2 luku
Edunvalvojat
17 b §
Jos edunvalvoja on määrätty 8 tai
9 §:n nojalla, holhousviranomaisen on edunvalvojan määräämistä seuraavan
neljännen kalenterivuoden aikana omasta aloitteestaan selvitettävä edunvalvonnan
jatkumisen aiheellisuus ja tarvittaessa tehtävä käräjäoikeudelle
hakemus edunvalvojan tehtävän määräämisestä lakkaamaan. Selvitys
on tehtävä uudelleen joka neljäntenä kalenterivuotena.
Selvitys voidaan jättää tekemättä,
jos edunvalvojan määräämisen
perusteen tai muun syyn vuoksi on ilmeistä, että edunvalvojan
tarve on pysyvä.
Selvitys tehdään niiden tietojen perusteella, jotka
holhousviranomainen on tilintarkastuksen yhteydessä tai
muutoin saanut päämiehen tilanteesta. Selvityksen
yhteydessä on kuultava edunvalvojaa. Päämiestä on
kuultava, jos päämiehen voidaan olettaa ymmärtävän
asian merkityksen ja selvityksessä on tullut esiin seikkoja,
jotka viittaavat siihen, että edunvalvojalle annettua määräystä voi
olla tarpeen muuttaa.
22 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 17 b §:ssä säädetään,
noudatetaan myös, jos jonkun toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
34 §
Jollei laissa toisin säädetä,
edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13) antaa rahalainaa tai vastiketta antamalla hankkia sijoituspalveluyrityksistä annetun
lain (922/2007) 4 §:ssä tarkoitettuja
rahoitusvälineitä taikka osuuksia yhteisöissä lukuun
ottamatta:
a) varojen tallettamista Euroopan talousalueeseen kuuluvassa
valtiossa toimiluvan saaneeseen luottolaitokseen;
b) valtion, Ahvenanmaan maakunnan, kunnan tai kuntayhtymän
liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen hankkimista;
c) sellaisten arvopapereiden hankkimista, joilla käydään
arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin
tavoin julkisesti kauppaa;
d) osuuksien hankkimista Suomessa rekisteröidyssä sijoitusrahastolain
(48/1999) 2 §:n 9 kohdassa mainitun sijoitusrahastodirektiivin mukaisessa
sijoitusrahastossa tai sellaisessa sijoitusrahastolain
128 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ulkomaisessa yhteissijoitusyrityksessä, joka
mainitun 128 §:n 2 momentin mukaan saa markkinoida osuuksiaan
Suomessa;
e) osuuksien hankkimista muussa kuin d alakohdassa tarkoitetussa
sijoitusrahastossa, jos rahaston pääomasta rahaston
sääntöjen mukaan vähintään
kolme neljäsosaa on sijoitettuna a, b ja c alakohdassa
tarkoitettuihin talletuksiin, joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin;
f) a—e alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin
rinnastettavien oikeusministeriön asetuksella säädettävien
rahoitusvälineiden hankkimista;
g) sellaisten osakkeiden tai osuuksien hankkimista, joiden tuottaman
oikeuden pääasiallisena sisältönä on
oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän
hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity
henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista.
Lupaa on haettava siltä holhousviranomaiselta, joka
46 tai 47 §:n mukaan valvoo edunvalvojan toimintaa.
Jos oikeustoimeen tai toimenpiteeseen ryhdytään
useiden edunvalvonnassa olevien puolesta, lupaa voidaan kaikkien
osalta hakea myös holhousviranomaiselta, jolle valvonta
kuuluu heistä jonkun osalta. Asian käsitelleen
holhousviranomaisen on tällöin ilmoitettava
päätöksestään holhousviranomaisille,
joille valvonta kuuluu muiden osalta. Holhousviranomaisen on varattava
päämiehelle tilaisuus tulla kuulluksi lupaa koskevaa
asiaa ratkaistaessa, jos päämiehen mielipide ei
luotettavasti ilmene hakemusasiakirjoista tai jos se muutoin
on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Tilaisuutta tulla kuulluksi ei kuitenkaan tarvitse varata, jos päämiehenä on
alaikäinen, joka ei ole täyttänyt 15
vuotta. Asianosaisen kuulemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa
(434/2003) säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
44 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Täysi-ikäisen edunvalvojalla ja alaikäiselle määrätyllä muulla
kuin 1 momentissa tarkoitetulla edunvalvojalla on oikeus
saada päämiehensä varoista korvaus tarpeellisista
kuluistaan sekä tehtävänsä laatuun
ja laajuuteen ja päämiehen varoihin nähden
kohtuullinen palkkio. Edunvalvoja on palkkion lisäksi oikeutettu
saamaan erityiskorvausta päämiehen hyväksi
tehdystä tarpeellisesta, erityistä ammattitaitoa
tai huomattavaa työmäärää vaativasta
tehtävästä, jos tehtävän
hoitaminen edunvalvojan toimesta on ollut päämiehen
edun mukaista.
