1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan liiketoimintaan, jossa tarjotaan sijoituspalvelua.

Yrityksestä, joka tarjoaa sijoituspalvelua ainoastaan työntekijöiden osallistumisjärjestelmien hallinnoimiseksi, säädetään henkilöstörahastolaissa (814/1989). Toiminnasta, jolla yleisölle tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisiin arvopaperisijoituksiin, säädetään sijoitusrahastolaissa (48/1999).

Tämä laki ei koske Valtiokonttoria, Euroopan keskuspankkia, Suomen Pankkia eikä muita kansallisia keskuspankkeja.

Tämä laki ei koske vakuutusyhtiölaissa (1062/1979) tarkoitettuja vakuutusyhtiöitä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettuja työeläkevakuutusyhtiöitä, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitettuja vakuutusyhtiöitä, vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettuja vakuutusyhdistyksiä, eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettuja eläkesäätiöitä eikä vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettuja eläkekassoja.

2 §

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi, komission asetus ja komission direktiivi

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivillä tarkoitetaan tässä laissa rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/39/EY.

Komission asetuksella tarkoitetaan tässä laissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta annettua komission asetusta (EY) N:o 1287/2006.

Komission direktiivillä tarkoitetaan tässä laissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta annettua komission direktiiviä 2006/73/EY.

3 §

Sijoituspalveluyritys

Sijoituspalveluyrityksellä tarkoitetaan suomalaista osakeyhtiötä tai eurooppayhtiölaissa (742/2004) tarkoitettua eurooppayhtiötä, jolla on tämän lain mukainen toimilupa tarjota sijoituspalvelua.

4 §

Rahoitusväline

Komission asetuksessa säädetään 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden ominaispiirteistä ja 8 kohdan soveltamisalaan kuuluvista johdannaissopimuksista.

5 §

Sijoituspalvelut

6 §

Luottolaitos ja rahoituslaitos

Tässä laissa luottolaitoksella tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 8 §:ssä tarkoitettua muuta yhteisöä kuin maksuliikeyhteisöä.

Tässä laissa rahoituslaitoksella tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 13 §:ssä tarkoitettua yhteisöä.

7 §

Konserni, emoyritys ja tytäryritys

Tässä laissa konsernilla, emoyrityksellä ja tytäryrityksellä tarkoitetaan kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettua konsernia, emoyritystä ja tytäryritystä sekä niihin rinnastettavaa ulkomaista konsernia, emoyritystä ja tytäryritystä.

8 §

Palveluyritys

Tässä laissa palveluyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka pääasiallisena toimintanaan tuottaa palveluja yhdelle tai usealle sijoituspalveluyritykselle omistamalla, hallitsemalla tai hoitamalla kiinteistöjä tai joka tuottaa tietojenkäsittelyyn liittyviä palveluja taikka muita vastaavia sijoituspalveluyrityksen pääasialliseen liiketoimintaan liittyviä palveluja yhdelle tai usealle sijoituspalveluyritykselle.

9 §

Omistusyhteisö

Tässä laissa omistusyhteisöllä tarkoitetaan rahoituslaitosta, jonka tytäryritykset ovat pääasiassa sijoituspalveluyrityksiä tai muita rahoituslaitoksia ja jonka tytäryrityksistä ainakin yksi on sijoituspalveluyritys.

Rahoitustarkastuksen on saatuaan tiedon siitä, että muusta yrityksestä kuin luottolaitoksesta tai sijoituspalveluyrityksestä on tullut sijoituspalveluyrityksen emoyritys, tehtävä viipymättä päätös siitä, onko yritystä pidettävä 1 momentissa tarkoitettuna omistusyhteisönä.

10 §

Konsolidointiryhmä

Tässä laissa konsolidointiryhmällä tarkoitetaan konsernia, jonka muodostavat konsernin emoyritys, joka on suomalainen tai ulkomainen sijoituspalveluyritys tai sijoituspalveluyrityksen emoyrityksenä oleva suomalainen tai ulkomainen omistusyhteisö (konsolidointiryhmän emoyritys) sekä emoyrityksen suomalaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, jotka ovat muita sijoituspalveluyrityksiä, luottolaitoksia, rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä (konsolidointiryhmän tytäryritys).

Konsolidointiryhmän emoyrityksenä olevaan sijoituspalveluyritykseen ja siihen rinnastettavaan omistusyhteisön tytäryrityksenä olevaan sijoituspalveluyritykseen sovellettavan konsolidoidun valvonnan soveltamisalasta säädetään 46 §:ssä ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 72 §:ssä.

11 §

Ulkoistaminen

Ulkoistamisella tarkoitetaan sijoituspalveluyrityksen toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa sijoituspalveluyritykselle toiminnon tai palvelun, jonka sijoituspalveluyritys olisi muuten itse suorittanut.

12 §

Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Rahoitustarkastus.

13 §

Sijoituspalvelun tarjoamisen luvanvaraisuus

Sijoituspalvelua saa tarjota vain tässä laissa tarkoitetun toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys.

14 §

Sijoituspalvelun tarjoaminen muun luvan nojalla

Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, 5 §:n 8 kohdassa tarkoitettua monenkeskistä kaupankäyntiä saa järjestää arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettu arvopaperipörssi ja optiokauppalaissa tarkoitettu optioyhteisö.

Ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua ja sen jäsenyydestä korvausrahastossa säädetään ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetussa laissa (580/1996). Ulkomaisen luottolaitoksen ja rahoituslaitoksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua ja sen jäsenyydestä korvausrahastossa säädetään ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (1608/1993). Ulkomaisen rahastoyhtiön oikeudesta tarjota sijoituspalvelua ja sen jäsenyydestä korvausrahastossa säädetään ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa annetussa laissa (225/2004).

15 §

Oheispalvelut

Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota toimeksiantojen välittämistä tai toteuttamista, omaisuudenhoitoa taikka sijoitusneuvontaa, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa toimiluvan mukaista palvelua sekä tätä sijoituskohdetta koskevaa sijoitus- ja rahoitusneuvontaa.

Sijoituspalveluyrityksen oikeudesta toimia tilinhoitajayhteisönä tai tilinhoitajayhteisön asiamiehenä säädetään arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa (826/1991), oikeudesta toimia selvitysosapuolena arvopaperimarkkinalaissa ja oikeudesta hoitaa säilytysyhteisön tehtäviä sijoitusrahastolaissa.

16 §

Toiminimi

Muu yritys kuin sijoituspalveluyritys saa toiminimessään tai muuten toiminnassaan käyttää nimitystä pankkiiri tai pankkiiriliike vain, jos on ilmeistä, että nimityksen käyttäminen ei viittaa harhaanjohtavasti sijoituspalveluyrityksen toimintaan.

17 §

Toimilupahakemus

Rahoitustarkastus myöntää hakemuksesta toimiluvan sijoituspalvelun tarjoamiseen. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Jos sijoituspalveluyrityksen on 47 §:n mukaan kuuluttava sijoittajien korvausrahastoon, Rahoitustarkastuksen on ennen asian ratkaisemista pyydettävä hakemuksesta lausunto korvausrahastolta.

Jos toimilupaa hakeva yhteisö on toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön tytäryritys tai tällaisen sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön emoyrityksen tytäryritys, hakemuksesta on pyydettävä kyseisen valtion asianomaisen valvontaviranomaisen lausunto. Samoin menetellään, jos toimilupaa hakevan yhteisön määräämisvalta on samoilla luonnollisilla tai oikeushenkilöillä kuin tällaisessa sijoituspalveluyrityksessä, luottolaitoksessa tai vakuutusyhtiössä. Lausuntopyynnössä lausunnonantajaa on pyydettävä erityisesti arvioimaan osakkeenomistajien sopivuutta sekä saman ryhmän toisen yrityksen johtamiseen osallistuvien johtajien mainetta ja kokemusta sekä ilmoittamaan edellä mainittuja seikkoja koskevat tiedot, joilla on merkitystä toimiluvan myöntämisen tai sijoituspalveluyrityksen valvonnan kannalta.

18 §

Toimilupapäätös

Toimilupaa koskeva hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksen-hakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Toimiluvassa on mainittava ne sijoituspalvelut sekä ne 15 §:n 1 momentissa tarkoitetut oheispalvelut, joita sijoituspalveluyrityksellä on oikeus tarjota. Rahoitustarkastus voi toimiluvan myöntämisen jälkeen sijoituspalveluyrityksen hakemuksesta muuttaa toimilupaa siinä mainittujen sijoituspalveluyritykselle sallittujen palvelujen osalta.

Rahoitustarkastuksella on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

19 §

Toimiluvan edellytykset

Toimilupa on myönnettävä, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua, että hakija täyttää 2 momentissa sekä sijoituspalveluyrityksen toiminnalle ja taloudelliselle asemalle 4 ja 5 luvussa säädetyt edellytykset.

Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että saadun selvityksen perusteella sijoituspalveluyrityksen perustaja ja osakkeenomistaja, joka omistaa vähintään yhden kymmenesosan sijoituspalveluyrityksen osakkeista tai osuuden, joka tuottaa vähintään kymmenen prosenttia sen osakkeiden äänivallasta, on luotettava.

Henkilöä ei pidetä luotettavana, jos hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton perustamaan tai omistamaan sijoituspalveluyritystä, taikka jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton perustamaan tai omistamaan sijoituspalveluyritystä.

Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle sijoituspalveluyritykselle ennen sen rekisteröimistä.

20 §

Toimilupa eurooppayhtiölle

Toimilupa on myönnettävä myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001, jäljempänä eurooppayhtiöasetus, tarkoitetulle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Rahoitustarkastuksen on pyydettävä lupahakemuksesta kyseisen valtion arvopaperimarkkinoita valvovan Rahoitustarkastusta vastaavan viranomaisen lausunto. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

21 §

Toimiluvan rekisteröinti

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin sekä tiedoksi 47 §:ssä tarkoitetulle sijoittajien korvausrahastolle.

Perustettavalle sijoituspalveluyritykselle ja kotipaikan Suomeen siirtävälle eurooppayhtiölle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla, kun yritys rekisteröidään.

22 §

Sijoituspalvelurekisteri

Rahoitustarkastus pitää sijoituspalveluyrityksistä julkista rekisteriä, johon merkitään tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen sijoituspalveluyrityksellä on toimilupa.

23 §

Toiminnan aloittaminen

Sijoituspalveluyritys voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty ja, jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, sijoituspalveluyritys on rekisteröity.

24 §

Toimiluvan peruuttaminen

Rahoitustarkastuksen on ennen 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä asetettava asianomaiselle sijoituspalveluyritykselle määräaika toiminnassa olevien puutteellisuuksien korjaamiseksi.

Jos sijoituspalveluyritys on päättänyt lopettaa luvanvaraisen toimintansa, se voi hakea Rahoitustarkastukselta toimiluvan peruuttamista.

Toimiluvan peruuttamisen yhteydessä Rahoitustarkastus voi antaa määräyksiä siitä, miten toiminta on lopetettava.

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava sijoituspalveluyrityksen toimiluvan peruuttaminen rekisteröitäväksi sekä tiedoksi sijoittajien korvausrahastolle.

Rahoitustarkastuksen on peruuttaessaan toimiluvan sijoituspalveluyritykseltä, joka toimii myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, ilmoitettava päätöksestään asianomaisen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle.

25 §

Toiminnan rajoittaminen

Rahoitustarkastus voi rajoittaa määräajaksi sijoituspalveluyrityksen toimiluvan mukaista toimintaa, jos toiminnassa on todettu taitamattomuutta tai varomattomuutta ja on ilmeistä, että toiminnan jatkaminen on omiaan vakavasti vahingoittamaan arvopaperimarkkinoiden vakautta tai sijoittajien asemaa. Jos asiaintilaa ei ole saatu korjatuksi määräajassa, Rahoitustarkastus voi muuttaa toimiluvan ehtoja toiminnan pysyväksi rajoittamiseksi.

Rahoitustarkastuksen on rajoittaessaan toimiluvan mukaista toimintaa sijoituspalveluyritykseltä, joka toimii myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, ilmoitettava päätöksestään asianomaisen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle.

26 §

Omien osakkeiden, osuuksien, pääomalainojen ja debentuurien hankintaa koskevat rajoitukset

Sijoituspalveluyritys ja sen konsolidointiryhmään kuuluva yritys saa antaa lainaa omien ja emoyrityksen osakkeiden ja osuuksien hankkimiseen taikka ottaa niitä pantiksi ainoastaan 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin. Vakuuden asettaminen sijoituspalveluyrityksen tai sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen varoista edellä tarkoitetun lainan maksamisesta rinnastetaan lainan antamiseen.

Sijoituspalveluyritys ja sen konsolidointiryhmään kuuluva yritys saa, jollei 3 momentista muuta johdu, osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 10 §:n 1 momentin sekä velkakirjalain (622/1947) 34 §:n 3 momentin säännösten estämättä antaa lainaa omien tai emoyrityksen osakkeiden ja osuuksien hankkimiseksi ja ottaa niitä pantiksi, jos ne ovat arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita ja jos lainan antaminen tai pantin ottaminen kuuluu sijoituspalveluyrityksen tai sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen tavanomaiseen liiketoimintaan ja jos laina on annettu taikka pantti otettu sijoituspalveluyrityksen toiminnassa noudatetuin tavanomaisin ehdoin.

Sijoituspalveluyritys ja sen konsolidointiryhmään kuuluva yritys saa ottaa pantiksi omia ja emoyrityksen osakkeita ja osuuksia niiden merkinnän rahoittamiseksi annetun lainan vakuudeksi enintään määrän, joka vastaa nimellisarvoltaan yhtä kymmenesosaa lainan antaneen yrityksen, tai jos pantiksi on otettu lainan antaneen yrityksen emoyrityksen osakkeita tai osuuksia, emoyrityksen sidotusta pääomasta.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään omista ja emoyrityksen osakkeista ja osuuksista, sovelletaan vastaavasti omiin ja emoyrityksen pääomasijoituksiin, pääomalainoihin, debentuureihin ja muihin sitoumuksiin, joilla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla.

27 §

Sijoituspalveluyrityksen sidonnaisuus

Sijoituspalveluyrityksen ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidonnaisuus ei saa estää sijoituspalveluyrityksen tehokasta valvontaa. Tehokasta valvontaa eivät myöskään saa estää tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion säännökset ja hallinnolliset määräykset.

Merkittävällä sidonnaisuudella tarkoitetaan tässä laissa, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 37 §:n 2—4 momentissa säädetään.

Toimiluvan myöntämisen jälkeen toimilupahakemuksessa ilmoitetuissa sidonnaisuutta koskevissa tiedoissa tapahtuneet muutokset on välittömästi ilmoitettava Rahoitustarkastukselle.

28 §

Toimipaikka ja pääkonttori

Sijoituspalveluyrityksellä on oltava toimintaansa varten vähintään yksi kiinteä toimipaikka. Se voi harjoittaa toimintaansa lisäksi muissa toimipaikoissa.

Sijoituspalveluyrityksen pääkonttorin on oltava Suomessa.

29 §

Sijoituspalvelun tai muun merkittävän toiminnon ulkoistaminen

Sijoituspalveluyritys voi ulkoistaa sijoituspalvelun tarjoamisen tai toimintansa kannalta merkittävän muun toiminnon, jos ulkoistaminen ei haittaa sijoituspalveluyrityksen riskien hallintaa, sisäistä valvontaa eikä sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan taikka toiminnan kannalta merkittävän muun toiminnon hoitamista.

Toiminto on sijoituspalveluyrityksen toiminnan kannalta merkittävä, jos virhe tai puute sen suorittamisessa voi haitata olennaisesti sijoituspalveluyrityksen toimintaa koskevien lakien, niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai sijoituspalveluyrityksen toimiluvan ehtojen noudattamista taikka sijoituspalveluyrityksen taloudellista asemaa tai sijoituspalvelun tarjoamisen jatkuvuutta.

Sijoituspalvelun tai merkittävän muun toiminnon ulkoistamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika.

Sijoituspalveluyrityksen, joka toimiluvan myöntämisen jälkeen aikoo ulkoistaa sijoituspalvelun tarjoamisen tai toimintansa kannalta merkittävän muun toiminnon, on ilmoitettava ulkoistamisesta etukäteen Rahoitustarkastukselle. Sijoituspalveluyrityksen ja ulkoistettua toimintaa hoitavan välisessä sopimussuhteessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastus antaa tarvittavat tarkemmat määräykset ilmoituksen sisällöstä.

30 §

Ulkoistamisen edellytykset

Sijoituspalveluyrityksen on toimittava huolellisesti, kun se ulkoistaa sijoituspalvelun tarjoamisen tai toimintansa kannalta merkittävän muun toiminnon. Jos sijoituspalveluyritys ulkoistaa toimiluvanvaraista toimintaa, ulkoistettua toimintaa hoitavalla on oltava tähän tarvittava toimilupa.

Sijoituspalveluyrityksen on huolehdittava siitä, että se saa ulkoistettua toimintaa hoitavalta jatkuvasti sijoituspalveluyrityksen viranomaisvalvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot ja että sillä on oikeus luovuttaa tiedot edelleen Rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset ulkoistamisen edellytyksistä.

31 §

Omaisuudenhoidon ulkoistaminen Euroopan talousalueen ulkopuolelle

Vaikka 1 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty, sijoituspalveluyritys voi kuitenkin ulkoistaa omaisuudenhoitopalvelun, jos se ilmoittaa ulkoistamisesta Rahoitustarkastukselle etukäteen eikä Rahoitustarkastus vastusta sitä kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Rahoitustarkastuksen on julkistettava luettelo niistä Rahoitustarkastusta vastaavista viranomaisista, joiden kanssa sillä on 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu valvontayhteistyötä koskeva sopimus. Rahoitustarkastuksen on julkistettava 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa soveltamansa toimintaperiaatteet.

32 §

Sidonnaisasiamies

Sijoituspalveluyritys voi tarjota 2 momentissa tarkoitettuja palveluja sidonnaisasiamiehen välityksellä. Sidonnaisasiamies toimii sijoituspalveluyrityksen lukuun ja vastuulla. Sidonnaisasiamies voi toimia vain yhden sijoituspalveluyrityksen lukuun.

Sijoituspalveluyrityksen on käytettävissä olevin keinoin varmistuttava siitä, että sidonnaisasiamies on hyvämaineinen ja riittävän ammattitaitoinen toiminnan harjoittamiseen. Sijoituspalveluyrityksen on huolehdittava, että sidonnaisasiamies ilmoittaa asiakkaalle toimivansa edustamansa sijoituspalveluyrityksen lukuun sidonnaisasiamiehenä.

Sidonnaisasiamies voi käsitellä asiakkaan rahavaroja tai rahoitusvälineitä sijoituspalveluyrityksen lukuun ja vastuulla. Jos sidonnaisasiamies toimii sijoituspalveluyrityksen lukuun toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, on edellytyksenä kuitenkin, että kyseinen valtio sallii sidonnaisasiamiestä vastaavan asiamiehen käsitellä asiakkaan rahavaroja tai rahoitusvälineitä.

Sijoituspalveluyrityksen on pidettävä julkista rekisteriä sidonnaisasiamiehistään. Rekisteriin on merkittävä luonnollisen henkilön täydellinen nimi, asuinpaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Jos asiamies on oikeushenkilö, rekisteriin merkitään sen nimi, yritys- tai yhteisötunnus, kotipaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Sijoituspalveluyrityksen on viipymättä ilmoitettava käyttämänsä sidonnaisasiamiehet Rahoitus-tarkastukselle.

Jos sidonnaisasiamies on sijoittautunut sellaiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, joka ei salli kyseisessä valtiossa toimiluvan saaneiden sijoituspalveluyritysten käyttää sidonnaisasiamiestä vastaavaa asiamiestä, sidonnaisasiamies on merkittävä Rahoitustarkastuksen pitämään rekisteriin. Tähän rekisteriin on merkittävä vastaavat tiedot kuin sijoituspalveluyrityksen ylläpitämään 5 momentin mukaiseen rekisteriin.

33 §

Toiminnan järjestäminen

Sijoituspalveluyrityksen toiminta on järjestettävä sen liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen luotettavalla tavalla. Sijoituspalveluyrityksen on asianmukaisin toimin varmistettava toimintaansa liittyvien riskien hallinta, sisäisen valvontansa toimivuus ja toimintansa jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Sijoituspalveluyrityksen toimenpiteistä mahdollisessa eturistiriitatilanteessa säädetään arvopaperimarkkinalain 4 luvun 12 §:ssä.

34 §

Henkilökohtaiset liiketoimet

Sijoituspalveluyrityksen on riittävin toimenpitein pyrittävä estämään vaikuttavassa asemassa olevan ryhtyminen henkilökohtaisiin liiketoimiin, jos siitä voi aiheutua eturistiriita sellaisen liiketoimen tai palvelun kanssa, johon hän osallistuu asemansa vuoksi, jos hänellä on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua sisäpiirintietoa taikka jos hänellä on sijoituspalveluyrityksen asiakkaita tai niiden liiketoimia koskevaa luottamuksellista tietoa. Tällaisen tiedon luottamuksellisuus on pyrittävä muutoinkin turvaamaan.

35 §

Tarkemmat määräykset toiminnan järjestämisestä

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset toiminnan järjestämisestä ja henkilökohtaisista liiketoimista.

36 §

Liiketoimista ja palveluista säilytettävät tiedot

Sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä tiedot asiakkaan antamista rahoitusvälineitä koskevista toimeksiannoista, omaan tai asiakkaan lukuun suorittamistaan rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista sekä muista asiakkaalle tarjoamistaan palveluista vähintään viiden vuoden ajan. Sijoitus- tai oheispalvelusta asiakkaan kanssa tehty sopimus tai muut palvelun tarjoamista koskevat ehdot on säilytettävä vähintään asiakassuhteen keston ajan.

Komission asetuksessa säädetään asiakkaan toimeksiannosta, omaisuudenhoitoon sisältyvästä kaupankäyntipäätöksestä sekä asiakkaan liiketoimesta kirjattavista tiedoista.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkentavat määräykset vähimmäistiedoista, jotka sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä, ja tietojen säilyttämistavasta.

37 §

Puhelun tallentaminen

Sijoituspalveluyrityksen on toimeksiantojen todentamiseksi tallennettava asiakkaan rahoitusvälinettä koskevaan toimeksiantoon liittyvät puhelut niihin liittymiin ja niistä liittymistä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi asiakkaiden toimeksiantojen vastaanottamiseen.

