sellaisina kuin ne ovat, 5 § osaksi laeissa 1001/1977,
1539/1992, 1160/2002, 717/2004 ja 147/2007,
5 a §, 18 §:n 1 momentin 3 kohta ja 19 §:n
2 momentti mainitussa laissa 1539/1992, 6 §:n 1 momentti
osaksi laeissa 130/1987, 661/1989, 1164/1990
ja 1224/1994 sekä mainituissa laeissa 1539/1992
ja 717/2004, 6 b §:n 4 ja 7 momentti mainitussa
laissa 717/2004, 8 §:n 1 momentin 2 a kohta
mainitussa laissa 147/2007, 15 ja 16 kohta mainitussa laissa
1539/1992 sekä 4 momentti mainitussa laissa 717/2004,
14 §:n 1 momentti mainitussa laissa 511/1998,
16 §:n 3 kohta mainitussa laissa 1164/1990
ja 8 kohta laissa 1134/2005, 17 § osaksi mainitussa
laissa 717/2004, 26 § laissa 1094/1976,
27 d §:n 4 momentti mainitussa laissa 1160/2002,
27 e § laissa 1138/2005, 28 §:n 1 momentti
laissa 1090/1978, 46 §:n 1 momentti mainitussa
laissa 152/1993, 52 a §:n 1 kohta, 52 c §:n
1 momentti, 52 d §:n 1 momentti ja 52 f §:n 1
momentti laissa 1424/2006 ja 52 d §:n 2 momentti
laissa 1733/1995, sekä
5 §
Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja
veronalaisia elinkeinotuloja ovat muun ohessa:
1) vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuudesta sekä muista
elinkeinossa käytetyistä aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet
6 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin
poikkeuksin;
2) elinkeinotoimintana harjoitetusta vuokraamisesta, työn
tai palveluksen suorittamisesta ynnä muusta sellaisesta
saadut korvaukset;
3) elinkeinoon kuuluvan omaisuuden tuottamat osingot, korot
ja muut tulot siten kuin 6 a §:ssä säädetään;
4) liikkeen tai ammatin taikka siihen kuuluvan omaisuuden, oikeuden
tai etuuden vuokraamisesta saadut korvaukset;
5) rahoitusomaisuudesta saadut voitot;
6) vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, vakuutuskassojen
ja muiden niihin rinnastettavien vakuutuslaitosten sekä eläkesäätiöiden
kirjanpidossaan tekemä sijoitusomaisuuden arvonkorotus;
7) puutavaran sekä runkopuun hakkuuoikeuden luovutuksesta
saatu tulo;
8) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvälineistä kirjanpitolain
(1336/1997) 5 luvun 2 a §:n tai mainitun
lain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien
nojalla tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt arvonnousut;
9) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007)
tarkoitetun luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen sekä sellaisen
rahoituslaitoksen, johon sovelletaan luottolaitoksen tilinpäätöstä koskevaa
lainsäädäntöä, käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvälineistä ja
käyvän arvon suojauksesta luottolaitostoiminnasta
annetun lain 151 §:n tai kirjanpitolain 7 a luvun
1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
nojalla tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt arvonnousut;
10) vakuutus- ja eläkelaitoksen kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävistä rahoitusvälineistä vakuutus-
ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön
nojalla tuloslaskelmaan tuotoksi merkityt arvonnousut;
11) edellä 8—10 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä sekä käyvän
arvon suojauksesta käypään arvoon arvostamiseen
siirryttäessä tilinpäätöksessä omaan
pääomaan merkitty arvonnousu;
12) elinkeinotoiminnasta johtuneesta saamisesta tai velasta
aiheutuneet indeksi- ja kurssivoitot sekä velkaa tai saamista
valuuttakurssimuutoksilta suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan
suojausinstrumentin arvonnousut;
13) vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 19 §:ssä tarkoitettujen
sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten tuloslaskelmaan
tuotoksi merkityt arvonnousut.
