Laki
sähkömarkkinalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 17 päivänä maaliskuuta
1995 annetun sähkömarkkinalain (386/1995)
54 §,
muutetaan 2 §:n 2 momentti, 3 §:n
3, 12 ja 13 kohta, 4 §:n 2 momentti, 5 §, 6 §:n
2 momentti, 7 §:n 2 kohta, 11 ja 13 §,
15 §:n 3 ja 4 momentti, 4 luvun otsikko, 16 §:n
2 ja 4 momentti, 16 b §:n 2 momentti, 16 c §:n
1 ja 2 momentti, 16 d §, 17 §:n 2 momentti, 19 §:n
1 momentti, 21—23 ja 25 c §, 26 §:n
3 momentti, 27 a §:n 1 momentti, 7 ja 8 luku,
38 ja 39 §, 40 §:n 2 momentti, 42 §,
10 luku ja 51—53 §,
sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 12 ja 13
kohta, 4 luvun otsikko, 16 §:n 2 ja 4 momentti, 16 b §:n
2 momentti, 16 c §:n 1 ja 2 momentti ja 16 d § laissa
332/1998 sekä 21 ja 22 § osaksi laissa
466/1999, 25 c §, 26 §:n 3 momentti,
27 a §:n 1 momentti ja 44 § viimeksi
mainitussa laissa, 42 § osaksi laissa 444/2003
ja 10 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, sekä
lisätään 1 §:ään
otsikko, 2 §:ään, sellaisena kuin se
on osaksi mainitussa laissa 444/2003, otsikko, 3 §:ään,
sellaisena kuin se on osaksi mainituissa laeissa 332/1998,
466/1999 ja 444/2003, otsikko, 4 §:ään
otsikko ja uusi 3 momentti, 6—8 §:ään
otsikko, 9 §:ään, sellaisena kuin se
on osaksi mainitussa laissa 466/1999 ja laissa 1130/2003,
otsikko, 10 §:ään, sellaisena kuin se
on osaksi mainitussa laissa 444/2003, otsikko, 12 §:ään
otsikko sekä uusi 2 ja 3 momentti, 14 §:ään,
sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1130/2003,
otsikko, 14 a §:ään, sellaisena kuin
se on mainitussa laissa 444/2003, otsikko, 15 §:ään
otsikko, 15 a §:ään, sellaisena kuin
se on mainitussa laissa 444/2003, otsikko, lakiin uusi
15 b §, 16 §:ään, sellaisena
kuin se on osaksi mainituissa laeissa 332/1998 ja 444/2003,
otsikko, 16 a—16 c §:ään, sellaisina
kuin ne ovat mainitussa laissa 332/1998, otsikko, lakiin
uusi 16 e §, 17 §:ään
otsikko, 18 §:ään, sellaisena kuin se
on osaksi mainitussa laissa 444/2003, otsikko ja uusi 4
momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, 19 §:ään
otsikko, 20 §:ään, sellaisena
kuin se on osaksi laissa 138/1998, otsikko, 24 §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 444/2003, otsikko,
lakiin uusi 38 a—38 d ja 39 a §, 40 §:ään
otsikko, 41 §:ään otsikko ja uusi 3 momentti
sekä 43, 48, 50 ja 55 §:ään
otsikko seuraavasti:
1 §
Lain tavoitteet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 §
Lain soveltamisala
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämän lain 2 ja 3 luvun sekä 36 ja
36 a §:n säännöksiä ei
sovelleta puolustushallinnon sähköverkkoihin ja
voimalaitoksiin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) liittymisjohdolla yhtä liittyjää varten
rakennettua sähköjohtoa, jolla liittyjä liitetään sähköverkkoon
ja joka ei ylitä valtakunnan rajaa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12) ministeriöllä kauppa-
ja teollisuusministeriötä;
13) sähkömarkkinaviranomaisella Energiamarkkinavirastoa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Sähköverkkolupa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luvanvaraista ei ole:
1) sähköverkkotoiminta, jossa yhteisön
tai laitoksen hallinnassa olevalla sähköverkolla
hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan
kiinteistöryhmän sisäistä sähkönjakelua;
2) sähköverkon suunnittelu.
Sähkömarkkinaviranomainen voi yksittäistapauksissa
määräajaksi tai toistaiseksi sallia sähköverkkotoiminnan
harjoittamisen ilman sähköverkkolupaa. Edellytyksenä on,
että verkonhaltijan sähköverkolla on
vähäinen merkitys sähkön siirron
kannalta.
5 §
Sähköverkkoluvan myöntäminen
ja luvan edellytykset
Sähköverkkolupa myönnetään,
jos luvanhakijalla on tekniset, taloudelliset ja organisatoriset edellytykset
huolehtia sähköverkkotoiminnastaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät,
jos:
1) hakijan organisaatio vastaa sen verkkotoiminnan
laajuutta ja luonnetta;
2) hakijalla on palveluksessaan riittävä henkilöstö;
3) hakijalla on palveluksessaan sellainen käytön
johtaja sekä, jos hakija suorittaa sähkötöitä, sähkötöiden
johtaja, joka täyttää sähköturvallisuuslaissa
(410/1996) ja sen nojalla säädetyt kelpoisuusvaatimukset;
4) hakijalla on taloudelliset edellytykset kannattavaan
sähköverkkotoimintaan;
5) hakijalla on päätösvalta
sähköverkon käyttöön,
ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittaviin varoihin;
sekä
6) järjestelmävastuuseen määrättävä kantaverkonhaltija
on järjestänyt valtakunnallisen tasevastuun hoitamiseen
liittyvät toiminnot erillisen toimintayksikkönsä tai
kokonaan omistamansa tytäryhtiön tehtäväksi.
Lupaan voidaan liittää 1 momentin edellytysten
kannalta tarpeellisia ehtoja. Lupaa tai luvan ehtoja voidaan muuttaa
luvanhaltijan suostumuksella tai muulloinkin, jos muutos on välttämätön
toiminnan edellytyksissä tapahtuneiden olennaisten muutosten
vuoksi.
Lupaa ei voida siirtää toiselle yhteisölle
tai laitokselle.
6 §
Jakeluverkonhaltijan vastuualue
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luvanhaltija voi sopia toisen luvanhaltijan kanssa vastuualueen
muutoksesta. Muutoksesta on ilmoitettava alueen liittyjille ja sähkömarkkinaviranomaiselle.
