoimavero
Ajoneuvolle, jota käytetään
muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä,
määrätään käyttövoimaveroa.
Käyttövoimaveron määrä päivää kohden
on:
1) henkilöautosta (M1- ja M1G-luokka)
ja kaksikäyttöautosta (N1-luokka) sekä ajoneuvosta,
joka siihen tehtyjen katsastamattomien muutosten johdosta vastaa
käyttötarkoitukseltaan lähinnä henkilöautoa,
6,7 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta
kilogrammalta;
2) pakettiautosta (N1- ja N1G-luokka),
matkailuautosta (M1-luokka) ja huoltoautosta (M1-, N1-,
N2-, N3-, M1G-, N1G-,
N2G- ja N3G-luokka) 0,9 senttiä jokaiselta
kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta;
3) kuorma-autosta (N2-, N3-,
N2G- ja N3G-luokka), jossa ei käytetä perävaunua,
jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta 1,0 senttiä 12
000 kilogramman kokonaismassaan saakka ja jokaiselta tämän
massan ylittävältä kokonaismassan alkavalta
sadalta kilogrammalta 2,2 senttiä, jos ajoneuvossa on kaksi
akselia. Vero on jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta
1,3 senttiä, jos ajoneuvossa on kolme akselia, 1,2 senttiä,
jos ajoneuvossa on neljä akselia, ja 1,1 senttiä,
jos ajoneuvossa on viisi akselia tai useampia;
4) kuorma-autosta (N2-, N3-,
N2G- ja N3G-luokka), joka on varustettu ja
jota käytetään puoliperävaunun
vetoon, 3,1 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta
sadalta kilogrammalta, jos ajoneuvossa on kaksi akselia, 2,3 senttiä,
jos akseleita on kolme, 2,0 senttiä, jos akseleita on neljä,
ja 1,8 senttiä, jos ajoneuvossa on viisi akselia tai useampia;
5) kuorma-autosta (N2-, N3-,
N2G- ja N3G-luokka), joka on varustettu ja
jota käytetään varsinaisen tai keskiakseliperävaunun
vetoon, 3,1 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta
sadalta kilogrammalta, jos ajoneuvossa on kaksi akselia, 2,5 senttiä,
jos akseleita on kolme, 2,3 senttiä, jos akseleita on neljä,
ja 2,0 senttiä, jos ajoneuvossa on viisi akselia tai useampia.
Erikoisautona rekisterissä olevan ajoneuvon vero on
sama kuin akseliluvultaan vastaavan M- tai N-luokan ajoneuvon vero.
Erikoisauton ajoneuvoluokka määrätään
tarkemmin niiden ajoneuvojen luokituksesta annettujen säännösten mukaan,
joita sovellettaisiin, jos ajoneuvon rekisteriin merkittyä luokkaa
tarkistettaisiin verokauden alkaessa.
Kuorma-autoa, joka on varustettu perävaunun vetoautoksi,
katsotaan käytettävän perävaunun
vetoon, jollei muuta ilmoiteta. Jos perävaunun vetoon varustettua
kuorma-autoa ei käytetä perävaunun vetoon,
ajoneuvon omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä kuorma-auton
ensi- ja uudelleenrekisteröinnin yhteydessä tai
ennen perävaunun käytön lopettamista.
Vastaavasti etukäteen on tehtävä ilmoitus,
jos kuorma-autoa, josta on tehty perävaunun käytön
lopettamisilmoitus, ryhdytään käyttämään
perävaunun vetoon. Ilmoitus tehdään vahvistettua
lomaketta käyttäen rekisteröintiä suorittavassa
katsastustoimipaikassa tai Ajoneuvohallintokeskukselle.
12 §
Verosta vapaat ajoneuvot
Ajoneuvoverosta ovat vapaat:
1) ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun
asetuksen 36 §:n 1 momentin c ja d kohdan mukaisesti C-
tai CD-tunnuksella rekisteröity ajoneuvo;
2) Euroopan yhteisöjen Suomessa sijaitsevien
toimielinten omistamat tai hallitsemat ajoneuvot tai muun kansainvälisen
sopimuksen perusteella verosta vapaat ajoneuvot;
3) ajoneuvot, jotka on katsastettu ja rekisteröity
ajoneuvolain 24 §:n mukaiseksi museoajoneuvoksi;
4) pelastus- ja sairasautot;
5) linja-autot (M2- ja M3-luokka);
6) puolustusvoimien yksin omistamat ja hallitsemat
sotilasajoneuvot, joita ei ole merkitty ajoneuvorekisteriin;
7) ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun
asetuksen 38 §:n mukaisesti vientirekisteröidyt
ulkomaille vietävät ajoneuvot;
8) ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun
asetuksen 51 §:n mukaiset Suomessa tilapäisesti käytettävät
ajoneuvot;
9) ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun
asetuksen 46 §:n mukaisesti ajoneuvot, joita käytetään
koenumerokilvin näiden tilapäiseen käyttöön
liittyvin rajoituksin;
10) ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen
48 §:n mukaisesti ajoneuvot, joiden käyttöön
on annettu siirtolupa;
11) moottoriajoneuvot, joissa käytetään
pääasiallisesti puu- tai turveperusteista polttoainetta;
ja
12) henkilö- ja pakettiautot sekä erikoisau-tot,
joista verovelvollisena on ja joita käyttää valtio
tai sen laitos, lukuun ottamatta valtion liikelaitoksista annetussa
laissa (1185/2002) tarkoitetun liikelaitoksen ajoneuvoja.
Käyttövoimaverosta ovat vapaat polttoainemaksusta
annetun lain (
/ 2003) 6 §:n 1 momentin
5 kohdassa tarkoitetut metaanista koostuvaa polttoainetta käyttävät
henkilö- ja pakettiautot.
3 luku
Ajoneuvoveron kanto
13 §
Verokausi
Jollei 14 §:n 3 momentista muuta johdu, ajoneuvovero
kannetaan verokaudelta, jonka pituus on 12 kuukautta. Ajoneuvovero
maksuunpannaan verovelvollisen omistus- tai haltijuusajalta päiväkohtaisena
verona.
14 §
Verokauden alkaminen ja päättyminen
Verokausi alkaa:
1) päivästä, jona 8 §:ssä tarkoitettu
verovelvollisuus alkaa;
2) edellisen verokauden päättymistä seuraavasta
päivästä;
3) päivänä, jona rekisteriin
ilmoitetaan ajoneuvon muutos veronalaiseksi ajoneuvoksi; tai
4) päivänä, jona ajoneuvo
muutoskatsastetaan tai muutosrekisteröidään
veronalaiseksi.
