4 §
Poikkeukset soveltamisalasta
Tätä lakia ei sovelleta, jos:
1) vuokratun työntekijän tai työntekijöiden työskentely
kestää yhteensä enintään
10 työpäivää; tai
2) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun alihankintasopimuksen
vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on alle 9 000
euroa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja raja-arvoja laskettaessa
työn katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti, jos tilaajalle
tehty työ tai aikaansaatu työtulos perustuu useisiin
peräkkäisiin, keskeytymättöminä tai
vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa olevaa soveltamisalarajausta
ei sovelleta 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuteen.
5 §
Tilaajan selvitysvelvollisuus
Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän
käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta
työstä, tilaajan on pyydettävä sopimuspuolelta
ja tämän on annettava tilaajalle:
1) selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain
(1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin
ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain
(1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten
rekisteriin;
2) kaupparekisteriote tai kaupparekisteristä muutoin
saadut kaupparekisteriotetta vastaavat tiedot;
3) selvitys siitä, ettei yrityksellä ole
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999)
20 b §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua verovelkaa
taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä;
4) todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten
ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai
selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja
koskeva maksusopimus on tehty;
5) selvitys työhön sovellettavasta
työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista;
6) selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.
Jos vuokratun työntekijän työnantajana
tai alihankintasopimuksen sopimuspuolena toimii ulkomainen yritys,
tilaajan on pyydettävä ja yrityksen on toimitettava
1 momentissa tarkoitetut vastaavat tiedot yrityksen sijoittautumismaan lainsäädännön
mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla
yleisesti hyväksytyllä tavalla. Ulkomaisen sopimuspuolen on
lisäksi toimitettava 1 momentin 1 ja 3 kohdan mukaiset
selvitykset, jos sopimuspuolena toimivalla ulkomaisella yrityksellä on
yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettu
yritys- ja yhteisötietotunnus. Jos ulkomainen sopimuspuoli lähettää Suomeen
työhön lähetetyistä työntekijöistä annetun
lain 1 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja
lähetettyjä työntekijöitä (lähetetty
työntekijä), tilaajan on selvitettävä työntekijöiden
sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään
ennen tässä laissa tarkoitetun sopimuksen mukaisen
työn aloittamista.
Tilaaja voi myös itse hankkia 1 momentin 1 ja 2 kohdassa
ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä 1 momentin 3 kohdassa
tarkoitetun sopimuspuolen verovelkaa koskevan tiedon Verohallinnolta
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 20
d tai 20 e §:n mukaisesti. Tilaajalla on oikeus hyväksyä muu
kuin viranomaisen antama selvitys tämän pykälän 1 tai
2 momentissa tarkoitetuksi selvitykseksi tai todistukseksi, jos
sen on antanut yleisesti luotettavana pidetty muu arvioija tai tietojen
ylläpitäjä.
Tilaajan ei tarvitse pyytää 1,
2 ja 5 momentissa tarkoitettuja selvityksiä ja todistuksia
tai edellyttää sopimusta tehdessään
6 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamista, jos hänellä on perusteltu
syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset
velvoitteensa sillä perusteella, että:
1) sopimuspuoli on valtio, kunta, kuntayhtymä,
Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan maakunnan kunta tai kuntayhtymä,
seurakunta, seurakuntayhtymä, Kansaneläkelaitos
tai Suomen Pankki, osakeyhtiölaissa (624/2006)
tarkoitettu julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos tai sen
kokonaan omistama yhtiö, kunnan tai kuntayhtymän
kokonaan omistama yksityisoikeudellinen yhteisö tai yhtiö taikka
vastaava ulkomainen yhteisö tai yritys;
2) sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta;
3) tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan
pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden
johdosta; tai
4) luottamukseen on 1—3 kohdassa säädettyyn
rinnastettava syy.
Jos tässä laissa tarkoitettu sopimus on voimassa
yli 12 kuukautta, tilaajan sopimuspuolen on toimitettava tilaajalle
sopimussuhteen aikana 12 kuukauden välein 1 momentin 3
ja 4 kohdassa tarkoitetut todistukset tai 2 momentissa tarkoitetut
vastaavat tiedot.
Tilaajan on tässä laissa tarkoitettua sopimusta
tehdessään edellytettävä, että sopimuspuoli toimittaa
sopimuksen mukaisen työn aloittamisen jälkeen
lähetettyjen työntekijöiden osalta todistukset
työntekijöiden sosiaaliturvan määräytymisestä ennen
kuin nämä aloittavat työn teon.
Edellä 1, 2 ja 6 momentissa tarkoitetut selvitykset,
todistukset ja tiedot on säilytettävä vähintään
kaksi vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on
päättynyt.
Rakentamistoimintaan liittyvästä tilaajan
selvitysvelvollisuudesta säädetään
5 a §:ssä.
5 a §
Rakentamistoimintaan liittyvä tilaajan selvitysvelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan selvitysvelvollisuuteen
sisältyy 5 §:n 2 momentin lisäksi
velvollisuus selvittää, että kaikilla
lähetetyillä työntekijöillä on
voimassa olevat todistukset työntekijöiden sosiaaliturvan
määräytymisestä ennen kuin nämä aloittavat
työnteon.
9 §
Laiminlyöntimaksu ja korotettu laiminlyöntimaksu
Tilaaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua,
jos tilaaja on:
1) laiminlyönyt 5 tai 5 a §:ssä tarkoitetun
selvitysvelvollisuuden;
2) tehnyt sopimuksen tässä laissa
tarkoitetusta työstä liiketoimintakiellosta annetun
lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn
elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies
taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa
siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty
liiketoimintakieltoon; taikka
3) tehnyt tässä laissa tarkoitetun
sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää,
että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena
ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan.
Laiminlyöntimaksun suuruudeksi määrätään vähintään
2 000 euroa ja enintään 20 000
euroa. Jos tilaaja on rikkonut 1 momentin 2 tai 3 kohdassa säädettyä,
määrätään laiminlyöntimaksu korotettuna
siten, että laiminlyöntimaksun määrä on
vähintään 20 000 euroa ja enintään
65 000 euroa.
Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan
huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus
sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen
välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana
tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai
poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana
tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus
ja muut olosuhteet.
Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai
määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä,
jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja
maksun määräämättä jättäminen
tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista
olosuhteet huomioon ottaen.
Laiminlyöntimaksua ei määrätä 1
momentin 2 kohdan perusteella, jos tilaaja on täyttänyt 5 tai
5 a §:n mukaisen selvitysvelvollisuuden, eikä esitetyistä tiedoista,
todistuksista tai selvityksistä ole ilmennyt, että 1
momentin 2 kohdassa tarkoitettu taho on ollut liiketoimintakiellossa.
Laiminlyöntimaksua ei määrätä 5
a §:n 2 momentin rikkomisesta, jos tilaaja ei tiennyt tai
hänen ei voinut kohtuudella edellyttää tienneen
lähetetyistä työntekijöistä,
joilla ei ollut voimassa olevaa todistusta työntekijän
sosiaaliturvan määräytymisestä.