1 luku
Lain soveltamisala, kanslian tehtävät ja päätöksenteko
Soveltamisala
1 §
Tasavallan presidentin kanslian toiminnasta, sen virkamiehistä ja
virkasuhteista sekä kanslian tehtävissä toimivista
muista valtion virkamiehistä on voimassa, mitä tässä laissa
säädetään.
Tehtävät
2 §
Tasavallan presidentin kanslian (kanslia) tehtävänä on
avustaa tasavallan presidenttiä presidentintoimeen kuuluvissa
tehtävissä, hoitaa tasavallan presidentin hallintoasiat,
säilyttää ja hoitaa tasavallan presidentin
arkistoa sekä järjestää tasavallan
presidentin ja hänen perheensä tarvitsemat henkilökohtaiset
palvelut tasavallan presidentin ohjeiden mukaisesti. Kanslia huolehtii
tasavallan presidentin henkilökohtaisesta turvallisuudesta
ja hänen käytössään
olevien tilojen turvallisuudesta.
Kanslia huolehtii 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä tarpeellisessa
laajuudessa myös tasavallan presidentin ollessa estyneenä.
Kanslia huolehtii erikseen tarkemmin sovittavista tasavallan
presidentin eläkeoikeudesta annetussa laissa (40/1994)
tarkoitetuista eläkkeelle siirtyneen tasavallan presidentin
palveluista yhteistyössä muiden palvelun järjestäjien
kanssa.
3 §
Kanslian päällikkönä on
kansliapäällikkö. Kansliapäällikön
ollessa estynyt sijaisena toimii tasavallan presidentin määräämä virkamies.
4 §
Tasavallan presidentti:
1) antaa tasavallan presidentin asetuksena tasavallan presidentin
kanslian kansliasäännön (kansliasääntö);
2) nimittää kansliapäällikön;
3) nimittää linnanvoudin ja esittelijät
sekä määrää kansliapäällikön
sijaiset;
4) päättää nimittämänsä virkamiehen
irtisanomisesta, siirtämisestä, varoituksen antamisesta ja
harkinnanvaraisesta virkavapaudesta, virantoimituksesta pidättämisestä,
virantoimituksesta pidättämisen voimassa pitämisestä ja
virkasuhteen purkamisesta; sekä
5) päättää kansliapäällikön
palkkauksesta.
Tasavallan presidentti tekee 1 momentin 2 kohdassa
säädetyn päätöksen
valtioneuvostossa ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Edellä 1
momentin 3—5 kohdassa säädetyt päätökset
samoin kuin muut mahdolliset yksinomaan kansliaa koskevat päätökset
tasavallan presidentti tekee valtioneuvoston ulkopuolella kansliapäällikön
kirjallisesta esittelystä.
5 §
Kansliapäällikkö:
1) päättää kanslian virkamiesten
nimittämisestä, jollei nimittämistä ole
säädetty tasavallan presidentin tehtäväksi;
2) päättää kanslian virkamiehiä koskevista asioista,
jollei niistä päättämistä ole
säädetty tasavallan presidentin tehtäväksi;
3) tekee ja irtisanoo palvelussuhteen ehtoja koskevan sopimuksen
kanslian virkamiehen kanssa; sekä
4) päättää muista kansliaa
koskevista asioista, jollei tästä laista muuta
johdu.
Kansliasäännössä voidaan
kansliapäällikön ratkaisuvaltaa osoittaa
muulle kanslian virkamiehelle.
2 luku
Kanslian virat ja nimittäminen
Virat
6 §
Kansliassa on kansliapäällikön virka,
linnanvoudin virka sekä esittelijän virkoja, joista
säädetään kansliasäännössä.
Kansliaan voidaan perustaa myös muita virkoja ja ottaa
työsopimussuhteista henkilöstöä.
Yleisistä nimitysperusteista säädetään
perustuslaissa. Virkamieheksi nimitettävän tulee
olla täyttänyt 18 vuotta. Virkamieheksi voidaan
kuitenkin nimittää 15 vuotta täyttänyt
ja oppivelvollisuutensa suorittanut henkilö, jos nimittämistä voidaan
virkamiehen tehtävien asianmukaisen hoitamisen
kannalta pitää sopivana.
Kanslian tehtävissä voi toimia myös
valtion virkamies, joka on siirretty, määrätty,
komennettu tai muutoin asetettu kanslian käytettäväksi sen
toimialaan kuuluvien pysyvien tai tilapäisten tehtävien
hoitamista varten.
7 §
Virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien
määrärahojen rajoissa.
Kansliapäällikön virkaa ei saa perustaa,
lakkauttaa eikä sen nimeä muuttaa, ellei virkaa
ole eritelty valtion talousarviossa.
Nimittäminen
8 §
Kansliapäällikkö ja kanslian esittelijät
voidaan nimittää virkaa haettavaksi julistamatta. Kansliapäällikön
virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen.
Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu virka on ennen sen täyttämistä julistettava
haettavaksi, jollei erityisestä syystä yksittäistapauksessa
toisin päätetä.
Sellaiseen virkaan, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan
nimittää vain henkilö, joka on hakenut
sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja
joka silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta.
Vaadittu kielitaito voidaan kuitenkin osoittaa myös hakuajan
päätyttyä, jos tämä ei
viivytä asian käsittelyä. Tarkempia säännöksiä viranhakumenettelystä voidaan antaa
kansliasäännössä.
Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään kansliasäännössä.
Kanslian virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään
erikseen.
9 §
Kansliapäällikön, esittelijän
tai linnanvoudin virkaan nimitettäväksi esitettävän
henkilön on ennen nimittämistä annettava
selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta
varallisuudestaan sekä kyseiseen virkaan kuulumattomista
tehtävistään, 20 §:ssä tarkoitetuista
sivutoimistaan ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa
hänen edellytyksiään hoitaa täytettävänä olevan
viran tehtäviä.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös nimitettäessä henkilö 11 §:n
1 momentin nojalla hoitamaan 1 momentissa tarkoitettuun virkaan
kuuluvia tehtäviä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin virkoihin
ja tehtäviin nimitettyjen virkamiesten on ilmoitettava
viivytyksettä 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneet
muutokset ja niissä havaitut puutteet sekä myös
muutoin annettava vastaava selvitys kanslian sitä pyytäessä. Kanslialle
annetut henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ovat
salassa pidettäviä. Kansliasäännössä voidaan
antaa tarkempia säännöksiä selvityksen
antamisesta.
10 §
Virkaan nimittämisen edellytyksenä on, että virkaa
hakenut henkilö pyydettäessä antaa kanslialle
tehtävän hoidon kannalta tarpeellisia terveydellisiä tietoja
sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa
asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Virkaa hakeva voidaan velvoittaa toimittamaan huumausainetestiä koskeva
todistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetun
lain (759/2004) 7 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa
virkaan nimittämisen edellytyksenä. Tarkastuksista
ja tutkimuksista aiheutuneiden kustannusten suorittamisesta säädetään
tämän lain 21 §:n 2 momentissa.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös nimitettäessä henkilö 11 §:n
1 momentin nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen.