Edunvalvoja ei ole oikeutettu 2 momentissa tarkoitettuun palkkioon,
jos päämiehen tulot sinä aikana, jolta
palkkio peritään, ovat ennakonpidätyksen
tai ennakonkannon mukaisten verojen ja työntekijän
lakisääteisten maksujen jälkeen yhtä suuret
tai pienemmät kuin toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997)
9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun toimeentulotuen perusosaa
vastaava vuotuinen taso kansaneläkeindeksistä annetussa
laissa (456/2001) tarkoitetulla kansaneläkeindeksillä tarkistettuna.
Päämiehen tuloiksi katsotaan kaikki rahana saatavat
tulot, kuten palkka-, eläke- ja muut ansiotulot,
korko-, vuokra-, osinko- ja muut pääomatulot sekä sosiaaliset
etuudet.
Edunvalvojalla on 3 momentin estämättä oikeus
2 momentissa tarkoitettuun palkkioon, jos päämiehen
varallisuuden käypä arvo vähennettynä päämiehen
veloilla ylittää enemmän kuin kolminkertaisesti
3 momentissa tarkoitetun toimeentulon perusosaa vastaavan vuotuisen tason.
Varallisuutta määriteltäessä ei
oteta huomioon päämiehen henkilökohtaisessa
käytössä olevaa asuntoa ja siihen kohdistuvaa
velkaa.
Palkkion suuruudesta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
48 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei koske edunvalvojana olevaa alaikäisen vanhempaa, jos
alaikäisen omaisuuden määrä on
vähäinen. Holhousviranomainen voi edunvalvojan
hakemuksesta tai omasta aloitteestaan edunvalvojaa kuultuaan pidentää 1
momentissa mainittua määräaikaa,
jos se on tarpeen omaisuuden määrän tai muun
syyn johdosta.
Tilivelvollisuus
51 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vuositili on annettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden
päättymisestä. Jos edunvalvontatehtävä on
alkanut tilikauden jälkimmäisellä puoliskolla,
holhousviranomainen voi edunvalvojan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan
edunvalvojaa kuultuaan päättää,
että tili annetaan seuraavan vuositilin yhteydessä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
53 §
Jos omaisuudesta annetusta luettelosta tai vuositilistä käy
ilmi, että päämiehellä ei ole omaisuutta
tai että edunvalvojan hoidettavana olevan omaisuuden määrä on
vähäinen, holhousviranomainen voi edunvalvojan
hakemuksesta tai omasta aloitteestaan edunvalvojaa kuultuaan määräajaksi
tai toistaiseksi vapauttaa edunvalvojan velvollisuudesta antaa vuositili
tai määrätä tilikauden vuotta
pitemmäksi.
Vapautus vuositilin antamisesta tai tilikauden pidennys voidaan
myöntää myös, jos omaisuus on
laadultaan sellaista, ettei päämiehen etu vaadi
tilin tekemistä vuosittain tai jos omaisuuden säilyminen
on turvattu sijoittamalla omaisuutta kohteeseen, josta sitä ei
sijoitusta koskevaan sopimukseen otetun ehdon mukaan voida
nostaa tai siirtää muualle eikä sijoituksen ehtoja
voida muuttaa ilman holhousviranomaisen suostumusta. Holhousviranomaisen
suostumukseen sovelletaan, mitä tässä laissa
säädetään holhousviranomaisen
luvasta.
Holhousviranomainen voi muuttaa edellä tarkoitettua
päätöstään, jos se
on perusteltua valvonnan tarpeellisuuden kannalta.
55 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos edunvalvojana on päämiehen vanhempi, aviopuoliso,
lapsi tai muu hänen läheisensä, holhousviranomainen
voi edunvalvojan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan edunvalvojaa
kuultuaan päättää, että hoidettavaa
omaisuutta tai sen määrättyä osaa
koskeva tili saa olla yleispiirteinen, jos sitä voidaan
hoidettavana olevan omaisuuden laatuun katsoen pitää riittävänä.
Tilistä on kuitenkin käytävä ilmi,
miten omaisuus on tilikauden aikana muuttunut.