5 a §
Veronalaisia ovat myös seuraavat oikaisuerät:
1) rahoitusomaisuudesta 17 §:n 2 kohdan nojalla tehtyä vähennystä vastaava
määrä siltä osin kuin omaisuuden
käypä arvo verovuoden päättyessä on
sen vähentämättä olevaa arvoa
suurempi;
2) vakuutusmaksusaamisista 17 §:n 3 kohdan nojalla
vähennettyä arvonalentumistappiota vastaava määrä siltä osin
kuin arvonalentumistappio on palautettava tuloon kirjanpidossa vakuutus-
ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön nojalla;
3) vaihto-omaisuuden hankintamenosta 28 §:n
1 momentin nojalla tehtyä vähennystä vastaava
määrä siltä osin kuin hyödykkeen
todennäköinen hankintameno, luovutushinta tai kirjanpitolain
7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien mukainen nettorealisointiarvo
verovuoden päättyessä ylittää sen
jäljellä olevan hankintamenon;
4) sijoitusomaisuuden hankintamenosta 29 §:n
1 momentin nojalla tehtyä vähennystä vastaava
määrä siltä osin kuin hyödykkeen
todennäköinen hankintameno tai luovutushinta verovuoden
päättyessä ylittää sen
jäljellä olevan hankintamenon;
5) käyttöomaisuuden hankintamenosta 42 §:n 1
momentin nojalla tehtyä poistoa vastaava määrä siltä osin
kuin omaisuuden käypä arvo verovuoden päättyessä on
sen poistamatta olevaa hankintamenoa olennaisesti suurempi.
6 §
Veronalaista tuloa eivät ole:
1) muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan
osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin
ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen
kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään;
2) yhteisön osake- tai osuuspääomana
ja muuna pääomansijoituksena saamat erät
mukaan lukien osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta
saamat vastikkeet;
3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri-
tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän
yhteisön verkkoon liittymisestä perimät
maksut, jotka palautetaan suorittajalle;
4) erillisenä verovelvollisena verotettavasta kuolinpesästä saatu
osuus kuolinpesän tulosta eikä yhtymän
osakkaan hänen veronalaiseksi tulokseen katsotun tulo-osuuden
lisäksi saama voitto-osuus yhtymästä eikä myöskään
tulo, jonka ulkomaisen kuolinpesän Suomessa asuva osakas
on saanut osuutena kuolinpesän tulosta siltä osin
kuin kuolinpesä on velvollinen suorittamaan mainitusta
tulosta veroa täällä;
5) kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön
varoista myönnetty tuotantotuki;
6) asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990)
tarkoitettu asumisoikeusmaksu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 b §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti
luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain
käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksesta
saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana
vuonna. Rajoitus ei kuitenkaan koske 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen
yhtiöiden osakkeiden luovutuksesta syntyneiden tappioiden
vähentämistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Konserniyhtiöillä tarkoitetaan tässä pykälässä osakeyhtiölain
(624/2006) 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun
konserniin kuuluvia yhtiöitä tai sellaisia yhtiöitä,
joissa kaikissa yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä,
oikeushenkilöllä tai näillä yhdessä on
osakeyhtiölain 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettua
määräysvaltaa vastaava määräysvalta.
8 §
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja
vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 a) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvälineistä kirjanpitolain
5 luvun 2 a §:n tai mainitun lain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien nojalla tuloslaskelmaan
kuluksi merkityt arvonlaskut;
2 b) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun luottolaitoksen,
sijoituspalveluyrityksen sekä sellaisen rahoituslaitoksen,
johon sovelletaan luottolaitoksen tilinpäätöstä koskevaa
lainsäädäntöä, käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvälineistä ja
käyvän arvon suojauksesta luottolaitostoiminnasta
annetun lain 151 §:n tai kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien
nojalla tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonlaskut;
2 c) vakuutus- ja eläkelaitoksen kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävistä rahoitusvälineistä vakuutus-
ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön
nojalla tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonlaskut;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15) kiinteistöverolain (654/1992) nojalla
suoritettava kiinteistövero siltä osin kuin se
kohdistuu elinkeinotoiminnan käytössä olevaan
kiinteistöön;
16) metsän uudistamiseen sekä puun kasvatukseen
ja korjuuseen liittyvät menot;
17) vakuutusyhtiölain 8 luvun 19 §:ssä tarkoitettujen
sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten tuloslaskelmaan
kuluksi merkityt arvonlaskut;
18) edellä 2 a—2 c kohdassa tarkoitetuista
rahoitusvälineistä sekä käyvän
arvon suojauksesta käypään arvoon arvostamiseen
siirryttäessä tilinpäätöksessä omaan
pääomaan merkitty arvonlasku.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun
yhteisön käyttöomaisuuteen kuuluvan avoimen
yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden
hankintameno on yhtiöosuuden luovutushinnan ylittävältä osalta
vähennyskelpoinen vain yhteisön saamista veronalaisista
käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden tai yhtiöosuuden
luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä sitä seuraavana
verovuonna.