Sijoituspalveluyrityksen on huolehdittava siitä, että asiakkaalla on tieto puhelun tallentamisesta. Puhelutallenteet on säilytettävä vähintään kaksi vuotta ja enintään niin kauan kuin toimeksiantoon liittyvien oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamiseksi on tarpeen.

38 §

Asiakasvarojen säilyttäminen

Sijoituspalveluyrityksen haltuun säilyttämistä, sijoittamista tai muuta varainhoitoa varten annettujen taikka omaisuuden myynnistä saatujen rahavarojen ja muun omaisuuden säilyttämisestä on voimassa, mitä arvopaperimarkkinalain 4 luvun 14 §:ssä säädetään.

39 §

Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa yrityksessä

Sijoituspalveluyritys tai sen konsolidointiryhmään kuuluva yritys ei saa hankkia kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa sellaisessa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä taikka vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, ellei yritys ole ilmoittanut siitä etukäteen Rahoitustarkastukselle taikka jos Rahoitustarkastus on ilmoituksen saatuaan kieltänyt hankinnan 2 momentissa säädetyssä ajassa.

Rahoitustarkastus voi kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta kieltää määräysvallan hankinnan, jos hankinnan kohteena olevaan yritykseen sovellettavat lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset olennaisesti vaikeuttaisivat sijoituspalveluyrityksen tai sen konsolidointiryhmän tehokasta valvontaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos yritys kuuluu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun ryhmittymään ja vastaava ilmoitus on tehty Vakuutusvalvontavirastolle.

40 §

Ulkomaisen konsolidointiryhmän valvonta

Jos sijoituspalveluyritys kuuluu sellaiseen konsolidointiryhmään, johon 10 §:n nojalla ei sovelleta Suomen lakia, toimiluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että voidaan varmistua siitä, että ulkomaan viranomaisella on riittävä toimivalta valvoa koko konsolidointiryhmää tässä laissa säädettyä vastaavalla tavalla, taikka sijoituspalveluyrityksen kuuluminen tällaiseen konsolidointiryhmään ei muuten vaaranna sijoituspalveluyrityksen toiminnan vakautta. Sijoituspalveluyrityksen kuulumisen tässä pykälässä tarkoitettuun konsolidointiryhmään katsotaan vaarantavan sijoituspalveluyrityksen toiminnan vakauden, jollei voida osoittaa, että konsolidoitu vakavaraisuus, konsolidoidut suuret asiakasriskit, konsolidointiryhmän sisäinen valvonta ja riskienhallintamenetelmät sekä omistusyhteisön omistajien ja johdon sopivuus ja luotettavuus vastaavat tämän lain mukaisia vaatimuksia. Mitä tässä pykälässä säädetään konsolidointiryhmästä, sovelletaan vastaavasti sellaiseen rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, johon mainitun lain 6 §:n nojalla ei sovelleta Suomen lakia.

41 §

Osakkeiden ja osuuksien hankinnasta ilmoittaminen

Jos jonkun tarkoituksena on hankkia suoraan tai välillisesti sijoituspalveluyrityksestä tai omistusyhteisöstä osuus, joka on vähintään 10 prosenttia sen osake- tai osuuspääomasta tai joka tuottaa vähintään 10 prosenttia sen osakkeiden tai osuuksien äänivallasta, hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Rahoitustarkastukselle.

Jos 1 momentissa tarkoitettua osuutta lisätään vähintään 20, 33 tai 50 prosenttiin osake- tai osuuspääomasta tai äänivallasta taikka jos sijoituspalveluyrityksestä tai omistusyhteisöstä tulee hankkivan yhteisön tytäryritys, hankinnasta on myös ilmoitettava Rahoitustarkastukselle.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistus- ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä sekä 2 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos osuus vähenee alle 1 tai 2 momentissa säädetyn rajan.

Sijoituspalveluyrityksen ja omistusyhteisön on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen osuuksien omistajat ja osuuksien suuruus. Osuuksien omistuksessa tapahtuneista muutoksista on myös ilmoitettava välittömästi.

Ilmoituksessa on annettava riittävät tiedot osuuden suuruudesta ja sen omistajasta sekä muut Rahoitustarkastuksen määräämät tiedot.

Tässä pykälässä tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos omistus sijoituspalveluyrityksestä tai omistusyhteisöstä hankitaan välillisesti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitetun ryhmittymän omistusyhteisön osakkeita hankkimalla ja ilmoitus hankinnasta tehdään Vakuutusvalvontavirastolle.

42 §

Hankinnan vastustaminen

Rahoitustarkastus voi kolmen kuukauden kuluessa 41 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta kieltää osuuden hankinnan, jos omistaja ei ole 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla luotettava.

Jos osuuden hankinnasta ei ilmoiteta tai jos osuus hankitaan Rahoitustarkastuksen kiellosta huolimatta, Rahoitustarkastus voi kieltää saannon merkitsemisen osake- ja osakasluetteloon. Jos Rahoitustarkastus osuuden hankinnan jälkeen havaitsee osuuden omistuksen vakavasti vaarantavan sijoituspalveluyrityksen tai sen konsolidointiryhmän varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden mukaista toimintaa, Rahoitustarkastus voi kieltää osuuden omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön sijoituspalveluyrityksessä enintään vuodeksi kerrallaan.

Jos hankinnasta seuraa, että sijoituspalveluyrityksestä tulee Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneen luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai vakuutusyhtiön tytäryritys tai tällaisen luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai vakuutusyhtiön emoyrityksen tytäryritys, Rahoitustarkastuksen on pyydettävä kyseisen valtion Rahoitustarkastusta vastaavan valvontaviranomaisen lausunto hankinnasta. Lausunto on pyydettävä myös, jos sijoituspalveluyrityksen määräämisvalta siirtyy samoille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joilla on määräämisvalta edellä tarkoitetussa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä tai vakuutusyhtiössä.

43 §

Sijoituspalveluyrityksen ja omistusyhteisön johtaminen

Sijoituspalveluyrityksen hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon tulee johtaa sijoituspalveluyritystä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä muun ylimpään johtoon kuuluvan on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoituspalvelutoiminnan tuntemus kuin sijoituspalveluyrityksen toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua henkilöä ei pidetä luotettavana, jos hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton sijoituspalveluyrityksen hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon kuuluvaksi, taikka jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton edellä tarkoitettuun tehtävään.

Sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä koskevista muutoksista viipymättä Rahoitustarkastukselle.

Mitä 1—4 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti omistusyhteisöön.

44 §

Sijoituspalveluyrityksen ja vakuutusyhtiön johdon erillisyys

Sijoituspalveluyrityksen toimitusjohtaja ja tämän sijainen eivät saa olla sijoituspalveluyrityksen kanssa samaan konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan vakuutusyhtiön toimitusjohtajana tai tämän sijaisena.

Enemmistön sijoituspalveluyrityksen hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on oltava henkilöitä, jotka eivät ole 1 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä taikka toimitusjohtajana tai tämän sijaisena, jollei Rahoitustarkastus myönnä tästä poikkeusta.

45 §

Vähimmäispääoma

Sijoituspalveluyrityksen osakepääoman on oltava vähintään 730 000 euroa, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Sellaisen sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna vain toimeksiantojen välittämistä, toimeksiantojen toteuttamista, omaisuudenhoitoa, sijoitusneuvontaa tai liikkeeseenlaskun järjestämistä, osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa.

Sellaisen sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalvelua yksinomaan hyödyke-markkinoihin liittyvillä 4 §:n 1 momentin 3—5 kohdassa tarkoitetuilla johdannaissopimuksilla, 7 kohdassa tarkoitetuilla hinnanerosopimuksilla tai 8 kohdassa tarkoitetuilla johdannaissopimuksilla, osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa.

Arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa säädetään tilinhoitajayhteisönä tai tilinhoitajayhteisön asiamiehenä toimivan sijoituspalveluyrityksen oman pääoman määrästä. Arvopaperimarkkinalaissa säädetään selvitysosapuolena toimivan sijoituspalveluyrityksen osakepääoman määrästä ja sijoitusrahastolaissa säädetään säilytysyhteisönä toimivan sijoituspalveluyrityksen osakepääoman määrästä.

Osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä.

46 §

Taloudellisen aseman valvonta

Sijoituspalveluyritykseen sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 5 ja 6 luvun säännöksiä, lukuun ottamatta mainitun lain 44, 53, 66, 71, 80 ja 81 §:ää. Sovellettaessa mainitun lain 55 §:ää, siinä mainitun 44 §:n sijasta sovelletaan tämän lain 45 §:ää.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta 45 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitettuun sijoituspalveluyritykseen.

Mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 72 §:ssä säädetään konsolidoidun taloudellisen aseman valvonnasta, ei sovelleta sijoituspalveluyritykseen, jonka emoyritys on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos taikka tällaisessa valtiossa oleva omistusyhteisö, joka on samalla Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneen luottolaitoksen emoyritys ja edellyttäen, että luottolaitosta valvotaan sen konsolidoidun taloudellisen aseman perusteella.

47 §

Korvausrahaston jäsenyys

Sijoittajien rahavarojen ja rahoitusvälineiden (saaminen) turvaamiseksi sijoituspalveluyrityksen on kuuluttava sijoittajien korvausrahastoon, jäljempänä korvausrahasto. Vaatimus jäsenyydestä ei koske sijoituspalveluyritystä, joka tarjoaa sijoituspalveluna yksinomaan toimeksiantojen välittämistä tai sijoitusneuvontaa tai monenkeskisen kaupankäynnin järjestämistä ja jolla ei ole hallussaan tai hallinnoitavana asiakasvaroja.

Sijoituspalveluyritys tulee korvausrahaston jäseneksi sinä päivänä, jona sille myönnetään sijoituspalveluyrityksen toimilupa.

Mitä tässä luvussa sekä 74 ja 80 §:ssä säädetään sijoituspalveluyrityksestä ja sen hallintoa hoitavista henkilöistä ja toimihenkilöistä, koskee myös 14 §:ssä tarkoitettua suomalaista luottolaitosta ja rahastoyhtiötä sekä niiden hallintoa hoitavia henkilöitä ja toimihenkilöitä.

48 §

Korvausrahaston säännöt

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, säännöissä on määrättävä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön Suomessa olevan sivuliikkeen ja ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevan sivukonttorin liittymisestä korvausrahastoon, korvausrahastosta erottamisesta ja eroamisesta, korvausrahaston liittymismaksun perusteista ja korvausrahaston korvausvelvollisuuden perusteista.

49 §

Korvausrahaston hallinto

Korvausrahaston kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kirjanpitolakia.

Sen lisäksi, mitä korvausrahaston hallinnosta tässä luvussa säädetään, korvausrahaston hallintoon sovelletaan yhdistyslakia (503/1989).

50 §

Korvausrahaston kannatusmaksu

Rahastoon vuosittain vähintään maksettavien kannatusmaksujen yhteismäärän vahvistaa korvausrahaston esityksestä valtiovarainministeriö, jonka on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä Rahoitustarkastuksen ja Suomen Pankin lausunto. Korvausrahaston on ilmoitettava valtiovarainministeriölle vuosittain kunkin rahaston jäsenen korvaussuojan piirissä olevien sijoittajien lukumäärä.

Sijoituspalveluyrityksen on vuosittain maksettava korvausrahaston hallituksen määräämä, sijoittajien saamisten turvaamiseksi riittävä kannatusmaksu. Kannatusmaksun tulee perustua sijoituspalveluyrityksen tarjoaman korvausrahastosuojan piiriin kuuluvan sijoituspalvelun luonteeseen, suojan piiriin kuuluvien asiakkaiden määrään sekä sijoituspalveluyrityksen konsolidoitujen omien varojen määrään. Korvausrahaston säännöissä määrättävien kannatusmaksun määräytymisperusteiden on oltava samat samaa sijoituspalvelua tarjoaville sijoituspalveluyrityksille. Sijoituspalveluyritysten on pyynnöstä annettava korvausrahastolle kannatusmaksun määrittämiseksi tarvittavat yksilöidyt tiedot.

Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1504/2001) tarkoitettuun osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvia luottolaitoksia pidetään kannatusmaksua laskettaessa yhtenä luottolaitoksena. Osuuspankkien yhteenliittymän kannatusmaksun maksaa korvausrahastolle yhteenliittymän keskusyhteisö. Keskusyhteisön maksama kannatusmaksu jaetaan sen jäseninä olevien luottolaitosten kesken 2 momentin mukaisesti. Rahoitustarkastuksen luvalla kannatusmaksu voidaan jakaa myös muulla tavalla.

Edellä 2 ja 3 momentin mukaisesti määrätyt kannatusmaksut on annettava tiedoksi Rahoitustarkastukselle viimeistään kuukautta ennen kuin ne on korvausrahaston sääntöjen mukaan maksettava korvausrahastolle. Rahoitustarkastus voi määrätä korvausrahaston korottamaan yksittäisen sijoituspalveluyrityksen kannatusmaksua, jos se katsoo, ettei korvausrahaston hallituksen määräämä kannatusmaksu ole riittävä turvaamaan sijoittajien saamisia.

Korvausrahaston pääoman ja pääomasta rahana maksettavan osuuden erotus voidaan kattaa vakuutuksin taikka rahastoon tai rahaston jäsenen kanssa samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuulumattoman luottolaitoksen antamin sitovin luottolupauksin. Rahoitustarkastuksen on vuosittain tarkistettava, että korvausrahaston rahana maksettavaa pääomaa on kartutettu tasaisesti. Vakuutus tai sitova luottolupaus on otettava korvausrahaston nimiin ja siitä aiheutuvat kustannukset on korvausrahastoon kuuluvien sijoituspalveluyritysten yhteisesti katettava.

Sijoituspalveluyrityksellä ei ole oikeutta vaatia osuuttaan korvausrahastosta erotettavaksi itselleen tai luovuttaa sitä toiselle, eikä tätä osuutta saa lukea sijoituspalveluyrityksen varoiksi.

51 §

Ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön sivuliikkeen sekä ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin kannatusmaksu

Korvausrahaston jäsenenä olevan ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön Suomessa olevan sivuliikkeen sekä ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevan sivukonttorin kannatusmaksu määräytyy soveltuvin osin 50 §:n mukaisesti.

52 §

Suojan piiriin kuuluvat

Suojan piiriin kuuluvalla sijoittajalla tarkoitetaan sijoittajaa, jolle on tarjottu sijoituspalvelua tai 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua säilytys- ja hoitopalvelua.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, suojan piiriin eivät kuulu arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitettujen ammattimaisten asiakkaiden saamiset eivätkä sellaisen sijoittajan, joka on aiheuttanut sijoituspalveluyrityksen taloudelliset vaikeudet, hyötynyt niistä tai vaikeuttanut niitä, saamiset.

53 §

Korvausrahaston maksuvelvollisuuden alkaminen

Jos sijoituspalveluyritys ei ole suorittanut sijoituspalvelujen tarjoamisen tai 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun säilytys- ja hoitopalvelun tarjoamisen yhteydessä hallussaan tai hallinnoitavanaan olevia suojan piiriin kuuluvan sijoittajan selviä ja riidattomia saamisia lain tai sopimuksen mukaisesti, sijoittaja voi ilmoittaa asiasta Rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastuksen on 21 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai muuten tiedon 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta saatuaan päätettävä, onko korvausrahaston suoritettava sijoittajan saamiset. Suoritusvelvollisuuden määräämisen edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitetun saamisen suorittamatta jääminen on johtunut sijoituspalveluyrityksen asettamisesta konkurssiin tai siitä, että on ryhdytty yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitettuun saneerausmenettelyyn taikka sijoituspalveluyrityksen maksukyvyttömyydestä, joka ei Rahoitustarkastuksen arvion mukaan ole tilapäistä ja josta on saatu riittävä selvitys.

Rahoitustarkastuksen on annettava tieto 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestään korvausrahastolle ja sijoituspalveluyritykselle sekä, jos sijoituspalveluyrityksellä on muualla kuin Suomessa sivuliike, sivuliikkeen sijaintivaltion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle ja korvausrahastoa vastaavalle suojajärjestelmälle.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun Rahoitustarkastuksen päätöksen toteuttamiseksi ja yksittäisiä sijoittajia koskevien korvauspäätösten tekemiseksi sijoituspalveluyrityksen on toimitettava korvausrahastolle ja Rahoitustarkastukselle tiedot kaikista tässä laissa tarkoitetuista asiakkaistaan ja heidän 1 momentissa tarkoitetuista saamisistaan.

54 §

Korvattavat saamiset

Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen tai 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun säilytys- ja hoitopalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20 000 euroa.

Sijoittajalle maksettava korvaus on laskettava sen päivän markkina-arvon mukaan, jona Rahoitustarkastus teki 53 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen tai jona sijoituspalveluyritys asetettiin konkurssiin tai muu maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin, riippuen siitä kumpi päivä on aikaisemmin. Korvaus on maksettava sijoittajalle, jolla on täysimääräinen oikeus sijoituspalveluyrityksen hallussa oleviin saamisiin. Jos korvattavalla saamisella on useita yhteisomistajia, otetaan kullekin yhteisomistajalle kuuluva osuus huomioon laskettaessa sijoittajalle maksettavan korvauksen enimmäismäärää.

Rikoslain (39/1889) 32 luvun 6—10 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatuja varoja ei korvata korvausrahastosta.

Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupa peruutetaan kokonaan, ovat sijoituspalveluyrityksen hallussa ja hallinnoitavina olevat sijoittajien saamiset korvausrahaston suojan piirissä erääntymisiinsä saakka. Sijoituspalveluyritys, jonka toimilupa on peruutettu, on edelleen yhteisvastuussa sen hallussa olevien sijoittajien saamisten suorittamisesta, kunnes sijoituspalveluun liittyvät saamiset ovat erääntyneet ja riidattomasti suoritettu.

Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitsevan sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön sivuliikkeen ja luottolaitoksen sivukonttorin asiakkaana olevan sijoittajan saaminen korvataan korvausrahaston varoista enintään 1 momentissa säädettyyn määrään asti.

Tätä pykälää sovellettaessa osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvia luottolaitoksia pidetään yhtenä luottolaitoksena.

55 §

Korvauksen maksaminen muusta rahastosta

Luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 §:ssä tarkoitetut, sijoittajan tilillä olevat tai sille vielä kirjautumattomat maksujenvälityksessä olevat varat korvataan talletussuojarahastosta siten kuin luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädetään.

Jos tiliä voidaan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen sijoittajan kanssa sijoituspalvelusta tekemän sopimuksen nojalla käyttää ainoastaan sijoituspalveluun tai 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun säilytys- ja hoitopalveluun, korvataan tilillä olevat tai sille vielä kirjautumattomat maksujenvälityksessä olevat varat 1 momentissa säädetystä poiketen korvausrahastosta siten kuin tässä luvussa säädetään. Myös arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun arvopaperinvälittäjän nimissä arvopaperimarkkinalain 4 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tilillä olevat arvopaperinvälittäjän asiakkaiden varat korvataan siten kuin tässä luvussa säädetään.

Tilinhoitajayhteisön vastuusta sekä velvollisuudesta kartuttaa arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain mukaista kirjausrahastoa on voimassa, mitä siitä säädetään erikseen. Jos korvaus voitaisiin maksaa korvausrahastosta, arvopaperimarkkinalain mukaisesta selvitysrahastosta ja kirjausrahastosta, korvaus maksetaan ensisijaisesti korvausrahastosta siten kuin tässä luvussa säädetään.

56 §

Sijoittajien saamisten maksaminen

Sijoittajien saamiset maksetaan euroissa korvausrahaston varoista. Jos korvausrahaston varat eivät riitä sijoittajien saamisten maksamiseen, korvausrahasto voi ottaa sen säännöissä määrättävällä tavalla toimintaansa varten luottoa. Luotto maksetaan takaisin korvausrahastoon kuuluvilta sijoituspalveluyrityksiltä kerättävin korotetuin kannatusmaksuin. Rahaston jäsenyyden päättymisestä huolimatta entinen jäsen on velvollinen suorittamaan kannatusmaksun ja hallinnointimaksun, jotka peritään ennen jäsenyyden päättymistä syntyneestä korvaustapauksesta rahastolle aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi.

Korvausrahaston on maksettava sijoittajien saamiset ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 53 §:n 2 momentissa tai 63 §:ssä tarkoitetusta Rahoitustarkastuksen päätöksestä. Jos sijoituspalveluyritys on ennen 53 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä asetettu konkurssiin tai muu maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, lasketaan määräaika tästä päätöksestä. Korvausvelalle on maksettava korkolain (633/1982) mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun Rahoitustarkastus teki 53 §:n 2 momentissa tai 63 §:ssä tarkoitetun päätöksen.

Rahoitustarkastus voi erityisestä syystä myöntää korvausrahastolle lisäaikaa sijoittajien saamisten korvaamiseen enintään kolme kuukautta. Korvausrahaston on kuitenkin saamastaan lisäajasta huolimatta maksettava korvaus viipymättä, jos korvauksen maksamisen viivästyminen olisi korvauksen saajan kannalta kohtuutonta.

Jos korvausrahasto ei ole korvannut sijoittajan saamista 2 ja 3 momentissa säädetyssä ajassa, sijoittajalle on syntynyt saaminen, jota sijoittajalla on oikeus vaatia korvausrahastolta.

Jos sijoittaja tai sen edustaja on syytteessä rikoslain 32 luvun 6—10 §:n mukaisesta rahanpesurikoksesta tai -rikkomuksesta, korvausrahasto voi 2 ja 3 momentin estämättä lykätä maksujen suorittamista tuomioistuimen asiassa tekemään lainvoimaiseen päätökseen asti.

57 §

Korvausrahaston takautumisoikeus

Korvausrahastolle syntyy takautumisoikeus sijoituspalveluyritystä kohtaan korvaamastaan 54 §:n 1 momentissa tarkoitetusta saamisesta. Saamiselle maksettavasta korosta määrätään korvausrahaston säännöissä. Korvaussumma, jonka korvausrahasto on perinyt takautumisoikeutensa nojalla korvauksesta vastuussa olevalta sijoituspalveluyritykseltä, on liitettävä korvausrahaston pääomaan.