Sähkömarkkinaviranomainen voi antaa tarkempia
määräyksiä ilmoituksessa annettavista
tiedoista sekä ilmoitusmenettelystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Sähköverkkoluvan peruuttaminen
Sähkömarkkinaviranomainen voi peruuttaa sähköverkkoluvan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) jos luvanhaltija ei enää täytä luvan
myöntämisen edellytyksiä; taikka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Toimenpiteet sähköverkkoluvan peruuttamisen johdosta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 luku
Verkkotoiminnan yleiset velvoitteet ja hinnoitteluperiaatteet
9 §
Kehittämis- ja liittämisvelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Siirtovelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 §
Sähkön siirtoa koskeva ilmoitusvelvollisuus
Ministeriön asetuksella voidaan säätää,
että sähkön siirtoa koskevista pyynnöistä,
neuvotteluiden aloittamisesta ja niiden tuloksista on ilmoitettava
sähkömarkkinaviranomaiselle ja kansainvälisille
järjestöille, jos Suomen kansainväliset
sopimusvelvoitteet sitä edellyttävät.
12 §
Verkkopalvelujen myyntiehtojen ja tunnuslukujen julkaiseminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Verkonhaltijan tulee ilmoittaa sähkömarkkinaviranomaiselle
verkkopalvelujensa voimassa olevat myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden
määräytymisperusteet. Sähkömarkkinaviranomainen
voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksessa
annettavista tiedoista sekä ilmoitusmenettelystä.
Verkonhaltijan tulee julkaista verkkopalvelujensa hintatasoa
sekä verkkotoiminnan tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta
kuvaavia tunnuslukuja. Sähkömarkkinaviranomainen
voi antaa tarkempia määräyksiä siitä,
mitä tunnuslukuja julkaisemisvelvollisuus koskee, mitä kaavoja ja
ohjeita tunnuslukuja laskettaessa noudatetaan sekä miten
tunnusluvut julkaistaan.
13 §
Jakeluverkonhaltijan laskussa ilmoitettavat tiedot
Jakeluverkonhaltijan tulee esittää laskutuksessa
asiakkaalleen erittely siitä, miten verkkopalvelun hinta
muodostuu. Sähkömarkkinaviranomainen voi antaa
tarkemmat määräykset siitä,
mitä tietoja sähkön siirtoa koskevaan
laskuun tulee sisällyttää.
14 §
Verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset
säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 a §
Sähkön tuontia ja vientiä koskevat
siirtomaksut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 §
Pistehinnoittelu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jakeluverkossa siirtopalvelujen hinta ei saa riippua siitä,
missä asiakas maantieteellisesti sijaitsee verkonhaltijan
vastuualueella. Jakeluverkonhaltijan toisistaan maantieteellisesti
erillään sijaitsevilla vastuualueen osilla tulee
kuitenkin soveltaa kunkin alueen osalta omia siirtopalvelujen hintoja.
Sähkömarkkinaviranomainen voi yksittäistapauksessa
myöntää poikkeuksen siirtopalvelujen
erillisten hintojen soveltamisesta, jos jakeluverkonhaltijan vastuualueen
osien kustannustasot ja hinnoitteluperusteet eivät poikkea
merkittävästi toisistaan.
Ministeriön asetuksella voidaan antaa tarvittaessa
tarkempia säännöksiä pistehinnoittelun periaatteiden
soveltamisesta.
15 a §
Sähkönmyyjän vaihtamiseen liittyviä suoritteita koskevat
säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 b §
Häviöenergian hankinta
Verkonhaltijan on hankittava sähköverkkonsa
häviöenergia sekä sähköverkkonsa
käyttöä palveleva varavoima avointen,
syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen
mukaisesti.
4 luku
Järjestelmävelvoitteet ja sähkökauppojen
selvitys
16 §
Järjestelmävastuu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Järjestelmävastuussa oleva kantaverkonhaltija
voi asettaa järjestelmävastuun toteuttamiseksi
tarpeellisia ehtoja sähkön siirtojärjestelmän sekä siihen
liitettyjen voimalaitosten ja kuormien käyttämiselle.
Ehtoja voidaan soveltaa yksittäistapauksissa sen jälkeen,
kun sähkömarkkinaviranomainen on päätöksellään
vahvistanut ehdot. Vahvistettuja ehtoja voidaan soveltaa muutoksenhausta
huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tarkempia säännöksiä järjestelmävastuun
toteuttamistavasta ja sisällöstä voidaan
antaa ministeriön asetuksella.
16 a §
Valtakunnallinen tasevastuu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 b §
Tasevastuu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tarkempia säännöksiä tasevastuun
sisällöstä voidaan antaa valtioneuvoston
asetuksella.
16 c §
Taseselvitys
Verkonhaltija ja muu sähkömarkkinoiden osapuoli
ovat velvollisia huolehtimaan taseselvityksestä.
Taseselvityksen tulee perustua sähkön mittaukseen
tai mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmään
sekä toimituksia koskeviin ilmoituksiin siten kuin valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetään.
Tarkemmat säännökset taseselvityksen
sisällöstä ja taseselvityksessä käytettävistä menetelmistä annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 d §
Tasevastuuta ja taseselvitystä koskeva ilmoitusvelvollisuus
Sähkömarkkinoiden osapuolet ovat velvollisia
ilmoittamaan tasevastuun täyttämisen sekä taseselvityksen
edellyttämiä sähkön tuotantoa, käyttöä ja
toimituksia koskevia mittaustietoja ja muita tietoja. Valtioneuvoston
asetuksella säädetään tarkemmin
ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä. Ministeriön
asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoitusmenettelystä.
16 e §
Järjestelmävelvoitteisiin liittyvä salassapitovelvollisuus
Tässä luvussa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuja
tehtäviä hoidettaessa saatujen ja laadittujen
asiakirjojen sekä niihin sisältyvien tietojen
salassapitovelvollisuuteen samoin kuin näitä tehtäviä hoidettaessa
saatuja tietoja koskevaan vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon
sekä salassapitovelvollisuuden rikkomiseen sovelletaan
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999)
22 ja 23 §:ää sekä 24 §:n
1 momentin 20 kohtaa myös silloin, kun kysymys ei ole asiakirjasta,
johon mainittua lakia sen 4 §:n mukaan sovelletaan.