Luovutuksensaajan verokausi, silloin kun luovutuksensaaja ottaa
vastattavakseen verosta 6 §:n mukaisesti, alkaa rekisteriin
merkityn edellisen omistajan verokauden päättymispäivää seuraavasta
päivästä.
Verokausi päättyy 1 tai 2 momentissa
tarkoitetusta päivästä alkavan 12 kuukauden
ajanjakson viimeisenä päivänä tai:
1) päivänä, jona 8 §:ssä tarkoitettu
verovelvollisuus päättyy;
2) seuraavan verokauden alkamista edeltävänä päivänä;
3) päivänä, jona rekisteriin
ilmoitetaan ajoneuvon muutos verovapaaksi ajoneuvoksi;
4) päivänä, jona ajoneuvo
muutoskatsastetaan tai muutosrekisteröidään
verovapaaksi; tai
5) päivänä, josta alkaen
35 §:ssä tarkoitettu oikeus vapautukseen vammaisuuden
perusteella on voimassa.
15 §
Ajoneuvoveron maksuunpano
Ajoneuvovero maksuunpannaan viipymättä, kun
verokausi on alkanut tai kun verotukseen vaikuttava ajoneuvon laadun
muutos tai muu verotusta varten tarvittava tieto on merkitty rekisteriin
tai on muutoin tullut Ajoneuvohallintokeskuksen tietoon. Maksuunpano
toimitetaan verovelvollista kuulematta.
16 §
Veronkanto verosta vastattavaksi otettaessa
Jos ajoneuvon luovuttaja on laiminlyönyt rekisteri-ilmoituksen
tekemisen ja 6 §:ssä tarkoitettua ajoneuvon
luovuttajan veroa ei ole maksuunpantu luovuttajalle, vero kannetaan
vastattavaksi otettavana verona ensiksi siltä luovutuksen
saajalta, joka on rekisteröinyt ajoneuvon nimiinsä.
Vastattavaksi otettavan veron määrään ei
tällöin sovelleta 62 §:n säännöksiä pienimmästä perittävästä määrästä.
Maksuunpano toimitetaan kuulematta ajoneuvon luovutuksen saajaa.
Jos luovutuksen saaja ilmoittaa Ajoneuvohallintokeskukselle, ettei
hän ota vastatakseen verosta, maksuunpano peruutetaan.
Vero kannetaan tämän jälkeen luovuttajalta
ja luovutuksen saajalta heidän omistusaikansa mukaan.
Jos 1 momentissa tarkoitettua veroa ei ole suoritettu viimeistään
eräpäivänä, Ajoneuvohallintokeskus
voi maksuunpanna veron ajoneuvon luovuttajalle. Luovutuksen saaja
voi kuitenkin maksuunpanon jälkeen Ajoneuvohallintokeskukselle
tehtävällä ilmoituksella ottaa vastattavakseen
verosta.
17 §
Ajoneuvoveron kanto veroperusteen muuttuessa
Jos edellä 10 §:ssä tarkoitetun perusveron
tai 11 §:ssä tarkoitetun käyttövoimaveron
määrää muutetaan siten, että ajoneuvosta
olisi kannettava jäljellä olevalta verokaudelta
enemmän tai vähemmän veroa kuin on maksuunpantu,
uusien veroperusteiden mukainen määrä voidaan
kantaa tai palauttaa ajoneuvoa koskevan seuraavan maksuunpanon yhteydessä taikka
vähentää palautuksesta tai lisätä palautukseen,
joka verovelvolliselle olisi suoritettava.
Jos veron muuttunutta osaa ei voida kantaa muun maksuunpanon
yhteydessä tai palautuksen vähennyksenä,
se kannetaan tai palautetaan erikseen.
18 §
Veron maksaminen erissä ja maksutapalisä
Verovelvollisen ennen kunkin verokauden ensimmäistä eräpäivää tekemästä pyynnöstä
Ajoneuvohallintokeskus
voi jakaa maksuunpantavan veron määrän
maksettavaksi kahdessa tai neljässä erässä.
Tällöin erien määriin lisätään maksutapalisää 5
euroa erää kohden. Maksutapaa noudatetaan, kunnes
verovelvollinen pyytää maksutavan muutosta. Pyyntö on
tehtävä ennen verokauden alkua.
Jos rekisteriin merkitty uusi verovelvollinen verovelvollisuutensa
alkaessa maksaa verolipussa olevan eriin jaetun veron osan, hänen
katsotaan tehneen 1 momentissa tarkoitetun pyynnön.
Maksuunpanon oikaisussa, jälkiverotuksessa tai muutoksenhakuun
annetun päätöksen johdosta maksuunpantava
vero kannetaan yhdessä erässä.
19 §
Veronkanto eräissä tapauksissa
Ajoneuvoveroa ei tarvitse suorittaa siltä ajalta,
jona ajoneuvo on:
1) ilmoitettu poliisille anastetuksi;
2) takavarikoitu tai otettu muutoin poliisin tai autoverosta
huolehtivan viranomaisen haltuun;
3) ulosmitattu ulosottoviranomaisen haltuun;
4) otettu romuajoneuvona kunnan haltuun; tai
5) osoitettu tuhoutuneeksi tai romutetuksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa veron
maksuunpanoa oikaistaan. Oikaisu tehdään hakemuksetta,
jos oikaisun peruste on Ajoneuvohallintokeskuksen tiedossa. Maksettua
veroa palautetaan verovelvolliselle siten kuin 32 §:ssä säädetään.
Jos ajoneuvo otetaan uudelleen käyttöön,
vero maksuunpannaan 1 momentissa tarkoitetun perusteen päättymispäivästä alkaen.
Jos verokausi ei ole vielä päättynyt,
vero kannetaan verokauden jäljellä olevalta ajalta.
20 §
Ajoneuvon rekisteritietojen muuttuminen verokauden aikana
Jos ajoneuvo muutosrekisteröidään
tai muutoskatsastetaan verokauden aikana siten, että suoritettavan
ajoneuvoveron määrä muuttuu, ajoneuvoveroa
maksuunpannaan lisää muutoksen tapahtumispäivästä alkaen
tai liikaa maksettua veroa palautetaan muutoksen tapahtumispäivää seuraavasta
päivästä alkaen.