58 §

Maksuvelvollisuuden alkamisesta ilmoittaminen

Korvausrahaston on annettava kirjallisesti tieto 53 §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rahoitustarkastuksen päätöksestä kaikille asianomaisen sijoituspalveluyrityksen asiakkaille. Korvausrahaston on lisäksi julkisella kuulutuksella ilmoitettava siitä, mihin toimenpiteisiin sijoittajien on ryhdyttävä saamistensa turvaamiseksi. Kuulutus on julkaistava myös sijoituspalveluyrityksen toimialueella ilmestyvissä suurimmissa päivälehdissä toimialueen virallisilla kielillä.

Korvausrahasto voi asettaa vähintään kuuden kuukauden määräajan, jonka kuluessa sijoittajien on ryhdyttävä toimenpiteisiin saamistensa turvaamiseksi. Asetetun määräajan ylittämisen johdosta ei kuitenkaan voida kieltäytyä maksamasta korvausta sijoittajalle, jolla on ollut pakottava este ryhtyä 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

59 §

Sijoituspalveluyrityksen tiedottamisvelvollisuus

Sijoituspalveluyrityksen on annettava suomeksi ja ruotsiksi kaikille sijoittajille helposti ja selkeästi ymmärrettävässä muodossa tiedot sijoittajien saamisten korvausrahastosuojasta, suojan puuttumisesta tai rajoittumisesta sekä näitä tietoja koskevista olennaisista muutoksista. Korvausrahastoon kuuluvan luottolaitoksen on lisäksi annettava sijoittajille tieto siitä, suojaako sijoittajien varoja korvausrahasto vai talletussuojarahasto.

Sen lisäksi, mitä 58 §:ssä säädetään korvausrahaston tiedottamisvelvollisuudesta, sijoituspalveluyrityksen on pyydettäessä annettava sijoittajille tieto korvausedellytyksistä ja niistä toimenpiteistä, joihin sijoittajien on ryhdyttävä saamistensa turvaamiseksi.

Sijoituspalveluyrityksen, joka on perustanut sivuliikkeen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon tai joka käyttää sidonnaisasiamiestä, joka on sijoittautunut Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, on annettava tässä pykälässä tarkoitetut tiedot sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa sivuliike sijaitsee tai sidonnaisasiamies toimii.

60 §

Korvausrahaston jäsenten yhteisvastuu

Korvausrahaston jäsenet vastaavat yhdessä korvausrahaston velvollisuuksista ja sitoumuksista.

61 §

Korvausrahaston pääoma

Korvausrahaston pääoman on oltava vähintään 12 miljoonaa euroa, josta rahana maksettavan osuuden on oltava vähintään 4,2 miljoonaa euroa. Korvausrahaston rahana maksettavaa pääomaa on kartutettava tasaisesti. Jos korvausrahaston pääoma vähenee edellä mainitusta sijoittajien saamisten korvaamisen seurauksena, pääoma on katettava uudelleen edellä tässä pykälässä säädetyllä tavalla korvausrahaston säännöissä määrättävässä ajassa.

62 §

Korvausrahaston varojen sijoittaminen ja maksuvalmius

Korvausrahaston varat on sijoitettava luotettavalla, tehokkaalla ja rahaston maksuvalmiuden turvaavalla tavalla sekä riskien hajauttamisen periaatetta noudattaen. Sijoituksista saatava tuotto on lisättävä korvausrahaston pääomaan.

Korvausrahaston varoja ei saa sijoittaa korvausrahastoon kuuluvan sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai niiden kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön taikka korvausrahastoon kuuluvan rahastoyhtiön osakkeisiin tai osuuksiin eikä muihin korvausrahastoon kuuluvan sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen tai niiden kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain 113 §:ssä tarkoitetun vakuusrahaston taikka rahastoyhtiön liikkeeseen laskemiin arvopapereihin.

Mitä 2 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksestä, rahastoyhtiöstä ja luottolaitoksesta, koskee myös korvausrahaston jäsenenä olevaa ulkomaista sijoituspalveluyritystä ja luottolaitosta sekä niiden kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvaa yhteisöä ja ulkomaista rahastoyhtiötä. Korvausrahaston varoja voidaan kuitenkin sijoittaa korvausrahastoon kuuluvan rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston tai ulkomaisen rahastoyhtiön hallinnoiman yhteissijoitusyrityksen varoihin, jos yhteissijoitusyritystä sen kotivaltion lainsäädännön mukaan koskevat sijoitusrahastolain 25 §:n 2 momentissa säädettyä vastaavat vaatimukset yhteissijoitusyrityksen varojen pitämisestä erillään rahastoyhtiön varoista.

Korvausrahaston maksuvalmiuden on oltava korvausrahaston toimintaan nähden riittävällä tavalla turvattu.

63 §

Toimiluvan peruuttaminen ja sijoittajien saamiset

Päättäessään sijoituspalveluyrityksen toimiluvan peruuttamisesta Rahoitustarkastus voi samalla määrätä sijoittajien saamiset maksettavaksi sijoittajien korvausrahaston varoista siten kuin tässä luvussa säädetään.

64 §

Korvausrahastosta erottaminen

Jos sijoituspalveluyritys ei ole noudattanut korvausrahastoa koskevia lain säännöksiä tai tämän lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka korvausrahaston sääntöjä, korvausrahaston on ilmoitettava asiasta 49 §:n mukaisesti Rahoitustarkastukselle. Ilmoituksen saatuaan Rahoitustarkastuksen on yhdessä korvausrahaston kanssa ryhdyttävä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.

Jos 1 momentissa tarkoitetuilla toimenpiteillä ei voida varmistaa, että sijoituspalveluyritys täyttää velvoitteensa ja jos velvoitteiden noudattamatta jättämistä on pidettävä olennaisena rikkomuksena, voi korvausrahasto ilmoittaa sijoituspalveluyritykselle aikomuksestaan erottaa se korvausrahastosta. Sijoituspalveluyritys voidaan erottaa korvausrahastosta aikaisintaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun korvausrahasto on antanut sijoituspalveluyritykselle varoituksen. Korvausrahaston on kuultava sijoituspalveluyritystä ennen varoituksen antamista ja ennen erottamispäätöstä. Korvausrahaston on saatava Rahoitustarkastuksen suostumus varoituksen antamiseen ja erottamispäätöksen tekemiseen. Korvausrahaston on julkistettava erottamispäätös 58 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Korvausrahastosta erotetun sijoituspalveluyrityksen hallussa ja hallinnoitavina olevat sijoittajien saamiset ovat suojan piirissä niiden erääntymiseen saakka. Sijoituspalveluyritys, joka on erotettu korvausrahastosta, on edelleen yhteisvastuussa sen hallussa ja hallinnoitavana olevien sijoittajien saamisten suorittamisesta, kunnes sijoituspalveluun liittyvät saamiset ovat erääntyneet ja riidattomasti suoritettu.

65 §

Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku

Sijoituspalveluyrityksellä on oikeus hakea oikaisua korvausrahaston tämän lain nojalla tekemään päätökseen Rahoitustarkastukselta 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa valittamalla hakea muutosta siten kuin Rahoitustarkastuksesta annetussa laissa (587/2003) säädetään.

66 §

Markkinointirajoitus

Sijoituspalveluyritys ei saa antaa markkinoinnissaan sijoittajien korvausrahastosuojaa koskevia totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Sijoituspalveluyritys saa markkinoinnissaan käyttää ainoastaan omaa korvausrahastosuojaansa koskevia tietoja.

67 §

Salassapitovelvollisuus

Joka sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, sijoituspalveluyritysten yhteenliittymän taikka sijoituspalveluyrityksen asiamiehen tai muun sijoituspalveluyrityksen lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa sijoituspalveluyrityksen yhtiökokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle.

Mitä 1 momentissa säädetään salassapitovelvollisuudesta, koskee myös henkilöä, joka 6 luvussa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietää sijoituspalveluyrityksen tai sen asiakkaiden taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta koskevan julkistamattoman seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden.

68 §

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Sijoituspalveluyrityksellä, sen omistusyhteisöllä ja sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella sekä sijoituspalveluyritysten yhteenliittymällä on velvollisuus antaa 67 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja.

Sijoituspalveluyrityksellä ja sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus antaa 67 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista eikä sellaisia tietoja, jotka perustuvat asiakkaan ja muun kuin ryhmittymään kuuluvan yrityksen välisten maksutietojen rekisteröintiin.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, sijoituspalveluyritys ja sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmään kuuluva yritys voivat luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu sijoituspalveluyrityksen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.

Sijoituspalveluyrityksellä on oikeus antaa 67 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle ja optiokauppalaissa tarkoitetulle optioyhteisölle, jos tiedot ovat välttämättömiä niille säädetyn valvontatehtävän turvaamiseksi. Sijoituspalveluyrityksellä on sama oikeus antaa tietoja Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimivalle julkista kaupankäyntiä vastaavaa kaupankäyntiä järjestävälle yhteisölle ja Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitsevalle optioyhteisöön rinnastettavalle yhteisölle.

69 §

Asiakkaan tunnistaminen

Sijoituspalveluyrityksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on todettava vakituisen asiakkaansa henkilöllisyys ja tunnettava asiakkaan liiketoiminnan laatu sekä perusteet palvelun käyttämiselle. Jos on todennäköistä, että asiakas toimii toisen lukuun, tunnistaminen on käytettävissä olevin keinoin ulotettava myös tähän henkilöön.

Asiakkaan tunnistamisesta on lisäksi voimassa, mitä rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (68/1998) säädetään.

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetussa asiakkaan tunnistamisessa noudatettavista menettelytavoista.

70 §

Tilinpäätös, toimintakertomus ja osavuosikatsaus

Sijoituspalveluyrityksen tilinpäätökseen, toimintakertomukseen, osavuosikatsaukseen ja vuosikatsaukseen sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 146—157 §:ssä säädetään.

71 §

Tilintarkastus sekä erityinen tarkastus ja tarkastaja

Sijoituspalveluyrityksen tilintarkastuksesta ja tilintarkastajista sekä erityisen tarkastuksen ja tarkastajan määräämisestä on voimassa, mitä tilintarkastuslaissa (459/2007) ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 158—160 §:ssä säädetään.

Sijoituspalveluyrityksen tilintarkastajan tulee antaa ja toimittaa Rahoitustarkastukselle vähintään kerran vuodessa lausunto siitä, vastaavatko sijoituspalveluyrityksen asiakasvarojen säilyttämistä koskevat järjestelyt tässä laissa ja arvopaperimarkkinalain 4 luvun 14 ja 15 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

72 §

Sivuliikkeen perustaminen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Sijoituspalveluyrityksen, joka aikoo perustaa sivuliikkeen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin etukäteen Rahoitustarkastukselle. Ilmoituksen tulee sisältää ilmoitus valtiosta, jonka alueelle sivuliike aiotaan perustaa, tiedot tarjottavista sijoitus- ja oheispalveluista, sivuliikkeen organisaatiorakenteesta ja sidonnaisasiamiehen käyttämisestä, sivuliikkeen osoitetiedot sekä sivuliikkeen toiminnasta vastuussa olevien henkilöiden nimet.

Rahoitustarkastuksen on kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava sivuliikkeen perustamisesta asianomaisen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle ja asianomaiselle sijoituspalveluyritykselle sekä liitettävä ilmoitukseen 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja tiedot sivuliikkeen sijoittajien suojaksi tarkoitetusta suojajärjestelmästä tai sen puuttumisesta. Rahoitustarkastuksen on kuitenkin päätettävä olla tekemättä tällaista ilmoitusta, jos se havaitsee, ettei sivuliikkeen perustaminen täytä sijoituspalveluyrityksen taloudellinen tilanne ja hallinto huomioon ottaen sivuliikkeen perustamiselle asetettuja edellytyksiä. Sivuliikettä ei saa perustaa, jos Rahoitustarkastus on kieltäytynyt tekemästä ilmoitusta.

Sijoituspalveluyritys voi perustaa sivuliikkeen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sen jälkeen, kun vastaanottavan jäsenvaltion Rahoitustarkastusta vastaavalta valvontaviranomaiselta on saatu asiasta ilmoitus tai, jos ilmoitusta ei ole saatu, kahden kuukauden kuluttua siitä kun Rahoitustarkastus teki 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettujen tietojen muutoksista Rahoitustarkastukselle viimeistään kuukautta ennen kuin muutokset on tarkoitus toteuttaa. Rahoitustarkastuksen on ilmoituksen saatuaan ryhdyttävä 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Jos sijoituspalveluyritys aikoo käyttää sidonnaisasiamiestä, joka on sijoittautunut Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, sidonnaisasiamieheen sovelletaan soveltuvin osin tämän luvun sivuliikettä koskevia säännöksiä.

73 §

Sivuliikkeen perustaminen valtioon, joka ei kuulu Euroopan talousalueeseen

Sijoituspalveluyrityksen, joka aikoo perustaa sivuliikkeen muuhun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, on haettava lupa Rahoitustarkastukselta. Lupa on myönnettävä, jos sivuliikkeen valvonta on riittävästi järjestettävissä ja jos sivuliikkeen perustaminen ei sijoituspalveluyrityksen hallinto ja taloudellinen tila huomioon ottaen ole omiaan vaarantamaan sijoituspalveluyrityksen toimintaa. Rahoitustarkastuksella on oikeus luvan hakijaa kuultuaan asettaa lupaan sivuliikkeen toimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

74 §

Sivuliikkeen asiakkaiden saamisten turvaaminen

Sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle, miten sen muualla kuin Suomessa olevan sivuliikkeen asiakkaina olevien sijoittajien saamiset on turvattu.

75 §

Sivuliikkeen lakkauttaminen ja toiminnan rajoittaminen

Jos sijoituspalveluyritys ei täytä 72 tai 73 §:ssä säädettyjä edellytyksiä, Rahoitustarkastus voi asettaa määräajan asiaintilan korjaamiseksi ja, jollei puutetta korjata määräajan kuluessa, soveltuvin osin noudattaa, mitä 24 ja 25 §:ssä säädetään.

76 §

Palvelujen tarjoaminen toiseen valtioon

Sijoituspalveluyrityksen, joka aikoo aloittaa sijoituspalvelujen tai niiden ja 15 §:ssä tarkoitettujen oheispalvelujen tarjoamisen toisen valtion alueella perustamatta sivuliikettä, on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Rahoitustarkastukselle, mitä palveluja sijoituspalveluyritys aikoo tarjota sekä missä ja miten niitä tarjotaan. Ilmoitus on tehtävä myös, jos nämä tiedot muuttuvat.

Jos sijoituspalveluyritys aikoo tarjota 5 §:n 1—7 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluja tai sijoituspalveluja ja 15 §:n 1 momentin 1—7 kohdassa tarkoitettuja oheispalveluja Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella, sen on ilmoitettava etukäteen Rahoitustarkastukselle, missä valtiossa ja miten se aikoo tarjota palveluja ja aikooko se käyttää sidonnaisasiamiehiä kyseisessä valtiossa. Rahoitustarkastuksen on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava edellä tarkoitetut tiedot kyseisen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle sekä liitettävä mukaan oma ilmoituksensa siitä, onko sijoituspalveluyrityksellä toimilupansa nojalla oikeus tarjota näitä palveluja Suomessa. Sijoituspalveluyritys voi tämän jälkeen ryhtyä tarjoamaan ilmoittamiaan palveluja kyseisessä valtiossa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos sijoituspalveluyritys aikoo muuttaa toisessa Euroopan talousalueen valtiossa tarjoamiensa palvelujen valikoimaa. Rahoitustarkastuksen on kyseisen valtion valvontaviranomaisen pyynnöstä ilmoitettava tälle kohtuullisessa ajassa sidonnaisasiamiehet, joita sijoituspalveluyritys aikoo käyttää palvelujen tarjoamiseen kyseisessä valtiossa.

Sijoituspalveluyrityksen, joka aikoo tarjota toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneelle sijoituspalveluyritykselle, luottolaitokselle tai muulle henkilölle suoran mahdollisuuden käydä kauppaa 5 §:n 8 kohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäynnissä, on ilmoitettava tästä hyvissä ajoin etukäteen Rahoitustarkastukselle. Ilmoituksesta on käytävä ilmi tarkemmat tiedot siitä, missä ja miten mahdollisuutta käydä kauppaa aiotaan tarjota. Rahoitustarkastuksen on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava saamansa tiedot sen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle, johon sijoittautuneelle sijoituspalveluyritykselle, luottolaitokselle tai muulle henkilölle sijoituspalveluyritys aikoo mahdollisuutta tarjota. Rahoitustarkastuksen on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion Rahoitustarkastusta vastaavan valvontaviranomaisen pyynnöstä ilmoitettava, mille kyseiseen valtioon sijoittautuneelle sijoituspalveluyritykselle, luottolaitokselle tai muulle henkilölle sijoituspalveluyritys on myöntänyt kaupankäyntiosapuolen oikeudet.

Sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava 2 ja 3 momentissa tarkoitetun tiedon muutoksesta Rahoitustarkastukselle viimeistään kuukautta ennen kuin muutos on tarkoitus toteuttaa. Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava näistä muutoksista kyseisen valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle valvontaviranomaiselle.

77 §

Kotipaikan siirto Euroopan talousalueeseen kuuluvaan toiseen valtioon

Jos sijoituspalveluyritys aikoo siirtää kotipaikkansa toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa säädetään, sijoituspalveluyrityksen on lähetettävä Rahoitustarkastukselle jäljennös mainitun artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun sijoituspalveluyritys on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Jos sijoituspalveluyritys aikoo jatkaa sijoituspalvelujen tarjoamista Suomessa kotipaikan siirron jälkeen, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa säädetään.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että sijoituspalveluyritys ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa, Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Todistuksen saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

78 §

Osallistuminen ulkomaisen eurooppayhtiön perustamiseen sulautumalla

Jos sijoituspalveluyritys osallistuu eurooppayhtiöasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sulautumiseen, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että sijoituspalveluyritys ei ole noudattanut sulautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Todistuksen saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

Jos toiseen valtioon rekisteröitävä vastaanottava yhtiö aikoo sulautumisen jälkeen jatkaa sijoituspalvelun tarjontaa Suomessa, yhtiöön sovelletaan, mitä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa säädetään.

79 §

Korvausrahastoselvitys

Jos sijoituspalveluyrityksen kotipaikka siirretään toiseen valtioon tai sulautumisessa vastaanottava yhtiö rekisteröidään toiseen valtioon, sijoituspalveluyrityksen on laadittava sijoittajien korvausjärjestelmästä selvitys, jossa selostetaan sijoittajien korvausjärjestelmää koskevat järjestelyt ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen sekä esitetään mahdolliset erot suojan kattavuudessa. Sijoituspalveluyrityksen on pyydettävä korvausrahastoselvityksestä Rahoitustarkastuksen lausunto. Lausuntopyyntöön on liitettävä Rahoitustarkastuksen määräämät lisäselvitykset.

Jos 52 §:ssä tarkoitetun sijoittajan suojan piiriin kuuluvat sijoittajat kokonaan tai osittain jäävät 1 momentissa tarkoitetun kotipaikan siirron tai sulautumisen jälkeen sijoittajien korvausjärjestelmän antaman suojan ulkopuolelle, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava siitä sijoittajalle viimeistään kolmea kuukautta ennen rekisteriviranomaisen velkojille osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n nojalla asettamaa määräpäivää. Ilmoitukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja jäljennös Rahoitustarkastuksen lausunnosta. Ilmoituksessa on mainittava tämän pykälän 3 momentin mukaisesta sijoittajan irtisanomisoikeudesta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetulla sijoittajalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta irtisanoa alkuperäisten sopimusehtojen estämättä sijoituspalveluyrityksen kanssa tekemänsä 52 §:n 1 momentissa tarkoitettua palvelua koskeva sopimus.

Sijoituspalveluyrityksen tiedonantovelvollisuudesta 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen yhteydessä on muutoin voimassa, mitä 59 ja 66 §:ssä säädetään.

80 §

Vahingonkorvausvelvollisuus

Joka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä aiheuttaa vahinkoa, on velvollinen korvaamaan vahinkoa kärsineelle aiheuttamansa vahingon.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa on säädetään.

81 §

Sijoituspalvelurikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tarjoaa sijoituspalvelua 13, 14 tai 25 §:n vastaisesti tai 24 §:ssä tarkoitetusta toimiluvan peruuttamisesta huolimatta taikka käyttää 16 §:n vastaisesti toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan sanaa pankkiiri tai pankkiiriliike, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoituspalvelurikoksesta sakkoon tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.

82 §

Sijoituspalvelurikkomus

Joka muutoin kuin 81 §:ssä mainitulla tavalla rikkoo 13, 14, 16, 24 tai 25 §:n säännöksiä, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoituspalvelurikkomuksesta sakkoon.

83 §

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 67 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

84 §

Sijoituspalveluyrityksen omien osakkeiden hankinnan rahoittamista koskevien säännösten rikkominen

Joka tahallaan rikkoo 26 §:n säännöksiä lainan tai vakuuden antamisesta taikka omien tai emoyrityksen osakkeiden, osuuksien, pääomalainojen, debentuurien tai niihin rinnastettavien sitoumusten pantiksi ottamisesta, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoituspalveluyrityksen omien osakkeiden hankinnan rahoittamista koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

85 §

Sijoituspalveluyrityksen osakkeiden tai osuuksien hankintaa koskevien säännösten rikkominen

Joka hankkii osakkeita tai osuuksia tahallaan 42 §:n 1 momentissa säädetyn kiellon vastaisesti, tekemättä Rahoitustarkastukselle 39 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta tai vastoin viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitettua kieltoa, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoituspalveluyrityksen osakkeiden tai osuuksien hankintaa koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon.

86 §

Sijoituspalveluyrityksen kirjanpitorikkomus

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laatii tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen vastoin 8 luvun säännöksiä taikka niiden nojalla annettua valtiovarainministeriön asetusta tai Rahoitustarkastuksen määräystä, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 30 luvun 9 tai 10 §:ssä tarkoitettuna kirjanpitorikoksena tai tuottamuksellisena kirjanpitorikoksena eikä teosta ole muuallakaan laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoituspalveluyrityksen kirjanpitorikkomuksesta sakkoon.

87 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan       päivänä             kuuta 200   ja sillä kumotaan sijoituspalveluyrityksistä 26 päivänä heinäkuuta 1996 annettu laki (579/1996), jäljempänä vanha laki, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toimiluvan saaneeseen sijoituspalveluyritykseen, jollei tästä laista muuta johdu.