11 §
Virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai
muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus,
avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen
järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista
virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin
nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen.
Virkaan voidaan nimittää määräajaksi
tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos viran luonteeseen tai kanslian
toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii.
Jos virkamies nimitetään 1 tai 2 momentin
nojalla määräajaksi, tulee nimittämiskirjasta
ilmetä määräaikaisuuden
peruste. Virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden
perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä.
12 §
Virkamiestä nimitettäessä voidaan
määrätä, että virkasuhde
voidaan enintään kuusi kuukautta kestävän
koeajan aikana purkaa sekä kanslian että virkamiehen
puolelta. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua 13 §:ssä tarkoitetuilla
tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei koske virkamiestä, jonka nimittää tasavallan
presidentti.
3 luku
Yleiset velvollisuudet ja oikeudet virkasuhdeasioissa
13 §
Virkamiehiä on kohdeltava tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen
ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen
perusteltua.
Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään
naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
annetussa laissa (609/1986) ja kielletystä syrjinnästä muilla
perusteilla yhdenvertaisuuslaissa (21/2004).
14 §
Virkamiestä ei saa kieltää liittymästä eikä kuulumasta
yhdistykseen eikä painostaa tätä liittymään
johonkin yhdistykseen tai kieltää siitä eroamasta.
15 §
Virkamiehelle on annettava virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet
sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat.
Virkamiehelle on annettava tämän pyynnöstä viivytyksettä palkkatodistus,
josta ilmenevät palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet.
16 §
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti
ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto-
ja valvontamääräyksiä.
Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa
ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
17 §
Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan
taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta
virkamieheen taikka kansliaan.
18 §
Virkamies, jonka tehtäviin kuuluu edustaa työnantajaa,
ei saa toimia kansliaan palvelussuhteessa olevia edustavassa yhdistyksessä sellaisessa
asemassa, että yhdistyksessä toimiminen on ristiriidassa
sanotun virkatehtävän kanssa.
19 §
Virkamiehen vaitiolovelvollisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja
muussa laissa säädetään.
20 §
Virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa,
joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen
kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei kanslia hakemuksesta
myönnä hänelle siihen lupaa. Sivutoimilupa
voidaan antaa myös määräajaksi
ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen on
syytä.
Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava
huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla
esteelliseksi tehtävässään.
Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen
tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata kanslian
tehtävien asianmukaista hoitamista.
Virkamiehen on tehtävä kanslialle ilmoitus myös
muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta. Kanslia voi
kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen
ja pitämisen 2 momentissa säädetyillä perusteilla.
Sivutoimella tarkoitetaan 1—3 momentissa virkaa sekä palkattua
työtä ja tehtävää,
joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä,
samoin kuin ammattia, elinkeinoa ja liikettä.
Sivutoimen harjoittamista koskevan ilmoituksen tai lupahakemuksen
yhteydessä esitetyt tiedot välimiesoikeusriidan
asianosaisista ovat salassa pidettäviä.
21 §
Virkamies on velvollinen kanslian pyynnöstä antamaan
tälle tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömiä terveydellisiä tietoja.
Virkamies voidaan myös määrätä hänen
terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin,
jos se on välttämätöntä tehtävän
hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Oikeudesta velvoittaa
virkamies toimittamaan huumausainetestiä koskeva
todistus on voimassa, mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun
lain 8 §:ssä säädetään.
Edellä 1 momentin perusteella määrätyistä tarkistuksista
ja tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät
kustannukset suoritetaan valtion varoista.
22 §
Virkamies voidaan nimittävän viranomaisen päätöksellä siirtää määräajaksi
työskentelemään muun työnantajan
kuin kanslian palveluksessa, jos siirto parantaa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien
suorittamiseen tai edistää virkamiehen palvelussuhteen
jatkumista tai virkamiehen työllistymistä ja jos
vastaanottava työnantaja ja virkamies ovat antaneet siirtoon
suostumuksensa. Virkamies on tämän määräajan
virkasuhteessa kansliaan.
4 luku
Virkavapaus
23 §
Virkamies saa keskeyttää työnteon,
jos nimittävä viranomainen myöntää hänelle
hakemuksesta virkavapautta tai hän on suoraan lain nojalla
virkavapaana. Työnteon keskeyttämisestä muilla
perusteilla on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
Virkavapaus voidaan myöntää myös
hakemuksetta, jos virkamies ei ole voinut hakea virkavapautta ennen
työnteon keskeyttämistä tai jos keskeytymisen
syystä on muutoin saatu riittävä selvitys.
Virkamies on virkavapaana sen ajan, jonka hän on kansanedustajana,
valtioneuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna
Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena
tai varusmiespalvelusta vastaavaa vapaaehtoista asepalvelusta. Muutoin
virkavapauden myöntäminen on nimittävän
viranomaisen harkinnassa, jollei joiltakin osin erikseen toisin
säädetä tai määrätä taikka
virkaehtosopimuksessa toisin sovita.
Nimittävä viranomainen voi myöntää virkavapauden
myös osittaisena. Virkavapaana oleva virkamies voidaan
lisäksi suostumuksensa perusteella erityisestä syystä määrätä suorittamaan
joitakin virkatehtäviä.
24 §
Virkamiehen on hakiessaan virkavapautta sairauden perusteella
todistettava sairautensa sairausvakuutuslain (1224/2004)
mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun
kaavan mukaisella lääkärintodistuksella,
terveyskeskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka
kanslian osoittaman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla
todistuksella. Jos sairaus kestää enintään
kolme vuorokautta, virkamies voi todistaa sairautensa myös
muulla kanslian hyväksymällä luotettavalla
tavalla. Jos sairaus kuitenkin kestää yli viisi
vuorokautta, on se todistettava edellä tarkoitetulla lääkärintodistuksella.
Määrätyn ajanjakson tai alueen tai
muulla tavoin rajoitettujen tapausten osalta voidaan kansliasäännössä säätää lievennyksiä
virkamiehen velvollisuuteen
sairauden todistamiseen.
25 §
Valtion virkamies, joka nimitetään määräajaksi
kansliaan, on virkavapaa virasta, johon hänet on nimitetty,
sen ajan, jonka hän on kanslian palveluksessa.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei koske eduskunnan virkamiestä.
5 luku
Varoitus ja virkasuhteen päättäminen
26 §
Nimittävä viranomainen voi antaa kirjallisen varoituksen
virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä.
27 §
Virkasuhde voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään
tietyn irtisanomisajan kuluttua tai, jos niin on sovittu, irtisanomisaikaa
noudattamatta.