21 §
Verolipun ja muun ilmoituksen tai päätöksen lähettäminen
Ajoneuvohallintokeskus lähettää verolipun, muun
ilmoituksen tai päätöksen ajoneuvorekisteriin
ilmoitetulla osoitteella tai Ajoneuvohallintokeskukselle kirjallisesti
ilmoitetulla ajoneuvoveron laskutusosoitteella. Jollei muuta näytetä, asiakirjan
tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen
jälkeen, kun Ajoneuvohallintokeskus on antanut asiakirjan
postin tai muun vastaavista tehtävistä huolehtivan
sopimuskumppanin kuljetettavaksi.
Jos verovelvollinen ei ole saanut verolippua, hänen
on pyydettävä sitä Ajoneuvohallintokeskukselta
siten, että veron voi suorittaa eräpäivänä.
Jos on syytä olettaa, että vastaanottajan
osoite voi olla virheellinen, asiakirja voidaan lähettää todisteellisena
tiedoksiantona.
22 §
Verolipun tiedot
Verotuksen toimittamisessa käytettyjen tietojen ja
veron suorittamiseksi tarpeellisten tietojen lisäksi verolippuun
voidaan merkitä tiedot samasta ajoneuvosta aikaisemmin
suorittamatta olevista ajoneuvoveroista, niille laskettavista viivästysseuraamuksista
sekä siitä, kenelle vero on näiltä ajoilta
maksuunpantu. Verolippuun merkitään myös
verovelvollisen edeltävältä verokaudelta
kannettavaksi tai palautettavaksi siirrettyjen verojen määrä.
Verolippuun ei sovelleta hallintolain (434/2003) 44
ja 45 §:n säännöksiä.
23 §
Eräpäivät
Veron eräpäivä on 42 päivän
kuluttua verokauden alkamisesta tai verotuspäätöksen
tekemisestä sen mukaan, kumpi niistä on myöhäisempi
ajankohta. Lain 18 §:n 3 momentin mukaisen
maksuunpanon eräpäiväksi Ajoneuvohallintokeskus
voi määrätä muunkin päivän.
Useammassa kuin yhdessä erässä maksettava vero
erääntyy maksettavaksi kolmen tai kuuden kuukauden
välein veron ensimmäisen erän eräpäivästä lukien
siten kuin verolippuun on merkitty.
24 §
Ajoneuvoveron suorittaminen
Vero on maksettava rahalaitokseen tai maksuja vastaanottavaan
toimipisteeseen sen mukaan kuin veronkantolaissa tai sen nojalla
säädetään. Veron maksun yhteydessä on
ilmoitettava verolipun viitenumero.
Jos ajoneuvoveroa ei makseta 23 §:ssä säädetyssä määräajassa,
verovelvolliselta peritään veronlisäyksestä ja
viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädettyjen
perusteiden mukaan laskettava viivekorko.
25 §
Maksumuistutus
Ajoneuvohallintokeskus voi lähettää erääntyneestä verosta
verovelvolliselle maksumuistutuksen. Maksumuistutusta ei kuitenkaan
lähetetä, jos sen lähettämättä jättämiseen
on erityisiä syitä.
26 §
Veronkannon jaksottaminen
Ajoneuvohallintokeskus voi hyväksyä jaksoverotettavaksi
verovelvollisen, jonka arvioidaan vastaavan keskimäärin
päivittäin 12 kuukauden aikana vähintään
50 ajoneuvon verosta. Jaksoverotettavaksi voidaan erityisistä syistä hyväksyä myös
tätä pienemmästä verotettavien ajoneuvojen
määrästä vastaava verovelvollinen.
Jaksoverotukseen hyväksytylle verovelvolliselle toimitetaan
verolippujen kooste verotusjakson päättymisen
jälkeen niistä ajoneuvoista, joista jaksoverotettava
on ollut verovelvollinen jakson aikana. Vero kannetaan jakson aikana
rekisterissä olleista ajoneuvoista päiväkohtaisesti.
Ajoneuvohallintokeskus voi tehdä asettamillaan
ehdoilla sopimuksen jaksoverotettavan kanssa:
1) verolipun sisältämistä tiedoista;
2) veron eräpäivästä;
3) verotusjakson pituudesta;
4) verosaatavaa turvaavasta vakuudesta;
5) maksuunpantavan veron minimimäärästä; sekä
6) muista jaksoverottamisen toimittamiseksi tarpeellisista
asioista.
Jos jaksoverotettava ei noudata sopimuksen ehtoja tai jos sopimuksen
edellytykset muutoin lakkaavat, Ajoneuvohallintokeskus voi purkaa sopimuksen
verovelvollista kuulematta. Sopimuksen purkamisen jälkeen
ajoneuvovero maksuunpannaan ajoneuvokohtaisesti siten kuin tässä laissa
säädetään.
4 luku
Veron palauttaminen
27 §
Veron palauttamisen edellytykset
Veroa palautetaan, jos verokauden aikana:
1) ajoneuvo poistetaan rekisteristä tai kiinnitetyn
ajoneuvon rekisterikilvet palautetaan;
2) rekisteriin merkitään uusi verovelvollinen;
3) ajoneuvorekisteriin merkityt tiedot muuttuvat siten,
että ajoneuvosta tulee verovapaa tai veron määrä alenee;
tai
4) verovelvollinen vapautetaan veron maksuvelvollisuudesta.
28 §
Palautuksen määrä
Suoritettua veroa palautetaan 27 §:ssä tarkoitetun
palautusperusteen syntymistä seuraavasta päivästä alkaen.
Palautuksen määrä lasketaan päiväkohtaisesti
10 ja 11 §:n mukaisesti. Lain 27 §:ssä tarkoitetulle
palautukselle ei makseta korkoa.
29 §
Palautukseen oikeutettu
Palautus maksetaan verovelvolliselle. Palautus voidaan verovelvollisen
kirjallisella suostumuksella maksaa muulle kuin verovelvolliselle.
Yhteisvastuullisista verovelvollisista vero palautetaan sille,
jolle vero oli maksuunpantu.
30 §
Aiheettoman suorituksen palauttaminen
Joka osoittaa suorittaneensa erehdyksessä ajoneuvoveroa,
on oikeutettu hakemaan suorittamansa määrän
takaisin Ajoneuvohallintokeskukselta. Erehdyksenä ei pidetä veron
suorittamista siinä tarkoituksessa, ettei ajoneuvon käyttöä estettäisi,
tai olosuhteissa, joissa tätä tarkoitusta voidaan
pitää ilmeisenä.
Jos kaksi tai useampi on suorittanut samasta ajoneuvosta ajoneuvoveroa,
liikaa maksettu vero palautetaan hakemuksesta sille, joka ei ole verovelvollinen.