17 §
Jakeluverkon rakentaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa,
jos:
1) kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähkönkäyttöpaikka
liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon;
2) kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähköntuotantolaitos
liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai
muun verkonhaltijan sähköverkkoon;
3) kysymyksessä on kiinteistön tai
sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen
verkko; tai
4) verkonhaltija antaa toiselle suostumuksen verkon
rakentamiseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 §
Korkeajännitejohtojen rakentaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lupa on myönnettävä 3 momentin estämättä liittymisjohdolle,
jolla sähkönkäyttöpaikka, sähköntuotantolaitos
tai vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköasema
liitetään lähimpään
nimellisjännitteeltään vähintään
110 kilovoltin sähköverkkoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19 §
Rakentamisluvan hakeminen ja ympäristövaikutusten
arviointi
Rakentamislupahakemuksessa on esitettävä valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetyt tiedot ja selvitykset.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
20 §
Kunnan asemaa koskevat säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 §
Toimitusvelvollisuus
Sähkön vähittäismyyjän,
jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella,
on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen
hintaan kuluttajille sekä muille sähkönkäyttäjille,
joiden käyttöpaikka on varustettu enintään
3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla tai joiden sähkönkäyttöpaikkaan
ostetaan sähköä enintään
100 000 kilowattituntia vuodessa (toimitusvelvollisuus).
Jos 1 momentissa olevaa sähkön vähittäismyyjää ei
ole, sovelletaan huomattavan markkinavoiman vähittäismyyjän
velvoitteita sähkön vähittäismyyjään,
jonka toimitetun sähkön määrällä mitattu
markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien sähkönkäyttäjien
osalta on kyseisellä vastuualueella suurin.
Sähkön vähittäismyyjällä,
jolla on huomattava markkinavoima, tulee olla julkiset sähkön myyntiehdot
ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet
toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille. Niissä ei
saa olla kohtuuttomia tai sähkökaupan kilpailua
rajoittavia ehtoja tai rajoituksia.
Sähkömarkkinaviranomainen voi määrätä tässä pykälässä tarkoitetun
vähittäismyyjän toimittamaan sähköä 3
momentissa tarkoitetuilla ehdoilla toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille.
22 §
Vähittäismyyjän myyntiehtojen ilmoittaminen sähkömarkkinaviranomaiselle
Sähkön vähittäismyyjän,
jolla on huomattava markkinavoima, tulee toimittaa 21 §:n
3 momentissa tarkoitetut vähittäismyyntiehdot
ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet
sähkömarkkinaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottamista.
Sähkön vähittäismyyjän
tulee ilmoittaa sähkömarkkinaviranomaiselle tai
tämän määräämälle
yhteisölle sähkön vähittäismyyntiehdot
ja -hinnat, joilla vähittäismyyjä tarjoaa
yleisesti sähköä kuluttajille sekä muille
sähkönkäyttäjille, joiden käyttöpaikka
on varustettu enintään 3 x 63
ampeerin pääsulakkeilla tai joiden sähkönkäyttöpaikkaan
ostetaan sähköä enintään 100 000
kilowattituntia vuodessa.
Sähkömarkkinaviranomainen voi antaa tarkemmat
määräykset, mitä vähittäismyyntiehtoihin
ja -hintoihin sekä niiden määräytymisperusteisiin
liittyviä tietoja sille tulee toimittaa, miten tiedot tulee
eritellä sekä miten tiedot tulee toimittaa.
23 §
Sähkönmyyjän laskussa ilmoitettavat
tiedot ja sähkönmyyjän tunnuslukujen
julkaiseminen
Sähkönmyyjän tulee esittää laskutuksessa asiakkaalleen
erittely siitä, miten sähkön hinta muodostuu.
Sähkömarkkinaviranomainen voi antaa tarkemmat
määräykset siitä, mitä tietoja sähköenergiaa
koskevaan laskuun tulee sisällyttää.
Vähittäismyyjien tulee julkaista sähkön
keskimääräistä hintatasoa kuvaavia
tietoja. Sähkömarkkinaviranomainen voi antaa määräyksiä julkaisemisessa
noudatettavasta menettelystä.
24 §
Sähkön myynti kiinteistön sisäisen
sähköverkon kautta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 c §
Ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot
Jakeluverkonhaltijan on annettava ennen liittymissopimuksen
tekemistä liittyjälle ja ennen sähköverkkosopimuksen
tekemistä sähkönkäyttäjälle
tiedot sopimukseen sovellettavista keskeisistä ehdoista
sekä tarjolla olevista sopimuksen sisältöä koskevista
vaihtoehdoista, kuten hinnoitteluvaihtoehdoista. Vähittäismyyjän
on annettava ennen sähkönmyyntisopimuksen tekemistä vastaavat
tiedot sähkönkäyttäjälle.
Liittyjälle ja sähkönkäyttäjälle
on annettava ainakin seuraavat tiedot:
1) palveluntarjoajan nimi ja yhteystiedot;
2) tarjottu suoritus tai palvelu ja sen laatu sekä liittymissopimuksen
kysymyksessä ollessa liittymän toimitusaika;
3) sopimuksen mukaiseen suoritukseen tai palveluun
liittyvät mahdolliset ylläpitopalvelut;
4) menetelmät, joiden kautta liittyjä tai
sähkönkäyttäjä saa
tietoja sopimukseen tai siihen liittyviin ylläpitopalveluihin
sovellettavista maksuista;
5) sopimuksen voimassaoloaika sekä sopimuksen
uusimiseen ja päättämiseen sovellettavat
ehdot;
6) sovellettavat vahingonkorvaukset ja muut hyvitykset,
jos suorituksen tai palvelun laatu ei vastaa sovittua;
7) tiedot käytettävissä olevista
riitojenratkaisumenettelyistä sekä niiden vireillepanosta.
Sähköverkkosopimusta tai sähkönmyyntisopimusta
koskevia tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimus tehdään
suullisesti eikä sähkönkäyttäjä tietoja
halua.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut tiedot on kirjattava
sovitussa muodossaan sopimukseen tai vahvistusilmoitukseen.
26 §
Sopimusehtojen muuttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos jakeluverkonhaltijan vastuualue muuttuu, jakeluverkonhaltijalla
on oikeus muuttaa siirtopalvelujen hintaa 15 §:n 3 momentissa
säädetyn yhtenäisen hinnoittelun toteuttamiseksi.
