Asia
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien
lakien muuttamisesta (HE 76/2004 vp).
Valiokuntakäsittely
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön
(StVM 17/2004 vp).
Päätös
Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman:
Eduskunta edellyttää, että asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain 7 §:n muutostarvetta apurahaa
saavien taiteilijoiden osalta arvioidaan uudelleen
samassa yhteydessä, kun apurahan saajien muut sosiaaliturvaa
koskevat lakimuutokset valmistellaan.
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Laki
asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta 30 päivänä joulukuuta
1993 annetun lain (1573/1993) 1 ja 2 §,
2 luvun otsikko, 3 ja 4 §, 5 §:n
1 momentti, 6, 7, 7 a, 8 ja 9 §, 10 §:n
1 momentin johdantokappale sekä 11, 12, 13 ja 14 §,
sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi
laissa 990/1996, 4 §, 5 §:n
1 momentti sekä 7 ja 7 a § laissa 1128/1998,
8 § osaksi viimeksi mainitussa laissa, 13 § viimeksi
mainitussa laissa ja laissa 342/1997 ja 14 § viimeksi
mainitussa laissa, sekä
lisätään lakiin uusi 2
a, 3 a—3 c, 13 a, 13 b ja 14 a §, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Jollei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista
tai sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön
alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin,
itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetusta
neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 1408/71, jäljempänä sosiaaliturva-asetus,
muuta johdu, tämän lain mukaan ratkaistaan, onko
henkilöön sovellettava seuraavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä:
1) kansaneläkelaki (347/1956), perhe-eläkelaki
(38/1969), lapsilisälaki (796/1992), äitiysavustuslaki
(477/1993) ja asumistukilaki (408/1975); sekä
2) eläkkeensaajien asumistukilaki (591/1978),
lapsen hoitotuesta annettu laki (444/1969), vammaistukilaki
(124/1988), rintamasotilaseläkelaki (119/1977)
ja maahanmuuttajan erityistuesta annettu laki (1192/2002),
kun on kyse tämän lain 3, 3 a ja 4 §:stä sekä 3
ja 4 luvun säännösten soveltamisesta.
2 §
Toimeenpano
Tämän lain toimeenpanosta huolehtii Kansaneläkelaitos,
josta säädetään Kansaneläkelaitoksesta
annetussa laissa (731/2001).
2 a §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) työntekijällä työ-,
virka- tai muussa palvelussuhteessa olevaa henkilöä sekä työntekijäin eläkelain
(395/1961) 1 d §:ssä tarkoitettua henkilöä,
jonka työaika ja ansiot täyttävät
työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun
4 §:ssä säädetyt edellytykset;
2) työskentelyllä työskentelyä 1
kohdassa tarkoitetussa työ-, virka tai muussa palvelussuhteessa;
3) yrittäjällä henkilöä,
joka on yrittäjien eläkelain (468/1969)
tai maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969)
mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen;
4) lähetetyllä työntekijällä 1
kohdassa tarkoitettua työntekijää, jonka
työnantaja on lähettänyt työskentelemään
toiseen maahan ja joka on lähettävän
työnantajan palveluksessa tai työnantajan kanssa
samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvassa emo-, tytär-
tai sisaryrityksessä tai muussa sellaisessa yrityksessä,
jossa lähettävällä työnantajalla
on määräysvaltaa;
5) tutkijalla henkilöä,
joka suorittaa tohtorin tutkinnon jälkeistä tieteellistä tutkimusta;
6) opiskelijalla henkilöä,
joka on ammatillisessa tai tutkintoon johtavassa koulutuksessa;
7) lähetystyöntekijällä henkilöä,
joka on Suomessa rekisteröidyn lähetysjärjestön,
evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan tai rekisteröidyn
uskonnollisen yhdyskunnan ulkomaille lähetystyöhön
lähettämä työntekijä ja joka
on kyseisen työnantajan palveluksessa lähetystyön
ajan sekä Suomessa työeläkevakuutettu;
8) kehitysyhteistyöntekijällä kehitysyhteistyöhankkeessa
työskentelevää henkilöä,
jos hankkeen rahoitukseen käytetään Suomen
valtion tulo- ja menoarvioon sisältyviä kehitysyhteistyömäärärahoja
tai jos Suomen valtio muuten osallistuu hankkeeseen kansainvälisesti
vakiintuneen kansainvälisen järjestön
toiminnan kautta;
9) perheenjäsenellä henkilön
aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle
18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan nainen ja mies, jotka jatkuvasti
elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa;
10) suomalaista syntyperää olevalla
henkilöllä ulkomaalaista, joka on saanut
oleskeluluvan ulkomaalaislain (301/2004) 47 §:n
1 momentin 1 kohdan tai 48 §:n perusteella;
11) pakolaisella ulkomaalaista, joka on Suomessa
saanut turvapaikan tai pakolaiskiintiössä pakolaisuuden
perusteella oleskeluluvan taikka joka on näiden ulkomaalaisten
pakolaiseksi katsottava perheenjäsen ja saanut perhesiteen
perusteella oleskeluluvan; ja
12) kansalaisuudettomalla henkilöllä henkilöä,
jota tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa
koskevassa yleissopimuksessa (SopS 80/1968).