31 §
Veronpalautuksen siirto
Jos Ajoneuvohallintokeskuksella on verovelvolliselle sekä palautettavaa
että maksuunpantavaa veroa, Ajoneuvohallintokeskus siirtää verovelvollista
kuulematta palautuksen veron suoritukseksi. Siirto voidaan tehdä,
vaikka vero, jonka suoritukseksi palautus siirretään,
ei ole erääntynyt. Jos maksuunpantua veroa ei
ole, palautus siirretään odottamaan seuraavaa
maksuunpanoa.
Siirrettyyn veronpalautukseen sovelletaan, mitä 32 §:ssä säädetään.
Palautettavan määrän siirrosta ja
käyttämisestä veron suoritukseksi ilmoitetaan
verovelvolliselle seuraavaksi lähetettävässä verolipussa.
32 §
Palautuksen maksaminen
Veronpalautus maksetaan hakemuksesta palautuksen saajan ilmoittamalle
pankkitilille tai maksuosoituksena, jollei palautusta ole käytetty 31
tai 33 §:n mukaisesti.
Jos palautusta ei ole haettu viimeistään 12 kuukauden
kuluessa palautusperusteen syntymisestä, veronpalautus
maksetaan ilman eri hakemusta, jos maksajana on ollut verovelvollinen. Jos
muu kuin verovelvollinen on maksanut palautettavana olevan veron,
maksajan tulee hakea veronpalautusta Ajoneuvohallintokeskukselta kirjallisesti.
33 §
Kuittaus
Jos veronkantolaissa säädetyt edellytykset kuittaukseen
ovat olemassa ja kuittausta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena,
kuittaus voidaan toimittaa Ajoneuvohallintokeskuksen ja muun viranomaisen
kannettavana olevien verojen kesken. Kuittausmenettelyssä sovelletaan veronkantolain
säännöksiä.
34 §
Yhdistettyjen kuljetusten tuki
Kuorma-autosta suoritettua ajoneuvoveroa palautetaan 50 euroa
jokaiselta kansainvälisen kuljetuksen osana olevalta Suomessa
tapahtuneelta kuorma-auton rautatiekuljetukselta, jonka alku- ja
päätepisteiden välimatka on suoraan mitattuna
vähintään 100 kilometriä. Palautukseen
sovelletaan, mitä eräistä kansainvälisistä yhdistetyistä kuljetuksista
annetussa laissa (440/2000) säädetään.
5 luku
Vammaiselle myönnettävä vapautus
35 §
Vapautus vammaisuuden perusteella
Perusverosta myönnetään
vapautus:
1) henkilölle, jolle on myönnetty
tieliikennelain 28 b §:ssä tarkoitettu vammaisen
pysäköintilupa;
2) henkilölle, joka kuljettaa vammaista, jolle on
myönnetty 1 kohdassa mainittu lupa; tai
3) henkilölle, jolle on myönnetty
autoveron palautus autoverolain (1482/1994) 51 §:n
perusteella tai saman lain 50 §:ssä tarkoitettu
vapautus oman tai perheenjäsenen sairauden, vian tai vamman
aiheuttaman haitan vuoksi.
Vapautus voidaan myöntää saman henkilön vammaisuuden
perusteella vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan ja verovelvollinen
voi saada vammaisvapautuksen vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan.
36 §
Menettely vapautusta haettaessa
Vapautusta vammaisuuden perusteella haetaan Ajoneuvohallintokeskukselta
kirjallisesti.
Hakemuksessa on käytävä ilmi verovelvollisen
sekä vammaisen henkilön nimi, osoite ja henkilötunnus
sekä ajoneuvon rekisteritunnus samoin kuin hakemuksen perustelut.
Hakemukseen on liitettävä jäljennös
mahdollisesta autoveronpalautuspäätöksestä tai
pysäköintiluvasta. Jäljennökset
voidaan vaatia liitettäviksi oikeaksi todistettuina tai
asiakirjat esitettäviksi alkuperäisinä.
Vapautus voidaan myöntää hakemuksetta,
jos vapautuksen peruste on Ajoneuvohallintokeskuksen tiedossa.
37 §
Vapautuksen voimassaoloaika
Vapautus on voimassa niin kauan, kun verovapauden edellytyksissä ei
tapahdu muutoksia.
6 luku
Muut kuin Suomessa rekisteröidyt ajoneuvot
38 §
Kiinteä vero ja kulutusvero
Ulkomaalla rekisteröidystä Suomeen tilapäistä käyttöä varten
tuodusta ajoneuvosta, jossa käytetään
polttoaineena muuta ainetta kuin moottoribensiiniä, sekä kuorma-auton
perävaunusta on suoritettava ajoneuvoverona kiinteää veroa
jokaiselta vuorokaudelta, jona ajoneuvoa Suomessa käytetään.
Ajoneuvoa katsotaan käytetyn Suomessa siitä vuorokaudesta
alkaen, kun se on saapunut Suomen alueelle, sen vuorokauden loppuun,
jona se on poistunut Suomen alueelta. Sen lisäksi
peritään kulutusveroa Suomessa ajetun matkan perusteella.
39 §
Velvollisuus suorittaa kiinteää veroa ja kulutusveroa
Velvollinen suorittamaan 38 §:ssä tarkoitettua
veroa on ajoneuvon omistaja tai haltija. Jos veroa ei voida kantaa
ajoneuvon omistajalta tai haltijalta, vero voidaan maksuunpanna
sille, jonka toimesta tai toimeksiannosta ajoneuvoa Suomessa käytetään.
40 §
Kiinteän veron määrä
Kiinteää veroa peritään
seuraavasti:
| Kiinteä vero |
Euroa vuorokaudelta |
| Pakettiauto |
13,00 |
| Linja-auto |
15,00 |
| Kuorma-auto |
25,00 |
| Kuorma-auton perävaunu |
15,00 |
41 §
Kulutusveron määrä
Kulutusveroa suoritetaan Suomessa ajetun matkan perusteella
tulo- ja lähtöpäivät mukaan luettuina
jokaiselta kalenterivuorokaudelta seuraavasti:
| Kulutusvero |
Euroa/km |
Euroa vuorokaudelta,vähintään |
| Pakettiauto |
0,10 |
33,00 |
| Linja-auto |
0,15 |
60,00 |
| Kuorma-auto |
0,60 |
225,00 |
| Kuorma-auton perävaunu |
0,20 |
85,00 |
Kuorma-auton perävaunusta peritään
kulutusveroa saman pituisen matkan perusteella kuin vetoautosta,
jollei matkasta muuta näytetä.
