1 luku
Eläketuen saamisen yleiset edellytykset
1 §
Oikeus eläketukeen
Vuonna 1941—1947 syntyneellä Suomessa asuvalla
henkilöllä, joka on työmarkkinatukeen oikeutettu
ja joka on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
1 luvun 7 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamalla
tavalla pitkäaikaistyötön 31 päivänä joulukuuta
2004 ja jolle on maksettu työttömyysturvalain
(1290/2002) mukaista työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella vähintään 2 500
päivältä tai jolle on maksettu enimmäisaika
työttömyysturvalain mukaista päivärahaa
ja sen lisäksi työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella vähintään 2 000 päivältä 1
päivästä tammikuuta 1992 lukien 31 päivään
joulukuuta 2004 mennessä, on oikeus tämän
lain mukaiseen eläketukeen sen kuukauden loppuun saakka,
jolloin hän täyttää 62 vuotta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna työmarkkinatukeen
oikeutettuna henkilönä pidetään
työmarkkinatuen saajan lisäksi työttömyysturvalain
7 luvun 2 §:n 1—8 kohdissa tarkoitettua henkilöä sekä työttömyysturvalain
3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua työkyvytöntä henkilöä,
joka saa sairausvakuutuslain (
/
)
mukaista sairauspäivärahaa.
Eläketukena maksetaan kansaneläkeosuutta ja työeläkeosuutta
siten kuin jäljempänä säädetään.
2 §
Eläketuen saajan oikeus vanhuuseläkkeeseen
Edellä 1 §:ssä tarkoitetulla
henkilöllä on oikeus kansaneläkelain
(347/1956) ja 5 §:ssä mainittujen
eläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 62 vuoden
iän täyttämistä seuraavan kuukauden
alusta lukien. Vanhuuseläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä.
Jos 1 §:ssä tarkoitettu henkilö on
ennen tämän lain voimaantuloa täyttänyt
62 vuotta, hänellä on oikeus 1 momentissa tarkoitettuun
vanhuuseläkkeeseen. Vanhuuseläke myönnetään hakemuksesta.
3 §
Suhde muihin etuuksiin
Oikeutta eläketukeen ei ole henkilöllä,
joka saa kansaneläkelain tai työeläkelakien
mukaista työkyvyttömyyseläkettä,
työttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä,
varhennettua vanhuuseläkettä tai vastaavaa ulkomailta
maksettavaa eläkettä.
Eläketuen saajalla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen
päivärahaan vastaavasti kuin vanhuuseläkettä saavalla
henkilöllä sairausvakuutuslain 8 luvun 6 §:n
mukaan. Eläketuen saajalla ei ole oikeutta työttömyysturvalain
mukaiseen työttömyysetuuteen.
Eläketuen saajalla on oikeus eläkkeensaajien asumistukeen
siten kuin eläkkeensaajien asumistukilaissa (591/1978)
säädetään.
Eläketuen saajalla on oikeus lapsikorotukseen siten
kuin kansaneläkelain 29 §:ssä säädetään.
Jos eläketuen saajalla on oikeus saada perhe-eläkelain
(38/1969) mukainen leskeneläkkeen alkueläke,
alkueläkettä maksetaan se määrä,
jolla alkueläke ylittää kansaneläkeosuuden
määrän. Eläketukea ja perhe-eläkelain
mukaista leskeneläkkeen jatkoeläkettä ei
makseta samanaikaisesti.
4 §
Suomessa asuminen
Henkilön Suomessa asuminen määräytyy
asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
annetun lain (1573/1993) mukaan.
2 luku
Eläketuen määrä
5 §
Työeläkeosuuden määrä
Jos 1 §:ssä mainitulle henkilölle
on 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut
työntekijäin eläkelain (395/1961)
vähimmäisehtojen mukaista eläkettä,
lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
eläkelain (134/1962) mukaista eläkettä,
maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969)
vähimmäisehtojen mukaista eläkettä,
yrittäjien eläkelain (468/1969) vähimmäisehtojen
mukaista eläkettä, merimieseläkelain (72/1956)
mukaista eläkettä, taiteilijoiden ja eräiden
erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain
(662/1985) mukaista eläkettä, kunnallisen
eläkelain (549/2003) mukaista eläkettä, valtion
eläkelain (280/1966) mukaista eläkettä sekä muuta
eläkettä, johon oikeus määräytyy muiden
säännösten nojalla valtion eläkelain
mukaan, evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/1966)
nojalla myönnettyä eläkettä ja
ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain (521/1969) nojalla
myönnettyä eläkettä, hänellä on
oikeus saada edellä mainittujen lakien mukaisesti 31 päivään
joulukuuta 2004 laskettu työ- tai ansioeläkkeen
määrä eläketuen työeläkeosuutena.