2 luku
Sosiaaliturvalainsäädännön
soveltaminen
3 §
Suomessa asuminen
Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan
Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön, jolla
on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti
oleskelee täällä.
3 a §
Suomeen muuttaminen
Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan
Suomeen muuttavaan henkilöön jo maahan tulosta alkaen,
jos henkilön hänen olosuhteensa kokonaisuudessaan
huomioon ottaen katsotaan muuttavan Suomeen vakinaisesti asumaan.
Suomeen muuttavan henkilön asumisen vakinaisuutta
osoittavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa, että:
1) hän on aiemmin asunut vakinaisesti Suomessa
tai että hän on suomalaista syntyperää;
2) hän on pakolainen tai saanut oleskeluluvan Suomessa
suojelun tarpeen perusteella;
3) hän on Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön
perheenjäsen;
4) hänellä on vähintään
kahden vuoden työsopimus tai muu siihen rinnastettava sopimus
Suomessa tehtävää työtä varten;
tai
5) hänellä on muita siteitä Suomeen.
Henkilön ei katsota muuttavan Suomeen vakinaisesti
asumaan, jos hän muuttaa maahan yksinomaan opiskelutarkoituksessa.
Suomesta turvapaikkaa hakevan henkilön ei katsota tämän
lain mukaan asuvan vakinaisesti Suomessa sinä aikana, jona
hän oleskelee täällä ilman,
että hänen turvapaikkahakemustaan tai maasta poistamistaan
koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
Myöskään tilapäisen suojelun
tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen henkilön ei katsota
muuttavan vakinaisesti Suomeen.
Jos henkilön ei maahan tullessa ole katsottu muuttavan
Suomeen vakinaisesti asumaan, mutta edellytyksen voidaan katsoa
täyttyvän myöhemmin, häneen
sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä edellytyksen
täyttymisestä lukien.
3 b §
Työskentely ja yritystoiminta
Työntekijään tai yrittäjään,
jonka oikeus Suomen sosiaaliturvaan määräytyy
sosiaaliturva-asetuksen mukaan, sovelletaan tämän
lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä työskentelyn tai
yritystoiminnan aloittamisesta lukien, jos hän työskentelee
yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden
ajan, tai kun hän on yhtäjaksoisesti harjoittanut
yritystoimintaa vähintään neljän kuukauden
ajan.
3 c §
Laillisuusvaatimus
Tätä lakia sovellettaessa edellytetään,
että maassa oleskelu, asuminen ja työskentely
on laillista. Lisäksi edellytetään, että Suomeen muuttavalla
henkilöllä on vähintään
yhden vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa,
milloin sellainen lupa häneltä vaaditaan. Erityisestä syystä myös
alle yhden vuoden oleskelulupa täyttää edellytyksen,
jos oleskeluluvan jatkamiselle ei ole estettä.