42 §
Veron maksuunpano
Kiinteä vero ja kulutusvero maksuunpannaan ja kannetaan
etukäteen ajoneuvoa maahan tuotaessa. Jos maasta
vietäessä ajoneuvolla todetaan ajetun Suomessa
pidemmän tai lyhyemmän matkan taikka käytetyn
pidemmän tai lyhyemmän ajan kuin mitä veroa
perittäessä on edellytetty, verotusta oikaistaan.
Jos oikaisun vuoksi veroa peritään lisää,
voidaan lisää perittävän veron
määrää korottaa enintään
50 eurolla.
43 §
Eräiden ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen vapauttaminen
ajoneuvoverosta
Vastavuoroisuuteen perustuen myönnetään vapautus
tai alennus 38 §:ssä tarkoitetun veron suorittamisesta
ulkomailla rekisteröidyistä Suomeen tilapäistä käyttöä varten
tuoduista ajoneuvoista seuraavasti:
1) vapautetaan kiinteästä verosta
ja kulutusverosta Armeniassa, Azerbaizanissa, Georgiassa, Iranissa,
Kazakstanissa, Kirgisiassa, Latviassa, Liettuassa, Moldovassa, Slovakian
tasavallassa, Tadzikistanissa, Tunisiassa, Tšekin tasavallassa,
Turkmenistanissa, Ukrainassa, Uzbekistanissa tai Virossa rekisteröidyt
ajoneuvot, Libyassa rekisteröidyt kuorma-autot ja kuorma-auton
perävaunut sekä Turkissa rekisteröidyt linja-autot
ja sellaiset kuorma-autot, jotka ovat Suomen ja Turkin välisessä liikenteessä;
2) vapautetaan kiinteästä verosta
Sveitsissä ja Venäjän federaatiossa rekisteröidyt
ajoneuvot;
3) vapautetaan kulutusverosta Bosnia ja Herzegovinassa,
Kroatiassa, Norjassa tai Sloveniassa rekisteröidyt ajoneuvot;
sekä
4) alennetaan kulutusvero Sveitsissä rekisteröidyistä ajoneuvoista
siten, että vero alennetaan pakettiautosta 0,03 euroon
kilometriltä, linja-autosta ja kuorma-autosta 0,05 euroon
kilometriltä ja kuorma-auton perävaunusta 0,02
euroon kilometriltä.
Sveitsissä rekisteröityyn ajoneuvoon ei sovelleta
kulutusveron vähimmäismääriä koskevia säännöksiä.
Sveitsissä rekisteröity ajoneuvo, jolla Suomessa
ajettu matka on enintään 50 kilometriä,
on vapaa kulutusverosta.
44 §
Kiinteästä ja kulutusverosta vapaat ajoneuvot
Kiinteästä verosta on vapaa ulkomaalla rekisteröity
moottoriajoneuvo, jonka rekisteröintimaa on liittynyt 14
päivänä syyskuuta 1956 annetulla asetuksella
(495/1956) voimaansaatettuun yleissopimukseen yksityiskäyttöisten
kansainvälisessä liikenteessä olevien
maantiekulkuneuvojen verottamisesta tai 10 päivänä helmikuuta
1967 annetulla asetuksella (104/1967) voimaansaatettuun
yleissopimukseen kansainvälisessä matkustajakuljetuksessa
käytettävien ajoneuvojen verottamisesta taikka
10 päivänä helmikuuta 1967 annetulla
asetuksella (106/1967) voimaansaatettuun yleissopimukseen
kansainvälisessä tavarankuljetuksessa käytettävien
ajoneuvojen verottamisesta ja jota Suomessa tilapäisesti
käytetään asianomaisen sopimuksen ehdoin
ja sen rajoissa. Edellä 38 §:ssä säädetyistä veroista
on vapaa vieraan valtion kanssa tehdyn sopimuksen nojalla vastavuoroisuuden
ehdoin vieraassa maassa rekisteröity, Suomessa tilapäisesti
käytettävä paketti-, kuorma- ja linja-auto
sekä kuorma-auton perävaunu. Verovapaus myönnetään
yhtä pitkäksi ajaksi kuin Suomessa rekisteröidylle
ajoneuvolle on vieraassa valtiossa myönnetty vastaava etu,
kuitenkin enintään yhden vuoden ajaksi maahantuonnista.
Euroopan unionin jäsenvaltiossa rekisteröity ajoneuvo
on vapaa kiinteästä verosta ja kulutusverosta.
Venäjällä rekisteröidyt
ajoneuvot ovat vapaat kulutusverosta.
7 luku
Veronkorotus, veronoikaisu veronsaajan hyväksi
ja jälkiverotus
45 §
Veronkorotus
Milloin verovelvollinen on laiminlyönyt omistusoikeuden
siirtymistä koskevan rekisteri-ilmoituksen ja rekisteriin
ei ole merkitty uutta omistajaa, korotetaan veroa seuraavasti:
1) jos verovelvollinen ei ensimmäisen verokauden
maksuunpanon yhteydessä annetun kehotuksen jälkeen
täytä ilmoitusvelvollisuuttaan, maksuunpannaan
seuraavan verokauden vero enintään 50 prosentilla
korotettuna; ja
2) jos verovelvollinen toisen verokauden maksuunpanon
yhteydessä annetun kehotuksen jälkeen ei täytä edelleenkään
ilmoitusvelvollisuuttaan, maksuunpannaan seuraavilta verokausilta
vero enintään 100 prosentilla korotettuna.
Jälkiverotuksena maksuunpantavaa veroa voidaan korottaa
enintään kolminkertaiseksi, jos verovelvollisen
menettelyä veron välttämiseksi voidaan
pitää törkeänä.
46 §
Veronoikaisu veronsaajan hyväksi
Jos verovelvolliselle on jäänyt maksuunpanematta
vero tai veroa on maksuunpantu liian vähän taikka
veroa on aiheettomasti palautettu verovelvolliselle tai hän
on saanut liikaa veroa takaisin, verotusta voidaan oikaista viiden
vuoden kuluessa sen verokauden päättymisestä,
jona veron maksuunpano on tehty tai jona veron maksuunpano olisi
ollut määrättävä tai
jona veron palautuspäätös on tehty.
Verotuksen muuttumista koskevaa Ajoneuvohallintokeskuksen päätöstä saadaan
1 momentissa säädetyn määräajan
estämättä oikaista 60 päivän
kuluessa päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu
on saanut Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksestä tiedon.
