EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2014 vp

EV 4/2014 vp - HE 94/2013 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi

Asia

Hallitus on vuoden 2013 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 94/2013 vp).

Valiokuntakäsittely

Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 38/2013 vp).

Päätös

Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki

vaihtoehtorahastojen hoitajista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan:

1) oikeushenkilöihin, joiden säännöllistä liiketoimintaa on vaihtoehtorahastojen hoitaminen;

2) vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamiseen ammattimaiselle asiakkaalle;

3) vaihtoehtorahaston säilytysyhteisötoimintaan.

Tämän lain 13 luvussa säädetään vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamisesta ei-ammattimaiselle asiakkaalle.

2 §

Toimilupavelvollisuuden alaraja

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tämän lain mukainen toimilupa (toimilupavelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja), jos sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut varat ovat:

1) vivutuksella hankitut varat mukaan luettuna yli 100 miljoonaa euroa; tai

2) yli 500 miljoonaa euroa ja varat ovat vivuttamattomia eikä yhdessäkään hoidetussa vaihtoehtorahastossa oikeutta vaatia lunastusta voida käyttää viiteen vuoteen kuhunkin rahastoon tehdystä alkusijoituksesta lukien.

Laskettaessa 1 momentin mukaisten varojen määrää otetaan huomioon myös sellaiset vaihtoehtorahastojen varat, joita hoidetaan välillisesti sellaisen yhtiön kautta, johon hoitaja on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen perusteella.

3 §

Rekisteröitymisvelvollinen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, jonka hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut rajat alittavat 2 §:ssä säädetyt rajat, on rekisteröidyttävä siten kuin 5 luvussa säädetään (rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja). Rekisteröitymisvelvolliseen vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan lisäksi, mitä 12 ja 21—23 luvussa säädetään.

4 §

Poikkeukset lain soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajaan, jos se hoitaa ainoastaan sellaisia vaihtoehtorahastoja, joiden ainoita sijoittajia ovat vaihtoehtorahastojen hoitajat itse tai niiden kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt, eikä mikään sanotuista konserniin kuuluvista yhtiöistä ole vaihtoehtorahasto.

Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen yhteiseen liiketoimintaan, jossa yhteissijoittamista ei harjoiteta vaihtoehtorahastossa.

Tämä laki ei koske:

1) holdingyhtiöitä;

2) työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettuja työeläkevakuutusyh-tiöitä tai muita lakisääteistä tehtävää hoitavia eläkelaitoksia;

3) eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettuja eläkesäätiöitä eikä vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettuja eläkekassoja, jotka toteuttavat maksuperusteisia ammatillisia lisäeläkkeitä, eikä eläkesäätiölaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitettuja eläkesäätiöitä ja vakuutuskassoja, jotka tarjoavat vapaaehtoista etuusperusteista lisäeläketurvaa eikä muita ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY soveltamisalaan kuuluvia ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia;

4) Euroopan keskuspankkia, Euroopan investointipankkia, Pohjoismaista investointipankkia, Maailmanpankkia, Kansainvälistä valuuttarahastoa, Euroopan kehitysrahoituslaitoksia eikä muita ylikansallisia laitoksia tai niiden kaltaisia kansainvälisiä järjestöjä, jotka hoitavat vaihtoehtorahastoja, jos kysymyksessä olevat rahastot lisäksi toimivat yleisen edun mukaisesti;

5) Suomen Pankkia eikä muita kansallisia keskuspankkeja;

6) Valtiokonttoria eikä kansallisia, alueellisia ja paikallisia julkisyhteisöjä ja muita elimiä tai laitoksia, jotka hoitavat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä tukevia rahastoja;

7) henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitettuja henkilöstörahastoja eikä muita henkilöstön osallistumis- ja säästöjärjestelmiä;

8) arvopaperistamiserillisyhtiötä.

5 §

Suhde sijoitusrahastolakiin

Sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetun rahastoyhtiön, joka hoitaa vaihtoehtorahastoja, tulee hakea toimilupaa tai rekisteröityä tämän lain mukaisesti. Finanssivalvonta ei tällöin saa edellyttää rahastoyhtiön toimittavan tietoja tai asiakirjoja, jotka se on jo toimittanut hakiessaan sijoitusrahastolain mukaista toimilupaa ja jotka ovat edelleen ajantasaisia.

6 §

Suhde muuhun lainsäädäntöön

Vaihtoehtorahastojen hoitajien velvollisuuksista liikkeeseenlaskijoina säädetään arvopaperimarkkinalaissa (746/2012).

Vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan sijoituspalvelulakia (747/2012) siten kuin siitä tässä laissa ja sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Sen estämättä, mitä kiinteistörahastolaissa (1173/1997) säädetään, kiinteistörahastolain 2 §:n mukaisen kiinteistörahaston tai sitä hallinnoivan yhteisön tulee hakea toimilupaa tai rekisteröityä tämän lain mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 3 luvun 1 §:ssä säädetään, sijoituspalveluyritykseltä ja luottolaitokselta ei vaadita tämän lain mukaista toimilupaa vaihtoehtorahastoihin liittyvien sijoituspalvelujen tarjoamiseen.

Eurooppalaisista riskipääomarahastoista säädetään eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 345/2013.

Eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista säädetään eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 346/2013.

7 §

Ulkomaisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sovellettavat säännökset

Tämän lain 19 lukua sovelletaan ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan Suomessa. Tämän lain 20 lukua sovelletaan kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan Suomessa.

8 §

Tietyn tyyppisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sovellettavat säännökset

Tämän lain 18 luvun säännöksiä sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajaan:

1) joka itsenäisesti tai määräysvallan hankkimista koskevan sopimuksen perusteella yhdessä hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa;

2) joka tekee yhteistyötä yhden tai useamman muun vaihtoehtorahastojen hoitajan kanssa sellaisen sopimuksen perusteella, jonka nojalla näiden hoitajien yhdessä hoitamat vaihtoehtorahastot hankkivat määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tämän lain 18 luvun 1 §:ää sovelletaan myös vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka hoitaa vaihtoehtorahastoa, joka hankkii muun kuin määräävän omistusosuuden listaamattomassa yhtiössä.

Tämän lain 18 luvun säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta edellä 1 ja 2 momentissa mainittuihin vaihtoehtorahaston hoitajiin, jos asianomaiset listaamattomat yhtiöt ovat:

1) pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne määritellään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitteen 2 artiklan 1 kohdassa; tai

2) asunto-osakeyhtiöitä, keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä tai muita erillisyhtiöitä, joiden tarkoituksena on kiinteistöjen hankinta, hallinta tai hallinnointi.

9 §

Euroopan unionin sääntely

Tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin täytäntöönpanoasetusten ohella vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevia määräyksiä on edellä mainitussa direktiivissä tarkoitetuissa komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa.

2 luku

Määritelmät

1 §

Vaihtoehtorahasto

Vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan yhteisöä tai muuta yhteistä sijoittamista, jossa varoja hankitaan useilta sijoittajilta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien eduksi ja jolta ei edellytetä sijoitusrahastodirektiivin 5 artiklassa tarkoitettua lupaa.

2 §

Vaihtoehtorahastojen hoitaja

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka säännöllistä liiketoimintaa on 3 §:ssä tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaminen. Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tulee olla toimilupa, joka voidaan myöntää osakeyhtiölle ja eurooppayhtiölle, tai sen tulee rekisteröityä.

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla tarkoitetaan yhtiötä, joka on saanut tämän lain mukaista vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupaa vastaavan luvan muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

3 §

Vaihtoehtorahastojen hoitaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitamisella tarkoitetaan sekä salkunhoidon että riskienhallinnan harjoittamista sijoitustenhoitotoimintoina.

Vaihtoehtorahastojen hoitaminen voi lisäksi käsittää yhden tai useamman seuraavista toiminnoista 1 momentissa mainittujen sijoitustenhoitotoimintojen yhteydessä:

1) hallinto, joka voi sisältää lakisääteiset ja rahaston hoitoon liittyvät kirjanpitopalvelut, asiakastiedustelut, arvonmääritys ja hinnoittelu, veroilmoitusten laatiminen, säännösten noudattamisen seuranta, osuudenhaltija- tai osakkeenomistajarekisterin ylläpito, tulojen jakaminen, osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastaminen, sopimusten selvitystoiminta sekä osuustodistusten toimitustietojen kirjaaminen;

2) markkinointi;

3) vaihtoehtorahastojen varoihin liittyvä toiminta, joka voi sisältää vaihtoehtorahastojen hoitajan luottamusvelvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset palvelut, toimitilojen ylläpidon, kiinteistöjen hallinnointitoimet, yritysten neuvonnan pääomarakennetta koskevissa asioissa, teollisuusstrategian ja siihen liittyvät asiat, sulautumisiin ja yritysjärjestelyihin liittyvän neuvonnan ja palvelut sekä vaihtoehtorahaston ja sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja muiden varojen hoitamiseen liittyvät palvelut.

4 §

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) arvopaperistamiserillisyhtiöllä yhteisöä, jonka ainoana tarkoituksena on harjoittaa arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 24/2009 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperistamista ja toteuttaa muita aiheellisia toimia sen suorittamiseksi;

2) ETA-rekisteröitymisvelvollisella vaihtoehtorahastojen hoitajalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisesti rekisteröitynyttä vaihtoehtorahastojen hoitajaa, jolla on sääntömääräinen kotipaikka muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa;

3) ETA-valtioon sijoittautuneella vaihtoehtorahastolla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin tarkoittamaa vaihtoehtorahastoa, joka on saanut toimiluvan tai on rekisteröity ETA-valtiossa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai vaihtoehtorahastoa, joka ei ole saanut toimilupaa tai jota ei ole rekisteröity ETA-valtiossa mutta jolla on sääntömääräinen kotipaikka tai keskustoimipaikka ETA-valtiossa;

4) holdingyhtiöllä yhtiötä, jolla on osakkeenomistuksia yhdessä tai useammassa muussa yhtiössä, jonka kaupallisena tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintastrategiaa tai -strategioita tytäryritystensä, osakkuusyritystensä tai omistusyhteyksiensä kautta vaikuttaakseen niiden pitkän aikavälin arvoon, ja joka yhtiönä toimii omaan lukuunsa ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ETA-valtiossa tai jota ei ole perustettu pääasiassa tuottamaan tytäryritystensä tai osakkuusyritystensä myynnin avulla voittoa sijoittajilleen, mikä ilmenee sen toimintakertomuksesta tai muista virallisista asiakirjoista;

5) kohderahastona toimivalla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, johon toinen vaihtoehtorahasto sijoittaa tai jossa sillä on positio;

6) markkinoinnilla vaihtoehtorahastojen hoitajan aloitteesta tai lukuun tapahtuvaa sen hoitaman vaihtoehtorahaston osuuksien tai osakkeiden suoraa tai välillistä tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille;

7) määräysvallalla tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU määriteltyä määräysvaltaa; määräysvallan tuottava prosentuaalinen ääniosuus ja sen laskutapa määräytyvät sen mukaan, mitä arvopaperimarkkinalain 11 luvun 20 §:ssä on säädetty;

8) määräysvallalla listaamattomissa yhtiöissä yli puolta yhtiöiden äänioikeuksista, jolloin äänioikeuksien prosenttiosuutta laskettaessa on otettava huomioon vaihtoehtorahaston hallussa suoraan olevien äänioikeuksien lisäksi myös sen vakiintuneesti määräysvallassa olevien yritysten äänioikeudet ja omissa nimissään mutta vaihtoehtorahaston tai sen vakiintuneessa määräysvallassa olevan yrityksen lukuun toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön äänioikeudet; prosentuaalinen ääniosuus on laskettava kaikkien niiden osakkeiden perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia, vaikka niiden käyttäminen olisi keskeytetty;

9) osuudella osaketta, oikeutta, talletustodistusta tai muuta omistusoikeuden vaihtoehtorahastossa osoittavaa osuutta, joka voi olla arvopaperi tai rahoitusväline riippuen sen oikeudellisesta muodosta;

10) päävälittäjällä luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä, joka tarjoaa palveluja ammattimaisille asiakkaille ensisijaisesti rahoitusvälineillä toteutettavien liiketoimien rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi vastapuolena ja joka voi myös tarjota muita palveluja, kuten kauppojen selvitys- ja toimituspalveluja, säilytyspalveluja, arvopapereiden lainaksiantamista koskevia palveluja, räätälöityjä tekniikkapalveluja ja operatiivisia tukipalveluja;

11) sisäisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, jonka hallitus tai muu sisäinen elin vastaa vaihtoehtorahaston hoitamisesta ja jolla ei ole ulkopuolista vaihtoehtorahastojen hoitajaa;

12) syöttörahastona toimivalla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan toisen vaihtoehtorahaston (kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto) osuuksiin tai osakkeisiin, joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan useampaan kuin yhteen kohderahastona toimivaan vaihtoehtorahastoon, jos kyseisillä rahastoilla on samanlaiset sijoitusstrategiat, tai jolla muuten on tällaisessa kohderahastona toimivassa vaihtoehtorahastossa positio, joka muodostaa vähintään 85 prosenttia sen varoista;

13) säilytysyhteisötoiminnalla vaihtoehtorahaston varojen säilyttämistä sekä sen valvontaa, että toiminnassa noudatetaan lakia, muita säännöksiä ja määräyksiä sekä rahaston sääntöjä;

14) työntekijöiden edustajilla yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 8 §:n mukaisia henkilöstöryhmien edustajia;

15) ulkoisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, jolle on nimetty sen ulkopuolinen vaihtoehtorahastojen hoitaja;

16) ulkoistamisella vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa vaihtoehtorahastojen hoitajalle toiminnon tai palvelun, jonka vaihtoehtorahastojen hoitaja olisi muutoin itse suorittanut;

17) vaihtoehtorahaston kotijäsenvaltiolla ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai jos toimilupia tai rekisteröintejä on useita, ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity ensimmäisen kerran, tai ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahastolla on sääntömääräinen kotipaikka tai keskustoimipaikka, jos se ei ole saanut toimilupaa eikä sitä ole rekisteröity jossakin ETA-valtiossa;

18) vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltiolla ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahastojen hoitajalla on sääntömääräinen kotipaikka;

19) vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavalla jäsenvaltiolla ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja hoitaa ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja, ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia, ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia;

20) vaihtoehtorahaston säännöillä vaihtoehtorahaston sääntöjä, yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestystä sekä niihin välittömästi liittyviä sopimusasiakirjoja;

21) vivutuksella menetelmää, jolla vaihtoehtorahastojen hoitaja lisää hoitamansa vaihtoehtorahaston positiota joko rahaa tai arvopapereita lainaamalla, rahoitusjohdannaispositioihin sisältyvää vivutusta käyttämällä tai muulla tavalla.

5 §

EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetulla direktiivillä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/61/EU;

2) komission delegoidulla asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 231/2013.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) esitedirektiivillä arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/71/EY;

2) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 (ESMA-asetus) tarkoitettua Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista;

3) Euroopan pankkiviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 tarkoitettua Euroopan pankkiviranomaista;

4) Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1094/2010 tarkoitettua Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista;

5) Euroopan järjestelmäriskikomitealla finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 tarkoitettua Euroopan järjestelmäriskikomiteaa;

6) eurooppayhtiöllä eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001 (eurooppayhtiöasetus) tarkoitettua eurooppayhtiötä;

7) luottolaitosdirektiivillä luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/48/EY;

8) luottoluokituksella luottoluokituslaitoksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 tarkoitettua luottoluokitusta;

9) omien varojen direktiivillä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/49/EY;

10) rahoitusvälineiden markkinat -direktiivillä rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/39/EY;

11) sijoitusrahastodirektiivillä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota;

2) kolmannella maalla muuta valtiota kuin ETA-valtiota;

3) kolmannen maan valvontaviranomaisella Finanssivalvontaa vastaavaa kolmannen maan toimivaltaista viranomaista;

4) ulkomaisella ETA-valvontaviranomaisella Finanssivalvontaa vastaavaa muun ETA-valtion kuin Suomen viranomaista, jolla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajia.

6 §

Rahoitusmarkkinalainsäädäntöön liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä, mitä sijoitusrahastolain 2 §:ssä säädetään.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ammattimaisella asiakkaalla ja ei-ammattimaisella asiakkaalla, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 18 §:ssä säädetään;

2) rahoitusvälineellä, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 10 §:ssä säädetään;

3) sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeellä, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 9 §:ssä säädetään;

4) sijoituspalvelulla, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:ssä säädetään;

5) ulkomaisella ETA-sijoituspalveluyrityksellä, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 9 §:ssä säädetään;

6) ulkomaisella ETA-vakuutusyhtiöllä, mitä ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 1 luvun 2 §:ssä säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeestä, sovelletaan sijoituspalvelulain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun Suomeen sijoittautuneeseen ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen ulkomaiseen sidonnaisasiamieheen.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua arvopaperia;

2) arvopaperistamisella, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 16 b §:ssä säädetään;

3) liikkeeseenlaskijalla, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:ssä säädetään;

4) ulkomaisella ETA-luottolaitoksella, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:ssä säädetään.

7 §

Muut määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) konsernilla ja tytäryrityksellä kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettua konsernia ja tytäryritystä sekä niihin rinnastettavaa ulkomaista konsernia ja tytäryritystä;

2) listaamattomalla yhtiöllä yhtiötä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka ETA-valtiossa ja jonka osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) henkilökohtaisella liiketoimella vaikuttavassa asemassa olevan kaupankäyntiä tai hänen lukuunsa tapahtuvaa kaupankäyntiä rahoitusvälineellä silloin, kun vaikuttavassa asemassa oleva toimii asemansa, toimensa tai tehtävänsä ulkopuolella tai kaupankäynti tapahtuu vaikuttavassa asemassa olevan henkilön, hänen perheenjäsenensä tai hänen kanssaan muussa läheisessä suhteessa olevan lukuun, taikka sellaisen henkilön lukuun, jonka kaupankäynnin tuloksesta vaikuttavassa asemassa oleva saa muuta olennaista etua kuin kaupan toteutuksesta saatavan maksun tai palkkion;

2) vaikuttavassa asemassa olevalla vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäsentä, toimitusjohtajaa ja muuta ylimpään johtoon kuuluvaa sekä työntekijää tai muuta luonnollista henkilöä, joka yrityksen valvonnassa osallistuu vaihtoehtorahaston hoitoon tai sijoituspalvelun tarjoamiseen tai luonnollista henkilöä, joka osallistuu vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkoistaman toiminnan järjestämiseen.

II OSA

OIKEUS TOIMIA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJANA

3 luku

Vaihtoehtorahastojen hoitajana toimiminen

1 §

Luvanvaraisuus

Vaihtoehtorahastoa saa hoitaa vain vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on tässä laissa tarkoitettu toimilupa.

Toimilupaa ei voida myöntää ainoastaan 2 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun salkunhoitoon tai riskienhallintaan tai 2 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja saa hoitaa vaihtoehtorahastoa ilman toimilupaa. Tällaisen vaihtoehtorahaston osuuksia saa Suomessa markkinoida ainoastaan ammattimaisille asiakkaille, jollei 13 luvussa toisin säädetä.

2 §

Muut sallitut palvelut

Ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on sijoitusrahastolain mukainen toimilupa, saa hallinnoida sijoitusrahastoja siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään.

Ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on 1 §:n mukainen toimilupa, saa lisäksi tarjota sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 4 kohdassa tarkoitettua omaisuudenhoitoa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa 2 momentissa tarkoitettuja omaisuudenhoitopalveluja, sovelletaan, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka harjoittaa 2 momentissa ja 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, velvollisuudesta kuulua sijoitta-jien korvausrahastoon säädetään sijoituspalvelulaissa.

3 §

Liitännäispalvelut

Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja saa, myönnetyn toimiluvan mukaisesti, lisäksi tarjota liitännäispalveluna:

1) sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 5 kohdassa tarkoitettua sijoitusneuvontaa;

2) sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 9 kohdassa ja 2 luvun 3 §:n 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen osuuksien osalta;

3) sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 1 kohdassa tarkoitettua toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä.

4 §

Toiminimi

Muu kuin vaihtoehtorahastojen hoitaja tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa Suomessa toiminimessään, vaihtoehtorahaston nimessä, ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston nimessä tai muutoin toiminnassaan käyttää nimitystä vaihtoehtorahasto, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai lyhenteitä AIF tai AIFM taikka muutoin luoda vaikutelmaa, että sillä olisi oikeus hoitaa vaihtoehtorahastoja.

5 §

Velvollisuus nimetä vaihtoehtorahastojen hoitaja

Vaihtoehtorahastolle tulee nimetä yksi tämän lain mukainen vaihtoehtorahastojen hoitaja.

Sisäisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla on oltava tämän lain mukainen toimilupa tai sen on rekisteröidyttävä 5 luvun säännösten mukaisesti.

Jos ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja ei pysty varmistamaan, että sen hoitama vaihtoehtorahasto tai vaihtoehtorahaston lukuun toimiva toinen yhteisö noudattaa sille tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi Finanssivalvonnalle ja niiden valtioiden ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille, joihin vaihtoehtorahasto on sijoittautunut.

6 §

Kielto harjoittaa muuta liiketoimintaa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa vaihtoehtorahastojen hoidon lisäksi harjoittaa muuta kuin 2 ja 3 §:n mukaista liiketoimintaa.

Sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ei saa vaihtoehtorahaston hoidon lisäksi harjoittaa muuta liiketoimintaa.

7 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 3 §:n mukaisista liitännäispalveluista.

4 luku

Toimilupa

1 §

Toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta toimiluvan vaihtoehtorahastojen hoitajana toimimiseen sekä 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen palvelujen ja 3 luvun 3 §:ssä tarkoitettujen liitännäispalvelujen tarjoamiseen.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset vaihtoehtorahastojen hoitajan:

1) omistuksesta;

2) johdosta ja tilintarkastajista;

3) toiminnan järjestämisestä;

4) palkka- ja palkkiokäytännöistä;

5) toimintojen ulkoistamisesta.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamien tai hoitamaksi aikomien vaihtoehtorahastojen:

1) sijoitusstrategioista, riskiprofiileista ja muista ominaispiirteistä;

2) maista, joihin ne ovat sijoittautuneet tai joihin niiden on määrä sijoittautua;

3) maista, johon kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut, jos vaihtoehtorahasto toimii syöttörahastona;

4) säännöistä;

5) järjestelyistä, joita on tehty säilytysyhteisön nimeämiseksi;

6) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen mukaisista tiedoista.

2 §

Toimilupapäätös

Finanssivalvonnan on ratkaistava toimilupaa koskeva hakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Jos Finanssivalvonta katsoo sen tapauksesta johtuvan painavan syyn vuoksi tarpeelliseksi, Finanssivalvonta voi päättää pidentää määräaikaa enintään kolmella kuukaudella.

Toimiluvassa on mainittava, minkä tyyppisiä vaihtoehtorahastoja sen nojalla voi hoitaa sekä ne 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetut palvelut ja 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetut liitännäispalvelut, joita vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus tarjota. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen jälkeen vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta muuttaa toimilupaa.

Finanssivalvonnalla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoimintaa koskevia, sijoittajansuojan, rahoitusmarkkinoiden vakauden tai valvonnan toteuttamisen kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Finanssivalvonnan on kuultava asianomaista ulkomaista ETA-valvontaviranomaista ennen toimiluvan myöntämistä vaihtoehtorahastojen hoitajalle, joka on:

1) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen ETA-luottolaitoksen tai ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön tytäryritys;

2) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen ETA-luottolaitoksen tai ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön emoyrityksen tytäryritys;

3) yhtiö, jossa määräysvaltaa käyttävät samat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka käyttävät määräysvaltaa toisessa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajassa, ulkomaisessa ETA-rahastoyhtiössä, ulkomaisessa ETA-sijoituspalveluyrityksessä, ulkomaisessa ETA-luottolaitoksessa tai ulkomaisessa ETA-vakuutusyhtiössä.

Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen.

3 §

Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jonka kaupparekisteriin merkitystä toimialasta käy ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen hoitajana ja jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajat täyttävät 4 §:ssä säädetyt vaatimukset ja vaihtoehtorahastojen hoitaja täyttää toiminnalle 6—11 luvussa ja 12 luvun 8 §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnan on evättävä toimilupa, jos valvontatehtävää ei käytännössä voida suorittaa, koska sitä vaikeuttavat:

1) läheiset sidokset vaihtoehtorahastojen hoitajan ja muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välillä;

2) kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, joita sovelletaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, johon vaihtoehtorahastojen hoitajalla on läheiset sidokset; tai

3) kyseisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet.

Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle yritykselle ennen sen rekisteröimistä.

Tässä laissa tarkoitetaan läheisillä sidoksilla tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidoksena suora tai määräysvallan kautta välillinen vähintään 20 prosentin omistusosuus yrityksen äänioikeuksista tai pääomasta ja niiden henkilöiden välistä tilannetta, jossa vähintään kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön.

4 §

Merkittävien omistajien luotettavuus

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 10 prosenttia vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään 10 prosenttia sen osakkeiden tuottamasta tai muusta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen ar-viota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton omistamaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa; tai

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton omistamaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä vaihtoehtorahastojen hoitajassa, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

5 §

Ilmoitusvelvollisuus olennaisista muutoksista toimiluvan edellytyksiin

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle olennaisista muutoksista 3 §:n mukaisiin toimiluvan myöntämisen edellytyksiin ennen niiden täytäntöönpanoa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle, jos se kieltää muutosten toteuttamisen tai asettaa toimiluvalle rajoituksia tai ehtoja 2 §:n mukaisesti. Jos Finanssivalvonta ei asiaan liittyvien painavien syiden vuoksi voi antaa ilmoitusta kuukauden kuluessa, Finanssivalvonta voi päättää pidentää ilmoitusaikaa enintään yhdellä kuukaudella ilmoitettuaan pidennyksestä vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

6 §

Toimiluvasta ilmoittaminen

Finanssivalvonnan on ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.

Finanssivalvonnan on neljännesvuosittain ilmoitettava tämän luvun nojalla myönnetyt toimiluvat rekisteröitäväksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

7 §

Toiminnan aloittaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle osakeyhtiölle, tulee osakeyhtiön lisäksi olla rekisteröity. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

Toimilupa voidaan hakemuksesta myöntää ehdollisena 1 §:n 2 momentin 1—4 kohdassa sekä 1 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot täydellisenä toimittaneelle vaihtoehtorahastojen hoitajalle siten, että toiminta voidaan aloittaa kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun 1 §:n 2 momentin 5 kohdassa ja 1 §:n 3 momentin 2—6 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettu täydellisinä.

8 §

Toimiluvan peruminen ja toiminnan rajoittaminen

Toimiluvan perumisessa noudatetaan, mitä säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 26 §:ssä. Finanssivalvonta voi perua toimiluvan lisäksi jos vaihtoehtorahastojen hoitaja:

1) ei harjoita toimiluvan mukaista toimintaa 12 kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä;

2) luopuu nimenomaisesti toimiluvasta;

3) ei ole harjoittanut lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa kuuden edeltäneen kuukauden aikana;

4) on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai muilla epärehellisillä keinoilla;

5) ei enää täytä toimiluvan myöntämisen edellytyksiä;

6) ei enää täytä sijoituspalvelulain mukaisia vaatimuksia silloin, kun sen toimilupa kattaa myös tämän lain 3 luvun 2 §:n 2 momentin tarkoittamat omaisuudenhoitopalvelut; tai

7) on vakavasti ja järjestelmällisesti rikkonut tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruminen rekisteröitäväksi sekä tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Toiminnan rajoittamisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 27 §:ssä.

9 §

Toimilupa eurooppayhtiölle

Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa on myönnettävä myös muussa ETA-valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan mukaisesti. Finanssivalvonnan on tällöin pyydettävä lupahakemuksesta kyseisen ETA-valtion ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen lausunto. Kotipaikan siirtoa ei saa rekisteröidä ennen kuin toimilupa on annettu. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

10 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset:

1) 1 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen liitettävistä riittävistä selvityksistä;

2) 2 §:ssä tarkoitetuista asian ratkaisemista varten tarvittavista asiakirjoista ja selvityksistä;

3) 6 §:n mukaisista ilmoituksista.

5 luku

Rekisteröinti

1 §

Rekisteröitymisvelvollisuus

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan kaupparekisteriin merkitystä toimialasta on käytävä ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen hoitajana. Tällaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään julkiseen rekisteriin tämän luvun mukaisesti.

2 §

Finanssivalvonnan rekisteri

Finanssivalvonta ylläpitää julkista rekisteriä:

1) 1 §:ssä tarkoitetuista rekisteröitymisvelvollisista vaihtoehtorahastojen hoitajista;

2) 4 luvun mukaisen toimiluvan saaneista vaihtoehtorahastojen hoitajista;

3) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuista eurooppalaisten riskipääomarahastojen hoitajista, joiden lainkohdassa tarkoitetun asetuksen mukainen kotipaikka on Suomessa;

4) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuista eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajista, joiden edellä mainitun asetuksen mukainen kotipaikka on Suomessa.

3 §

Rekisteröinnin edellytykset

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on rekisteröitymistä koskevan hakemuksen yhteydessä annettava Finanssivalvonnalle rekisteriin merkittäviksi omat tunnistetietonsa ja hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tunnistetiedot sekä tiedot niiden sijoitusstrategioista.

4 §

Rekisteröitymisvelvollisen raportointivelvollisuus

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on vuosittain annettava Finanssivalvonnalle tiedot tärkeimmistä rahoitusvälineistä, joilla se käy kauppaa, sekä tiedot hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tärkeimmistä sijoituskohteista ja merkittävimmistä riskikeskittymistä.

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on välittömästi annettava ilmoitus Finanssivalvonnalle, jos se ei enää täytä 1 luvun 3 §:ssä säädettyjä edellytyksiä.

5 §

Toimiluvan hakeminen

Rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja on oikeutettu hakemaan toimilupaa 4 luvun mukaisesti riippumatta hoitamiensa varojen määrästä siten kuin komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetään.

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on haettava toimilupaa 4 luvun mukaisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun sen hoitamat varat ylittävät 1 luvun 2 §:ssä säädetyn toimilupavelvollisuuden alarajan.

6 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitetusta tiedonantovelvollisuudesta ja 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vuosittaisesta raportoinnista, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

7 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun toimilupavelvollisuuden alarajan laskennasta, jatkuvasta seurannasta ja tilapäisestä ylittämisestä sekä 1 §:ssä säädetyn rekisteröitymisen yhteydessä annettavista tiedoista ja 4 §:ssä tarkoitetusta raportointivelvollisuudesta.

III OSA

TOIMINTA

6 luku

Toimintaedellytykset

1 §

Yleiset periaatteet

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on:

1) toimittava rehellisesti, pätevästi, huolellisesti ja tasapuolisesti;

2) toimittava ottaen huomioon hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tai niiden sijoittajien etu ja vaarantamatta markkinoiden häiriötöntä toimintaa;

3) otettava käyttöön liiketoimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat resurssit ja menettelyt ja käytettävä niitä tehokkaasti;

4) toteutettava kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi ja, silloin kun ne eivät ole vältettävissä, kyseisten eturistiriitojen tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi sekä soveltuvin osin ilmoittamiseksi, jotta voidaan estää niitä vaikuttamasta haitallisesti vaihtoehtorahastojen ja niiden sijoittajien etuihin, ja varmistettava, että niiden hoitamia rahastoja kohdellaan tasapuolisesti;

5) täytettävä kaikki niiden liiketoiminnan harjoittamiseen sovellettavat sääntelyvaatimukset edistääkseen hoitamiensa vaihtoehtorahastojen ja niiden sijoittajien etua ja edistääkseen markkinoiden häiriötöntä toimintaa;

6) kohdeltava kaikkia vaihtoehtorahastojen sijoittajia tasapuolisesti.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintaansa järjestäessään otettava huomioon kaikki harjoittamansa toiminta sekä hoitamiensa vaihtoehtorahastojen laatu, koko, monimuotoisuus ja mahdolliset erityispiirteet.

Yhdellekään vaihtoehtorahastojen sijoittajalle ei saa antaa erityiskohtelua, ellei tällainen erityiskohtelu käy ilmi asianomaisen vaihtoehtorahaston säännöistä.

2 §

Vähimmäispääoma

Ulkopuolisen vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa. Sisäisesti hoidetun vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääoman on oltava vähintään 300 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan maksettu toimilupaa myönnettäessä.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava omia varoja 0,02 prosenttia siitä määrästä, jolla sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlaskettu arvo ylittää 250 miljoonaa euroa (omat lisävarat). Omien varojen kokonaismäärän ei kuitenkaan tarvitse ylittää 10 miljoonaa euroa.