Yksittäisten asiakkaiden maksuihin merkittäviä muutoksia
aiheuttavat hintamuutokset tulee toteuttaa sähkömarkkinaviranomaisen
ennen uuden hinnoittelun käyttöönottoa
hyväksymän siirtymäajan kuluessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 a §
Vakiokorvaus liittymän kytkemisen viivästyessä
Jos liittymän kytkeminen viivästyy, liittyjällä on
oikeus vakiokorvaukseen. Sen määrä on
kahden ensimmäisen viivästysviikon aikana kultakin
alkaneelta viivästysviikolta 5 prosenttia liittymismaksusta
ja tämän jälkeen kultakin alkaneelta
viivästysviikolta 10 prosenttia liittymismaksusta. Vakiokorvauksen
enimmäismäärä on 30 prosenttia
liittymismaksusta. Se on kuitenkin enintään 1 700
euroa. Vakiokorvauksen enimmäismäärää voidaan
tarkistaa valtioneuvoston asetuksella rahan arvon muutosta vastaavasti. Vakiokorvausta
laskettaessa käytetään perusteena niitä maksuja,
joita jakeluverkonhaltija yleisesti liittymisestä perii
ilman erityisoloista johtuvia korotuksia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 luku
Toimintojen eriyttäminen
28 §
Sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvollisuus
Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta
muista sähköliiketoiminnoista sekä sähköliiketoiminnot muista
yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista.
Verkonhaltijan on eriytettävä toisistaan
seuraavat sähköverkkotoiminnan osatoiminnot:
1) kantaverkkotoiminta ja jakeluverkkotoiminta; sekä
2) jakeluverkkotoiminnat, joita harjoitetaan toisistaan
maantieteellisesti erillään sijaitsevissa vastuualueen
osissa, jos osissa sovelletaan 15 §:n 3 momentissa
tarkoitettuja omia siirtopalvelujen hintoja.
Sähköliiketoimintoja ei kuitenkaan tarvitse eriyttää toisistaan
ja muista liiketoiminnoista, jos liiketoiminta on määrältään
tai suhteessa yrityksen harjoittamiin muihin liiketoimintoihin verrattuna
vähäistä. Ministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä,
milloin liiketoiminta on merkitykseltään vähäistä.
29 §
Eriyttämisvelvollisuuden sisältö
Eriyttämisellä tarkoitetaan tässä laissa
sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille
on tilikausittain laadittava tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma
ja tase, joiden tulee olla yrityksen kirjanpidosta johdettavissa,
on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997)
säännösten mukaisesti.
30 §
Kunnallisen laitoksen eriyttäminen
Sähköliiketoimintaa harjoittavan kunnallisen laitoksen
sähköliiketoimintoja koskeva kirjanpito tulee
tilikausittain eriyttää kunnan muusta kirjanpidosta
sekä kunnan muiden laitosten kirjanpidosta. Laitokselle
tulee laatia oma tuloslaskelma ja tase.
31 §
Eriytettyjen tilinpäätösten tarkastaminen
Sähköliiketoimintaa harjoittavan yhteisön sekä kunnan
tai valtion laitoksen tilintarkastajien tulee tarkastaa
eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat, taseet ja niiden lisätiedot
osana yhteisön, kunnan tai laitoksen lakisääteistä tilintarkastusta.
32 §
Eriytettyjen tilinpäätösten julkaiseminen
Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset
tulee julkaista. Tilinpäätökset tulee
liittää sähköliiketoimintaa
harjoittavan yrityksen tai konsernin taikka kunnan, kuntayhtymän
tai valtion laitoksen viralliseen tilinpäätökseen
sekä julkaistavaan vuosikertomukseen taikka vuosikertomusta
vastaavaan sidosryhmien saataville toimitettuun muuhun julkiseen
asiakirjaan.
33 §
Eriytettyjen tilinpäätösten laatiminen
Liiketapahtumat ja tase-erät tulee kirjata liiketoimintojen
tuloslaskelmiin ja taseisiin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Yhteiset tulot ja menot sekä tase-erät kirjataan
tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä laskennallisesti
eri toiminnoille siten, että aiheuttamisperiaate mahdollisuuksien
mukaan toteutuu.
Poistojen tulee eriytetyissä tilinpäätöksissä perustua
hankintamenoihin. Laadittaessa eriytettyä tilinpäätöstä ensimmäistä kertaa
käyttöomaisuuden hankintamenot tulee sisällyttää siihen
suunnitelmanmukaisilla poistoilla vähennettyinä.
Valittua eriyttämismenettelyä tulee noudattaa
jatkuvasti, jollei sen muuttamiseen ole perusteltua syytä.
Muutoksista tulee tehdä selvitys eriytetyn tilinpäätöksen
yhteydessä.
34 §
Eriyttämistä koskevat täydentävät
säännökset
Ministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia
säännöksiä:
1) perusteista, joiden mukaan tulot ja menot sekä tase-erät
kirjataan eri liiketoiminnoille;
2) perusteista, joiden mukaan yksittäistä sähköliiketoimintoa
koskevat tulot ja menot sekä tase-erät kirjataan;
3) yhteisten tulojen ja menojen sekä tase-erien
kirjaamisesta eri liiketoiminnoille;
4) eriytettyjen tuloslaskelmien ja taseiden sekä verkonhaltijan
tuloslaskelman ja taseen kaavasta;
5) eriytettyihin tilinpäätöksiin
sekä verkonhaltijan tilinpäätökseen
sisällytettävistä lisätiedoista;
6) eriytettyjen tilinpäätösten
sekä verkonhaltijan tilinpäätöksen
toimittamisesta sähkömarkkinaviranomaiselle.
Eriytettyjen tilinpäätösten yhteydessä tulee julkaista
tilinpäätösten laatimisperusteita selventäviä tietoja
sekä verkonhaltijan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja. Sähkömarkkinaviranomainen
voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, mitä tietoja
ja tunnuslukuja julkaisemisvelvollisuus koskee sekä miten
tiedot ja tunnusluvut julkaistaan.
Sähkömarkkinaviranomainen voi perustellusta
syystä myöntää yksittäistapauksissa
poikkeuksia tämän lain vaatimasta toimintojen
eriyttämistavasta, jos sen toteuttaminen lain vaatimusten
mukaisesti on kohtuutonta.
