1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tämän lain tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjälle
oikeus pitää vuosilomaa sekä saada sijaisapua
siksi ajaksi, jona hän on 5 §:ssä säädetyin
tavoin sijaisavun tarpeessa. Lisäksi lain tarkoituksena
on edistää maatalousyrittäjän mahdollisuutta
käyttää maksullista lomittaja-apua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Vuosilomaan oikeutettu maatalousyrittäjä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä 1
momentissa säädetään, maatalousyrittäjällä ei
ole oikeutta vuosilomaan:
1) sen kalenterivuoden aikana, jonka kuluessa hänen
velvollisuutensa ottaa 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu
vakuutus alkaa, lukuun ottamatta sitä vuosilomaoikeutta,
jota saman maatalousyrityksen maatalousyrittäjät
eivät ole käyttäneet kyseisen kalenterivuoden
aikana;
2) sinä aikana, jolloin hän saa täyden
työkyvyttömyyseläkkeen suuruista kuntoutustukea; eikä
3) sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana hän
on täyttänyt 65 vuotta.
5 §
Sijaisapuun oikeutettu maatalousyrittäjä
Sijaisapuun on oikeutettu maatalousyrittäjä, joka
sijaisavun tarpeen alkaessa on merkittävällä työpanoksellaan
huolehtinut ja vastannut maatalousyrityksen hoitoon säännöllisesti
kuuluvista tehtävistä ja jolla ei 7 tai 7 a—7 f §:ssä tarkoitetun
tilapäisen syyn vuoksi ole mahdollisuutta huolehtia maatalousyrityksen
hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään
ilman sijaisapua. Sijaisavun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon
maatalousyrityksen olosuhteet kokonaisuudessaan sekä mahdollisuudet
huolehtia edellä mainituista tehtävistä yrityksen
sisäisin järjestelyin.
7 §
Sijaisapu työkyvyttömyyden perusteella
Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen
työkyvyttömyyden perusteella:
1) ilman lääkärintodistusta
enintään seitsemäksi päiväksi;
sekä
2) lääkärintodistuksen perusteella
enintään siksi ajaksi, jonka todistuksella osoitettu
työkyvyttömyys kestää.
Maatalousyrittäjällä on lääkärintodistuksella osoitetun
yhtäjaksoisen tai vähäisin keskeytyksin
jatkuneen työkyvyttömyyden perusteella oikeus
saada sijaisapua enintään 300 päivän
ajaksi, paitsi jos hän on sanotun ajan kuluessa pannut
vireille työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen
tai jos on ilmeistä, että sijaisavun tarve päättyy
ennen kuin sijaisapu on jatkunut 365 päivää.
Maatalousyrittäjän oikeus sijaisapuun päättyy,
kun hän saa tiedon eläkelaitoksen päätöksestä,
jolla hänelle on myönnetty työkyvyttömyyseläke
toistaiseksi.
Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään
kuntoutustukena, maatalousyrittäjällä on
oikeus sijaisapuun, jos on todennäköistä,
että hän kykenee myöhemmin jatkamaan
työskentelyään maatalousyrittäjänä niissä tehtävissä,
joita varten sijaisapua on viimeksi annettu. Eläkelaitos
antaa paikallisyksikölle sijaisavun antamista koskevan
päätöksen tekoa varten lausunnon siitä, onko
todennäköistä, että maatalousyrittäjä kykenee
myöhemmin jatkamaan työskentelyään
edellä tarkoitetuin tavoin. Lausunto sitoo paikallisyksikköä sen
päättäessä maatalousyrittäjän
oikeudesta sijaisapuun. Maatalousyrittäjän oikeus sijaisapuun
tässä momentissa tarkoitetussa tapauksessa jatkuu
enintään siihen asti, kun kuntoutustukea maksetaan.
Maatalousyrittäjällä, jonka työkyvyttömyyseläkettä koskeva
hakemus on hylätty, on oikeus saada sijaisapua 28 §:n
2 momentissa säädettyä maksua vastaan,
kunnes hänen oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen
on ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi toimittaa työkyvyttömyyseläkeasiassa
antamansa päätöksen tiedoksi 10 §:ssä tarkoitetulle
paikallisyksikölle silloin, kun eläkehakemuksen
käsittelyn yhteydessä ilmenee, että maatalousyrittäjä on työkyvyttömyytensä perusteella
saanut sijaisapua.