47 §
Jälkiverotus
Jos ajoneuvo on toimittamatta jätetyn taikka puutteellisen
tai tiedoiltaan väärän ilmoituksen tai
muun tiedon tai asiakirjan johdosta jäänyt kokonaan
tai osaksi verottamatta tai veroa on aiheettomasti palautettu, Ajoneuvohallintokeskus
määrää maksuunpanematta
jääneen tai palautetun veron suoritettavaksi.
Jos veron määrä tulee laskettavaksi
ajoneuvolle, joka ei ole rekisterissä, arvioidaan veron määrä sen
mukaiseksi, mikä tiedossa olevien seikkojen perusteella
vastaisi todennäköisesti vastaavanlaisesta rekisteröidystä ajoneuvosta suoritettavan
veron määrää. Vero voidaan määrätä aina
vähintään niiden tietojen mukaisena, jotka
ajoneuvosta on kirjattu sen ollessa viimeksi rekisterissä.
Ennen jälkiverotuksen toimittamista on verovelvolliselle
varattava tilaisuus vastineen antamiseen asiassa. Jälkiverotus
tulee toimittaa viimeistään kahden vuoden kuluessa
sen vuoden päättymisestä, jonka aikana
jälkiverotuksen perusteena oleva seikka on tullut veroviranomaisen
tietoon. Jälkiverotus toimitetaan kuitenkin viimeistään
viiden vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä,
jolta vero olisi ollut maksuunpantava.
8 luku
Ennakkoratkaisu, oikaisu ja muutoksenhaku
48 §
Ennakkoratkaisu
Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun
ajoneuvoveroa koskevien säännösten
soveltamisesta. Ennakkoratkaisu annetaan enintään
kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi sille, jolle on tärkeää saada
tieto lain soveltamisesta ajoneuvoonsa. Ennakkoratkaisun antamisesta
peritään valtion maksuperustelain (150/1992)
mukainen maksu.
Jos hakija vaatii, lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on noudatettava
sitovana hakijan verotuksessa sinä aikana, jota ennakkoratkaisu koskee.
Muutoksenhausta ennakkoratkaisuun on voimassa, mitä 50 §:ssä säädetään.
Muutosta ei kuitenkaan saa hakea päätökseen,
jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua.
49 §
Oikaisu verovelvollisen hyväksi
Jos veroa on maksuunpantu liikaa, asianomainen voi 46 §:ssä säädetyssä ajassa
pyytää Ajoneuvohallintokeskusta oikaisemaan verotuksen. Oikaisuvaatimus
tulee tehdä kirjallisesti. Ajoneuvohallintokeskus voi oikaista
verotusta verovelvollisen hyväksi myös oma-aloitteisesti.
50 §
Valitus hallinto-oikeuteen
Veronkantoviranomaisen tämän lain nojalla tekemään
päätökseen haetaan muutosta valittamalla
Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on verovelvollisella
tai muulla asianomaisella sekä valtion puolesta Uudenmaan
veroviraston veroasiamiehellä ja 38 §:ssä tarkoitettua
kiinteää tai kulutusveroa koskevissa asioissa Tullihallituksen
tulliasiamiehellä.
Verovelvollisen ja muun asianomaisen valitusaika on viisi vuotta
sen verokauden päättymisestä, jona veron
maksuunpano on tehty tai jona maksuunpano olisi ollut määrättävä tai
jona veron palautuspäätös on tehty, kuitenkin
aina vähintään 60 päivää päätöksen
tiedoksisaannista. Valitusaika ennakkoratkaisusta on kuitenkin 30 päivää päätöksen
tiedoksisaannista. Veronsaajan valitusaika on kuusi kuukautta verotuspäätöksen
tekemisestä ja 30 päivää ennakkoratkaisun
tekemisestä. Muutosta on haettava kirjallisesti,
ja valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa asianomaiselle
veronkantoviranomaiselle.
Veronkantoviranomainen käsittelee asianomaisen tekemän
valituksen oikaisuhakemuksena. Jos valitusta ei hyväksytä kokonaisuudessaan,
hyväksymättä jäänyt
osa valituksesta siirretään Helsingin hallinto-oikeuden
käsiteltäväksi.
51 §
Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Hallinto-oikeuden päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos
korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valitusoikeus on niillä, jotka voivat 50 §:n
nojalla hakea muutosta verotukseen.
Valitusluvan myöntämisen perusteet
ovat:
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa
tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden
vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman
hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden
ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen
ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on painava
taloudellinen tai muu syy.
Valituslupa voidaan myöntää myös
siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta
hallinto-oikeuden päätöksestä.
Valitus on tehtävä 60 päivän
kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen
tiedoksisaannista. Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus,
on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai
Helsingin hallinto-oikeudelle.
52 §
Muutoksenhaun johdosta maksettava korko
Jos vero on muutoksenhaun tai oikaisun johdosta kumottu taikka
veroa on alennettu, asianomaiselle on maksettava takaisin liikaa
suoritettu määrä sekä sille
vuotuista korkoa veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään
sen mukaan kuin veronkantoasetuksen (903/1978) 11 §:ssä säädetään.
Korkoa ei kuitenkaan makseta oikaisun perusteella, jos veron
palautus johtuu siitä, että verovelvollinen on
jättänyt ilmoittamatta verovelvollisuuden päättymiseen
tai 19 §:ssä tarkoitettuun veronkannon keskeyttämiseen
liittyvän tai muun vastaavan tiedossaan olleen verovelvollisuuteen tai
ajoneuvon veronalaisuuteen liittyvän seikan.
Jos muutoksenhaun johdosta veroa määrä-tään
suoritettavaksi tai veron määrää korotetaan,
Ajoneuvohallintokeskus perii veron ja sille veronlisäyksestä ja
viivekorosta annetussa laissa säädetyn viivekoron.
53 §
Valtion puhevallan käyttäminen
Valtion puolesta puhevaltaa muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa
asioissa käyttää Uudenmaan veroviraston
veroasiamies. Edellä 38 §:ssä tarkoitettua
kiinteää tai kulutusveroa koskevissa asioissa
valtion puhevaltaa käyttää Tullihallituksen
tulliasiamies.
Veroasiamiestä tai tulliasiamiestä kuullaan
ja päätös annetaan hänelle tiedoksi
siten, että asiamiehelle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja
sen perusteena oleviin asiakirjoihin.