34 a §
Oikeudellisesti eriytetty sähköverkkotoiminta
Jos kantaverkonhaltija tai muu verkonhaltija, jonka 400 voltin
sähköverkossa siirretty vuotuinen sähkömäärä on
ollut kolmen viimeksi päättyneen kalenterivuoden
aikana vähintään 200 gigawattituntia,
toimii osana sähköntuotantoa tai sähkönmyyntiä harjoittavaa
yritystä tai saman osapuolen määräysvallassa
olevaa yritysryhmää, tulee verkonhaltijan olla
oikeudelliselta muodoltaan, organisaatioltaan ja päätöksenteoltaan
riippumaton yrityksen tai yritysryhmän sähköntuotanto-
ja sähkönmyyntitoiminnoista (oikeudellisesti
eriytetty sähköverkkotoiminta).
Määräysvallalla tarkoitetaan 1 momentissa oikeuksia,
sopimuksia tai muita keinoja, jotka joko erikseen tai yhdessä asiaan
liittyvät tosiasialliset ja oikeudelliset olosuhteet
huomioon ottaen antavat osapuolelle mahdollisuuden käyttää ratkaisevaa
vaikutusvaltaa yrityksessä ja sen toimielimissä.
Oikeudellisesti eriytettyä sähköverkkotoimintaa
koskeva yritysrakenteen muutos on pantava täytäntöön
kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jona 1 momentissa tarkoitettu kynnysarvo on täyttynyt.
34 b §
Oikeudellisesti eriytetyn verkonhaltijan oikeus harjoittaa sähkönhankintaa
ja -myyntiä
Oikeudellisesti eriytettyä sähköverkkotoimintaa
harjoittava verkonhaltija voi harjoittaa sähkönhankintaa
ja -myyntiä, jos toiminnan tarkoituksena on:
1) sähköverkon häviöenergian
hankinta;
2) järjestelmävastuuseen kuuluvien
tehtävien hoitaminen;
3) siirtorajoitusten hallinta;
4) verkon rakentamista, käyttöä ja
kunnossapitoa palvelevien siirrettävien varavoimakoneiden
käyttö ja niillä tuotetun sähkön
myynti verkkoon;
5) hankkia omakäyttösähköä yhteisön
toimitiloihin, sähköasemille tai linkkiasemiin
taikka muihin näitä vastaaviin yhteisön
kohteisiin;
6) jakeluverkonhaltijan sähköntoimitus
tähän lakiin perustuvan velvollisuuden nojalla
sähkönkäyttäjälle tilanteessa,
jossa vähittäismyyjän toimitus on keskeytynyt
myyjästä aiheutuvasta syystä.
34 c §
Toiminnalliset eriyttämisvaatimukset
Oikeudellisesti eriytettyä sähköverkkotoimintaa
harjoittavan verkonhaltijan, jolla on vähintään
50 000 asiakasta, johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia
sähkön tuotannosta tai myynnistä vastaavan
yrityksen toimitusjohtajana taikka hallituksen tai sitä vastaavan
toimielimen jäsenenä, jos verkonhaltija ja yritys
ovat saman osapuolen määräysvallassa.
Ministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia
säännöksiä toiminnallisista
eriyttämisvaatimuksista, jotka koskevat oikeudellisesti eriytettyä sähköverkkotoimintaa
harjoittavaa verkonhaltijaa, jolla on vähintään
100 000 asiakasta. Nämä vaatimukset voivat liittyä:
1) verkonhaltijan johtoon kuuluvien henkilöiden
riippumattomuuden varmistamista koskevista työsuhde-eduista
päättämiseen; sekä
2) verkonhaltijan velvollisuuteen laatia ohjelma toimenpiteistä,
joilla varmistetaan, että verkonhaltija toteuttaa tämän
lain 3 ja 4 luvussa tarkoitetut velvoitteensa syrjimättömästi.
8 luku
Sähkön tuotanto, tuonti ja vienti
35 §
Uutta sähköntuotantokapasiteettia koskeva tarjouskilpailu
Valtioneuvosto voi päättää sähkön
riittävyyden turvaamiseksi uutta sähköntuotantokapasiteettia
tai kysynnänhallintatoimia koskevan julkisen tarjouskilpailun
järjestämisestä. Päätös voidaan
tehdä vain siinä tapauksessa, että sähkön
tarjonta, suunnitteilla ja rakenteilla olevat sähköntuotantolaitokset
ja siirtoyhteydet sekä toteutettavat energiatehokkuutta
edistävät kysynnänhallintatoimet huomioon
ottaen, ei riitä täyttämään
sähkön kysyntää Suomessa eikä sähkön
riittävyyttä voida turvata muilla toimenpiteillä.
Tarjouskilpailun järjestämistä koskevassa päätöksessä määrätään:
1) tarjouspyyntöön sisällytettävät
tiedot edellytetyistä sopimusehdoista ja menettelytavat, joita
tarjoajien on noudatettava; sekä
2) perusteet, jotka sääntelevät
tarjoajien valintaa ja sopimuksen tekemistä.
Päätös tarjouskilpailun järjestämisestä ratkaistaan
valtioneuvoston yleisistunnossa. Päätöksen
tarjouksen hyväksymisestä tekee ministeriö.
Ministeriön tehtävänä on myös
tarjouskilpailun täytäntöönpano.
Tarkemmat säännökset tarjouskilpailussa noudatettavasta
menettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
36 §
Voimalaitosten rakentamista ja käytöstäpoistamista
koskevat ilmoitukset
Voimalaitoksen haltijan tulee ilmoittaa sähkömarkkinaviranomaiselle
voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta ja käyttöönottamisesta sekä voimalaitoksen
pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstäpoistamisesta.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä ja
ilmoitusmenettelystä.
36 a §
Voimalaitosten huoltoseisokit
Voimalaitoksen haltijan tulee ilmoittaa sähkömarkkinaviranomaiselle
teholtaan vähintään 100 megavolttiampeerin
suuruisen erillistä sähkön tuotantoa
harjoittavan voimalaitoksensa suunnitellusta huoltoseisokista, joka
ajoittuu 1.12.—28.2. väliselle ajalle. Ilmoitus
on tehtävä vähintään
kuusi kuukautta ennen huoltoseisokin suunniteltua alkamisajankohtaa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitukseen
sisällytettävistä tiedoista sekä ilmoitusmenettelystä.