7 a §
Sijaisapu kuntoutusta sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa
varten
Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua:
1) kuntoutuksen vuoksi enintään siksi
ajaksi, jonka lääkärin määräykseen
tai lakiin perustuva kuntoutus kestää, jollei
7 §:n 4 momentista muuta johdu; sekä
2) osallistuakseen työterveyshuollon suunnittelemaan
työkykyä ylläpitävään
toimintaan enintään siksi ajaksi, jonka suunnitelman
mukainen toiminta kestää.
7 b §
Sijaisapu sairaan lapsen hoitamista varten
Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua:
1) alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisen johdosta enintään
seitsemäksi päiväksi; sekä
2) alle 16-vuotiaan sairaan lapsen erikoissairaanhoitolaissa
(1062/1989) tarkoitetussa sairaanhoidon toimintayksikössä tapahtuvan
hoidon tai lakiin perustuvan kuntoutuksen vuoksi enintään
ajaksi, jolta maatalousyrittäjälle suoritetaan
sairausvakuutuslain (364/1963) mukaista erityishoitorahaa.
7 c §
Sijaisapu raskautta ja synnytystä, isyyslomaa sekä ottolapsen
hoitoa varten
Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua:
1) raskautta ja synnytystä varten enintään
siksi ajaksi, jolta hänellä on oikeus sairausvakuutuslain
mukaiseen äitiys- tai vanhempainrahaan;
2) isyyslomaa varten enintään siksi
ajaksi, jolta hänellä on oikeus sairausvakuutuslain
mukaiseen isyysrahaan; sekä
3) ottolapsen hoitoa varten alle kuusivuotiaan lapsen
hoitoon otosta alkaen enintään siksi ajaksi, jolta
hänelle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa.
7 d §
Sijaisapu alle kolmevuotiaan lapsen hoitoa varten
Vuosilomaan oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua alle kolmevuotiaan lapsensa kotona tapahtuvaa
hoitamista varten sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainrahakauden
päätyttyä enintään
100 päivää vuodessa lasta ja hänen
molempia vanhempiaan kohti. Tässä pykälässä säädetty
sijaisavun enimmäismäärä voidaan
jakaa vanhempien kesken heidän haluamallaan tavalla.
7 e §
Sijaisapu aikuiskoulutusta varten
Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua aikuiskoulutukseen osallistumista varten
enintään 15 päivän ajaksi kalenterivuodessa.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, maatalousyrittäjien
opintorahasta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (408/1997)
tarkoitettuun maatalousyrittäjien opintorahaan tai aikuiskoulutustuesta
annetussa laissa (1276/2000) tarkoitettuun aikuiskoulutustukeen
oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua aikuiskoulutukseen osallistumista varten
enintään niin kauan kuin edellä tarkoitetulla
tavalla tuettu koulutus kestää.
7 f §
Sijaisapu muilla perusteilla
Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on
oikeus saada sijaisapua:
1) varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamista
varten enintään asevelvollisuuslaissa (452/1950)
tai siviilipalveluslaissa (1723/1991) säädetyksi
ajaksi;
2) kertausharjoitusten tai niitä korvaavan
palveluksen suorittamista varten enintään palveluksen
osoitetun keston ajaksi;
3) lähiomaisensa kuoleman sekä lähiomaisensa
hautajaisten vuoksi yhden päivän ajaksi;
4) tuottajajärjestön valtakunnallisen
tai kansainvälisen luottamuselimen kokoukseen osallistumista
varten enintään kokouksen ja siihen liittyvien
matkojen ajaksi; sekä
5) muun edellä tässä luvussa
mainittuihin syihin rinnastettavan tilapäisen syyn vuoksi
enintään siksi ajaksi, jonka luotettavasti osoitettu
sijaisavun tarve kestää.
7 g §
Sijaisavun saajana 65 vuotta täyttänyt maatalousyrittäjä
Sen estämättä, mitä edellä tässä laissa
säädetään, 65 vuotta täyttäneellä maatalousyrittäjällä on
oikeus sijaisapuun vain, jos sijaisavun tarve on alkanut ennen sanotun
iän täyttämistä. Tällöin
sijaisapua on oikeus saada sanotun iän täyttämistä seuraavan
kuuden kuukauden aikana enintään 60 päivän
ajaksi.