Työeläkeosuus tarkistetaan eläketukea myönnettäessä vuoden
2004 indeksitasoon käyttäen työntekijäin
eläkelain 9 §:n 2 momentissa säädettyjä indeksilukuja.
6 §
Kansaneläkeosuuden määrä
Täysimääräinen kansaneläkeosuus
on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 795,76
euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 558,04
euroa vuodessa.
Jos eläketuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen
kansaneläkeosuus on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 109,12
euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 906,68
euroa vuodessa.
Eläketuen kansaneläkeosuuden määrä lasketaan
siten, että täysimääräisestä kansaneläkeosuudesta
vähennetään 50 prosenttia siitä vuositulon
osasta, joka ylittää 536 euroa vuodessa. Vuositulona
otetaan huomioon 5 §:ssä mainittu työeläkeosuus
sekä kansaneläkelain 26 §:n
1 ja 5 momentissa mainitut etuudet ottaen huomioon, mitä mainitun
pykälän 4 momentissa säädetään. Eläketuen
määräytymiseen vaikuttavat tuloerät pyöristetään
lähimpään euroon.
Eläketuen kansaneläkeosuus myönnetään
sen kunnan kalleusluokan mukaisena, jossa henkilö asuu
eläketuen alkamisajankohtana. Kun eläketuen saaja
on asunut uuden asuinkunnan kalleusluokan mukaisessa kunnassa kuusi
kuukautta, muutetaan eläketuen kansaneläkeosuus
uuden asuinkunnan kalleusluokan mukaiseksi sitä seuraavan
kuukauden alusta. Kuntien kalleusluokituksesta säädetään
laissa kuntien yleisestä kalleusluokituksesta (955/1973).
Jos eläketuen hakija on asunut ulkomailla, kansaneläkeosuuden
määrään sovelletaan, mitä kansaneläkelain
25 b §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.
Eläketuen kansaneläkeosuutta ei makseta, jos sen
määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 10,76
euroa.
3 luku
Eläketukea koskevat säännökset
7 §
Puolisot ja erillään asuminen
Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät
yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa,
eläketuen kansaneläkeosuutta määrättäessä sovelletaan,
mitä tässä laissa säädetään
avioliitossa olevista henkilöistä.
Jollei avioliitossa olevalla henkilöllä ole
yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen eläketukensa
kansaneläkeosuutta määrättäessä sovelletaan,
mitä tässä laissa säädetään
sellaisen henkilön eläketuesta, joka ei ole avioliitossa.
8 §
Eläketuki laitoshoidon ja rangaistuksen täytäntöönpanon
aikana
Eläketuen kansaneläkeosuuden maksamiseen eläketuen
saajan laitoshoidon ajalta sovelletaan, mitä kansaneläkelain
42 b ja 43 §:ssä säädetään.
Eläketuen maksamiseen eläketuen saajan rangaistuksen
täytäntöönpanon ajalta sovelletaan, mitä kansaneläkelain
42 §:ssä säädetään.
9 §
Ilmoitusvelvollisuus
Eläketuen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle
avioliiton solmimisesta, avioliiton purkautumisesta, eläketukeen
vaikuttavissa tuloissa tapahtuneesta muutoksesta, ulkomaille muuttamisesta,
asuinkunnan muuttumisesta, laitoshoitoon joutumisesta sekä muista
eläketukeen vaikuttavista olosuhteiden muutoksista.
4 luku
Menettelysäännökset
10 §
Eläketuen hakeminen
Eläketukea haetaan sitä varten vahvistetulla Kansaneläkelaitoksen
hyväksymällä lomakkeella Kansaneläkelaitokselta.