Laskettaessa 2 momentissa säädettyä pääomavaatimusta vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtorahastojen arvoon luetaan mukaan kaikki hoitajan hoitamat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaiset vaihtoehtorahastot sekä ne vaihtoehtorahastot, joiden sijoitustoiminnan hoitaminen on annettu toisen yhtiön hoidettavaksi.

Edellä 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista huolimatta vaihtoehtorahastojen hoitajan omien varojen määrä ei saa alittaa yhtä neljäsosaa edellisen tilikauden vahvistetun tuloslaskelman osoittamista kiinteistä kuluista tai, jos hoitajan toiminnassa on tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia, Finanssivalvonnan vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta vahvistamaa määrää.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi alittaa 2 momentissa tarkoitetun omien lisävarojen määrän enintään 50 prosentilla, jos sillä on takaus vastaavalle määrälle. Takauksen antajana tulee olla luottolaitos tai vakuutusyritys, jonka sääntömääräinen kotipaikka on ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa, jossa kyseiseen luottolaitokseen tai vakuutusyritykseen sovelletaan sellaisia toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, joiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat vastaavan EU-lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

Sen estämättä, mitä 1—4 momentissa säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka tarjoaa 3 luvun 2 §:n 2 momentissa ja 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palveluja, on aina täytettävä sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajiin, jotka ovat myös sijoitusrahastolain tarkoittamia rahastoyhtiöitä.

3 §

Omien varojen sijoittaminen

Edellä 2 §:n 1 momentin mukaiset omat varat sekä 4 §:ssä tarkoitetut omat lisävarat on sijoitettava rahavaroihin tai lyhyellä aikavälillä helposti rahaksi muunnettaviin varoihin, eivätkä ne saa sisältää spekulatiivisia omaisuuseriä.

4 §

Vastuuriskien kattaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava joko riittävät omat lisävarat tai kaikissa ETA-valtioissa voimassa oleva vastuuvakuutus niiden huolimattomuudesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi, joista vaihtoehtorahastojen hoitaja on tämän lain mukaan vastuussa.

5 §

Johtaminen ja luotettavuus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen, toimitusjohtajan, ja muun ylimmän johdon sekä liiketoiminnasta vastaavien tulee johtaa vaihtoehtorahastojen hoitajaa terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Heidän on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoitustoiminnan tuntemus kuin vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti vaihtoehtorahastojen hoitajan emoyhtiöön.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen ar-viota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon kuuluvaksi; tai

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetuissa johtotehtävissä toimivien henkilömuutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

Vähintään kahden 1 momentin edellytykset täyttävän henkilön on tehtävä vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoiminnan harjoittamista koskevat keskeiset päätökset.

6 §

Tilintarkastus ja tilintarkastaja

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007) ja osakeyhtiölakia (624/2006). Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 25 §:n 1 momentin 8 kohdassa, 5 luvussa ja 40 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijan tilintarkastuksesta ja tilintarkastajasta. Mitä tässä momentissa säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastuksesta ja tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti vaihtoehtorahastojen hoitajan emoyhtiön tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastajista vähintään yhden on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö.

Tilintarkastuslain 9 §:ssä ja osakeyhtiölain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan sekä osakeyhtiölain 7 luvun 7—10 §:ssä tarkoitetun erityisen tarkastuksen ja tarkastajan vaihtoehtorahastojen hoitajaan ja sen omistusyhteisöön määrää Finanssivalvonta. Tilintarkastajan sekä erityisen tarkastajan määräämiseen edellä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan muutoin, mitä niistä säädetään tilintarkastuslaissa ja osakeyhtiölaissa. Finanssivalvonnan on lisäksi määrättävä vaihtoehtorahastojen hoitajaan ja sen omistusyhteisöön kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos vaihtoehtorahastojen hoitajalla tai omistusyhteisöllä ei ole 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.

7 §

Itsesääntely

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on suoraan tai välillisesti kuuluttava riippumattomaan, alan toimijoita laajasti edustavaan Suomessa perustettuun toimielimeen, joka on antanut suosituksen vaihtoehtorahastojen toimintaa koskevan avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi, tai sen on sitouduttava noudattamaan kyseisen toimielimen antamia suosituksia tai julkistettava perustelut sille, miksei ole sitoutunut.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tai siihen rinnastettava toimielin voi antaa hyvien käytäntöjen noudattamisen edistämiseksi myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tämän lain soveltamisalaa koskevia suosituksia.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, mihin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimielimeen se kuuluu tai minkä toimielimen tai toimielinten antamia suosituksia se noudattaa. Finanssivalvonnan pyynnöstä toimielimen on toimitettava Finanssivalvonnalle sääntönsä ja muut Finanssivalvonnan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot toimielimestä.

8 §

Toimipaikka

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaansa varten vähintään yksi kiinteä toimipaikka. Se voi harjoittaa toimintaansa lisäksi muissa toimipaikoissa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan pääasiallisen toimipaikan on oltava Suomessa.

9 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 2 §:ssä tarkoitetusta vähimmäispääomasta ja 4 §:ssä tarkoitetusta vastuuriskien kattamisesta.

10 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitettujen varojen sijoittamisesta, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

11 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 §:n yleisistä periaatteista sekä 4 §:ssä tarkoitetuista vastuuriskeistä ja vastuuriskien kattamisesta.

7 luku

Toiminnan järjestäminen

1 §

Resurssit

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät ja tarkoituksenmukaiset vaihtoehtorahastojen asianmukaiseen hoitamiseen tarvittavat henkilöresurssit ja tekniset resurssit.

2 §

Hallinto- ja valvontajärjestelyt

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava luotettavat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt sekä automaattisen tietojenkäsittelyn valvonta- ja suojajärjestelyt.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät sisäiset valvontajärjestelyt.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määriteltävä työntekijöiden henkilökohtaisia liiketoimia koskevat säännöt sekä tarvittaessa sen omaan lukuun tehtyjen sijoitusten omistusta ja hoitoa koskevat säännöt. Valvonnan järjestämisen avulla tulee voida varmistua siitä, että jokaisesta liiketoimesta, jossa vaihtoehtorahastoja on ollut osallisena, voidaan jälkikäteen todentaa sen alkuperä, osapuolet, luonne sekä toteuttamisaika ja -paikka ja että hoitajan hoitamien rahastojen varat sijoitetaan vaihtoehtorahaston sääntöjen ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

3 §

Raportointi Finanssivalvonnalle

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on säännöllisesti raportoitava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot jokaisen hoitamansa vaihtoehtorahaston:

1) markkinoista, joiden osapuoli se on tai joilla se käy aktiivisesti kauppaa;

2) rahoitusvälineistä tai muista kaupankäynnin kohteista, joilla se käy kauppaa;

3) tärkeimmistä sijoituskohteista;

4) merkittävimmistä riskikeskittymistä;

5) vaihtoehtorahastojen vivutuksesta;

6) muista järjestelmäriskin kannalta olennaisista tekijöistä;

7) valvonnan kannalta tarpeelliset muut tiedot ja asiakirjat.

4 §

Säilytysyhteisön nimeäminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava kunkin sen hoitaman vaihtoehtorahaston varojen säilyttämisestä ja muusta säilytystoiminnasta asianmukaisesti. Jokaiselle vaihtoehtorahastolle on nimettävä sen kanssa samaan ETA-valtioon sijoittautunut säilytysyhteisö, jollei vaihtoehtorahastolle tule nimetä kolmannessa maassa sijaitsevaa yhteisöä siten kuin 15 luvun 8 §:n 4 kohdan nojalla tarkemmin säädetään. Rekisteröitymisvelvollisella vaihtoehtorahastojen hoitajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta nimetä säilytysyhteisöä hoitamilleen vaihtoehtorahastoille.

5 §

Asiakkaansuoja sijoituspalveluissa

Omaisuudenhoitoa 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti tarjoava vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa ilman asiakkaan etukäteistä hyväksyntää sijoittaa asiakkaan varoja hoitamiensa vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tehokkaat menettelytavat ei-ammattimaisten asiakkaiden tekemien omaisuudenhoito- tai liitännäispalveluja koskevien valitusten käsittelemiseksi asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Asiakasvalituksen käsittelyssä on noudatettava, mitä sijoituspalvelulain 10 luvun 13 §:ssä säädetään.

6 §

Eturistiriitatilanteiden hallinta

Sen lisäksi, mitä 6 luvun 1 §:ssä sekä tämän luvun 2 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä niiden syntyessä kohdeltava sijoittajaa hyvän arvopaperimarkkinatavan mukaisesti. Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee toimintaansa järjestäessään riittävällä tavalla erottaa toisistaan sellaiset tehtävät ja vastuut, joiden voidaan katsoa olevan tämän pykälän tarkoituksessa keskenään yhteensopimattomia tai jotka voivat aiheuttaa järjestelmällisiä eturistiriitoja.

Jos eturistiriitatilannetta ei voida välttää, vaihtoehtorahastojen hoitajan on annettava sijoittajille riittävät tiedot eturistiriidan luonteesta tai sen syistä ennen liiketoimen suorittamista sijoittajan lukuun. Tiedot on annettava kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla siten, että ne voidaan säilyttää, tallentaa ja toisintaa muuttumattomina tai siten, että tiedot ovat saatavissa vaihtoehtorahastojen hoitajan internetsivuilla niin kauan kuin sijoittajan voidaan olettaa niitä tarvitsevan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.

7 §

Palkitsemisjärjestelmä

Vaihtoehtorahastojen hoitajan palkitsemisjärjestelmien on oltava sopusoinnussa asiallisesti järjestetyn ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa. Palkitsemisjärjestelmä ei saa kannustaa riskinottoon, joka on ristiriidassa vaihtoehtorahastojen hoitajan tai sen hoitaman vaihtoehtorahaston riskiprofiilin tai sääntöjen kanssa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan palkitsemisjärjestelmän on oltava vaihtoehtorahastojen hoitajan ja sen hoitaman vaihtoehtorahaston taikka siihen sijoittaneen sijoittajan liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen sekä olla rakenteeltaan sellainen, että eturistiriidat voidaan välttää.

Tätä pykälää sovelletaan ainoastaan vaihtoehtorahastojen hoitajaan toimi- tai palvelussuhteessa olevaan henkilöön, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus vaihtoehtorahastojen hoitajan tai sen hoitaman vaihtoehtorahaston riskiprofiiliin. Tällaisia henkilöitä ovat:

1) toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat vaihtoehtorahastojen hoitajan johtamiseen;

2) muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus vaihtoehtorahastojen hoitajan tai sen hoitaman vaihtoehtorahaston riskiprofiiliin;

3) henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa vaihtoehtorahastojen hoitajan sisäisissä valvontatoiminnoissa;

4) muu tämän momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu henkilö, jonka saama palk-kioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön saaman palkkion kokonaismäärästä.

8 §

Henkilökohtaiset liiketoimet

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on riittävin toimenpitein pyrittävä estämään vaikuttavassa asemassa olevan ryhtyminen henkilökohtaisiin liiketoimiin, jos siitä voi aiheutua eturistiriita sellaisen liiketoimen tai palvelun kanssa, johon hän osallistuu asemansa vuoksi, jos hänellä on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua sisäpiirintietoa taikka jos hänellä on vaihtoehtorahastojen hoitajan sijoittajia, asiakkaita tai niiden liiketoimia koskevaa luottamuksellista tietoa. Tällaisen tiedon luottamuksellisuus on pyrittävä muutoinkin turvaamaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on säilytettävä tiedot henkilökohtaisista liiketoimista. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on vuosittain toimitettava Finanssivalvonnalle selvitys siitä, miten vaihtoehtorahastojen hoitaja on valvonut henkilökohtaisia liiketoimia koskevien säännösten, määräysten ja vaihtoehtorahastojen hoitajan sisäisten ohjeiden noudattamista, sekä siitä, mihin toimenpiteisiin vaihtoehtorahastojen hoitaja on ryhtynyt, jos sanottuja säännöksiä, määräyksiä tai ohjeita ei ole noudatettu.

9 §

Osakkeiden hankintaa ja luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia vaihtoehtorahastojen hoitajan osakkeita, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle, jos hänen omistuksensa hankinnan johdosta:

1) olisi vähintään 10 prosenttia vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääomasta;

2) olisi niin suuri, että se vastaisi vähintään 10 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta;

3) muutoin oikeuttaisi käyttämään 2 kohdassa tarkoitettuun omistukseen rinnastettavaa tai muutoin merkittävää vaikutusvaltaa vaihtoehtorahastojen hoitajan hallinnossa.

Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä vähintään 20, 30 tai 50 prosenttiin vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääomasta tai omistus vastaisi samansuuruista osuutta kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai vaihtoehtorahastojen hoitajasta tulisi tytäryritys, myös tästä hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistusosuutta ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä ja 9 luvun 4—7 §:ssä säädetään. Tätä momenttia sovellettaessa ei oteta huomioon osakkeita, jotka ilmoitusvelvollinen on enintään vuoden ajaksi hankkinut järjestämänsä arvopaperien liikkeeseenlaskun yhteydessä tai markkinatakauksen nojalla ja joiden perusteella ilmoitusvelvollisella ei ole oikeutta käyttää yhteisössä äänivaltaa eikä muutoin vaikuttaa yhteisön johdon toimintaan.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen osakkeiden määrä laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai vaihtoehtorahastojen hoitaja lakkaa olemasta ilmoitusvelvollisen tytäryritys. Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja sen omistusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien omistajat ja omistusten suuruudet sekä ilmoitettava viivytyksettä tietoonsa tulleet omistusosuuksien muutokset.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi tarpeelliset tiedot ja selvitykset:

1) ilmoitusvelvollisesta sekä hänen luotettavuudestaan ja taloudellisesta tilanteestaan;

2) ilmoitusvelvollisen omistuksesta ja muista sidonnaisuuksista vaihtoehtorahastojen hoitajassa;

3) hankintaa koskevista sopimuksista, hankinnan rahoituksesta ja, 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, omistuksen tavoitteista.

10 §

Osakkeiden hankintaa koskeva rajoitus

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää 9 §:ssä tarkoitettu omistusosuuden hankinta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:ssä ja kieltopäätöksen antamista koskevasta menettelystä mainitun lain 32 b §:ssä.

Ennen Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b §:ssä säädetyn määräajan päättymistä ilmoitusvelvollinen saa hankkia 9 §:ssä tarkoitetut osakkeet vain, jos Finanssivalvonta on antanut siihen suostumuksensa.

11 §

Salassapitovelvollisuus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, vaihtoehtorahaston taikka tämän lain mukaisen säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää asiakkaan tai vaihtoehtorahaston sijoittajan taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, vaihtoehtorahasto taikka tämän lain mukainen säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on oikeutettu antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ainoastaan syyttäjä- tai esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, vaihtoehtorahasto taikka tämän lain mukainen säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on oikeutettu lisäksi:

1) antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, konsolidointiryhmään ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten;

2) luovuttamaan asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muita asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu vaihtoehtorahastojen hoitajan, vaihtoehtorahaston taikka tämän lain mukaisen säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus.

Mitä 3 momentissa säädetään, ei koske henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, vaihtoehtorahasto taikka tämän lain mukainen säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on oikeutettu lisäksi antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulle pörssille ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle, samoin kuin ETA-valtiossa toimivalle pörssiin ja monenkeskiseen kaupankäynnin järjestäjään rinnastettavalle yhteisölle, jos tiedot ovat välttämättömiä niille säädetyn valvontatehtävän turvaamiseksi.

12 §

Asetuksenantovaltuudet

Valtioneuvoston asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, tarkempia säännöksiä 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin ilmoituksiin liitettävistä tiedoista.

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset:

1) 3 §:ssä tarkoitetusta raportoinnista;

2) 6 §:ssä tarkoitetusta eturistiriitatilanteiden hallinnasta;

3) 7 §:ssä tarkoitetusta palkitsemisjärjestelmästä ja tähän liittyvästä vaihtoehtorahastojen hoitajan ja sen konsolidointiryhmän koon, oikeudellisen ja hallinnollisen rakenteen sekä toiminnan laadun ja laajuuden samoin kuin kunkin palkkionsaajan tehtävien ja vastuun huomioon ottamisesta järjestelmän arvioimisessa.

13 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa valtiovarainministeriön asetuksia täydentäviä tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitetusta raportoinnista sekä tarkempia määräyksiä 6 §:ssä tarkoitettujen eturistiriitatilanteiden hallintaan liittyvistä menettelytavoista ja 8 §:ssä tarkoitetuista henkilökohtaisista liiketoimista, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

14 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään raportointi- ja tiedonantovelvollisuuksista, toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten yleisistä periaatteista, eturistiriitatilanteista ja henkilökohtaista liiketoimista.

8 luku

Riskienhallinta

1 §

Riskienhallinnan järjestäminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelyt. Järjestelyjen asiamukaisuutta on tarkasteltava ja tarvittaessa päivitettävä vähintään vuosittain.

Riskienhallinta tulee järjestää niin, että voidaan tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa kaikkia olennaisia riskejä, jotka liittyvät kunkin vaihtoehtorahaston sijoituspolitiikkaan ja joille kukin mainittu rahasto altistuu tai voi altistua.

2 §

Riskienhallinnan erillisyys

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintaansa nähden riittävin järjestelyin toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettava riskienhallintatoiminnot muista toiminnoista, mukaan lukien 3 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut omaisuudenhoitopalvelut sekä 3 luvun 3 §:n mukaiset liitännäispalvelut.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on aina pystyttävä osoittamaan, että erityiset suojatoimet eturistiriitojen varalta mahdollistavat riskienhallintatehtävien riippumattoman hoitamisen ja että riskienhallintaprosessi täyttää tämän luvun vaatimukset ja on kauttaaltaan tehokas.

Riskienhallinnan erillisyyttä on tarkasteltava vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen.

3 §

Riskienhallintatoimenpiteet

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on sijoittaessaan vaihtoehtorahaston varoja noudatettava asianmukaista huolellisuutta, ottaen huomioon vaihtoehtorahaston sijoituspolitiikka, tavoitteet ja riskiprofiili.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, että vaihtoehtorahaston yksittäisiin sijoituksiin liittyvät riskit ja niiden kokonaisvaikutus rahaston omaisuuteen voidaan jatkuvasti tunnistaa ja mitata. Tällaisia riskejä ja niiden kokonaisvaikutusta on voitava hallita ja valvoa asianmukaisesti, myös käyttämällä asianmukaisia stressitestimenetelmiä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, että vaihtoehtorahaston riskiprofiili vastaa kulloisenkin vaihtoehtorahaston säännöissä, esitteessä ja markkinointimateriaalissa määriteltyä kokoa, rahaston omistuksia ja sijoituspolitiikkaa.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa käyttää ulkoisia luottoluokituksia yksinomaisena perusteena tai mekaanisesti arvioidessaan vaihtoehtorahaston sijoituskohteiden luottokelpoisuutta.

4 §

Vivutusriskin hallinta

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määriteltävä ja vahvistettava kullekin hoitamalleen vaihtoehtorahastolle käytettävissä oleva vivutus siten kuin 17 luvussa säädetään. Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tulee olla toimintaansa nähden riittävät ja asianmukaiset riskienhallintajärjestelyt sen hoitamissaan vaihtoehtorahastoissa käyttämästä vivutuksesta aiheutuvien riskien tunnistamiseksi, mittaamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi.

5 §

Arvopaperistetut omaisuuserät

Hoitaessaan vaihtoehtorahastoa, joka ottaa arvopaperistamiseen liittyvää luottoriskiä, vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa sijoittaa vaihtoehtorahaston lukuun arvopaperistettuihin omaisuuseriin, ellei se voi varmistua siitä, että alkuperäinen luotonantaja tai muu omaisuuseriään arvopaperistava tai arvopaperistettuja omaisuuseriä edelleen luovuttava henkilö on jäänyt vastuuseen vähintään viidestä prosentista arvopaperistamisen kohteena olevista omaisuuseristä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta:

1) arvopaperistamisjärjestelyihin, joiden kohteena ovat:

a) saamiset julkisyhteisöiltä;

b) saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä, joihin tämän lain nojalla sovelletaan enintään 50 prosentin riskipainoa; tai

c) saamiset monenkeskisiltä kehityspankeilta; eikä

2) indeksiin perustuviin järjestelyihin, syndikoituihin luottoihin, ostettuihin myyntisaamisiin eikä luottojohdannaissopimuksiin, jotka täyttävät luottolaitosdirektiivin 122 artiklassa säädetyt ehdot.

6 §

Maksuvalmiusriskin hallinta

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava asianmukaiset järjestelyt maksuvalmiuden hoitamiseksi, joilla varmistutaan siitä, että kunkin sen hoitaman vaihtoehtorahaston maksuvalmius on riittävällä tavalla turvattu. Vaihtoehtorahaston sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan on oltava keskenään johdonmukaisia.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on maksuvalmiuden varmistamiseksi säännöllisesti suoritettava maksuvalmiusriskiä arvioivia stressitestejä.

Tätä pykälää ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamiin vivuttamattomiin suljettuihin vaihtoehtorahastoihin.

7 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1—3 §:ssä tarkoitetusta riskienhallinnan järjestämisestä, 5 §:ssä tarkoitetusta sijoittamisesta arvopaperistettuihin omaisuuseriin ja 6 §:ssä tarkoitetusta maksuvalmiuden hoidosta.

9 luku

Arvonmääritys

1 §

Arvonmäärityksen järjestäminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava siitä, että kukin sen hoitamista vaihtoehtorahastoista noudattaa johdonmukaista menetelmää rahaston varojen ja arvon määrittämiseksi. Arvonmääritys tulee suorittaa puolueettomasti, asianmukaisella pätevyydellä sekä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.

2 §

Arvonmäärityksen erillisyys

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi huolehtia arvonmäärityksestä itse, jos sen arvonmääritystoiminto on toiminnallisesti sekä muutoin riippumaton salkunhoidosta.

Arvonmäärityksen voi ulkoistaa 10 luvun 5 §:ssä säädetyllä tavalla.

3 §

Käytettävä menetelmä

Vaihtoehtorahastojen arvon määrityksessä ja nettoarvon laskemiseksi on käytettävä yleisesti hyväksyttyä menetelmää, joka perustuu lainsäädäntöön, itsesääntelyyn tai muihin yleisesti hyväksyttyihin sääntöihin. Käytettävät menetelmät on todettava vaihtoehtorahaston säännöissä, jollei se perustu pakottavaan laintasoiseen sääntelyyn.

4 §

Säännöllinen arvonmääritys

Käytettävillä arvonmääritysmenettelyillä on varmistettava, että varojen arvo määritetään ja osuus- tai osakekohtainen nettoarvo lasketaan vähintään kerran vuodessa.

Jos vaihtoehtorahasto on tyypiltään avoin, kyseiset arvonmääritykset ja laskelmat on tehtävä sellaisin väliajoin, jotka ovat asianmukaisia vaihtoehtorahaston hallussa olevien varojen ja sen osuuksien liikkeeseenlasku- ja lunastusvälin kannalta.

Jos vaihtoehtorahasto on tyypiltään suljettu, kyseiset arvonmääritykset ja laskelmat on tehtävä myös silloin, kun rahaston pääoma kasvaa tai vähenee.

5 §

Arvon raportointi

Vaihtoehtorahastojen osuus- tai osakekohtainen nettoarvo on ilmoitettava sijoittajille vähintään kerran vuodessa, jollei kyseessä olevan vaihtoehtorahaston säännöistä muuta johdu.

Sijoittajille ilmoitetaan arvonmäärityksistä ja nettoarvon laskelmista vaihtoehtorahaston säännöissä kuvatulla tavalla.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on viipymättä oikaistava vaihtoehtorahaston osuuden arvon määrittämisessä tapahtunut olennainen virhe. Arvonmäärittämisessä tapahtuneesta virheestä on välittömästi tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle.

6 §

Finanssivalvonnan valvonta

Jos arvonmääritystoiminnosta ei huolehdi ulkopuolinen arvonmäärittäjä, Finanssivalvonta voi edellyttää, että hoitaja antaa joko arvonmääritysmenetelmänsä tai arvonmäärityksensä tai molemmat ulkopuolisen arvonmäärittäjän tai tarvittaessa tilintarkastajan tarkastettavaksi.

7 §

Arvonmäärittäjän vastuu

Vaihtoehtorahastojen hoitaja on vastuussa rahaston varojen asianmukaisesta arvonmäärityksestä, varojen nettoarvon laskemisesta ja nettoarvon julkaisemisesta.

Arvonmäärityksen ulkoistaminen ei vaikuta vaihtoehtorahastojen hoitajan vastuuseen vaihtoehtorahastoa ja sen sijoittajia kohtaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka se, jolle arvonmääritys on ulkoistettu, on aiheuttanut jättämällä huolimattomuuttaan tai tahallisesti tehtävänsä noudattamatta. Tämän momentin mukaista korvausvastuuta ei voida rajoittaa sopimuksin.

8 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia mää-räyksiä 1 ja 3—5 §:ssä tarkoitetuista vaihtoehtorahaston arvonmäärityksessä käytettävistä menettelyistä ja menetelmistä, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

9 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 ja 3 §:ssä tarkoitetuista menetelmistä varojen arvonmääritystä ja nettoarvojen laskemista varten sekä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetusta väliajoista.

10 luku

Toiminnan ulkoistaminen

1 §

Toimintojen ulkoistaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi ulkoistaa toimintojaan. Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi ulkoistaa tämän lain mukaisia toimintojaan ainoastaan, jos ulkoistaminen ei haittaa vaihtoehtorahastojen hoitajan riskien hallintaa, sisäistä valvontaa, toiminnan kannalta merkittävän muun toiminnon hoitamista tai toiminnan valvontaa. Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa ulkoistaa toimintojaan siinä määrin, että sen ei enää voida katsoa harjoittavan vaihtoehtorahastojen hoitamista. Vaihtoehtorahastojen hoitaja vastaa kaikkien tästä laista johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisestä toimintojen ulkoistamisesta riippumatta.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee jatkuvasti arvioida sen tarjoamia palveluja, jolle se on ulkoistanut tehtäviään, varmistaakseen, että ulkoistamisen edellytykset täyttyvät ja että vaihtoehtorahastojen hoitaja täyttää laissa sille asetetut velvollisuudet.

2 §

Toimintojen ulkoistamisen edellytykset

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka toimiluvan myöntämisen jälkeen aikoo ulkoistaa toimintansa kannalta merkittävän toiminnon, on ilmoitettava ulkoistamisesta etukäteen Finanssivalvonnalle.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintoja ulkoistettaessa toimittava huolellisesti. Toimintoa ei voi ulkoistaa ilman perusteltua syytä ulkoistamiselle ja sitä koskeville järjestelyille. Sillä, jolle toiminta ulkoistetaan, on oltava riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen ja liiketoiminnasta käytännössä vastaavien henkilöiden on oltava riittävän hyvämaineisia ja riittävän kokeneita.

Toimiluvanvaraista toimintaa saa ulkoistaa vain sille, jolla on tähän tarvittava toimilupa tai oikeus. Finanssivalvonta voi myöntää konserniin kuuluvalle yritykselle tai muusta painavasta syystä tähän poikkeuksen. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos se, jolle toiminta ulkoistetaan, kykenee lisäksi osoittamaan Finanssivalvonnalle täyttävänsä laissa tehtävien hoidolle asetetut edellytykset.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava siitä, että se saa ulkoistettua toimintaa hoitavalta jatkuvasti viranomaisvalvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot ja että sillä on oikeus luovuttaa tiedot edelleen Finanssivalvonnalle.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tehtävä merkittävän toiminnon ulkoistamisesta kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika sekä muut ulkoistamisen kannalta olennaiset ehdot, ja ilmoitettava sen sisältö Finanssivalvonnalle. Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ulkoistettua toimintaa hoitavan välisessä sopimussuhteessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista on ilmoitettava Finanssivalvonnalle viipymättä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pystyttävä osoittamaan, että se, jolle tehtävät ulkoistetaan on pätevä ja kykenee suoriutumaan kyseisistä tehtävistä ja että sen valinnassa on noudatettu kaikkea asianmukaista huolellisuutta. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava osoittaa, että sillä on aina tosiasiallisesti mahdollisuus valvoa ulkoistetun tehtävän hoitamista ja antaa sille, jolle tehtävä ulkoistetaan, milloin tahansa lisäohjeita. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava perua ulkoistaminen välittömästi, jos se on sijoittajien edun mukaista.

3 §

Toimintojen edelleenulkoistaminen

Se, jolle vaihtoehtorahastojen hoitaja on ulkoistanut toiminnan, voi edelleen ulkoistaa toiminnon, jos vaihtoehtorahastojen hoitaja on antanut edelleenulkoistamiselle kirjallisen suostumuksensa ja jos edelleenulkoistamiseen sovelletaan, mitä 2 §:ssä säädetään. Sen, jolle toiminto on ulkoistettu, on suoritettava 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu arviointi toiminnoista, jotka se on edelleenulkoistanut.

4 §

Salkunhoidon tai riskienhallinnan ulkoistaminen

Salkunhoitoa tai riskienhallintaa ei saa ulkoistaa eikä edelleenulkoistaa:

1) vaihtoehtorahastojen hoitajan nimeämälle säilytysyhteisölle tai sille, jolle säilytysyhteisö on ulkoistanut tehtäviään;

2) muulle yhteisölle, jonka edut saattavat olla ristiriidassa vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahastojen sijoittajien etujen kanssa, eikä yhteisössä ole toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettu tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä mahdollisia eturistiriitoja aiheuttavista tehtävistä, eikä yhteisöllä ole tarvittavia menettelyjä eturistiriitatilanteita varten.

Sen, joka ulkoistaa salkunhoidon tai riskienhallinnan kolmannessa maassa toimivalle yritykselle, on ennen ulkoistamista varmistettava, että Finanssivalvonnalla on kyseisen kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa riittävät järjestelyt valvontayhteistyön hoitamiseksi.

5 §

Arvonmäärityksen ulkoistaminen

Ulkopuolisen arvonmäärittäjän tulee olla riippumaton vaihtoehtorahastosta, vaihtoehtorahastojen hoitajasta ja muista henkilöistä, joilla on läheisiä sidoksia rahastoon tai hoitajaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on osoitettava, että ulkopuolinen arvonmäärittäjä on lakisääteisessä, pakollisessa ammattirekisterissä tai kuuluu lakien tai muiden säädösten tai ammattisääntöjen piiriin. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on lisäksi osoitettava, että ulkopuolinen arvonmäärittäjä voi tarjota riittävät ammatilliset takeet siitä, että se voi tehokkaasti huolehtia arvonmääritystoiminnosta 9 luvun mukaisesti ja että ulkoistaminen on tapahtunut 10 luvussa säädetyllä tavalla. Mikäli Finanssivalvonta katsoo, että nimetty ulkopuolinen arvonmäärittäjä ei täytä tämän momentin edellytyksiä, se voi edellyttää toisen ulkopuolisen arvonmäärittäjän nimeämistä tämän tilalle.

Vaihtoehtorahastolle nimetty säilytysyhteisö voidaan nimetä mainitun rahaston ulkopuoliseksi arvonmäärittäjäksi vain, jos se on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamisen tehtävistään ulkopuolisena arvonmäärittäjänä ja jos mahdolliset eturistiriidat selvitetään ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtorahaston sijoittajille.

Ulkopuolinen arvonmäärittäjä ei voi edelleen ulkoistaa arvonmääritystoimintoa.

6 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään edellytyksistä vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintojen ulkoistamiselle asetettujen vaatimusten täyttymiselle, edellytyksistä, jotta vaihtoehtorahastojen hoitajan voidaan katsoa 1 §:n 1 momentin mukaisesti ulkoistaneen liian olennaisen osan toiminnoistaan sekä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ammatillisista takeista.

IV OSA

TIEDONANTOVELVOLLISUUS JA MARKKINOINTI

11 luku

Avoimuutta koskevat vaatimukset

1 §

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on asetettava jokaisesta hoitamastaan ja jokaisesta markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta saataville tilinpäätös ja toimintakertomus sekä niihin sisältymättömät 3 momentin mukaiset tiedot ja annettava ne pyynnöstä sijoittajille kuuden kuukauden ku-luessa tilikauden päättymisestä.

Vaihtoehtorahaston tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kyseistä vaihtoehtorahastoa koskevan kansallisen ETA-valtion tai kolmannen maan kirjanpito- ja tilinpäätössääntelyn tai sen ETA-valtion tai kolmannen maan tilinpäätösstandardien mukaisesti, johon rahasto on sijoittautunut, sekä rahaston säännöissä vahvistettujen tilinpäätössääntöjen mukaisesti.