Jos muualla laissa viitataan vanhan lain säännökseen tai muutoin tarkoitetaan vanhan lain säännöstä, sen sijasta sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä.

Sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 177—184 §:ssä säädetään. Sijoituspalveluyrityksiin ei sovelleta sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/49/EY 45 ja 46 artiklaa.

Tämän lain 46 §:ää ei ennen 1 päivää tammikuuta 2011 sovelleta 45 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sijoituspalveluyritykseen, joka toimiluvan ehtojen nojalla saa tarjota sijoituspalvelua yksinomaan mainitussa momentissa tarkoitetuilla rahoitusvälineillä.

Tämän lain voimaan tullessa ratkaisematta olevan hakemuksen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

88 §

Sijoituspalveluyrityksen toimilupa

Sijoituspalveluyrityksen, joka vanhan lain mukaisesti myönnetyn toimiluvan nojalla tämän lain voimaan tullessa tarjoaa 5 §:ssä tarkoitettua sijoituspalvelua, on haettava yhdeksän kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta Rahoitustarkastukselta toimiluvan vahvistamista. Hakemuksessa on yksilöitävä ne 5 §:ssä tarkoitetut sijoituspalvelut ja 15 §:n 1 momentissa tarkoitetut oheispalvelut, joiden tarjoamiseen toimiluvan vahvistamista haetaan. Jos toimiluvan vahvistamista on haettu sanotussa määräajassa, sijoituspalvelua saa tarjota vanhan lain mukaisesti myönnetyn toimiluvan nojalla kunnes toimiluvan vahvistamista koskeva päätös on tehty. Jos vahvistamista koskeva hakemus on puutteellinen, hakijaa on kehotettava hallintolain (434/2003) 22 §:n mukaisesti määräajassa täydentämään hakemusta. Toimiluvan vahvistamista koskeva päätös on tehtävä 12 kuukauden kuluessa toimiluvan vahvistamista koskevan hakemuksen vastaanottamisesta.

Muun henkilön kuin 1 momentissa tarkoitetun yrityksen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa liiketoimintana 5 §:ssä tarkoitettua toimilupaa edellyttävää sijoituspalvelua, on kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta haettava toimilupaa tai lopetettava toiminta kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Rahoitustarkastus voi ottaa toimilupaa koskevan hakemuksen käsiteltäväksi tämän lain mukaan jo ennen lain voimaantuloa.

89 §

Asiakastilit

Sijoituspalveluyrityksen, jolla on tämän lain voimaan tullessa vanhan lain 16 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti asiakkaalta tilille vastaanotettuja takaisinmaksettavia varoja, on lopetettava varojen vastaanottaminen ja kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta palautettava varat asiakkaalle tai sijoitettava ne asiakkaan päättämällä tavalla.

90 §

Sijoituspalveluyrityksen vähimmäispääoma

Sijoituspalveluyrityksen osakepääoman tulee täyttää 45 §:ssä säädetyt vaatimukset kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

91 §

Sijoittajien korvausrahaston säännöt

Korvausrahaston on muutettava sääntönsä vastaamaan tätä lakia ja haettava muutettujen sääntöjen vahvistamista valtiovarainministeriöltä kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Säännöt voidaan jo ennen tämän lain voimaantuloa muuttaa ja vahvistaa tulemaan voimaan tämän lain voimaan tullessa.

1 §

Tämä laki koskee arvopaperien saattamista yleiseen liikkeeseen, yleiseen liikkeeseen saatettujen arvopaperien vaihdantaa ja selvitystoimintaa sekä kaupankäynnin järjestämistä arvopapereilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lain 2 luvun 5, 5 a, 5 b, 5 d, 6, 6 c, 6 d ja 10 e §:ää sovelletaan muun kuin 3 tai 4 momentissa tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijaan, jonka arvopaperi on julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa jos liikkeeseenlaskija on 4 §:n 11 momentin mukaisesti valinnut kotivaltiokseen Suomen.

Tämän lain 2 luvun 5, 5 a, 5 b, 5 d, 6, 6 c, 6 d ja 10 e §:ää ei sovelleta sellaisen muun kuin 3 tai 4 momentissa tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijaan, jonka yhtiöoikeudellinen kotivaltio on Suomi, jos liikkeeseenlaskija on 4 §:n 11 momentin mukaisesti valinnut kotivaltiokseen muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kuin Suomen.

Tämän lain 2 luvun 7 ja 7 a §:ää, 4 luvun 13, 16 ja 17 §:ää sekä 5 lukua sovelletaan myös suomalaiseen liikkeeseenlaskijaan, jonka arvopaperi on julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueella tai jota on haettu otettavaksi tällaisen kaupankäynnin kohteeksi sekä tällaiseen arvopaperiin. Lisäksi 4 luvun 13, 16 ja 17 §:ää sovelletaan ulkomaiseen arvopaperiin, joka on julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueella tai jota on haettu otettavaksi tällaisen kaupankäynnin kohteeksi. Lain 5 luvun 2, 12 ja 13 §:ää sovelletaan myös ulkomaiseen arvopaperiin, joka on julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueella tai jota on haettu otettavaksi tällaisen kaupankäynnin kohteeksi, kun arvopaperia koskeva liiketoimi suoritetaan Suomessa.

Liikkeeseenlaskijaan, tarjoajaan ja julkisen kaupankäynnin kohteeksi hakijaan sovelletaan 2 luvun 2, 3, 3 a—3 d, 4 ja 4 a—4 f §:ää sekä liikkeeseenlaskijaan lisäksi 10 c §:ää tilanteessa, jossa Suomi on 1 luvun 4 §:n 8—10 momentin nojalla kotivaltio, mutta arvopapereita tarjotaan yleisölle tai niitä haetaan julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteeksi muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lain arvopaperinvälittäjää koskevien säännösten soveltamisesta ulkomaiseen sijoituspalveluyritykseen, ulkomaiseen luotto- ja rahoituslaitokseen sekä ulkomaiseen rahastoyhtiöön säädetään ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetussa laissa (580/1996), ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (1608/1993) sekä ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa annetussa laissa (225/2004).

3 §

Julkisella kaupankäynnillä tarkoitetaan kaupankäyntiä arvopaperilla arvopaperipörssin ylläpitämällä säännellyllä markkinalla, jossa tämän lain mukaan vahvistettujen sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen ostajien ja myyjien osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia niin, että tuloksena on sitova arvopaperikauppa.

3 a §

Monenkeskisellä kaupankäynnillä tarkoitetaan muuta kuin 3 §:ssä tarkoitettua kaupan-käyntiä arvopaperilla monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, jossa kaupankäynnin järjestäjän laatimien sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen ostajien ja myyjien osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia niin, että tuloksena on sitova arvopaperikauppa.

4 §

Tässä laissa tarkoitetaan kauppojen sisäisellä toteuttajalla sellaista arvopaperinvälittäjää, joka suunnitelmallisesti, toistuvasti ja järjestelmällisesti toteuttaa asiakkaiden toimeksiantoja julkisen kaupankäynnin ja monenkeskisen kaupankäynnin sekä niitä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin ulkopuolella tulemalla kaupassa itse asiakkaan vastapuoleksi siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/39/EY) täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta komission antamassa asetuksessa (EY) N:o 1287/2006, jäljempänä komission asetus, säädetään.

Tässä laissa tarkoitetaan ei-ammattimaisella asiakkaalla muuta asiakasta kuin 4 momentissa tarkoitettua ammattimaista asiakasta.

Arvopaperien liikkeeseenlaskun kotivaltio on Suomi, jos kyseessä ovat muut kuin 10 momentissa tarkoitetut arvopaperit ja liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa.

Arvopaperien liikkeeseenlaskun kotivaltio on Suomi myös, jos liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellinen kotipaikka on valtiossa, joka ei kuulu Euroopan talousalueeseen, ja muita kuin 10 momentissa tarkoitettuja arvopapereita tarjotaan yleisölle tai haetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi Euroopan talousalueella ensimmäiseksi Suomessa. Jos tarjoamisesta tai hakemisesta on päättänyt muu kuin liikkeeseenlaskija, voi liikkeeseenlaskija myöhemmin valita kotivaltioksi toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liikkeeseenlaskija, jonka 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun arvopaperin nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo on vähintään 1 000 euroa, sekä 2 §:n 1 momentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskija voi valita säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltiokseen yhden Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion. Liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellisen kotivaltion sijaan kotivaltioksi voidaan valita valtio, jossa arvopaperit on otettu julkisen kaupankäynnin tai sitä Euroopan talousalueella vastaavan kaupankäynnin kohteeksi. Kotivaltio on valittava vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

4 a §

Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi.

Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän oikeudesta pyytää asiakasluokittelun muuttamista ja esitettävä selvitys siitä, mikä vaikutus luokittelun muuttamisella on asiakkaan asemaan. Tiedot on annettava siten, että ne osoitetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti joko kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla siten, että asiakas voi säilyttää, tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina tai siten, että tiedot ovat saatavissa arvopaperinvälittäjän Internet-verkkosivuilla asianmukaisen ajan. Tiedot voidaan antaa muulla pysyvällä tavalla kuin kirjallisesti vain, jos tietojen antaminen tällä tavalla on asianmukaista arvopaperinvälittäjän ja asiakkaan välisen liiketoimen toteuttamisen yhteydessä ja asiakas on valinnut tiedon toimittamisen tällä tavalla.

Arvopaperinvälittäjä voi kohdella 1 luvun 4 §:n 4 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettua ammattimaista asiakasta tämän pyynnöstä ei-ammattimaisena asiakkaana. Asiakkaan kohtelusta ei-ammattimaisena asiakkaana on tehtävä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi sen soveltaminen yhteen tai useampaan palveluun tai liiketoimeen taikka yhteen tai useaan erityyppiseen arvopaperiin tai liiketoimeen.

Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava 1 luvun 4 §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle asiakkaalleen ennen sijoituspalvelun tarjoamista, että tätä kohdellaan saatavilla olevien tietojen perusteella ammattimaisena asiakkaana, jos asiakkaan kanssa ei toisin sovita.

Asiakkaan, joka haluaa itseään kohdeltavan 1 luvun 4 §:n 4 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna ammattimaisena asiakkaana yleisesti taikka tietyn sijoituspalvelun tai liiketoimen tai liiketoimi- tai arvopaperityypin osalta, on pyydettävä arvopaperinvälittäjältä kirjallisesti, että häntä kohdellaan ammattimaisena asiakkaana. Arvopaperinvälittäjän on kirjallisesti ilmoitettava asiakkaalle, ettei tämä ammattimaisena asiakkaana kuulu kaikkien 4 luvussa tarkoitettujen menettelytapasäännösten suojan ja sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitetun sijoittajien korvausrahastosuojan piiriin. Asiakkaan on kirjallisesti ilmoitettava arvopaperinvälittäjälle olevansa tietoinen menettelytapasäännösten suojan ja korvausrahastosuojan menettämisestä.

Arvopaperinvälittäjällä on oltava sisäiset ohjeet asiakkaiden luokittelusta ja siinä noudatettavasta menettelystä.

4 b §

Arvopaperinvälittäjä, joka tarjoaa sijoituspalveluna toimeksiantojen välittämistä tai toteuttamista tai käy kauppaa omaan lukuun, voi tehdä liiketoimia hyväksyttävän vastapuolen kanssa ilman, että liiketoimeen on sovellettava 4 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentissa ja 2—6 §:ssä tarkoitettuja velvollisuuksia.

Asiakkaalla, joka on 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu hyväksyttävä vastapuoli, on oikeus pyytää 1 momentissa mainittujen säännösten soveltamista sen kanssa tehtäviin liiketoimiin joko yleisesti tai yksittäisen liiketoimen osalta. Jos arvopaperinvälittäjä suostuu pyyntöön, on asiakasta kohdeltava ammattimaisena asiakkaana. Jos asiakas kuitenkin pyytää, että sitä kohdellaan ei-ammattimaisena asiakkaana, sovelletaan pyynnön käsittelyyn 1 luvun 4 a §:n 3 momentissa säädettyä menettelyä.

4 c §

Rahoitustarkastuksen on pidettävä rekisteriä 4 §:n 6 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuista kokeneista sijoittajista. Rekisteriin on merkittävä kokeneen sijoittajan rekisteriin merkitsemisajankohta, luonnollisen henkilön nimi ja henkilötunnus, oikeushenkilön nimi ja yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot. Henkilötunnusta ei saa sisällyttää Rahoitustarkastuksen sähköisessä tietoverkossa ylläpitämään rekisteriin.

Rekisterimerkintä on voimassa kolme vuotta merkitsemisestä. Sijoittajalla on oikeus hakemuksesta saada itseään koskeva rekisteritieto muutetuksi tai poistetuksi ennen sen voimassaoloajan päättämistä. Rekisteriin merkityt tiedot on poistettava rekisteristä, jos niiden voimassaoloaika päättyy eikä sijoittaja ole ennen sitä tehnyt uutta hakemusta tietojen rekisteriin merkitsemisestä. Muutetun merkinnän voimassaoloaika lasketaan alkuperäisen tiedon merkitsemisestä. Rahoitustarkastuksen on säilytettävä rekisteriin merkityt tiedot vähintään viisi vuotta sen jälkeen, kun niiden poistamista on haettu tai voimassaoloaika on päättynyt.

Rekisteristä voidaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentin estämättä luovuttaa tietoja sähköisessä muodossa sekä yleisen tietoverkon kautta. Rekisterin tietojen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään.

2 §

Joka tarjoaa arvopapereita, hakee arvopaperin ottamista julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi tai huolehtii toimeksiannon nojalla tarjouksesta taikka julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi hakemisesta, on velvollinen pitämään sijoittajien saatavilla tasapuolisesti riittävät tiedot arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista.

4 e §

Sen estämättä, mitä 4 §:n 1 momentissa säädetään, muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa hyväksytty esite ja sen täydennykset ovat voimassa Suomessa ja ne on annettava yleisön saataville täällä, jos arvopaperien liikkeeseenlaskun kotivaltio on muu kuin Suomi ja arvopapereita tarjotaan yleisölle tai haetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi Suomessa ja kyseisen muun valtion toimivaltainen viranomainen on toimittanut Rahoitustarkastukselle jäljennökset esitteestä ja sen täydennyksestä sekä todistuksen siitä, että ne on laadittu esitedirektiivin mukaisesti. Jos muun valtion viranomainen on antanut luvan olla julkistamatta tiettyä esitedirektiivin mukaan vaadittavaa tietoa, poikkeus ja sen perustelut on ilmoitettava viranomaisen todistuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ohessa on julkistettava tilintarkastuskertomus. Jos tilikauden aikana kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta tai pidennetyn tilikauden 12 ensimmäiseltä kuukaudelta laadittua osavuosikatsausta ei tilintarkastajien käsityksen mukaan ole laadittu sitä koskevien säännösten mukaisesti, tästä on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessa. Liikkeeseenlaskijan on kuitenkin julkistettava tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus välittömästi, jos tilintarkastaja antaa muun kuin tilintarkastuslain (459/2007) 15 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakiomuotoisen lausunnon tai esittää suorittamansa tilintarkastuksen perusteella tilintarkastuslain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetun huomautuksen.

1 §

Arvopaperipörssitoiminnan luvanvaraisuus

Arvopaperipörssitoimintaa ei saa harjoittaa ilman toimilupaa.

2 §

Toiminimi

Muu kuin arvopaperipörssitoimintaan toimiluvan saanut yhteisö ei saa toiminimessään tai muuten toimintaansa kuvaamaan käyttää sanaa tai yhdysosaa arvopaperipörssi.

3 §

Toimiluvan myöntäminen

Valtiovarainministeriö myöntää hakemuksesta toimiluvan arvopaperipörssitoiminnan harjoittamiseen suomalaiselle osakeyhtiölle, jonka pääkonttori on Suomessa. Toimilupaa voidaan hakea myös perustettavan yhtiön lukuun. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Toimilupa on myönnettävä, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua, että hakija täyttää tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä arvopaperipörssitoiminnan harjoittamiselle säädetyt vaatimukset.

Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että saadun selvityksen perusteella arvopaperipörssin perustaja ja osakkeenomistaja, joka omistaa vähintään yhden kymmenesosan arvopaperipörssin osakkeista tai sen osakkeiden äänivallasta, on luotettava. Arvopaperipörssin omistus ei saa vaarantaa arvopaperipörssin varovaisten ja terveiden liiketoimintaperiaatteiden mukaista liiketoimintaa.

Henkilöä ei pidetä luotettavana, jos hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton perustamaan tai omistamaan arvopaperipörssiä, taikka jos hän on muuten aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton perustamaan tai omistamaan arvopaperipörssiä.

Toimilupaa koskeva hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Valtiovarainministeriön on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Valtiovarainministeriön on ennen asian ratkaisemista pyydettävä hakemuksesta lausunto Rahoitustarkastukselta.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan arvopaperipörssin liiketoimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Arvopaperipörssi voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty tai, jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, kun arvopaperipörssi on rekisteröity.

4 §

Toimiluvan myöntäminen eurooppayhtiölle

Toimilupa arvopaperipörssitoiminnan harjoittamiseen on myönnettävä myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa toisessa valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001, jäljempänä eurooppayhtiöasetus, tarkoitetulle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen mainitun asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Valtiovarainministeriön on lisäksi pyydettävä lupahakemuksesta kyseisen valtion arvopaperimarkkinoita valvovan viranomaisen lausunto. Kotipaikan siirtoa ei saa rekisteröidä ennen kuin toimilupa on annettu. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

5 §

Toimiluvan ilmoittaminen rekisteröitäväksi

Valtiovarainministeriön on ilmoitettava toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Perustettavalle arvopaperipörssille ja kotipaikan Suomeen siirtävälle eurooppayhtiölle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla, kun yritys rekisteröidään.

6 §

Osakkeiden hankinnasta ilmoittaminen

Jos jonkun tarkoituksena on hankkia yksin tai yhdessä 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetun osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan kanssa suoraan tai välillisesti arvopaperipörssistä osuus, joka on vähintään kymmenesosa arvopaperipörssin osakepääomasta tai joka tuottaa vähintään kymmenesosan sen osakkeiden äänivallasta, hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Rahoitustarkastukselle.

Jos 1 momentissa tarkoitettua osuutta aiotaan lisätä siten, että se saavuttaisi tai ylittäisi yhden viidesosan, yhden kolmasosan tai puolet arvopaperipörssin osakepääomasta tai äänimäärästä, myös tästä hankinnasta on etukäteen ilmoitettava Rahoitustarkastukselle. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös, jos 1 momentissa tarkoitettu osuus vähenisi alle tässä tai 1 momentissa säädetyn rajan.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistus- ja ääniosuutta sovelletaan, mitä 1 luvun 5 §:ssä ja 2 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Arvopaperipörssin on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen osuuksien omistajat, osuuksien omistajiin 1 momentin mukaan rinnastettavat henkilöt sekä näiden osuus arvopaperipörssin osakepääomasta ja äänimäärästä, jos ne ovat sen tiedossa. Arvopaperipörssin on välittömästi ilmoitettava Rahoitustarkastukselle sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset. Ilmoituksessa on annettava riittävät tiedot osuuden suuruudesta ja sen omistajasta sekä muut Rahoitustarkastuksen määräämät tiedot.

Mitä tässä pykälässä säädetään arvopaperipörssistä ja siitä hankittavan osuuden ilmoittamisesta, koskee myös sellaista yhteisöä, jolla on 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvalta arvopaperipörssissä.

7 §

Hankinnan vastustaminen

Rahoitustarkastus voi kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona se on vastaanottanut 6 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen, vastustaa osuuden hankintaa, jos omistajien luotettavuudesta saadun selvityksen perusteella tai muuten on todennäköistä, että osuuden omistus vaarantaisi arvopaperipörssin varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden mukaisen liiketoiminnan. Omistajien luotettavuudesta säädetään tämän luvun 3 §:ssä.

Jos osuuden hankinta jätetään ilmoittamatta tai jos osuus hankitaan Rahoitustarkastuksen vastustuksesta huolimatta, Rahoitustarkastus voi kieltää osuuden omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön arvopaperipörssissä tai yhteisössä, jolla on 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvalta arvopaperipörssissä.

8 §

Arvopaperipörssin sidonnaisuus

Arvopaperipörssin ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidonnaisuus ei saa estää arvopaperipörssin tehokasta valvontaa. Tehokasta valvontaa eivät myöskään saa estää tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion säännökset ja hallinnolliset määräykset.

Toimiluvan myöntämisen jälkeen toimilupahakemuksessa ilmoitetuissa sidonnaisuutta koskevissa tiedoissa tapahtuneet muutokset on välittömästi ilmoitettava Rahoitustarkastukselle.

Merkittävällä sidonnaisuudella tarkoitetaan tässä pykälässä, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 37 §:n 2—4 momentissa säädetään.

9 §

Kotipaikan siirto Euroopan talousalueella

Jos arvopaperipörssi aikoo siirtää kotipaikkansa Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa säädetään, arvopaperipörssin on lähetettävä Rahoitustarkastukselle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun arvopaperipörssi on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain (742/2004) 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että arvopaperipörssi ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Todistuksen saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

10 §

Sulautuminen Euroopan talousalueella

Jos arvopaperipörssi osallistuu eurooppayhtiöasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sulautumiseen, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että arvopaperipörssi ei ole noudattanut sulautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Todistuksen saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

11 §

Toimiluvan peruuttaminen

Valtiovarainministeriön on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä pyydettävä Rahoitustarkastuksen lausunto, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu. Ennen 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä valtiovarainministeriön on asetettava arvopaperipörssille määräaika toiminnassa havaittujen puutteellisuuksien poistamiseksi.

Valtiovarainministeriö voi arvopaperipörssin hakemuksesta peruuttaa arvopaperipörssin toimiluvan, jos arvopaperipörssi on päättänyt lopettaa arvopaperipörssitoiminnan. Ennen päätöksen tekemistä valtiovarainministeriön on pyydettävä Rahoitustarkastuksen lausunto.

Jos valtiovarainministeriö peruuttaa 1 momentin nojalla arvopaperipörssin toimiluvan, ministeriö voi samalla antaa määräyksiä siitä, miten toiminta lopetetaan.

Valtiovarainministeriön on ilmoitettava toimiluvan peruuttamisesta rekisteriviranomaiselle.

