1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa
olevan oppilaan sekä lukiolaissa (629/1998) ja
ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa
koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon.
Tätä lakia ei sovelleta:
1) perusopetuslaissa tarkoitettuun aamu- ja iltapäivätoimintaan;
2) perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
oppilaaseen;
3) lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuun
opiskelijaan eikä opiskelijaan, joka suorittaa lukio-opintoja
aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti;
4) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n
4 momentissa tarkoitettuun yksityisopiskelijaan;
5) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
laissa (631/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevaan opiskelijaan
eikä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetussa
oppisopimuskoulutuksessa olevaan opiskelijaan, jos oppisopimuskoulutuksena
järjestetään näyttötutkinnon
suorittamiseen valmistavaa koulutusta tai sellaista lisäkoulutusta,
joka ei johda tutkintoon.
Mitä tässä laissa säädetään
opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja
oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua
oppilasta, opetuksen järjestäjää ja
koulua.
2 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on:
1) edistää opiskelijoiden oppimista,
terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja
ehkäistä ongelmien syntymistä;
2) edistää oppilaitosyhteisön
ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja
turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin
ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä;
3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville;
4) turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen
yhdenvertainen saatavuus ja laatu;
5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista
toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.
3 §
Opiskeluhuollon kokonaisuus
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen,
hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden
edellytyksiä lisäävää toimintaa
oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa
tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta
annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko
oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.
Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen
opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään.
Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän
hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto
sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja
kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
palvelut.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali-
ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden
ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden
yhteistyötahojen kanssa.
4 §
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa
toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään
opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista
vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön
terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki
opiskeluhuollon toimijat.
Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien
sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten
ja työntekijöiden on tehtävissään
edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön
hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä.
Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön
hyvinvoinnista.
5 §
Yksilökohtainen opiskeluhuolto
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan
tässä laissa yksittäiselle opiskelijalle
annettavia:
1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja;
2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja;
3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa;
ja
4) jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettuja
koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali-
ja terveyspalveluja.
Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan
14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja
siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus siten kuin 20 §:ssä säädetään.
6 §
Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto
Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan
toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja
yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen
ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä,
edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään
syrjäytymistä sekä edistetään
oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen
opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan,
lievennetään ja ehkäistään
mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia
ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opetuksen toteuttamisesta
ja oppimisen tukitoimista säädetään
tarkemmin koulutusta koskevissa laeissa ja niiden perusteella laadituissa
opetussuunnitelmien perusteissa.
7 §
Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut
Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan
opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin
tukea ja ohjausta, joilla:
1) edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön
hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden
perheiden ja muiden läheisten kanssa;
2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia
sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.
Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään
sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain
(272/2005) 6 §:n mukainen kelpoisuus. Jokaisen
oppilaitoksen käytettävissä on oltava
sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla
on mainitun lain 3 §:n mukainen kelpoisuus sekä psykologin
palveluja.
8 §
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010)
16 §:n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuollolla
mainitun lain 17 §:n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja
ja lääkäri.
Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
palveluilla:
1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia
sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja
turvallisuutta;
2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden
tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja
opiskelukykyä;
3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet
ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan
hoitoon ja tutkimuksiin.
Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien
ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto
sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut,
jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena.
2 luku
Opiskeluhuollon järjestäminen
9 §
Järjestämisvastuu
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä,
että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma
toteutuu. Koulutuksen järjestäjän on
järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen
ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa
olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu
toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi-
ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan
sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista
peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän
kotipaikastaan riippumatta. Perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettujen
opetuksen järjestäjien opetuksessa olevien oppilaiden
psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä vastaa
opetuksen järjestäjä.
Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
järjestämisestä terveydenhuoltolaissa
säädetyn mukaisesti.
Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto,
jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää.
Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijalle maksutonta lukuun ottamatta
yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.
10 §
Opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestettävät sosiaali-
ja terveyspalvelut erityisoppilaitoksissa
Sen estämättä mitä yksityisestä terveydenhuollosta
annetussa laissa (152/1990) säädetään,
perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettu opetuksen
järjestäjä, jonka tehtävänä on
opetuksen järjestäminen vaikeimmin vammaisille
lapsille sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
20 §:n 2 momentissa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä saavat
opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestää opiskelijoilleen
terveydenhuollon palveluja. Koulutuksen järjestäjän
on tehtävä aluehallintovirastolle ilmoitus, joka
sisältää yksityisestä terveydenhuollosta
annetun lain 4 §:ssä tarkoitetut tiedot.