Sen estämättä, mitä tilinpäätösvelvollisuudesta muualla säädetään, vaihtoehtorahaston on tilinpäätöksen yhteydessä:

1) laadittava tase tai varoja ja velkoja koskeva selvitys;

2) laadittava tilikauden tuloslaskelma;

3) laadittava tilikauden toimintakertomus;

4) ilmoitettava olennaiset muutokset 12 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin kertomuksen kattaman tilikauden aikana;

5) ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan henkilöstölleen maksamien palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä tilikauden aikana eriteltynä kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan sekä edunsaajien määrä ja soveltuvin osin vaihtoehtorahaston maksamien voitonjako-osuuksien määrä;

6) ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä jaoteltuna ylimpään johtoon ja henkilöstöön, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus rahaston riskiprofiiliin.

Kun vaihtoehtorahaston on julkistettava tilinpäätös arvopaperimarkkinalain 7 luvun mukaisesti, vain 2 momentissa tarkoitetut tiedot on pyynnöstä annettava sijoittajille, joko erikseen tai tilinpäätöksen lisäosana.

2 §

Tilintarkastus ja erityinen tarkastus

Vaihtoehtorahaston tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslakia.

Vaihtoehtorahaston tilintarkastajista vähintään yhden on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö.

Tilintarkastuslain 9 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan määrää Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan on lisäksi määrättävä vaihtoehtorahastoon kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos vaihtoehtorahastoon ei ole valittu tämän pykälän 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka markkinoi ETA-valtioissa kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa, voi antaa kyseisen rahaston tilintarkastuksen suoritettavaksi kyseisessä kolmannessa maassa voimassa olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, jolloin vaihtoehtorahastoon ei sovelleta 2 ja 3 momenttia.

3 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, tarkemmat säännökset vaihtoehtorahaston:

1) arvonmuutosten merkitsemisestä vaihtoehtorahaston tilinpäätökseen;

2) tase- ja tuloslaskelmakaavoista;

3) taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitetiedoissa ja toimintakertomuksessa annettavista tiedoista;

4) konsernitaseen ja konsernituloslaskelman kaavoista;

5) konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetiedoissa annettavista tiedoista;

6) tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä;

7) tilintarkastuksesta.

Valtiovarainministeriön on ennen asetuksen antamista pyydettävä Finanssivalvonnan ja kirjanpitolautakunnan lausunto.

4 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi, pyydettyään kirjanpitolautakunnan lausunnon, antaa valtiovarainministeriön asetusta täydentäviä tarkempia määräyksiä vaihtoehtorahaston tilinpäätöksen laatimisesta, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

5 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään toimintakertomuksesta.

12 luku

Osuuksien tarjoaminen

1 §

Oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus markkinoida hoitamansa vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa toimitettuaan Finanssivalvonnalle ilmoituksen vaihtoehtorahastosta, jonka osuuksia se aikoo markkinoida. Ilmoituksessa on oltava asian arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Syöttörahastona toimivan vaihtoehtorahaston 1 momentissa tarkoitettu oikeus markkinoida edellyttää lisäksi, että sen kohderahasto on ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahasto ja sitä hoitaa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa vaihtoehtorahaston markkinoinnin Suomessa saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta 1 momentin mukaisiin tietoihin kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Sijoituspalveluyritys voi suoraan tai välillisesti tarjota vaihtoehtorahaston osuuksia vain ETA-valtioissa oleville sijoittajille sen jälkeen, kun kyseisen vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 3 momentin mukaisen ilmoituksen ja noudattaen, mitä tässä luvussa ja 19 luvun 4 §:ssä säädetään.

2 §

Hyvä arvopaperimarkkinatapa

Vaihtoehtorahastojen osuuksia markkinoi-taessa ei saa menetellä arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 §:ssä säädetyn hyvän arvopaperimarkkinatavan vastaisesti.

Mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös silloin, kun sijoittaja on ottanut itse yhteyttä vaihtoehtorahastoja tarjoavaan.

3 §

Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja

Vaihtoehtorahastojen osuuksien markkinoinnissa sekä täytettäessä tämän lain mukaista tiedonantovelvollisuutta ei saa antaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.

Mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös silloin, kun sijoittaja on ottanut itse yhteyttä vaihtoehtorahastoja tarjoavaan.

4 §

Tiedonantovelvollisuus sijoittajalle

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, jonka hoitaman vaihtoehtorahaston osuuksia markkinoidaan Suomessa tai muussa ETA-valtiossa, on pidettävä kustakin hoitamastaan ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta sijoittajan saatavilla ennen kyseiseen rahastoon sijoittamista olennaiset ja riittävät tiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen olennaisten ja riittävien tietojen olennaiset muutokset on pidettävä sijoittajien saatavilla.

Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös vaihtoehtorahastojen hoitajaa, joka on velvollinen pitämään tasapuolisesti sijoittajien saatavilla tietoja arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n mukaisesti.

Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja on velvollinen julkaisemaan arvopaperimarkkinalain 3—5 luvussa tarkoitetun esitteen, sen on julkaistava erikseen tai lisätietona esitteessä ne 1 momentissa tarkoitetut olennaiset ja riittävät tiedot, jotka eivät sisälly esitteeseen.

Sen, joka markkinoi vaihtoehtorahaston osuuksia, on pidettävä 1 momentissa tarkoitetut olennaiset ja riittävät tiedot sijoittajien saatavilla ennen kyseiseen rahastoon sijoittamista. Tiedonantovelvollisuus on voimassa myös silloin, kun sijoittaja on ottanut itse yhteyttä vaihtoehtorahastoja tarjoavaan. Ammattimainen asiakas voi yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaan luopua tämän momentin mukaisesta ja vaihtoehtorahastojen hoitajaan kohdistuvasta oikeudestaan tiedonsaantiin.

5 §

Säännöllinen tiedonantovelvollisuus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on annettava sijoittajille kustakin hoitamastaan vaihtoehtorahastosta, ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta sekä muusta ETA-valtiossa markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta säännöllisesti:

1) tiedot niiden varojen osuudesta vaihtoehtorahaston varoista, joihin sovelletaan niille ominaisen heikon rahaksimuutettavuuden vuoksi erityisjärjestelyjä;

2) tiedot uusista järjestelyistä vaihtoehtorahaston maksuvalmiuden hallitsemiseksi;

3) senhetkinen riskiprofiili ja tiedot riskienhallintajärjestelmistä, joita kyseisen rahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja käyttää näiden riskien hallintaan.

6 §

Tiedonantovelvollisuus vivutuksesta sijoittajille

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on annettava kustakin hoitamastaan vaihtoehtorahastosta, ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta sekä muusta ETA-valtiossa markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta, jos ne hyödyntävät vivutusta, säännöllisesti tiedot:

1) muutoksista vivutuksen enimmäistasoon, jota kyseinen vaihtoehtorahastojen hoitaja voi käyttää rahaston lukuun, sekä vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavista oikeuksista vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön;

2) kyseisen rahaston hyödyntämän vivutuksen kokonaismäärästä.

7 §

Varojen sijoittaminen ilmoitetun mukaisesti

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on hoitamansa vaihtoehtorahaston sijoitustoiminnassa noudatettava niitä varojen sijoittamista koskevia tietoja, jotka se on toimittanut sijoittajille 4 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden nojalla.

8 §

Asiakkaan tunteminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tunnettava asiakkaansa. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja henkilö, joka toimii asiakkaan lukuun. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla se voi arvioida asiakkaista toiminnalle aiheutuvia riskejä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on viipymättä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä siten kuin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 23 ja 24 §:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa säädettyä ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajaan, jolla on sääntömääräinen kotipaikka ETA-valtiossa ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

Asiakkaan tuntemisesta säädetään lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa.

9 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset asiakirjoista ja tiedoista, jotka:

1) 1 §:n 1 momentin mukaisessa ilmoituksessa on oltava;

2) sijoittajille on 4 §:n mukaisesti vähintään annettava sekä tiedoista, jotka voidaan sisällyttää esitedirektiivin mukaiseen esitteeseen tai ilmoittaa sen ohella.

10 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia mää-räyksiä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakkaan tuntemisessa noudatettavista menettelytavoista ja 8 §:n 2 momentissa tarkoitetusta riskienhallintajärjestelmistä, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

11 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään tietojen säännöllisestä antamisesta sijoittajille.

13 luku

Markkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle

1 §

Edellytykset markkinoinnille

Markkinoitaessa vaihtoehtorahastoja ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa tulee noudattaa tämän luvun säännöksiä.

Markkinoitaessa vaihtoehtorahastoja ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa tulee lisäksi noudattaa kuluttajansuojalakia (38/1978).

Sen, joka markkinoi vaihtoehtorahastoja, tulee ennen sijoituspäätöksen tekemistä toimittaa ei-ammattimaiselle asiakkaalle 4 §:ssä tarkoitettu avaintietoesite.

Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle toisessa ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa siten kuin kyseisessä maassa säädetään.

2 §

Toimilupaedellytys

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle markkinoitavien vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tämän lain mukainen toimilupa tai vastaava lupa muussa ETA-valtiossa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan tai ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, osuuksia voi aina markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää rekisteröitymisvelvolliselle vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden markkinoida hoitamaansa vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa.

3 §

Vaihtoehtorahaston oikeudelliset edellytykset

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle saa markkinoida ainoastaan vaihtoehtorahastoja, jotka ovat:

1) osakeyhtiöitä;

2) kommandiittiyhtiöitä;

3) sijoitusrahastolain mukaisia erikoissijoitusrahastoja;

4) rekisteröityjä yhdistyksiä;

5) osuuskuntia; tai

6) edellä 1—5 kohdassa mainittujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetussa direktiivissä tarkoitettuja ulkomaisia vastineita.

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle saa markkinoida ainoastaan sellaisia kommandiittiyhtiömuotoisia vaihtoehtorahastoja, joiden voiton jakamista on rajoitettu yhtiösopimuksessa ja jos rajoituksen rikkomisesta on asetettu asianmukaiset seuraamukset.

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle saa markkinoida ainoastaan ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja.

Finanssivalvonta voi erityisen painavasta syystä hakemuksesta myöntää vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden markkinoida muuhun kuin ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle.

4 §

Avaintietoesite

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on laadittava jokaisesta ei-ammattimaiselle asiakkaalle markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta lyhyt asiakirja, joka sisältää sijoittajalle annettavat avaintiedot (avaintietoesite). Avaintietoesitteessä on oltava ilmaisu "sijoittajalle annettavat avaintiedot" suomen tai ruotsin kielellä taikka Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.

Avaintietoesitteessä on oltava sijoittajan ymmärrettävissä ilman muita asiakirjoja:

1) vaihtoehtorahaston tunnistetiedot;

2) lyhyt kuvaus sijoitustavoitteista ja sijoituspolitiikasta;

3) aikaisemman tuottokehityksen tai tarvit-taessa odotettavissa olevan tuottokehityksen esittely;

4) kulut ja liitännäiset maksut;

5) sijoituksen riski-hyötyprofiili sekä asianmukaiset ohjeet ja varoitukset kyseiseen vaihtoehtorahastoon sijoittamiseen liittyvistä riskeistä.

Avaintietoesite on julkistettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä ja toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden markkinoida hoitamaansa vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle laatimatta 1 momentin mukaista avaintietoesitettä.

5 §

Avaintietoesitteen lisätiedot ja kieli

Avaintietoesitteessä on kerrottava, mistä ja miten voi saada vaihtoehtorahastoa koskevia lisätietoja sekä millä kielillä asiakirjat tai tiedot ovat helposti saatavissa.

Avaintietoesite on kirjoitettava tiiviisti yleiskielellä ja laadittava yhteiseen, vertailukelpoiseen muotoon. Esitteen on oltava ymmärrettävä ei-ammattimaisille asiakkaille. Tiedot on esitettävä asiallisesti ja selkeästi ja niiden on oltava yhdenmukaisia sijoittajille muualla annettavien tietojen kanssa.

Avaintietoesitteen lisäksi ei-ammattimaiselle asiakkaalle on annettava 12 luvun 4 §:ssä säädetyt tiedot yhtenäisesti yhdessä asiakirjassa, jollei painavasta syystä tästä ole tarpeen Finanssivalvonnan luvalla poiketa.

6 §

Ennakkomerkinnän ja varojen varhaisen vastaanottamisen kielto

Vaihtoehtorahaston osuuksia ei saa markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle ennen kuin Finanssivalvonnalle on toimitettu 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vaihtoehtorahasto ei saa vastaanottaa ei-ammattimaiselta asiakkaalta vaihtoehtorahaston osuuden merkintämaksua tai sitä vastaavaa muuta maksua ennen kuin se on tunnistanut sijoittajat 12 luvun 8 §:n mukaisesti.

Vaihtoehtorahaston osuuksia ei saa markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos osuuden hankkiminen aiheuttaa lisäsijoitusvelvoitteen. Ei-ammattimaisen asiakkaan velvoittaminen tällaiseen sijoitukseen ei sido asiakasta.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden poiketa 1—3 momentin vaatimuksesta.

7 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset:

1) 2 §:n 3 momentissa, 3 §:n 4 momentissa, 4 §:n 4 momentissa ja 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun Finanssivalvonnan myöntämän poikkeuksen edellytyksistä;

2) 4 ja 5 §:n tarkoittamista sijoittajalle annettavia avaintietoja koskevista vaatimuksista.

V OSA

SÄILYTYSYHTEISÖ

14 luku

Lupa toimia säilytysyhteisönä

1 §

Säilytysyhteisö

Vaihtoehtorahaston säilytysyhteisönä voi toimia:

1) luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:n mukainen luottolaitos tai ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike;

2) sijoituspalvelulain mukainen sijoituspalveluyritys, jonka omien varojen määrän on aina oltava vähintään omien varojen direktiivin 9 artiklassa tarkoitettu perustamispääoman määrä taikka sellaisen ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike, johon sovelletaan omien varojen direktiivin 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja omien varojen riittävyyttä koskevia vaatimuksia, mukaan luettuna operatiivisten riskien pääomavaatimuksia, ja joka on saanut sijoituspalvelulain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettua toimilupaa vastaavan toimiluvan muussa valtiossa kuin Suomessa, ja joka tarjoaa myös sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 9 kohdan mukaista rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaiden lukuun koskevaa sijoituspalvelua, ja jonka omien varojen määrän on aina oltava vähintään omien varojen direktiivin 9 artiklassa tarkoitettu perustamispääoman määrä;

3) sijoitusrahastolain 9 §:ssä tarkoitettu säilytysyhteisön toimiluvan saanut osakeyhtiö.

Kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston säilytysyhteisöstä säädetään 20 luvun 4 §:ssä.

2 §

Eturistiriitatilanteiden hallinta

Säilytysyhteisö ei voi harjoittaa toimintaa, joka voi aiheuttaa eturistiriitoja vaihtoehtorahaston, sen sijoittajien, sen hoitajan ja säilytysyhteisön itsensä välillä, ellei se ole toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamista muista tehtävistään. Lisäksi edellytyksenä on, että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja hoidetaan, niitä valvotaan ja että ne asetetaan asianmukaisesti vaihtoehtorahaston sijoittajien saataville.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa toimia vaihtoehtorahaston säilytysyhteisönä.

Edellä 1 momentissa säädetyt edellytykset koskevat myös vaihtoehtorahaston vastapuolena toimivaa päävälittäjää. Säilytysyhteisö saa ulkoistaa säilytystehtäviään tällaiselle päävälittäjälle ainoastaan, jos myös 15 luvun 5 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät.

3 §

Erityinen säilytysyhteisö

Vaihtoehtorahaston erityisenä säilytysyhteisönä voi ilman eri toimilupaa toimia arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (749/2012) 1 luvun 3 §:n mukainen arvopaperikeskus.

Vaihtoehtorahaston erityisenä säilytysyhteisönä voi toimia tämän lain mukaisen säilytysyhteisön toimiluvan saanut osakeyhtiö tai osuuskunta, jolloin se, mitä on säädetty osakeyhtiöstä ja osakepääomasta, koskee vastaavasti osuuskuntaa ja osuuspääomaa.

Erityinen säilytysyhteisö voi säilyttää ainoastaan sellaisten vaihtoehtorahastojen omaisuutta, joissa oikeutta vaatia lunastusta ei voi käyttää viiteen vuoteen alkusijoituksesta lähtien ja:

1) jotka eivät sijoitusstrategiansa tavoitteiden mukaisesti yleensä sijoita 15 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin; tai

2) jotka yleensä sijoittavat liikkeeseenlaskijoiden tai listaamattomien yhtiöiden arvopapereihin mahdollisesti hankkiakseen yhtiöissä määräysvallan.

Muutoin erityisen säilytysyhteisön tehtäviin ja vastuuseen sovelletaan, mitä 15 ja 16 luvussa säädetään.

4 §

Toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta erityisen säilytysyhteisön toimiluvan.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta sekä tämän lain mukaisista toimintaedellytyksistä.

Säilytysyhteisö voi toimiluvassa mainituin edellytyksin hoitaa tämän lain mukaisia säilytystehtäviä osana ammatillista tai liiketoimintaansa.

5 §

Toimilupapäätös

Finanssivalvonnan on ratkaistava erityisen säilytysyhteisön toimilupaa koskeva hakemus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Jos Finanssivalvonta katsoo sen tapauksesta johtuvan painavan syyn vuoksi tarpeelliseksi, Finanssivalvonta voi päättää pidentää määräaikaa enintään kuudella kuukaudella.

Toimiluvassa on mainittava ne 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut palvelut, joiden ohella erityinen säilytysyhteisö harjoittaa säilytysyhteisötoimintaa. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen jälkeen säilytysyhteisön hakemuksesta muuttaa toimilupaa tässä momentissa säädetyiltä osin.

Finanssivalvonnalla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan erityisen säilytysyhteisön liiketoimintaa koskevia, sijoittajansuojan, rahoitusmarkkinoiden vakauden tai valvonnan toteuttamisen kannalta taikka erityisen säilytysyhteisön asiakkuutta, osakkuutta tai jäsenyyttä koskevia välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen.

6 §

Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Erityisen säilytysyhteisön toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että säilytysyhteisön omistajat, johto ja säilytysyhteisö täyttävät tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Erityisen säilytysyhteisön kaupparekisteriin merkitystä toimialasta on käytävä ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen säilytysyhteisönä. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle yritykselle ennen sen rekisteröimistä.

7 §

Vähimmäispääoma

Erityisen säilytysyhteisön osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi erityisellä säilytysyhteisöllä on oltava omaa pääomaa 0,02 prosenttia siitä määrästä, jolla sen säilytyksessä olevien vaihtoehtorahastojen varojen yhteenlaskettu arvo ylittää 250 miljoonaa euroa. Oman pääoman kokonaismäärän ei kuitenkaan tarvitse ylittää 10 miljoonaa euroa.

8 §

Johtaminen ja luotettavuus

Erityisen säilytysyhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa säilytysyhteisöä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Hallituksella, toimitusjohtajalla ja muulla ylimmällä johdolla on lisäksi oltava sellainen yleinen säilytysyhteisötoiminnan tuntemus kuin säilytysyhteisön toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton säilytysyhteisön hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon kuuluvaksi; tai

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetuissa johtotehtävissä toimivien henkilömuutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

9 §

Merkittävien omistajien luotettavuus

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 10 prosenttia erityisen säilytysyhteisön osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään 10 prosenttia sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavuutta arvioidaan 8 §:n 2 ja 3 momentissa mainituilla perusteilla.

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia erityisen säilytysyhteisön osakkeita, on tehtävä siitä etukäteen Finanssivalvonnalle 7 luvun 9 §:n mukainen ilmoitus. Mitä 7 luvun 9 §:ssä säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajasta, koskee tätä momenttia sovellettaessa erityistä säilytysyhteisöä.

Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettujen merkittävien omistajien henkilömuutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

10 §

Ilmoitusvelvollisuus olennaisista muutoksista toimiluvan edellytyksiin

Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle olennaisista muutoksista 5 §:n mukaisiin toimiluvan myöntämisen edellytyksiin ennen niiden täytäntöönpanoa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava erityiselle säilytysyhteisölle, jos se kieltää muutosten toteuttamisen tai asettaa toimiluvalle rajoituksia tai ehtoja 14 §:n mukaisesti. Jos Finanssivalvonta ei asiaan liittyvien painavien syiden vuoksi voi antaa ilmoitusta kuukauden kuluessa, Finanssivalvonta voi päättää pidentää ilmoitusaikaa enintään yhdellä kuukaudella ilmoitettuaan pidennyksestä säilytysyhteisölle.

11 §

Toimiluvan rekisteröinti

Finanssivalvonnan on ilmoitettava erityisen säilytysyhteisön toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Perustettavalle säilytysyhteisölle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla kun yritys rekisteröidään.

12 §

Säilytysyhteisörekisteri

Finanssivalvonta pitää julkista rekisteriä tämän luvun tarkoittamista erityisistä säilytysyhteisöistä.

13 §

Toiminnan aloittaminen

Erityinen säilytysyhteisö voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle osakeyhtiölle, tulee osakeyhtiön lisäksi olla rekisteröity. Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

14 §

Toimiluvan peruminen ja toiminnan rajoittaminen

Erityisen säilytysyhteisön toimiluvan perumisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:ssä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruminen rekisteröitäväksi sekä tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Erityisen säilytysyhteisön toiminnan rajoittamisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 27 §:ssä.

15 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, antaa tarkemmat säännökset 4 §:n tarkoittamaan toimilupahakemukseen liitettävistä riittävistä selvityksistä.

15 luku

Säilytysyhteisön tehtävät

1 §

Säilytysyhteisön tehtävien hoitaminen

Säilytysyhteisö säilyttää 2 §:n mukaisesti vaihtoehtorahaston varat sekä hoitaa muut tämän lain mukaiset tehtävät.

Säilytysyhteisön on hoidettava tehtävänsä itsenäisesti vaihtoehtorahaston ja sijoittajien eduksi.

Säilytysyhteisön on hoidettava tehtävänsä rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti.

2 §

Säilytysyhteisön säilytystehtävät

Säilytysyhteisön tehtävänä on säilyttää ne vaihtoehtorahaston rahoitusvälineet, jotka voidaan kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatuille rahoitusvälinetileille vaihtoehtorahaston tai, kun tämä ei ole mahdollista, vaihtoehtorahastojen hoitajan nimiin tai fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle.

Säilytysyhteisön on säännöllisesti todennettava muista varoista kuin 1 momentissa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, että vaihtoehtorahasto tai sen hoitaja omistaa kyseiset varat ja pidettävä ajantasaista kirjanpitoa varoista, joiden se katsoo kuuluvan vaihtoehtorahaston omistukseen. Arvion omistuksesta on perustuttava vaihtoehtorahaston tai vaihtoehtorahastojen hoitajan toimittamiin tietoihin tai asiakirjoihin sekä saatavilla olevaan ulkopuoliseen näyttöön.

Säilytysyhteisön omaisuus on pidettävä erillään vaihtoehtorahaston varoista ja muiden asiakkaiden ja vaihtoehtorahastojen varoista sekä säilytettävä luotettavalla tavalla. Vaihtoehtorahaston varoja ei saa ulosmitata säilytysyhteisön velasta. Vaihtoehtorahaston varoja ei ilman vaihtoehtorahastojen hoitajan etukäteistä suostumusta saa pantata tai luovuttaa muussa kuin vaihtoehtorahaston intressissä.

3 §

Säilytysyhteisön muut tehtävät

Säilytysyhteisön tehtävänä on varmistua siitä, että:

1) vaihtoehtorahaston kassavirtaa seurataan asianmukaisesti;

2) kaikki vaihtoehtorahaston merkintään ja lunastukseen liittyvät maksut on suoritettu asianmukaisesti;

3) vaihtoehtorahaston varat on talletettu asianmukaisesti.

Säilytysyhteisön tehtävänä on lisäksi huolehtia siitä, että:

1) vaihtoehtorahaston osuuksien myynneissä, liikkeeseenlaskuissa, takaisinostoissa, lunastuksissa ja perumisissa noudatetaan lakia ja vaihtoehtorahaston sääntöjä;

2) vaihtoehtorahaston osuuksien arvo lasketaan lain, viranomaismääräysten ja vaihtoehtorahaston sääntöjen mukaisesti;

3) vaihtoehtorahastojen hoitajan antamia toimeksiantoja noudatetaan, jolleivät ne ole lain, viranomaismääräysten tai vaihtoehtorahaston sääntöjen vastaisia;

4) vaihtoehtorahaston varoja koskeviin toimiin liittyvät maksut maksetaan määräaikoja noudattaen;

5) vaihtoehtorahaston tuotot käytetään lain ja vaihtoehtorahaston sääntöjen mukaisesti.

4 §

Säilytyssopimus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja säilytysyhteisön on sovittava kirjallisesti säilytysyhteisön nimeämisestä vaihtoehtorahastolle sekä 2 ja 3 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä. Sopimuksessa on määriteltävä tämän lain mukaisten velvollisuuksien suorittamiseksi tarpeellinen tietojenvaihto. Sopimuksessa on oltava säilytysyhteisön vaihtamista koskevat määräykset.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimitettava hoitamansa vaihtoehtorahaston säilytysyhteisösopimus ja siihen tehdyt muutokset välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pyydettäessä esitettävä rahastoon sijoittaneelle tai sijoittajaksi aikovalle 1 momentissa tarkoitettu sopimus tai sen jäljennös.

5 §

Säilytystehtävän ulkoistaminen

Säilytysyhteisö voi ulkoistaa vain 2 §:n mukaisen säilytystehtävän kolmannelle osapuolelle. Tällöin on varmistuttava siitä, että:

1) tehtävää ei ulkoisteta tämän lain vaatimusten välttämiseksi;

2) säilytysyhteisö voi osoittaa, että tehtävän ulkoistamiselle on objektiivinen peruste;

3) säilytysyhteisö on noudattanut kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta valitessaan sen, jolle se haluaa ulkoistaa tehtävän sekä arvioidessaan ja valvoessaan tätä ulkoistamisen aikana;

4) kolmas osapuoli täyttää asiaankuuluvat edellytykset sille ulkoistetun tehtävän hoitamisen aikana.

Se, jolle tehtävä on ulkoistettu, voi ulkoistaa tehtävän edelleen noudattaen 1 momentin mukaisia edellytyksiä.

Eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain (1084/1999) 1 §:ssä tarkoitettujen palvelujen tarjoamista, tai vastaavien palvelujen tarjoamista kolmansien maiden arvopaperien selvitysjärjestelmissä, ei katsota säilytystoimintojen ulkoistamiseksi.

6 §

Säilytysyhteisön ilmoitus Finanssivalvonnalle

Jos säilytysyhteisö päättää olla noudattamatta vaihtoehtorahastojen hoitajan toimeksiantoa tai se havaitsee 2 tai 3 §:ssä tarkoitetussa vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnassa muutoin huomautettavaa, eikä vaihtoehtorahastojen hoitaja peru päätöstään tai muuta toimintatapaansa, säilytysyhteisön on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle.

7 §

Päävälittäjä

Jos vaihtoehtorahastolle on nimetty päävälittäjä, sen on noudatettava, mitä komission delegoidussa asetuksessa säädetään päävälittäjien raportointivelvollisuudesta.

8 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset:

1) 2 §:n 3 momentin tarkoittamasta varojen erillään pidosta;

2) 3 §:n 1 momentin tarkoittamasta varojen asianmukaisesta tallettamisesta;

3) 5 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamista asiankuuluvista edellytyksistä;

4) 5 §:ssä tarkoitetusta säilytysyhteisön tehtävien ulkoistamisesta silloin, kun se, jolle tehtävä ulkoistetaan, sijaitsee kolmannessa maassa;

5) säilytysyhteisön koon, oikeudellisen ja hallinnollisen rakenteen sekä toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottamisesta edellä 1—4 kohtien nojalla annettuja säännöksiä sovellettaessa.

9 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään säilytysyhteisön kanssa tehtävään kirjalliseen sopimukseen sisällytettävistä tiedoista, säilytystoiminnoista, asianmukaista huolellisuutta koskevista tehtävistä ja varojen erittelyä koskevasta velvollisuudesta.

16 luku

Säilytysyhteisön vastuu

1 §

Vastuu rahoitusvälineiden menetyksestä

Jollei tässä luvussa toisin säädetä, säilytysyhteisön on huolimattomuudestaan riippumatta korvattava vaihtoehtorahastolle ja sen sijoittajalle 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti säilytettävänä olleen rahoitusvälineen menettämisestä aiheutunut vahinko.

Säilytysyhteisön on ensisijaisesti korvattava 1 momentin mukainen menettäminen palauttamalla samantyyppinen rahoitusväline tai vastaava määrä vaihtoehtorahastolle tai sen hoitajalle.

Säilytysyhteisö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vaihtoehtorahastolle tai sen sijoittajalle tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella menettelyllä tai velvollisuuksiensa laiminlyönnillä.

Vahingonkorvausvastuun sovittelusta ja korvausvastuu jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa.

2 §

Vastuusta vapautumisen edellytykset

Edellä 1 §:n mukaista vahinkoa ei ole korvattava, jos säilytysyhteisö voi osoittaa, että vahinko on aiheutunut sellaisesta ulkopuolisesta epätavallisesta ja ennalta arvaamattomasta seikasta, jota säilytysyhteisö ei ole voinut estää ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen ole voinut välttää.

3 §

Vastuusta vapautumisen edellytykset kun säilytystoiminta on ulkoistettu

Säilytystehtävän ulkoistaminen ei vaikuta säilytysyhteisön tämän lain mukaiseen vastuuseen, ellei tästä pykälästä muuta johdu.

Säilytysyhteisö voi vapautua 1 §:n 1 momentin mukaisesta vastuustaan, jos se osoittaa noudattaneensa riittävää huolellisuutta tehtävien ulkoistamisessa.

Jos säilytystehtävä on ulkoistettu kolmanteen maahan sijoittautuneelle yhteisölle, säilytysyhteisö voi vapautua 1 §:n 1 momentin mukaisesta vastuustaan, jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallinen yhteisö säilyttää tiettyä rahoitusvälinettä ja säilytysyhteisö osoittaa noudattaneensa riittävää huolellisuutta tehtävien ulkoistamisessa.

4 §

Oikeus vaatia vahingon korvaamista

Sijoittajalla, joka on sijoittanut vaihtoehtorahastoon, tai tämän puolesta vaihtoehtorahastojen hoitajalla, on oikeus vaatia säilytysyhteisöä korvaamaan 1 §:ssä tarkoitetun sijoittajalle aiheutuneen vahingon.

Edellä 1 momentissa säädetty ei rajoita vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeutta vaatia vaihtoehtorahastolle aiheutunutta vahinkoa korvattavaksi.

5 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset 3 §:n 2 ja 3 momentin tarkoittamaa riittävää huolellisuutta koskevista edellytyksistä ja säilytysyhteisön koon, oikeudellisen ja hallinnollisen rakenteen sekä toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottamisesta tämän pykälän nojalla annettua asetusta sovellettaessa.

6 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään säilytysyhteisön vastuun syntymisestä ja vastuusta vapautumisen edellytyksistä, yleisistä perusteista kolmansien maiden toiminnan vakautta koskevan sääntelyn ja valvonnan arvioimiseksi ja säilytystehtävien hoitamista koskevista edellytyksistä.

VI OSA

ERITYISET RAHASTOTYYPIT

17 luku

Vivutetut vaihtoehtorahastot

1 §

Vivutuksen rajat

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määritettävä jokaiselle hoitamalleen vaihtoehtorahastolle vivutuksen käytön kohtuulliset rajat sekä noudatettava jatkuvasti kyseisiä rajoituksia.

2 §

Vivutuksen enimmäistason vahvistaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määritettävä ja vahvistettava kullekin hoitamalleen vaihtoehtorahastolle vivutuksen enimmäistaso sekä vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavat oikeudet vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön.

Edellä 1 momentin mukaista määrittelyä tehtäessä on otettava huomioon:

1) vaihtoehtorahaston tyyppi, sijoituspolitiikka ja vivutuksen lähteet;

2) sellaiset muut keskinäiset sidokset tai merkitykselliset suhteet muihin rahoituspalveluja tarjoaviin laitoksiin, jotka voivat aiheuttaa järjestelmäriskin;

3) tarve rajoittaa positiota yksittäisessä vastapuolessa;

4) se, missä määrin vivutus perustuu vakuuksiin;

5) varojen ja vastuiden suhde;

6) vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnan laajuus, luonne ja määrä asianomaisilla markkinoilla.

3 §

Tiedonantovelvollisuus merkittävässä määrin vivutusta käytettäessä

Sen lisäksi, mitä 2 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka käyttää vivutusta merkittävässä määrin, on jatkuvasti pidettävä Finanssivalvonnan saatavilla riittävä tieto vivutuksesta.