12 §

Arvopaperipörssin toiminnan keskeyttäminen

Valtiovarainministeriö voi määrätä arvopaperipörssin toiminnan keskeytettäväksi määräajaksi, jos arvopaperipörssin toiminnassa on todettu taitamattomuutta tai varomattomuutta taikka jos arvopaperipörssissä julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien vaihdanta on häiriintynyt, ja on ilmeistä, että toiminnan jatkaminen on omiaan vakavasti vahingoittamaan arvopaperimarkkinoiden vakautta tai sijoittajien asemaa.

13 §

Arvopaperipörssin toiminta

Arvopaperipörssi saa julkisen kaupankäynnin lisäksi järjestää monenkeskistä kaupan-käyntiä ja tarjota arvopaperien vaihdantaan ja säilytykseen liittyviä tietojenkäsittelypalveluja, arvopaperi- ja rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen liittyviä koulutus- ja tiedotuspalveluja sekä harjoittaa muuta näihin läheisesti liittyvää toimintaa.

Arvopaperipörssi saa toimia selvitysosapuolena ja harjoittaa selvitysyhteisön toimintaa sen mukaan kuin 4 a luvussa säädetään ja toimia tilinhoitajayhteisönä tai tilinhoitajayhteisön asiamiehenä sen mukaan kuin siitä säädetään arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa.

Arvopaperipörssi saa lisäksi, sen mukaan kuin siitä säädetään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa, harjoittaa optioyhteisön toimintaa.

Arvopaperipörssi ei saa harjoittaa muuta kuin 1—3 momentissa mainittua toimintaa.

14 §

Arvopaperipörssin säännöt

Arvopaperipörssin säännöt ja niiden muutokset vahvistaa hakemuksesta valtiovarainministeriö. Säännöt on vahvistettava, jos ne ovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset ja jos saadun selvityksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että ne turvaavat luotettavan ja tasapuolisen julkisen kaupankäynnin.

Hakemus on ratkaistava kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Päätös on kuitenkin aina tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Valtiovarainministeriön on ennen sääntöjen vahvistamista pyydettävä Rahoitustarkastuksen lausunto.

Valtiovarainministeriö voi julkisen kaupankäynnin luotettavuuden ja tasapuolisuuden turvaamiseksi määrätä vahvistamissaan säännöissä olevien määräysten sisältöä muutettavaksi tai täydennettäväksi. Valtiovarainministeriön on ennen määräyksen antamista pyydettävä asiassa Rahoitustarkastuksen lausunto.

15 §

Taloudelliset toimintaedellytykset

Arvopaperipörssillä pitää olla arvopaperipörssitoiminnan laajuuteen ja laatuun nähden riittävät taloudelliset toimintaedellytykset.

Arvopaperipörssin osakepääoman on oltava vähintään 730 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä.

16 §

Arvopaperipörssin johtaminen

Arvopaperipörssin hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon tulee johtaa arvopaperipörssiä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä muun ylimpään johtoon kuuluvan on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen arvopaperipörssitoiminnan tuntemus kuin arvopaperipörssin toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua henkilöä ei pidetä luotettavana, jos hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton arvopaperipörssin hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi taikka toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon, taikka jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton edellä tarkoitettuun tehtävään.

Arvopaperipörssin on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä koskevista muutoksista viipymättä Rahoitustarkastukselle.

Mitä 1—4 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti yhteisöön, jonka määräysvallassa arvopaperipörssi on 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

17 §

Arvopaperipörssin toiminnan järjestäminen

Arvopaperipörssin toiminta on järjestettävä sen liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen luotettavalla tavalla. Arvopaperipörssin on varmistettava toimintaansa liittyvien riskien hallinta, sisäisen valvontansa toimivuus ja toimintansa jatkuvuus kaikissa tilanteissa.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti yhteisöön, jonka määräysvallassa arvopaperipörssi on 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä toiminnan luotettavasta järjestämisestä. Määräysten on soveltuvin osin vastattava sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 35 §:n ja tämän lain 4 luvun 12 §:n nojalla sijoituspalveluyrityksille annettavia määräyksiä.

18 §

Henkilökohtaiset liiketoimet

Arvopaperipörssin on riittävin toimenpitein pyrittävä estämään vaikuttavassa asemassa olevan ryhtyminen henkilökohtaisiin liiketoimiin, jos siitä voi aiheutua eturistiriita taikka jos hänellä on sisäpiirintietoa taikka liikkeeseenlaskijoita, pörssivälittäjiä tai muita arvopaperipörssissä toimivia tai niiden liiketoimia koskevaa luottamuksellista tietoa. Tällaisen tiedon luottamuksellisuus on pyrittävä turvaamaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja liiketoimia koskee soveltuvin osin, mitä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 34 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksessä vaikuttavassa asemassa olevista henkilöistä ja heidän henkilökohtaisista liiketoimistaan.

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista liiketoimista. Määräysten on soveltuvin osin vastattava sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 35 §:n nojalla sijoituspalveluyrityksille annettavia määräyksiä.

19 §

Velvollisuus toimittaa jäljennöksiä eräistä asiakirjoista

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti yhteisöön, jonka määräysvallassa arvopaperipörssi on 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

20 §

Kaupankäynnin julkisuus

Arvopaperipörssi on velvollinen julkistamaan yleisölle tietoja ylläpitämänsä julkisen kaupankäynnin kohteina olevien muiden arvopaperien kuin osakkeiden osto- ja myyntitarjouksista, tarjouskehotuksista sekä kaupoista siinä laajuudessa kuin se arvopaperien kaupankäynnin laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen luotettavan ja tasapuolisen julkisen kaupankäynnin turvaamiseksi.

Arvopaperipörssi on velvollinen julkistamaan yleisölle tietoja ylläpitämänsä julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden osto- ja myyntitarjouksista sekä tarjouskehotuksista siten kuin siitä säädetään komission asetuksessa.

Arvopaperipörssi ei kuitenkaan ole velvollinen julkistamaan tietoja osto- ja myyntitarjouksista tai tarjouskehotuksista 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos julkisen kaupankäynnin markkinamalli, tarjoustyyppi tai tarjouksen koko täyttää komission asetuksessa säädetyt julkistamisvelvollisuudesta poikkeamisen edellytykset.

Arvopaperipörssi on velvollinen julkistamaan yleisölle mahdollisimman ajantasaisia tietoja kaupoista ylläpitämänsä julkisen kaupankäynnin kohteena olevilla osakkeilla siten kuin siitä säädetään komission asetuksessa.

Arvopaperipörssi voi päättää, että tiedot osakkeen tavanomaiseen kaupankäyntiin verrattuna kooltaan suurista kaupoista voidaan julkistaa 4 momentissa edellytettyä myöhemmin. Komission asetuksessa säädetään tarkemmin lykkäämisen edellytyksistä.

Arvopaperipörssin on ennen 5 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä saatava valtiovarainministeriön lupa järjestelyille, joilla tietojen julkistamista lykätään. Lykkäämisjärjestelyistä on tiedotettava yleisölle.

21 §

Kauppojen selvitys

Arvopaperipörssin on järjestettävä asianmukaisesti julkisessa kaupankäynnissä tehtyjen arvopaperikauppojen selvitys.

Jos arvopaperipörssi käyttää arvopaperikauppojen selvitykseen muuta arvopaperien selvitys- ja talletuslaitosta kuin tässä laissa tarkoitettua selvitysyhteisöä, arvopaperipörssin, selvitysyhteisön sekä selvitys- ja talletuslaitoksen on järjestettävä yhteistoimintansa siten, ettei julkisen kaupankäynnin luotettavuus vaarannu.

Arvopaperipörssin on ilmoitettava muutoksista 2 momentin mukaisissa järjestelyissä etukäteen Rahoitustarkastukselle ja Suomen Pankille. Ilmoitukseen on liitettävä riittävät tiedot sen arvioimiseksi, aiheutuuko muutoksista vaaraa julkisen kaupankäynnin luotettavuudelle.

Rahoitustarkastus voi kieltää arvopaperipörssiä käyttämästä kauppojen selvitykseen muuta kuin tässä laissa tarkoitettua selvitysyhteisöä, jos tällaisen yhteisön käyttäminen todennäköisesti vaarantaa julkisen kaupankäynnin luotettavuuden.

22 §

Arvopaperipörssin valvontatehtävät

Arvopaperipörssin on huolehdittava riittävän ja luotettavan valvonnan järjestämisestä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä sääntöjensä noudattamisen turvaamiseksi.

Arvopaperipörssin on saatettava Rahoitustarkastuksen tietoon menettely, joka ilmeisesti on vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka arvopaperipörssin sääntöjä, jollei menettelyä viipymättä oikaista tai asiaintila muuten korjaannu. Jos säännöksiä, määräyksiä tai sääntöjä on rikottu olennaisesti tai toistuvasti, on ilmoitus kuitenkin tehtävä aina.

23 §

Kaupankäynnin keskeyttäminen

Arvopaperipörssin on keskeytettävä julkinen kaupankäynti arvopaperilla, jos se on tarpeen julkisesta kaupankäynnistä annettujen säännösten ja määräysten, arvopaperipörssin sääntöjen tai hyvän tavan vastaisen menettelyn vuoksi.

Arvopaperipörssin on julkistettava välittömästi päätös kaupankäynnin keskeyttämisestä arvopaperilla. Lisäksi arvopaperipörssin on ilmoitettava kaupankäynnin keskeyttämisestä Rahoitustarkastukselle, joka on velvollinen ilmoittamaan siitä edelleen Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden Rahoitustarkastusta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille.

Rahoitustarkastuksen oikeudesta määrätä arvopaperipörssi keskeyttämään kaupankäynti arvopaperilla säädetään 7 luvun 1 a §:n 2 momentissa.

24 §

Arvopaperipörssin toiminnan ulkoistaminen

Ulkoistamisella tarkoitetaan tässä pykälässä arvopaperipörssin toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa arvopaperipörssille toiminnon tai palvelun, jonka arvopaperipörssi olisi muuten itse suorittanut.

Arvopaperipörssi voi ulkoistaa toimintansa kannalta merkittävän muun toiminnon kuin julkisen kaupankäynnin järjestämisen, jos ulkoistaminen ei haittaa arvopaperipörssin riskien hallintaa, sisäistä valvontaa eikä arvopaperipörssin liiketoiminnan tai toiminnan kannalta merkittävän muun toiminnon hoitamista.

Toiminto on arvopaperipörssin toiminnan kannalta merkittävä, jos virhe tai puute sen suorittamisessa voi haitata olennaisesti arvopaperipörssin toimintaa koskevien lakien, niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai arvopaperipörssin toimiluvan ehtojen noudattamista taikka arvopaperipörssin taloudellista asemaa tai arvopaperipörssitoiminnan jatkuvuutta.

Arvopaperipörssin toiminnan kannalta merkittävän toiminnon ulkoistamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika.

Arvopaperipörssin, joka toimiluvan myöntämisen jälkeen aikoo ulkoistaa toimintansa kannalta merkittävän toiminnon, on ilmoitettava ulkoistamisesta etukäteen Rahoitustarkastukselle. Arvopaperipörssin ja ulkoistettua toimintaa hoitavan välisessä sopimussuhteessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastus antaa tarvittavat tarkemmat määräykset ilmoituksen sisällöstä.

Arvopaperipörssin on toimittava huolellisesti, kun se ulkoistaa toimintansa kannalta merkittävän toiminnon.

Arvopaperipörssin on huolehdittava siitä, että se saa ulkoistettua toimintaa hoitavalta jatkuvasti arvopaperipörssin viranomaisvalvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot ja että sillä on oikeus luovuttaa tiedot edelleen Rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä arvopaperipörssin toiminnan ulkoistamisen edellytyksistä. Määräysten on soveltuvin osin vastattava sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 30 §:n nojalla sijoituspalveluyrityksille annettavia määräyksiä.

25 §

Pörssivälittäjä ja muu arvopaperipörssissä toimiva

Arvopaperipörssin on myönnettävä pörssivälittäjän oikeudet suomalaiselle arvopaperinvälittäjälle tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan toimiluvan saaneelle arvopaperinvälittäjälle, joka täyttää laissa ja arvopaperipörssin säännöissä asetetut vaatimukset.

Muulle henkilölle, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, voidaan myöntää muun arvopaperipörssissä toimivan oikeudet, jos henkilö täyttää arvopaperipörssin säännöissä asetetut vaatimukset ja henkilön luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta saadun selvityksen perusteella tai muutoin on todennäköistä, ettei henkilön osallistuminen julkiseen kaupankäyntiin vaaranna kaupankäynnin luotettavuutta. Henkilöllä on lisäksi oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset täyttää arvopaperikaupoista johtuvat velvoitteet.

Arvopaperipörssi saa valtiovarainministeriön määräämin ehdoin myöntää myös muulle kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle ulkomaiselle arvopaperinvälittäjälle tai muulle henkilölle pörssivälittäjän tai muun arvopaperipörssissä toimivan oikeudet, jos hakija täyttää laissa ja arvopaperipörssin säännöissä asetetut vaatimukset.

Arvopaperipörssin on peruutettava määräajaksi tai kokonaan pörssivälittäjän tai muun arvopaperipörssissä toimivan oikeudet, jos Rahoitustarkastus arvopaperipörssiä kuultuaan sitä painavasta syystä vaatii. Rahoitustarkastuksen on välittömästi ilmoitettava vaatimuksestaan ja sen perusteista arvopaperipörssille sekä sille, jota vaatimus koskee.

Arvopaperipörssin on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle pörssivälittäjän ja muun arvopaperipörssissä toimivan oikeuksien myöntämisestä ja peruuttamisesta.

26 §

Pörssivälittäjän ja muun arvopaperipörssissä toimivan oikeus valita selvitysyhteisö

Pörssivälittäjällä ja muulla arvopaperipörssissä toimivalla on oikeus käyttää myös muuta kuin arvopaperipörssin valitsemaa selvitysyhteisöä, arvopaperikeskusta tai arvopaperien selvitys- ja talletuslaitosta julkisessa kaupankäynnissä tehdyistä arvopaperikaupoista johtuvien velvoitteiden toteuttamiseksi edellyttäen, että arvopaperipörssin ja mainitun selvitysyhteisön, arvopaperikeskuksen tai arvopaperien selvitys- ja talletuslaitoksen yhteistoiminta on siten järjestetty, ettei julkisen kaupankäynnin luotettavuus vaarannu.

Jos pörssivälittäjä tai muu arvopaperipörssissä toimiva aikoo käyttää 1 momentin mukaista oikeutta, siitä on ilmoitettava etukäteen asianomaiselle arvopaperipörssille, Rahoitustarkastukselle ja Suomen Pankille. Ilmoituksessa tulee esittää selvitys yhteistoimintajärjestelyistä, joilla turvataan julkisen kaupankäynnin luotettavuus.

Rahoitustarkastus voi kieltää pörssivälittäjää ja muuta arvopaperipörssissä toimivaa käyttämästä muuta kuin arvopaperipörssin valitsemaa selvitysyhteisöä, arvopaperikeskusta tai arvopaperien selvitys- ja talletuslaitosta arvopaperikaupoista johtuvien velvoitteiden toteuttamiseksi, jos tällaisen yhteisön käyttäminen todennäköisesti vaarantaa julkisen kaupankäynnin luotettavuuden.

27 §

Arvopaperin ottaminen julkisen kaupankäynnin kohteeksi

Arvopaperipörssi saa liikkeeseenlaskijan hakemuksesta ottaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi arvopaperin, johon todennäköisesti kohdistuu riittävästi kysyntää ja tarjontaa ja jonka hinnanmuodostuksen voidaan siten arvioida olevan luotettavaa. Muista edellytyksistä, joilla arvopaperipörssi voi ottaa arvopaperin julkisen kaupankäynnin kohteeksi, säädetään komission asetuksessa.

Arvopaperipörssi saa ottaa arvopaperin julkisen kaupankäynnin kohteeksi myös ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, jos 1 momentin mukaiset vaatimukset täyttyvät ja jos sama arvopaperi on jo otettu kaupankäynnin kohteeksi toisen arvopaperipörssin ylläpitämässä julkisessa kaupankäynnissä tai julkista kaupankäyntiä vastaavassa kaupankäynnissä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Jos arvopaperi otetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi ilman arvopaperin liikkeeseenlaskijan suostumusta, liikkeeseenlaskijalle ei saa asettaa tiedonantovelvollisuuksia arvopaperipörssin säännöissä.

Jos arvopaperi otetaan kaupankäynnin kohteeksi ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta 2 momentin mukaisesti, arvopaperipörssin on ilmoitettava siitä liikkeeseenlaskijalle ennen kaupankäynnin aloittamista.

Arvopaperipörssin on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle arvopaperin ottamisesta julkisen kaupankäynnin kohteeksi ennen kaupankäynnin aloittamista. Jos kaupankäynnin kohteeksi otetaan osake, joka ei ole julkisen kaupankäynnin tai sitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena, arvopaperipörssin on samalla ilmoitettava Rahoitustarkastukselle myös komission asetuksen 33 artiklan 3 kohdassa edellytetyt arviot kyseisestä osakkeesta. Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoitusten tekemisestä.

28 §

Arvopaperin julkisen kaupankäynnin lopettaminen

Arvopaperipörssi voi päättää lopettaa julkisen kaupankäynnin arvopaperilla, jos arvopaperi tai sen liikkeeseenlaskija ei enää täytä arvopaperipörssin sääntöjen vaatimuksia eikä kaupankäynnin lopettaminen arvopaperilla aiheuta merkittävää haittaa sijoittajille tai arvopaperimarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle.

Arvopaperipörssi voi lopettaa julkisen kaupankäynnin arvopaperilla myös liikkeeseenlaskijan hakemuksesta, jos kaupankäynnin lopettamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa sijoittajille tai arvopaperimarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle.

Arvopaperipörssin on julkistettava välittömästi päätös kaupankäynnin lopettamisesta arvopaperilla. Lisäksi arvopaperipörssin on ilmoitettava kaupankäynnin lopettamisesta Rahoitustarkastukselle, joka on velvollinen ilmoittamaan siitä edelleen Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden Rahoitustarkastusta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille.

Markkinaoikeuden oikeudesta kieltää arvopaperipörssiä järjestämästä julkista kaupankäyntiä arvopaperilla säädetään 7 luvun 2 §:n 1 momentissa.

29 §

Pörssilista

Arvopaperipörssi voi pitää arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/34/EY tarkoitettua pörssilistaa julkisen kaupankäynnin kohteena olevista arvopapereista.

30 §

Arvopaperin ottaminen pörssilistalle

Arvopaperipörssi saa liikkeeseenlaskijan hakemuksesta ottaa pörssilistalle arvopaperin, joka täyttää tämän luvun 27 §:n 1 momentin vaatimukset. Tämän luvun 29 §:ssä mainitun direktiivin täytäntöön panemiseksi tarpeellisista vaatimuksista, joilla arvopaperipörssi saa ottaa arvopaperin pörssilistalle, sekä vaatimuksista myönnettävistä poikkeuksista säädetään tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella.

Osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi voidaan ottaa pörssilistalle vain, jos julkisen kaupankäynnin kohteeksi on otettu tai samanaikaisesti otetaan samanlajinen osake kuin se, johon arvopaperi oikeuttaa.

Yhtiön on haettava pörssilistalla olevien osakkeiden kanssa samanlajisten osakkeiden ottamista pörssilistalle vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta, jollei yhtiö ole suostunut siihen, että arvopaperipörssi ottaa ne pörssilistalle ilman eri hakemusta.

Liikkeeseenlaskijan on haettava samaan liikkeeseenlaskuun kuuluvat 1 luvun 2 §:n 1 momentin 2—4 ja 6 kohdassa tarkoitetut arvopaperit samanaikaisesti pörssilistalle.

Arvopaperipörssi voi sijoittajien suojaamiseksi hylätä hakemuksen arvopaperin ottamisesta pörssilistalle.

Arvopaperipörssin on ratkaistava hakemus arvopaperin ottamisesta pörssilistalle kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos arvopaperipörssi pyytää tänä aikana hakijalta hakemuksesta lisäselvitystä, sanottu määräaika lasketaan siitä päivästä, jona arvopaperipörssi vastaanottaa lisäselvityksen. Jos arvopaperipörssi ei tee ratkaisua määräajassa, hakemus katsotaan hylätyksi.

Arvopaperin liikkeeseenlaskijalla on oikeus saattaa arvopaperipörssin 5 ja 6 momentissa tarkoitettu päätös Rahoitustarkastuksen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä tai 6 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisestä.

31 §

Arvopaperin poistaminen pörssilistalta

Arvopaperin poistamisesta pörssilistalta on voimassa, mitä tämän luvun 28 §:ssä säädetään arvopaperin julkisen kaupankäynnin lopettamisesta.

Arvopaperin liikkeeseenlaskijalla on oikeus saattaa arvopaperipörssin listalta poistamispäätös Rahoitustarkastuksen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä. Vastaava oikeus on sijoittajien etujen valvomiseksi toimivalla rekisteröidyllä yhdistyksellä ja sijoittajalla, joka omistaa tarkoitettuja arvopapereita tai niihin oikeuttavia arvopapereita. Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava arvopaperipörssille asian saattamisesta sen käsiteltäväksi.

32 §

Kaupankäyntikalenteri

Rahoitustarkastuksen on julkaistava Internet-verkkosivuillaan kalenteri arvopaperipörssin julkisen kaupankäynnin kaupankäyntipäivistä.

33 §

Ilmoitukset muille jäsenvaltioille ja komissiolle

Valtiovarainministeriön on ylläpidettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY mukaisesti luetteloa arvopaperien säännellyistä markkinoista, joille on tämän lain mukaisesti vahvistettu säännöt. Valtiovarainministeriön on annettava luettelo tiedoksi muille Euroopan unionin jäsenvaltioille ja Euroopan yhteisöjen komissiolle, jos sääntöjä vahvistettaessa on voitu varmistua siitä, että julkinen kaupankäynti markkinalla täyttää tiedoksiantamiselle asetetut vaatimukset. Samalla tavalla on ilmoitettava luetteloon tehdyistä muutoksista.