Nimittävä viranomainen ei saa irtisanoa
virkasuhdetta virkamiehestä johtuvasta syystä,
ellei tämä syy ole erityisen painava. Tällaisena syynä ei
voida pitää ainakaan:
1) virkamiehen sairautta, vikaa tai vammaa, paitsi jos siitä on
ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen ja
virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen;
2) virkamiehen poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka
hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;
eikä
3) virkamiehen osallistumista virkamiesyhdistyksen päätöksen
perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaisteluun.
Irtisanominen on tehtävä tässä pykälässä tarkoitetulla
perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen
peruste on tullut nimittävän viranomaisen tietoon.
Nimittävän viranomaisen irtisanomisoikeutta voidaan
lisäksi sopimuksella rajoittaa siten, että nimittävä viranomainen
saa käyttää sitä vain sopimuksessa
mainituilla perusteilla.
Virkamiestä ei saa irtisanoa raskauden johdosta. Jos
raskaana oleva virkamies irtisanotaan, katsotaan irtisanomisen johtuvan
raskaudesta, jollei muuta perustetta näytetä.
Nimittävä viranomainen ei saa irtisanoa virkamiestä erityisäitiysloman, äitiysloman,
isyysloman tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään
saatuaan tietää virkamiehen olevan raskaana
tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan
eikä irtisanoa palvelussuhdetta päättymään
sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana.
Määräajaksi nimitetyn virkamiehen
virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika on
kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt
sitä ennen.
28 §
Sen lisäksi, mitä 27 §:n 2 momentissa
säädetään irtisanomisen
perusteista, tasavallan presidentti voi irtisanoa nimittämänsä virkamiehen,
kun siihen on viran luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja
perusteltu syy.
29 §
Nimittävällä viranomaisella on oikeus
irtisanoa virkamies, jos virkamiehen tehtävät
tai kanslian mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä suoritettaviksi
olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen
ei katsota olevan ainakaan silloin, kun:
1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden
henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä kanslian
toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut
muutoksia;
2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt
eivät tosiasiallisesti vähennä tarjolla
olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua;
3) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu kone- tai laitehankinnat,
mutta kanslia olisi voinut tai voisi kouluttaa virkamiehen tämän
ammattitaitoon nähden näiden koneiden ja laitteiden
käyttämiseen; tai
4) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu henkilöstön
vähentämisestä aiheutuva kustannussäästö,
mutta tämä säästö on
niin vähäinen, että sitä ei
voida pitää kanslian ja virkamiehen olosuhteet
huomioon ottaen irtisanomisen todellisena syynä.
Nimittävällä viranomaisella ei kuitenkaan
ole oikeutta irtisanoa virkamiestä 1 momentissa säädetystä syystä,
jos virkamies voidaan kansliassa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden
kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.
Mitä 27 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään
irtisanomisoikeuden rajoittamisesta, koskee vastaavasti myös
tässä pykälässä tarkoitettuja
irtisanomisperusteita.
30 §
Nimittävä viranomainen ja virkamies voivat sopia
virkasuhteen päättymisestä irtisanomisen johdosta
välittömästi. Virkamiehellä on
virkasuhteen päättyessä välittömästi
kuitenkin oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen.
Nimittävä viranomainen voi ennen irtisanomisajan
loppuun kulumista peruuttaa irtisanomisen, jos virkamies
antaa siihen suostumuksensa. Virkamies saa peruuttaa irtisanoutumisensa ennen
irtisanomisajan loppuun kulumista, jos nimittävä viranomainen
antaa siihen suostumuksensa.
31 §
Lomautetulla virkamiehellä on virkasuhteessa muutoin
noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta oikeus irtisanoa virkasuhde
päättymään milloin tahansa lomautusaikana.
Tätä oikeutta hänellä ei kuitenkaan
ole viimeisen viikon aikana ennen lomautuksen päättymistä,
jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen
tiedossaan.
Jos kanslia ennen lomautuksen päättymistä irtisanoo
virkamiehen, on virkamies oikeutettu myös lomautuksen ajalta
saamaan irtisanomisajan palkan, ei kuitenkaan jos irtisanominen
on muutoksenhaun johdosta kumottu.
Milloin lomauttaminen on tullut voimaan virkamiehen saamatta
hyväkseen virkasuhteen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa
ja toistaiseksi voimassa oleva lomauttaminen on kestänyt
yhdenjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää,
lomautetulla virkamiehellä on virkasuhteen irtisanoessaan
oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menetyksestä samalla
tavalla kuin kanslian irtisanoessa virkasuhteen, jollei kanslia
viikon kuluessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoa virkamiehelle
työtä.
32 §
Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi
kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä ajasta,
on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa.
Irtisanomisaika voidaan sopimuksessa määrätä nimittävälle
viranomaiselle sitä aikaa pitemmäksi, jota virkamiehen
on noudatettava irtisanoessaan virkasuhteen.
Jos muusta ei ole sovittu, nimittävä viranomainen
voi irtisanoa virkamiehen virkasuhteen päättymään
aikaisintaan:
1) yhden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut keskeytyksittä palvelussuhteessa
valtioon enintään yhden vuoden;
2) kahden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut keskeytyksittä palvelussuhteessa
valtioon yli vuoden mutta enintään viisi
vuotta;
3) kolmen kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut keskeytyksittä palvelussuhteessa
valtioon yli viisi vuotta mutta enintään
yhdeksän vuotta;
4) neljän kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut
keskeytyksittä palvelussuhteessa valtioon yli
yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta;
5) viiden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut keskeytyksittä palvelussuhteessa
valtioon yli 12 vuotta mutta enintään
15 vuotta; sekä
6) kuuden kuukauden kuluttua, jos palvelussuhde on jatkunut
keskeytyksittä yli 15 vuotta.
Virkamiehen irtisanoutuessa noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa.
Jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksittä enintään
vuoden, noudatetaan kuitenkin 14 päivän irtisanomisaikaa,
ja jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksittä yli kymmenen
vuotta, kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
33 §
Jos virkamies voitaisiin 29 §:n 1 momentin nojalla
irtisanoa, kanslia voi muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi irtisanomisajan
päättymisestä lukien.
34 §
Milloin virkamies on irtisanottu muista kuin virkamiehestä johtuvista
syistä ja kanslia 24 kuukauden kuluessa irtisanomisajan
päättymisestä tarvitsee työvoimaa
samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee kanslian tiedustella
paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä virkamiehiä etsimässä tämän
viranomaisen välityksellä työtä,
ja myönteisessä tapauksessa tarjota tehtävää tai
virkaa, johon nimittää muu kuin tasavallan presidentti,
ensi sijassa näille entisille kelpoisuusvaatimukset täyttäville
virkamiehille. Virka saadaan tällöin täyttää haettavaksi julistamatta.
Jos kanslia tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 1
momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisen,
on kanslian korvattava virkamiehelle tästä aiheutuva
vahinko.
35 §
Nimittävä viranomainen voi heti purkaa virkamiehen
virkasuhteen, jos virkamies törkeästi rikkoo tai
laiminlyö virkavelvollisuuksiaan.