Sähkömarkkinaviranomainen voi määrätä siirtämään
1 momentissa tarkoitetun voimalaitoksen huoltoseisokin ajankohtaa
1.12.—28.2. välisen ajan ulkopuolelle, jos on
perusteltua syytä epäillä, että sähkön
tarjonta ei riittäisi täyttämään
sähkön kysyntää Suomessa huoltoseisokin ilmoitettuna
ajankohtana. Päätös huoltoseisokin siirtämisestä on
tehtävä vähintään kolme
kuukautta ennen huoltoseisokin ilmoitettua alkamisajankohtaa. Siirtoa
koskevaa päätöstä ei saa tehdä,
jos huoltoseisokin siirtäminen aiheuttaisi vaaran voimalaitoksen
teknisestä vikaantumisesta taikka vaarantaisi voimalaitoksen
käyttöturvallisuuden. Sähkömarkkinaviranomaisen
tulee kuulla Turvatekniikan keskusta ja, jos huoltoseisokki koskee
ydinvoimalaitosta, Säteilyturvakeskusta ennen siirtoa koskevan
päätöksen tekemistä. Siirtoa
koskevaa päätöstä on noudatettava
muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen ole kieltänyt
päätöksen täytäntöönpanoa
tai määrännyt sitä keskeytettäväksi.
Sähkömarkkinaviranomainen voi asettaa 2 momentissa
tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon.
37 §
Sähkön tuontia ja vientiä koskeva
ilmoitusvelvollisuus
Ministeriön asetuksella voidaan säätää,
että sähkön tuontia ja vientiä koskevista
sopimuksista on ilmoitettava ministeriölle. Ilmoituksessa on
annettava asetuksessa säädetyt tiedot.
38 §
Valvontaviranomaiset ja niiden tehtävät
Lain täytäntöönpanon yleinen
ohjaus ja seuranta kuuluu ministeriölle.
Sähkömarkkinaviranomaisen tehtävänä on valvoa
tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten
sekä verkkoon pääsyä koskevista
edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön
kaupassa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY)
N:o 1228/2003 noudattamista. Maan rajan ylittävien
sähköjohtojen rakentamista sekä sähkön
tuontia ja vientiä valvoo kuitenkin ministeriö.
Sähkömarkkinaviranomaisen tehtävänä on yhteistyössä muiden
viranomaisten kanssa seurata sähkön tarjonnan
ja kysynnän tasapainon kehitystä Suomessa.
Sähkömarkkinaviranomaisen tulee julkaista vuosittain
valvontaa sekä sähkön tarjonnan ja kysynnän
tasapainon kehitystä koskevat kertomukset että huolehtia
tehtäviinsä liittyvistä kansainvälisistä tiedonantovelvoitteista.
38 a §
Sähkömarkkinaviranomaisen vahvistamat ehdot ja
menetelmät
Sähkömarkkinaviranomaisen tulee
päätöksellään vahvistaa
verkonhaltijan ja järjestelmävastuuseen määrätyn
kantaverkonhaltijan noudatettavaksi seuraavat palvelujen ehdot ja
palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät ennen niiden käyttöönottamista:
1) menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan
tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi
valvontajakson aikana;
2) verkonhaltijan siirtopalvelun ehdot;
3) verkonhaltijan liittämispalvelun ehdot
ja menetelmät liittämisestä perittävien
maksujen määrittämiseksi;
4) järjestelmävastuuseen määrätyn
kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun piiriin
kuuluvien palvelujen ehdot sekä menetelmät palveluista perittävien
maksujen määrittämiseksi.
Vahvistuspäätöksen tulee
perustua 3, 4 ja 6 a luvussa sekä verkkoon pääsyä koskevista
edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön
kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa
säädettyihin perusteisiin. Hinnoittelussa noudatettavien
menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan
määrätä:
1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman
arvostusperiaatteista;
2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän
tuoton määrittämistavasta;
3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta
sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman
ja taseen oikaisusta;
4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta
ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä,
jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa;
5) hinnoittelurakenteen määrittämistavasta, jos
määrittämistapa on tarpeen verkkoon pääsyn toteuttamiseksi
tai Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön
panemiseksi taikka jos määrittämistapa
liittyy järjestelmävastuun piiriin kuuluvien palvelujen
hinnoitteluun.
Vahvistuspäätös, jota sovelletaan
1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin menetelmiin, on voimassa neljän
vuoden pituisen valvontajakson ajan. Jos verkonhaltija on aloittanut
toimintansa muihin verkonhaltijoihin sovellettavan valvontajakson
ollessa kesken, on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vahvistuspäätös
kuitenkin voimassa tämän valvontajakson loppuun.
Muut 1 momentissa tarkoitetut päätökset
ovat voimassa toistaiseksi tai, jos erityistä syytä on,
päätöksessä määrätyn
määräajan.
38 b §
Sähkömarkkinaviranomaisen vahvistuspäätöksen
muuttaminen
Sähkömarkkinaviranomainen voi muuttaa 38 a §:n
1 momentissa tarkoitettua vahvistuspäätöstä antamallaan
uudella päätöksellä, jonka käsittely
on tullut vireille verkonhaltijan tai järjestelmävastuuseen
määrätyn kantaverkonhaltijan hakemuksesta
tai sähkömarkkinaviranomaisen omasta aloitteesta.
Päätöstä voidaan muuttaa sähkömarkkinaviranomaisen
aloitteesta:
1) jos päätöksen kohde on
antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat
vaikuttaneet päätöksen sisältöön;
2) jos muutos perustuu lainsäädännön
muuttumiseen tai muutoksenhakutuomioistuimen antamaan ratkaisuun;
3) jos muutokseen on painava syy päätöksen antamisen
jälkeen tapahtuneen olosuhteiden olennaisen muutoksen taikka
vanhentuneiden ehtojen tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen
johdosta; tai
4) jos muutos on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen
velvoitteen täytäntöön panemiseksi.
38 c §
Sähkömarkkinaviranomaisen päätös
valvontajakson päätyttyä
Sähkömarkkinaviranomaisen tulee 38 a §:ssä tarkoitetun
valvontajakson päätyttyä antamallaan
päätöksellä velvoittaa verkonhaltija
alentamaan pykälän 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan
kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä,
jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson
kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän,
taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan
kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä,
jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson
kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.
Jos verkkotoiminnan tuotto on ylittänyt valvontajakson
kuluessa kohtuullisen tuoton määrän vähintään
5 prosentilla, on alennettavaan määrään
lisättävä korko, joka lasketaan koko
alennettavalle määrälle vuotuisena korkona
päättyneen valvontajakson ajalta 38 a §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vahvistuspäätöksen
mukaisesti määritetyn oman pääoman
koron keskiarvon mukaan.