4 §
Oleskelu ulkomailla
Sosiaaliturvalainsäädäntöä ei
sovelleta ulkomaille vakinaisesti muuttavaan henkilöön.
Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan
kuitenkin edelleen Suomessa asuvaan henkilöön,
joka tilapäisesti oleskelee ulkomailla, jos oleskelun voidaan
arvioida kestävän enintään yhden
vuoden.
Henkilöön, joka toistuvasti oleskelee ulkomailla
siten, ettei yhtäjaksoinen ulkomailla oleskelu ylitä yhtä vuotta,
sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä vain,
jos hänen ulkomailla oleskelusta huolimatta katsotaan asuvan
vakinaisesti Suomessa ja hänellä on kiinteät
siteet Suomeen.
5 §
Eräät palvelussuhteet
Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan
ulkomailla työskentelevään Suomen kansalaiseen, jos
hän:
1) lähetettyyn henkilöstöön
kuuluvana työskentelee Suomen ulkomaan edustuksessa ja
on palvelussuhteessa Suomen valtioon;
2) on Suomen valtion palveluksessa ulkomailla tai 1
kohdassa tarkoitetun henkilön yksityispalvelija, jos häneen
välittömästi ennen palvelussuhteen alkamista
sovellettiin sosiaaliturvalainsäädäntöä;
3) palvelee muussa 1 kohtaan rinnastettavassa tehtävässä ja nauttii
samoja erioikeuksia ja -vapauksia kuin diplomaattiset edustajat
ja on palvelussuhteessa suomalaiseen työnantajaan; tai
4) on Suomesta lähetetty lähetystyöntekijä tai kehitysyhteistyöntekijä,
jos häneen välittömästi ennen
palvelussuhteen alkamista sovellettiin sosiaaliturvalainsäädäntöä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Palvelu suomalaisessa aluksessa
Tämän lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan
suomalaisessa aluksessa merimieslain (423/1978) mukaisessa
palvelussuhteessa olevaan henkilöön.
Ulkomaankauppaliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain
(1707/1991) mukaiseen kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa
aluksessa palvelevan muussa kuin 1 momentin mukaisessa palvelussuhteessa
olevaan henkilöön ei sovelleta sosiaaliturvalainsäädäntöä, jollei
hän viimeisen vuoden kuluessa ennen palvelussuhteen alkamista
aluksessa ole asunut Suomessa siten kuin 3 §:ssä säädetään.
7 §
Työskentely ja opiskelu ulkomailla
Sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamista jatketaan hakemuksesta ulkomailla yli vuoden oleskelevaan
henkilöön, jolla on kiinteät siteet Suomeen
ja joka on:
1) suomalaisen työnantajan Suomesta ulkomaille
lähettämä lähetetty työntekijä;
2) suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa
ottama työntekijä; tai
3) päätoiminen opiskelija tai tutkija.
7 a §
Kiinteät siteet
Arvioitaessa, onko henkilöllä 4, 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut
kiinteät siteet Suomeen, harkinta perustuu henkilön
tilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Arvioinnissa otetaan
huomioon Suomessa ja toisessa maassa oleskelun ja asumisen kesto
ja jatkuvuus sekä perhesiteet. Osoituksena kiinteistä siteistä voidaan
pitää toistuvaa oleskelua, asuntoa, työsuhdetta,
työn luonnetta, työnantajan kotipaikkaa ja työeläketurvan
järjestämistä Suomessa sekä muita
näihin verrattavia seikkoja.
8 §
Perheenjäsenet
Ulkomailla olevan 5 ja 7 §:ssä tarkoitetun henkilön
mukana ulkomailla olevaan samassa taloudessa asuvaan perheenjäseneen
sovelletaan hakemuksesta edelleen sosiaaliturvalainsäädäntöä edellyttäen,
ettei hän oman yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta
jatkuvan työskentelyn perusteella kuulu vieraan valtion
lainsäädännön piiriin tai ettei
hänellä muutoin olosuhteidensa perusteella voida
arvioida olevan kiinteämpiä siteitä vieraaseen
valtioon kuin Suomeen.