14 §
Vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden hankintameno
on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden
muuttuvien menojen määrä. Hankintamenoon
luetaan lisäksi kirjanpitolain 4 luvun 5 §:n tai
mainitun lain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien
nojalla hyödykkeen hankintamenoon kirjanpidossa luetut
kiinteät menot ja korkomenot.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita
menoja eivät ole:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri-
tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut
maksut, jotka palautetaan verovelvolliselle tämän
luopuessa liittymismaksun tuottamasta edusta;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8) lahjukset eivätkä lahjusten luonteiset
edut;
9) osakeyhtiön omista osakkeista suorittama määrä,
ellei 18 §:n 3 momentissa toisin säädetä.
17 §
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja
vähennyskelpoisia menetyksiä ovat tämän
momentin 2 ja 3 kohdan osalta 16 §:ssä säädetyin
poikkeuksin muun ohessa:
1) rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta
tai muusta rikoksesta johtuneet menetykset;
2) myyntisaamisten arvonalenemiset sekä muun rahoitusomaisuuden
lopullisiksi todetut arvonalenemiset;
3) vakuutus- ja eläkelaitosten vakuutusmaksusaamisista
vakuutus- ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön
nojalla tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonalentumistappiot sekä muiden
saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset.
18 §
Vähennyskelpoisia ovat myös:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta tai saamisesta aiheutuneet
indeksi- ja kurssitappiot sekä velkaa tai saamista valuuttakurssimuutoksilta
suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan suojausinstrumentin arvonlaskut;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vähennyskelpoista on 16 §:n 9 kohdasta poiketen
osakeyhtiön työsuhteen perusteella luovuttamista
omista osakkeista suorittama määrä, kuitenkin
enintään osakkeiden antamis- tai merkintähetken
käypä arvo, vähennettynä osakkeen saajan
suorittamalla merkintähinnalla, jos osakeyhtiö on
hankkinut osakkeet arvopaperimarkkinalain 3 §:ssä tarkoitetussa
julkisessa kaupankäynnissä tai sitä vastaavassa
julkisessa kaupankäynnissä muualla kuin Suomessa.
III OSA
TULON JA MENON JAKSOTTAMINEN
1 luku
Yleiset jaksottamissäännökset
19 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos verovelvollinen on tilinpäätöksessään merkinnyt
pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvän
tulon tuotoksi kirjanpitolain 5 luvun 4 §:n tai kirjanpitolain
7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien mukaisesti valmistusasteen
perusteella, edellä tarkoitettu tulo luetaan verovuoden
tuotoksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
26 §
Elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen ja saamisten, lukuun
ottamatta tämän lain 5 §:n 8—10
ja 13 kohdassa tarkoitettuja käypään
arvoon arvostettavia rahoitusvälineitä, tuloslaskelmaan
tuotoksi merkityt kurssivoitot ovat sen verovuoden tuottoa ja kurssitappiot
sen verovuoden kulua, jonka aikana ulkomaanrahan kurssi on muuttunut.
Jos edellä tarkoitettua velkaa tai saamista suojaa valuuttakurssimuutoksilta
termiinisopimus tai muu vastaava suojausinstrumentti, suojausinstrumentin
realisoitumaton arvonnousu on sen verovuoden tuottoa ja arvonlasku
sen verovuoden kulua, jonka aikana se on merkitty tuloslaskelmaan
tuotoksi tai kuluksi.
Elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen ja saamisten tuloslaskelmaan
tuotoksi merkityt indeksivoitot ovat sen verovuoden tuottoa ja indeksitappiot
sen verovuoden kulua, jonka aikana hinta- tai kustannusindeksi taikka
muu vertailuperuste on muuttunut.
27 d §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä tässä pykälässä säädetään,
sovelletaan, jollei 5 §:n 8—10 ja 13 kohdassa,
8 §:n 1 momentin 2 a—2 c ja
17 kohdassa taikka 27 e §:ssä toisin
säädetä.
27 e §
Edellä 5 §:n 8—10 ja 13 kohdassa
sekä 8 §:n 1 momentin 2 a—2
c ja 17 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineiden ja sijoitusten
arvonnousut ovat sen verovuoden veronalaista tuloa ja arvonlaskut
sen verovuoden vähennyskelpoista menoa, jonka aikana ne
on merkitty tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi. Edellä mainittujen rahoitusvälineiden
ja sijoitusten verotuksessa poistamatta olevana hankintamenona pidetään omaisuuden
alkuperäistä hankintamenoa lisättynä ja
vähennettynä edellä tarkoitetuilla verotuksessa
tuotoiksi tai kuluiksi luetuilla määrillä.
27 f §
Edellä 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu omista
osakkeista suoritettu määrä on vähennyskelpoista
sinä verovuonna, jonka aikana työsuhteen perusteella
annettavat osakkeet merkitään tai annetaan.
28 §
Vaihto-omaisuuden hankintameno on sen verovuoden kulua, jona
vaihto-omaisuus on luovutettu, kulutettu tai menetetty. Verovelvollisella verovuoden
päättyessä olevan vaihto-omaisuuden hankintamenosta
on verovuoden kulua kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan
vaihto-omaisuuden hankintaan verovuoden päättyessä todennäköisesti
tarvittavan hankintamenon tai siitä samana ajankohtana
todennäköisesti saatavan luovutushinnan taikka
kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitetuissa
kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa
tarkoitetun nettorealisointiarvon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
46 §
Talletuspankki sekä luottolaitos saa vähentää verovuonna
tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on
enintään 0,6 prosenttia laitoksella verovuoden
päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä;
verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten
yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää 5
prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä olevien
saamisten yhteismäärästä. Jos
talletuspankki on kumottujen liikepankkilain (1269/1990),
säästöpankkilain (1270/1990)
tai osuuspankkilain (1271/1990) nojalla taikka jos luottolaitos
on rahoitustoimintalain (1544/1991) nojalla siirtänyt luottotappiovarauksiaan
vararahastoon, sen verovuonna ja aikaisemmin tekemien purkamattomien
luottotappiovarausten yhteismäärä ei
saa ylittää edellä tarkoitettua luottotappiovarausten enimmäismäärää vähennettynä
vararahastoon tehdyllä siirrolla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
52 a §
Sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä,
jossa:
1) yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen
selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa
ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja
jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena
omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan
yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa
olevia omia osakkeita; vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin
enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden
yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita
vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa;
tai
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
52 c §
Jakautumisella tarkoitetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua
järjestelyä, jossa jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat
saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa
kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia
osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita; vastike saa olla
myös rahaa, kuitenkin enintään kymmenen
prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta tai
nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta yhtiön
maksettua osakepääomaa ja jossa:
1) osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä siten,
että kaikki sen varat ja velat siirtyvät kahdelle
tai useammalle osakeyhtiölle (kokonaisjakautuminen);
tai
2) osakeyhtiö selvitysmenettelyttä siirtää,
ilman että se purkautuu, yhden tai useamman liiketoimintakokonaisuutensa
sellaisenaan yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jättää vähintään
yhden liiketoimintakokonaisuuden siirtävään
yhtiöön (osittaisjakautuminen).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
52 d §
Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä,
jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö)
luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa
kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan
kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle
osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden
vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen
laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita.