4 §

Finanssivalvonnan valvonta

Finanssivalvonnan on arvioitava vaihtoehtorahastojen hoitajan vivutuksen käytön aiheuttamaa rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskiä, markkinahäiriöiden riskiä ja talouden pitkän aikavälin kasvulle aiheutuvia riskejä.

Finanssivalvonnan on asetettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle rajat vivutuksen määrälle, jos se katsoo tämän olevan tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja eheyden varmistamiseksi.

Finanssivalvonta voi sijoittajansuojan tai rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi asettaa vaihtoehtorahaston hoidolle sellaisia rajoituksia, joilla voidaan rajoittaa vivutuksen käytön vaikutusta rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskin tai markkinahäiriöiden riskin kasvuun.

5 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 3 §:n tarkoittamista riittävistä tiedoista.

6 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään vivutusmenetelmistä, vivutuksen laskentatapojen määrittelystä, vivutuksen käytöstä merkittävässä määrin sekä vivutetun vaihtoehtorahaston hoitoa koskevista rajoituksista.

18 luku

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat vaihtoehtorahastot

1 §

Ilmoitus huomattavasta omistusosuudesta

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tehtävä ilmoitus huomattavasta omistusosuudesta Finanssivalvonnalle, kun sen hoitama vaihtoehtorahasto hankkii listaamattoman yhtiön osakkeita, luopuu niistä tai pitää niitä hallussaan ja kun rahaston hallussa oleva osuus listaamattoman yhtiön äänioikeuksista saavuttaa, ylittää tai alittaa 10 prosentin, 20 prosentin, 30 prosentin, 50 prosentin tai 75 prosentin rajan.

Edellä 1 momentissa säädetyt ilmoitukset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin 10 pankkipäivän kuluessa päivästä, jona se oikeustoimi on tapahtunut, jolla vaihtoehtorahasto on saavuttanut, ylittänyt tai alittanut asianomaisen rajan listaamattomassa yhtiössä.

2 §

Määräysvaltaan liittyvät ilmoitukset

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1, 3 ja 4 §:ssä säädetään, ilmoitettava Finanssivalvonnalle määräysvallan hankinnasta.

Edellä 1 momentissa edellytetyssä ilmoituksessa on oltava:

1) tiedot hankinnan tai luovutuksen jälkeisestä osuudesta äänioikeuksista;

2) määräysvallan hankkimista koskevat ehdot, mukaan luettuina tiedot asiaan liittyvistä osakkeenomistajista, luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joilla on oikeus käyttää äänioikeutta näiden lukuun, ja soveltuvin osin yritysketjusta, jonka kautta äänioikeuksia tosiasiallisesti hallitaan;

3) päivä, jona määräysvalta on saatu.

Ilmoitus on tehtävä myös yhtiölle, josta äänioikeudet on hankittu sekä sen niille osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen vaihtoehtorahastojen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada osakeyhtiölain 3 luvun 15 §:n mukaisesta osakasluettelosta tai siihen verrattavasta ulkomaisesta rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoituksessaan listaamattomalle yhtiölle pyydettävä sen hallitusta ilmoittamaan työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan, ja antamaan 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on kohtuullisin keinoin pyrittävä varmistamaan, että hallitus ilmoittaa asiasta työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille.

Tässä pykälässä säädetyt ilmoitukset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin 10 pankkipäivän kuluessa päivästä, jona se oikeustoimi on tapahtunut, jolla vaihtoehtorahaston äänivalta on ylittänyt 50 prosentin osuuden.

3 §

Tiedonantovelvollisuus hankittaessa määräysvalta

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1, 2 ja 4 §:ssä säädetään, asetettava saataville:

1) tieto vaihtoehtorahastojen hoitajista, jotka joko yksin tai yhteistyössä toisten vaihtoehtorahastojen hoitajien kanssa hoitavat vaihtoehtorahastoja, jotka ovat hankkineet määräysvallan;

2) toimintatavat, joita noudatetaan eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi erityisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan, vaihtoehtorahaston ja yhtiön välillä, mukaan lukien tiedot erityisistä suojatoimista, joiden avulla varmistetaan se, että sekä vaihtoehtorahastojen hoitajan ja yhtiön että vaihtoehtorahaston ja yhtiön välinen mahdollinen sopimus tai molemmat sopimukset, jos jokin sopimuksista on olemassa, on tehty tavanomaisin markkinaehdoin;

3) periaatteet, joita noudatetaan yhtiön ulkoisessa ja sisäisessä tiedottamisessa erityisesti työntekijöille.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on asetettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot saataville Finanssivalvonnalle, yhtiölle, josta määräysvalta on hankittu sekä sen niille osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada 1 momentissa tarkoitetulta yhtiöltä tai rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoituksessaan 1 momentissa tarkoitetulle yhtiölle pyydettävä sen hallitusta ilmoittamaan työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan, ja asetettava saataville 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Tämän pykälän soveltamiseksi määräysvallan tuottava prosentuaalinen ääniosuus ja sen laskentatapa liikkeeseenlaskijassa määräytyvät sen mukaan, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä on säädetty.

4 §

Velvollisuus tiedottaa aikomuksista

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1—3 §:ssä säädetään, tiedotettava yhtiön liiketoimintaa koskevista aikomuksistaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tiedottamisen on katettava vaihtoehtorahaston aikomukset listaamattoman yhtiön tulevalle liiketoiminnalle ja mahdolliset vaikutukset työntekijöihin, mukaan luettuina olennaiset muutokset työehtoihin.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tiedotettava 2 momentissa tarkoitetut seikat yhtiölle, josta äänioikeudet on hankittu sekä sen niille osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada listaamattomalta yhtiöltä tai rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pyydettävä listaamattoman yhtiön hallitusta ilmoittamaan työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan, ja tiedotettava 2 momentissa tarkoitetut seikat.

5 §

Velvollisuus antaa tieto määräysvallan hankkimisen rahoituksesta

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1—3 §:ssä säädetään, annettava Finanssivalvonnalle ja vaihtoehtorahaston sijoittajille tiedot määräysvallan hankkimisen rahoituksesta.

6 §

Kohdeyhtiön toimintakertomus

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee laatia kohdeyhtiöstä toimintakertomus, jos sellaista ei ole asianmukaisesti laadittu.

Toimintakertomuksen on annettava:

1) oikea ja riittävä kuva yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä niiden kehityksestä katsauskaudella;

2) kuvaus tilikauden päättymisen jälkeisistä merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksista kohdeyhtiön toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan;

3) kuvaus kohdeyhtiön liiketoimintaan liittyvistä merkittävistä lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä;

4) osakeyhtiölain 8 luvun 8 §:n mukaiset tiedot.

Sen sijaan, että vaihtoehtorahastojen hoitaja sisällyttää 2 momentissa tarkoitetut tiedot 1 momentin mukaiseen toimintakertomukseen, se voi sisällyttää tiedot 11 luvun 1 §:n mukaiseen toimintakertomukseen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pyydettävä listaamattoman yhtiön hallitusta antamaan tiedoksi työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä 2 momentissa määritelty toimintakertomus.

Toimintakertomus on saatettava työntekijöiden ja sijoittajien saataville kirjanpitolain 3 luvun 6 §:n mukaisen määräajan kuluessa. Edellä 3 momentissa tarkoitettu toimintakertomus tulee kuitenkin saattaa työntekijöiden ja sijoittajien saataville viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

7 §

Yhtiön tai liikkeeseenlaskijan tyhjentäminen varoista

Kun 1 §:ssä tarkoitettu vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai määräysvallan liikkeeseenlaskijassa, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee 24 kuukauden ajan lukien siitä, kun vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa, kohtuullisin keinoin pyrkiä estämään yhtiön tai liikkeeseenlaskijan tyhjentäminen varoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja ei erityisesti saa jakaa varoja osakeyhtiölain vastaisesti.

Tämän pykälän soveltamiseksi määräysvallan tuottava prosentuaalinen ääniosuus ja sen laskentatapa liikkeeseenlaskijassa määräytyvät sen mukaan, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä on säädetty.

8 §

Henkilöstön edustajan salassapitovelvollisuus

Työntekijän edustajan tai työntekijöitä edustavan asiantuntijan on pidettävä salassa tämän luvun mukaisesti annetut luottamukselliset tiedot siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 57 §:ssä säädetään.

9 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset 7 §:n tarkoittamasta menettelystä yhtiön varoista tyhjentämisen estämiseksi kun yhtiö, josta määräysvalta on hankittu, on muu kuin osakeyhtiö.

VII OSA

RAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA

19 luku

ETA-valtiot

1 §

Oikeus hoitaa toiseen ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi hoitaa toiseen ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa toimitettuaan Finanssivalvonnalle ilmoituksen, joka sisältää:

1) tiedon ETA-valtioista, joissa se aikoo hoitaa rahastoja;

2) toimintaohjelman, josta käy ilmi vaihtoehtorahasto, jota se aikoo hoitaa sekä palvelut, joita se aikoo tarjota.

Jos 1 momentin mukaista toimintaa harjoitetaan perustamalla sivuliike, tulee Finanssivalvonnalle ennen sivuliikkeen toiminnan aloittamista toimittaa lisäksi:

1) tieto sivuliikkeen organisaatiorakenteesta;

2) osoitetiedot asiaan liittyvien asiakirjojen saamiseksi vaihtoehtorahastojen kotijäsenvaltiossa;

3) tiedot sivuliikkeen johtamisesta vastuussa olevien nimistä ja yhteystiedoista.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston hoidon saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta tämän pykälän mukaisiin tietoihin kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

2 §

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus hoitaa vaihtoehtorahastoa Suomessa

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja voi perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä hoitaa vaihtoehtorahastoja Suomessa samoin edellytyksin kuin tämän lain mukaisen toimiluvan saaneet vaihtoehtorahastojen hoitajat.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa vaihtoehtorahaston hoidon Suomessa saatuaan sitä koskevan ilmoituksen kotijäsenvaltionsa ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta.

3 §

Oikeus markkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Suomessa

Toimiluvan saaneella vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa siten kuin 12 luvun 1 §:ssä säädetään.

Markkinoinnista ei-ammattimaiselle asiakkaalle säädetään 13 luvussa.

4 §

Oikeus markkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa muissa ETA-valtioissa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa toimitettuaan Finanssivalvonnalle englanninkielisen ilmoituksen ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta, jota se aikoo markkinoida ETA-valtiossa ja joka sisältää asian arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Jos ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahasto toimii syöttörahastona, 1 momentissa tarkoitettu oikeus markkinoida edellyttää, että kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on myös ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahasto ja sitä hoitaa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinoinnin muussa ETA-valtiossa saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta tämän pykälän mukaisiin tietoihin kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Sijoituspalveluyritys voi markkinoida ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia muussa ETA-valtiossa sen jälkeen, kun kyseinen vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 3 momentin mukaisen ilmoituksen ja noudattaen, mitä tässä pykälässä säädetään.

5 §

Toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa Suomessa

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja voi perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä markkinoida hoitamansa vaihtoehtorahaston tai ETA-val-tioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa samoin edellytyksin kuin tämän lain mukaisen toimiluvan saaneet vaihtoehtorahastojen hoitajat. Markkinoinnin voi aloittaa, kun se on saanut markkinoinnin sallivan ilmoituksen kotijäsenvaltionsa ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta. Jos osuuksia markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille asiakkaille, Finanssivalvonnalle tulee lisäksi toimittaa tiedot järjestelyistä, joilla estetään vaihtoehtorahaston osuuksien markkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle.

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomeen ainoastaan 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Se, jolla on oikeus harjoittaa sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:ssä tarkoitettua toimeksiantojen välittämistä Suomessa, voi markkinoida ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa vain, jos kyseisen vaihtoehtorahaston hoitaja on saanut 1 momentissa tarkoitetun ETA-valvontaviranomaisen ilmoituksen.

ETA-rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa ammattimaiselle asiakkaalle tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että se:

1) noudattaa vaihtoehtorahaston markkinoinnissa, mitä 12 luvun 2—11 §:ssä säädetään;

2) noudattaa markkinoimansa vaihtoehtorahaston osalta, mitä 5 luvun 4 §:ssä, 11 luvun 1 ja 2 §:ssä sekä 1 luvun 8 §:ssä ja 18 luvussa säädetään.

Vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamisesta Suomessa säädetään 12 luvussa. Markkinoinnista ei-ammattimaiselle asiakkaalle säädetään 13 luvussa.

6 §

Sijoituspalvelun tarjoaminen

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla, joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa 2 §:n mukaisesti tai tarjoaa vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa 5 §:n mukaisesti on oikeus tarjota 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista sijoituspalvelua Suomessa perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus tarjota 3 luvun 3 §:n mukaisia liitännäispalveluja Suomessa ainoastaan 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisen sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä ja ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu Finanssivalvonnan lupa tarjota sijoitus- tai liitännäispalvelua edellyttää, että:

1) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltio tunnustaa vastavuoroisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeuden tarjota sijoitus- ja liitännäispalveluja;

2) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut 2 §:n mukaisen ilmoituksen;

3) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla on kotijäsenvaltionsa ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen myöntämä toimilupa tarjota kyseistä palvelua;

4) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa sijoituspalvelulakia soveltuvin osin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja ei voi käyttää sijoituspalvelun tarjoamiseen Suomessa sidonnaisasiamiestä.

7 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista ja tiedoista ja 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun Finanssivalvonnan luvan edellytyksistä.

20 luku

Kolmannet maat

1 §

Oikeus hoitaa kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja saa hoitaa kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa. Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee noudattaa tässä laissa säädettyjä vaatimuksia lukuun ottamatta 7 luvun 4 §:n velvollisuutta huolehtia säilytystoiminnasta ja 11 luvun 1 §:n velvollisuutta laatia toimintakertomus. Finanssivalvonnan ja vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on oltava otettu käyttöön asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi huolehtia tehtävistään.

Edellä 1 momentissa säädetty oikeus hoitaa vaihtoehtorahastoa ei sisällä oikeutta markkinoida kyseessä olevaa vaihtoehtorahastoa ETA-valtioissa.

2 §

Oikeus markkinoida kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi Suomessa markkinoida hoitamansa kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että:

1) vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa vaihtoehtorahaston markkinoinnissa, mitä 12 luvussa säädetään;

2) Finanssivalvonnan ja vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaisia asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi hoitaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaiset tehtävänsä;

3) vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

4) vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa;

5) vaihtoehtorahastojen hoitaja on toimittanut Finanssivalvonnalle tiedon 15 luvun 2 ja 3 §:n mukaisista tehtävistä vastaavista yhteisöistä.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaiseen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan, jonka kotijäsenvaltion ulkomainen ETA-valvontaviranomainen on ottanut käyttöön 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yhteistyöjärjestelyn.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee myös syöttörahastoa, jonka kohteena oleva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut kolmanteen maahan.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja ei ole velvollinen noudattamaan, mitä 7 luvun 4 §:ssä tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artiklan nojalla muualla säädetään säilytystoiminnasta huolehtimisesta siltä osin kuin ne koskevat kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa. Tällöin Finanssivalvonnalle 1 momentin mukaisesti tehtävässä ilmoituksessa on selvitettävä, miten varmistutaan siitä, että yksi tai useampi yhteisö on nimetty hoitamaan 15 luvun 2 ja 3 §:n mukaisia tai muualla säädettyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artiklan 7—9 kohdassa tarkoitettuja säilytys- ja muita tehtäviä. Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa itse hoitaa näitä tehtäviä.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa hoitamansa kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinoinnin ammattimaisille asiakkaille saatuaan Finanssivalvonnalta sitä kokevan ilmoituksen.

Sijoituspalveluyritys tai sellainen vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka ei toimi kyseisen vaihtoehtorahaston hoitajana, voi markkinoida kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ETA-valtiossa oleville ammattimaisille asiakkaille sen jälkeen, kun kyseisen vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 5 momentin mukaisen ilmoituksen, noudattaen, mitä tässä pykälässä säädetään.

3 §

Kolmannesta maasta markkinointi

Kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi Suomessa markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että:

1) kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa kunkin markkinoimansa vaihtoehtorahaston osalta, mitä 7 luvun 3 §:ssä, 11 luvun 1 ja 2 §:ssä, 12 luvun 2—8 §:ssä, 17 luvun 3 §:ssä sekä kunkin 1 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehtorahaston osalta lisäksi, mitä 18 luvussa säädetään;

2) Finanssivalvonnan, vaihtoehtorahaston kotijäsenvaltion valvontaviranomaisten ja vaihtoehtorahastojen hoitajan sekä vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaiset asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt järjestelmä-riskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi hoitaa tässä laissa säädetyt tehtävänsä;

3) vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

4) vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa.

Kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinoinnin ammattimaisille asiakkaille saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Sijoituspalveluyritys tai sellainen vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka ei hoida tässä pykälässä tarkoitettua vaihtoehtorahastoa, voi markkinoida kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksia ETA-valtiossa oleville ammattimaisille asiakkaille sen jälkeen, kun kyseisen vaihtoehtorahaston kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 2 momentin mukaisen ilmoituksen ja noudattaen, mitä tässä pykälässä säädetään.

4 §

Säilytysyhteisö

Sen estämättä, mitä 7 luvun 4 §:ssä säädetään säilytystoiminnasta huolehtimisesta, vaihtoehtorahastojen hoitaja voi nimetä kolmanteen maahan sijoittautuneelle vaihtoehtorahastolle kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneen tai Suomeen sijoittautuneen säilytysyhteisön.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee nimetessään kolmanteen maahan sijoittautunutta säilytysyhteisöä varmistua siitä, että säilytysyhteisö ja sen sijoittautumismaa täyttävät seuraavat valvonnan, tietojenvaihdon, sääntelyn ja sijoittajanvastuun edellytykset:

1) Finanssivalvonnan ja säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaisia asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi hoitaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaiset tehtävänsä;

2) säilytysyhteisöt ovat sellaisen tehokkaan toiminnan vakautta koskevan sääntelyn, vähimmäispääomavaatimusten ja valvonnan alaisia, jotka vastaavat vaikutuksiltaan EU:n harmonisoitua lainsäädäntöä ja joiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti;

3) säilytysyhteisön sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

4) säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa;

5) säilytysyhteisön on oltava sopimuksen perusteella vastuussa vaihtoehtorahastolle tai kyseisen rahaston sijoittajille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artiklan 12 ja 13 kohdan mukaisesti ja nimenomaisesti sitouduttava noudattamaan 21 artiklan 11 kohtaa.

5 §

Rajat ylittävä sijoittaminen vaihtoehtorahastoon

Tämän luvun säännökset eivät vaikuta sijoittajan oikeuteen sijoittaa valitsemiinsa kolmanteen maahan sijoittautuneisiin vaihtoehtorahastoihin. Ammattimainen asiakas voi yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaan luopua 12 luvun 4 §:n 5 momentin mukaisesta ja kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa hoitavaan vaihtoehtorahastojen hoitajaan kohdistuvasta oikeudestaan tiedonsaantiin.

Finanssivalvonnan on pidettävä julkisesti saatavilla tieto kolmanteen maahan sijoittautuneista vaihtoehtorahastoista, joiden markkinoinnista Suomessa se on saanut ilmoituksen 2 tai 3 §:n nojalla, sekä niiden hoitajista.

Sen estämättä, mitä 12 luvussa tai tässä luvussa säädetään, kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi raportoida sijoituksista sijoittajalle ilman eri rajoituksia.

6 §

Muut kolmatta maata koskevat säännökset

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 67 artiklassa tarkoitetun komission delegoidun asetuksen tultua voimaan tulee noudattaa, mitä mainitun direktiivin 35 ja 37—41 artiklassa säädetään.

7 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään kolmanteen maahan sijoittautuneeseen säilytysyhteisöön sovellettavan toiminnan vakautta koskevan sääntelyn ja valvonnan arviointiperusteista sekä kolmansia maita koskevista erityissäännöistä.

VIII OSA

VALVONTA JA SEURAAMUKSET

21 luku

Finanssivalvontaa koskevat säännökset

1 §

Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Finanssivalvonta siten kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Finanssivalvonta valvoo tämän lain mukaista säilytysyhteisötoimintaa.

Finanssivalvonta voi vaatia yksittäiseltä vaihtoehtorahastojen hoitajalta tässä laissa erikseen mainittujen tietojen lisäksi muita tietoja, jos se on tarpeen järjestelmäriskien valvonnan ja hallinnan kannalta siten kuin Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Finanssivalvonnan on ilmoitettava 7 luvun 3 §:n ylittävistä erillisistä lisätietovaatimuksista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Finanssivalvonnan velvollisuudesta tehdä yhteistyötä kuluttaja-asiamiehen kanssa asiakkaansuojan valvonnassa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 5 luvussa.

2 §

Ilmoitus rajoituksesta vivutukselle

Finanssivalvonnan on, ennen kuin se asettaa vaihtoehtorahastojen hoitajalle 17 luvun 4 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun rajoituksen, tehtävä siitä ilmoitus Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle sekä ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.

Ilmoitus on tehtävä 10 pankkipäivää ennen kuin ehdotetun toimen on määrä tulla voimaan tai se on määrä uusia.

Ilmoituksessa on oltava tiedot ehdotetusta toimesta, toimen perustelut ja tieto siitä, milloin toimen on määrä tulla voimaan tai se on määrä uusia. Finanssivalvonta voi poikkeustilanteissa päättää, että ehdotettu toimi tulee voimaan ennen 2 momentissa säädetyn määräajan päättymistä.

Jos Finanssivalvonta toteuttaa 1 momentissa tarkoitetun toimen, jota Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on lausunnossaan vastustanut, sen on ilmoitettava asiasta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava päätöksensä. Perustelu on julkinen.

3 §

Vaihtoehtorahastojen hoitaminen ETA-valtiossa

Finanssivalvonnan on saatuaan 19 luvun 1 §:n mukaisen ilmoituksen varmistuttava, noudattaako vaihtoehtorahastojen hoitaja tätä lakia hoitaessaan vaihtoehtorahastoa ja kattaako sen toimilupa sen ilmoitukseen liitetyn toimintaohjelman mukaisen vaihtoehtorahastojen hoidon. Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta toimitettava kaikki asiakirjat vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Samassa yhteydessä on toimitettava lausunto siitä, että ilmoittajalla on tämän lain mukainen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa.

Jos 19 luvussa säädettyä toimintaa harjoitetaan perustamalla sivuliike, 1 momentissa tarkoitetun määräajan sijasta Finanssivalvonnan on kahden kuukauden kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta toimitettava kaikki asiakirjat vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Finanssivalvonnan on tiedot toimitettuaan viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

4 §

Vaihtoehtorahaston markkinointi

Finanssivalvonnan on saatuaan 12 luvun 1 §:ssä tai 19 luvun 3 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen varmistuttava, noudattaako vaihtoehtorahastojen hoitaja tätä lakia hoitaessaan vaihtoehtorahastoa. Finanssivalvonnan on 20 pankkipäivän kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta ilmoitettava päätöksestä vaihtoehtorahastojen hoitajalle. Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahaston kotijäsenvaltion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.

5 §

Vaihtoehtorahaston markkinointi muuhun ETA-valtioon

Finanssivalvonnan on saatuaan 19 luvun 4 §:n mukaisen ilmoituksen varmistuttava, noudattaako vaihtoehtorahastojen hoitaja tätä lakia hoi-taessaan vaihtoehtorahastoa. Finanssivalvonnan on 20 pankkipäivän kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta toimitettava ilmoitukseen kuuluvat asiakirjat ja tiedot sen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle, jossa vaihtoehtorahastoa on tarkoitus markkinoida. Finanssivalvonnan on samalla toimitettava englanninkielinen lausunto siitä, että kyseisellä vaihtoehtorahastojen hoitajalla on toimilupa hoitaa rahastoa ilmoittamansa tietyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava asiasta sen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle, jossa vaihtoehtorahasto sijaitsee.

Finanssivalvonnan on asiakirjat ja tiedot toimitettuaan viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

6 §

Hoitoa tai markkinointia koskevien tietojen muuttuminen

Finanssivalvonnan tulee arvioida suunnitellut muutokset saatuaan 12 luvun 1 §:n 4 momentissa, 19 luvun 1 §:n 4 momentissa tai 4 §:n 4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä ja Finanssivalvonta voi varmistua siitä, että vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle, ettei se aio kieltää muutoksia. Finanssivalvonnan on tarvittaessa ilmoitettava muutoksista toisen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.

Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, Finanssivalvonnan on kiellettävä muutos.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan kiellosta huolimatta tai jos on ilmennyt muu seikka, jonka takia vaihtoehtorahastojen hoitaja ei enää noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, Finanssivalvonnan on ryhdyttävä asiaankuuluviin Finanssivalvonnasta annetun lain 3 luvun mukaisiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa kiellettävä vaihtoehtorahastojen hoitaminen sekä osuuksien tarjoaminen kaikissa ETA-valtioissa.

7 §

Vaihtoehtorahaston lainmukaisuuden varmistaminen

Kun Finanssivalvonta saa 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen, sen on vaadittava kyseistä vaihtoehtorahastojen hoitajaa toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vaihtoehtorahasto tai sen lukuun toimiva toinen yhteisö noudattaa tässä laissa säädettyjä velvollisuuksiaan.

Jos vaihtoehtorahasto ei kohtuullisessa ajassa 1 momentin mukaisesta vaatimuksesta lukien noudata tämän lain mukaisia velvollisuuksia, Finanssivalvonnan on päätöksellä kiellettävä kyseiseltä vaihtoehtorahastojen hoitajalta kyseisen vaihtoehtorahaston hoito. Tässä tapauksessa kyseistä rahastoa ei saa enää markkinoida Suomessa tai muussa ETA-valtiossa ennen tämän lain mukaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan nimeämistä. Myöskään vaihtoehtorahastoa, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan ja jolla ei ole vaihtoehtorahastojen hoitajaa, ei saa markkinoida Suomessa tai muussa ETA-valtiossa. Finanssivalvonnan on ilmoitettava kiellosta välittömästi rahaston kotijäsenvaltion ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille sekä niiden ETA-valtioiden ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille, joissa kyseisen vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamia vaihtoehtorahastoja markkinoidaan.

8 §

Säilytysyhteisöltä saatavat tiedot

Finanssivalvonta voi pyytää käyttöönsä tiedot, joita tämän lain tarkoittama säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on saanut tehtä-viään hoitaessaan, jos ne ovat tarpeellisia Finanssivalvonnalle säädetyn valvontatehtävän toteuttamiseksi.

Finanssivalvonnan oikeudesta saada 1 momentissa tarkoitettua tietoa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 18 §:ssä.

9 §

Velvollisuus arvioida Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimenpidepyyntö

Finanssivalvonnan on arvioitava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 47 artiklassa tarkoitettu toimenpidepyyntö ja ryhdyttävä sen perusteella riittäviin toimenpiteisiin.

Toimenpiteiden on tehokkaasti puututtava uhkaan rahoitusmarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja eheydelle tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakaudelle ETA-valtioissa, tai parannettava merkittävästi toimivaltaisten viranomaisten kykyä valvoa uhkaa. Toimenpiteet eivät saa luoda sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskiä eivätkä vaikuttaa haitallisesti rahoitusmarkkinoiden tehokkuuteen.

Muutoin yhteistyössä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa on noudatettava, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 3 a §:ssä säädetään.

10 §

Tietojenvaihto

Finanssivalvonnan on toimitettava ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle tietoja, joilla on merkitystä seurattaessa ja ehkäistäessä vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnan mahdollisia vaikutuksia rahoitusjärjestelmän kannalta merkityksellisten luottolaitosten, vakuutuslaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakauteen ja markkinoiden asianmukaiseen toimintaan niillä markkinoilla, joilla kyseiset vaihtoehtorahastojen hoitajat toimivat. Tiedot on toimitettava myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle.

Finanssivalvonnan on toimitettava kootut tiedot vastuulleen kuuluvien vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle, jos ESMA-asetuksen 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Muutoin tietojenvaihdossa on noudatettava, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 52 §:ssä säädetään.

11 §

Valvontayhteistyö

Finanssivalvonta voi pyytää ulkomaista ETA-valvontaviranomaista toimimaan yhteistyössä kyseisen ETA-valtion alueella tehtävän tutkinnan, valvontatoimien tai tarkastuksen yhteydessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisten valtuuksien rajoissa. Finanssivalvonta voi pyytää sen virkamiehen läsnäoloa tarkastuksessa.

Kun Finanssivalvonta saa Suomessa tehtävää tarkastusta tai tutkintaa koskevan pyynnön ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta, sen on suoritettava tarkastus tai tutkinta itse.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä antaa 2 momentissa tarkoitetun pyynnön esittäneen ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen virkamiehelle luvan olla läsnä paikalla tehtävässä tarkastuksessa tai osallistua tutkintaan.

Finanssivalvonta voi kieltäytyä valvontayhteistyöstä ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen kanssa Finanssivalvonnasta annetun lain 53 §:ssä säädetyillä perusteilla.

Finanssivalvonta valvoo, että ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka hoitaa vaihtoehtorahastoa Suomessa tai markkinoi vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa sivuliikkeen välityksellä, noudattaa 6 luvun 1 §:ää sekä 7 luvun 5 ja 6 §:ää.

12 §

Erimielisyyden saattaminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi

Finanssivalvonnan ja ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen välille syntyneen erimielisyyden saattamisesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 50 b §:ssä.

13 §

Yhteistyö kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa

Finanssivalvonnan on järjestettävä tämän lain valvomiseksi tarvittava yhteistyö kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa siten kuin Finanssivalvonnasta annetun lain 54 §:ssä säädetään.

Finanssivalvonnan on julkistettava luettelo niistä kolmannen maan valvontaviranomaisista, joiden kanssa se on ottanut käyttöön 1 momentissa tarkoitetut yhteistyöjärjestelyt.

14 §

Henkilötiedot ja muut tiedot

Finanssivalvonnan on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä, säilyttämisessä ja siirtämisessä henkilötietolakia.

Finanssivalvonnan tulee säilyttää tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saatuja henkilötietoja, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan.

Finanssivalvonta voi siirtää kolmanteen maahan tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saatuja tietoja ja tiedoista laadittuja analyyseja tapauskohtaisesti, jos henkilötietolain 5 luvussa säädetyt edellytykset täyttyvät ja on varmuus siitä, että siirto on tarpeen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin valvonnassa. Tiedot voidaan siirtää ainoastaan sillä edellytyksellä, että niitä ei siirretä edelleen ilman Finanssivalvonnan kirjallista lupaa.

15 §

Salassapitovelvollisuus

Kaikki tiedot, jotka Finanssivalvonta saa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta, Euroopan pankkiviranomaiselta, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta tai Euroopan järjestelmäriskikomitealta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisesti on katsottava salassa pidettäviksi, jollei Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen tai muu asianomainen viranomainen tai elin toisin ilmoita tietoja toimittaessaan tai jos ne luovutetaan Suomen tai muun ETA-valtion syyttäjä- tai esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi.

Finanssivalvonnan hallussa olevan asiakirjan julkisuuteen ja salassapitoon sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:ssä säädetään.

16 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään rahoitusjärjestelmään mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia koskevien tietojen vaihdosta.

22 luku

Seuraamukset ja muutoksenhaku

1 §

Rikemaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään vaihtoehtorahastojen hoitajille rikemaksu, ovat:

1) 12 luvun 6 §:n säännökset velvollisuudesta antaa vivutuksesta tietoa sijoittajalle ja 7 §:n säännökset velvollisuudesta noudattaa sijoittajille annettuja varojen sijoittamista koskevia tietoja;

2) 17 luvun 1 §:n säännökset vivutuksen rajoista ja 3 §:n säännökset tiedonantovelvollisuudesta merkittävässä määrin vivutusta käytettäessä;

3) 18 luvun 1—6 §:n säännökset ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuudesta.

Tässä pykälässä säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ovat myös 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin nojalla annettujen komission asetusten säännökset.