Toiminnasta vastaa koulutuksen järjestäjän
nimeämä terveydenhuollon ammattihenkilö,
jonka tulee olla mainitussa 4 §:ssä tarkoitetun
lupaviranomaisen hyväksymä.
Yksityisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja
siihen liittyvästä ilmoitusmenettelystä säädetään
yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011).
Sen lisäksi mitä tässä pykälässä säädetään, 1 momentissa
mainittujen oppilaitosten opiskelijoilla on oikeus tässä laissa
säädettyyn opiskeluhuoltoon.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän
on huolehdittava siitä, että 1 ja 2 momentissa
tarkoitettuja opiskeluhuollon tehtäviä hoitavien
käytössä on sellaiset tietojenkäsittelypalvelut,
jotka mahdollistavat tehtävissä syntyvien tietojen
asianmukaisen käsittelyn ja tallentamisen erillisiin edellä tarkoitettujen
ammattihenkilöiden käyttöä varten
ylläpidettäviin opiskeluhuollon osarekistereihin.
11 §
Tiedottamis- ja ohjausvelvollisuus
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä,
että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on
tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta
opiskeluhuollosta.
Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on
velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan
opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.
12 §
Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa
Lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoitettuun
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava:
1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan
keskeiset periaatteet;
2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista
opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki-
ja erityisopetuksesta;
3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa
ja opiskelijoiden varhaista tukea;
4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta
sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.
13 §
Opiskeluhuoltosuunnitelma
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä,
että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten
laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.
Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen
henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän
huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös
kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava
vuoden kuluessa siitä, kun 12 §:ssä tarkoitettu
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.
Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava:
1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista
opiskeluhuoltopalveluista;
2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen
opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien
tukitoimien järjestämiseksi;
3) yhteistyön järjestäminen
opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa
työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien
tahojen kanssa;
4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja häirinnältä;
5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi
ja seuraamiseksi (omavalvonta).
Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa määräykset
opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta.
Koulutuksen järjestäjän on seurattava
oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista.
14 §
Opiskeluhuoltoryhmät
Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon
yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta
ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä
. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi
olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän
yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa
muu tehtävään soveltuva ryhmä.
Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä,
toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen
opiskeluhuoltoryhmä
. Oppilaitoskohtaista
opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän
nimeämä edustaja.
Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon
palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskeluhuoltoryhmien
kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista.
Opiskeluhuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla
asiantuntijoita.
Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän
tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen
järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään
tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita
jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole
edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä,
hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan
vastuuhenkilön.
Kun käsitellään yksittäistä opiskelijaa
koskevaa asiaa tai opiskelijaryhmää koskevaa asiaa
siten, että yksittäisten opiskelijoiden henkilöllisyys
on tunnistettavissa, on otettava huomioon, mitä 18 ja 19 §:ssä säädetään.
Edellä 4 momentissa tarkoitetun asiantuntijaryhmän
jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan
salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon
liittyvään tehtävään.
3 luku
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen
15 §
Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella
henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin
kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen
työpäivänä sen jälkeen
kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa
mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana
tai seuraavana työpäivänä.
Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle
1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai
muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole
yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen
on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella
opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja
ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien
vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa
opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja
sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria
tukevaa toimintaa.
16 §
Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen
saamiseksi
Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi,
että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai
psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi
tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen
on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon
psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa
ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat
tiedot.
Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä,
opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus
keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n
1 momentissa säädetyssä määräajassa.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa
tehtävässään on saanut tietää opiskelijan
tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten
estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon
psykologiin tai kuraattoriin.
Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on
annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta,
jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.
17 §
Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu-
ja opiskeluterveydenhuollossa
Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
on järjestettävä siten, että opiskelija
voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan
vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada
arkipäivisin virka-aikana välittömästi
yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon
tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti
tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu
hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain
51 §:n mukaisesti.
18 §
Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan
ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset
ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa
toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä,
kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.
Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon
hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset
ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa
tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään
koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta
itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon
tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei
se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion
vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön
kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon
palveluja.
19 §
Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian
käsittely
Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa
monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan
tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida
annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa
suostumukseen.
Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella
hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia
opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä.
Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella
ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida
itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu
laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen
sijastaan.
Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on
lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan
asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille
siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja
siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun
lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.
20 §
Opiskeluhuollon kertomukset
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi
ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon
kertomuksiin siten kuin tässä pykälässä säädetään.
