1 §
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan tehtävä
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan tehtävänä on pyynnöstä antaa
lausuntoja siitä, onko eläinlääkärin
eläimelle suorittaman toimenpiteen tai muun eläimen
hoitoon liittyvän toimen yhteydessä tapahtunut
hoitovirhe. Lausunnossa ei kuitenkaan arvioida aiheutuneen vahingon
taloudellista suuruutta.
Eläinlääkärillä tarkoitetaan
eläinlääkärinammatin harjoittamisesta
annetussa laissa (29/2000) tarkoitettua laillistettua eläinlääkäriä ja
sitä, jolla on oikeus väliaikaisesti harjoittaa eläinlääkärinammattia.
2 §
Lautakunnan asettaminen ja kokoonpano
Maa- ja metsätalousministeriö kutsuu eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vähintään kuusi
muuta jäsentä ja tarvittavan määrän
varajäseniä. Lautakunnan toimikausi on kolme vuotta.
Lautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla
tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka
edustavat lautakunnan kannalta merkityksellistä tieteellistä,
käytännön eläinlääkinnän
tai muuta asiantuntemusta. Lautakunnan jäsenet ja muut
lautakunnan tehtäviä hoitavat toimivat virkavastuulla.
Maa- ja metsätalousministeriö kutsuu lautakunnan
puheenjohtajaksi maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetussa
laissa (1203/1992) tarkoitetun valituslautakunnan puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajaksi kyseisen lautakunnan varapuheenjohtajan.
3 §
Asioiden käsittely lautakunnassa
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnalta pyydetään lausuntoa kirjallisesti.
Asian voi saattaa lautakunnan käsiteltäväksi
eläinlääkintävahingon kohteeksi
joutuneen eläimen omistaja tai haltija taikka hoitovirheestä epäilty
eläinlääkäri tai tämän
työnantaja. Lausuntoa ei tarvitse antaa, jos lausuntopyyntö on
ilmeisen aiheeton.
Jos lausuntoasiassa on annettu tuomioistuimen ratkaisu, ei lautakunta
ratkaistuilta osin saa ottaa lausuntopyyntöä käsiteltäväkseen.
Jos asia on vireillä tuomioistuimessa, saadaan lausunto antaa
vain tuomioistuimelle sen pyynnöstä. Kuluttajavalituslautakunnan
käsiteltävänä olevassa asiassa
lausunto voidaan antaa myös kuluttajavalituslautakunnalle
sen pyynnöstä.
Lautakunta voi kutsua asianosaisen kuultavaksi lautakunnan kokoukseen,
jos se on asian ratkaisemiseksi tarpeen. Toiselle asianosaiselle on
varattava tällöin tilaisuus olla läsnä.
Asianosaiset vastaavat saapumisesta heille aiheutuvista kustannuksista.
Lautakunnalla on myös oikeus kuulla asiantuntijoita, hankkia
lausuntoja ja selvityksiä sekä järjestää katselmuksia.
Asioita lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan
mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), kielilaissa
(148/1922) ja saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa
annetussa laissa (516/1991) säädetään.
4 §
Tiedonsaantioikeus
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnalla on oikeus saada eläinlääkäriltä maksutta
käsiteltävänään olevan
asian selvittämiseksi tarvittavia eläintä koskevia
tietoja sen estämättä, mitä eläinlääkärinammatin
harjoittamisesta annetussa laissa eläinlääkärin
salassapitovelvollisuudesta säädetään.
5 §
Ratkaisuvalta
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnalle kuuluvat lausuntoasiat ratkaisee lautakunta. Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunta on päätösvaltainen, kun
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään
kaksi muuta käsiteltävän asian kannalta
merkityksellistä asiantuntemusta edustavaa jäsentä tai
varajäsentä on saapuvilla. Jos lautakunnassa ilmenee
erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään
asia äänestyksellä. Lautakunnan päätökseksi
tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten
mennessä tasan se ehdotus, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Lautakunnan puheenjohtaja ja asiantuntijajäsen
voivat kuitenkin yhdessä ratkaista asian, jos:
1) asia on eläinlääketieteellisesti
arvioiden merkitykseltään vähäinen;
2) kysymys on asiasta, jossa lautakunnan käytäntö on
vakiintunut; tai
3) on ilmeistä, ettei lausuntoa voida antaa.
Lautakunnan puheenjohtaja ratkaisee lautakuntaa koskevat henkilöstö-,
talous- ja muut sisäiseen hallintoon liittyvät
asiat. Lautakunnan työjärjestyksessä voidaan
näiden asioiden ratkaisuvaltaa siirtää myös
lautakunnan varapuheenjohtajalle ja esittelijälle.
6 §
Palkkiot
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan jäsenet, esittelijät ja lautakunnan
kuulemat asiantuntijat saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota
ja matkakustannusten korvausta maa- ja metsätalousministeriön
vahvistamien perusteiden mukaisesti.
7 §
Maksut
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan lausunnoista peritään käsittelymaksu
asian vireille panneelta. Maksu voidaan määrätä omakustannusarvoa
alemmaksi. Muutoin maksuja määrättäessä noudatetaan
mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
Asian käsittelemiseksi tarpeellisen lautakunnan ulkopuolisen
asiantuntijalausunnon hankkimisesta lautakunnalle aiheutuneet kustannukset peritään
asian vireille panneelta. Ennen lausunnon pyytämistä asianomaiselta
on tällöin varmistettava, että tämä suostuu
kyseisten kustannusten maksamiseen.
8 §
Henkilöstö
Eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnalla on sivutoimisia esittelijöitä,
jotka ottaa lautakunnan puheenjohtaja. Esittelijöinä voidaan käyttää myös
maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan esittelijöitä ja
päätoimista sihteeriä.
9 §
Tukipalvelut
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta huolehtii eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan lähettämö-, arkistointi-,
kirjaamo- ja tilinpitotehtävien sekä muista lautakunnan
sisäiseen hallintoon liittyvien tehtävien suorittamisesta,
huomioon ottaen myös, mitä maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta
annetun lain 5 a §:n 2 momentin nojalla säädetään.
10 §
Työjärjestys
Tarkemmat määräykset eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan sisäisestä työnjaosta,
asioiden käsittelemisestä sekä toiminnan
muusta järjestämisestä annetaan työjärjestyksessä,
jonka lautakunta vahvistaa.
11 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 2002.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2002
tai myöhemmin tapahtuneisiin eläinlääkintävahinkoihin.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.