54 §
Äänestäminen hallintotuomioistuimissa
Jos tämän lain nojalla tehtyä muutoksenhakua
ratkaistaessa ilmaantuu eri mielipiteitä, tulee päätökseksi
se mielipide, jota useimpien on katsottava kannattaneen. Äänten
jakautuessa tasan päätökseksi tulee se
mielipide, joka on verovelvolliselle edullisempi, tai jollei tätä perustetta
voida soveltaa, se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
55 §
Täytäntöönpano
Muutoksenhausta huolimatta verovelvollinen ja muu verosta vastuussa
oleva henkilö on velvollinen maksamaan erääntyneen
veron.
9 luku
Viranomaiset ja valvonta
56 §
Viranomaiset
Ajoneuvoveron veronkantoviranomaisena toimii Ajoneuvohallintokeskus,
kuitenkin siten, että kiinteän veron ja kulutusveron
veronkantoviranomaisena toimii tullilaitos. Ahvenanmaan maakunnassa
veronkantoviranomaisena on Ahvenanmaan lääninhallitus,
johon sovelletaan, mitä tässä laissa
säädetään Ajoneuvohallintokeskuksesta.
Ajoneuvohallintokeskus, tullilaitos ja Ahvenanmaan maakunnassa
rekisteröityjen ajoneuvo-jen osalta Ahvenanmaan lääninhallitus
toimittavat veron maksuunpanon ja huolehtivat veron perimisestä ja
muista verotukseen liittyvistä toimenpiteistä sekä käsittelevät
ajoneuvoverotusta koskevat hakemus- ja muut asiat. Ajoneuvohallintokeskus
käsittelee kuitenkin myös Ahvenanmaan lääninhallituksen
kantamia veroja koskevat lykkäys- ja huojennusasiat.
57 §
Valvonta
Ajoneuvoverotuksen valvonta kuuluu Ajoneuvohallintokeskukselle
sekä poliisi-, rajavartio- ja tulliviranomaisille. Laissa
tai asetuksessa määrätyn viranomaisen
on valvottava, ettei liikenteessä käytetä tai
maasta viedä sellaista ajoneuvoveron alaista ajoneuvoa,
josta on erääntynyttä veroa suorittamatta.
Ajoneuvohallintokeskus voi antaa muille viranomaisille ohjeita valvonnan
suorittamiseksi.
58 §
Käyttökielto
Jollei veroa tai sen erääntynyttä osaa
ole suoritettu määräajassa, ajoneuvoa
ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto).
Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä siinäkään
tapauksessa, että ajoneuvon omistus tai hallinta on siirretty
muulle kuin verovelvolliselle. Valvovan viranomaisen on otettava
käyttökiellossa olevan ajoneuvon rekisterikilvet
ja rekisteriote haltuunsa. Poliisi-, tulli- tai rajavartioviranomaisen
kirjallisella luvalla saa ajoneuvon kuitenkin kuljettaa hänen määräämäänsä paikkaan
säilytettäväksi.
Ajoneuvohallintokeskus voi erityisen painavista syistä kokonaan
tai määräajaksi peruuttaa käyttökiellon
tai määrätä, ettei ajoneuvoon
sovelleta käyttökieltoa. Ajoneuvon käyttö voidaan sallia
ainoastaan, jos:
1) tuomioistuin on päättänyt
aloittaa maksun suorittamatta jättäjää koskevan
saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn; tai
2) voidaan katsoa, ettei ajoneuvon omistaja tai haltija
tiennyt eikä ole voinutkaan tietää suorittamatta
olevasta verosta ja ajoneuvon käytön estämistä voidaan
pitää olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana.
Jos ajoneuvoja koskevassa rekisterissä on ollut ajoneuvon
ostajan käytettävissä tieto veronmaksun
laiminlyönnistä, ajoneuvon käyttökieltoa
ei ilman erityistä syytä peruuteta.
Jaksoverotusajalta maksamatta oleva veronsuoritus ei aiheuta
ajoneuvon seuraavalle omistajalle käyttökieltoa.
Kun ajoneuvosta on 5 §:n 5 momentin nojalla maksuunpantu
ajoneuvoveroa ajoneuvon anastaneelle henkilölle, ajoneuvon
omistajalle tai haltijalle ei aiheudu käyttökieltoa
maksamattoman veron johdosta.
59 §
Ajoneuvon katsastaminen
Ajoneuvolain mukaista määräaikaiskatsastusta
suorittaessaan katsastuksen suorittajan on tarkastettava, että ajoneuvovero
on asianmukaisesti suoritettu. Jos erääntynyttä ajoneuvoveroa
on suorittamatta, ajoneuvoa ei hyväksytä määräaikaiskatsastuksessa.
Jos tietojärjestelmässä ei ole merkintää veron suorittamisesta
eikä muuta näyttöä veron suorittamisesta
esitetä, ajoneuvon katsastus keskeytetään,
kunnes vero viivekorkoineen on kokonaan suoritettu. Valvovat viranomaiset
voivat estää ajoneuvon käytön
sinä aikana, jona ajoneuvon katsastus on keskeytettynä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuna näyttönä voidaan
pitää rahalaitoksen antamaa tositetta veron suorittamisesta,
samoin kuin yhdessä verolipun kanssa tiliotetta taikka
yhdessä verolipun kanssa laskunmaksuautomaatilta tai muulta päätteeltä tulostettua
tositetta.
Jos Ajoneuvohallintokeskus on tehnyt 58 §:n 2 momentissa
tarkoitetun päätöksen käyttökiellon
peruuttamisesta, ajoneuvo voidaan päätöksen
voimassaoloaikana katsastaa, vaikka veroa on suorittamatta.
60 §
Veronkierto
Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen
oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta
tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin
asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa.
Jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi
meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla,
verotusta toimitettaessa on huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat,
jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava
verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista.
Jollei verovelvollinen tällöin esitä selvitystä siitä,
että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen
muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka
ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa,
että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta
toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla.
61 §
Veronhuojennus
Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä hakemuksesta
määräämillään
ehdoilla kokonaan tai osittain vapauttaa tai myöntää lykkäyksen
suoritetun tai suoritettavan ajoneuvoveron ja sille laskettavan
koron suorittamisesta. Ajoneuvohallintokeskus tai valtionvarainministeriö on oikeutettu
saamaan muilta veroviranomaisilta tarvittavat tiedot huojennusasian
ratkaisemiseksi. Tullihallitus ratkaisee edellä 38 §:ssä tarkoitettua
kiinteää ja kulutusveroa koskevat vapautus- tai
lykkäyshakemukset. Veronmaksun lykkäys
myönnetään valtiovarainministeriön
määräämillä ehdoilla.