36 §
Purkamisoikeus raukeaa, jollei syy ole jo aiemmin
menettänyt merkitystään, kahden viikon
kuluttua siitä, kun nimittävä viranomainen sai
tiedon purkamisen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun
saatiin tieto sen lakkaamisesta. Jos purkamista kohtaa pätevä este,
saadaan purkaminen toimittaa kahden viikon kuluessa esteen lakkaamisesta.
Jos purkamista on lykätty asian esitutkinnan tai muun
asian vaatiman selvityksen hankkimisen vuoksi, saadaan
purkaminen toimittaa kahden viikon kuluessa siitä, kun
esitutkinta lopetettiin tai selvitys on hankittu, kuitenkin viimeistään
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui.
37 §
Virkamiesten yleinen eroamisikä on 68 vuotta.
Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista
tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa
toimenpidettä sen kuukauden päättyessä,
jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän.
Kun virkamiehelle on virkasuhteen perusteella myönnetty
täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi,
virkasuhde lakkaa ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa
toimenpidettä sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka
aikana virkamiehen oikeus sairausajan palkan saamiseen on päättynyt
tai, jos kanslia on saanut työkyvyttömyyseläkepäätöksestä tiedon myöhemmin,
tiedoksisaantikuukauden päättyessä.
6 luku
Lomauttaminen ja virantoimituksesta pidättäminen
Lomauttaminen
38 §
Jos virkamies voitaisiin 29 §:n 1 momentin nojalla
irtisanoa, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa
noudattaen lomauttaa siten, että virkamiehen virantoimitus
ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi
tai toistaiseksi virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa.
Virkamies voidaan 1 momentissa säädetyllä tavalla
lomauttaa enintään 90 päivän
ajaksi, jos virkamiehen tehtävät tai kanslian
mahdollisuudet tarjota tehtäviä suoritettaviksi
ovat tilapäisesti vähentyneet eikä kanslia
voi kohtuudella järjestää virkamiehelle
muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin
sopivaa koulutusta kansliassa.
Virkasuhteen kestäessä voidaan kanslian tai virkamiehen
aloitteesta sopia virkamiehen lomauttamisesta. Virkaehtosopimuksella
sekä 59 §:ssä tarkoitetussa
yhteistoimintamenettelyssä tehdyllä sopimuksella
voidaan lomauttamisesta sopia toisinkin kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.
39 §
Lomauttaminen ei estä virkamiestä ottamasta lomautuksen
ajaksi muuta työtä.
Virkamies säilyttää lomautusaikana
oikeuden asua hänen käyttöönsä palvelussuhteen
perusteella annetussa asunnossa. Tärkeän syyn
niin vaatiessa kanslia voi antaa virkamiehelle, jonka virantoimitus
on keskeytyneenä lomautuksen vuoksi, käytettäväksi
muun soveliaan asunnon. Tästä aiheutuvat muuttokustannukset
korvataan valtion varoista.
40 §
Lomautuksen välttämättömyyden
tultua kanslian tietoon kanslian on annettava lomautuksesta välittömästi
ja mikäli mahdollista viimeistään kolme
kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaisille
luottamusmiehille ja virkamiesyhdistyksille ja lomautuksen kohdistuessa
vähintään kymmeneen virkamieheen myös
työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita
lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien virkamiesten
arvioitu lukumäärä.
41 §
Ilmoitus lomautuksesta annetaan virkamiehelle henkilökohtaisesti
ja asianomaiselle virkamiesyhdistykselle. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen
syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen
lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen
osalta sen arvioitu kesto. Kanslian on virkamiehen pyynnöstä annettava
lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on lisäksi
annettava tiedoksi asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen
kohdistuessa vähintään kymmeneen
virkamieheen myös työvoimaviranomaiselle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta
ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa kanslialla muun syyn kuin
lomautuksen vuoksi ei ole lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta.
Kanslia voi virkamiehen suostumuksella muuttaa lomautuksen alkamis-
tai päättymisaikaa tai peruuttaa lomautuksen.
Jos virkamies on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta
ilmoitettava vähintään viikkoa ennen.
Virantoimituksesta pidättäminen
42 §
Jos virkamiehen irtisanomista koskeva päätös
ei ole saanut lainvoimaa silloin, kun irtisanomisaika on kulunut
loppuun, hänet on pidätettävä virantoimituksesta,
jollei korkein hallinto-oikeus erityisestä syystä toisin
määrää. Jos virkamies on pantu
viralta tai virkasuhde on purettu, hänet on heti pidätettävä virantoimituksesta, vaikkei
päätös ole saanut lainvoimaa.
Virkamies voidaan lisäksi pidättää virantoimituksesta:
1) rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi,
jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin
hoitaa tehtäväänsä;
2) jos virkamies kieltäytyy 21 §:ssä tarkoitetuista
tarkastuksista tai tutkimuksista taikka jos hän kieltäytyy
antamasta sanotun pykälän mukaisesti terveydentilaansa
koskevia tietoja;
3) jos virkamiehellä on sairaus, joka haittaa olennaisesti
viran hoitoa; taikka
4) välittömästi irtisanomisen jälkeen,
jos irtisanomisen perusteena oleva teko tai laiminlyönti
osoittaa virkamiehen siinä määrin soveltumattomaksi
tehtäväänsä, ettei virantoimitusta
voida jatkaa tai jos virantoimituksen jatkaminen irtisanomisajan
voi vaarantaa turvallisuutta.
Virantoimituksesta pidättämisen tapahtuessa 2
momentin 4 kohdan nojalla virkamiehellä on kuitenkin oikeus
irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen.
Nimittävän viranomaisen tulee seurata virantoimituksesta
pidättämisen perusteita ja olosuhteiden muututtua
tarvittaessa tehdä asiassa uusi päätös.
Virantoimituksesta pidättämisen jatkaminen tulee
ottaa viipymättä ratkaistavaksi virkamiehen sitä vaatiessa.
7 luku
Palvelussuhteen ehdot, työrauha ja työriidat
Palvelussuhteen ehdot
43 §
Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä virkaehtosopimuksilla
sovitaan. Palvelussuhteen ehtoja eivät ole kanslian
järjestysmuodon perusteet tai muu virkakoneiston
järjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, kanslian
tehtävät tai sisäinen työnjako,
työn johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen
syntyminen taikka sen lakkaaminen, lukuun ottamatta irtisanomisaikaa
ja irtisanomisen perustetta.
Sopia ei myöskään saa:
1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, nimitysperusteista
eikä virkamiehen velvollisuuksista;
2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai
niihin verrattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen vuokrien
määrästä tai kanslian omaisuuden
käyttämisestä lukuun ottamatta kanslian
sekä sen virkamiesten välisessä 59 §:ssä tarkoitetussa
yhteistoimintatehtävässä toimivan henkilöstön
työtiloja ja työvälineitä; eikä
3) asioista, joista työehtosopimuksilla ei voida työntekijöiden
osalta sopia.
