sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentin
johdantokappaleen suomenkielinen sanamuoto sekä 3 ja
7 kohta laissa 1274/2006 ja 158 §:n 2
momentti laissa 1164/2007, ja
3 §
Työeläkelait
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Julkisten alojen työeläkelakeja
ovat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008);
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion
eläkkeitä koskevien säännösten
soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS
54/2007).
4 §
Työsuhde
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Laki ei koske:
1) työntekijää, jolle työnantaja
maksaa tässä laissa tarkoitettua työansiota
kalenterikuukauden aikana yhteensä vähemmän
kuin 41,89 euroa;
2) työntekijää, johon ei
sovelleta Suomen lainsäädäntöä EY:n
sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa
lainsäädäntöä koskevien
määräysten perusteella; eikä
3) työntekijää, jonka ulkomainen
työnantaja lähettää Suomeen
työhön ja jonka työskentely Suomessa
tämän työnantajan palveluksessa kestää enintään
kaksi vuotta.
Jos 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun työntekijään
sovelletaan Suomen lainsäädäntöä EY:n
sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa
lainsäädäntöä koskevien
määräysten perusteella tai jos työntekijä kuuluu
Suomen sosiaaliturvalainsäädännön
alaisuuteen välittömästi ennen Suomessa
työskentelyn alkamista, häneen sovelletaan kuitenkin
tätä lakia.
Työntekijän eläkeote, sen antaminen
ja tarkistaminen
75 §
Työntekijän eläkeote
Suomessa asuvalle 18—67-vuotiaalle työntekijälle
annetaan hänen eläkevakuutetuista ansioistaan
vuosittain työntekijän eläkeote. Eläkeote
voidaan antaa kirjallisena tai sähköisenä. Eläkeotteessa
ilmoitetaan viideltä otteen antamisvuotta edeltäneeltä kalenterivuodelta:
1) eläkkeeseen oikeuttavat yksityisten alojen työeläkelakien
mukaiset työansiot työnantajittain;
2) eläkkeeseen oikeuttavilta palkattomilta ajoilta
maksettujen etuuksien perusteena olevat tulot etuuslajeittain;
3) peruste ja aika, jolta eläkettä karttuu
valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta
alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain
mukaan; ja
4) otteen antamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun
mennessä karttuneen eläkkeen määrä.
75 a §
Eläkeotteen antaminen
Kirjallisen eläkeotteen lähettää työntekijälle eläkelaitos,
jossa työntekijän työsuhde oli vakuutettu
otteen lähettämisvuotta edeltäneen kalenterivuoden
lopussa tai viimeksi sitä ennen. Sähköisen
eläkeotteen työntekijä saa sen eläkelaitoksen
sähköisestä asiointipalvelusta, jossa työntekijän
työsuhde oli vakuutettu sähköisen otteen
antamishetkellä tai viimeksi sitä ennen.
Eläkeote voidaan antaa sähköisenä,
jos työntekijä on näin valinnut eläkelaitoksen
sähköisessä asiointipalvelussa. Voidakseen
valita ja tarkastaa sähköisen eläkeotteen
työntekijän on kirjauduttava eläkelaitoksen
sähköiseen asiointipalveluun. Kirjautumisessa
on käytettävä tietoturvallista ja todisteellista
tunnistautumistekniikkaa.
Eläkelaitos valvoo, että sähköisen
eläkeotteen valinnut työntekijä käyttää sähköisen
eläkeotteen sisältävää sähköistä asiointipalvelua.
Jos työntekijä ei kirjaudu sähköisen
eläkeotteen sisältävään
palveluun neljään kalenterivuoteen, eläkelaitoksen,
jossa työntekijän työskentely oli vakuutettu
mainitun neljännen kalenterivuoden lopussa tai viimeksi
sitä ennen, on lähetettävä työntekijälle
kirjallinen eläkeote seuraavan kalenterivuoden aikana.
75 b §
Eläkeotteen tarkistaminen
Jos työntekijä toteaa 75 §:n 1—3
kohdassa tarkoitetuissa tiedoissaan puutteen tai virheen, otteen
antaneen eläkelaitoksen on työntekijän vaatimuksesta
selvitettävä tietojen oikeellisuus. Työntekijän
on tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista
sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan
edellyttää. Eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta
selvittää näitä tietoja takautuvasti
pidemmältä ajalta kuin viideltä eläkeotteen
antamisvuotta edeltävältä kalenterivuodelta.
Jos työntekijä osoittaa riidattomasti, että hänellä on
ollut edellä mainittua viittä vuotta aikaisemmin
sellaisia eläkkeeseen oikeuttavia 75 §:n 1—3
kohdassa tarkoitettuja ansioita tai etuuksia, joita ei ole otettu
huomioon oikein eläkkeeseen oikeuttavina, eläkelaitos
ottaa tiedot huomioon takautuvasti. Riidattomasti osoitetut työansiot
otetaan huomioon maksamisvuoden ansioina ja palkattomilta ajoilta
maksettujen etuuksien perusteena olevat tulot sekä alle
kolmivuotiaan lapsen hoitoaika sekä opiskeluaika otetaan
huomioon niiden vuosien ansioina, joihin etuusaika, lapsen hoitoaika
tai opiskelu kohdistuu.
Jos työntekijällä ei ole yksityisten
alojen työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita, Eläketurvakeskus
lähettää työntekijälle
tämän lain 75 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut
etuustiedot sisältävän otteen. Työntekijä voi
valita ja tarkastaa sähköisen eläkeotteen
työeläkejärjestelmän yhteisessä sähköisessä asiointipalvelussa
kirjautumalla palveluun siten kuin 75 a §:n 2 momentissa
säädetään. Eläketurvakeskus
valvoo, että sähköisen otteen valinnut
työntekijä käyttää eläkeotteen
sisältävää sähköistä asiointipalvelua
ja lähettää kirjallisen otteen siten
kuin 75 a §:n 3 momentissa säädetään.