2 §

Seuraamusmaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään vaihtoehtorahastojen hoitajille seuraamusmaksu, ovat:

1) 4 luvun 5 §:n säännökset velvollisuudesta ilmoittaa olennaisista muutoksista toimiluvan myöntämisen edellytyksiin;

2) 6 luvun 2 §:n säännökset vähimmäispääomasta, 4 §:n säännökset vastuuriskien kattamisesta sekä 5 §:n säännökset vaihtoehtorahaston johtamisesta ja luotettavuudesta;

3) 7 luvun 1 §:n säännökset resursseista, 2 §:n säännökset hallinto- ja valvontajärjestelyistä, 4 §:n säännökset säilytysyhteisön nimeämisestä, 6 §:n säännökset eturistiriitatilanteiden hallinnasta sekä 7 §:n säännökset palkitsemisjärjestelmästä;

4) 8 luvun 1 §:n säännökset riskienhallinnan järjestämisestä, 2 §:n säännökset riskienhallinnan erillisyydestä, 3 §:n säännökset riskienhallintatoimenpiteistä ja 6 §:n säännökset maksuvalmiusriskin hallinnasta;

5) 9 luvun 3 §:n säännökset arvonmäärityksessä käytettävästä menetelmästä;

6) 10 luvun 2 §:n säännökset toimintojen ulkoistamisen edellytyksistä;

7) 11 luvun 1 §:n säännökset tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta;

8) 12 luvun 3 §:n säännökset totuudenvastaisesta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista, 4 §:n säännökset tiedonantovelvollisuudesta sijoittajille, 5 §:n säännökset säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta ja 8 §:n säännökset asiakkaan tuntemisesta;

9) 13 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentin säännökset edellytyksistä vaihtoehtorahaston markkinoinnille ei-ammattimaiselle asiakkaalle, 4 §:n säännökset avaintietoesitteestä ja 5 §:n säännökset avaintietoesitteen lisätiedoista ja kielestä;

10) 18 luvun 7 §:n säännökset yhtiön tyhjentämisestä varoista;

11) 20 luvun 4 §:n säännökset säilytysyhteisöstä.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu tämän lain mukaiselle säilytysyhteisölle, ovat lisäksi:

1) 10 luvun 3 §:n säännökset toimintojen edelleenulkoistamisesta;

2) 14 luvun 2 §:n säännökset eturistiriitatilanteiden hallinnasta;

3) 15 luvun 2 §:n säännökset säilytysyhteisön säilytystehtävistä, 3 §:n säännökset säilytysyhteisön muista tehtävistä, 5 §:n säännökset säilytystehtävän ulkoistamisesta ja 6 §:n säännökset säilytysyhteisön ilmoituksesta Finanssivalvonnalle.

Tässä pykälässä säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat myös 1 momentin 1—10 kohdassa ja 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin nojalla annettujen komission asetusten säännökset.

Edellä 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta voidaan seuraamusmaksu määrätä myös ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

3 §

Hallinnollisten seuraamusten määrääminen ja täytäntöönpano

Hallinnollisten seuraamusten määräämisestä, julkistamisesta, täytäntöönpanosta ja käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvussa.

4 §

Muutoksenhaku

Muutoksenhausta Finanssivalvonnan tämän lain nojalla tekemään päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996) ja Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:ssä.

5 §

Vaihtoehtorahastorikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) hoitaa vaihtoehtorahastoa 3 luvun 1 §:n, 5 luvun 1 §:n, 19 luvun 1 §:n tai 20 luvun 1 §:n vastaisesti,

2) hoitaa vaihtoehtorahastoa Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun toimiluvan perumista koskevan päätöksen vastaisesti tai mainitun lain 27 §:ssä tarkoitetun toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittamista koskevan päätöksen vastaisesti,

3) markkinoi vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille tai ei-ammattimaisille asiakkaille 19 luvun 3 §:n 1 momentin tai 4 §:n tai 20 luvun 2 §:n vastaisesti,

4) käyttää toiminimenä tai muutoin liiketoiminnassaan 3 luvun 4 §:ssä tarkoitettua nimitystä mainitun säännöksen vastaisesti tai

5) harjoittaa vaihtoehtorahastojen säilytystoimintaa 14 luvun 1 §:n tai 3 §:n 1—3 momentin vastaisesti,

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vaihtoehtorahastorikoksesta sakkoon tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.

6 §

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 7 luvun 11 §:ssä tai 21 luvun 15 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

7 §

Tuntemisvelvollisuuden ja ilmoitusvelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 12 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun asiakkaan tuntemisvelvollisuuden tai 12 luvun 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun rahanpesun ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 40 ja 42 §:ssä.

8 §

Vahingonkorvausvelvollisuus

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vaihtoehtorahaston sijoittajalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin perusteella annettujen komission asetusten vastaisella menettelyllä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he ovat tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet vaihtoehtorahastojen hoitajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle rikkomalla tämän lain säännöksiä tai tämän lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 7 luvun 3 §:n, 5 §:n 1 momentin, 6 §:n 1 tai 2 momentin tai 7 §:n säännöksiä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vaihtoehtorahastojen hoitajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 7 luvun 3 §:n, 5 §:n 1 ja 2 momentin tai 7 §:n säännöksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään velvollisuudesta vahingon korvaamiseen, koskee myös sitä, jolle vaihtoehtorahastojen hoitaja on ulkoistanut toiminnon 10 luvun säännösten mukaisesti. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 §:ssä.

Mitä 1 momentissa säädetään velvollisuudesta vahingon korvaamiseen, koskee myös sijoituspalveluyritystä, luottolaitosta tai muuta henkilöä, joka on vaihtoehtorahastojen osuuksia markkinoidessaan:

1) antanut totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon tai jättänyt sellaisen korjaamatta 12 luvun 3 §:n mukaisesti;

2) laiminlyönyt noudattaa 12 luvun 4 §:n 5 momentin mukaista tiedonantovelvollisuutta sijoittajalle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ja ammattimainen asiakas voivat sopia toisin tämän pykälän mukaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

IX OSA

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

23 luku

Siirtymäsäännökset

1 §

Toimilupahakemus ja rekisteröityminen

Tämän lain voimaan tultua vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava osoittaa ryhtyneensä riittäviin 3—5 luvussa säädettyihin toimenpiteisiin tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin perusteella annettujen Euroopan komission asetusten ja päätösten noudattamiseksi.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on jätettävä hakemus vaihtoehtorahastojen hoitajan toimiluvan saamiseksi tai rekisteröitymiseksi Finanssivalvontaan sekä saatettava toimintansa tämän lain mukaiseksi viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014.

Jollei 2 momentissa tarkoitettua hakemusta ole jätetty 22 päivään heinäkuuta 2014 mennessä, toiminnan harjoittaminen on viimeistään tuolloin lopetettava.

Lain voimaan tullessa vireillä oleva toimilupahakemus on täydennettävä lain vaatimusten mukaiseksi.

2 §

Suljetut ja määräaikaiset vaihtoehtorahastot

Vaihtoehtorahastojen hoitajaa, joka hoitaa suljettua vaihtoehtorahastoa, joka ei ole tehnyt lisäinvestointeja 22 päivän heinäkuuta 2013 jälkeen, ei pidetä toimilupavelvollisena tai rekisteröintivelvollisena vaihtoehtorahastojen hoitajana. Tällaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee ilmoittaa vaihtoehtorahaston hoitamisesta Finanssivalvonnalle viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös niitä vaihtoehtorahastojen hoitajia, joiden hoitamien suljettujen ja määräaikaisten vaihtoehtorahastojen merkintäaika on päättynyt ennen 22 päivää heinäkuuta 2013 ja joiden määräaika päättyy viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2016. Tällaisten vaihtoehtorahastojen hoitajien on lisäksi noudatettava, mitä 11 ja 18 luvussa on säädetty.

3 §

Säilytysyhteisö

Sen estämättä, mitä 14 luvun 1 §:ssä säädetään, luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:n mukainen ulkomainen ETA-luottolaitos voidaan Finanssivalvonnan luvalla nimetä säilytysyhteisöksi 22 päivään heinäkuuta 2017 saakka. Ulkomaisen ETA-luottolaitoksen on tällöin noudatettava sen kotipaikan ETA-valtion niitä säännöksiä, joilla on pantu täytäntöön vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artikla.

Finanssivalvonta myöntää 1 momentissa tarkoitetun luvan vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta. Finanssivalvonta voi evätä luvan, jos se ei voi varmistua riittävästä tiedonsaannista säilytysyhteisöltä tai ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta.

4 §

Markkinointi

Sen estämättä, mitä 12 luvun 1 §:ssä tai 19 luvun 3 tai 5 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahaston tai ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinointia ammattimaisille asiakkaille saa jatkaa 22 päivään heinäkuuta 2014 saakka, jos markkinointi on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja Finanssivalvonnalle on tehty yksilöity ilmoitus markkinoinnista viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Ilmoitusta ei tarvita, jos vaihtoehtorahaston markkinoinnista on ilmoitettu 19 luvun 5 §:n mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 20 luvun 2 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja saa 22 päivään heinäkuuta 2014 saakka Suomessa markkinoida kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille, jos markkinointi on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja Finanssivalvonnalle on tehty yksilöity ilmoitus markkinoinnista viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Sen estämättä, mitä 20 luvun 3 §:ssä säädetään, kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja saa 22 päivään heinäkuuta 2014 saakka Suomessa markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille, jos markkinointi on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja Finanssivalvonnalle on tehty yksilöity ilmoitus markkinoinnista viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Edellä 1—3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että toiminnassa noudatetaan 6 luvun 1 §:n mukaisia yleisiä periaatteita sekä 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisia toimintatapoja.

Mitä 12 ja 13 luvussa on säädetty, ei sovelleta sellaisten vaihtoehtorahastojen tai ETA-val-tioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamiseen yleisölle, joista on ennen tämän lain voimaantuloa julkaistu arvopaperimarkkinalain 4 luvussa tarkoitettu esite, niin kauan kuin esite on voimassa.

Ulkomaisten vaihtoehtorahastojen hoitajat, jotka ovat ennen tämän lain voimaantuloa saaneet Finanssivalvonnalta luvan markkinoida vaihtoehtorahastoa Suomessa, tulee jatkaakseen kyseisen vaihtoehtorahaston markkinointia Suomessa voimassa olevin ehdoin osoittaa Finanssivalvonnalle täyttävänsä 20 luvun 3 §:n mukaiset edellytykset 22 päivään heinäkuuta 2014 mennessä.

5 §

Erikoissijoitusrahastot

Sen estämättä, mitä 12 tai 13 luvussa säädetään, sijoitusrahastolaissa tarkoitetun toimiluvan saanut rahastoyhtiö, joka noudattaa 1 §:n 1 momentin velvoitteita ja on hakenut toimilupaa tai rekisteröitynyt 1 §:n 2 momentin mukaisessa määräajassa, voi ennen toimiluvan myöntämistä tai rekisteröitymistä tarjota erikoissijoitusrahaston osuuksia ammattimaiselle tai ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos erikoissijoitusrahasto on aloittanut toimintansa ennen tämän lain voimaantuloa tai Finanssivalvonta on vahvistanut erikoissijoitusrahaston säännöt.

Sijoitusrahastolaissa tarkoitetun toimiluvan saanut rahastoyhtiö, jonka hallinnoimien erikoissijoitusrahastojen yhteenlasketut varat alittavat 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetut rajat, on myös ilman tämän lain mukaista toimilupaa oikeutettu markkinoimaan niitä hallinnoimiaan erikoissijoitusrahastoja ei-ammattimaisille asiakkaille, joita se on ennen tämän lain voimaan tuloa voinut Finanssivalvonnan vahvistamien sääntöjensä mukaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille.

Sijoitusrahastolaissa tarkoitetun toimiluvan saaneella rahastoyhtiöllä ei ole velvollisuutta ryhtyä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, hakea vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupaa tai rekisteröityä Finanssivalvontaan, jos se on ennen 1 §:n 2 momentin mukaisen määräajan päättymistä ryhtynyt toimenpiteisiin hallinnoimiensa ennen tämän lain voimaantuloa toimintansa aloittaneiden erikoissijoitusrahastojen muuntamiseksi sijoitusrahastolaissa tarkoitetuksi sijoitusrahastoksi. Jos tässä momentissa tarkoitettu erikoissijoitusrahasto ei ole viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014 muunnettu sijoitusrahastoksi, sen osuuksia voidaan tarjota ennen kuin muuntaminen on toteutunut vain, jos Finanssivalvonta on vahvistanut erikoissijoitusrahaston säännöt.

Sijoitusrahastolain mukainen rahastoyhtiö voi perustaa uuden erikoissijoitusrahaston tämän lain voimaantultua, mutta ennen 22 päivää heinäkuuta 2014 vain, jos se erikoissijoitusrahastoa perustettaessa ja kyseistä rahastoa hoitaessaan noudattaa, mitä 1 §:ssä säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa perustettua erikoissijoitusrahastoa, jossa ei sen sääntöjen mukaan voi olla alle kymmentä rahasto-osuuden omistajaa, ei voida muuntaa sellaiseksi sijoitusrahastolain 27 §:n mukaiseksi erikoissijoitusrahastoksi, jossa voi olla alle kymmenen rahasto-osuuden omistajaa.

6 §

Ulkomaiset vaihtoehtorahastojen hoitajat

Tämän lain voimaan tultua ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan ja kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava osoittaa ryhtyneensä riittäviin toimenpiteisiin tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin perusteella annettujen Euroopan komission asetusten ja päätösten noudattamiseksi.

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan ja kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan on saatettava toimintansa tämän lain mukaiseksi viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014.

7 §

Itsesääntely

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014, mihin 6 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen se kuuluu tai mikä toimielin on antanut 6 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun suosituksen, jota vaihtoehtorahastojen hoitaja on sitoutunut noudattamaan.

8 §

Luottoluokitusten käyttö

Tämän lain 8 luvun 3 §:n 4 momenttia on noudatettava 18 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin 2003/41/EY, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/14/EU tulee voimaan.

9 §

Raportointi

Tämän lain 6 luvun 6 §:n säännöksiä sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajan lain voimaan tultua ensimmäisen kokonaisen tilikauden tilintarkastukseen.

Tämän lain 11 luvun säännöksiä sovelletaan vaihtoehtorahaston lain voimaan tultua ensimmäisen kokonaisen tilikauden tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja tilintarkastukseen.

10 §

Päätös lain soveltamisesta

Finanssivalvonnan tulee hakemuksesta tehdä kohtuullisessa ajassa päätös siitä, miten lain soveltamisalan tai valvontakäytännön yhtenäisyyden kannalta tärkeä asia, erityisesti liittyen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeeseen tai suositukseen, on ratkaistava. Päätös voi erityisesti koskea sitä, onko hakijan lain voimaantulohetkellä:

1) harjoittama toiminta tämän lain mukaista toimilupaa edellyttävää vaihtoehtorahastojen hoitamista; tai

2) hoitama vaihtoehtorahasto katsottava avoimeksi vai suljetuksi vaihtoehtorahastoksi.

Hakemus 1 momentin mukaisen päätöksen tekemiseksi on jätettävä 22 päivään huhtikuuta 2014 mennessä.

Finanssivalvonnan 1 momentin mukaisesti antama päätös on Finanssivalvontaa sitova niin kauan kuin päätöksen perusteena olevat tekijät eivät olennaisesti muutu.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, Finanssivalvonnan tulee tehdä 1 momentin mukainen päätös, jos hakija aloittaa tai suunnittelee aloittavansa vaihtoehtorahaston hoitamisen tämän lain voimaantulon jälkeen.

11 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

sijoitusrahastolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 1 momentin 10 c kohta, 2 c luku, 129 §, 130 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 131 §:n 3 momentti, 132, 132 c sekä 146 §,

sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentin 10 c kohta, 2 c luku, 130 §:n edellä oleva väliotsikko, 131 §:n 3 momentti ja 132 § laissa 1490/2011, 129 § laissa 224/2004, 130 § osaksi laissa 1490/2011, 132 c § laissa 765/2012 ja 146 § osaksi laeissa 224/2004, 298/2005 ja 1490/2011,

muutetaan 1 §, 2 §:n 1 momentin 1, 2 a, 4, 10 a, 19 ja 20 kohta ja 2 momentti, 2 b, 3 ja 3 a §, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 3 momentti, 5 a §:n 1 momentti, 5 b §, 5 e §:n 1 momentti, 8 b §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 9 a §, 9 d §:n 1 momentti, 23 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 ja 2 momentti, 28 §:n 1 momentti, 38 §:n 1 momentti, 40 §, 7 luvun otsikko, 42 §:n 3 momentti, 43 §, 47 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 momentti, 53 §:n 2 momentti, 72 §:n 1, 2 ja 4—6 momentti, 74 §:n 1 momentti, 80 b §:n 2 momentti, 87, 106 a ja 132 d §, 132 e §:n 1 ja 2 momentti, 132 f §:n 1 ja 3 momentti, 132 g §, 132 i §:n 1 momentti, 132 j §:n 1 momentti, 132 k §:n 1 momentti, 136 §, 144 §:n 1 momentti, 22 luvun otsikko, 145 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta sekä 148 §:n 2 momentti,

sellaisena kuin niistä ovat 1 § laeissa 1490/2011 ja 765/2012, 2 §:n 1 momentin 1, 2 a, 4, 10 a, 19 ja 20 kohta, 2 §:n 2 momentti, 2 b, 3 ja 3 a §, 4 §:n 2 momentti, 8 b §:n 1 momentti, 23 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 momentti, 53 §:n 2 momentti, 80 b §:n 2 momentti, 106 a §, 132 e §:n 1 ja 2 momentti, 132 f §:n 1 ja 3 momentti, 132 g §, 132 i §:n 1 momentti, 132 j §:n 1 momentti, 132 k §:n 1 momentti ja 136 § laissa 1490/2011, 5 §:n 3 momentti, 5 e §:n 1 momentti, 9 d §:n 1 momentti ja 132 d § laissa 765/2012, 5 a §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 38 §:n 1 momentti ja 72 §:n 2 ja 4—6 momentti laissa 224/2004, 5 b ja 9 a § laeissa 224/2004 ja 765/2012, 27 §:n 2 momentti, 42 §:n 3 momentti, 47 §:n 1 momentti ja 74 §:n 1 momentti laissa 351/2007, 43 § osaksi laeissa 224/2004 ja 351/2007, 72 §:n 1 momentti laissa 928/2007, 144 §:n 1 momentti laissa 559/2010 ja 148 §:n 2 momentti laissa 471/2011, sekä

lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 224/2004, 351/2007, 1490/2011 ja 765/2012, uusi 21—23 kohta, 41 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 224/2004, 1490/2011 ja 765/2012, uusi 6 momentti, lakiin uusi 43 a §, lakiin uusi 144 a § ja sen edelle uusi väliotsikko, lakiin uusi 144 b ja 144 c §, 145 §:n edelle uusi väliotsikko ja 145 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 224/2004, uusi 4 kohta seuraavasti:

1 §

Tätä lakia sovelletaan rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön harjoittamaan toimintaan sekä yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoimiseen yleisölle.

Rahastoyhtiöihin sovelletaan sijoituspalvelulakia (747/2012) siten kuin siitä tässä laissa ja sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Rahastoyhtiö saa hoitaa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (     /     ) 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vaihtoehtorahastoa edellyttäen, että sillä on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa tätä toimintaa varten tai että se on rekisteröitynyt Finanssivalvontaan siten kuin mainitussa laissa säädetään. Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston hoitaja saa hallinnoida sijoitusrahastoja edellyttäen, että sillä on rahastoyhtiön toimilupa tätä toimintaa varten. Vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa tätä toimintaa varten tai joka on rekisteröitynyt Finanssivalvontaan siten kuin mainitussa laissa säädetään, saa hoitaa erikoissijoitusrahastoa siten kuin tämän lain 3 a §:ssä säädetään. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan, mitä tämän lain 8, 8 c, 21, 37, 38, 51, 52, 54, 56, 57 a, 57 b, 59, 63, 87 tai 127 d §:ssä säädetään.

Ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa harjoittaa Suomessa kotivaltiossaan saamansa toimiluvan mukaisesti 5 §:ssä tarkoitettua toimintaa, lukuun ottamatta 12 luvussa tarkoitettua toimintaa, siten kuin 2 a, 2 b ja 20 a luvussa säädetään. Yhteissijoitusyritys saa markkinoida osuuksiaan Suomessa yleisölle siten kuin 128, 128 a—128 d ja 131 §:ssä säädetään.

2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) sijoitusrahastotoiminnalla varojen hankkimista yleisöltä yhteistä sijoittamista varten ja näiden varojen sijoittamista pääasiallisesti rahoitusvälineisiin tai kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin tai muihin sijoituskohteisiin sekä sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston hallintoa ja rahasto-osuuksien markkinointia;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 a) erikoissijoitusrahastolla sijoitusrahastotoiminnassa hankittuja sekä erikoissijoitusrahaston sääntöjen ja 12 luvun mukaan sijoitettuja varoja sekä niistä johtuvia velvoitteita;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) säilytysyhteisötoiminnalla sijoitusrahaston varojen säilyttämistä sekä sen valvontaa, että toiminnassa noudatetaan lakia, muita säännöksiä ja määräyksiä sekä rahaston sääntöjä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 a) ulkomaisella rahastoyhtiöllä tämän lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa harjoittavaa yhteisöä, joka on saanut 5 a §:ssä tarkoitettua toimilupaa vastaavan luvan muussa valtiossa kuin Suomessa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19) sivuliikkeellä sellaista rahastoyhtiön liiketoimipaikkaa muualla kuin Suomessa ja sellaista ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön liiketoimipaikkaa Suomessa, joka ei ole oikeushenkilö mutta joka on rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön osa ja tarjoaa rahastoyhtiölle myönnetyn toimiluvan mukaisia palveluja;

20) toimivaltaisilla viranomaisilla muun ETA-valtion kuin Suomen nimeämiä viranomaisia, joiden tehtävänä on huolehtia sijoitusrahastodirektiivissä säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä ja jotka kyseinen ETA-valtio on ilmoittanut Euroopan komissiolle;

21) ammattimaisella sijoittajalla sijoituspalvelulain 1 luvun 18 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitettua yhteisöä, 5 kohdassa tarkoitettua yhteisösijoittajaa sekä muuta sijoittajaa, jos tämä on kirjallisesti ilmoittanut rahastoyhtiölle tai yhteissijoitusyritykselle tai sen asiamiehelle olevansa ammattitaitonsa ja sijoituskokemuksensa perusteella ammattimainen sijoittaja ja sijoittaja täyttää vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:

a) sijoittaja on tehnyt huomattavan suuria liiketoimia kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymmenen kertaa neljännesvuodessa neljän viimeksi kuluneen vuosineljänneksen aikana;

b) sijoittajan sijoitusvarallisuuden arvo on yli 500 000 euroa;

c) sijoittaja työskentelee tai on työskennellyt rahoitusalalla ammattimaisesti vähintään vuoden tehtävässä, joka edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketoimista;

22) ei-ammattimaisella asiakkaalla sijoituspalvelulain 1 luvun 18 §:n 3 momentissa tarkoitettua ei-ammattimaista asiakasta;

23) luottoluokituksella luottoluokituslaitoksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 tarkoitettua luottoluokitusta.

Tämän pykälän 1 momentin 19 kohtaa sovellettaessa kaikkia rahastoyhtiön samaan ETA-valtioon tai samaan kolmanteen maahan perustamia liiketoimipaikkoja ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kaikkia Suomeen perustamia liiketoimipaikkoja pidetään yhtenä sivuliikkeenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 b §

Rahastoyhtiöstä ja säilytysyhteisöstä säädetään tämän lain ohella 2 a §:ssä tarkoitetuissa komission asetuksissa. Lisäksi rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä koskevia säännöksiä on sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetuissa Euroopan komission delegoiduissa säädöksissä ja komis-sion asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa.

3 §

Sijoitusrahastotoimintaa saa harjoittaa vain rahastoyhtiö ja säilytysyhteisötoimintaa saa harjoittaa vain säilytysyhteisö. Edellytyksenä on lisäksi, että niillä on toimilupa toimintaa varten. Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön oikeudesta harjoittaa toimintaa Suomessa säädetään 1 §:n 4 momentissa.

Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, rahastoyhtiöön, joka hoitaa erikoissijoitusrahastoja, sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia siten kuin siitä mainitun lain 1 luvun 5 §:ssä säädetään. Erikoissijoitusrahastoihin sovelletaan tätä lakia siten kuin 3 a §:ssä säädetään.

3 a §

Erikoissijoitusrahastoon sovelletaan, mitä 19, 20 ja 22 §:ssä, 23 §:n 2 momentissa, 25 ja 27 §:ssä, 28 §:n 2 ja 3 momentissa, 29, 29 a, 29 b, 30, 36, 38—41 ja 45—50 §:ssä, 52 §:n 1 momentissa, 53, 55, 57, 57 c, 58, 60—62 ja 64—67 §:ssä, 15 luvussa, 17 luvussa, 119—123, 126, 134—137, 139 sekä 140 §:ssä säädetään sijoitusrahastosta. Erikoissijoitusrahaston sulautumiseen sovelletaan 16 luvun säännöksiä siten kuin 107 §:n 2 momentissa säädetään sijoitusrahaston muusta kuin rajat ylittävästä sulautumisesta ja sellaisesta kotimaisesta sulautumisesta, jossa on kansainvälinen kytkentä. Tämän lain 36, 37, 39 ja 40 §:ää sovelletaan erikoissijoitusrahastoihin vain niiltä osin kuin ne koskevat erikoissijoitusrahaston tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. Erikoissijoitusrahastoihin sovelletaan lisäksi tämän lain 57 d, 57 e, 57 f, 57 g, 141, 144 a ja 144 b §:ää siltä osin kuin niissä säädetään erikoissijoitusrahastosta. Jos erikoissijoitusrahastoa hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa perutaan, hoitaja asetetaan selvitystilaan, hoitajan omaisuus luovutetaan konkurssiin taikka hoitaja muutoin lopettaa toimintansa, sovelletaan, mitä 118 §:ssä säädetään. Sellaiseen erikoissijoitusrahastoon, jossa voi olla alle 50 osuudenomistajaa, ei sovelleta, mitä 8, 19—22 §:ssä, 36 §:n 1 momentissa rahasto-osuudenomistajien oikeudesta valita tilintarkastaja ja varamies, 66, 139, 140, 140 a ja 142 §:ssä säädetään.

Erikoissijoitusrahastoon, jonka hoitaja ei ole velvollinen hakemaan vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupaa, sovelletaan, mitä 26, 26 b, 31, 33, 34 ja 34 d §:ssä säädetään. Erikoissijoitusrahastoihin, joihin sovelletaan eurooppalaisista riskipääomarahastoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 345/2013 tai eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 346/2013, sovelletaan tätä lakia, jollei mainituista asetuksista muuta johdu.

Mitä tässä laissa säädetään rahastoyhtiöistä, koskee vaihtoehtorahastojen hoitajaa, ja mitä säädetään säilytysyhteisöstä, koskee vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettua säilytysyhteisöä ja erityistä säilytysyhteisöä, kun tätä pykälää sovelletaan erikoissijoitusrahastoihin.

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finanssivalvonnalla on oikeus saada yhteissijoitusyritykseltä ja ETA-rahastoyhtiöltä valvonnan edellyttämät tiedot sekä jäljennökset valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomistaan asiakirjoista.

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahastoyhtiölle ei voida antaa toimilupaa ainoastaan 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Rahastoyhtiölle ei voida myöskään antaa toimilupaa ainoastaan 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jos toimilupaa ei ole myönnetty tai samanaikaisesti haeta myös 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna omaisuudenhoitona pidetään myös rahastoyhtiön toimimista kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä taikka vastuunalaisen yhtiömiehen tai vaihtoehtorahaston lukuun, jollei osuuksia kommandiittiyhtiössä tarjota yleisölle eikä yhtiön varoja sijoiteta muihin kuin rahoitusvälineisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 a §

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta rahastoyhtiön toimiluvan. Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta ja rahastoyh-tiön omistuksesta, johdosta ja tilintarkastajista, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä taloudellisista toimintaedellytyksistä. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä ja siinä annettavista yhteystiedoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 b §

Rahastoyhtiön toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että yhtiön omistajat täyttävät 5 f §:ssä ja sen ylin johto 5 e §:ssä säädetyt vaatimukset ja yhtiön liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan varmistua siitä, että rahastoyhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että yhtiöllä on pääkonttori Suomessa, luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja että se täyttää muut tässä laissa säädetyt vaatimukset. Edellytyksenä on lisäksi, että selvityksen perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että rahastoyhtiön ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidonnaisuus tai tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan säännökset ja hallinnolliset määräykset estävät rahastoyhtiön tehokkaan valvonnan. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle rahastoyhtiölle ennen sen rekisteröimistä.

Hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Finanssivalvonnan on ennen asian ratkaisemista pyydettävä hakemuksesta lausunto sijoittajien korvausrahastolta, jos rahastoyhtiö hakee toimilupaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.

Rahastoyhtiö voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, tulee rahastoyhtiön lisäksi olla rekisteröity. Rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

5 e §

Rahastoyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon tulee johtaa rahastoyhtiötä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä muun ylimpään johtoon kuuluvan on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoitusrahastotoiminnan tuntemus kuin rahastoyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Rahastoyhtiön, jolle on myönnetty toimilupa 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuun omaisuudenhoitoon, hallituksen jäsenellä ja varajäsenellä, toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella sekä muulla ylimpään johtoon kuuluvalla on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoituspalvelutoiminnan tuntemus kuin rahastoyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Rahasto-osuudenomistajien 8 §:n 2 momentin mukaisesti valitsemilta rahastoyhtiön hallituksen jäseniltä ei edellytetä sijoitusrahasto- tai sijoituspalvelutoiminnan tuntemusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 b §

Rahastoyhtiön on riittävin toimenpitein pyrittävä estämään vaikuttavassa asemassa olevan ryhtyminen henkilökohtaisiin liiketoimiin, jos siitä voi aiheutua eturistiriita sellaisen liiketoimen tai palvelun kanssa, johon hän osallistuu asemansa vuoksi, tai jos hänellä on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua sisäpiirintietoa taikka jos hänellä on sijoitusrahastoja tai niiden lukuun toteutettuja liiketoimia koskevia luottamuksellisia tietoja. Tällaisen tiedon luottamuksellisuus on pyrittävä muutoinkin turvaamaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta säilytysyhteisön toimiluvan. Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta ja hakijayhtiön omistuksesta, johdosta ja tilintarkastajista, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä taloudellisista toimintaedellytyksistä. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä ja siinä annettavista yhteystiedoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 a §

Säilytysyhteisön toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että yhtiön omistajat täyttävät 9 e §:ssä ja sen ylin johto 9 d §:ssä säädetyt vaatimukset ja yhtiön liiketoiminnan aiottu laajuus huomioon ottaen voidaan varmistua siitä, että säilytysyhteisöä tullaan johtamaan ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että yhtiöllä on pääkonttori Suomessa, luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja että se täyttää muut tässä laissa asetetut vaatimukset. Edellytyksenä on lisäksi, että saadun selvityksen perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että säilytysyhteisön ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidonnaisuus tai tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan säännökset ja hallinnolliset määräykset estävät säilytysyhteisön tehokkaan valvonnan. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle säilytysyhteisölle ennen sen rekisteröimistä.

Hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Säilytysyhteisö voi aloittaa toimintansa, jol-lei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, tulee säilytysyhteisön lisäksi olla rekisteröity. Säilytysyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

9 d §

Säilytysyhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa säilytysyhteisöä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä muuhun ylimpään johtoon kuuluvan on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Hallituksen jäsenellä ja varajäsenellä, toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella sekä muulla ylimpään johtoon kuuluvalla on lisäksi oltava sellainen yleinen säilytysyhteisötoiminnan tuntemus kuin säilytysyhteisön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 §

Rahastoyhtiö, jolla on toimilupa sijoitusrahastojen hallinnoimiseen, voi perustaa yhden tai useamman sijoitusrahaston ETA-valtioon. Rahastoyhtiö, jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukainen toimilupa tai joka on mainitun lain mukaisesti rekisteröitynyt Finanssivalvontaan, voi perustaa yhden tai useamman erikoissijoitusrahaston tai muun vaihtoehtorahaston ETA-valtioon siten kuin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään. Rahastoyhtiö voi olla kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, joka hoitaa kommandiittiyhtiömuotoista vaihtoehtorahastoa. Tällaiseen kommandiittiyhtiöön sovelletaan, mitä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään vaihtoehtorahastosta. Kommandiittiyhtiössä on lisäksi noudatettava, mitä 81—86 ja 86 a §:ssä säädetään sijoitusrahastosta. Rahastoyhtiöt eivät saa perustaa yhteistä sijoitusrahastoa, erikoissijoitusrahastoa tai kommandiittiyhtiötä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 §

Sijoitusrahaston varojen (vähimmäispääoma) on oltava vähintään kaksi miljoonaa euroa ja sijoitusrahastolla on oltava ainakin 50 rahasto-osuudenomistajaa. Sen estämättä, mitä 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusrahastolla riittää kuitenkin kymmenen rahasto-osuudenomistajaa, jos sen sääntöjen mukaan kunkin rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään miljoonan euron määrästä. Sen estämättä, mitä 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, muussa erikoissijoitusrahastossa on oltava kuitenkin vähintään kymmenen rahasto-osuudenomistajaa. Jos tällaisen erikoissijoitusrahaston sääntöjen mukaan kunkin rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään 500 000 euron määrästä, erikoissijoitusrahastossa voi olla alle kymmenen osuudenomistajaa, kuitenkin edellyttäen, että rahaston kokonaispääoma on sääntöjen mukaisesti vähintään 2 miljoonaa euroa. Jos tällaisen erikoissijoitusrahaston sääntöjen mukaan vähintään yhden rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään kahden miljoonan euron määrästä, erikoissijoitusrahastolla riittää kuitenkin yksi rahasto-osuudenomistaja. Rahasto-osuudenomistajien lukumäärää laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä rahasto-osuudenomistajaa ja tämän määräysvallassa kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevaa yhteisöä tai siihen verrattavaa ulkomaista yritystä. Rahasto-osuudenhoitajaa ei katsota yhdeksi rahasto-osuudenomistajaksi, jos rahasto-osuudenhoitaja täyttää tämän lain 57 g §:n vaatimukset. Silloin kun erikoissijoitusrahastossa on vähemmän kuin 50 rahasto-osuudenomistajaa, näiden on oltava ammattimaisia sijoittajia tai niihin rinnastettavia varakkaita yksityishenkilöitä. Sijoitusrahaston vähimmäispääoman määrä sekä rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä on saavutettava kuuden kuukauden kuluessa sijoitusrahaston toiminnan aloittamisesta.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä arvopaperimarkkinoita tai kiinteistömarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi tai rahasto-osuudenomistajien edun turvaamiseksi myöntää poikkeuksen 1 momentissa tarkoitetusta määräajasta, jonka kuluessa sijoitusrahaston vähimmäispääoman määrä sekä rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä on saavutettava, enintään kuudeksi kuukaudeksi 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisestä. Tässä momentissa tarkoitettua poikkeusta ei voida myöntää 1 momentissa tarkoitetulle erikoissijoitusrahastolle, jolla on vähemmän kuin 50 rahasto-osuudenomistajaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 §

Sijoitusrahaston varat on sijoitettava ilman aiheetonta viivytystä siten kuin siitä 11 luvussa säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

38 §

Ainakin yhden 36 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan on vähintään kuusi kertaa vuodessa tarkastettava rahasto-osuuden arvon laskennan oikeellisuus siten, että tarkastusten väli on vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusrahastolla riittää kuitenkin, että rahasto-osuuden arvon laskennan oikeellisuus tarkastetaan vuosittain tilintarkastuksen yhteydessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

40 §

Rahastoyhtiön on ilman aiheetonta viivytystä lähetettävä Finanssivalvonnalle sijoitusrahaston vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus sekä jäljennökset:

1) rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilinpäätösasiakirjoista;

2) tilintarkastajien laatimista ja rahastoyhtiön hallitukselle luovuttamista rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilintarkastuskertomuksista sekä rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston hoitoa koskevista asiakirjoista;

3) yhtiön yhtiökokousten ja rahasto-osuudenomistajien kokousten pöytäkirjoista;

4) edellä 38 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tarkastuskertomuksesta.

7 luku

Sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston säännöt

41 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahastoyhtiön on noudatettava tässä pykälässä tarkoitetuissa säännöissä määrättyjä varojen sijoittamista koskevia rajoituksia.

42 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erikoissijoitusrahaston nimestä on selkeästi käytävä ilmi sen erityisluonne siten, että nimessä on sana erikoissijoitusrahasto. Ainoastaan tämän lain mukaisesta erikoissijoitusrahastosta saadaan käyttää nimitystä erikoissijoitusrahasto. Nimi ei saa olla omiaan johtamaan sijoittajia harhaan. Erikoissijoitusrahaston on nimeltään selvästi erottava ennen sitä sääntönsä Finanssivalvonnalle toimittaneista erikoissijoitusrahastoista. Pääasiallisesti kiinteistöihin tai kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusrahastolla on oikeus käyttää nimessään tai muutoin toimintaansa osoittamaan kiinteistösijoittamiseen liittyvää nimitystä.

43 §

Finanssivalvonta vahvistaa rahastoyhtiön hakemuksesta sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset. Sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset ja selkeät.

Sijoitusrahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon sijoitusrahaston säännöissä määrätyllä tavalla, jollei Finanssivalvonta toisin päätä muutoksen laajuus ja rahasto-osuudenomistajien etu huo-mioon ottaen.

43 a §

Erikoissijoitusrahaston sääntöjen on oltava lain mukaiset ja selkeät. Säännöt on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Finanssivalvonta voi vaatia erikoissijoitusrahaston sääntöjen muuttamista tai asettaa valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja, jos voidaan pitää todennäköisenä, että:

1) rahoitusmarkkinoiden vakaus, toimivuus tai luottamus rahoitusmarkkinoiden toimintaan voi vaarantua;

2) sijoitustoimintaa koskevat sääntöjen määräykset ovat riittämättömiä riskienhallinnan ja sijoittajansuojan kannalta;

3) sääntöjä on muutoin pidettävä erikoissijoitusrahaston osuudenomistajien edun vastaisina.

Erikoissijoitusrahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon erikoissijoitusrahaston säännöissä määrätyllä tavalla.

Rahastoyhtiö ei saa aloittaa hoitamansa erikoissijoitusrahaston osuuksien markkinoimista yleisölle eikä erikoissijoitusrahastoon saa ottaa varoja ennen kuin erikoissijoitusrahaston säännöt on hyväksytty rahastoyhtiön hallituksessa 23 §:n 2 momentin mukaisesti. Rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa erikoissijoitusrahaston toiminnan. Jos rahastoyhtiö ei ole aloittanut erikoissijoitusrahaston toimintaa kahden vuoden kuluessa siitä, kun sen säännöt on ensimmäisen kerran toimitettu Finanssivalvonnalle tämän pykälän mukaisesti, on sääntöjen tiedoksi toimittamisen katsottava rauenneen.

Erikoissijoitusrahastoon, jossa voi 27 §:n mukaisesti olla vähemmän kuin kymmenen rahasto-osuudenomistajaa, ei sovelleta tämän pykälän 3 ja 4 momentteja.

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa erikoissijoitusrahaston toiminnan vaikutusta rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja toimivuuteen sekä rahoitusmarkkinoiden toimintaa kohtaan tunnettuun luottamukseen.

47 §

Sijoitusrahaston rahasto-osuudet ovat tuotto- tai kasvuosuuksia. Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahastolla on sekä tuotto- että kasvuosuuksia. Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston samoin kuin erikoissijoitusrahaston, jossa on 27 §:n mukaisesti vähemmän kuin 50 osuudenomistajaa, on vuosittain jaettava kaikille rahasto-osuudenomistajille samassa suhteessa vähintään kolme neljäsosaa tilikauden voitosta, pois lukien realisoitumattomat arvonmuutokset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

49 §

Rahastoyhtiön on rahasto-osuudenomistajan vaatimuksesta sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla ja määrättyinä ajankohtina lunastettava hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuus. Rahasto-osuus on lunastettava välittömästi sijoitusrahaston varoista rahasto-osuuden 48 §:n mukaan määräytyvästä lunastuspäivän arvosta. Lunastukset on toteutettava vaatimusten esittämisjärjestyksessä. Lunastuksen edellytyksenä on osuustodistuksen luovuttaminen rahastoyhtiölle, jos sellainen on annettu. Edellä säädetystä poiketen rahastoyhtiön on lunastettava pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston osuudenomistajan vaatimuksesta tämän rahasto-osuus säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lunastusvaatimuksen esittämisestä ja niin, että lunastuksia ja merkintöjä tällaiseen erikoissijoitusrahastoon voidaan tehdä kuuden kuukauden välein.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

53 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahasto-osuusrekisteriin voidaan tehdä merkintä vasta, kun on varmistettu, että rahasto-osuuden merkintähinta saadaan sijoitusrahastolle markkinoilla normaalisti noudatettavassa määräajassa. Rahasto-osuuden merkintähinta on maksettava rahassa tai antamalla sijoitusrahastolle merkintähintaa vastaava määrä 69 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja arvopapereita tai rahamarkkinavälineitä siten, että merkintähinnan määräytymishetkellä eri arvopaperi- tai rahamarkkinavälinelajien jakauma vastaa sijoitusrahaston säännöissä lajikohtaisesti yksilöityä sijoitustoimintaa ja arvopaperien tai rahamarkkinavälineiden yhteenlaskettu markkina-arvo vastaa niitä vastaan annettavan rahasto-osuuden arvoa. Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuden merkintähinta voidaan myös maksaa antamalla kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo vastaa niitä vastaan annettavan rahasto-osuuden arvoa, jos erikoissijoitusrahaston sääntöihin on otettu määräys siitä, että rahasto-osuus voidaan merkitä oikeuksin tai velvollisuuksin panna erikoissijoitusrahastoon osuutta vastaan muuta omaisuutta kuin rahaa (apporttiomaisuus). Muun 12 luvussa tarkoitetun erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuden merkintähinta ja 115 a §:ssä tarkoitetun syöttörahaston kohderahastosta merkitsemien rahasto-osuuksien merkintähinta voidaan maksaa antamalla 11 luvussa tarkoitettuja rahoitusvälineitä apporttina. Muun 12 luvussa tarkoitetun erikoissijoitusrahaston osalta edellytyksenä on lisäksi, että sen säännöissä on määräys, jonka mukaan kunkin rahasto-osuudenomistajan on merkittävä rahasto-osuuksia vähintään miljoonan euron määrästä. Apporttiomaisuuden arvosta ja vaikutuksesta rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuuteen on ennen rahasto-osuuden merkintää hankittava kiinteistörahastolaissa tarkoitetun riippumattoman ja ulkopuolisen kiinteistönar-vioitsijan arvio, tai jollei apporttiomaisuuteen kuulu kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita, KHT-tilintarkastajan tai KHT-yhteisön lausunto.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

72 §

Rahastoyhtiö saa sijoittaa hallinnoimansa sijoitusrahaston varoja toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettujen ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneiden vaihtoehtorahastojen osuuksiin, jos niiden tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen 69, 71 tai 71 a §:ssä taikka tässä pykälässä tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin tai muuhun helposti rahaksi muutettavaan rahoitusomaisuuteen ja jos ne toimivat riskin hajauttamisen periaatteella ja jos niiden osuudet lunastetaan haltijan vaatimuksesta takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla. Sijoitusrahaston varoja ei voida kuitenkaan sijoittaa sellaisen sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuuksiin, jonka varoista sen sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan sijoittaa yhteensä enemmän kuin yksi kymmenesosa toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneen 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehtorahaston osuuksiin voidaan sijoitusrahaston varoja sijoittaa edellyttäen, että sijoittamisen kohteena olevan vaihtoehtorahaston:

1) kotivaltion lainsäädännön mukaan se on sellaisen valvonnan alainen, joka vastaa Euroopan unionin lainsäädäntöä, ja sitä valvovan viranomaisen sekä Finanssivalvonnan välinen yhteistyö on riittävässä määrin varmistettu;

2) osuudenomistajien suoja vastaa sijoitusrahaston ja yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien suojaa, ja erityisesti varojen erillään pidon, lainaksioton, lainaksiannon ja arvopapereiden sekä rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvan luovutuksen sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia; ja

3) toiminnasta julkistetaan puolivuotiskat-saus ja vuosikertomus, joiden nojalla sen varoista ja veloista sekä tuloista ja sijoitustoiminnasta voidaan tehdä arvio kertomuskaudelta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos sijoitusrahaston varoja sijoitetaan sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita hallinnoi suoraan tai toimeksiannosta sama rahastoyhtiö tai jokin muu yhtiö, johon rahastoyhtiö on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen kautta, rahastoyhtiö tai muu yhtiö ei saa veloittaa merkintä- tai lunastuspalkkiota sijoitusrahaston sijoituksista näiden muiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

Rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään yhden viidesosan sijoitusrahaston varoista saman sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

Tässä luvussa säädettyjä sijoitusrajoituksia laskettaessa ei oteta huomioon niiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen varoja, joihin sijoitusrahaston varoja on sijoitettu.

74 §

Rahastoyhtiö ei saa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa osakeyhtiössä, jonka osakkeisiin se on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja. Rahastoyhtiö ei saa käyttää yhden kymmenesosan ylittävää äänivaltaa kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sellaisessa muussa yhtiössä, johon se on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja. Jos rahastoyhtiö on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja saman osakeyhtiön osakkeisiin määrän, joka muutoin kuin tilapäisesti ylittää yhden kahdeskymmenesosan kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, sen on julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siten kuin 29 §:n 2 momentissa on säädetty. Edellä mainittuja rajoituksia on sovellettava myös sijoitettaessa sijoitusrahaston varoja sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita ei lunasteta vaadittaessa takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla. Edellä mainittuja rajoituksia ei sovelleta silloin, kun on kyse rahastoyhtiön hallinnoimien erikoissijoitusrahastojen kautta sijoitetuista varoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

80 b §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahastoyhtiöllä on oltava käytössään riskienhallintamenetelmät, joiden avulla se kykenee jatkuvasti seuraamaan ja mittaamaan yksittäisen sijoituksen riskiä ja sen vaikutusta sijoitusrahaston sijoitusten kokonaisriskiin. Sen on sovellettava menettelyjä, joilla voidaan arvioida tarkasti ja riippumattomasti vakioimattomien johdannaissopimusten arvo. Rahastoyhtiö ei saa käyttää luottoluokituksia yksinomaisena perusteena tai mekaanisesti arvioidessaan sijoitusrahaston varojen luottokelpoisuutta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

87 §

Erikoissijoitusrahaston varat on sijoitettava ilman aiheetonta viivytystä. Jos erikoissijoitusrahaston osuuksia voidaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille, rahastoyhtiön on hajautettava erikoissijoitusrahaston sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit sijoittaessaan erikoissijoitusrahaston varoja.

Jos erikoissijoitusrahaston osuuksia voidaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille, sen säännöissä on mainittava, miltä osin erikoissijoitusrahaston varojen sijoittamisessa poiketaan siitä, mitä 11 luvussa säädetään.

106 a §

Mitä tässä luvussa säädetään rahastoyhtiöstä, sovelletaan ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön, joka on saanut luvan sijoitusrahaston perustamiseen Suomeen sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka on saanut vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 19 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen kotijäsenvaltionsa ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta erikoissijoitusrahaston hoitamiseksi Suomessa.

132 d §

Edellä 132 b §:ssä tarkoitetun ulkomaisen rahastoyhtiön sivuliikkeen jäsenyydestä sijoitta-jien korvausrahastossa säädetään sijoituspalvelulain 11 luvun 18—25 §:ssä.

132 e §

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeestä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin siten kuin kaupparekisterilaissa (129/1979) säädetään.

Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään toiminimestä, ulkomainen ETA-rahastoyhtiö voi Suomessa harjoittaa toimintaansa samalla toiminimellä kuin sillä on kotivaltiossaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

132 f §

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen toiminnasta vastaa sivuliikkeen johtaja, joka myös edustaa rahastoyhtiötä sivuliikkeen toimintaa koskevissa oikeussuhteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen johtajaan sovelletaan, mitä 5 e §:ssä säädetään rahastoyhtiön toimitusjohtajasta.

132 g §

Ulkomainen ETA-rahastoyhtiö ei saa Suomessa harjoittamassaan toiminnassa ottaa niin suurta riskiä, että se vaarantaa sivuliikkeen asiakkaiden edut. Sivuliikkeellä on oltava toimintaansa nähden riittävät riskienvalvontajärjestelmät.

132 i §

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen toimihenkilön vaitiolovelvollisuudesta, tietojenanto-oikeudesta ja salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sekä velvollisuudesta tuntea asiakkaat on voimassa, mitä 133, 133 a, 144 ja 147 §:ssä säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

132 j §

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi ulkomaiselle ETA-rahastoyhtiölle, jos se on annettu tiedoksi sille, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa edustaa rahastoyhtiötä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

132 k §

Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen johtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut sivuliikkeen asiakkaalle tai muulle henkilölle rikkomalla tätä lakia tai muuta sivuliikkeen toimintaa koskevaa säännöstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

136 §

Rahastoyhtiön osakkeenomistaja ja osakkeenomistajaan arvopaperimarkkinalain 9 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla rinnastettava on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka tämä myötävaikuttamalla tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai sijoitusrahaston sääntöjen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta on aiheuttanut rahastoyhtiölle, sen osakkeenomistajalle, sijoitusrahastolle taikka rahasto-osuudenomistajalle tai muulle henkilölle. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 13 luvun säännöksiä tai 133 ja 133 a §:n sekä 144 §:n 1, 3 ja 4 momentin säännöksiä.

144 §

Rahastoyhtiön, rahasto-osuuden hoitajan ja säilytysyhteisön on tunnettava asiakkaansa. Rahastoyhtiön, rahasto-osuuden hoitajan ja säilytysyhteisön on lisäksi tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja henkilö, joka toimii asiakkaan lukuun. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 luku

Seuraamukset

Hallinnolliset seuraamukset

144 a §

Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään rikemaksu, ovat tämän lain:

1) 27 §:n säännökset rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärästä;

2) 12 luvun säännökset erikoissijoitusrahaston sijoitustoiminnasta ja 41 §:n 6 momentin säännös säännöissä määrätyistä varojen sijoittamista koskevista rajoituksista;

3) 99—101 §:n ja 101 a §:n säännökset sisäpiiri-ilmoituksesta ja sisäpiirirekisteristä;

4) 102 §:n säännös 99 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisen arvopapereiden ja johdannaissopimusten hankintaa ja luovutusta koskevista edellytyksistä;

5) 118 §:n 1 ja 3—5 momentin säännökset säilytysyhteisön velvollisuuksista sijoitusrahaston hallinnon hoitamisessa.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ovat myös 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset, määräykset ja sijoitusrahastodirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset.

144 b §

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat tämän lain:

1) 6 §:n säännökset rahastoyhtiön pääomasta ja 10 §:n säännös säilytysyhteisön osakepääomasta;

2) 8 a §:n säännökset rahastoyhtiön toiminnan järjestämisestä, 8 b §:n säännökset henkilökohtaisista liiketoimista ja 8 c §:n säännökset liiketoimista säilytettävistä tiedoista;

3) 24 §:n 1 momentin säännös kiellosta aloittaa rahasto-osuuksien markkinointi ja varojen vastaanottaminen rahastoon ennen sääntöjen vahvistamista ja 25 §:n 2 momentin säännös sijoitusrahaston varojen säilyttämisestä erillään rahastoyhtiön omaisuudesta;

4) 26 §:n säännökset sijoitusrahastotoiminnassa noudatettavasta huolellisuudesta ja toimimisesta rahasto-osuudenomistajien etujen mukaisesti sekä eturistiriitatilanteiden hallinnasta, 28 §:n säännös sijoitusrahaston varojen sijoittamisesta siten kuin 11 luvussa säädetään sekä 30 §:n säännös rahastoyhtiötä koskevasta kiellosta omistaa toisen rahastoyhtiön osakkeita tai hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia;

5) 30 a—30 c §:n säännökset rahastoyhtiön vakavaraisuudesta ja riskien hallinnasta sekä 80 b §:n säännökset riskienhallintamenetelmistä;

6) 31 §:n 2 momentin säännös säilytysyhteisön velvollisuudesta pitää sijoitusrahaston varat erillään säilytysyhteisön omaisuudesta ja sen asiakkaiden varoista;

7) 45 §:n 1 ja 2 momentin säännökset rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskusta, 47 §:n 3 momentin säännöstä sijoitusrahaston sääntöihin sisällytettävästä tiedoista, 49 §:n säännökset rahasto-osuuden lunastamisesta ja 52 §:n 1 momentin säännös rahasto-osuuksien lunastamisen keskeyttämistä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta;

8) 74 §:n 1 momentin säännökset äänivallasta;

9) 89 §:n 2 momentin säännökset kiellosta antaa rahasto-osuuksien markkinoinnissa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa ja 92—96 §:n säännökset sijoitusrahastoa koskevan rahastoesitteen, avaintietoesitteen, puolivuotiskatsauksen ja vuosikertomuksen julkistamisvelvollisuudesta.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ovat myös 1 momentin 2, 4, 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset, määräykset ja sijoitusrahastodirektiivin perusteella annettujen komis-sion asetusten ja päätösten säännökset.

144 c §

Hallinnollisten seuraamusten määräämisestä, julkistamisesta, täytäntöönpanosta ja käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvussa.

Rangaistussäännökset

145 §

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) 7 §:n 2 momentin vastaisesti käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan sanaa rahastoyhtiö tai rahasto-osakeyhtiö,

3) 42 §:n 1 momentin vastaisesti käyttää nimitystä sijoitusrahasto tai

4) 42 §:n 3 momentin vastaisesti käyttää nimitystä erikoissijoitusrahasto,

on tuomittava, jollei siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sijoitusrahastorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

148 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muuten syyttäjä saa 147 §:n mukaan rangaistavasta rikkomuksesta tehdä syytteen vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

Tämän lain 2 §:n 1 momentin 19 kohta, 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti, 132 d §, 132 e §:n 1 ja 2 momentti, 132 f §:n 1 ja 3 momentti, 132 g §, 132 i §:n 1 momentti, 132 j §:n 1 momentti ja 132 k §:n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan 22 päivänä heinäkuuta 2014.

Tämän lain 2 §:n 1 momentin 10 c kohdan, 18 k—18 o, 129 ja 130 §:n, 131 §:n 3 momentin, 132 §:n ja 132 c §:n kumoaminen tulee kuitenkin voimaan 22 päivänä heinäkuuta 2014.

Erikoissijoitusrahaston säännöt, jotka on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, katsotaan ilman eri toimenpiteitä tämän lain mukaisesti hyväksytyiksi.

Lain 80 b §:n 2 momenttia on noudatettava 18 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin 2003/41/EY, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/14/EU tulee voimaan.

_______________

Laki

kiinteistörahastolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kiinteistörahastolain (1173/1997) 1 §:n 3 momentti, 2 §, 4 §:n 1 momentti, 5, 6 ja 8 §, 13 §:n 1 momentti, 14, 15 a, 18 e ja 19 §,

sellaisena kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti ja 8 § laissa 350/2007, 2 § osaksi laissa 766/2012, 4 §:n 1 momentti sekä 6, 14, 15 a ja 18 e § laissa 651/2009 ja 19 § laissa 766/2012, sekä

lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 651/2009, uusi 3 momentti ja 9 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 350/2007, 651/2009 ja 1366/2010, uusi 5 momentti seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta sijoitusrahastolain (48/1999) mukaisesta erikoissijoitusrahastosta säädetään sijoitusrahastolaissa ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (     /     ). Osakeyhtiömuotoisesta kiinteistörahastosta ja siihen rinnastettavasta kommandiittiyhtiöstä säädetään tämän lain ohella vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa.

2 §

Kiinteistörahasto

Tässä laissa tarkoitetaan kiinteistörahastolla julkista osakeyhtiötä, joka yhtiöjärjestyksensä mukaan harjoittaa yksinomaisena tai pääasiallisena liiketoimintanaan kiinteistörahastotoimintaa. Kiinteistörahasto on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto.

Kommandiittiyhtiö, jonka osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitettuja arvopapereita ja joka tarjoaa yleisölle mahdollisuuden osallistua yhteisiin kiinteistösijoituksiin tämän lain 1 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, rinnastetaan kiinteistörahastoon 11 §:ää lukuun ottamatta. Mitä tässä laissa säädetään kiinteistörahastosta, sen osakepääomasta, perustamiskirjasta, osakkeesta, omistajasta ja yhtiöjärjestyksestä, koskee 11 §:ssä säädettyä lukuun ottamatta kommandiittiyhtiötä, sen osuuksien yhteismäärää, osuutta, yhtiömiestä ja yhtiösopimusta. Tässä momentissa tarkoitettu kommandiittiyhtiö on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto.

4 §

Muun lainsäädännön soveltaminen

Kiinteistörahastoon ja sen osakkeenomistajaan sekä kiinteistörahastotoimintaa harjoittavaan kommandiittiyhtiöön ja sen yhtiömiehiin sovelletaan, mitä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa on säädetty vaihtoehtorahastoista, vaihtoehtorahastojen hoitajista ja niiden osakkeenomistajista. Osakeyhtiömuotoiseen kiinteistörahastoon ja sen osakkeenomistajaan sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006), arvopaperimarkkinalakia, kirjanpitolakia (1336/1997) sekä tilintarkastuslakia (459/2007), jollei tässä laissa toisin säädetä. Kiinteistörahastotoimintaa harjoittavaan kommandiittiyhtiöön ja sen yhtiömieheen sovelletaan osakeyhtiölain sijaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annettua lakia (389/1988).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiinteistörahastoon, joka on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto, ei sovelleta tämän lain 1 §:n 2 momenttia, 4 §:n 2 momentin 2 kohtaa, 8 §:n 3 momenttia, 15 §:n 5 momenttia eikä 23 §:ää.

5 §

Toiminimi

Kiinteistörahaston toiminimessä on oltava sana kiinteistörahasto joko sellaisenaan tai yhdysosana. Kiinteistörahasto, joka harjoittaa ainoastaan vuokra-asuntosijoittamista, voi vaihtoehtoisesti käyttää toiminimessään sanaa asuntorahasto joko sellaisenaan tai yhdysosana. Jokaisen kiinteistörahaston toimialan kuvauksessa tulee olla sana kiinteistörahasto. Ainoastaan tämän lain vaatimukset täyttävällä kiinteistörahastolla on oikeus käyttää toiminimessään tai muutoin toimintaansa osoittamaan nimitystä kiinteistörahasto.

6 §

Valvonta

Tämän lain 13, 14, 19, 20, 22 ja 23 §:n ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista sekä 15, 15 a ja 16—18 §:ssä säädettyjen tiedonantovelvollisuuksien noudattamista valvoo Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) tarkoitettu Finanssivalvonta niin kuin mainitussa laissa ja tässä laissa säädetään. Finanssivalvonta valvoo kiinteistörahastoja koskevien vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain säännösten noudattamista siten kuin Finanssivalvonnasta annetussa laissa ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään.

8 §

Muu sallittu toiminta

Kiinteistörahasto saa harjoittaa vain kiinteistörahastotoimintaa. Kiinteistörahasto, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto, ei saa vaihtoehtorahastojen hoidon lisäksi harjoittaa muuta toimintaa.

Kiinteistörahasto saa harjoittaa kiinteistörahastotoimintaan olennaisesti liittyvää toimintaa, jos tällainen toiminta on omiaan edistämään kaikkien omistajien etua.

Kiinteistörahasto saa harjoittaa 15 §:n 5 momentissa säädetyin rajoituksin rakentamista ja kiinteistönjalostustoimintaa.

9 §

Osakepääoma

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sen estämättä, mitä edellä 4 momentissa on säädetty, kiinteistörahastoon, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ja jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa, sovelletaan lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 6 luvun 2 §:n 6 momentin omien varojen sijoittamista koskevia rajoituksia. Kiinteistörahastoon, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ja jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa, sovelletaan lisäksi, mitä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 6 luvun 2 §:n 2—6 momentissa on säädetty.

13 §

Kiinteistösijoitustoiminnan säännöt

Kiinteistörahastolla on yhtiöjärjestyksen lisäksi oltava kiinteistösijoitustoiminnan säännöt, jotka turvaavat kiinteistörahaston luotettavan toiminnan. Kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä ei ole määrättävä seikoista, jotka osakeyhtiölain mukaan on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Kiinteistörahaston on pidettävä kiinteistösijoitustoiminnan säännöt ajan tasalla. Kiinteistösijoitustoiminnan säännöt tulee saattaa sijoittajien tietoon ja sääntöjen pääkohdat on ilmoitettava esitteessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

Sääntöjen toimittaminen tiedoksi

Kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen on oltava lain mukaiset ja selkeät. Säännöt on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Finanssivalvonta voi asettaa 15 §:n 3 momentissa, 16 §:n 2 ja 4 momentissa sekä 17 §:n 4 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä koskevia rajoituksia ja ehtoja. Finanssivalvonta voi vaatia kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen muuttamista tai asettaa valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja, jos voidaan pitää todennäköisenä, että:

1) rahoitusmarkkinoiden vakaus, toimivuus tai luottamus rahoitusmarkkinoiden toimintaan voi vaarantua;

2) sijoitustoimintaa koskevat sääntöjen määräykset ovat riittämättömiä riskienhallinnan ja sijoittajansuojan kannalta;

3) sääntöjä on muutoin pidettävä kiinteistörahaston osakkeenomistajien edun vastaisina.

Kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun muutos on saatettu osakkeenomistajien tietoon kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä määrätyllä tavalla. Sääntöjen muutokset on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Kiinteistörahaston on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa kiinteistörahaston toiminnan vaikutusta rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja toimivuuteen sekä rahoitusmarkkinoiden toimintaa kohtaan tunnettuun luottamukseen.

15 a §

Voitonjako

Osakeyhtiömuotoisen kiinteistörahaston, joka harjoittaa varojen sijoittamista vuokra-asuntoihin yksinomaisena tai pääasiallisena liiketoimintanaan, on, jollei eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetusta laista muuta johdu, vuosittain jaettava kaikille osakkeille osakeomistuksen keston huomioon ottaen tai muulla perusteella samassa suhteessa vähintään kahdeksan kymmenesosaa tilikauden voitosta pois lu-kien realisoitumattomat arvonmuutokset.

18 e §

Oikaisun ja muutoksen hakeminen kiinteistönarviointilautakunnan päätökseen

Kiinteistönarvioitsijakoetta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua kiinteistönarviointilautakunnalta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

Kiinteistönarviointilautakunnan oikaisuvaatimusasiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos hallinto-oikeus myöntää valitusluvan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

19 §

Arvopaperimarkkinalain soveltaminen

Kiinteistörahastoon ja sen osakkeenomistajaan sovelletaan arvopaperimarkkinalain 3—10 lukua, jollei tässä luvussa, 2 tai 11 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7, 12 ja 13 luvuissa tai kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 4 luvussa toisin säädetä.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

arvopaperimarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 10 §, 3 luvun 2 §:n 2 momentti, 6 luvun 2 §:n 2 momentti ja 7 luvun 4 §:n 2 momentti seuraavasti:

2 luku

Määritelmät

10 §

Sijoituspalvelun tarjoaja

Sijoituspalvelun tarjoajalla tarkoitetaan tässä laissa:

1) sijoituspalvelulaissa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä ja ulkomaista sijoituspalveluyritystä;

2) sellaista luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettua luottolaitosta ja ulkomaista luottolaitosta, joka tarjoaa sijoituspalvelua;

3) sellaista sijoitusrahastolaissa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja ulkomaista rahastoyhtiötä, joka tarjoaa sijoituspalvelua;

4) sellaista vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa, joka tarjoaa sijoituspalvelua.

3 luku

Soveltamisala ja määritelmät

2 §

Soveltamisalan rajaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lain 3—5 luvussa säädetty tiedonantovelvollisuus koskee myös suljetun yhteissijoitusyrityksen osuuksien tarjoamista yleisölle ja hakemista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle. Vaihtoehtorahastoja koskevasta muusta tiedonantovelvollisuudesta säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa. Sijoitusrahastoja koskevasta tiedonantovelvollisuudesta säädetään sijoitusrahastolaissa.

6 luku

Jatkuva tiedonantovelvollisuus

2 §

Soveltamisalan rajaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä luvussa tarkoitettu tiedonantovelvollisuus koskee myös suljettua yhteissijoitusyritystä, jonka osuudet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla. Vaihtoehtorahastoja koskevasta muusta tiedonantovelvollisuudesta säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa. Sijoitusrahastoja koskevasta tiedonantovelvollisuudesta säädetään sijoitusrahastolaissa.

7 luku

Säännöllinen tiedonantovelvollisuus

4 §

Soveltamisalan rajaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä luvussa säädetty tiedonantovelvollisuus koskee myös suljettua yhteissijoitusyritystä, jonka osuudet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla. Vaihtoehtorahastoja koskevasta muusta tiedonantovelvollisuudesta säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa. Sijoitusrahastoja koskevasta tiedonantovelvollisuudesta säädetään sijoitusrahastolaissa.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

sijoituspalvelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohta, 4 §:n otsikko ja 2—4 momentti, 6 §, 18 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohta ja 2 momentti, 2 luvun 2 §:n 1 momentti, 5 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohta, 7 luvun 12 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti, 9 luvun 3 §:n 1 momentti, 10 luvun 5 §:n 8 momentti, 11 luvun 2 §:n 3 momentti, 7 §:n 5 momentti, 15 §:n 2 ja 3 momentti ja 24 §, sekä

lisätään 1 luvun 8 §:ään uusi 2 a kohta ja 10 luvun 5 §:ään uusi 9 momentti, jolloin nykyinen 9 momentti siirtyy 10 momentiksi, seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

2 §

Poikkeukset lain soveltamisalasta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämä laki ei koske:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettuja rahastoyhtiöitä ja säilytysyhteisöjä eikä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettuja vaihtoehtorahastojen hoitajia, niiden säilytysyhteisöjä, erityisiä säilytysyhteisöjä ja omaisuudenhoitajia, ellei tämän lain 4 ja 6 §:stä muuta johdu;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Lain soveltaminen luottolaitoksiin, rahastoyh-tiöihin ja vaihtoehtorahastojen hoitajiin

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rahastoyhtiöön, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 7 luvun 4—6, 8—11 ja 17—19 §:ssä sekä 9—11 ja 15 luvussa säädetään sijoituspalveluyrityksestä. Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 7 luvun 4—6 ja 8—11 §:ssä sekä 9—11 ja 15 luvussa säädetään sijoituspalveluyrityksestä.