Asiasta, josta ei ole voimassa virkaehtosopimusta, on voimassa
mitä siitä erikseen säädetään
tai määrätään taikka
virkamiehen kanssa sovitaan. Virkaehtosopimuksen määräys,
joka on 1 tai 2 momentin vastainen, on mitätön.
44 §
Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa
sopimuksessa ei saa sopia asiasta, josta ei 43 §:n 1 ja
2 momentin mukaan saa sopia. Sopimuksessa ei myöskään
saa sopia virkaehtosopimuksessa sovittuja palvelussuhteen
ehtoja huonommista ehdoista. Virkamiehen irtisanomista tai virkasuhteen
purkamista pidetään samalla sopimuksen irtisanomisena.
45 §
Voimassa olevan virkaehtosopimuksen tarkentamisesta voidaan
tehdä virkaehtosopimus (tarkentava virkaehtosopimus).
Neuvottelumenettelystä sekä työrauhan
turvaamista koskevasta tai muusta sellaisesta menettelystä voidaan tehdä erillinen
sopimus (pääsopimus). Samoin voidaan
tehdä erillinen sopimus virkamiesasioiden hoitamisessa
noudatettavista menettelytavoista (yleissopimus).
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla yleissopimuksella
ei saa poiketa muualla laissa säädetyistä menettelytavoista.
Muutoin 1 momentissa mainituista sopimuksista on voimassa, mitä virkaehtosopimuksesta
säädetään.
46 §
Neuvottelu- ja sopimusosapuolia ovat kanslia ja virkamiesten
puolelta sellainen rekisteröity yhdistys, jonka varsinaisiin
tarkoituksiin kuuluu kanslian virkamiesten etujen valvominen virkasuhteissa
(virkamiesyhdistys) ja jonka kanssa kanslia työnantajana
harkitsee tarkoituksenmukaiseksi neuvottelujen käymisen
ja virkaehtosopimuksen tekemisen.
Kansliasäännössä säädetään,
ketkä edustavat kansliaa työnantajana tässä luvussa
tarkoitetuissa neuvotteluissa tai työtaistelun sattuessa
taikka joiden tehtäviin muutoin kuuluu toimia työnantajan
edustajana. Työnantajaa edustavien virkamiesten palvelussuhteen
ehdot määrää kansliapäällikkö,
ellei muualla ole toisin säädetty.
47 §
Virkaehtosopimus on tehtävä kirjallisesti.
Sopimus voidaan tehdä myös siten, että sopimuksen
sisältö merkitään neuvotteluosapuolten
pitämässä neuvottelussa laadittuun pöytäkirjaan, joka
yhteisesti sovitulla tavalla todetaan oikeaksi.
48 §
Virkaehtosopimukseen sidottuja ovat kanslia, ne virkamiesyhdistykset,
jotka ovat tehneet virkaehtosopimuksen tai jälkeenpäin
aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella siihen yhtyneet,
sekä ne virkamiehet, jotka ovat tai sopimuksen voimassa
ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun virkamiesyhdistyksen jäseniä.
Virkaehtosopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulkopuolella
olevan virkaehtosopimuksen mukaista työtä suorittavan
virkamiehen palvelussuhteen ehtoja ei muissa kuin 44 §:ssä ja 46 §:n
2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa saa määrätä tai
sopia sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehtosopimuksen
kanssa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
on noudatettava ainoastaan sikäli kuin 1 momentin
mukaisesti virkaehtosopimukseen sidotut eivät ole sidottuja
aikaisempaan toisin tehtyyn virkaehtosopimukseen taikka jos virkaehtosopimuksessa
itsessään
ei ole sen sitovuuspiiriä rajoitettu.
49 §
Virkaehtosopimuksen, jota ei ole tehty määräajaksi,
voi sopimukseen osallinen, jos irtisanomisajasta ei ole toisin sovittu,
kirjallisesti irtisanoa päättymään
kolmen kuukauden kuluttua. Pidemmäksi ajaksi kuin neljäksi
vuodeksi tehty virkaehtosopimus on neljän vuoden kuluttua voimassa
niin kuin virkaehtosopimus, jonka voimassaoloaikaa ei ole määrätty.
Mitä edellä on sanottu, koskee myös pääsopimusta,
kuitenkin niin, että sen osalta irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
Vaikka virkaehtosopimus on lakannut olemasta voimassa,
on siinä määrättyjä palvelussuhteen
ehtoja edelleen noudatettava, kunnes uusi sopimus on tehty ja tullut
voimaan, jollei toisin ole sovittu tai 43 §:n
3 momentista muuta johdu.
Työriidat
50 §
Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen
kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä.
Myös 1 momentissa mainitut työtaistelutoimenpiteet
ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään
vaikuttamaan muihin kuin 43 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin
asioihin tai jos laissa on niin erikseen säädetty.
Kielto koskee muita kuin 43 §:n mukaan sopimuksenvaraisia
asioita silloinkin, kun niistä voidaan tehdä 45 §:n
mukaan pääsopimus tai yleissopimus.
Työnsululla tarkoitetaan kanslian työnantajana
toimeenpanemaa ja lakolla virkamiesyhdistyksen kansliaan
kohdistamaa työnseisausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen
painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen
piiriin kuuluvien virkamiesten virkatehtävien
suorittaminen.
Virkamies ei saa osallistua lakkoon muutoin kuin siihen ryhtyneen
virkamiesyhdistyksen päätöksen perusteella.
Edellä 46 §:n 2 momentissa tarkoitetut virkamiehet
eivät saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.
Työrauha
51 §
Virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa
ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä,
voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka
sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi,
voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
Tätä työrauhavelvoitetta voidaan virkaehtosopimuksessa
laajentaa. Pääsopimuksen, yleissopimuksen tai
muun ainoastaan erityiskysymyksiä koskevan sopimuksen voimassaolo
ei estä ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin
uuden muita kysymyksiä koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi,
ellei toisin ole sovittu.
52 §
Virkamiesyhdistys on velvollinen valvomaan, että siihen
kuuluvat virkamiehet pidättäytyvät 50 §:ssä kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä.
Virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan,
että virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät
riko 51 §:n mukaista työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen
määräyksiä.
Yhdistykselle 1 ja 2 momentin mukaan kuuluva velvollisuus sisältää myös
sen, ettei se saa tukea tai avustaa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan
tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin,
vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
53 §
Virkamies ei ole velvollinen suorittamaan sallitun työsulun,
lakon tai 43 §:n mukaan sopimuksenvaraisia asioita koskevan
saarron alaisia tehtäviä, ellei 54 §:stä muuta
johdu. Työtaistelun piiriin kuulumattoman virkamiehen on
täytettävä tavanomaiset virkavelvollisuutensa,
minkä lisäksi hän on velvollinen tekemään
suojelutyötä. Mitä 50 §:n 2
momentissa säädetään, ei estä työtaistelun
piiriin kuuluvaa virkamiestä tekemästä suojelutyötä.
Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä,
jonka suorittaminen työtaistelua toimeenpantaessa on välttämätöntä yksilön
hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi
taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun
johdosta erityisesti vaarantuu.
54 §
Presidentintoimen hoitaminen on turvattava työtaistelutoimenpiteistä huolimatta.
Jos työtaistelutoimenpide estää tai olennaisesti
haittaa presidentintoimen hoitamista, tulee osapuolten siitä tiedon
saatuaan viivytyksettä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin
sellaisen esteen tai haitan poistamiseksi.
8 luku
Seuraamukset virkaehtosopimusten ja niitä koskevien
säännösten rikkomisesta sekä eräitä muita
säännöksiä virkaehtosopimusasioissa
Seuraamukset
55 §
Virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietoisesti rikkoo tai jonka
olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa
sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin
voi tuomita maksamaan hyvityssakon.
Jos työnantaja menettelee 50 tai 51 §:n vastaisesti
tai jos virkamiesyhdistys rikkoo tai jättää noudattamatta,
mitä 50—52 §:ssä säädetään,
on työnantajan tai virkamiesyhdistyksen, jollei virkaehtosopimuksessa
ole toisin määrätty, maksettava vahingonkorvauksen
sijasta hyvityssakko.
Hyvityssakon määrä saa työnantajan
osalta olla enintään 12 000 euroa tai yhdistyksen
osalta olla enintään 5 000 euroa ja virkamiehen
osalta enintään 100 euroa.
56 §
Hyvityssakkoa tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esille
tulleet seikat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä,
toisen osapuolen rikkomuksen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen
koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko
jättää tuomitsematta.
Hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi, jollei virkaehtosopimuksessa
ole toisin määrätty, vahinkoa kärsineelle
tai, jos vahinkoa ei ole syntynyt, sille asianosaiselle, jonka vaatimuksesta tuomio
on annettu. Jos hyvitykseen oikeutettuja asianosaisia on useita,
tuomiossa on määrättävä, ottaen
huomioon kunkin asianosaisen ja niiden jäsenten ja edustettavien
kärsimän vahingon suuruus, miten tuomittu määrä on
asianosaisten kesken jaettava.
57 §
Jos virkaehtosopimuksen määräyksiä on
niin olennaisesti rikottu, ettei toisilta sopimukseen sidotuilta
kohtuudella voida vaatia sopimussuhteen jatkamista, työtuomioistuin
voi julistaa sopimuksen heti purkautuneeksi. Kun sopimus on jotakin
virkamiesyhdistystä vastaan ajetun kanteen johdosta julistettu
purkautuneeksi, voidaan sopimus kahden viikon kuluessa irtisanoa
muihinkin yhdistyksiin nähden.
Jos sopimus on yhdistyksen kanteesta julistettu purkautuneeksi,
on muullakin yhdistyksellä, joka on sopimukseen osallinen,
oikeus kahden viikon kuluessa irtisanoa sopimus.
Näin irtisanottu sopimus lakkaa heti olemasta voimassa.
58 §
Virkamiehen osallistumista virkamiesyhdistyksen päätöksen
perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen
ei ole pidettävä virkarikoksena eikä perusteena
virkasuhteen purkamiseen.
Eräitä muita säännöksiä
59 §
Edellä 43 ja 45 §:ssä tarkoitettujen
sopimusten noudattamista, osapuolten välillä syntyvien erimielisyyksien
tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä,
työrauhan ylläpitämistä sekä työsuojelua
koskevien kysymysten tarkoituksenmukaista hoitamista varten voidaan
osapuolten välillä sopia luottamusmiesjärjestelmästä,
työsuojeluorganisaatiosta sekä muusta yhteistoimintamenettelystä.
60 §
Virkamiestä ei saa ilman erittäin pakottavaa syytä estää osallistumasta
virkamiesyhdistyksen edustajana palvelussuhteen ehtoja koskeviin neuvotteluihin.
61 §
Työtaistelun piiriin kuuluvalle virkamiehelle ei suoriteta
palkkausta ja muita taloudellisia etuja siltä ajalta, minkä työnteko
on estynyt kansliaan kohdistetun työtaistelutoimenpiteen
vuoksi. Niitä ei myöskään suoriteta
kanslian toimeenpaneman työsulun piiriin kuuluvalle virkamiehelle.
Virkamiehellä on kuitenkin oikeus virka-asunnon käyttämiseen
työtaistelun aikana.
62 §
Virkamies ei saa valittamalla hakea muutosta 43 §:ssä tarkoitetussa
asiassa taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi,
jos hänellä tai virkamiesyhdistyksellä on
oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa.
9 luku
Oikeusturva virkasuhdeasioissa
63 §
Virkamies, joka katsoo, ettei hän ole saanut hänelle
palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta sellaisena kuin
se olisi ollut hänelle suoritettava, saa kirjallisesti
vaatia oikaisua kanslialta, jonka on annettava asiassa
päätös. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14
päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Päätökseen, johon
saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä asiassa, joka kuuluu
työtuomioistuimen toimivaltaan, ellei työtuomioistuin
työtuomioistuimesta annetun lain (646/1974) 1 §:n
2 momentin nojalla ole päättänyt olla
ratkaisematta asiaa.
64 §
Tämän lain nojalla tehdystä virkamiestä koskevasta
kanslian päätöksestä virkamies
voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten
kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään, jollei tässä laissa
toisin säädetä. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös
on lainvastainen.
Virkamiehelle annettua varoitusta, virkamiehen lomauttamista
tai irtisanomista, virkasuhteen purkamista, virkasuhteen muuttamista
osa-aikaiseksi, virkamiehen pidättämistä virantoimituksesta,
virantoimituksesta pidättämisen edelleen voimassapitämistä sekä 63 §:n
tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettua päätöstä koskeva asia
on käsiteltävä korkeimmassa hallinto-oikeudessa
kiireellisenä.
Muutosta 71 §:ssä tarkoitetussa asiassa voi virkamiehen
lisäksi hakea myös kanslia.
65 §
Päätökseen, jolla tasavallan presidentti
on ratkaissut nimittämäänsä virkamiestä koskevan asian,
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Myöskään seuraavista virkamiestä tai
viran hakijaa koskevista päätöksistä ei
saa hakea muutosta valittamalla, jollei laissa toisin säädetä:
1) nimittäminen virkaan tai virkasuhteeseen;
2) kanslian yhteisen viran sijoittaminen viraston sisällä;
3) harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen
tai epääminen; sekä
4) tehtävään määrääminen,
jos virkamies on antanut suostumuksensa tehtävään
määräämiseen.