34 §

Arvopaperipörssin toiminta toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa

Arvopaperipörssin, joka aikoo tarjota toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneelle arvopaperinvälittäjälle tai muulle henkilölle suoran mahdollisuuden käydä kauppaa julkisessa kaupankäynnissä, on ilmoitettava tästä hyvissä ajoin etukäteen Rahoitustarkastukselle. Ilmoituksesta on käytävä ilmi tarkemmat tiedot siitä, missä ja miten mahdollisuutta käydä kauppaa aiotaan tarjota.

Rahoitustarkastuksen on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava saamansa tiedot sen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion Rahoitustarkastusta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle, johon sijoittautuneille arvopaperinvälittäjille tai muille henkilöille arvopaperipörssi aikoo tarjota suoraa mahdollisuutta käydä kauppaa.

Rahoitustarkastuksen on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion Rahoitustarkastusta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava viranomaiselle, mille siihen valtioon sijoittautuneelle arvopaperinvälittäjälle tai muulle henkilölle arvopaperipörssi on myöntänyt pörssivälittäjän tai muun arvopaperipörssissä toimivan oikeudet.

Mitä 1—3 momentissa säädetään, sovelletaan myös arvopaperipörssin järjestämään monenkeskiseen kaupankäyntiin.

35 §

Ulkomaisen arvopaperipörssin toiminta Suomessa

Ennen kuin toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin järjestäjä voi tarjota Suomeen sijoittuneelle arvopaperinvälittäjälle tai muulle henkilölle suoran mahdollisuuden käydä kauppaa, on sille toimiluvan myöntäneen valtion toimivaltaisen viranomaisen tehtävä asiasta ilmoitus Rahoitustarkastukselle.

Muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin järjestäjä saa tarjota Suomeen sijoittuneille arvopaperinvälittäjille ja muille henkilöille suoran mahdollisuuden osallistua kaupankäyntiin vain valtiovarainministeriön luvalla.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös kaupankäynnin järjestäjän järjestämään tässä laissa tarkoitettua monenkeskistä kaupankäyntiä vastaavaan kaupankäyntiin.

36 §

Julkisen kaupankäynnin markkinointi

Arvopaperien julkista kaupankäyntiä ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

1 §

Kaupankäynnin järjestäjä

Vain arvopaperipörssi, optioyhteisö ja muu arvopaperinvälittäjä kuin sijoitusrahastolain 2 §:ssä tarkoitettu rahastoyhtiö ja ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu ulkomainen rahastoyhtiö saavat järjestää monenkeskistä kaupankäyntiä.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä voi pitää kaupankäynnin kohteena olevista arvopapereista meklarilistaa.

2 §

Kaupankäynnin säännöt

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on toimitettava kaupankäynnin säännöt ja niiden muutokset Rahoitustarkastukselle ennen niiden voimaantuloa.

3 §

Kaupankäynnin järjestäjän tiedonantovelvollisuus

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on annettava arvopaperista riittävästi tietoa tai muuten varmistettava tiedon saatavuus, jotta kaupankäyntiosapuolet voivat tehdä perustellun arvion arvopaperista. Tietojen antamisessa on otettava huomioon kaupankäyntiosapuolten ammattitaito ja kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin erityispiirteet.

4 §

Kaupankäyntiosapuoleksi ottaminen

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on myönnettävä kaupankäyntiosapuolen oikeudet suomalaiselle arvopaperinvälittäjälle ja Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan toimiluvan saaneelle arvopaperinvälittäjälle, joka täyttää laissa ja monenkeskisen kaupankäynnin säännöissä asetetut vaatimukset.

Muulle henkilölle, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, voidaan myöntää kaupankäyntiosapuolen oikeudet, jos henkilö täyttää monenkeskisen kaupankäynnin säännöissä asetetut vaatimukset ja henkilön luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta saadun selvityksen perusteella tai muutoin on todennäköistä, ettei henkilön osallistuminen monenkeskiseen kaupankäyntiin vaaranna kaupankäynnin luotettavuutta. Henkilöllä on lisäksi oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset täyttää arvopaperikaupoista johtuvat velvoitteet.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä saa myöntää kaupankäyntiosapuolen oikeudet myös muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle ulkomaiselle arvopaperinvälittäjälle, jolle on myönnetty pörssivälittäjän oikeudet 3 luvun 25 §:n 3 momentin mukaisesti.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä saa valtiovarainministeriön määräämin ehdoin myöntää myös muulle kuin 1 ja 3 momentissa tarkoitetulle ulkomaiselle arvopaperinvälittäjälle tai henkilölle, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella, kaupankäyntiosapuolen oikeudet, jos hakija täyttää laissa ja monenkeskisen kaupankäynnin säännöissä asetetut vaatimukset.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on peruutettava määräajaksi tai kokonaan kaupankäyntiosapuolen oikeudet, jos Rahoitustarkastus monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjää kuultuaan sitä painavasta syystä vaatii. Rahoitustarkastuksen on välittömästi ilmoitettava vaatimuksestaan ja sen perusteista monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle sekä sille, jota vaatimus koskee.

5 §

Arvopaperin ottaminen kaupankäynnin koh-teeksi

Monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi voidaan ottaa arvopaperi, jota koskevien tietojen saatavuus voidaan turvata 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Arvopaperi voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi arvopaperin liikkeeseenlaskijan hakemuksesta tai ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta.

Jos arvopaperi on otettu monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi ilman arvopaperin liikkeeseenlaskijan suostumusta, ei liikkeeseenlaskijalle saa asettaa tiedonantovelvollisuutta monenkeskisen kaupankäynnin säännöissä.

6 §

Kaupankäynnin julkisuus

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä on velvollinen julkistamaan yleisölle tietoja osto- ja myyntitarjouksista, tarjouskehotuksista sekä kaupoista monenkeskisen kaupankäynnin kohteina olevista muista arvopapereista kuin sellaisista osakkeista, jotka ovat myös julkisen kaupankäynnin tai sitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteina. Tiedot on julkistettava siinä laajuudessa kuin se arvopaperien kaupankäynnin laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen luotettavan ja tasapuolisen monenkeskisen kaupankäynnin turvaamiseksi.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä on velvollinen julkistamaan yleisölle tietoja osto- ja myyntitarjouksista sekä tarjouskehotuksista sellaisista monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista, jotka ovat myös julkisen kaupankäynnin tai sitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena, siten kuin siitä säädetään komission asetuksessa.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä ei kuitenkaan ole velvollinen julkistamaan tietoja osto- ja myyntitarjouksista tai tarjouskehotuksista 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos monenkeskisen kaupankäynnin markkinamalli, tarjoustyyppi tai tarjouksen koko täyttää komission asetuksessa säädetyt julkistamisvelvollisuudesta poikkeamisen edellytykset.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä on velvollinen julkistamaan yleisölle mahdollisimman ajantasaisia tietoja kaupoista monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevilla, 2 momentissa tarkoitetuilla osakkeilla siten kuin siitä säädetään komission asetuksessa.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä voi päättää, että tiedot osakkeen tavanomaiseen kaupankäyntiin verrattuna kooltaan suurista kaupoista voidaan julkistaa 4 momentissa edellytettyä myöhemmin. Komission asetuksessa säädetään tarkemmin lykkäämisen edellytyksistä.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on ennen 5 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä saatava Rahoitustarkastuksen lupa järjestelyille, joilla tietojen julkistamista lykätään. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on tiedotettava järjestelyistä myös yleisölle.

7 §

Kauppojen selvitys

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on järjestettävä asianmukaisesti monenkeskisessä kaupankäynnissä tehtyjen arvopaperikauppojen selvitys.

Jos monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä käyttää arvopaperikauppojen selvitykseen muuta arvopaperien selvitys- ja talletuslaitosta kuin tässä laissa tarkoitettua selvitysyhteisöä, monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän, selvitysyhteisön sekä selvitys- ja talletuslaitoksen on järjestettävä yhteistoimintansa siten, ettei monenkeskisen kaupankäynnin luotettavuus vaarannu.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on ilmoitettava muutoksista 2 momentin mukaisissa järjestelyissä etukäteen Rahoitustarkastukselle ja Suomen Pankille. Ilmoitukseen on liitettävä riittävät tiedot sen arvioimiseksi, aiheutuuko muutoksista vaaraa monenkeskisen kaupankäynnin luotettavuudelle.

Rahoitustarkastus voi kieltää monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjää käyttämästä kauppojen selvityksessä muuta kuin tässä laissa tarkoitettua selvitysyhteisöä, jos tällaisen yhteisön käyttäminen todennäköisesti vaarantaa monenkeskisen kaupankäynnin luotettavuuden.

8 §

Kaupankäynnin järjestäjän valvontatehtävät

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on huolehdittava riittävän ja luotettavan valvonnan järjestämisestä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä sääntöjensä noudattamisen turvaamiseksi.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on saatettava Rahoitustarkastuksen tietoon menettely, joka ilmeisesti on vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka monenkeskisen kaupankäynnin sääntöjä, jollei menettelyä viipymättä oikaista tai asiaintila muutoin korjaannu. Jos säännöksiä, määräyksiä tai sääntöjä on rikottu olennaisesti tai toistuvasti, on ilmoitus tehtävä kuitenkin aina.

9 §

Kaupankäynnin keskeyttäminen ja lopettami-nen

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on keskeytettävä tai lopetettava kaupankäynti arvopaperilla, jos se on tarpeen kaupankäynnistä annettujen säännösten ja määräysten, kaupankäynnin sääntöjen tai hyvän tavan vastaisen menettelyn vuoksi.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on julkistettava välittömästi päätös kaupankäynnin keskeyttämisestä tai lopettamisesta arvopaperilla. Lisäksi kaupankäynnin järjestäjän on ilmoitettava kaupankäynnin keskeyttämisestä ja lopettamisesta Rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastuksen oikeudesta määrätä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä keskeyttämään kaupankäynti arvopaperilla säädetään 7 luvun 1 a §:ssä. Markkinaoikeuden oikeudesta kieltää monenkeskinen kaupankäynti arvopaperilla säädetään 7 luvun 2 §:n 1 momentissa.

10 §

Kaupankäynnin markkinointi

Monenkeskistä kaupankäyntiä ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

11 §

Meklarilistan säännöt

12 §

Arvopaperin ottaminen meklarilistalle

Arvopaperi voidaan ottaa arvopaperin liikkeeseenlaskijan hakemuksesta meklarilistalle, jos arvopaperista ja sen liikkeeseenlaskijasta on saatavissa riittävästi tietoa, jonka perusteella kaupankäynti voidaan järjestää luotettavasti.

Arvopaperin liikkeeseenlaskijan on tehtävä kaupankäynnin järjestäjän kanssa kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskeva kirjallinen sopimus, jossa se sitoutuu noudattamaan meklarilistan sääntöjä.

13 §

Arvopaperin arvoon vaikuttavat tiedot

Meklarilistalla kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava ja toimitettava kaupankäynnin järjestäjälle tiedoksi kaikki sellaiset itseään koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Liikkeeseenlaskijan tai kaupankäynnin järjestäjän on pidettävä julkistetut tiedot yleisön saatavilla.

Meklarilistan säännöissä on määrättävä, mitä tietoja arvopaperin liikkeeseenlaskijan on 1 momentin nojalla julkistettava. Säännöissä on otettava huomioon kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien, niiden liikkeeseenlaskijoiden ja arvopapereilla käytävän kaupan erityispiirteet sekä kaupankäyntiin osallistuvat sijoittajat.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos liikkeeseenlaskija on valtio, sen keskuspankki, kunta, kuntayhtymä tai Euroopan keskuspankki taikka sellainen kansainvälinen julkisyhteisö, jonka jäsenenä on vähintään kaksi Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota. Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan kuitenkin myös tässä momentissa tarkoitettuun liikkeeseenlaskijaan, jos se muualla Euroopan talousalueella julkistaa 1 momentissa tarkoitetun tiedon.

14 §

Julkinen ostotarjous

Joka tarjoutuu julkisesti ostamaan meklarilistalle otettuja osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita, ei saa asettaa ostotarjouksen kohteena olevien arvopaperien haltijoita eriarvoiseen asemaan.

Ostotarjouksen tekijän on annettava kohdeyhtiön arvopaperien haltijoille olennaiset ja riittävät tiedot, joiden perusteella arvopaperin haltijat voivat tehdä perustellun arvion ostotarjouksesta.

Ostotarjous on julkistettava sekä toimitettava tiedoksi arvopaperien haltijoille, monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle ja Rahoitustarkastukselle. Ennen tarjouksen julkistamista tarjouksen tekijän tulee varmistua siitä, että se voi suorittaa täysimääräisesti mahdollisesti tarjottavan rahavastikkeen ja toteuttaa kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet varmistaakseen muuntyyppisen vastikkeen suorittamisen.

Julkiseen ostotarjoukseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 6 luvun 12 §:n 1 ja 3 momentissa ja 6 luvun 13 §:ssä säädetään.

1 §

Hyvä tapa arvopaperikaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa

Arvopaperien kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.

Rahoitustarkastus antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta komission antaman direktiivin 2006/73/EY, jäljempänä komission direktiivi, täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä kolmannelle annettavista ja tältä saatavista maksuista ja muista eduista sekä asiakkaalle annettavia tietoja koskevista vaatimuksista.

2 §

Sopimus sijoituspalvelusta

Sijoituspalvelun tarjoamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä muut sopimuksen ehdot. Sopimus voidaan tehdä sähköisesti siten kuin tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain (458/2002) 12 §:ssä säädetään. Velvollisuus kirjallisen sopimuksen tekemiseen ei koske arvopaperinvälittäjää silloin, kun se tarjoaa sijoituspalveluna yksinomaan sijoitusneuvontaa, eikä silloin, kun se tarjoaa sijoituspalvelua ammattimaiselle asiakkaalle.

Sopimuksessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai asiakkaan kannalta kohtuutonta ehtoa.

3 §

Asiakasta koskevat tiedot

Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai arvopaperia koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia arvopapereita ja palvelua.

Jos arvopaperinvälittäjä tarjoaa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua sijoituspalvelua, arvopaperinvälittäjän on ennen sijoituspalvelun tarjoamista pyydettävä asiakkaalta tiedot tämän kyseistä arvopaperia tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko arvopaperi tai palvelu asiakkaalle soveltuva. Jos arvopaperinvälittäjä katsoo saamansa tiedon perusteella, ettei arvopaperi tai palvelu ole asiakkaalle soveltuva, sen on ilmoitettava tästä asiakkaalle. Jos asiakas kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava, ettei se voi arvioida arvopaperin tai palvelun soveltuvuutta asiakkaalle.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset asiakkaalta 1 ja 2 momentin mukaan pyydettävistä tiedoista ja tietojen pyytämisessä noudatettavista menettelytavoista.

4 §

Arvopaperinvälittäjän tiedonantovelvollisuus

Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot arvopaperinvälittäjästä ja tarjottavasta palvelusta.

Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin 2 momentissa tarkoitettujen tietojen olennaisista muutoksista.

Edellä 1—3 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava asiakkaalle 1 luvun 4 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla. Asiakkaan suostumuksella tiedot voidaan antaa asiakkaalle arvopaperinvälittäjän Internet-verkkosivuilla ilman, että ne on osoitettava asiakkaalle henkilökohtaisesti, jos se on asianmukaista arvopaperinvälittäjän ja asiakkaan välisen liiketoimen toteuttamisen yhteydessä ja tiedot ovat saatavilla riittävän ajan.

Jos sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskeva sopimus tehdään ei-ammattimaisen asiakkaan pyynnöstä sellaista kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvun 4 §:ssä tarkoitettua etäviestintä käyttäen, että 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ei voida antaa 4 momentissa tarkoitetulla tavalla ennen sopimuksen tekemistä eikä 2 momentissa tarkoitettuja tietoja ennen palvelun antamista, 1 momentissa edellytetyt tiedot on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen ja 2 momentissa edellytetyt tiedot viipymättä sen jälkeen, kun palvelun antaminen on aloitettu.

Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle riittävät tiedot tälle annetusta palvelusta, kuten tiedot asiakkaan lukuun suoritetuista liiketoimista ja palveluista ja niiden kustannuksista sekä arvopaperinvälittäjän hallussa olevista asiakkaan rahavaroista ja muusta omaisuudesta.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset ei-ammattimaiselle asiakkaalle annettavista tiedoista ja tietojen antamisessa noudatettavista menettelytavoista sekä arvopaperivälittäjän velvollisuudesta antaa tietoja ammattimaiselle asiakkaalle.

5 §

Toimeksiantojen huolellinen toteuttaminen

Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna toimeksiantojen toteuttamista, on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet, joilla saavutetaan asiakkaalle paras mahdollinen tulos ottaen huomioon toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset seikat. Jos asiakas on antanut erityisiä ohjeita toimeksiannon hoitamisesta, arvopaperinvälittäjän on noudatettava niitä.

Arvopaperinvälittäjällä on oltava toimeksiantojen toteuttamista koskevat toimintaperiaatteet, jotka sisältävät tiedot niistä kaupankäyntipaikoista, joissa arvopaperinvälittäjä toteuttaa toimeksiantoja sekä kaupankäyntipaikan valintaan vaikuttaneet tekijät. Arvopaperinvälittäjän on seurattava toimintaperiaatteidensa asianmukaisuutta.

Arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle riittävät tiedot toimintaperiaatteistaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista. Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava toimintaperiaatteidensa olennaisista muutoksista asiakkailleen.

Jos toimeksianto voidaan toimintaperiaatteiden mukaan toteuttaa julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin tai niitä muussa valtiossa vastaavan kaupankäynnin ulkopuolella, on siihen saatava asiakkaan nimenomainen suostumus.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset toimeksiantojen toteuttamisessa noudatettavasta menettelystä sekä siitä, miten omaisuudenhoitoa tai toimeksiantojen välittämistä sijoituspalveluna tarjoavan arvopaperinvälittäjän on toimittava asiakkaidensa toimeksiantoja hoitaessaan.

6 §

Toimeksiantojen käsittely

Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna toimeksiantojen toteuttamista, on toteutettava asiakkaiden toimeksiannot ilman aiheetonta viivytystä. Arvopaperinvälittäjä ei saa antaa toisen asiakkaan edun tai oman etunsa vaikuttaa asiakkaan toimeksiannon toteuttamiseen.

Arvopaperinvälittäjän on toteutettava asiakkaiden toimeksiannot niiden saapumisjärjestyksessä, jos se on mahdollista ottaen huomioon toimeksiannon koko, asiakkaan määräämät hintarajat tai muut toimeksiannon ehdot sekä se, miten toimeksianto on annettu.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset toimeksiantojen hoitamisessa noudatettavasta menettelystä sekä siitä, miten omaisuudenhoitoa tai toimeksiantojen välittämistä sijoituspalveluna tarjoavan arvopaperinvälittäjän on toimittava asiakkaidensa toimeksiantoja käsitellessään.

7 §

Asiakkaan toimeksiannon saaminen toiselta arvopaperinvälittäjältä

Arvopaperinvälittäjä, joka vastaanottaa sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan asiakkaan toimeksiannon toiselta arvopaperinvälittäjältä, voi toimia toiselta arvopaperinvälittäjältä saamiensa asiakasta koskevien tietojen ja toimeksiantoa koskevien ohjeiden mukaan.

8 §

Rajahintatoimeksiantojen julkistamisvelvolli-suus

Arvopaperinvälittäjän, joka ei markkinaolosuhteiden vuoksi voi välittömästi toteuttaa asiakkaan toimeksiantoa ostaa tai myydä julkisen kaupankäynnin tai sitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena oleva osake asiakkaan määräämään rajahintaan tai sitä parempaan hintaan, on toimeksiannon mahdollisimman pikaiseksi toteuttamiseksi julkistettava toimeksianto välittömästi tavalla, jolla se on helposti muiden markkinaosapuolten saatavilla. Arvopaperinvälittäjällä ei kuitenkaan ole julkistamisvelvollisuutta, jos asiakas antaa tästä nimenomaan poikkeavan ohjeen.

Arvopaperinvälittäjän voidaan katsoa julkistaneen toimeksiannon 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ainakin, jos arvopaperinvälittäjä on välittänyt sen julkistettavaksi julkiseen kaupankäyntiin, monenkeskiseen kaupankäyntiin tai niitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavaan kaupankäyntiin niin kuin siitä tarkemmin säädetään komission asetuksessa. Asetuksessa säädetään tarkemmin myös muista toimeksiannon julkistamistavoista.

Arvopaperinvälittäjä voi olla julkistamatta asiakkaan rajahintatoimeksiannon 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla, jos toimeksianto on kooltaan suuri osakkeen normaaliin markkinakokoon verrattuna. Siitä, kuinka kunkin osakkeen normaaliin markkinakokoon verrattuna suuren toimeksiannon vähimmäiskoko määräytyy, säädetään komission asetuksessa.

9 §

Liiketoimet julkisessa kaupankäynnissä ja monenkeskisessä kaupankäynnissä

Pörssivälittäjien ja muiden arvopaperipörssissä toimivien välisiin liiketoimiin ei sovelleta tämän luvun 1 §:n 2 ja 3 momenttia, 2—6 eikä 8 §:ää silloin, kun liiketoimi toteutetaan julkisessa kaupankäynnissä.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös monenkeskisen kaupankäynnin kaupankäyntiosapuolten välisiin sekä kaupankäynnin järjestäjän ja kaupankäyntiosapuolten välisiin liiketoimiin silloin, kun liiketoimi toteutetaan monenkeskisessä kaupankäynnissä.

10 §

Kauppojen sisäisen toteuttajan velvollisuudet

Arvopaperinvälittäjä, joka aikoo aloittaa tai lopettaa toiminnan kauppojen sisäisenä toteuttajana osakkeella, joka on julkisen kaupankäynnin tai sitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena, on ilmoitettava tästä kirjallisesti kuukautta ennen toiminnan aloittamista Rahoitustarkastukselle.

Komission asetuksessa säädetään, kuinka määritellään ne osakkeet, joille on likvidit markkinat, kuinka kullekin sellaiselle osakkeelle määritellään tavanomainen markkinakoko ja kuinka tiedot niistä julkistetaan. Komission asetuksen 22 artiklan 1—3 kohdassa tarkoitettujen perusteiden valinnasta säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Sisäinen toteuttaja on velvollinen julkistamaan osakkeelle sen kulloistakin markkinatilannetta vastaavia sitovia osto- tai myyntitarjouksia siten kuin siitä säädetään komission asetuksessa. Tarjous voi olla kooltaan enintään osakkeen tavanomaisen markkinakoon suuruinen. Kauppojen sisäisellä toteuttajalla on oikeus milloin tahansa muuttaa tarjousta. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa sisäinen toteuttaja voi myös perua tarjouksen.