Mitä 7 luvun 8 §:n 2 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksen hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajasta, sovelletaan vastaavasti tässä pykälässä tarkoitetun luottolaitoksen, rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäseniin ja toimitusjohtajaan.

Mitä 16 luvun 1 §:ssä säädetään sijoituspalveluyrityksen ja sen omistajien, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vahingonkorvausvelvollisuudesta, koskee vastaavasti edellä tässä pykälässä tarkoitettua luottolaitosta, rahastoyhtiötä ja vaihtoehtorahastojen hoitajaa sekä niiden omistajia, toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä.

6 §

Lain soveltaminen ulkomaisiin ETA-rahastoyhtiöihin ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajiin

Sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön, joka tarjoaa sijoituspalvelua Suomessa sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettuun ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa sijoituspalvelua Suomessa, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 7 luvun 20 §:ssä, 10 luvun 14 §:ssä ja 11 luvun 18, 19 ja 22—25 §:ssä säädetään ulkomaisesta ETA-sijoituspalveluyrityksestä ja mitä 15 luvussa säädetään ulkomaisesta sijoituspalveluyrityksestä.

Mitä 14 luvun 3 §:ssä säädetään ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja sen sivuliikkeen johtajan vahingonkorvausvelvollisuudesta, koskee vastaavasti tässä pykälässä tarkoitettua ulkomaista ETA-rahastoyhtiötä ja sen sivuliikkeen johtajaa sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja sen sivuliikkeen johtajaa.

8 §

Euroopan unionin lainsäädäntö, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan pankkiviranomainen

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 a) vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetulla direktiivillä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/61/EU;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 §

Ammattimainen ja ei-ammattimainen asiakas

Tässä laissa ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan:

1) rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittavaa tai säänneltyä yhteisöä ja siihen rinnastettavaa ulkomaista viranomaisvalvonnassa olevaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) sijoitusrahastolaissa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa, säilytysyhteisöä ja erityistä säilytysyhteisöä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sijoituspalveluyritys voi kohdella muuta kuin 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettua asiakasta tämän omasta pyynnöstä ammattimaisena asiakkaana, jos se arvioi, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit ja jos asiakas lisäksi täyttää vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:

1) asiakas on toteuttanut huomattavan suuria liiketoimia kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymmenen kertaa neljännesvuodessa neljän viimeksi kuluneen vuosineljänneksen aikana;

2) asiakkaan sijoitusvarallisuuden arvo on yli 500 000 euroa;

3) asiakas työskentelee tai on työskennellyt rahoitusalalla ammattimaisesti vähintään vuoden tehtävässä, joka edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketoimista ja palveluista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 luku

Oikeus tarjota sijoituspalvelua

2 §

Sijoituspalvelun tarjoaminen muun luvan nojalla

Sen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, sijoituspalvelua saa tarjota suomalainen ja ulkomainen luottolaitos siten kuin luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädetään, suomalainen rahastoyhtiö ja ulkomainen ETA-rahastoyhtiö siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään sekä suomalainen ja ulkomainen vaihtoehtorahastojen hoitaja siten kuin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 luku

Kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen perustaminen ja palvelujen tarjoaminen Suomeen

2 §

Sivuliikkeen toimiluvan myöntäminen

Finanssivalvonnan on myönnettävä toimilupa kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeelle, jos:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) sivuliikkeen hallinto ja toiminta on järjestetty terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 luku

Sijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestäminen

12 §

Määräysvallan hankkiminen kolmannessa maassa sijaitsevassa yrityksessä

Sijoituspalveluyrityksen tai sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle, jos se aikoo hankkia kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa sellaisessa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä, vaihtoehtorahastojen hoitajassa taikka vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on kolmannessa maassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

16 §

Sijoituspalveluyrityksen ja omistusyhteisön johtaminen

Sijoituspalveluyrityksen hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon tulee johtaa sijoituspalveluyritystä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä muun ylimpään johtoon kuuluvan on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoituspalvelutoiminnan tuntemus kuin sijoituspalveluyrityksen toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 luku

Asiakasvarojen säilyttäminen ja muu käsittely

3 §

Asiakkaan rahavarojen sijoittaminen

Sijoituspalveluyrityksen on sijoitettava asiakkaan rahavarat viipymättä tilille keskuspankkiin, talletuspankkiin tai muussa valtiossa toimiluvan saaneeseen talletusten vastaanottamiseen oikeutettuun luottolaitokseen. Asiakkaan rahavarat voidaan sijoittaa myös ETA-valtiossa rekisteröidyn sijoitusrahastodirektiivin tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin edellytykset täyttävän tai muutoin valvonnan kohteena olevan ja rahalaitossektorin taseesta annetun asetuksen (EY) N:o 25/2009 muuttamisesta annetun (EKP/2008/32) Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 883/2011 1 a artiklan vaatimukset täyttävän rahamarkkinarahaston rahasto-osuuksiin, jollei asiakas ole sitä kieltänyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 luku

Menettelytavat asiakassuhteessa

5 §

Sijoituspalveluyrityksen tiedonantovelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sijoituspalveluyrityksen, joka myy sijoitusrahastolaissa tarkoitettujen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia tai antaa tällaisiin sijoituksiin liittyvää neuvontaa, on annettava sijoitusrahastolain 93 §:n mukainen avaintietoesite asiakkaalleen.

Sijoituspalveluyrityksen, joka myy vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen osuuksia tai antaa tällaisiin sijoituksiin liittyvää neuvontaa, on annettava mainitun lain 13 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettu avaintietoesite ei-ammattimaiselle asiakkaalleen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 luku

Sijoittajien korvausrahasto

2 §

Korvausrahaston säännöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, säännöissä on määrättävä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön Suomessa olevan sivuliikkeen sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa olevan sivuliikkeen ja ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevan sivuliikkeen liittymisestä korvausrahastoon, kor-vausrahastosta erottamisesta ja eroamisesta, korvausrahaston liittymismaksun perusteista ja korvausrahaston korvausvelvollisuuden perusteista.

7 §

Korvattavat saamiset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

ETA-valtiossa sijaitsevan sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön, vaihtoehtorahastojen hoitajan ja luottolaitoksen sivuliikkeen asiakkaana olevan sijoittajan saaminen korvataan korvausrahaston varoista enintään 1 momentissa säädettyyn määrään asti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

Korvausrahaston varojen sijoittaminen ja maksuvalmius

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Korvausrahaston varoja ei saa sijoittaa kor-vausrahastoon kuuluvan sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai niiden kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön taikka korvausrahastoon kuuluvan rahastoyhtiön tai vaihtoehtorahastojen hoitajan osakkeisiin tai osuuksiin eikä muihin korvausrahastoon kuuluvan sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen tai niiden kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain 113 §:ssä tarkoitetun vakuusrahaston taikka rahastoyhtiön tai vaihtoehtorahastojen hoitajan liikkeeseen laskemiin arvopapereihin.

Mitä 2 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksestä, rahastoyhtiöstä, vaihtoehtorahastojen hoitajasta ja luottolaitoksesta, koskee myös korvausrahaston jäsenenä olevaa ulkomaista sijoituspalveluyritystä ja luottolaitosta sekä niiden kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvaa yhteisöä ja ulkomaista ETA-rahastoyhtiötä ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa. Korvausrahaston varoja voidaan kuitenkin sijoittaa korvausrahastoon kuuluvan rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston tai ulkomaisen rahastoyhtiön hallinnoiman yhteissijoitusyrityksen varoihin, jos yhteissijoitusyritystä sen kotivaltion lainsäädännön mukaan koskevat sijoitusrahastolain 25 §:n 2 momentissa säädettyä vastaavat vaatimukset yhteissijoitusyrityksen varojen pitämisestä erillään rahastoyhtiön varoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 §

Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku

Sijoituspalveluyrityksellä ja ulkomaisella sijoituspalveluyrityksellä on oikeus hakea oikaisua korvausrahaston tämän lain nojalla tekemään päätökseen Finanssivalvonnalta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen, jos Helsingin hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sijoittajien korvausrahaston on saatettava lain 11 luvun 2 §:ssä tarkoitetut sääntönsä sijoituspalvelulain mukaisiksi kuudessa kuukaudessa tämän lain voimaantulosta.

_______________

Laki

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:n 9 kohta seuraavasti:

1 luku

Soveltamisala ja määritelmät

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9) sijoituspalvelun tarjoajalla sijoituspalvelulaissa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä ja ulkomaista sijoituspalveluyritystä, sellaista luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua luottolaitosta ja ulkomaista luottolaitosta, joka tarjoaa sijoituspalvelua, sellaista sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettua rahastoyhtiötä ja ulkomaista rahastoyhtiötä, joka tarjoaa sijoituspalvelua sekä sellaista vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa, joka tarjoaa sijoituspalvelua;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

Laki

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 16 ja 26 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (749/2012) 2 luvun 16 §:n 3 momentti ja 26 §:n 1 momentti seuraavasti:

2 luku

Arvopaperikeskuksen toimilupa, omistajat, hallinto ja toiminta

16 §

Arvopaperikeskuksen tehtävät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Arvopaperikeskus saa harjoittaa 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja selvitysyhteisölle sallitun toiminnan lisäksi muuta näihin läheisesti liittyvää toimintaa. Arvopaperikeskus saa lisäksi toimia vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (     /     ) 14 luvun 3 §:n mukaisena erityisenä säilytysyhteisönä. Tässä momentissa tarkoitettu muu toiminta tai erityisenä säilytysyhteisönä toimiminen ei saa vaarantaa 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamista eikä arvo-osuusjärjestelmän toimintaa.

26 §

Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus

Arvopaperikeskuksen sisäpiiriläisen on ilmoitettava säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella, koskevat tiedot 28 §:ssä tarkoitettuun arvopaperikeskuksen sisäpiirirekisteriin siten kuin 27 §:ssä säädetään, jäljempänä sisäpiiri-ilmoitus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

arvo-osuustileistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan arvo-osuustileistä annetun lain (827/1991) 2 §:n 1 momentin 2 kohta seuraavasti:

2 §

Arvo-osuustilille on merkittävä tieto:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) tilille kirjattujen arvo-osuuksien lajista ja määrästä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 3 §:n 3 momentin 10 kohta, 4 §:n 2 momentin 4 ja 11 kohta, 5 §:n 10 ja 23 kohta, 6 §:n 4, 7, 14 ja 17 kohta, 13 §:n 2 momentti, 26 §, 29 §:n 5 momentti, 32 a §:n 1 ja 2 momentti, 32 c §:n 1 momentti, 37 §:n 4 momentti, 38 §:n 1 momentin 2 kohta, 40 §:n 1 momentti, 55 §, 60 §:n 3 momentti, 61 §:n 3 momentti ja 62 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentin 10 kohta, 4 §:n 2 momentin 4 kohta, 5 §:n 10 kohta, 6 §:n 4, 14 ja 17 kohta, 32 a §:n 1 ja 2 momentti, 32 c §:n 1 momentti, 55 §, 61 §:n 3 momentti ja 62 § laissa 752/2012, 4 §:n 2 momentin 11 kohta, 5 §:n 23 kohta ja 6 §:n 7 kohta laissa 254/2013, 26 § osaksi laeissa 1360/2010 ja 752/2012, 38 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 902/2012, 40 §:n 1 momentti laissa 254/2013, sekä

lisätään 3 §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1360/2010, 194/2011 ja 752/2012, uusi 11 kohta, 4 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 752/2012 ja 254/2013, uusi 12 kohta, 5 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 752/2012, 902/2012 ja 254/2013, uusi 24—26 kohta, lakiin uusi 50 f § ja 54 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 752/2012 ja 254/2013, siitä lailla 254/2013 kumotun 5 kohdan tilalle uusi 5 kohta seuraavasti:

3 §

Tehtävät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finanssivalvonnan tehtävänä on lisäksi:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10) seurata luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmien kehitystä ja toimittaa sitä koskevia tietoja Euroopan pankkiviranomaiselle;

11) hoitaa kansainvälisen yhteisötunnistejärjestelmän viranomaistehtäviä ja osallistua sitä koskevaan muuhun viranomaisyhteistyöhön.

4 §

Valvottavat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimilupavalvottavalla tarkoitetaan tässä laissa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettua rahastoyhtiötä sekä mainitun lain nojalla toimiluvan saanutta säilytysyhteisöä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11) talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettua yhteenliittymän keskusyhteisöä;

12) sellaista vaihtoehtorahastojen hoitajaa, jolle on myönnetty vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa, sekä mainitun lain nojalla toimiluvan saanutta säilytysyhteisöä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Muut finanssimarkkinoilla toimivat

Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10) sitä, joka kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 10 §:n, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 8 §:n, sijoitusrahastolain 16 §:n, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 1 luvun 2 §:n, luottolaitostoiminnasta annetun lain 42 §:n, sijoituspalvelulain 7 luvun 14 §:n, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:n tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:n nojalla on velvollinen tekemään Finanssivalvonnalle ilmoituksen osakkeiden tai osuuksien hankinnasta ja luovutuksesta;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23) maksulaitoslain 7 §:ssä tarkoitettua maksupalvelun tarjoajaa ja 7 a §:ssä tarkoitettua sähköisen rahan liikkeeseenlaskijaa;

24) sitä, joka on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 5 luvun 1 ja 2 §:n perusteella ilmoittautunut Finanssivalvonnan pitämään rekisteriin;

25) sitä, joka on saanut vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan;

26) sitä, joka Suomessa myöntää kansainvälisen yhteisötunnistejärjestelmän mukaisia kansainvälisiä yhteisötunnisteita.

6 §

Muut määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) isäntävaltiolla ETA-valtiota, johon luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai vakuutusyhtiö on perustanut sivuliikkeen; mitä tässä laissa säädetään isäntävaltiosta, sovelletaan soveltuvin osin myös ETA-valtioon, johon luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai vakuutusyhtiö tarjoaa tai aikoo tarjota palveluja perustamatta sivuliikettä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7) ulkomaisella valvottavalla yritystä, joka vastaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua luottolaitosta, sijoituspalvelulaissa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä, sijoitusrahastolaissa tarkoitettua rahastoyhtiötä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa, vakuutusyhtiölaissa tarkoitettua vakuutusyhtiötä, maksulaitoslaissa tarkoitettua maksulaitosta tai arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua keskusvastapuolta ja jolla on Suomessa sivuliike taikka joka tarjoaa tai aikoo tarjota Suomeen palveluja sivuliikettä perustamatta;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14) sivuliikkeellä luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön, vaihtoehtorahastojen hoitajan, maksulaitoksen ja vakuutusyhtiön sivuliikettä sekä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevaa sivuliikettä, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitettua ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa olevaa sivuliikettä, sijoituspalvelulaissa tarkoitettua ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä, sijoitusrahastolaissa tarkoitettua ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön Suomessa olevaa sivuliikettä, ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa olevaa sivuliikettä sekä ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (298/2010) tarkoitettua ulkomaisen maksulaitoksen Suomessa olevaa sivuliikettä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17) säännöillä valvottavan yhtiöjärjestystä ja yhdistysjärjestystä sekä osuuskuntamuotoisen luottolaitoksen, maksulaitoksen, säästöpankin, hypoteekkiyhdistyksen, eläkesäätiön, vakuutuskassan, työttömyyskassan, talletussuojarahaston, sijoittajien korvausrahaston, pörssin, selvitysyhteisön, arvopaperikeskuksen ja sijoitusrahaston sääntöjä sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettuja vaihtoehtorahaston sääntöjä samoin kuin muita sääntöjä, jotka Finanssivalvonta tai muu viranomainen finanssimarkkinoita koskevien säännösten nojalla vahvistaa finanssimarkkinoilla toimivalle tai joita finanssimarkkinoilla toimivat muuten ovat finanssimarkkinoita koskevien säännösten nojalla velvolliset toiminnassaan noudattamaan;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 §

Johtajalle kuuluvien päätösten käsittely johtokunnassa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Johtokunta voi jäsenen vaatimuksesta ottaa käsiteltäväkseen 1 momentissa mainitun asian. Johtokunta voi ottaa tällaisen asian ratkaistavakseen, jos se voi merkittävästi vaikuttaa finanssimarkkinoiden vakauteen tai muuten merkittävästi finanssimarkkinoiden kehitykseen taikka aiheuttaa merkittäviä häiriöitä rahoitusjärjestelmän toiminnassa. Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa tai tässä momentissa säädetään, johtaja voi ratkaista asian, jos päätös on tehtävä kiireellisesti. Johtajan päätös on tällöin saatettava jälkikäteen johtokunnan tietoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 §

Toimiluvan peruminen ja siihen rinnastettava toiminnan määrääminen lopetettavaksi

Finanssivalvonta voi perua valvottavan toimiluvan tai, jos muu viranomainen on toimivaltainen toimilupaviranomainen, esittää tälle toimiluvan perumista, jos finanssimarkkinoiden valvonnalle 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumista ei voida riittävästi turvata rajoittamalla valvottavan toimintaa 27 §:n mukaisesti tai muilla tämän lain mukaisilla toimenpiteillä ja:

1) toimiluvan myöntämiselle tai toiminnan aloittamiselle säädettyjä olennaisia edellytyksiä ei enää ole;

2) valvottava ei ole kyennyt sille asetetussa määräajassa suorittamaan talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun lain (1509/2001) 11 §:ssä tarkoitetussa toimenpidesuunnitelmassa, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 25 §:ssä tarkoitetussa ryhmittymän vakavaraisuuden tervehdyttämissuunnitelmassa taikka vakuutusyhtiölain 11 luvun 25 tai 26 §:ssä, 26 luvun 12 tai 13 §:ssä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 20 §:ssä, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 46 §:ssä taikka vakuutusyhdistyslain 12 luvun 6 b §:ssä tai 12 a luvun 7 tai 8 §:ssä tarkoitetussa taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmassa tai lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä taikka jos tällaisen suunnitelman toteuttaminen on laiminlyöty; tai

3) valvottava on törkeästi laiminlyönyt noudattaa 33 §:ssä säädettyä kieltoa.

Finanssivalvonta voi perua valvottavan toimiluvan tai esittää toimiluvan perumista myös, jos:

1) valvottavan toiminnassa on olennaisesti rikottu finanssimarkkinoita koskevia säännöksiä tai viranomaisen niiden nojalla antamia säännöksiä tai määräyksiä, toimiluvan ehtoja tai valvottavan toimintaa koskevia sääntöjä;

2) valvottava on lopettanut toimintansa yli kuuden kuukauden ajaksi tai se on asetettu selvitystilaan;

3) valvottavan liiketoimintaa ei ole aloitettu 12 kuukaudessa toimiluvan myöntämisestä; tai

4) toimilupaa haettaessa on annettu olennaisesti vääriä tai puutteellisia tietoja sääntelyn ja valvonnan kannalta merkityksellisistä seikoista.

Finanssivalvonnan on ennen 1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä varattava valvottavalle kohtuullinen määräaika puutteen korjaamiselle, jollei toimiluvan peruminen välittömästi ole välttämätöntä finanssimarkkinoiden valvonnalle 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi.

Finanssivalvonnan on peruttava kolmannen maan luottolaitoksen Suomessa olevan sivuliikkeen, maksulaitoksen, hypoteekkiyhdistyksen, vakuutusyhtiön, kolmannen maan vakuutusyhtiön Suomessa olevan sivuliikkeen, sijoituspalveluyrityksen, kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevan sivuliikkeen, rahastoyhtiön ja sijoitusrahastolaissa tarkoitetun säilytysyhteisön sekä vaihtoehtorahastojen hoitajan, ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa olevan sivuliikkeen ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön hakemuksesta tälle myöntämänsä toimilupa, jos tällainen valvottava ei enää harjoita toimiluvan mukaista toimintaa ja on sillä perusteella hakenut toimiluvan perumista. Osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen toimiluvan perumisesta luottolaitoksen hakemuksesta säädetään liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001), säästöpankin toimiluvan perumisesta säästöpankin hakemuksesta säästöpankkilaissa (1502/2001) ja osuuskuntamuotoisen luottolaitoksen toimiluvan perumisesta luottolaitoksen hakemuksesta osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013).

Finanssivalvonnan on peruttava valvottavalle myöntämänsä toimilupa, kun valvottava on asetettu konkurssiin, määrätty selvitystilaan rekisteriviranomaisen tai tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä taikka selvitysmiehet ovat antaneet selvitystilaa koskevan lopputilityksen.

Finanssivalvonnan on peruessaan toimiluvan valvottavalta, joka toimii myös toisessa ETA-valtiossa, ilmoitettava päätöksestään isäntäval-tion valvontaviranomaiselle.

Ulkomaisen ETA-sivuliikkeen toiminnan kieltämisestä säädetään 61 §:ssä ja kolmannen maan luottolaitoksen edustuston toimintaoi-keuksien perumisesta luottolaitostoiminnasta annetussa laissa.

Mitä tässä pykälässä säädetään toimiluvan perumisesta, sovelletaan myös vakuutusyhdistyksen toiminnan määräämiseen lopetettavaksi sekä sijoituspalvelulain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetulle kolmannen maan sijoituspalveluyritykselle myönnetyn luvan perumiseen. Mitä 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa säädetään toimiluvan perumisesta, sovelletaan myös eläkesäätiön ja vakuutuskassan toiminnan määräämiseen lopetettavaksi.

29 §

Asiamiehen asettaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee vastaavasti vakuutusyhdistystä, eläkesäätiötä, vakuutuskassaa ja työttömyyskassaa sekä sijoitusrahastolain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuna säilytysyhteisönä toimivaa sivuliikettä ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna säilytysyhteisönä toimivaa sivuliikettä.

32 a §

Omistusosuuden hankinnan kieltäminen

Finanssivalvonta voi saatuaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 42 §:ssä, sijoituspalvelulain 7 luvun 14 §:ssä, sijoitusrahastolain 16 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:ssä tai 14 luvun 9 §:ssä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:ssä, maksulaitoslain 21 a §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 10 §:ssä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 8 §:ssä tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kieltää mainituissa lainkohdissa tarkoitetun omistusosuuden hankkimisen luottolaitoksesta, sijoituspalveluyrityksestä, rahastoyhtiöstä, vaihtoehtorahastojen hoitajasta, säilytysyhteisöstä, erityisestä säilytysyhteisöstä, vakuutusyhtiöstä sekä niiden omistusyhteisöistä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisöstä, sähkörahayhteisöstä, pörssistä, pörssin omistusyhteisöstä, arvopaperikeskuksesta, arvopaperikeskuksen omistusyhteisöstä, selvitysyhteisöstä tai selvitysyhteisön omistusyhteisöstä, jos osuuden omistus vaarantaisi hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisen toiminnan tai, jos hankinnan kohteena on vakuutusyhtiö, vakuutetut edut sillä perusteella, että on perusteltua aihetta epäillä:

1) ilmoitusvelvollisen mainetta tai taloudellisen aseman riittävyyttä;

2) hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön johdon luotettavuuden tai sopivuuden taikka muiden toimilupaedellytysten vaarantumista hankinnan johdosta;

3) hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön valvonnan ja siihen liittyvän viranomaisten tietojenvaihdon edellytysten vaarantumista hankinnan johdosta; tai

4) hankinnan liittymistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen.

Finanssivalvonta voi kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan myös, jos se ei ole saanut 32 b §:n 2 momentin mukaisen käsittelyajan kuluessa sanotussa momentissa tarkoitettuja lisätietoja taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain 42 §:n 6 momentissa, sijoituspalvelulain 7 luvun 14 §:n 6 momentissa, sijoitusrahastolain 16 §:n 6 momentissa, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:n 5 momentissa, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:n 6 momentissa, maksulaitoslain 21 a §:n 6 momentissa tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:n 6 momentissa tarkoitettuja tietoja tai selvityksiä. Finanssivalvonta voi niin ikään kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan, jos se ei ole saanut kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 10 §:n 5 momentissa taikka arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 8 §:n 5 momentissa tarkoitettuja selvityksiä kahden kuukauden kuluessa omistusosuuden hankintaa koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Finanssivalvonta voi lisäksi kieltää hankinnan, jos se ei ole saanut 32 b §:n 1 momentissa tarkoitettuja vaadittavia selvityksiä 60 arkipäivän ku-luessa siitä, kun se lähetti ilmoitusvelvolliselle tiedon puuttuvista selvityksistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

32 c §

Osakkeisiin ja osuuksiin perustuvien oikeuksien rajoittaminen

Finanssivalvonta voi kieltää osakkeiden tai osuuksien omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä, vaihtoehtorahastojen hoitajassa, säilytysyhteisössä, erityisessä säilytysyhteisössä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisössä, sähkörahayhteisössä, vakuutusyhtiössä sekä niiden omistusyhteisöissä, pörssissä, pörssin omistusyhteisössä, arvopaperikeskuksessa, arvopaperikeskuksen omistusyhteisössä, selvitysyhteisössä tai selvitysyhteisön omistusyhteisössä enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, jos:

1) osakkeiden tai osuuksien hankinnasta ei ole tehty luottolaitostoiminnasta annetun lain 42 §:ssä, sijoituspalvelulain 7 luvun 14 §:ssä, sijoitusrahastolain 16 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:ssä tai 14 luvun 9 §:ssä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:ssä, maksulaitoslain 21 a §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 10 §:ssä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 8 §:ssä tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta;

2) osakkeet tai osuudet on hankittu Finanssivalvonnan 32 a §:ssä tarkoitetusta kiellosta huolimatta; tai

3) edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa lainkohdissa säädetyn omistusrajan ylittävä omistus vaarantaa 32 a §:ssä tarkoitetulla tavalla hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisen toiminnan tai, jos hankinnan kohteena on vakuutusyhtiö, vakuutetut edut.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

37 §

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien noudattamisen valvonta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finanssivalvonta voi 33 a §:ssä tarkoitetulla uhkasakolla velvoittaa IFRS-kirjanpitovelvollisen noudattamaan oikaisukehotusta. Finanssivalvonta ei saa tehdä tällaista päätöstä ennen 3 momentissa tarkoitetun lausunnon antamista tai, jos kirjanpitovelvollinen ei pyydä lausuntoa, ennen 3 momentissa säädetyn määräajan päättymistä. Finanssivalvonta voi kuitenkin tehdä päätöksen edellä sanotun estämättä, jos lausuntoa ei ole annettu neljän kuukauden kuluessa oikaisukehotuksen tiedoksi antamisesta IFRS-kirjanpitovelvolliselle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

38 §

Rikemaksu

Finanssivalvonta määrää rikemaksun sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) laiminlyö tai rikkoo arvopaperimarkkinalain 15 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 15 luvun 1 §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 10 luvun 1 §:ssä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 8 §:ssä tai vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 22 luvun 1 §:ssä taikka sijoitusrahastolain 144 a §:ssä tarkoitettuja säännöksiä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

40 §

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksu määrätään sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo arvopaperimarkkinalain 15 luvun 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 10 luvun 2 §:ssä, arvopaperitileistä annetun lain 15 §:ssä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 9 §:ssä, maksulaitoslain 48 a §:ssä tai vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 22 luvun 2 §:ssä taikka sijoitusrahastolain 144 b §:ssä tarkoitettuja säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

50 f §

Toiminta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetussa direktiivissä ja siihen liittyvissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena

Finanssivalvonta toimii vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 44 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.

Finanssivalvonta toimii eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 345/2013 3 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.

Finanssivalvonta toimii eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 346/2013 3 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.

54 §

Kolmannen maan valvottavan valvonta ja yhteistyö kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa

Finanssivalvonnan on oltava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä sellaisen kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) jonka kanssa on tarpeen ottaa käyttöön vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU tehokkaaksi soveltamiseksi tarvittavat ja tehokkaan tietojenvaihdon mahdollistavat yhteistyöjärjestelyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

55 §

Sivuliikkeen perustamista ja muuta palvelujen tarjoamista toiseen ETA-valtioon koskeva ilmoitusvelvollisuus

Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa isäntävaltion valvontaviranomaiselle valvottavan sivuliikkeen perustamisesta isäntävaltioon ja palvelujen tarjoamisesta isäntävaltioon sivuliikettä perustamatta säädetään luottolaitostoiminnasta annetussa laissa, maksulaitoslaissa, sijoituspalvelulaissa, sijoitusrahastolaissa, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ja vakuutusyhtiölaissa. Lisäeläkkeiden tarjoamisesta toisessa ETA-valtiossa säädetään eläkesäätiölaissa ja vakuutuskassalaissa sekä vakuutusedustuksesta toisessa ETA-valtiossa vakuutusedustuksesta annetussa laissa. Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa toisen ETA-valtion valvontaviranomaiselle pörssin toiminnasta toisessa ETA-valtiossa säädetään kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa.

60 §

Ulkomaisen ETA-sivuliikkeen tarkastaminen sekä tietojensaanti ulkomaiselta ETA-sivuliikkeeltä ja muulta ulkomaiselta valvottavalta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finanssivalvonnalla on lisäksi oikeus saada muualla laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ulkomaiselta ETA-sivuliikkeeltä ja suorittaa siinä tarkastuksia niin kuin 3 luvussa säädetään, käyttää tarkastuksessa ulkopuolista asiantuntijaa niin kuin 34 §:ssä säädetään sekä asettaa 33 a §:ssä tarkoitettu uhkasakko tietojensaanti- ja tarkastusoikeuden tehostamiseksi. Mitä edellä tässä momentissa säädetään ETA-sivuliikkeestä, koskee vastaavasti ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen Suomessa olevaa kiinteää toimipaikkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

61 §

Ulkomaiseen ETA-sivuliikkeeseen ja muuhun ulkomaiseen valvottavaan kohdistuvasta toimenpiteestä ilmoittaminen sekä ulkomaisen ETA-sivuliikkeen ja muun ulkomaisen valvottavan toiminnan rajoittaminen ja kieltäminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos kotivaltion valvontaviranomaisen toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi ja sivuliike jatkaa 1 momentissa tarkoitettujen säännösten tai määräysten vastaista menettelyä, Finanssivalvonta antaa ilmoitettuaan asiasta valvottavan kotivaltion valvontaviranomaiselle sivuliikkeelle 33 §:ssä tarkoitetun toimeenpanokiellon tai oikaisukehotuksen, 38 §:ssä tarkoitetun rikemaksun, 39 §:ssä tarkoitetun julkisen varoituksen, 40 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun taikka 33 a §:ssä säädetyn uhkasakon uhalla kieltää sivuliikettä jatkamasta säännösten ja määräysten vastaista menettelyä tai sivuliikkeen toiminnan jatkamisen kokonaan tai osittain.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

62 §

Valvottavan toimilupaa ja omistajia koskeva ilmoitusvelvollisuus

Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa valvottavan emoyrityksen ja sen tytäryritysten valvonnasta vastaaville ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille valvottavan toimilupahakemuksesta ja toimiluvan myöntämisestä sekä yhteistyöstä ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen kanssa valvottavan omistajien valvonnassa säädetään luottolaitostoiminnasta annetussa laissa, sijoituspalvelulaissa, sijoitusrahastolaissa, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ja vakuutusyhtiölaissa.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 §:n 1 momentin 2 ja 18 kohta, 2 §:n 3 momentti, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentin 2 kohta, 4 §:n 1 momentti ja 5 §:n 1 momentti laissa 758/2012, 1 §:n 1 momentin 18 kohta ja 6 §:n 1 momentti laissa 255/2013 sekä 2 §:n 3 momentti laissa 903/2011, ja

lisätään 1 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 758/2012 ja 255/2013, uusi 19 kohta ja 6 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 758/2012 ja 255/2013, uusi 5 momentti seuraavasti:

1 §

Maksuvelvollinen

Finanssivalvonnan valvontamaksun on velvollinen suorittamaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) sijoitusrahastolain (48/1999) 2 b luvussa tarkoitettu sellainen ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ( / ) 19 luvun 2 §:ssä tarkoitettu sellainen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18) OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (markkinarakennetoimija-asetus) 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu finanssialalla toimiva vastapuoli, 9 kohdassa tarkoitettu finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ja 10 kohdassa tarkoitettu eläkejärjestelmä, jonka kotivaltio on Suomessa;

19) Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 24 kohdassa tarkoitettu toimintayksikkö.

