1 §
Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien yhteisö,
jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman
metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen
asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista, edistää taloudellisesti,
ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa
ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on
tarjota jäsenilleen metsän omistamiseen ja metsätalouden
harjoittamiseen liittyviä palveluja. Metsänhoitoyhdistyksen
oikeuteen harjoittaa taloudellista toimintaa sovelletaan, mitä yhdistyslain (503/1989)
5 §:ssä säädetään.
3 §
Metsänhoitoyhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti
Yhdistys voidaan rekisteröidä tässä laissa
tarkoitetuksi metsänhoitoyhdistykseksi, jos sen jäseninä rekisteröintiä haettaessa
on vähintään 300 metsänomistajaa,
joiden hallinnassa on omistusoikeuden tai pysyvän hallintaoikeuden perusteella
metsätalouteen käytettävissä olevaa maata
yhteensä vähintään 10 000
hehtaaria.
Metsänhoitoyhdistyksen rekisteröimistä koskevaan
hakemukseen on liitettävä Suomen metsäkeskuksen
lausunto siitä, että 1 momentissa tarkoitetut
rekisteröimisen edellytykset ovat olemassa.
Rekisteröidyn metsänhoitoyhdistyksen nimessä tulee
olla sana "metsänhoitoyhdistys" tai "metsäreviiri"
taikka vastaava ruotsinkielinen sana "skogsvårdsförening"
tai "skogsrevir". Näitä sanoja ei saa käyttää muun
yhdistyksen nimessä.
Metsänhoitoyhdistyksen perustamiseen ja muuhun rekisteröintimenettelyyn
sovelletaan, mitä yhdistyslaissa säädetään
yhdistyksen perustamisesta ja rekisteröinnistä.
6 §
Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä
Metsänhoitoyhdistyksen jäseniksi voidaan hyväksyä 2 §:ssä tarkoitetut
metsänomistajat. Jos metsä on yhteisomistuksessa,
kaikki yhteisomistajat voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen
jäseniksi. Jos yhdistyksen jäsenenä on yhteismetsälaissa
(109/2003) tarkoitettu yhteismetsä, yhteismetsän
osakas voidaan hyväksyä yhdistyksen jäseneksi.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei
omista metsää, voidaan hyväksyä yhdistyksen
kannatusjäseneksi ilman äänioikeutta.
7 §
Tietojen saaminen Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä
Metsänhoitoyhdistyksen oikeuteen saada tietoja Suomen
metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä sovelletaan,
mitä Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa
laissa (419/2011) säädetään.
Metsänhoitoyhdistyksellä ei ole kuitenkaan oikeutta
saada henkilötietoja henkilötietolain (523/1999)
8 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella.
15 §
Päätöksenteko metsänhoitoyhdistyksessä
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten päätösvaltaa
käyttävät jäsenten ehdottamat
ja vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston.
Jos metsän omistaa 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu
yhtymä, yhteisö, yhteisetuus tai puolisot yhteisesti,
metsänomistajilla on yksi yhteinen ääni.
Valtuutetut valitaan kerralla ilman vaalipiirijakoa. Metsänhoitoyhdistyksen
yhdistyessä valtuusto voidaan kuitenkin valita
ensimmäisen kerran vaalipiirijakoa noudattaen. Valtuuston
toimikausi on neljä vuotta.
Päätettäessä metsänhoitoyhdistyksen
yhdistymisestä ja siihen liittyvistä järjestelyistä päätökseksi
tulee yhdistyslain 27 §:n estämättä se mielipide,
jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten
mennessä tasan päätökseksi tulee
se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa
tai, jos päätös tehdään
erillisessä äänestystilaisuudessa tai
postitse, arvalla ratkaistava tulos. Metsänhoitoyhdistyksen
säännöissä ei voida poiketa
tästä päätöksentekojärjestyksestä.
Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston valitsemisesta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden
säännösten mukaisesti rekisteröity
metsänhoitoyhdistys katsotaan tämän lain
3 §:n mukaisesti rekisteröidyksi metsänhoitoyhdistykseksi. Jos
metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin
sisältyy tämän lain vastainen määräys,
sovelletaan määräyksen sijaan lain säännöstä.
Metsänhoitoyhdistysten toimialueita koskevat metsäkeskuksen päätökset
raukeavat tämän lain voimaan tullessa.
Tämän lain voimaantulon jälkeen
järjestettävissä ensimmäisissä metsänhoitoyhdistyksen valtuuston
vaaleissa valtuutetut valitaan tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleen 15 §:n 1 momentin mukaisesti
postin välityksellä.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden
säännösten perusteella metsänhoitoyhdistykselle
tilitettyjen metsänhoitomaksujen käyttöön
ja käytön valvontaan sovelletaan tällä lailla kumotun
12 §:n 1, 2 ja 4 momentin sekä 16, 21
ja 22 §:n säännöksiä 31
päivään joulukuuta 2015 asti.
Vahingonkorvaukseen, joka perustuu ennen tämän
lain voimaantuloa tapahtuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin,
sovelletaan tällä lailla kumottua 18 §:ää.
Mainittua pykälää sovelletaan myös vahinkoon,
joka on aiheutettu tällä lailla kumotun
12 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä rikkomalla
lain voimaantulon ja 31 päivän joulukuuta 2015
välisenä aikana.
Suomen metsäkeskuksen tulee käyttää tällä lailla
kumotun 11 §:n 2 momentin mukaisesti metsäkeskuksille
tilitetyt varat yksityismetsätalouden edistämiseen
31 päivään joulukuuta 2016 mennessä.
Metsänhoitoyhdistyksen toimialueelta 1 päivästä joulukuuta
2014 alkaen kannettavista metsänhoitomaksuista tilitetään
98,6 prosenttia metsänhoitoyhdistykselle ja 1,4 prosenttia
maksujen kannon ja tilittämisen korvauksena Verohallinnolle.
Verohallinto tilittää metsänhoitomaksuja
metsänhoitoyhdistyksille viimeisen kerran joulukuun 2015
kausitilityksen yhteydessä. Tämän jälkeen
Verohallinto tilittää metsänhoitomaksut
valtiolle.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat
käsitellään loppuun tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaisesti, jollei edellä toisin säädetä.