7 h §
Sijaisapu yritystoiminnan järjestelyjä varten
Sen estämättä, mitä muualla
tässä laissa säädetään,
sijaisapua annetaan yritystoiminnan jatkamisen tai siitä luopumisen
vaatimia järjestelyjä varten silloin, kun sijaisapuun
oikeutetulle maatalousyrittäjälle on myönnetty
työkyvyttömyyseläke toistaiseksi tai
kun sijaisavun tarve johtuu sijaisapuun oikeutetun maatalousyrittäjän
kuolemasta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sijaisapua
annetaan työkyvyttömyyseläkettä koskevan
päätöksen tiedoksisaantipäivää tai kuolinpäivää seuraavien
kuuden kuukauden aikana enintään 60 päivän
ajaksi.
16 §
Lomitustehtävien laajuus sekä maksullinen lomittaja-apu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vuosilomaan oikeutetun maatalousyrittäjän pyynnöstä paikallisyksikkö voi
osoittaa palveluksessaan olevan vakituisesti lomitustyötä tekevän
tai 15 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maatalouslomittajan
työskentelemään muissakin kuin tässä laissa
tarkoitetuissa tehtävissä 28 §:n 1 momentissa
säädettyä maksua vastaan enintään
120 tuntia kalenterivuodessa vuosilomaan oikeutettua maatalousyrittäjää kohden,
jollei se vaaranna 14 §:ssä tarkoitettujen palvelujen
järjestämistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 §
Maatalousyrittäjän velvollisuus järjestää itse lomituksensa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitettu maatalousyrittäjä voi
järjestää itselleen myös 16 §:n
2 momentissa tarkoitettua palvelua vastaavaa maksullista lomittaja-apua.
25 §
Itse hankitut lomittajat
Maatalousyrittäjän itse hankkimana lomittajana
voi toimia lomituspalveluja tuottavan yrityksen tai yhteisön
palveluksessa oleva henkilö tai itsenäinen ammatinharjoittaja.
Vuosiloma- ja sijaisapulomitusta varten maatalousyrittäjä voi myös
ottaa lomittajan työsopimussuhteeseen, ei kuitenkaan henkilöä,
joka vuosilomaan oikeutettuna työskentelee hänen
kanssaan samalla tilalla.
26 §
Korvaus itse järjestetystä lomituksesta
Maatalousyrittäjällä on
oikeus hakemuksesta saada korvausta itse järjestämästään
lomituksesta aiheutuneisiin kustannuksiin edellyttäen,
että hän on lomituksen ajaksi irrottautunut 8 §:ssä tarkoitetusta
tehtäväosuudestaan. Korvauksen määrä 8 §:ssä tarkoitettua
lomitustuntia kohti on:
1) kuukausipalkkaisen lomittajan kunnallisen yleisen
virka- ja työehtosopimuksen mukainen ylin peruspalkka kerrottuna
luvulla 2,1, jos lomittaja on lomituspalveluja tuottavan yrityksen
tai yhteisön palveluksessa taikka toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana;
sekä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 §
Sijaisavusta perittävät maksut
Sijaisavusta peritään palvelun saajalta tuntimaksu,
joka ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuneita
kustannuksia. Tuntimaksu on yksi euro lomitustunnilta lisättynä määrällä,
joka saadaan jakamalla sijaisavun saajan maatalousyrittäjien
eläkelain mukainen työtulo 5 000:lla,
jollei jäljempänä tässä laissa
toisin säädetä. Maksu määrätään
sen työtulon mukaan, joka sijaisavun saajalla oli voimassa
sijaisavun alkamisvuoden ensimmäisenä päivänä.
Jollei tällaista työtuloa ole, maksu määrätään
sijaisavun saajan viimeksi voimassa olleen indeksillä korotetun
työtulon mukaan. Jos sijaisavun saajalla ei ole ollut maatalousyrittäjien
eläkelain mukaista vakuutusta, maksun perusteena on soveltuvin
osin mainitussa laissa säädettyjä perusteita
noudattaen arvioitu alkavan yrittäjän vuotuinen
työtulo.