Eläketuen hakijan on annettava eläketuen myöntämiseksi
ja maksamiseksi tiedot hakijan ja hänen puolisonsa nimestä ja
syntymäajasta, asuinkunnasta, laitoshoidossa tai rangaistuslaitoksessa
olosta, saamistaan työttömyysturvalain mukaisista
päivärahoista ja työmarkkinatuesta, työttömyysetuuksien
maksajista sekä saamistaan eläketuloista, sekä muut
eläketuen maksamiseksi tarvittavat tiedot.
Eläketukihakemus voidaan hylätä,
jos tuen hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi
tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista
selvitystä, jota häneltä kohtuudella
voidaan vaatia.
11 §
Eläketuen myöntäminen
Eläketuki myönnetään sen
kuukauden alusta, kun oikeus siihen on syntynyt, kuitenkin aikaisintaan
työnteon päättymistä seuraavan
kuukauden alusta. Eläketukea ei ilman erityistä syytä myönnetä pidemmältä kuin
kuuden kuukauden ajalta ennen eläketuen hakemista.
12 §
Eläketuen maksaminen
Eläketuki maksetaan kuukausittain siten kuin kansaneläkelain
38 §:ssä säädetään
saajan ilmoittamalle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen.
Eläketuki voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos
tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja
esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän
erityisen syyn.
13 §
Eläketuen väliaikainen maksaminen
Jos eläketuessa tulona huomioon otettavista 5 §:ssä tarkoitettujen
lakien mukaisista eläkkeistä tai muusta jatkuvasta
eläketuen määrään vaikuttavasta
etuudesta on muutoksenhaku vireillä, voidaan eläketuki
myöntää ja maksaa väliaikaisena.
14 §
Eläketuen saajan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen
Jos eläketukea saava henkilö tulee 5 §:ssä mainituissa
laeissa tai kansaneläkelain 22 §:ssä tarkoitetulla
tavalla työkyvyttömäksi, eläketuen saajalle
voidaan myöntää hakemuksesta työkyvyttömyyseläke
työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden
alusta. Eläketuki lakkautetaan työkyvyttömyyseläkkeen
alkamisajankohdasta lukien.
Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään
kuntoutustukena, tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu
entisin perustein eläketukeen kuntoutustuen päättymistä seuraavan
kuukauden alusta lukien.
15 §
Takautuva eläketuki
Jos eläketuen saajalle myönnetään
takautuvasti eläkettä, korvausta tai muuta jatkuvaa
eläketuen kansaneläkeosuuden määrään
vaikuttavaa etuutta, Kansaneläkelaitos voi periä samalta ajalta
liikaa maksetun eläketuen määrän
takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä tai muusta
etuudesta siten kuin kansaneläkelaissa säädetään.
Jos samalta ajalta, kun henkilölle maksetaan eläketukea,
on maksettu myös työttömyysturvalain
mukaista työttömyysetuutta, maksetaan eläketuki
vastaavalta ajalta työttömyysetuuden maksajalle.
16 §
Eläketuen tarkistaminen
Eläketuen kansaneläkeosuus tarkistetaan, kun eläketuen
saaja solmii avioliiton, avioliitto purkautuu tai kun eläketukeen
vaikuttavissa vuosituloissa on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta
johtuva muutos. Vuositulon arvioimiseen sovelletaan muutoin, mitä kansaneläkelain
32 a §:n 2 momentissa säädetään
vuositulon arvioimisesta.
Jos eläketukeen vaikuttava muutos on tapahtunut kalenterikuukauden
1 päivänä, eläketuki tarkistetaan
sen kuukauden alusta. Muutoin eläketuki tarkistetaan muutoksen
tapahtumista seuraavan kuukauden alusta.
Jos eläketuen kansaneläkeosuuden korottamisen
edellytykset ovat Kansaneläkelaitoksen tiedossa, korotus
voidaan myöntää myös ilman hakemusta.
17 §
Eläketuen väliaikainen keskeyttäminen
ja lakkauttaminen
Eläketuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai
sen määrää vähentää,
kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos on perusteltu syy olettaa,
että eläketuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä,
tai jos 9 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta
eläketuen saamisedellytysten tarkistamiseksi ei noudateta.
Jos eläketuen saaja muuttaa ulkomaille vakinaisesti
asumaan, eläketuki lakkautetaan muuttoa seuraavan kuukauden
alusta lukien.