Jos 2 momentin 2 tai 4 kohdassa tarkoitettu päätös
merkitsee viran sijoituspaikkakunnan muuttumista, päätökseen
saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Päätös
tulee kuitenkin noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta
huolimatta, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
66 §
Päätös virkamiehen lomauttamisesta
tulee noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta
huolimatta. Päätös virkamiehen pidättämisestä virantoimituksesta
tulee noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta
huolimatta, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Sivutointa koskeva päätös tulee noudatettavaksi
siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei
korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Virkamiehen virkasuhteen katsotaan jatkuneen katkeamatta, jos
virkamiehen irtisanominen tai virkasuhteen purkaminen on lainvoimaisen
päätöksen mukaan tapahtunut ilman tässä laissa
säädettyä perustetta.
10 luku
Erinäisiä säännöksiä virkasuhdeasioissa
67 §
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan
taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin
myös siten, että se vähennetään
seuraavan palkanmaksun tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä virkamiehen
palkasta, jos tämä on edelleen kanslian palveluksessa.
Kulloinkin suoritettavasta palkasta ei saa 1 momentin
nojalla periä enempää kuin mitä palkasta
lain mukaan saadaan ulosmitata. Takaisinperintää aloitettaessa
on sen peruste ja takaisin perittävä määrä ilmoitettava
virkamiehelle.
68 §
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan
taloudellisen etuuden takaisinperintä on aloitettava 67 §:ssä säädetyllä tavalla
tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen
vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jonka aikana aiheeton palkan tai muun taloudellisen etuuden määrä on
maksettu. Jollei takaisinperintää aloiteta tai
panna vireille edellä säädetyssä määräajassa,
on oikeus siihen menetetty.
69 §
Jos virkamies laiminlyö niiden määräysten noudattamisen,
jotka on annettu sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle
suoritettavaa päivä- tai äitiysrahaa
tai muun lakiin perustuvan etuuden hakemista varten, voidaan hänelle
virkavapausajalta suoritettu palkka päivä- tai äitiysrahaa
taikka muuta etuutta vastaavalta osalta periä takaisin
seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä.
70 §
Virkamiehen ei ole suoritettava valtiolle eikä valtion
ole suoritettava virkamiehelle korvausta vahingosta, joka aiheutuu
työtaistelutoimenpiteestä johtuvasta
työn keskeytymisestä, jollei työtaistelutoimenpiteeseen
ole ryhdytty noudattamatta työriitojen sovittelua koskevia
säännöksiä tai toimenpide ole
tämän lain virkaehtosopimuksia koskevien
säännösten tai virkaehtosopimuksen määräysten
vastainen ja jollei keskeytyksestä aiheutunut haitta ole
huomattava. Virkamies ei myöskään ole
velvollinen suorittamaan valtiolle korvausta vahingosta, joka aiheutuu
työtaistelutoimenpiteestä johtuvasta työn keskeyttämisestä,
jos hän virkamiesyhdistyksen päätöksen
perusteella on osallistunut yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen,
vaikka työtaistelutoimenpide on edellä mainittujen
säännösten ja määräysten
vastainen.
Virkasuhteessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään
erikseen.
71 §
Virkamiehellä, joka on ilman 11 §:n 1 tai 2 momentissa
säädettyä perustetta taikka ilman 11 §:n
3 momentissa säädettyä erityistä syytä nimitetty
määräajaksi tai ilman pätevää syytä toistuvasti
peräkkäin nimitetty 11 §:n 1 tai 2 momentin
nojalla määräajaksi, on oikeus virkasuhteen
kansliaan päättyessä sen vuoksi, ettei
häntä enää nimitetä kanslian
virkamieheksi, saada kanslialta vähintään
kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava
korvaus.
Korvausta koskeva vaatimus käsitellään
hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Korvausvaatimus on esitettävä hallinto-oikeudelle
kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä.
72 §
Kun virkasuhteen päättämistä koskeva
asia on 66 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lainvoimaisesti
ratkaistu ja kanslia on saanut tämän
pykälän 2 momentissa tarkoitetun selvityksen,
virkamiehelle maksetaan viipymättä virkasuhteen
lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta
jäänyt säännöllisen
työajan ansio vähennettynä samalta ajalta
muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla
vastaavalla ansiolla, jota virkamies ei olisi saanut virkaa hoitaessaan.
Samoin otetaan vähennyksenä huomioon
vastaavalta ajalta hänelle maksettu sairausvakuutuslain
mukainen sairauspäiväraha ja äitiysraha
siltä osin kuin työnantajalla olisi vastaavalta
ajalta ollut oikeus kyseiseen etuuteen sairausvakuutuslain
7 luvun 4 §:n nojalla.
Virkamies on velvollinen esittämään
viipymättä luotettavan selvityksen saamistaan
1 momentissa tarkoitetuista muista ansiotuloista ja sairausvakuutuslain
mukaisista päivärahaetuuksista.
73 §
Kanslian virkamies katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virasta
siitä ajankohdasta, josta hänet on muutoin kuin
määräajaksi nimitetty toiseen valtion
virkaan, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Jos toinen valtion virka on kuitenkin 20 §:n 3
momentissa tarkoitettu sivutoimi, virkamiehen ei katsota eronneen
aikaisemmasta virasta tällaiseen sivutoimiseen virkaan
nimittämisen vuoksi.
Virkamies katsotaan niin ikään eronneeksi kanslian
virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty
eduskunnan kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, valtiontalouden
tarkastusviraston tai kansainvälisten suhteiden ja Euroopan
unionin asioiden tutkimuslaitoksen virkaan.
Jos kanslian virkaan määräajaksi
tai määräaikaiseen virkasuhteeseen
nimetty on ennestään nimitettynä kanslian
virkaan, hän on virkavapaana tästä virasta
sen ajan, jonka hän on ensiksi tarkoitetussa virassa.
Jos kanslian virkaan nimitetty virkamies nimitetään
toiseen valtion virkaan ja tähän virkaan liittyy
koeaika, virkamies katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virasta, kun
koeaika on päättynyt, jollei uutta virkasuhdetta
ole koeaikana purettu. Virkamies on virkavapaana aikaisemmasta virastaan
siihen saakka, kunnes koeaika uudessa virassa päättyy.
74 §
Virkasuhteen irtisanominen ja purkaminen on tehtävä kirjallisesti.
Ennen kuin virkamies pidätetään virantoimituksesta
taikka irtisanotaan 27, 28 tai 29 §:n nojalla, virkasuhde
puretaan taikka virkamiehelle annetaan varoitus, on virkamiehelle
varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
Ennen kuin virkamiehen irtisanomisesta 27 tai 29 §:n
nojalla tai virkasuhteen purkamisesta tehdään
päätös, asianomaiselle virkamiesyhdistykselle
ja luottamusmiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos
virkamies sitä pyytää. Asianomaiselle
virkamiesyhdistykselle ja luottamusmiehelle on varattava tilaisuus
tulla kuulluksi ennen 38 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen
lomauttamista ja 42 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen
virantoimituksesta pidättämistä, jollei
virantoimituksesta pidättämistä asian laadun
vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi.