Sama koskee ulkomailla olevan henkilön mukana olevaa
tämän kanssa samassa taloudessa ulkomailla asuvaa
perheenjäsentä, jos 1 momentissa tarkoitettuun
henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sosiaaliturva-asetuksen
tai Suomea sitovan sosiaaliturvasopimuksen perusteella eikä sosiaaliturva-asetuksesta
tai sosiaaliturvasopimuksesta muuta johdu.
9 §
Sosiaaliturvaa koskeva yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset
sopimukset
Jos henkilöön sovelletaan sosiaaliturva-asetuksen
tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella
vieraan valtion sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä,
häneen ei sovelleta sosiaaliturva-asetuksen tai sopimuksen
soveltamisalan mukaisen lainsäädännön
osalta tässä laissa tarkoitettua sosiaaliturvalainsäädäntöä.
10 §
Eräiden edustustojen henkilökunta
Vieraan valtion kansalaiseen ei sovelleta tämän
lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos
hän Suomessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 §
Pakolaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt
Mitä tässä laissa säädetään
Suomen kansalaisesta, sovelletaan myös pakolaiseen ja kansalaisuudettomaan
henkilöön, johon sovelletaan tämän
lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä.
4 luku
Päätös, muutoksenhaku ja päätöksen
poistaminen
12 §
Päätöksen antaminen
Henkilöllä on hakemuksesta oikeus saada päätös
siitä, sovelletaanko häneen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Päätöstä haetaan Kansaneläkelaitokselta.
Hakemus sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun
henkilöön on tehtävä Kansaneläkelaitokselle
vuoden kuluessa siitä, kun henkilö siirtyi ulkomaille
tai kun edellisen päätöksen voimassaolo
päättyi. Määräajasta
voidaan poiketa erityisestä syystä. Määräaika ei
kuitenkaan koske 5 §:ssä tarkoitetun
henkilön perheenjäsentä.
Päätös sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun
henkilöön annetaan määräajaksi,
enintään viideksi vuodeksi siitä, kun
henkilö siirtyi ulkomaille. Sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamista voidaan jatkaa enintään viisi vuotta,
jos henkilöllä on edelleen kiinteät siteet
Suomeen. Päätös 5 §:ssä tarkoitetun henkilön
perheenjäsenelle annetaan kuitenkin ajaksi, jonka 5 §:ssä tarkoitettu
henkilö työskentelee ulkomailla.
Henkilölle, johon on ulkomailla oleskelun aikana 7
ja 8 §:n perusteella sovellettu sosiaaliturvalainsäädäntöä kymmenen
vuoden ajan, voidaan antaa uusi päätös
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta,
jos hän on asunut Suomessa vähintään
vuoden ajan ennen uuden hakemuksen jättämistä.
Kansaneläkelaitos antaa viran puolesta päätöksen
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
4—6 §:n perusteella henkilölle,
jonka ulkomailla oleskelusta se saa tiedon.
13 §
Muutoksenhaku
Kansaneläkelaitoksen päätökseen
tyytymätön saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta
ja tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön
vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen
jälkeen, kun päätös on postitettu
kirjeellä hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei
muuta näytetä.
Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle
30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja
on saanut päätöksestä tiedon.
Kansaneläkelaitoksen päätöstä on
muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella
päätöksellä ratkaistu.
13 a §
Itseoikaisu
Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille
toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava
asiassa oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen
saa hakea muutosta siten kuin 13 §:ssä säädetään.
Jos Kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena
olevaa päätöstä 1 momentissa
mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan
päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja
lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella
päätöksellä oikaista aikaisemman
päätöksensä siltä osin
kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos
valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta
päätöksestä ilmoitettava sille
viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen
ei saa hakea muutosta.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta
voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen
hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen
hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava
valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin
aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän
kuluessa valitusajan päättymisestä.
13 b §
Valituksen myöhästyminen
Jos tarkastuslautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava
valitus on saapunut 13 §:ssä säädetyn
määräajan jälkeen, asianomainen
muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen
tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia
syitä.