Kauppojen sisäinen toteuttaja on velvollinen toteuttamaan asiakkaan toimeksiannon vastaanottohetkellä voimassa olevan tarjouksensa mukaisesti, ellei tämän pykälän 6—11 momentista muuta johdu.

Sisäinen toteuttaja voi toteuttaa ammattimaisen asiakkaan toimeksiannon tarjoushintaansa parempaan hintaan, jos parempi hinta on sellaisissa julkisissa hintarajoissa, jotka ovat lähellä markkinatilannetta, ja jos toimeksianto on suurempi kuin yksityissijoittajan tavanomainen toimeksianto. Komission asetuksessa säädetään, kuinka suuri on yksityissijoittajan tavanomainen toimeksianto.

Sisäinen toteuttaja voi toteuttaa ammattimaisen asiakkaan toimeksiannon tarjoushintaansa parempaan hintaan myös, jos toimeksianto on osa useammalla arvopaperilla toteutettavaa toimeksiantoa tai jos toimeksiantoon sen ehtojen mukaan sovelletaan muuta kuin markkinahintaa. Komission asetuksessa säädetään tarkemmin tämän momentin mukaisista poikkeuksista.

Sisäinen toteuttaja voi saadessaan asiakkaalta toimeksiannon, joka on kooltaan suurempi kuin sisäisen toteuttajan suurin tarjous mutta pienempi kuin osakkeen tavanomainen markkinakoko, toteuttaa myös toimeksiannon tarjouksen ylittävän osan edellyttäen, että se toteutetaan suurimman tarjouksen mukaiseen hintaan tai, jos toimeksiantoon soveltuu jokin 6 tai 7 momentin poikkeuksista, sitä parempaan hintaan.

Sisäinen toteuttaja voi saadessaan asiakkaalta toimeksiannon, joka on kooltaan kahden sisäisen toteuttajan tarjouksen välissä, toteuttaa koko toimeksiannon jommankumman tarjouksen mukaiseen hintaan tai, jos toimeksiantoon soveltuu jokin 6 tai 7 momentin poikkeuksista, sitä parempaan hintaan.

Sisäisellä toteuttajalla on oikeus liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti päättää, mille asiakkaille se myöntää pääsyn tarjouksiinsa. Päätöksen on oltava selkeä ja tasapuolinen. Sisäinen toteuttaja voi taloudellisilla perusteilla kieltäytyä liikesuhteesta tai sen jatkamisesta asiakkaan kanssa.

Sisäisellä toteuttajalla on oikeus tasapuolisella tavalla rajoittaa liiketoimien lukumäärää saman asiakkaan kanssa ja samanaikaisten liiketoimien kokonaislukumäärää eri asiakkaiden kanssa, jos asiakkaiden toimeksiantojen lukumäärä tai koko on huomattavasti tavanomaista suurempi. Komission asetuksessa säädetään tarkemmin liiketoimien rajoittamisen edellytyksistä.

11 §

Arvopaperinvälittäjän velvollisuus julkistaa tietoja osakekaupoista

Arvopaperinvälittäjä, joka toteuttaa julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin tai niitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin ulkopuolella omaan tai asiakkaan lukuun kauppoja sellaisilla osakkeilla, jotka ovat julkisen kaupankäynnin tai sitä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena, on velvollinen julkistamaan yleisölle mahdollisimman reaaliaikaisesti tietoja kaupoista.

Arvopaperinvälittäjä voi päättää julkistaa tiedot kaupasta 1 momentissa edellytettyä myöhemmin, jos kauppa on kooltaan suuri kyseisen osakkeen tavanomaiseen kaupankäyntiin verrattuna. Komission asetuksessa säädetään tarkemmin lykkäämisen edellytyksistä.

12 §

Eturistiriitatilanteiden hallinta

Arvopaperinvälittäjän on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi ja niiden syntyessä kohdeltava asiakasta hyvän tavan mukaisesti.

Jos eturistiriitatilannetta ei voida välttää, arvopaperinvälittäjän on annettava 1 luvun 4 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla asiakkaalle riittävät tiedot eturistiriidan luonteesta tai sen syistä ennen liiketoimen suorittamista asiakkaan lukuun.

Arvopaperinvälittäjällä on oltava toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 3 momentissa tarkoitetuista menettelytavoista.

13 §

Arvopapereita koskevien tutkimustietojen ja sijoitussuositusten esittäminen

Arvopaperinvälittäjän, joka tuottaa tai levittää julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita tai niiden liikkeeseenlaskijoita koskevaa tutkimustietoa taikka tuottaa tai levittää muita sijoittajille tai yleisölle tarkoitettuja sijoitussuosituksia, on kohtuullisin keinoin pyrittävä varmistamaan, että tieto esitetään asianmukaisesti. Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava tiedon kohteena oleviin arvopapereihin mahdollisesti liittyvät etunsa ja eturistiriidat. Rahoitustarkastus voi antaa Euroopan yhteisöjen komission markkinoiden väärinkäyttödirektiivin nojalla antamien säädösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavia tarkempia määräyksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään arvopaperinvälittäjän velvollisuudesta, sovelletaan myös muuhun henkilöön, joka ammatti- tai liiketoimintanaan tuottaa tai levittää 1 momentissa tarkoitettua tietoa.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei sovelleta sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetussa laissa (460/2003) tarkoitettuun yleisön saataville toimitetun viestin laatijaan, jos laatija on sitoutunut noudattamaan julkaisu- ja ohjelmatoiminnassa viestejä laativia henkilöitä ammatillisesti edustavan järjestön ammattikuntaa varten taikka julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan laatimia sääntöjä, jotka vaikutuksiltaan vastaavat markkinoiden väärinkäyttödirektiivin sekä sen nojalla Euroopan yhteisöjen komission antamien säännösten vaikutuksia.

14 §

Asiakasvarojen säilyttäminen

Arvopaperinvälittäjän on järjestettävä sen haltuun luovutettujen asiakkaan rahavarojen ja muun omaisuuden (asiakasvarat) säilytys, käsittely ja selvitys luotettavalla tavalla. Asiakasvarojen säilytys, käsittely ja selvitys on järjestettävä niin, ettei ole vaaraa niiden sekoittumisesta arvopaperinvälittäjän omiin tai arvopaperinvälittäjän toisen asiakkaan varoihin.

Asiakkaan rahavarat on sijoitettava viipymättä tilille keskuspankkiin, talletuspankkiin tai muussa valtiossa toimiluvan saaneeseen talletusten vastaanottamiseen oikeutettuun luottolaitokseen. Arvopaperinvälittäjä voi sijoittaa asiakkaan rahavarat myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa rekisteröidyn sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävän tai muutoin valvonnan kohteena olevan rahamarkkinarahaston rahasto-osuuksiin, jollei asiakas ole sitä kieltänyt. Jos asiakkaan rahavarat sijoitetaan muulla tavalla kuin tilille keskuspankkiin, arvopaperinvälittäjän on noudatettava riittävää huolellisuutta rahavarat säilyttävän talletuspankin, ulkomaisen luottolaitoksen ja rahamarkkinarahaston valitsemisessa. Arvopaperinvälittäjän on riittävästi varmistuttava, että asiakkaan rahavarat säilytetään erillään arvopaperinvälittäjän rahavaroista. Arvopaperinvälittäjä, joka on talletuspankki, saa kuitenkin sijoittaa asiakkaan rahavarat saman talletuspankin tilille.

Arvopaperinvälittäjän, joka säilyttää asiakkaan arvopapereita ulkopuolisen säilyttäjän hallussa, on noudatettava riittävää huolellisuutta säilyttäjän valitsemisessa. Arvopaperivälittäjän on säilytettävä asiakkaan arvopaperit Rahoitustarkastuksen tai sitä muussa valtiossa vastaavan toimivaltaisen viranomaisen valvottavana olevan yhteisön hallussa, jos se on mahdollista. Arvopaperinvälittäjän on riittävästi varmistuttava siitä, että ulkopuolisen säilyttäjän hallussa säilytetyt asiakkaan arvopaperit voidaan erottaa arvopaperinvälittäjälle tai säilyttäjälle kuuluvista arvopapereista.

Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset asiakasvarojen säilyttämisestä.

15 §

Asiakkaan arvopaperien panttaaminen tai luovuttaminen

Arvopaperinvälittäjä ei saa omaan eikä toisen asiakkaan lukuun pantata tai luovuttaa toiselle asiakkaalle kuuluvaa arvopaperia ilman kyseisen asiakkaan etukäteen antamaa erillistä nimenomaista suostumusta. Suostumuksen tulee sisältää arvopaperien panttaamista tai muuta luovuttamista koskevat ehdot. Ei-ammattimaisen asiakkaan suostumus on annettava kirjallisesti tai tämän luvun 2 §:ssä tarkoitetulla muulla vastaavalla tavalla.

Arvopaperinvälittäjän on säilytettävä riittävät tiedot 2 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä.

Arvopaperinvälittäjä saa kuitenkin 1 ja 2 momentin estämättä pantata tai luovuttaa sellaisen asiakkaalta pantiksi saamansa arvopaperin, josta pantinsaaja saa määrätä rahoitusvakuuslain (11/2004) mukaan. Arvopaperinvälittäjä saa myös 1 ja 2 momentin estämättä luovuttaa asiakkaalleen kuuluvan arvopaperin pantiksi selvitysyhteisölle tai selvitysosapuolelle arvopaperia koskevasta kaupasta johtuvan asiakkaan velvoitteen täyttämisen vakuudeksi.

16 §

Markkinoiden väärinkäyttöön liittyvä ilmoitusvelvollisuus

Jos arvopaperinvälittäjällä on syytä epäillä, että liiketoimeen saattaa liittyä 5 luvun tai rikoslain 51 luvun vastaista sisäpiirintiedon käyttöä tai arvopaperin kurssin vääristämistä, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta Rahoitustarkastukselle.

Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa sille, johon epäily kohdistuu, eikä muulle henkilölle.

Ilmoituksen on sisällettävä ainakin tiedot ilmoituksen tekijästä, epäilyttävästä liiketoimesta ja siihen liittyvistä henkilöistä sekä ilmoituksen tekijällä olevat tiedot, joilla saattaa olla merkitystä epäilyn selvittämiseksi.

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksen sisällöstä ja tekotavasta.

17 §

Vahingonkorvausvelvollisuus

Arvopaperinvälittäjä on velvollinen korvaamaan taloudellisen vahingon, joka asiakkaalle on aiheutunut epäilyttävästä liiketoimesta ilmoittamisesta vain, jos arvopaperinvälittäjä ei ole noudattanut sellaista huolellisuutta, jota siltä olosuhteet huomioon ottaen voidaan kohtuudella vaatia.

Arvopaperinvälittäjän korvausvelvollisuudesta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.

18 §

Kaupparaportointi

Suomalaisen arvopaperinvälittäjän ja ulkomaisen arvopaperinvälittäjän Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen on raportoitava Rahoitustarkastukselle kaikki julkisen kaupankäynnin kohteina olevilla arvopapereilla toteuttamansa liiketoimet viipymättä ja viimeistään seuraavana pankkipäivänä riippumatta siitä, missä liiketoimi toteutettiin. Samalla tavalla arvopaperinvälittäjän on raportoitava liiketoimet sellaisilla arvopapereilla, jotka ovat julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteina Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske suomalaisen arvopaperinvälittäjän ulkomailla sijaitsevan sivuliikkeen toteuttamia liiketoimia.

Komission asetuksella säädetään tarkemmin raportoitavista liiketoimista, raportin tietosisällöstä ja raportointijärjestelmille asetettavista vaatimuksista sekä edellytyksistä, joilla Rahoitustarkastuksen on hyväksyttävä 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettu järjestelmän ylläpitäjä.

Rahoitustarkastus voi antaa komission asetuksen sallimissa rajoissa määräyksiä kaupparaportin tietosisällöstä. Lisäksi Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä kaupparaportin esitysmuodosta ja toimitustavasta.

Liiketoimet muilla kuin 1 momentissa tarkoitetuilla arvopapereilla arvopaperinvälittäjä on velvollinen raportoimaan tämän pykälän mukaisesti Rahoitustarkastukselle, jos arvopaperin arvo määräytyy 1 momentissa tarkoitetun arvopaperin perusteella tai jos arvopaperin kaupankäynnin laatuun ja laajuuteen nähden arvopaperimarkkinoiden tehokas valvonta edellyttää raportointia. Rahoitustarkastus antaa tarkempia määräyksiä perusteista, joilla kaupankäynnin laatua ja laajuutta on tätä varten arvioitava.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun arvopaperinvälittäjän on Rahoitustarkastuksen pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä täydennettävä liiketoimesta Rahoitustarkastukselle raportoituja tietoja, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista. Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä täydennyksen esitysmuodosta ja toimitustavasta.

Rahoitustarkastuksen velvollisuudesta toimittaa raportointitietoja edelleen toisten Euroopan talousalueeseen kuuluvien jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille on voimassa, mitä siitä säädetään komission asetuksessa.

5 §

8 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Selvitysyhteisön on lisäksi myönnettävä selvitysosapuolen oikeudet arvopaperinvälittäjältä Suomessa edellytettyä toimilupaa vastaavan toimiluvan viranomaiselta Euroopan talousalueella saaneelle ulkomaiselle arvopaperinvälittäjälle, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa ja joka täyttää 1 momentin 2—5 kohdassa asetetut vaatimukset. Valtiovarainministeriön määräämin ehdoin voidaan selvitysosapuolen oikeudet myöntää myös muulle 1 momentin 2—5 kohdan edellytykset täyttävälle riittävän vakavaraiselle ja riskit hallitsevalle suomalaiselle tai ulkomaiselle yhteisölle. Yhteisöön, joka ei toimi ainoastaan omaan lukuunsa, sovelletaan valtiovarainministeriön määräämien ehtojen lisäksi 5 luvun 6 ja 7 §:ää. Tämän lain 5 luvun 5 ja 5 a §:ää sovelletaan myös kyseiseen yhteisöön 5 luvun 5 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevaan henkilöön sekä hänen kanssaan 5 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevaan yhteisöön tai säätiöön. Tämän lain 5 luvun 15 §:ää sovelletaan kyseiseen yhteisöön ja siihen edellä mainitussa suhteessa oleviin tahoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä 4 luvun 14 §:n 1 momentissa säädetään arvopaperinvälittäjän velvollisuudesta pitää asiakasvarat erillään, koskee myös selvitysosapuolta. Mitä 4 luvun 6 §:n 1 ja 3 momentissa, 12, 16 ja 17 §:ssä säädetään arvopaperinvälittäjän toiminnasta ja Rahoitustarkastuksen määräyksenantovaltuudesta, koskee myös selvitysosapuolta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua valtiovarainministeriön päätöstä annettaessa on otettava soveltuvin osin huomioon, mitä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 17 §:ssä säädetään sijoituspalveluyrityksen toimilupaa haettaessa annettavasta selvityksestä. Valtiovarainministeriön on ennen 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä pyydettävä Rahoitustarkastuksen lausunto.

10 §

Selvitysosapuolen on arvopaperien hallinnan siirroilla, asiakkaan rahavarojen siirtämisellä 4 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla, arvo-osuustileistä annetun lain 9 tai 16 §:n mukaisella kirjauksella tai muuten riittävän huolellisesti varmistettava, että kaupasta tai muusta luovutuksesta johtuvat rahasuoritusta koskevat velvoitteet tai arvopaperien toimitusvelvoitteet voidaan täyttää selvitysyhteisön sääntöjen mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon.

2 §

Julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan osakkeen omistajana taikka asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla sisäpiirintietoa saanut ei saa käyttää tietoa hankkimalla tai luovuttamalla omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti arvopaperia, jota tieto koskee, eikä neuvoa suoraan tai välillisesti toista tällaista arvopaperia koskevassa kaupassa. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös henkilöön, joka on saanut sisäpiirintiedon rikollisen toiminnan kautta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei rajoita oikeutta hankkia tai luovuttaa monenkeskisen kaupankäynnin ulkopuolella sellaista arvopaperia, jota ei ole otettu julkisen kaupankäynnin tai sitä Euroopan talousalueella vastaavan kaupankäynnin kohteeksi taikka monenkeskisen kaupankäynnin meklarilistalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

4 §

Kalenterivuoden aikana 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuilla arvopapereilla tehtyjen kauppojen ja luovutusten yhteismäärä on ilmoitettava yhtiölle viimeistään seuraavan kalenterivuoden tammikuun 31 päivänä, vaikka se olisi alle 5 000 euroa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseen laskeneen yhtiön tytäryrityksiä ei tarvitse ilmoittaa. Ilmoitusvelvollisuus ei myöskään koske asunto-osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 2 §:ssä tarkoitettuja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä aatteellisia ja taloudellisia yhdistyksiä. Jos toisessa virkkeessä tarkoitettu yhteisö käy säännöllisesti kauppaa arvopapereilla, myös sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Luottolaitoksen hallintoneuvoston jäsenen ja varajäsenen, hallituksen varajäsenen sekä tilintarkastajan, varatilintarkastajan ja sellaisen tilintarkastusyhteisön toimihenkilön, joka on päävastuussa luottolaitoksen tilintarkastuksesta, omistus on julkista vain, jos hän saa säännöllisesti haltuunsa tällaisia arvopapereita koskevaa sisäpiirintietoa.

Rahoitustarkastuksen henkilökunnan omistamien arvopaperien omistuksen julkisuudesta säädetään Rahoitustarkastuksesta annetussa laissa (587/2003). Suomen Pankin henkilökunnan omistamien arvopaperien julkisuudesta säädetään erikseen.

5 a §

Edellä 1 momentissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseen laskeneen yhtiön tytäryrityksiä ei tarvitse ilmoittaa. Ilmoitusvelvollisuus ei myöskään koske asunto-osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiölain 2 §:ssä tarkoitettua kiinteistöosakeyhtiöitä eikä aatteellisia tai taloudellisia yhdistyksiä. Jos toisessa virkkeessä tarkoitettu yhteisö käy säännöllisesti kauppaa arvopapereilla, myös sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava.

Ilmoitukseen on sisällytettävä asianomaisen henkilön tai yhteisön taikka säätiön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä arvopapereita koskevat tiedot.

6 §

Jos 4 tai 5 a §:ssä tarkoitetut arvopaperit on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, ilmoitusten vastaanottaja voi järjestää menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin ei erillisiä ilmoituksia ole tehtävä.

7 §

Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottajan on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät kunkin ilmoitusvelvollisen kohdalla hänen, hänen puolisonsa, vajaavaltaisen, jonka edunvalvoja hän on, muun vakituisesti samassa taloudessa asuvan ja 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön ja säätiön omistamat arvopaperit sekä eriteltyinä kaupat ja muut luovutukset (sisäpiirirekisteri). Rekisterissä on vastaavasti oltava kunkin ilmoitusvelvollisen kohdalla tiedot 4 §:ssä tarkoitetuista henkilöistä, yhteisöistä ja säätiöistä.

Edellä 5 a §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottajan on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät kunkin ilmoitusvelvollisen kohdalla hänen, vajaavaltaisen, jonka edunvalvoja hän on, ja 5 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun yhteisön ja säätiön omistamat arvo-paperit sekä eriteltyinä kaupat ja muut luovutukset (sisäpiirirekisteri). Rekisterissä on vastaavasti oltava kunkin ilmoitusvelvollisen kohdalla tiedot 5 a §:ssä tarkoitetuista henkilöistä, yhteisöistä ja säätiöistä.

Jos ilmoitukset tehdään 6 §:n mukaisesti, rekisteri voidaan tältä osin muodostaa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista.

Sisäpiirirekisterin tiedot on merkittävä siten, että niitä ei voi jälkikäteen muuttaa tai poistaa. Rekisterinpito on järjestettävä siten, että ainoastaan rekisterin pitämiseen oikeutetut voivat muuttaa tietoja. Rekisterimerkintä on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä. Sisäpiirirekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä vähintään viisi vuotta tiedon merkitsemisestä.

Jokaisella on oikeus vaivattomasti tutustua sisäpiirirekistereihin ja saada kulujen korvaamista vastaan niistä otteita ja jäljennöksiä. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin ilmoitusvelvollisen nimi eivät kuitenkaan ole julkisia. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseen laskeneen yhtiön on lisäksi pidettävä sisäpiirirekisterin sisältämät tiedot yleisön saatavilla sähköisen viestintäverkon kotisivuilla. Arvopapereiden omistuksessa tapahtuneita muutoksia koskevat tiedot on pidettävä sähköisen viestintäverkon kotisivuilla 12 kuukauden ajan muutoksesta. Tiedot on päivitettävä ilman aiheetonta viivästystä, kun ilmoitusvelvollinen ilmoittaa muutoksesta tietoihin.

12 §

Julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin kurssia ei saa vääristää.

Mitä 2 momentin 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetussa laissa tarkoitettuun yleisön saataville toimitetun viestin laatijaan, joka viestin laadinnassa on sitoutunut noudattamaan mainitussa laissa tarkoitetussa julkaisu- ja ohjelmatoiminnassa viestejä laativia henkilöitä ammatillisesti edustavan järjestön ammattikuntaa varten laatimia sääntöjä tai julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittajan laatimia sääntöjä, joiden vaikutukset vastaavat markkinoiden väärinkäyttödirektiivin ja sen nojalla Euroopan yhteisöjen komission antamien säännösten vaikutuksia. Mainittua kohtaa sovelletaan kuitenkin, jos viestin laatija saa itselleen erityistä etua tai hyötyä tiedon julkaisemisesta tai levittämisestä.

Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa liiketoimi tai muu toimi ei kuitenkaan ole kurssin vääristämistä, jos sillä on hyväksyttävä peruste ja se täyttää Rahoitustarkastuksen hyväksymät kyseisessä julkisessa kaupankäynnissä tai monenkeskisessä kaupankäynnissä noudatettavat markkinatavat.

Arvopaperinvälittäjä, joka harjoittaa sijoituspalveluna kaupankäyntiä omaan lukuun liikkeeseen laskemallaan, 1 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla arvopaperilla, saa tehdä tällaista toimintaa koskevan sopimuksen, jonka tarkoituksena on vaikuttaa arvopaperin hintatasoon.