Tarvittaessa Eläketurvakeskus myös selvittää 75 §:n
2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden 1 ja
2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Työntekijällä on oikeus saada päätös
1 ja 2 momentissa tarkoitetuista eläkeoikeuteensa vaikuttavista
tiedoista. Päätöksen antaa otteen antanut
eläkelaitos tai 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa
Eläketurvakeskus. Jos 1 ja 2 momentin mukaiset
tiedot liittyvät Eläketurvakeskuksen käsiteltävänä olevaan
10 §:n mukaiseen soveltamisasiaan, päätöksen
myös näistä tiedoista antaa Eläketurvakeskus.
112 §
Eläkkeen maksaminen
Eläke maksetaan eläkkeensaajalle, jollei tässä luvussa
tai muussa laissa muuta säädetä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
123 §
Eläkkeen maksamisjärjestys
Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle
itselleen tämän tai muun lain perusteella, ja
kahdella tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella tai
toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke
maksetaan seuraavassa järjestyksessä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12) ulosottoviranomaiselle ulosottokaaren (705/2007)
4 luvun 2 §:n mukaan;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
149 §
Ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta
vapauttamisen edellytykset
Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen
työnantajan velvollisuudesta järjestää tämän
lain mukainen eläketurva 4 §:n 3 momentin
3 kohdassa tarkoitetulle työntekijälle, jonka
tämä työnantaja lähettää Suomeen
työhön yli kahdeksi vuodeksi tai jonka työskentely lähetettynä työntekijänä Suomessa
jatkuu ennalta arvaamattomista syistä yli kaksi vuotta.
Edellytyksenä vapauttamiselle on, että työnantaja
on järjestänyt lähettämälleen
työntekijälle Suomessa tehtävän
työn ajalta eläketurvan. Työnantajan on
esitettävä selvitys eläketurvan järjestämisestä.
Vapautus myönnetään enintään
viideksi vuodeksi Suomessa työskentelyn alkamisesta.
158 §
Työeläkevakuutusmaksun vanhentuminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos työntekijälle lisätään
hänen selvityksensä perusteella 75 b §:n
2 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muulla perusteella takautuvasti
yli viisi vuotta vanhoja eläkkeeseen oikeuttavia työansioita,
eläkelaitoksen on määrättävä näiden
työansioiden perusteella työeläkevakuutusmaksu
kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä,
jona kyseisen työsuhteen työeläkevakuutusmaksu
olisi vakuutusehtojen mukaan erääntynyt maksettavaksi.
Tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksu
on kuitenkin määrättävä kymmenen
vuoden kuluessa palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden alusta.
218 §
Asiakirjojen säilyttäminen
Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen
on säilytettävä tämän
lain mukaisen eläketurvan järjestämiseen
ja eläkeasiaan liittyvät asiakirjat siten kuin
arkistolaissa (831/1994) säädetään. Jos
arkistolaitos ei ole määrännyt säilytettäväksi edellä tarkoitettuja
asiakirjoja pysyvästi, eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen
on säilytettävä:
1) vakuutushakemus, vakuutuskirja ja vakuutussopimus
sekä vakuuttamisen, vakuutuksen hoidon ja vakuutusmaksun
määräämisen kannalta muut tarpeelliset
asiakirjat vakuutuksen voimassaoloajan ja kymmenen sen jälkeistä kalenterivuotta;
2) eläke- tai kuntoutusasiaan liittyvä hakemus,
lääkärinlausunto, kuntoutussuunnitelma
ja muut kuntoutusta tai eläkkeenhakijan terveydentilaa,
työ- ja toimintakykyä tai kuntouttamismahdollisuuksia
koskevat asiakirjat, muut eläke- tai kuntoutusetuuden myöntämisen,
käsittelyn tai maksamisen kannalta tarpeelliset asiakirjat
sekä eläke- tai kuntoutusasiaa koskeva päätös
ja laskelma vakuutetun elossaoloajan sekä viisi sen jälkeistä kalenterivuotta;
3) perhe-eläkkeen myöntämisen,
käsittelyn tai maksamisen kannalta tarpeelliset asiakirjat sekä perhe-eläkettä koskeva
päätös ja laskelma perhe-eläkkeen
maksuajan ja viisi sen jälkeistä kalenterivuotta;
4) vakuutusmaksun perinnän kannalta tarpeelliset
asiakirjat perinnän päättymiseen ja viisi
sen jälkeistä kalenterivuotta; ja
5) valitusasiaa koskevat asiakirjat 50 vuotta, jollei
niitä ole 1—4 kohdan mukaan säilytettävä tätä pidempää aikaa;
valitusasiaa koskevien asiakirjojen säilytysaika alkaa
siitä, kun ne ovat palautuneet eläkelaitokseen
tai Eläketurvakeskukseen muutoksenhakuasteesta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2009.
Lain 4 §:n 3 momentin 3 kohtaa ja 4 momenttia sekä 149 §:ää sovelletaan
ulkomailta lähetettyyn työntekijään,
jonka työskentely Suomessa alkaa 1 päivänä tammikuuta
2009 tai sen jälkeen.
Lain 218 §:ää sovelletaan lain voimaan
tullessa eläkelaitoksessa tai Eläketurvakeskuksessa säilytettävinä oleviin
ja lain voimaantulon jälkeen säilytettäviksi
tuleviin asiakirjoihin.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.