Siirtävän yhtiön verotuksessa luetaan
luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi omaisuuden
verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
52 f §
Osakevaihdolla tarkoitetaan järjestelyä,
jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön
osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän
kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä,
tai, jos osakeyhtiöllä jo on enemmän
kuin puolet äänimäärästä,
hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita
ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille
liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan tai hallussaan olevia omia
osakkeitaan. Vastike saa olla myös rahaa, ei kuitenkaan
enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen
osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita
vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2009
toimitettavassa verotuksessa. Lakia sovelletaan sulautumiseen, kokonaisjakautumiseen
ja osittaisjakautumiseen, jonka täytäntöönpano
on merkitty kaupparekisteriin 1 päivänä tammikuuta
2009 tai sen jälkeen. Lakia sovelletaan liiketoimintasiirtoon
ja osakevaihtoon, joka on tapahtunut 1 päivänä tammikuuta
2009 tai sen jälkeen.
Vakuutus- ja eläkelaitoksen verovuoden 2009 vähennyskelpoista
menoa on määrä, joka vastaa 17 §:n
3 kohdassa tarkoitettuihin vakuutusmaksusaamisiin liittyvää kirjanpidossa
vähennettyjen arvonalentumistappioiden kumulatiivista määrää 31
joulukuuta 2008.
Vakuutus- ja eläkelaitoksen veronalaiseksi tuloksi
verovuonna 2009 luetaan 46 §:n nojalla ennen verovuotta
2009 vähennetyt, verotuksessa vielä tuloksi lukematta
olevat luottotappiovaraukset.
Verovelvollisen viimeistään 31 päivänä lokakuuta
2010 esittämästä vaatimuksesta edellä 4 momentissa
tarkoitetut luottotappiovaraukset luetaan kuitenkin yhtä suurina
vuotuisina erinä verovuosien 2009—2013 veronalaiseksi
tuloksi siltä osin kuin verovuonna 2009 veronalaiseksi tuloksi
luettavien luottotappiovarausten määrä ylittää tämän
pykälän 3 momentin perusteella vähennyskelpoisen
määrän.
Lain 46 §:n 1 momentin nojalla vähennettyjen,
verotuksessa vielä tuloksi lukematta olevien luottotappiovarausten
yhteismäärä verovuoden lopussa ei saa
verovuosina 2009—2013 ylittää viittä prosenttia
eläkelaitoksella verovuoden päättyessä olevien
saamisten yhteismäärästä.
Lain 46 §:n 3 momentin nojalla vähennettyjen,
verotuksessa vielä tuloksi lukematta olevien luottotappiovarausten
yhteismäärä verovuoden lopussa ei saa
verovuosina 2009—2013 ylittää yhtä prosenttia
vakuutuslaitoksella verovuoden päättyessä olevien
muiden saamisten kuin vakuutusmaksusaamisten yhteismäärästä.
Lain 46 §:n 4 momentin nojalla vähennettyjen,
verotuksessa vielä tuloksi lukematta olevien luottotappiovarausten
yhteismäärä verovuoden lopussa ei saa
verovuosina 2009—2013 ylittää viittä prosenttia
lakisääteistä eläkevakuutusta
harjoittavalla vakuutuslaitoksella verovuoden päättyessä olevien
muiden saamisten kuin vakuutusmaksusaamisten yhteismäärästä.
Mainitun laitoksen vakuutusmaksusaamisten perusteella tekemien luottotappiovarausten
yhteismäärä ei saa ylittää kahta
prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä olevien
vakuutusmaksusaamisten yhteismäärästä.
Se osa luottotappiovarauksista, joka ylittää edellä 6—8
momentissa tarkoitetun enimmäismäärän,
luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona enimmäismäärä on
ylitetty.
Ennen verovuotta 2009 tilinpäätökseen
merkityt 5 §:n 8—10 kohdassa sekä 8 §:n
1 momentin 2 a—2 c kohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden
sekä käyvän arvon suojauksesta aiheutuneet
arvonnousut ja arvonlaskut, jotka eivät ole olleet verotuksessa
veronalaisia tuloja tai vähennyskelpoisia menoja, luetaan
verovuoden 2009 veronalaisiksi tuloiksi ja vähennyskelpoisiksi
menoiksi.