27 a §
Korotettu sijaisapumaksu
Sijaisavusta peritään 27 §:n
mukainen maksu 50 prosentilla korotettuna:
1) kun sijaisavun saaja on sijaisavun alkaessa oikeutettu
palkkaetuuksiin työ- tai virkasuhteen perusteella tai kun
hänellä on voimassa yrittäjien eläkelaissa
(468/1969) tarkoitettu vakuutus; sekä
2) kun sijaisapua annetaan 7 d §:n
tai 7 e §:n 2 momentin nojalla.
27 b §
Maksullisesta lomittaja-avusta perittävän
maksun suuruinen sijaisapumaksu
Sijaisavusta peritään 28 §:n 1 momentin
mukaan määräytyvä tuntimaksu
siltä osin kuin työkyvyttömyyden perusteella
annettava sijaisapu jatkuu yli 90 päivää eikä sijaisavun
saajalla ole samalta ajalta oikeutta sairausvakuutuslaissa tarkoitettuun
päivärahaan tai siihen rinnastettavaan ensisijaiseen
etuuteen taikka kuntoutustukeen.
Sijaisavusta peritään 28 §:n
1 momentin mukaan määräytyvä tuntimaksu
myös siinä tapauksessa, että sijaisapua
annetaan 7 f §:n 4 kohdan tai 7 h §:n nojalla.
Sijaisavusta peritään 28 §:n
2 momentin mukaan määräytyvä tuntimaksu,
kun sijaisapua annetaan 7 §:n 5 momentin perusteella.
Jos sijaisavun saajalle myönnetään työkyvyttömyyseläke
tai kuntoutustuki mainitussa säännöksessä tarkoitetun
päätöksen johdosta, tässä momentissa
tarkoitettu maksu alennetaan sijaisavun saajan vaatimuksesta 27 §:n
mukaiseksi.
27 c §
Alennettu sijaisapumaksu
Jos sijaisavun perusteena on raskaus ja synnytys, sijaisavusta
peritään sairausvakuutuslaissa tarkoitetun äitiysrahakauden
ajalta edellä tässä laissa tarkoitettu
maksu 50 prosentilla alennettuna.
Sijaisavusta määrättyä maksua
voidaan alentaa, jos sijaisavun saajan ja hänen perheensä toimeentuloedellytykset
huomioon ottaen siihen on syytä.
28 §
Maksullisesta lomittaja-avusta perittävät maksut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 16 §:n 3 momentissa tarkoitetusta
lomittaja-avusta peritään sen käyttäjältä maksu, joka
vastaa kuukausipalkkaisen lomittajan kunnallisen yleisen virka-
ja työehtosopimuksen mukaista ylintä peruspalkkaa
kerrottuna luvulla 2,1.
30 §
Viivästyskorko sekä perintä ilman
tuomiota tai päätöstä
Jos 27, 27 a—27 c tai 28 §:ssä tarkoitettua maksua
taikka 29 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua korvausta
ei ole suoritettu eräpäivänä,
saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien
korkolain (633/1982) 4 §:n 3 momentissa säädetyin
perustein. Viivästyskoron maksamisen perusteena oleva eräpäivä voi
olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräämisen
perusteena olevan palvelun saamisesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 a §
Maatalousyrittäjän vastuu maksuista ja korvauksista
Maatalousyrittäjä on vastuussa samassa yrityksessä työskentelevän
aviopuolisonsa ja perheyrityksen jäsenen sekä kanssaan
avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön
tämän lain mukaisista maksuista ja korvauksista
niin kuin omasta velastaan. Tässä tarkoitettua
vastuuta ei kuitenkaan ole sellaisella maatalousyrittäjällä,
joka ei harjoita maatalousyrittäjätoimintaa omistus-
tai vuokraoikeuden perusteella hallitsemassaan yrityksessä.
Jos tämän lain mukaista maataloutta harjoitetaan
yhtymänä tai yhteisönä, myös
se vastaa tähän toimintaan perustuvista osakkaittensa
maksuista ja korvauksista niin kuin omasta velastaan.
36 §
Lomituskustannusten vähennykset
Edellä 35 §:ssä tarkoitettujen
kustannusten vähennykseksi luetaan:
1) 27, 27 a—27 c ja 28 §:n
nojalla perityt maksut sekä 29 §:n 1 ja 2 momentin
nojalla perityt korvaukset;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin päätöksiin,
jotka koskevat sijaisavun myöntämistä tai
siitä perittäviä maksuja, sovelletaan
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.