18 §
Eläketuen maksaminen kunnan toimielimelle
Jos eläketuen maksamista tuen saajalle itselleen ei
voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen
elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen
syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa,
Kansaneläkelaitos voi eläketuen saajan suostumuksella
päättää, että tuki
maksetaan eläketuen saajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain
(710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle
toimielimelle käytettäväksi eläketuen
saajan ja hänen kansaneläkelain 42 §:n
3 momentissa tarkoitettujen omaistensa huoltoon. Näin maksettua
eläketukea ei saa vastoin eläketuen saajan nimenomaista
suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden
aikana annettavaan huoltoon, jolta eläketuki on maksettu.
19 §
Eläketukea koskevat menettelysäännökset
ja muutoksenhaku
Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan eläketukeen
sovelletaan, mitä kansaneläkelaissa säädetään
päätöksen antamisesta, viivästyskorotuksesta,
tietojen saamisesta, tietojen luovutuksesta, tietojen käytöstä ja
teknisestä käyttöyhteydestä,
takaisinperinnästä ja vanhentumisesta sekä eläkepäätöksen
oikaisusta, muutoksenhakumenettelystä ja lainvoimaisen
päätöksen poistamisesta.
5 luku
Erinäiset säännökset
20 §
Ulosmittauskielto
Eläketuen kansaneläkeosuutta ei saa ulosmitata
ottaen kuitenkin huomioon, mitä kansaneläkelain
79 §:n 3 momentissa säädetään.
Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan
eläketukioikeuden siirtämistä toiselle,
on mitätön.
21 §
Toimeenpano ja tiedonsaantioikeus
Tämän lain mukaiset eläketukea koskevat
tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos.
Kansaneläkelaitoksen tai työeläkelaitoksen pyynnöstä työvoimatoimisto
antaa maksutta sitovan lausunnon siitä, onko 1 §:ssä tarkoitettu henkilö julkisesta
työvoimapalveluista annetussa laissa tarkoitettu pitkäaikaistyötön.
Työvoimatoimiston lausunnon toimittamisesta ja lausuntoon
merkittävistä seikoista voidaan säätää työministeriön
asetuksella.
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maksutta salassapitosäännösten
estämättä tämän lain mukaisen
käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista
varten tietoja eläketuen hakijalle maksetuista työttömyysturvalain
mukaisista päivärahoista työttömyyskassalta.
22 §
Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuus
Kansaneläkelaitos ilmoittaa eläketukea hakeneen
henkilön henkilötiedot työvoimatoimistolle
21 §:ssä mainitun lausunnon antamista
varten ja Eläketurvakeskukselle henkilölle kertyneen eläketuen
työeläkeosuuden määrittelemistä varten.
Eläketurvakeskuksen tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle
eläkelaitoksilta saamansa tiedon perusteella 5 §:ssä mainittujen
lakien mukaan eläketuen hakijalle kertynyt työeläkeosuuden
määrä tai määrän
muutos eläketuen maksamista varten.
23 §
Rahoitus
Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle tämän lain
nojalla maksettavista eläketuista aiheutuvat kustannukset.
Kansaneläkelaitoksen on neljä arkipäivää ennen
maksupäivää ilmoitettava valtiolle määrä, joka
tarvitaan Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan maksettavien
eläketukien maksamiseen. Kalenterikuukautena maksettujen
eläketukien yhteismäärän ja
saman kuukauden ennakkojen erotus on ilmoitettava valtiolle maksukuukautta seuraavan
kuukauden aikana. Valtion tulee suorittaa erotus maksukuukautta
seuraavan toisen kuukauden 15 päivään
mennessä.
Valtion on 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella
maksettava Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen
rahamäärä viimeistään
yksi pankkipäivä ennen eläketukien maksupäivää.
Eläketuen päättymisen jälkeen
maksettava vanhuuseläke rahoitetaan siten kuin kansaneläkelaissa
ja 5 §:ssä mainituissa työeläkelaeissa vanhuuseläkkeiden
rahoituksesta säädetään.
24 §
Indeksisidonnaisuus
Eläketuen rahamäärä sidotaan
elinkustannusten muutoksiin siten, että niitä muutetaan
samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkeindeksistä annetussa
laissa (456/2001) säädetään.
Tämän lain 6 §:n mukaiset rahamäärät vastaavat
kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan
vuonna 2001 maksettavina olevien kansaneläkkeiden
suuruus on laskettu.
25 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta
2005.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
Eläketuki myönnetään aikaisintaan
lain voimaantulosta lukien.