56 §
Saatuaan vuositilin tai päätöstilin
holhousviranomaisen on viipymättä hyvän
tarkastustavan edellyttämässä laajuudessa
tarkastettava, miten omaisuutta on hoidettu, onko päämiehelle annettu
kohtuullisena pidettävät käyttövarat, onko
edunvalvojan palkkio suuruusluokaltaan perusteltu ja onko tili oikein
laadittu.
Holhousviranomainen voi tarkastaa tilin yleispiirteisemmin kuin
1 momentissa säädetään,
jos omaisuuden määrän tai laadun taikka muiden
seikkojen perusteella on aihetta otaksua, ettei päämiehen
etu tästä vaarannu. Edunvalvojan jättämä ensimmäinen
tili on kuitenkin tarkastettava, kuten 1 momentissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
56 a §
Valtion varoista korvataan vahinko, joka päämiehelle
on aiheutunut siitä, että 56 §:n 2 momentissa
tarkoitetussa tilintarkastuksessa ei ole havaittu jotakin seikkaa,
joka olisi pitänyt havaita, jos tili olisi tarkastettu
56 §:n 1 momentin mukaisesti.
59 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun edunvalvojan tehtävä lakkaa päämiehen kuoleman
johdosta eikä omaisuutta voida viivytyksettä luovuttaa
pesän osakkaiden yhteishallintoon, edunvalvoja voi luovuttaa
omaisuuden sellaisen pesän osakkaan hoidettavaksi, joka perintökaaren
18 luvun 3 §:ssä säädetyin tavoin voi
pitää huolta pesän omaisuudesta. Edunvalvojan
on viimeistään seitsemän päivää ennen luovutuksen
tapahtumista ilmoitettava omaisuuden luovuttamisesta kaikille niille
pesän osakkaille, joiden olinpaikka ja henkilöllisyys
on selvillä.
65 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun tuomioistuin tekee päätöksen,
jonka vuoksi edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden
rekisteriin, tai kun sen päätöksellä muutetaan
asiantilaa, josta on tehty merkintä holhousasioiden rekisteriin,
sen on ilmoitettava asiasta edunvalvojan toimintaa valvovalle holhousviranomaiselle.
Jos päätöstä on noudatettava
vasta lainvoimaisena, ilmoitus tehdään kuitenkin
vasta päätöksen saatua lainvoiman. Ilmoituksen
tekee viimeksi mainitussa tapauksessa se tuomioistuin, jossa asia
on viimeksi ollut vireillä.
Oikeusministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin
ilmoituksen sisällöstä ja ilmoituksen tekemisestä.
66 §
Edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden rekisteriin
myös, kun holhousviranomainen saa tiedon siitä,
että:
1) alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen
osuutensa pesän varoista vainajan tai pesän velkoja
niistä vähentämättä ylittää 20 000 euroa;
tai että
2) alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana olevaa
omaisuutta, jonka määrä alaikäisen
velkoja siitä vähentämättä ylittää 20
000 euroa.
Alaikäisen edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden
rekisteriin, vaikka omaisuuden tai pesäosuuteen kuuluvien
varojen määrä on 1 momentissa tarkoitettua
määrää vähäisempi,
jos siihen on erityistä syytä.
66 a §
Alaikäisen edunvalvonta, joka on merkitty holhousasioiden
rekisteriin 66 §:n nojalla, voidaan poistaa rekisteristä,
jos alaikäisen 66 §:n 1 momentissa tarkoitettu
pesäosuuden tai omaisuuden arvo on pysyväisluonteisesti
vähentynyt 15 000 euroon tai sitä pienemmäksi.
Edunvalvontaa ei kuitenkaan voida poistaa rekisteristä,
jos omaisuuden vähentyminen on aiheutunut edunvalvojan
toimenpiteistä, jotka eivät ole alaikäisen
edun mukaisia, tai jos edunvalvonnan säilyttämiseen
rekisterissä on muutoin erityistä syytä.
86 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kuuleminen, jota 1 momentissa tarkoitetaan, voidaan, jos se
on pitkien etäisyyksien tai muun syyn vuoksi tarpeen, toteuttaa
myös niin, että toisen holhousviranomaisen virkamies
toimittaa kuulemisen tai että kuulemiseen käytetään
teknistä laitetta, jonka avulla asian ratkaisevan holhousviranomaisen
virkamies ja kuultava ovat näkö- ja puheyhteydessä toisiinsa
kuulemisen aikana. Virka-apua pyytänyt holhousviranomainen
on velvollinen korvaamaan kuulemisesta aiheutuneet matkakustannukset.
95 §
Tarkemmat säännökset edunvalvonnan
merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin ja 34 §:n
1 momentin 13 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä voidaan
antaa oikeusministeriön asetuksella.