Sähkömarkkinaviranomainen voi painavasta syystä pidentää 1
momentissa tarkoitettua tasoitusjaksoa.
38 d §
Sähköverkkoliiketoiminnan luovutus ja verkonhaltijoiden
sulautuminen valvontajakson ollessa kesken
Jos verkonhaltija luovuttaa sähköverkkoliiketoiminnan
toiselle tai sulautuu toiseen toiminnanharjoittajaan 38 a §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun valvontajakson ollessa kesken,
sovelletaan luovutuksen tai fuusion johdosta toiselle siirtynyttä verkkotoimintaa
koskevaa vahvistuspäätöstä luovutuksensaajaan
tai vastaanottavaan yhteisöön valvontajakson loppuajan. Luovutuksensaaja
tai vastaanottava yhteisö vastaa luovuttavan tai sulautuvan
verkonhaltijan asiakkaille 38 c §:n mukaisesta
siirtopalvelumaksujen palautuksesta myös siltä osin
kuin palautus perustuu luovutusta tai sulautumista edeltävään
valvontajakson osaan. Luovutuksensaaja tai vastaanottava yhteisö saa
vastaavasti edukseen 38 c §:ssä tarkoitetun
oikeuden siirtopalvelumaksujen korottamiseen myös siltä osin
kuin oikeus perustuu luovuttajan tai sulautuvan verkonhaltijan toimintaan
luovutusta tai sulautumista edeltävän valvontajakson
osan aikana.
Sähkömarkkinaviranomaisen on annettava luovuttajan
ja luovutuksensaajan pyynnöstä erillinen päätös,
jossa vahvistetaan 1 momentissa tarkoitettu määrä luovutusajankohtana.
39 §
Valvontaviranomaisten toimivalta valvonta-asioissa
Jos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa
tai sen nojalla annetuissa säännöksissä taikka
verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat
ylittävässä sähkön
kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa
säädettyjä velvoitteitaan, valvontaviranomaisen
on velvoitettava hänet korjaamaan virheensä tai
laiminlyöntinsä. Velvoitepäätöksessä voidaan
määrätä, millä tavoin
virhe tai laiminlyönti tulee korjata. Velvoitepäätöksessä voidaan
myös määrätä palauttamaan
asiakkaalle virheellisesti peritty maksu, jos palautukseen ei sovelleta
38 c §:ssä säädettyä palautusmenettelyä.
Valvontaviranomainen voi asettaa 1 momentissa sekä 38
a—38 c §:ssä tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi
uhkasakon. Uhkasakon asettamisessa ja sen tuomitsemisessa maksettavaksi noudatetaan
uhkasakkolaissa (1113/1990) säädettyä menettelyä.
Valvontaviranomaiselle annettavia tietoja koskevan velvoitteen
täytäntöönpanosta säädetään
jäljempänä erikseen.
39 a §
Erityissäännökset sähkömarkkinaviranomaiselle
tehtävien tutkintapyyntöjen käsittelystä
Sähkömarkkinaviranomaisen on käsiteltävä verkonhaltijoita
koskevat tutkintapyynnöt kahden kuukauden kuluessa tutkintapyynnön
vastaanottamisesta. Sähkömarkkinaviranomainen voi
pidentää käsittelylle asetettua määräaikaa, jos
tutkintapyyntö koskee teholtaan yli 40 megavolttiampeerin
suuruisen voimalaitoksen liittämisestä perittäviä maksuja
taikka jos tutkintapyynnön käsittely edellyttää lisätietojen
hankkimista. Jälkimmäisessä tapauksessa
määräaikaa voidaan pidentää enintään
kahdella kuukaudella, jonka jälkeen määräaikaa
voidaan pidentää edelleen tutkintapyynnön
tekijän suostumuksella.
40 §
Sähköverkon luvattoman rakentamisen estäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ministeriöllä on oikeus määrätä keskeytettäväksi
maan rajan ylittävän sähköjohdon
rakentaminen tai kieltää sen käyttö,
jos rakentaminen on aloitettu tai sähköjohto on
rakennettu ilman tämän lain mukaista lupaa.
41 §
Lain suhde kilpailulainsäädäntöön
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kilpailuviraston tulee julkaista vuosittain kertomus kilpailunrajoituksista
annetun lain (480/1992) soveltamisesta sähkömarkkinoilla. Kertomus
on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle Suomea
sitovien kansainvälisten tiedonantovelvoitteiden mukaisesti.
42 §
Tietojen antaminen viranomaisille
Sähköverkkotoimintaa sekä sähkön
myyntiä, tuotantoa, tuontia tai vientiä harjoittavan
henkilön, yhteisön tai laitoksen on annettava
ministeriölle ja sähkömarkkinaviranomaiselle
tässä laissa tarkoitettujen valvontatehtävien
hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Tämän lisäksi
ministeriölle ja sähkömarkkinaviranomaiselle
on annettava muiden tässä laissa tarkoitettujen
tehtävien tai kansainvälisten sopimusvelvoitteiden
täyttämiseksi tarpeellisia tilasto- ja muita tietoja.
Sähkömarkkinaviranomaisen asianomaisella virkamiehellä on
oikeus tämän lain mukaisen valvontatehtävän
toteuttamiseksi sekä sähkömarkkinaviranomaisen
antaman vahvistus- tai velvoitepäätöksen
noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus valvottavaa toimintaa
harjoittavan yhteisön tai laitoksen hallinnassa olevissa
tiloissa. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin
kuuluvissa tiloissa. Valvottavaa toimintaa harjoittavan yhteisön
tai laitoksen on vaadittaessa esitettävä tarkastusta
toimittavalle virkamiehelle tarkastusta varten ne asiakirjat ja
tietojärjestelmissään olevat tallenteensa
sekä järjestettävä pääsy
niihin sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, joilla
voi olla merkitystä tämän lain tai sen
nojalla annettujen säännösten tai määräysten
noudattamisen valvonnassa. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus
ottaa maksutta jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista
sekä tulosteita tietojärjestelmissä olevista
tallenteista.
Jos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa
tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädettyjä velvoitteitaan
tietojen antamisesta tai toimittamisesta valvontaviranomaiselle,
voi valvontaviranomainen velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai
laiminlyöntinsä. Valvontaviranomainen voi asettaa
päätöksensä tehosteeksi uhkasakon.