1 §

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vahvistettujen sääntöjen noudattamista valvoo Rahoitustarkastus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 a §

Rahoitustarkastus voi määrätä, että arvopaperien yleisölle tarjoamista tai julkisen kaupankäynnin kohteeksi ottamista lykätään enintään kymmenellä perättäisellä pankkipäivällä kerrallaan. Lykkäys voidaan määrätä, jos Rahoitustarkastuksella on perusteltu syy epäillä, että arvopaperin tarjoaja tai sen julkisen kaupankäynnin kohteeksi hakija taikka se, joka toimeksiannon nojalla huolehtii tarjouksesta tai julkisen kaupankäynnin kohteeksi hakemisesta, toimii 2 luvun yleisölle tarjoamista tai 3 luvun julkisen kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevien säännösten vastaisesti.

Rahoitustarkastus voi määrätä arvopaperipörssin tai monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän keskeyttämään kaupankäynnin arvopaperilla enintään kymmeneksi perättäiseksi pankkipäiväksi kerrallaan. Keskeytys voidaan määrätä, jos Rahoitustarkastuksella on perusteltu syy epäillä, että kaupankäynnissä tai arvopaperia koskevassa tiedonantovelvollisuudessa toimitaan vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin sääntöjä.

2 §

Sitä, joka elinkeinotoiminnassa markkinoi tai hankkii arvopapereita, voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 2 luvun vastaista menettelyä. Arvopaperipörssiä tai monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjää voidaan kieltää järjestämästä kaupankäyntiä sen kohteeksi otetulla tai haetulla arvopaperilla, jos kaupankäynnissä, siihen liittyvässä arvopaperin liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuudessa tai kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen liittyvässä tiedonantovelvollisuudessa toimitaan olennaisesti vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin sääntöjä. Arvopaperinvälittäjää voidaan kieltää jatkamasta 4 luvun 1 tai 2 §:n vastaisen sopimusehdon käyttämistä taikka uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastuvan sopimusehdon käyttämistä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee myös sitä, joka 3 luvun 2 §:n vastaisesti käyttää rekisteröityä toiminimeä, jos sen käyttäminen olisi omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

2 a §

Rahoitustarkastuksen on julkistettava ja toimitettava tiedoksi muille Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden Rahoitustarkastusta vastaavalle toimivaltaisille viranomaisille tämän luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettu kaupankäynnin keskeyttämispäätös ja tämän luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu markkinaoikeuden päätös kieltää kaupankäynti arvopaperilla.

2 §

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta järjestää julkista kaupankäyntiä arvopapereilla vastoin 3 luvun 1 tai 12 §:ää taikka monenkeskistä kaupankäyntiä vastoin 3 a luvun 1 §:ää, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, luvattomasta kaupankäyntimenettelyn järjestämisestä arvopapereille sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

3 §

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 3 luvun 36 §:n tai 3 a luvun 10 §:n säännöksiä, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, arvopaperimarkkinarikkomuksesta sakkoon.

1 §

Tämän lain 1 luvun 4 a §:ää, 2 luvun 1 §:ää, 4 luvun 1—7, 9 ja 12—18 §:ää, 5 luvun 1, 2 ja 12— 15 §:ää, 7 luvun 2 §:ää ja 8 luvun 1 §:ää sovelletaan myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain mukaiseen vakioituun optioon ja termiiniin.

Tämän lain 5 luvun 3—5, 5a ja 6 §:ää, 7 §:n 1, 2, 4 ja 5 momenttia sekä 8—11 §:ää sovelletaan myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain mukaiseen vakioituun optioon ja termiiniin, jonka kohde-etuus on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi. Tämän lain 5 luvun 8—11 §:ää sovelletaan myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain mukaiseen vakioituun optioon ja termiiniin, jonka kohde-etuus on raaka-aine tai hyödyke. Tämän lain 5 luvun 5 §:ää sovelletaan myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun optioyhteisöön tämän lain 5 luvun 5 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa mainitussa suhteessa olevaan henkilöön sekä hänen kanssaan 5 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevaan yhteisöön tai säätiöön.

Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n 1 momentin 2 kohtaa sekä 26 a §:ää sovelletaan myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain mukaiseen vakioituun optioon ja termiiniin.

1 a §

Tämän lain 1 luvun 4 a §:ää, 2 luvun 1 §:ää, 4 luvun 1—7, 9 ja 12—17 §:ää sekä 7 luvun 2 §:ää sovelletaan myös johdannaissopimukseen, joka on kaupankäynnin kohteena muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla kuin kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitetussa optioyhteisössä (vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettava johdannaissopimus). Tämän lain 4 luvun 18 §:ää sovelletaan myös vakioituun optioon ja termiiniin rinnastettavaan johdannaissopimukseen, jos markkina sijaitsee Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Tämän lain 5 luvun 1, 2 ja 12—15 §:ää sovelletaan myös vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavaan johdannaissopimukseen, jonka kohde-etuutena on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi taikka raaka-aine tai muu hyödyke.

Tämän lain 5 luvun 3—5, 5a ja 6 §:ää ja 7 §:n 1, 2, 4 ja 5 momenttia sekä 8—11 §:ää sovelletaan myös vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavaan johdannaissopimukseen, jonka kohde-etuus on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi.

Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n 1 momentin 2 kohtaa sekä 26 a §:ää sovelletaan myös vakioituun optioon tai termiiniin rinnastettavaan johdannaissopimukseen.

1 b §

Tämän lain 1 luvun 4 a §:ää, 2 luvun 1 §:ää, 4 luvun 1—7, 9, 12—17 §:ää ja 18 §:n 6 momenttia sekä 7 luvun 2 §:ää sovelletaan myös johdannaissopimukseen, joka ei ole kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa optioyhteisössä tai edellä tämän luvun 1 a §:ssä tarkoitetulla muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla. Tällaiseen johdannaissopimukseen sovelletaan myös tämän lain 5 luvun 1, 2 ja 12—15 §:ää, jos sen kohde-etuutena on julkisen kaupankäynnin tai sitä Euroopan talousalueella vastaavan kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi taikka raaka-aine tai muu hyödyke.

Tämän lain 5 luvun 3—5, 5a ja 6 §:ää ja 7 §:n 1, 2, 4 ja 5 momenttia sekä 8—11 §:ää sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun johdannaissopimukseen, jonka kohde-etuus on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi.

Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n 1 momentin 2 kohtaa sekä 26 a §:ää sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun johdannaissopimukseen.

1 c §

Tämän lain 3 a luvun 1—10 §:ää sovelletaan soveltuvin osin monenkeskisen kaupankäynnin järjestämiseen tämän luvun 1 b §:ssä tarkoitetuilla johdannaissopimuksilla.

3 §

Optioyhteisö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Optiopörssitoimintaa harjoittavan optioyhteisön on selvitettävä optiokaupat itse. Se voi myös antaa tehtävän toiselle optioyhteisölle tai siihen rinnastettavalle viranomaisvalvonnassa olevalle ulkomaiselle optioyhteisölle, jos yhteisön sääntöjen optioita ja termiinejä koskevat määräykset sitovat myös selvitystehtävää hoitavaa yhteisöä.

Optioyhteisön on ilmoitettava muutoksista 3 momentin mukaisissa selvitysjärjestelyissä etukäteen Rahoitustarkastukselle ja Suomen Pankille. Ilmoitukseen on liitettävä riittävät tiedot muutoksista sen arvioimiseksi, aiheutuuko niistä vaaraa optiopörssitoiminnan luotettavuudelle.

Rahoitustarkastus voi kieltää optioyhteisöä käyttämästä optiokauppojen selvitykseen muuta kuin suomalaista optioyhteisöä, jos ulkomaisen yhteisön käyttäminen todennäköisesti vaarantaa optiopörssitoiminnan luotettavuuden.

1 §

Luvanvaraisuus

Optioyhteisön toimintaa ei saa harjoittaa ilman valtiovarainministeriön lupaa.

1 a §

Toimiluvan hakeminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään niistä tarkemmista tiedoista, jotka hakemuksessa on esitettävä, ja niiden esittämistavasta.

2 §

Toimiluvan myöntäminen

Lupa optioyhteisön toiminnan harjoittamiseen on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jolla on pääkonttori Suomessa, luotettava hallinto ja riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja jonka toiminnan järjestäminen sekä toiminnassa noudatettavat säännöt tarjoavat riittävän suojan sijoittajille. Valtiovarainministeriöllä on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa lupaa myöntäessään optioyhteisön toimintaa koskevia rajoituksia ja ehtoja.

Optioyhteisön osakepääoman on oltava vähintään 730 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan maksettu toimilupaa myönnettäessä. Toimilupa optiokauppojen selvitystoimintaa varten voidaan myöntää hakijalle, jonka täysin maksettu osakepääoma on vähintään kaksi miljoonaa euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 a §

Ääni- ja vaikutusvallasta ilmoittaminen

Jos jonkun tarkoituksena on hankkia yksin tai yhdessä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetun osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön kanssa optioyhteisöstä osuus, joka olisi vähintään yksi kymmenesosa optioyhteisön osakepääomasta tai äänimäärästä, hankinnasta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Rahoitustarkastukselle.

Jos 1 momentissa tarkoitettua osuutta aiotaan lisätä siten, että se saavuttaisi tai ylittäisi yhden viidesosan, yhden kolmasosan tai puolet optioyhteisön osakepääomasta tai äänimäärästä, myös tästä hankinnasta on etukäteen ilmoitettava Rahoitustarkastukselle. Vastaavaa ilmoitusvelvollisuutta on noudatettava silloin, kun 1 momentissa tarkoitettu osuus vähenisi alle tässä tai 1 momentissa säädettyjen rajojen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Optioyhteisön toiminta

Optioyhteisö saa optioyhteisön toiminnan lisäksi tarjota johdannais-, rahoitus- ja arvopaperimarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tieto-, tiedotus- ja tietojenkäsittelypalveluja sekä harjoittaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen arvopaperien lainaus- ja takaisinostosopimusten selvitystoimintaa, jos Rahoitustarkastus on hyväksynyt sopimusten ehdot tai jos ehdot on hyväksytty osana optioyhteisön sääntöjä tai ne on otettu sääntöjen liitteeksi. Optioyhteisö saa tarjota myös arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuun selvitystoimintaan liittyviä palveluja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen johdannaissopimusten toteuttamiseksi. Optioyhteisö saa toimia selvitysosapuolena ja harjoittaa selvitysyhteisön toimintaa siten kuin siitä säädetään arvopaperimarkkinalain 4 a luvussa. Optioyhteisö saa toimia tilinhoitajayhteisönä tai tilinhoitajayhteisön asiamiehenä sen mukaan kuin siitä säädetään arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa (826/1991). Optioyhteisön oikeudesta harjoittaa arvopaperipörssitoimintaa ja järjestää monenkeskistä kaupankäyntiä säädetään arvopaperimarkkinalaissa.

Optioyhteisö ei saa omistaa osakkeita tai osuuksia yhteisössä, joka toimii välittäjänä tai muutoin optioyhteisössä, eikä optioyhteisössä kaupattavan option tai termiinin kohde-etuuksia. Rahoitustarkastuksen luvalla optioyhteisö voi kuitenkin sijoittaa varojaan kohde-etuutena olevaan joukkovelkakirjalainaan, arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun velallisen sitoumukseen tai muuhun sellaiseen korkoa tuottavaan pääomasitoumukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Optioyhteisön säännöt

Optioyhteisön on laadittava ja pidettävä yleisön saatavilla säännöt, jotka sisältävät tätä lakia täydentävät määräykset optiopörssitoiminnasta, optiokauppojen selvityksestä ja siitä, miten ja millaisia seuraamuksia välittäjille ja muille optioyhteisössä toimiville optioyhteisön sääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Optioyhteisön tehtävät

9 §

Optiopörssitoimintaa koskevat säännökset

10 §

Välittäjä ja muu optioyhteisössä toimiva

Optioyhteisön on myönnettävä välittäjän oikeudet suomalaiselle arvopaperinvälittäjälle ja Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan toimiluvan saaneelle arvopaperinvälittäjälle, joka täyttää laissa ja optioyhteisön säännöissä asetetut vaatimukset.

Muulle henkilölle, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, voidaan myöntää muun optioyhteisössä toimivan oikeudet, jos henkilö täyttää optioyhteisön säännöissä asetetut vaatimukset ja henkilön luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta saadun selvityksen perusteella tai muutoin on todennäköistä, ettei henkilön osallistuminen kaupankäyntiin vaaranna kaupankäynnin luotettavuutta. Henkilöllä on lisäksi oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa arvopaperikaupoista johtuvat velvoitteet.

Optioyhteisö saa valtiovarainministeriön määräämin ehdoin myöntää myös muulle kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle ulkomaiselle arvopaperinvälittäjälle tai henkilölle välittäjän tai muun optioyhteisössä toimivan oikeudet, jos hakija täyttää laissa ja optioyhteisön säännöissä asetetut vaatimukset.

Optioyhteisön on peruutettava määräajaksi tai kokonaan välittäjän ja muun optioyhteisössä toimivan oikeudet, jos Rahoitustarkastus optioyhteisöä kuultuaan sitä painavasta syystä vaatii. Rahoitustarkastuksen on välittömästi ilmoitettava vaatimuksestaan ja sen perusteista optioyhteisölle sekä sille, jota vaatimus koskee.

Optioyhteisön on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle välittäjän ja muun optioyhteisössä toimivan oikeuksien myöntämisestä ja peruuttamisesta.

13 §

Ulkomainen optioyhteisö

Optioyhteisö saa valtiovarainministeriön määräämin ehdoin myöntää ulkomaiselle optioyhteisölle oikeuden käydä kauppaa vakioiduilla optioilla ja termiineillä ja jättää niitä selvitettäviksi.

2 §

Kohde-etuudet ja tunnusluvut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Optioiden ja termiinien ottamisesta kurssin vahvistuksen ja kaupankäynnin kohteeksi on lisäksi voimassa, mitä siitä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1287/2006.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Kaupankäynnin keskeyttäminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahoitustarkastus voi määrätä optioyhteisön keskeyttämään option tai termiinin kurssin vahvistamisen ja sillä käytävän kaupan enintään 10 perättäiseksi pankkipäiväksi kerrallaan. Keskeytys voidaan määrätä, jos Rahoitustarkastuksella on perusteltu syy epäillä, että kaupankäynnissä toimitaan vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka optioyhteisön sääntöjä.

Rahoitustarkastuksen on julkistettava ja toimitettava tiedoksi muille Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille 5 momentissa tarkoitettu kaupankäynnin keskeyttämispäätös.

5 §

Optiokauppojen selvitys

Optioyhteisö saa hyväksyä selvitykseen option ja termiinin, jonka välittäjä, ulkomainen optioyhteisö tai muu optioyhteisössä toimiva on antanut selvitettäväksi ja joka perustuu optioyhteisössä tai toisessa sellaisessa optioyhteisössä, jonka optiokaupat yhteisö selvittää, tehtyyn tai sille ilmoitettuun optiokauppaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Vakuudet

Optioyhteisön säännöissä on määrättävä välittäjältä, välittäjän edustamalta asiakkaalta, muulta optioyhteisössä toimivalta ja ulkomaiselta optioyhteisöltä vaadittavista vakuuksista ja niiden antamisessa noudatettavasta menettelystä.

Vaadittavan vakuuden arvo on laskettava päivittäin välittäjän, välittäjän edustaman asiakkaan, muun optioyhteisössä toimivan ja ulkomaisen optioyhteisön kattamattoman tiliaseman mukaan siten, että vakuudella voidaan seuraavan kaupantekopäivän aikana sulkea asianomainen johdannaistili kaikissa todennäköisissä kohde-etuuden hintakehitysvaihtoehdoissa.

10 §

Lisävakuudet

Rahoitustarkastus voi optioyhteisön sääntöjen estämättä erityisestä syystä antaa vaadittavia vakuuksia tai tiliaseman rajoittamista koskevan määräyksen, jota on noudatettava välittömästi, kunnes Rahoitustarkastus kumoaa sen.

1 §

Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä optioyhteisön sääntöjen noudattamista valvoo Rahoitustarkastus.

Rahoitustarkastuksen on ennen ryhtymistä sähköön tai maakaasuun perustuvien optioiden ja termiinien kaupankäyntiä koskeviin toimenpiteisiin tai tällaisen päätöksen tekoa kuultava Energiamarkkinavirastoa, jos päätöksellä olisi ilmeisesti olennaista vaikutusta sähkö- tai maakaasumarkkinoiden toimintaan, toimitusvarmuuteen tai sähkömarkkinalain (386/1995) tai maakaasumarkkinalain (508/2000) nojalla järjestelmävastuuseen määrätyn yhteisön toimintaan, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu.

7 a §

Optioyhteisön toiminta toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa

Optioyhteisön, joka aikoo tarjota toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneelle arvopaperinvälittäjälle tai muulle henkilölle suoran mahdollisuuden käydä kauppaa optioyhteisössä, on ilmoitettava tästä hyvissä ajoin etukäteen valtiovarainministeriölle. Ilmoituksesta on käytävä ilmi tarkemmat tiedot siitä, missä ja miten mahdollisuutta käydä kauppaa aiotaan tarjota.

Valtiovarainministeriön on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava saamansa tiedot sen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon sijoittuneille arvopaperinvälittäjille tai muille henkilöille optioyhteisö aikoo tarjota mahdollisuutta käydä kauppaa.

Rahoitustarkastuksen on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion Rahoitustarkastusta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava viranomaiselle, kenelle kyseiseen valtioon sijoittautuneelle arvopaperinvälittäjälle tai muulle henkilölle optioyhteisössä on myönnetty välittäjän tai muun optioyhteisössä toimivan oikeudet.

Mitä 1—3 momentissa säädetään, sovelletaan myös optioyhteisön järjestämään monenkeskiseen kaupankäyntiin.

7 b §

Ulkomaisen optioyhteisön toiminta Suomessa

Ennen kuin toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut optioyhteisöä vastaava säännelty markkina voi tarjota Suomeen sijoittautuneelle arvopaperinvälittäjälle tai muulle henkilölle suoran mahdollisuuden käydä kauppaa säännellyllä markkinalla, sille toimiluvan myöntäneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tästä ilmoitus valtiovarainministeriölle.

Muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut optioyhteisöä vastaavan kaupankäynnin järjestäjä saa valtiovarainministeriön luvalla tarjota Suomeen sijoittautuneille arvopaperinvälittäjille ja muille henkilöille suoran mahdollisuuden osallistua kaupankäyntiin.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös säännellyn markkinan tai muun kaupankäynninjärjestäjän järjestämään monenkeskistä kaupankäyntiä vastaavaan kaupankäyntiin.

7 c §

Ilmoitukset muille jäsenvaltioille ja komissiolle

Valtiovarainministeriön on ylläpidettävä rahoitusvälineiden markkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY mukaisesti luetteloa optioyhteisöistä, joille on tämän lain mukaisesti vahvistettu säännöt. Valtiovarainministeriön on annettava tämä luettelo tiedoksi muille Euroopan unionin jäsenvaltioille ja Euroopan yhteisöjen komissiolle, jos sääntöjä vahvistettaessa on voitu varmistua siitä, että optioyhteisö täyttää ilmoituksen tekemiselle asetetut vaatimukset. Samalla tavalla on ilmoitettava luetteloon tehdyistä muutoksista.

8 §

Muutoksenhaku

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muutoksenhakemisesta Rahoitustarkastuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen sovelletaan, mitä säädetään Rahoitustarkastuksesta annetussa laissa.

27 §

Valvontayhteistyö

Rahoitustarkastuksen on toimittava yhteistyössä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion Rahoitustarkastusta vastaavan valvontaviranomaisen kanssa.

28 §

Isäntävaltion lainsäädännön noudattamisen valvonta

Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaisen ilmoitettua, että suomalainen valvottava palveluja tarjotessaan tai muu rahoitusmarkkinoilla toimiva ei noudata voimassa olevia säännöksiä, Rahoitustarkastuksen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että säännösten vastainen toiminta lopetetaan. Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava kyseisen valtion valvontaviranomaiselle niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt.

29 §

Suomeen sijoittautuneen ulkomaisen valvottavan tarkastaminen

Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomainen voi suorittaa tai suorituttaa kyseisestä valtiosta Suomeen sijoittautuneen valvottavansa tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan valvonnan kannalta tarpeellisen tarkastuksen ilmoitettuaan asiasta ensin Rahoitustarkastukselle.

Ulkomaisen valtion valvontaviranomaisen pyynnöstä Rahoitustarkastus voi toimivaltansa puitteissa tehdä tarkastuksen kyseisestä valtiosta Suomeen sijoittautuneessa ulkomaisessa valvottavassa ja muussa rahoitusmarkkinoilla toimivassa taikka muulla tavoin valvoa ja tarkastaa tällaista valvottavaa ja muuta rahoitusmarkkinoilla toimivaa.

30 §

Ulkomaiseen valvottavaan kohdistuvasta toimenpiteestä ilmoittaminen

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaiselle, jos kyseisestä valtiosta Suomeen sijoittautuneen tai muutoin palveluja tarjoavan ulkomaisen valvottavan tai muun rahoitusmarkkinoilla toimivan toiminta on säännösten tai määräysten vastaista eikä se ole ryhtynyt Rahoitustarkastuksen vaatimiin toimenpiteisiin säännösten tai määräysten vastaisen toiminnan lopettamiseksi.

30 a §

Markkinoiden väärinkäyttöön liittyvä erityinen yhteistyö

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava tietoonsa tullut markkinoiden väärinkäyttöä koskeva seikka ja epäilys sen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaiselle, jonka alueella kyseistä toimintaa harjoitetaan tai jossa rahoitusvälineet, joihin toiminta vaikuttaa, ovat julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin kohteena tai on haettu tällaisen kaupankäynnin kohteeksi.

Rahoitustarkastuksen on suoritettava toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaisen pyynnöstä markkinoiden väärinkäyttöön liittyvä tutkimus. Pyynnön esittäneen viranomaisen henkilöstöön kuuluva saa osallistua tutkimukseen.

31 a §

Valvontayhteistyöstä kieltäytyminen

Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava kieltäytymisestä ja sen perusteista pyynnön esittäneelle viranomaiselle.