14 §
Päätöksen poistaminen
Jos tässä laissa tarkoitettua asiaa koskeva lainvoimainen
päätös perustuu väärään
tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen,
vakuutusoikeus voi Kansaneläkelaitoksen esityksestä tai
asianomaisen hakemuksesta, varattuaan muille asianosaisille tilaisuuden
tulla kuulluiksi, poistaa päätöksen ja
määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.
Tehtyään edellä sanotun esityksen Kansaneläkelaitos
voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti
soveltaa sosiaaliturvalainsäädäntöä esityksensä mukaisena.
Jos asiassa, jossa on kysymys sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta tai soveltamiseen liittyvästä ajankohdasta,
ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen
on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos
voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen
estämättä soveltaa henkilöön
sosiaaliturvalainsäädäntöä hänen
edukseen. Myös tarkastuslautakunta ja vakuutusoikeus
voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään.
Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin
13 §:ssä säädetään.
14 a §
Virheen korjaaminen
Jos Kansaneläkelaitoksen päätös
perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka
päätöstä tehtäessä on
tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa
virheellisen päätöksensä ja
ratkaista asian uudelleen.
Päätös voidaan korjata asianomaisen
eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen
asianomaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen
suostuu päätöksen korjaamiseen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
,
kuitenkin siten, että lain 2 a §:n 1—3
kohdat sekä 3 b § tulevat voimaan päivänä kuuta 2004.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tätä lakia sovellettaessa otetaan huomioon myös
aika ennen tämän lain voimaantuloa. Kuitenkin
tämän lain voimaan tullessa ulkomailla oleskelevan
tämän lain 7 tai 8 §:ssä tarkoitetun henkilön
katsotaan 12 §:n 3 momenttia sovellettaessa siirtyneen
ulkomaille tämän lain voimaan tullessa.
Tämän lain estämättä on
Kansaneläkelaitoksen lain voimaan tullessa voimassa olevan
asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
annetun lain nojalla antama päätös voimassa
päätöksessä määrätyn
ajan.
Kansaneläkelaitos ratkaisee hakemuksesta, sovelletaanko
sosiaaliturvalainsäädäntöä tämän lain
7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun henkilöön,
johon ei tämän lain voimaan tullessa sovelleta
sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tämän
lain voimaan tulosta. Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan
tällöin hakemuspäivästä lukien.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain 13 §:ää sovelletaan
asioihin, joissa Kansaneläkelaitos on antanut päätöksen
ennen tämän lain voimaantuloa.
_______________
Laki
työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta
2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002)
1 luvun 1 ja 8 §, 5 luvun 9 ja 11 § sekä 6
luvun 7 §, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Työttömän työnhakijan taloudelliset
mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai
palata työmarkkinoille turvataan korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia
taloudellisia menetyksiä tämän lain mukaisesti.
8 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan Suomessa työ-
tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa olevaan henkilöön,
ulkomaisessa ulkomaan liikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa
työskentelevään henkilöön
sekä yrittäjään ja työttömään
henkilöön siten kuin jäljempänä säädetään.
Lakia sovelletaan myös työntekijään,
jonka suomalainen työnantaja on Suomesta lähettänyt ulkomaille
työhön samalle työnantajalle. Sama koskee
työntekijää, jonka suomalainen yritys
on lähettänyt ulkomaille työhön
tämän yrityksen kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaan
ulkomaiseen emo-, tytär- tai sisaryritykseen, jos työntekijän
työsuhde lähettäneeseen yritykseen jatkuu
ulkomailla työskentelyn ajan.
Lakia sovelletaan myös Suomen valtion palveluksessa
työskentelevään henkilöön,
joka lähetettyyn henkilöstöön
kuuluvana työskentelee Suomen ulkomaan edustustossa, tai
johon välittömästi ennen palvelussuhteen
alkamista sovellettiin tätä lakia.
Tätä lakia ei sovelleta palkansaajaan, joka
ei ole velvollinen maksamaan työttömyysetuuksien
rahoituksesta annetun lain (555/1998) 15 §:n
mukaista työttömyysvakuutusmaksua.