Tässä laissa ei säädetä sellaisista
opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas-
tai opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi
ja toteuttamiseksi.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut
opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt
kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen
ja muihin potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään
potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992)
12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.
Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa
kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen,
joiden käsittelystä säädetään
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa
(812/2000).
Kun 14 §:ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa
asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen
opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet
toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon
tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön
on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät
opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös
muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia
kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon
aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan
yksittäisen opiskelijan:
1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot
sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan
huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;
2) asian aihe ja vireillepanija;
3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut
toimenpiteet;
4) tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän
kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän
asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset,
päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta
ja seurannasta vastaavat tahot;
5) toteutetut toimenpiteet;
6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen
tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja,
asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja,
kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
21 §
Opiskeluhuollon rekisterit
Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen
yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri).
Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa
yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset
sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut
tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat.
Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille
vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee
tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin
tallennettaviin tietoihin.
Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut potilasasiakirjat
tallennetaan potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii
palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai 10 §:ssä tarkoitetussa
tapauksessa koulutuksen järjestäjä.
Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut
opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan opiskeluhuollon
kuraattorin asiakasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii
palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai 10 §:ssä tarkoitetussa
tapauksessa koulutuksen järjestäjä.
Jos koulutuksen järjestäjä toimii
opiskeluhuollon potilasrekisterin tai opiskeluhuollon kuraattorin
asiakasrekisterin rekisterinpitäjänä,
sen on nimettävä kyseisen alan ammattihenkilö vastuuhenkilöksi
huolehtimaan sanottuun toimintaan liittyvien tietojen rekisterinpidosta.
Tässä ja 1 momentissa tarkoitettu vastuuhenkilö päättää myös
vastaamaansa rekisteriin sisältyvien tietojen luovuttamisesta
tilanteissa, joissa niitä pyytävällä on
lakiin perustuva oikeus tiedon saantiin. Koulutuksen järjestäjä ei
saa käyttää tässä pykälässä tarkoitettuun
rekisteriin sisältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen
kuin kyseisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelun
järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei
laissa muuta säädetä.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa
säädetään, opiskeluhuollon rekistereihin
tallennettavien tietojen käsittelystä säädetään
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa
(523/1999).
Tässä laissa tarkoitettuihin rekistereihin
sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle
teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen
käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on
varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta
huolehditaan asianmukaisesti.
22 §
Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito
Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun opiskeluhuoltorekisteriin
tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa
taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat
salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.
Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja
toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt
taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon
toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua
suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon
toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen
järjestämisestä vastaavien toimielinten
jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen
opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten
tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia
salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:
1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida
annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen
edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta;
taikka
2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.
Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu
asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon
tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin
liittyviin tehtäviin.
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden
salassapitovelvoitteista säädetään
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 §:ssä (asiakirjasalaisuus)
ja 23 §:ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto).
23 §
Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista
Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan
poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun
lain 7 luvussa säädetään, ellei
tässä tai muussa laissa toisin säädetä.
Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen
ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus
saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta
vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen
opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän
koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän
on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole
edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä,
hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus
siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle
voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset
salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia
opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.
4 luku
Ohjaus ja valvonta
24 §
Valtakunnallinen ohjaus
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskeluhuollon
keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon
tavoitteista päätetään osana
opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman perusteista säädetään
perusopetuslain 14 §:ssä, lukiolain 10 §:ssä ja
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 §:ssä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää yhteistyössä Opetushallituksen
kanssa 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuja opiskeluhuoltopalveluja.
25 §
Opiskeluhuollon seuranta ja arviointi
Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat
yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta
valtakunnallisesti.
Koulutuksen järjestäjän on arvioitava
opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan
opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuttava
ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin
keskeiset tulokset on julkistettava.
Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten
estämättä pyynnöstä toimitettava
opetushallintoviranomaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin
laitokselle opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä,
tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot.
26 §
Opiskeluhuollon valvonta
Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen
sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa
opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.
Tämän lain 7 ja 8 §:ssä säädettyjen
opiskeluhuollon palvelujen ohjauksesta ja valvonnasta säädetään
lisäksi sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 §:ssä ja
kansanterveyslain (66/1972) 2 §:ssä.
Aluehallintovirastolla on oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi,
onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt
6 §:ssä säädetyn opetussuunnitelman
mukaisen opiskeluhuollon tämän lain mukaisesti.