75 §
Virkamiehellä on oikeus saada vapaata työstään
kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten siten kuin kuntalain
(365/1995) 32 b §:ssä säädetään.
76 §
Virkamiehellä on oikeus pyynnöstä saada asianomaiselta
viranomaiselta todistus palvelussuhteen kestoajasta ja tehtävien
laadusta (työtodistus). Jos virkamies
sitä pyytää, työtodistuksessa
on mainittava palvelussuhteen päättymisen syy
ja arvolause virkamiehen osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta
ja käytöksestä. Virkamiehen kuoltua on
tämän kuolinpesällä oikeus
saada työtodistus.
Jos työtodistusta pyydetään myöhemmin
kuin 10 vuoden kuluttua palvelussuhteen päättymisestä,
viranomainen on velvollinen antamaan työtodistuksen vain,
jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Samalla edellytyksellä on
kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle pyynnöstä annettava
uusi todistus.
Työtodistukseen ei saa panna mitään
sellaista merkintää eikä antaa sitä sellaisessa
muodossa, jonka tarkoituksena on antaa virkamiehestä muita
tietoja kuin mitä työtodistuksen sanamuodosta
käy ilmi.
77 §
Jollei 63 §:ssä tarkoitettua oikaisuvaatimusta ole
tehty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jonka aikana suorituksen olisi pitänyt tapahtua, taikka
60 päivän kuluessa työtuomioistuimen
63 §:ssä tarkoitetun päätöksen
tiedoksi saamisesta, on oikeus etuuteen menetetty.
Jollei kannetta virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta
koskevassa asiassa, joka kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan,
ole pantu vireille työtuomioistuimessa kolmen vuoden kuluessa
sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana
suorituksen olisi pitänyt tapahtua, on oikeus etuuteen
menetetty. Jos asiasta on työtuomioistuimesta annetun lain
11 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ensin neuvoteltava,
on oikeus etuuteen menetetty, jollei neuvotteluja ole siitä sovituin
tavoin vaadittu edellä tarkoitetussa määräajassa.
78 §
Virkamiehen oikeudesta vanhuus-, työkyvyttömyys-,
työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen sekä hänen
jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä säädetään
erikseen.
79 §
Kanslian virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen
valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana
etuna taloudellista tukea noudattaen, mitä kulloinkin voimassa
olevassa valtion virkaehtosopimuksessa määrätään.
Tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta
valtiokonttori.
11 luku
Erinäisiä säännöksiä tasavallan
presidentin kansliasta
80 §
Kansliassa toimii tasavallan presidentin turvallisuusvartiosto.
Poliisi komentaa turvallisuusvartiostoon tasavallan presidentin
ja hänen käytössään
olevien tilojen turvallisuuden edellyttämän henkilöstön,
asettaa käytettäväksi tarpeellisen kaluston
ja muun varustuksen sekä antaa tarvittaessa muuta virka-apua
tähän tarkoitukseen.
Muiden viranomaisten ja virkamiesten on kanslian pyynnöstä annettava
sellaista tarpeellista virka-apua, jonka antamiseen asianomaiset ovat
toimivaltaisia.
Virka-avulla tarkoitetaan tietojen ja selvitysten tai muiden
viranomaissuoritteiden antamista, henkilöstön
asettamista käytettäväksi sekä toimenpiteitä ja
tehtäviä, jotka muutoin ovat tarpeellisia kanslian
tehtävien suorittamiseksi.
81 §
Tasavallan presidentin käytössä olevaan
tilaan saapunut posti- tai muu lähetys saadaan tarkastaa
läpivalaisemalla tai muulla tavalla lähetystä avaamatta
sen tutkimiseksi, sisältääkö se esineen
tai aineen (kielletty valmiste):
1) jolla voidaan aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle tai
erityistä häiriötä presidentintoimen
hoitamiselle tai järjestykselle kansliassa;
2) joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen; tai
3) jonka hallussapito on laissa tai lain nojalla kielletty.
Jos tarkastuksen perusteella tai muuten on aihetta epäillä,
että posti- tai muu lähetys sisältää kielletyn
valmisteen, lähetys saadaan pysäyttää ja
tarvittaessa toimittaa poliisille. Tällaisesta toimenpiteestä on
viipymättä ilmoitettava lähetyksen
vastaanottajalle.
82 §
Kansliaan sovelletaan soveltuvin osin, mitä valtion
talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja sen nojalla
säädetään ministeriöstä.
Valtioneuvoston tai valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyä edellyttävä
asia esitellään
valtioneuvoston kansliasta.
83 §
Tasavallan presidentin ja kanslian asioiden ja asiakirjojen
julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Kanslian tekemään asiakirjan julkisuutta koskevaan
päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan,
mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Tasavallan presidentin tekemään tasavallan presidentin
asiakirjan julkisuutta koskevaan päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
84 §
Tasavallan presidentillä on arkisto, josta säädetään
tasavallan presidentin asetuksella. Tasavallan presidentin kanslian
arkistoon sovelletaan, mitä arkistolaissa (831/1994)
säädetään. Tasavallan presidentin
asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arkistoon
kuuluvista asiakirjoista sekä asiakirjojen laatimisesta,
säilyttämisestä ja käytöstä.
85 §
Tarkempia säännöksiä kanslian
toiminnasta annetaan tasavallan presidentin asetuksena annettavassa
tasavallan presidentin kanslian kansliasäännössä.
12 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
86 §
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan tasavallan presidentin kansliasta
annettu laki (1382/1995), jäljempänä kumottava
laki.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
87 §
Ennen tämän lain voimaantuloa on 9 §:n 1 momentissa
tarkoitettuun virkaan, vastaavaan määräaikaiseen
virkasuhteeseen nimitetyn tai tehtävään
määrätyn virkamiehen annettava 9 §:ssä tarkoitettu
selvitys kuuden kuukauden kuluessa tämän lain
voimaantulosta.
Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden
säännösten mukaisesti virkaan tai virkasuhteeseen
nimitetyn katsotaan tämän lain estämättä olevan
edelleen kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan virkaan
tai määräaikaiseen virkasuhteeseen.
88 §
Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt päätökset
kanslian virkamiesten palvelussuhteen ehdoista ja muut noudatettavana
olevat sopimuksenvaraiset kanslian virkamiesten palvelussuhteen
ehdot ovat voimassa, kunnes kanslian virkaehtosopimuksessa toisin
määrätään tai virkamiehen
kanssa toisin sovitaan.
89 §
Tämän lain 2 §:n 3 momenttia sovelletaan myös
ennen tämän lain voimaantuloa eläkkeelle siirtyneeseen
presidenttiin.
Tämän lain 19, 83 ja 84 §:ää ei
sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa syntyneisiin
asiakirjoihin. Ennen tämän lain voimaantuloa laadittuihin
tasavallan presidentin ja kanslian asiakirjoihin sovelletaan kumottavaa
lakia.