Tätä lakia ei sovelleta myöskään
ulkomaan kansalaiseen, joka Suomessa palvelee vieraan valtion diplomaattisena
edustajana, lähetettynä konsuliedustajana, valtioiden
välisessä järjestössä tai
kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustuston hallinnolliseen tai tekniseen
henkilökuntaan, palveluskuntaan taikka on edellä tarkoitetun
henkilön yksityispalvelija.
Oikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on työttömällä,
joka asuu Suomessa ja täyttää etuuden
saamisen edellytykset siten kuin tässä laissa säädetään,
jollei sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön
alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin,
itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetusta neuvoston
asetuksesta (ETY) N:o 1408/71, jäljempänä sosiaaliturva-asetus,
tai pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimuksesta (SopS 105—106/1993)
muuta johdu.
Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a, 4 ja 10 §:n
mukaan. Jos kysymys on oikeudesta työttömyyskassan
maksamaan etuuteen, työttömyyskassan on tarvittaessa
ennen päivärahaa koskevan päätöksen
antamista pyydettävä Kansaneläkelaitoksen
päätös siitä, asuuko henkilö Suomessa.
5 luku
Työttömyyspäivärahan saamisen
edellytykset
9 §
Toisessa valtiossa täyttyneet vakuutus- ja työskentelykaudet
Jos Suomen tekemän sosiaaliturvasopimuksen tai sosiaaliturva-asetuksen
säännösten mukaan muussa valtiossa täyttyneet
vakuutus- tai työskentelykaudet on luettava työssäoloehtoon, edellytyksenä niiden
huomioon ottamiselle on, että henkilö on työskennellyt
Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä vähintään
neljä viikkoa.
11 §
Työssäoloehto eräissä tilanteissa
Henkilölle, joka on saanut tämän
lain mukaista työttömyyspäivärahaa
sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti aikana, jona hän on
hakenut työtä toisesta jäsenvaltiosta
ja joka ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän
lähti maasta palannut työnhakijaksi Suomeen, maksetaan työttömyyspäivärahaa
uudelleen vasta kun hän on ollut työssä tai
2 luvun 16 §:n mukaisessa koulutuksessa neljä viikkoa.
6 luku
Työttömyyspäivärahan määrä ja
kesto
7 §
Päivärahakauden enimmäisaika
Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa
maksetaan yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Enimmäisaikaan
luetaan myös 10 luvun mukaiset koulutuspäivärahat.
Enimmäisaikaan luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät,
joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta
sellaisessa valtiossa, jossa sovelletaan sosiaaliturva-asetusta
tai jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa
koskeva sopimus.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Tämän lain estämättä on
Kansaneläkelaitoksen lain voimaan tullessa voimassa olevan
asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
annetun lain (1573/1993) 7 §:n nojalla
antama päätös voimassa päätöksessä määrätyn
ajan.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
_______________
Laki
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun
lain 12 §:n 4 momentin ja 15 §:n
3 momentin kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan työttömyysetuuksien rahoituksesta
24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun
lain (555/1998) 12 §:n 4 momentti
ja 15 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat
laissa 1301/2002.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
työttömyyskassalain 3 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 24 päivänä elokuuta
1984 annetun työttömyyskassalain (603/1984)
3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa
1291/2002, seuraavasti:
3 §
Jäsenyyden ehdot
Palkansaajakassan jäseneksi pääsee
työttömyysturvalain (1290/2002) soveltamisalaan kuuluva
palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 65
vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella
työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäkassan
jäseneksi pääsee työttömyysturvalain
soveltamisalaan kuuluva yrittäjä, joka ei ole
täyttänyt 65 vuotta. Yrittäjänä pidetään
työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua
henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan
yritystoiminnasta saatavaan tuloon. Työtön henkilö voi
päästä kassan jäseneksi sen
mukaan kuin sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön
alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin,
itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa
neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 säädetään
tai pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa (SopS 105—106/1993)
määrätään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sairausvakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä heinäkuuta
1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 1 §,
sellaisena kuin se on laeissa 499/1970, 552/1993
ja 1576/1993, sekä
lisätään lakiin siitä viimeksi
mainitulla lailla kumotun 2 §:n tilalle uusi 2 §,
seuraavasti:
1 §
Suomessa asuva henkilö on vakuutettu tämän lain
mukaisesti. Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a, 4, 9 ja
10 §:n mukaan.