Uhkasakon asettamisessa ja sen tuomitsemisessa maksettavaksi noudatetaan
uhkasakkolaissa säädettyä menettelyä.
43 §
Viranomaisten suoritteista perittävät maksut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 luku
Vahingonkorvaus ja rangaistukset
44 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Joka 9 §:n 2 momentin (liittämisvelvollisuus),
10 §:n 1 momentin (siirtovelvollisuus), 21 §:n
1 momentin (toimitusvelvollisuus) tai 27 i §:n
(sähköntoimituksen keskeyttäminen sähkönkäyttäjästä johtuvasta
syystä) vastaisella menettelyllä aiheuttaa toiselle
vahinkoa, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
45 §
Luvaton sähköverkkotoiminnan harjoittaminen
Joka harjoittaa sähköverkkotoimintaa ilman 4 §:ssä tarkoitettua
lupaa taikka rakentaa sähköjohdon ilman 18 §:ssä tarkoitettua
lupaa, on tuomittava luvattomasta sähköverkkotoiminnan harjoittamisesta sakkoon,
jollei teosta muussa laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta.
46 §
Voimalaitoksen käyttörikkomus
Joka
1) laiminlyötyään 36 a §:n
1 momentissa säädetyn voimalaitoksen
suunniteltua huoltoseisokkia koskevan ilmoitusvelvollisuuden täyttämisen
järjestää ilmoitusvelvollisuuden piiriin
kuuluvan voimalaitoksen huoltoseisokin tai
2) rikkoo sähkömarkkinaviranomaisen
antamaa huoltoseisokin siirtämistä koskevaa päätöstä,
on tuomittava voimalaitoksen käyttörikkomuksesta sakkoon.
47 §
Järjestelmävelvoitteisiin liittyvän
salassapitovelvollisuuden rikkominen
Rangaistus 16 e §:ssä säädetyn
salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889)
38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan.
48 §
Kunnan oikeus harjoittaa sähköliiketoimintaa alueensa
ulkopuolella
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
50 §
Virka-apu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
51 §
Muutoksenhaku
Sähkömarkkinaviranomaisen tämän
lain nojalla antamaan päätökseen haetaan
muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään,
jollei jäljempänä toisin säädetä.
Sähkömarkkinaviranomaisen tämän
lain 16 §:n 2 momentin, 38 a—38
d ja 39 §:n nojalla sekä verkkoon pääsyä koskevista
edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön
kaupassa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 7 artiklan
nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta
valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Valituksen käsittelyyn
markkinaoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia.
Käsittelyn ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään
erikseen.
Ministeriön tämän lain nojalla antamaan
päätökseen sekä hallinto-oikeuden
ja markkinaoikeuden antamaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten
kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Sähkömarkkinaviranomaisella on oikeus hakea valittamalla
muutosta tässä laissa tarkoitettuun lupa-asiaa
koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen
sekä 2 momentissa tarkoitettuun markkinaoikeuden päätökseen,
jolla muutoksenhakutuomioistuin on kumonnut sähkömarkkinaviranomaisen
päätöksen tai muuttanut sitä.
52 §
Erityissäännökset sähkömarkkinaviranomaisen päätösten
täytäntöönpanokelpoisuudesta
Sähkömarkkinaviranomaisen tämän
lain 38 a—38 d ja 39 §:n
nojalla antamaa päätöstä on noudatettava
muutoksenhausta huolimatta, jollei sähkömarkkinaviranomainen
päätöksessään toisin
määrää. Päätöstä,
joka koskee virheellisesti perityn maksun palauttamista yksittäiselle asiakkaalle,
tai päätöstä, joka koskee uhkasakon maksettavaksi
tuomitsemista, ei kuitenkaan saa panna täytäntöön
ennen kuin se on lainvoimainen. Muutoksenhakutuomioistuimella on
lisäksi oikeus antaa määräyksiä päätösten
täytäntöönpanosta siten kuin
hallintolainkäyttölaissa säädetään.
53 §
Asetuksenantovaltuus
Tarkemmat säännökset tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
55 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
1. Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 200
.
2. Lain 15 §:n 3 momentin säännöstä siirtopalvelujen
erillisestä hinnoittelusta sovelletaan jakeluverkonhaltijan
maantieteellisesti toisistaan erillään sijaitseviin
vastuualueen osiin, jotka on muodostettu lain voimaantulon jälkeen.
3. Lain 15 b §:n säännöstä ei
sovelleta ennen lain voimaantuloa tehtyihin määräaikaisiin
sopimuksiin.
4. Lain 27 a §:n 1 momenttia
sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin sähkösopimuksiin,
jos momentissa tarkoitettu viivästys on tapahtunut lain
voimaantulon jälkeen. Lain 44 §:ää sovelletaan
myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin sähkösopimuksiin.
5. Lain 34 a §:n 1 momenttia
sovellettaessa viimeksi päättyneisiin kalenterivuosiin
luetaan myös ennen lain voimaantuloa päättyneet
kalenterivuodet.
6. Jos 34 a §:n 1 momentissa
tarkoitettu kynnysarvo on täyttynyt sähköverkkotoimintaa
harjoittavan yrityksen osalta ennen tämän lain
voimaantuloa, on 34 a §:n 1 momentin
edellyttämät yritysrakenteiden muutokset toteutettava
1 päivään tammikuuta 2007 mennessä.
7. Ensimmäinen 38 a §:ssä tarkoitettu
valvontajakso alkaa 1 päivänä tammikuuta
2005. Sähköverkonhaltijan ensimmäinen
valvontajakso on pituudeltaan kolme vuotta.
8. Lain 39 a §:n säännöksiä sovelletaan
tutkintapyyntöihin, jotka sähkömarkkinaviranomainen
on vastaanottanut tämän lain voimaantulon jälkeen.
9. Lain 51 §:n 2 momentin säännöstä sovelletaan
sähkömarkkinaviranomaisen lain 39 §:n
nojalla antamaan päätökseen, jos päätöstä koskeva asia
on tullut vireille lain voimaantulon jälkeen.
10. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen
6 §:n 2 momentin, 13 §:n,
16 c §:n 2 momentin, 16 d §:n,
22 §:n 2 momentin, 23 §:n taikka
34 §:n 1 tai 2 momentin nojalla annetut kauppa-
ja teollisuusministeriön päätökset
jäävät voimaan siihen saakka, kunnes
toimivaltaisen viranomaisen antamat asetukset ja määräykset
tulevat voimaan.
11. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
_______________