Valtiovarainministeriö voi ottaa 1 momentis-sa tarkoitetun
periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
10 luku
Erityisiä säännöksiä
62 §
Pienin perittävä, maksuunpantava ja palautettava
määrä
Maksuunpantavan ajoneuvoveron vähimmäismäärä verokaudelta
on 17 euroa. Veroa palautetaan, jos palautettava määrä on
viisi euroa tai sen yli. Alle viiden euron palautus voidaan siirtää seuraavan
maksuunpanon hyvitykseksi.
Pienin perittävä veron määrä on
10 euroa. Tämän määrän
alittava saatava tai yhteenlaskettujen saatavien määrä peritään
ainoastaan erityisestä syystä, jollaisena voidaan
pitää saman verovelvollisen lukuisia tai tahallisia
virhesuorituksia.
63 §
Ajoneuvoveroa koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen
Ajoneuvoveroa koskevat tiedot ovat julkisia lukuun ottamatta
verovelvollisen terveydentilaa koskevia asiakirjoja sekä veronhuojennus-
ja lykkäyshakemuksia sekä käyttökiellosta
vapauttamista koskevia hakemusasiakirjoja niihin liittyvine asiakirjoineen.
Ajoneuvoveroa sekä verovelvollista koskevien tietojen luovuttamiseen sovelletaan
lisäksi, mitä ajoneuvoliikennerekisterilain 20 §:ssä säädetään.
Ajoneuvohallintokeskus voi antaa todistuksen siitä,
ettei ajoneuvosta ole suorittamatta ajoneuvoveroa. Annetuista tiedoista
peritään maksu valtion maksuperustelain mukaisesti.
64 §
Tiedonsiirtokorvaus ja rahalaitoksen viivästyskorko
Rahalaitokselle maksettavaan tiedonsiirtokorvaukseen ja rahalaitoksen
velvollisuuteen suorittaa viivästyskorkoa verovarojen siirron
tai tilityksen viivästymisen johdosta sovelletaan, mitä Ajoneuvohallintokeskus
ja asianomaiset rahalaitokset siitä sopivat.
65 §
Sähköinen allekirjoitus
Verotusjärjestelmästä annettava asiakirja
voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Tästä on
oltava maininta asiakirjassa.
66 §
Rangaistussäännökset
Rangaistuksesta ajoneuvoveron lainvastaisesta välttämisestä ja
sen yrittämisestä säädetään
rikoslain (39/1889) 29 luvun 1—3 §:ssä.
Joka kuljettaa ajoneuvoa, josta on erääntynyttä ajoneuvoveroa
suorittamatta, on tuomittava ajoneuvoverorikkomuksesta sakkoon.
Samoin on tuomittava ajoneuvon omistaja tai haltija, joka on luovuttanut
tällaisen ajoneuvon toisen kuljetettavaksi.
67 §
Kiinteän ja kulutusveron kantaminen eräissä tapauksissa
Kun eduskunnalle on annettu esitys 40 tai 41 §:ssä tarkoitetun
veron määrän tai näitä veroja
koskevien 43 tai 44 §:ssä tarkoitettujen vapautusten
taikka veron alennusten muuttamisesta, valtioneuvoston asetuksella
voidaan määrätä, että vero
kannetaan esityksen mukaisena esityksen antamisesta lukien. Jos
eduskunta ei hyväksy esitystä, liikaa kannettu
vero palautetaan.
68 §
Siirtymäsäännös
Ensimmäinen verokausi vuonna 2004 alkaa kaikilla verotettavilla
ajoneuvoilla 1 päivänä tammikuuta 2004.
Vuoden 2004 verokausi päättyy vastaavana kalenteripäivänä,
jona ajoneuvo on viimeksi luovutettu, tai sitä edeltävänä vastaavana
päivänä, jolloin ajoneuvo on ensi- tai uudelleenrekisteröity.
Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa,
jona verokausi päättyisi, pidetään
sen kuukauden viimeistä päivää verokauden
päättymispäivänä. Jos
näin määräytyvä verokausi
päättyisi ennen 31 päivää maaliskuuta 2004,
verokauden päättyminen siirtyy vuodella eteenpäin.
Vero maksuunpannaan kaikista ajoneuvoista yhdellä kertaa
1 päivänä tammikuuta 2004 alkavalta verokaudelta
toimitettavassa verotuksessa.
Verovelvollisen ennen veron eräpäivää tekemästä pyynnöstä Ajoneuvohallintokeskus
voi jakaa maksuunpantavan veron määrän
maksettavaksi kahdessa, kolmessa tai neljässä erässä riippuen
1 päivänä tammikuuta 2004 alkavan verokauden
pituudesta. Alle 6 kuukauden pituiselta verokaudelta vero maksetaan
yhdessä erässä. Yli 6 kuukauden mutta
alle 9 kuukauden pituiselta verokaudelta voidaan vero maksaa kahdessa erässä.
Yli 9 kuukauden mutta alle 12 kuukauden pituisen verokauden vero
voidaan jakaa maksettavaksi kahdessa tai kolmessa erässä ja yli
12 kuukauden pituisen verokauden vero voidaan maksaa kahdessa tai
neljässä erässä. Siirtymäkauden
aikana ei sovelleta 18 §:n säännöksiä veron
maksamisesta erissä.
Lain 23 §:n säännöksistä poiketen
Ajoneuvohallintokeskus määrää siirtymäajan
ensimmäisen veroerän eräpäivistä.
69 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2004.
Tällä lailla kumotaan ajoneuvoverosta annettu
laki (1111/1996) ja moottoriajoneuvoverosta annettu laki
(722/1966) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita lakeja
ja niiden nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan
kuitenkin laeissa tarkoitettuihin veroihin, jotka kohdistuvat aikaan
ennen 1 päivää tammikuuta 2004. Lain
voimaantulon jälkeen vireille tulleeseen muutoksenhakuun,
veronhuojennukseen ja veronlykkäykseen sovelletaan
tämän lain säännöksiä.
Ajalta ennen 1 päivää tammikuuta
2004 koskevan lisäveron huojentamiseen ja lykkäykseen sovelletaan
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 13 §:n 2
momentin säännöksiä ei sovelleta
1 päivää tammikuuta 2002 ja sen jälkeistä aikaa
koskeviin veronpalautuksiin.
Ajoneuvohallintokeskus voi ryhtyä ennen tämän
lain voimaantuloa sen täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin jaksoverotusta ja verotusta avustavia tehtäviä koskevien
sopimusten tekemiseksi.