Työntekijä tai yrittäjä on
vakuutettu työskentelyn tai yritystoiminnan aloittamisesta
lukien, jos hän työskentelee yhtäjaksoisesti
vähintään neljän kuukauden ajan,
tai kun hän on yhtäjaksoisesti harjoittanut yritystoimintaa
vähintään neljän kuukauden ajan.
Vakuutettu on myös henkilö, johon sovelletaan
sosiaaliturvalainsäädäntöä asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain 5—8 §:n mukaan.
Vakuutettu ei ole ulkomaan kansalainen, joka Suomessa palvelee
vieraan valtion diplomaattisena edustajana, lähetettynä konsuliedustajana, valtioiden
välisessä järjestössä tai
kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustuston hallinnolliseen tai tekniseen
henkilökuntaan, palveluskuntaan taikka on edellä tarkoitetun
henkilön yksityispalvelija.
Oikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on henkilöllä,
joka täyttää jäljempänä tässä laissa säädetyt
etuuden saamisen edellytykset.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan työntekijällä työ-, virka-
tai muussa palvelussuhteessa olevaa henkilöä sekä työntekijäin
eläkelain (395/1961) 1 d §:ssä tarkoitettua
henkilöä, jonka työaika ja ansiot täyttävät
työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun
4 §:ssä säädetyt edellytykset
ja yrittäjällä henkilöä,
joka on yrittäjien eläkelain (468/1969)
tai maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969)
mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan vakuutetun aviopuolisoa
ja vakuutetun tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta.
Puolisoihin rinnastetaan nainen ja mies, jotka jatkuvasti elävät
avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
_______________
Laki
kansaneläkelain 1 ja 1 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta
1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 1 ja 1 d §
sellaisena kuin ne ovat, 1 § laissa 1574/1993
ja 1 d § laissa 1217/1988, seuraavasti:
1 §
Henkilöllä on oikeus vanhuuden, työkyvyttömyyden
ja työttömyyden varalta eläkkeeseen sekä eläkkeensaajien
hoitotukeen siten kuin tässä laissa säädetään.
Kansaneläkkeeseen 16 vuoden iästä luettava
aika ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan.
1 d §
Mitä tässä laissa säädetään
Suomen kansalaisesta, sovelletaan myös ulkomaalaiseen,
joka on Suomessa saanut turvapaikan tai pakolaiskiintiössä pakolaisuuden
perusteella oleskeluluvan taikka joka on näiden ulkomaalaisten
pakolaiseksi katsottava perheenjäsen ja perhesiteen perusteella
saanut oleskeluluvan, sekä kansalaisuudettomaan henkilöön,
jota tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa
koskevassa yleissopimuksessa (SopS 80/1968).
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
perhe-eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 17 päivänä tammikuuta
1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 2 §,
sellaisena kuin se on laissa 1575/1993, sekä
muutetaan 1 §:n 1 ja 2 momentti
sekä 4 a §, sellaisina kuin ne ovat,
1 §:n 1 momentti laissa 548/1993 ja 1 §:n
2 momentti laissa 589/1978 ja 4 a § laissa 1218/1988,
seuraavasti:
1 §
Perhe-eläkkeenä myönnetään
leskeneläke ja lapseneläke sen mukaan kuin tässä laissa
säädetään. Henkilöä,
jonka kuoltua tämän lain mukaista etuutta suoritetaan,
sanotaan edunjättäjäksi ja henkilöä,
jolla on oikeus sitä saada, edunsaajaksi.
Tämän lain soveltaminen edunjättäjään
ja edunsaajaan ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 a §
Mitä tässä laissa säädetään
Suomen kansalaisesta, sovelletaan myös ulkomaalaiseen,
joka on Suomessa saanut turvapaikan tai pakolaiskiintiössä pakolaisuuden
perusteella oleskeluluvan taikka joka on näiden ulkomaalaisten
pakolaiseksi katsottava perheenjäsen ja saanut perhesiteen
perusteella oleskeluluvan, sekä kansalaisuudettomaan henkilöön,
jota tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa
koskevassa yleissopimuksessa (SopS 80/1968).
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä elokuuta
1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 1 §,
sellaisena kuin se on laeissa 1234/1993 ja 1580/1993,
seuraavasti:
1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan tämän
lain mukaisesti valtion varoista lapsilisää. Tämän
lain soveltaminen lapseen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
äitiysavustuslain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä toukokuuta
1993 annetun äitiysavustuslain (477/1993) 1 ja
3 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § laissa
1581/1993 ja 3 § laissa 783/2002,
seuraavasti:
1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
suoritetaan naiselle tämän lain mukaisesti valtion
varoista äitiysavustus.
Tämän lain soveltaminen henkilöön
ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan.
3 §
Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiottajalle
Sen estämättä, mitä 1 §:n
1 momentissa, 2 §:ssä ja 8 §:n
2 ja 3 momentissa säädetään,
oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on myös ottovanhemmalla
tai lapseksiottajalla, kun lapseksiottamisesta annetussa laissa
(153/1985) tarkoitettu ottolapsineuvonnan antaja tai kansainvälisen
lapseksiottamispalvelun antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen
lapseksiottamisesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla sijoitettavaksi
lapseksiottajan luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamisessa
avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi,
että ottovanhemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty
lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 momentissa
tarkoitettu lapseksiottamisasioiden lautakunnan lupa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä tammikuuta
1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/1977)
1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa
727/2001, seuraavasti:
1 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rintamalisä myönnetään Suomen
kansalaiselle. Rintamalisään on oikeus myös
Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella. Ylimääräinen
rintamalisä myönnetään Suomessa
asuvalle Suomen tai ulkomaan kansalaiselle. Suomessa asuminen ratkaistaan
asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a
ja 4 §:n mukaan.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
eläkkeensaajien asumistukilain 1 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä heinäkuuta
1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978)
1 a §, sellaisena kuin se on laissa 981/1996,
seuraavasti:
1 a §
Eläkkeensaajan Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a
ja 4 §:n mukaan.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
_______________
Laki
lapsen hoitotuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta
1969 annetun lain (444/1969) 1 §:n 2
momentti, sellaisena kuin se on laissa 1578/1993, seuraavasti:
1 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lapsen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta
annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n
mukaan.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Jos hoitotukea maksetaan tämän lain voimaan
tullessa voimassa olevan lapsen hoitotuesta annetun lain 1 §:n
perusteella, sen maksaminen jatkuu tämän lain
voimaantulosta riippumatta sen mukaan kuin lain voimaan tullessa
voimassa olevassa laissa säädetään.
_______________
Laki
vammaistukilain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä helmikuuta
1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 1 §:n
3 momentti, sellaisena kuin se on laeissa 984/1994 ja 1577/1994,
seuraavasti:
1 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a
ja 4 §:n mukaan.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Jos vammaistukea maksetaan tämän lain voimaan
tullessa voimassa olevan vammaistukilain 1 §:n
perusteella, sen maksaminen jatkuu tämän lain
voimaantulosta riippumatta sen mukaan kuin lain voimaan tullessa
voimassa olevassa laissa säädetään.
_______________
Laki
kuntoutusrahalain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 27 päivänä maaliskuuta
1991 annetun kuntoutusrahalain (611/1991) 2 §:n
2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1579/1993, sekä
muutetaan 1 § ja 2 §:n
1 momentti, seuraavasti:
1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään
sairausvakuutuslain (364/1963) mukaisesti vakuutetun henkilön
kuntouksen aikaisesta toimeentuloturvasta.
2 §
Etuudet
Kuntoutusraha maksetaan jäljempänä säädetyin
edellytyksin ajalta, jona henkilö on kuntoutuksen takia
estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________