2 §

Valvontamaksu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suhteellinen maksu lasketaan maksuvelvollisen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusumman, hallinnoitujen sijoitusrahastojen tai hoidettujen vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärän, liikevaihdon tai jäsenmaksutulon perusteella siten kuin tässä laissa säädetään. Sijoituspalveluyrityksen liikevaihdoksi katsotaan tuloslaskelman mukaisten tuottojen yhteismäärä siten, että arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan osalta mukaan luetaan nettotuotot. Jos nettotuotto on negatiivinen, se merkitään nollaksi. Mitä tässä laissa säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajista ja niiden hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärästä, sovelletaan vastaavasti kiinteistörahastoihin ja niiden varojen määrään. Maksulaitoksen, joka harjoittaa myös maksulaitoslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, liikevaihdoksi katsotaan muiden maksupalveluiden kuin sähköisen rahan liikkeeseenlaskun osuus maksulaitoksen kokonaisliikevaihdosta. Sähkörahayhteisön, joka tarjoaa myös muita maksupalveluita tai harjoittaa maksulaitoslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, taseen loppusummaksi katsotaan liikkeessä olevan sähköisen rahan osuus koko sähkörahayhteisön taseen loppusummasta. Osuuden määrittämiseen sovelletaan, mitä maksulaitoslain 30 a §:ssä säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Yritysjärjestelyn vaikutus suhteellisen maksun määräytymiseen

Jos maksuvelvolliseen on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen sulautunut toinen yritys, sulautuneen yrityksen taseen loppusumma, liikevaihdon määrä, jäsenmaksutulo tai sen hallinnoimat tai hoitamat varat, sen mukaan, mikä on maksuvelvollisen valvontamaksun määräytymisen peruste, otetaan huomioon määrättäessä maksuvelvollisen suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät sulautumisen rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan.

Jos maksuvelvollinen on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen vastaanottanut toisen yrityksen tai sivuliikkeen vakuutuskannan, eläkevastuun tai muun liiketoiminnan, liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen taseen loppusumma, liikevaihdon määrä tai hallinnoidut tai hoitamat varat, sen mukaan, mikä on maksuvelvollisen valvontamaksun määräytymisen peruste, otetaan huomioon määrättäessä vastaanottaneen maksuvelvollisen suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät liiketoiminnan vastaanottamisen ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Jos maksuvelvollinen on vastaanottanut vain osan toisen yrityksen tai sivuliikkeen liiketoiminnasta, liiketoiminnan osan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen taseen loppusumma, liikevaihdon määrä tai hallinnoidut tai hoitamat varat, sen mukaan, mikä on maksuvelvollisen valvontamaksun määräytymisen peruste, otetaan maksuvelvollisen suhteellista maksua määrättäessä huomioon vain siinä suhteessa kuin luovutettu liiketoiminnan osa on liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen koko liiketoiminnasta. Vastaavasti luovutettua liiketoimintaa tai sen osaa ei oteta huomioon määrättäessä liiketoiminnan tai sen osan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen suhteellista maksua tässä momentissa tarkoitetulta ajalta.

Jos viimeksi päättyneen kalenterivuoden jälkeen sijoitusrahastolaissa tarkoitetun rahastoyhtiön hallinnoimaan sijoitusrahastoon on sulautunut toisen rahastoyhtiön hallinnoima sijoitusrahasto siten kuin sijoitusrahastolain 16 luvussa säädetään, sulautuneen sijoitusrahaston varojen määrä otetaan huomioon määrättäessä ensiksi mainitun rahastoyhtiön suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät aikaan, joka alkaa sijoitusrahastolain 110 §:n 2 momentin mukaisesta sulautumisen täytäntöönpanoa koskevasta ilmoituksesta ja päättyy kalenterivuoden päättyessä. Vastaavasti sulautuneen sijoitusrahaston varojen määrää ei oteta huomioon määrättäessä tässä momentissa tarkoitetulta ajalta sen rahastoyhtiön suhteellista maksua, jonka hallinnoima sijoitusrahasto on sulautunut. Mitä tässä momentissa säädetään rahastoyhtiöstä ja sijoitusrahastosta, sovelletaan myös erikoissijoitusrahastoon ja sitä hoitavaan rahastoyhtiöön tai vaihtoehtorahastojen hoitajaan.

Jos rahastoyhtiölle on viimeksi päättyneen kalenterivuoden jälkeen luovutettu toisen rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston hallinto (luovutettu sijoitusrahasto) sijoitusrahastolain 15 luvussa säädetyllä tavalla, luovutetun sijoitusrahaston varojen määrä otetaan huomioon määrättäessä ensiksi mainitun rahastoyhtiön suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät hallinnon luovuttamisen täytäntöönpanoajankohdan ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Vastaavasti luovutetun sijoitusrahaston varojen määrää ei oteta huomioon määrättäessä tässä momentissa tarkoitetulta ajalta sen rahastoyh-tiön suhteellista maksua, jonka sijoitusrahasto on luovutettu. Mitä tässä momentissa säädetään rahastoyhtiöstä ja sijoitusrahastosta, sovelletaan myös erikoissijoitusrahastoon ja sitä hoitavaan rahastoyhtiöön tai vaihtoehtorahastojen hoitajaan.

Jos yritys on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen jakautunut kahdeksi tai useammaksi yritykseksi siten, että vähintään yksi vastaanottavista yrityksistä on maksuvelvollinen, se suhteellinen osuus jakautuneen yrityksen taseen loppusummasta, liikevaihdon määrästä tai hallinnoiduista tai hoidetuista varoista, joka vastaa jakautuneelta yritykseltä saadun nettovarallisuuden suhdetta jakautuneen yrityksen nettovarallisuuteen ennen jakautumista sen mukaan, mikä on maksuvelvollisen valvontamaksun määräytymisen peruste, otetaan huomioon määrättäessä kunkin vastaanottavan maksuvelvollisen yrityksen suhteellista maksua niiltä kuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät jakautumisen rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Jos jakautunut yritys on maksuvelvollinen eikä purkaudu jakautumisen yhteydessä, sitä suhteellista osuutta jakautuneen yrityksen taseen loppusummasta, liikevaihdon määrästä tai hallinnoiduista tai hoidetuista varoista, joka vastaa jakautumisessa luovutetun nettovarallisuuden suhdetta yrityksen nettovarallisuuteen ennen jakautumista sen mukaan, mikä on maksuvelvollisen valvontamaksun määräytymisen peruste, ei oteta huomioon määrät-täessä jakautuneen yrityksen suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät jakautumisen rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan.

Mitä tässä pykälässä säädetään yrityksestä, koskee myös muuta oikeushenkilöä.

4 §

Suhteellinen valvontamaksu

Suhteellisen valvontamaksun maksuperuste ja maksun määrä prosentteina maksuperusteesta sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

Maksuvelvollinen

Maksuperuste

Maksun määrä prosentteina

maksuperusteesta

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettu talletuspankki

taseen loppusumma

0,00284

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottoyhteisö

taseen loppusumma

0,00284

maksulaitoslaissa tarkoitettu muu maksulaitos kuin sähkörahayhteisö

liikevaihto

0,25

maksulaitoslaissa tarkoitettu sähkörahayhteisö

taseen loppusumma

0,00284

vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettu vahinkovakuutusyhtiö

taseen loppusumma x 4

0,00284

vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu henkivakuutusyhtiö

taseen loppusumma

0,00284

työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettu työeläkevakuutusyhtiö

taseen loppusumma

0,00284

vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettu vakuutusyhdistys

taseen loppusumma x 4

0,00284

eläkesäätiölaissa tarkoitettu eläkesäätiö

taseen loppusumma

0,00284

vakuutuskassalaissa tarkoitettu eläkekassa

taseen loppusumma

0,00284

vakuutuskassalaissa tarkoitettu sairauskassa

taseen loppusumma x 4

0,00284

vakuutuskassalaissa tarkoitettu muu vakuutuskassa kuin eläkekassa tai sairauskassa

taseen loppusumma

0,00284

maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006) tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos

taseen loppusumma

0,00284

merimieseläkelaissa (1290/2006) tarkoitettu Merimieseläkekassa

taseen loppusumma x 0,4

0,00284

työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu työttömyysvakuutusrahasto sekä Koulutusrahasto

taseen loppusumma

0,00284

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Liikennevakuutuskeskus, Potilasvakuutuskeskus, Ympäristövakuutuskeskus ja työttömyyskassalaissa (603/1984) tarkoitettu työttömyyskassojen tukikassa

taseen loppusumma x 4

0,00284

valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1297/2006) tarkoitettu valtion eläkerahasto, kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) tarkoitettu Keva-niminen kunnallinen eläkelaitos ja kirkkolaissa (1054/1993) tarkoitettu Kirkon keskusrahaston eläkerahasto

taseen loppusumma x 0,4

0,00284

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike

taseen loppusumma

0,00095

kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike

taseen loppusumma

0,00284

muun kuin sähkörahayhteisöä vastaavan ulkomaisen maksulaitoksen sivuliike, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen

liikevaihto

0,11

sellaisen sähkörahayhteisöä vastaavan ulkomaisen maksulaitoksen sivuliike, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen

taseen loppusumma

0,00095

sijoitusrahastolaissa tarkoitettu rahastoyhtiö

rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärä

0,0022

lisämaksu rahastoyhtiölle, joka tarjoaa omaisuudenhoitoa tai sijoitusneuvontaa

omaisuudenhoidon ja sijoitusneuvonnan liikevaihto

0,34

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja

vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä

0,0022

lisämaksu vaihtoehtorahastojen hoitajalle, joka tarjoaa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 3 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua palvelua tai 3 luvun 3 §:ssä tarkoitettua liitännäispalvelua

näiden palvelutoimintojen liikevaihto

0,34

yhteisö, joka Suomessa toimiluvan nojalla sekä hallinnoi sijoitusrahastoa että hoitaa vaihtoehtorahastoa

Suomessa hallinnoitujen sijoitusrahastojen ja hoidettujen vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä

0,0022

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettu pörssi sekä arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu muu selvitysyhteisö kuin arvopaperikeskus

liikevaihto

1,30 %; maksu on kuitenkin vähintään 50 000 euroa

sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitettu muu sijoituspalveluyritys kuin lain 6 luvun 1 §:n 3—5 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys

liikevaihto

0,34

sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 3—5 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys

liikevaihto

0,11

työttömyyskassalaissa tarkoitettu työttömyyskassa

jäsenmaksutulo

0,66

ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike

liikevaihto

0,15

kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliike

liikevaihto

0,34

sellaisen ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliike, joka ei hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa

liikevaihto

0,15

sellaisen ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliike, joka hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa

ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärä

0,0018

ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa

ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärä

0,0018

lisämaksu vaihtoehtorahastojen hoitajalle, jonka hoitama vaihtoehtorahasto on sijoittautunut ETA-valtioon tai kolmanteen maahan

vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkomailla hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä

0,0011

sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike, joka ei hoida Suomessa vaihtoehtorahastoa

liikevaihto

0,15

sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike, joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä

0,0018

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä

0,0018

kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike

liikevaihto

0,34

kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliike

vakuutusmaksutulo

0,03

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Suhteellista valvontamaksua maksavan perusmaksu

Edellä 4 §:ssä tarkoitetun suhteellisen valvontamaksun lisäksi maksettavan perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

Maksuvelvollinen

Perusmaksu euroina

liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitettu liikepankki, säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitettu säästöpankkiosakeyhtiö sekä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) tarkoitettu osuuspankkiosakeyhtiö

6 000

muu luottolaitos

2 000

lisämaksu luottolaitokselle, jonka palkkiotuottojen määrä on suurempi kuin rahoituskate

9 000

maksulaitos

2 000

vakuutusyhtiö

6 000

vakuutusyhdistys

1 000

eläkesäätiö ja eläkekassa

1 200

muu vakuutuskassa kuin eläkekassa

800

työttömyyskassa

6 000

Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Merimieseläkekassa, työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto

6 000

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Liikennevakuutuskeskus, Potilasvakuutuskeskus, Ympäristövakuutuskeskus ja työttömyyskassojen tukikassa

1 200

valtion eläkerahasto, Keva-niminen kunnallinen eläkelaitos ja Kirkon keskusrahaston eläkerahasto

15 000

kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike

3 000

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike

2 000

rahastoyhtiö

4 000

vaihtoehtorahastojen hoitajan toimiluvan saanut yhteisö

4 000

yhteisö, jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan ja rahastoyhtiön toimiluvat

6 000

yhteisö, jolla on rahastoyhtiön toimilupa ja joka on rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain nojalla

4 500

muu sijoituspalveluyritys kuin sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 3—5 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys

6 000

sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 3—5 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys

1 000

ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike

2 000

kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliike

3 000

ulkomaisen maksulaitoksen sivuliike, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen

1 000

ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliike

2 000

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike

2 000

kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike

3 000

kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliike

3 000

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Muun maksuvelvollisen perusmaksu

Muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

Maksuvelvollinen

Perusmaksu

euroina

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu arvopaperikeskus

260 000

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu talletussuojarahasto

12 000

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu vakuusrahasto

2 000

maksulaitoslain 7 ja 7 a §:ssä tarkoitettu oikeushenkilö

1 000

maksulaitoslain 7 ja 7 a §:ssä tarkoitettu luonnollinen henkilö

200

sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoittajien korvausrahasto

3 000

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisesti rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole rahastoyhtiön toimilupaa

1 000

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisella poikkeusluvalla toimiva

2 000

sijoitusrahastolaissa tarkoitettu säilytysyhteisö

3 000

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu säilytysyhteisö

3 000

yhteisö, joka on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukainen säilytysyhteisö

5 000

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu erityinen säilytysyhteisö

2 000

talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö

6 000

luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön omistusyhteisö sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitetun ryhmittymän omistusyhteisö

10 000

pörssin, arvopaperikeskuksen ja selvitysyhteisön omistusyhteisö

10 000

sijoituspalveluyrityksen ja vakuutusyhdistyksen omistusyhteisö

1 000

vakuutusedustuksesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusmeklari

1 000 Perusmaksua korotetaan 180 euroa jokaista vakuutusmeklariyrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaa valvontamaksun määräämisvuotta edeltävän vuoden päättyessä rekisteröityä vakuutusmeklaria kohden.

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu tilinhoitaja

6 000

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli

150 000

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta

annetussa laissa tarkoitettu selvitysosapuoli

12 000

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 3 luvun 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu selvitysrahasto ja 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettu kirjausrahasto

2 000

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskija

15 500 Perusmaksua korotetaan 16 000 euroa, jos osakkeelle on kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetut likvidit markkinat.

suomalainen yhtiö, jonka liikkeeseenlaskema osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa

12 500

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskija, jos kysymyksessä on tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu maksuvelvollinen tai jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka ei ole Suomessa

10 500 Perusmaksua korotetaan 11 000 euroa, jos osakkeelle on kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetut likvidit markkinat.

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskija

3 000

suomalainen yhtiö, jonka liikkeeseenlaskema muu arvopaperi kuin osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa

3 000

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan osakkeen liikkeeseenlaskija

4 000

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskija

1 000

Eläketurvakeskus

10 000

liikennevahinkolautakunta ja potilasvahinkolautakunta

1 000

Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 24 kohdassa tarkoitettu toimintayksikkö

18 000

ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitetun ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön sivuliike

1 000

eläkesäätiölaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitettu sellainen ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos, jolla on Suomessa sivuliike

1 000

kolmannen maan luottolaitoksen edustusto

1 000

vakuutusedustuksesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusedustaja, joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa ja jolla on Suomessa sivuliike

300

markkinarakennetoimija-asetuksen 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu finanssialalla toimiva vastapuoli, 9 kohdassa tarkoitettu finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ja 10 kohdassa tarkoitettu eläkejärjestelmä, jonka kotivaltio on Suomessa

10 000

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän pykälän mukainen markkinarakennetoimija-asetuksen 2 artiklan 8—10 kohdassa tarkoitetulle määrättävä maksu ei koske sitä, joka on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 5 luvun 1 ja 2 §:n perusteella ilmoittautunut Finanssivalvonnan pitämään rekisteriin.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

kaupparekisterilain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kaupparekisterilain (129/1979) 14 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 352/2007, seuraavasti:

14 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rekisteriviranomaisen on ennen sijoitusrahastolaissa (48/1999) mainittua rahastoyhtiötä ja mainitun lain 9 §:ssä tarkoitettua säilytysyhteisöä koskevan yhtiöjärjestyksen ja sen muutoksen hyväksymistä varattava Finanssivalvonnalle vähintään 30 vuorokautta aikaa lausua yhtiöjärjestyksestä tai sen muutoksesta. Rekisteriviranomaisen on ennen vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (     /     ) tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja mainitun lain 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettua säilytysyhteisöä tai kyseisen lain 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettua erityistä säilytysyhteisöä koskevien sääntöjen, yhtiöjärjestyksen tai perustamisasiakirjojen ja niiden muutosten hyväksymistä varattava Finanssivalvonnalle vähintään 30 vuorokautta aikaa lausua säännöistä, yhtiöjärjestyksestä, perustamisasiakirjoista tai niiden muutoksista. Rekisteriviranomaisen on ennen kiinteistörahastolaissa (1173/1997) mainittua kiinteistörahastoa koskevan osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen, kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen tai sen muutoksen hyväksymistä varattava Finanssivalvonnalle vähintään 30 vuorokautta aikaa lausua yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopimuksesta tai sen muutoksesta. Jos kiinteistörahastotoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen muutos koskee vain äänettömän yhtiömiehen vaihtumista taikka nimen tai panoksen muuttumista eikä kommandiittiyhtiössä ole muita kuin sellaisia äänettömiä yhtiömiehiä, joiden osuuksiin yhtiösopimuksen mukaan sovelletaan arvopaperimarkkinalakia (746/2012), rekisteriviranomaisen ei ole varattava Finanssivalvonnalle mahdollisuutta antaa lausuntoa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 38 §:n 1 momentti, 73 §:n 2 momentti sekä 90 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä on 90 §:n 3 momentti laissa 759/2012, ja

lisätään 20 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 901/2011, uusi 2 a kohta seuraavasti:

20 §

Luottolaitoksen yksinoikeutta takaisinmaksettavien varojen vastaanottamiseen koskevat poikkeukset

Mitä 19 §:ssä säädetään, ei rajoita:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 a) vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeutta harjoittaa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettua vaihtoehtorahaston hoitoa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

38 §

Määräysvallan hankkiminen ulkomaisessa yrityksessä

Luottolaitos tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluva yritys ei saa hankkia kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa muussa ulkomaisessa yrityksessä kuin ulkomaisessa luottolaitoksessa tai sijoituspalveluyritykseen, rahastoyhtiöön, vaihtoehtorahastojen hoitajaan tai vakuutusyhtiöön rinnastettavassa ulkomaisessa yrityksessä eikä sellaisessa ulkomaisessa luottolaitoksessa tai edellä tarkoitetussa muussa ulkomaisessa vakuutuslaitoksessa, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, ellei yritys ole ilmoittanut siitä etukäteen Finanssivalvonnalle taikka jos Finanssivalvonta on ilmoituksen saatuaan kieltänyt hankinnan 2 momentissa säädetyssä ajassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

73 §

Konsolidoidun valvonnan ulottuvuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos 72 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu luottolaitos kuuluu rahoitus- ja vakuutusryhmitty-mien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun sellaiseen rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, jossa rahoitusalan yritysten osuus on mainitun lain 4 §:n 2 momentin 1 kohdassa lasketulla tavalla suurempi kuin vakuutusalan yritysten osuus, tämän lain 35 §:n 4 momenttia sekä 80, 81 ja 99 §:ää sovellettaessa 1 momentissa tarkoitettuna konsolidointiryhmän emoyrityksenä pidetään 1 momentista poiketen ryhmittymän omistusyhteisöä, jollei Finanssivalvonta yksittäistapauksessa toisin päätä. Omistusyhteisöön sovelletaan tällöin, mitä tässä laissa säädetään rahoituslaitoksesta. Mainittuja pykäliä sovellettaessa 1 momentissa tarkoitettuna konsolidointiryhmän tytäryrityksenä pidetään myös sellaista sijoitusrahastolaissa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä ja niihin rinnastettavaa ulkomaista yhteisöä sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa, säilytysyhteisöä ja erityistä säilytysyhteisöä ja niihin rinnastettavaa ulkomaista yhteisöä, johon 1 momentissa tai tässä momentissa tarkoitetulla emoyrityksellä on 16 §:ssä tarkoitettu määräysvalta. Finanssivalvonnan on ennen tässä momentissa tarkoitettua päätöstä pyydettävä asiasta lausunto muilta rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 2 §:n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitetuilta keskeisiltä valvontaviranomaisilta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

90 §

Yhteistyö taloudellisen aseman valvonnassa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 2 momentissa säännellyllä yrityksellä tarkoitetaan toisessa ETA-valtiossa toimiluvan saanutta yritystä, joka vastaa tässä laissa tarkoitettua luottolaitosta, sijoituspalvelulaissa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä, sijoitusrahastolaissa tarkoitettua rahastoyhtiötä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa, vakuutusyhtiölaissa tarkoitettua vakuutusyhtiötä tai maksulaitoslaissa tarkoitettua maksulaitosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 2 §:n 1 momentin 5 kohta ja 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 18 §:n d ja h kohta sekä 33 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti laissa 984/2013, 13 §:n 1 momentti laissa 886/2008 ja 18 §:n h kohta laissa 984/2013, sekä

lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 132/2007, 886/2008, 763/2012, 427/2013 ja 984/2013, uusi 3 a kohta ja 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 132/2007, 763/2012 ja 984/2013, uusi i kohta seuraavasti:

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 a) vaihtoehtorahastojen hoitajalla vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja sitä vastaavaa ulkomaista vaihtoehtorahastojen hoitajaa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) säännellyllä yrityksellä luottolaitosta, sijoituspalveluyritystä, rahastoyhtiötä, vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja vakuutusyhtiötä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen taikka luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisön määräysvallassa oleva rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö, vaihtoehtorahastojen hoitaja, säilytysyhteisö ja erityinen säilytysyhteisö sekä näihin rinnastettava ulkomainen yritys katsotaan rahoitusalan yrityksiksi ja vakuutusyhtiön tai vakuutusomistusyhteisön määräysvallassa oleva rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö, vaihtoehtorahastojen hoitaja, säilytysyhteisö ja erityinen säilytysyhteisö sekä niihin rinnastettava ulkomainen yritys vakuutusalan yrityksiksi. Rahastoyhtiö tai vaihtoehtorahastojen hoitaja taikka niihin rinnastettava ulkomainen yritys, jota ei edellä sanotun mukaisesti katsota rahoitusalan yritykseksi, luetaan kuuluvaksi siihen toimialaan, jonka 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu osuus ryhmittymässä on pienempi.

13 §

Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa yrityksessä

Ryhmittymään kuuluva yritys ei saa hankkia kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua mää-räysvaltaa sellaisessa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä, vaihtoehtorahastojen hoitajassa taikka vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, jollei yritys ole ilmoittanut siitä etukäteen Finanssivalvonnalle taikka jos Finanssivalvonta on ilmoituksen saatuaan kieltänyt hankinnan 2 momentissa säädetyssä ajassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 §

Ryhmittymään kuuluvien yritysten omien varojen ja omien varojen vähimmäismäärän laskeminen

Sovellettaessa tämän luvun säännöksiä ryhmittymään kuuluvan yrityksen omilla varoilla ja omien varojen vähimmäismäärällä tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

d) edellä kohdissa a—c ja jäljempänä kohdassa i tarkoitettujen yritysten kotivaltion säännösten mukaisia omia varoja ja omien varojen vähimmäismäärää, kun kyseessä on mainituissa kohdissa tarkoitettuja yrityksiä vastaava ulkomainen yritys, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen, tai muu mainituissa kohdissa tarkoitettuja yrityksiä vastaava ulkomainen yritys, jolta sen kotivaltion lain mukaan vaaditaan toimilupaa ja jonka toiminnalle on asetettu suomalaisia vakavaraisuusvaatimuksia vastaavat vaatimukset;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

h) vakuutusyhtiölain 11 luvun mukaista toimintapääomaa ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 momentin mukaista omien varojen vähimmäismäärää, kun kyseessä on tämän lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu vakuutusomistusyhteisö tai palveluyritys taikka 2 §:n 3 momentin mukaan vakuutusalan yritykseksi katsottava rahastoyhtiö tai säilytysyhteisö, vaihtoehtorahastojen hoitaja, säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö taikka sellaisen ryhmittymän omistusyhteisö, jossa vakuutustoimialan osuus on 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti laskettuna suurempi kuin rahoitustoimialan osuus;

i) vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 6 luvun 2 §:n mukaisia omia varoja ja omien varojen vähimmäismäärää, kun kyseessä on suomalainen tai muu kuin d kohdassa tarkoitettu ulkomainen vaihtoehtorahastojen hoitaja.

33 §

Salassapitovelvollisuus

Joka ryhmittymään kuuluvan yrityksen taikka sen asiamiehen tai ryhmittymään kuuluvan yrityksen lukuun toimivan muun yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, osuuskunnan ko-koukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. Ryhmittymään kuuluvan luottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, sijoituspalveluyrityksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, rahastoyhtiön, vaihtoehtorahastojen hoitajan, vakuutusyhtiön, vakuutusomistusyhteisön ja vakuutusyhtiölain 1 luvun 5 b §:ssä tarkoitetun palveluyrityksen salassapitovelvollisuudesta säädetään erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain 3 ja 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain (1183/2009) 3 §:n 1 momentin 3 kohta ja 6 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 767/2012, ja

lisätään 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 767/2012, uusi 4 kohta ja 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 767/2012, uusi 5 kohta seuraavasti:

3 §

Oikeus tarjota säästämissopimusta

Oikeus tarjota säästämissopimusta on:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetulla rahastoyhtiöllä ja yhteissijoitusyrityksellä sekä ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä;

4) vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitetulla vaihtoehtorahastojen hoitajalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Säästövarojen sijoittaminen

Säästövarat on sijoitettava, siltä osin kuin niitä ei ole sovittu jätettäväksi säästämistilille, säästövaroihin oikeutetun nimissä säästämissopimuksessa tarkemmin sovitulla tavalla yhteen tai useampaan seuraavista sijoituskohteista:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) sijoitusrahastolaissa tarkoitettu rahasto-osuus sekä mainitun lain 128 §:ssä tarkoitetun yhteissijoitusyrityksen osuus;

5) vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun vaihtoehtorahaston osuus, jos vaihtoehtorahaston sääntöjen mukaan sen osuuksia voidaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

rahoitusvakuuslain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rahoitusvakuuslain (11/2004) 3 §:n 2 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 769/2012, seuraavasti:

3 §

Määritelmiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä laissa tarkoitetaan laitoksella:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 8 §:ssä tarkoitettua luottolaitosta ja 13 §:ssä tarkoitettua rahoituslaitosta, sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä, sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja 5 kohdassa tarkoitettua säilytysyhteisöä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ( / ) 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa, 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettua säilytysyhteisöä ja 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettua erityistä säilytysyhteisöä, vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vakuutusyhtiötä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 1 §:ssä tarkoitettua työeläkevakuutusyhtiötä ja vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua vakuutusyhdistystä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

valtion vakuusrahastosta annetun lain 19 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 19 b §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on osaksi laissa 261/2013, seuraavasti:

19 b §

Toiminnan rajoittaminen

Valtioneuvosto voi, jos se on rahoitusmarkkinoiden vakavien kansainvälisten häiriöiden tai toisen valtion viranomaisten toimien takia välttämätöntä Suomen rahoitusmarkkinoiden tai rahoitusmarkkinoilla toimivien vakaan ja häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi:

1) rajoittaa luottolaitosten, rahastoyhtiöiden, säilytysyhteisöjen, sijoituspalveluyritysten, vaihtoehtorahastojen hoitajien, erityisten säilytysyhteisöjen, sähkörahayhteisöjen, vakuutusyhtiöiden, pörssien, selvitysyhteisöjen, keskusvastapuolten ja arvopaperikeskusten toimiluvan ja sääntöjen mukaista toimintaa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 2 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §, 19 §:n 3 momentti, 21 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti laissa 907/2011 sekä 11 §:n 1 momentti, 13 §, 19 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1 momentti laissa 303/2010, sekä

lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 303/2010, 1368/2010, 907/2011, 1497/2011, 772/2012 ja 1185/2013, uusi 5 a kohta seuraavasti:

2 §

Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 a) vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun vaihtoehtorahastojen hoitajaan, säilytysyhteisöön, erityiseen säilytysyhteisöön ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliikkeeseen;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä 1 momentissa säädetään ulkomaisen luottolaitoksen, ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen rahastoyhtiön, ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ulkomaisen vakuutusyhtiön ja ulkomaisen maksulaitoksen sivuliikkeestä, sovelletaan myös tällaisen ulkomaisen yrityksen Suomessa toimivaan edustajaan, jos yritys tarjoaa Suomessa palveluita sivuliikettä perustamatta.

11 §

Kolmannen osapuolen toimet asiakkaan tuntemiseksi

Asiakkaan tuntemista koskevat velvollisuudet voi ilmoitusvelvollisen puolesta täyttää luottolaitos, rahoituslaitos, rahastoyhtiö, sijoituspalveluyritys, maksulaitos, vakuutusyhtiö, vakuutusedustaja, asianajaja tai tilintarkastaja, joka on saanut toimiluvan tai rekisteröity pakolliseen ammattirekisteriin Suomessa tai toisessa ETA-valtiossa, taikka vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka on saanut toimiluvan Suomessa tai toisessa ETA-valtiossa. Ilmoitusvelvollinen voi hyväksyä myös muussa kuin ETA-valtiossa toimiluvan saaneen luottolaitoksen, rahoituslaitoksen, sijoituspalveluyrityksen tai vakuutusyhtiön ETA-valtiossa toimivan sivuliikkeen täyttämään puolestaan nämä velvollisuudet.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, asiakkaan tuntemista koskevat velvollisuudet voi ilmoitusvelvollisen puolesta täyttää myös luottolaitos, rahoituslaitos, vaihtoehtorahastojen hoitaja, sijoituspalveluyritys, vakuutusyhtiö, asianajaja tai tilintarkastaja, joka on saanut toimiluvan tai rekisteröity pakolliseen ammattirekisteriin muussa kuin ETA-valtiossa, jos sitä koskevat tätä lakia vastaavat asiakkaan tuntemista koskevat velvollisuudet ja sitä valvotaan niiden noudattamisessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 §

Yksinkertaistettu asiakkaan tuntemisvelvollisuus, kun asiakkaana Suomen viranomainen, luottolaitos, rahoituslaitos, sijoituspalveluyritys, maksulaitos, rahastoyhtiö, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai vakuutusyhtiö

Ilmoitusvelvollinen voi noudattaa yksinkertaistettua asiakkaan tuntemismenettelyä, jos asiakas on:

1) Suomen viranomainen;

2) Suomessa tai toisessa ETA-valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos, rahoituslaitos, sijoituspalveluyritys, maksulaitos, rahastoyhtiö, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai vakuutusyhtiö;

3) muussa kuin ETA-valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos, rahoituslaitos, sijoituspalveluyritys, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai vakuutusyhtiö, jota koskevat tätä lakia vastaavat velvollisuudet ja jota valvotaan näiden velvollisuuksien noudattamisessa; tai

4) muussa kuin ETA-valtiossa toimiluvan saaneen luottolaitoksen, rahoituslaitoksen, sijoituspalveluyrityksen tai vakuutusyhtiön ETA-valtiossa toimiva sivukonttori.

19 §

Kirjeenvaihtajapankkisuhteisiin liittyvä tehostettu tuntemisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos sijoituspalveluyritys, maksulaitos, rahastoyhtiö, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai vakuutusyhtiö tekee sopimuksen 1 momenttia vastaavasta järjestelystä, ilmoitusvelvollisen on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään.

21 §

Asiakkaan tuntemisvelvollisuus sivuliikkeissä ja muissa yhtiöissä

Luottolaitoksen, rahoituslaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, maksulaitoksen, rahastoyh-tiön, vaihtoehtorahastojen hoitajan, vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen ja vakuutusedustajan on noudatettava asiakkaan tuntemiseksi tässä luvussa säädettyjä velvollisuuksia myös muussa kuin ETA-valtiossa sijaitsevassa sivuliikkeessään. Lisäksi edellä tarkoitetun ilmoitusvelvollisen on huolehdittava, että tässä luvussa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan myös muussa kuin ETA-valtiossa sijaitsevassa yhtiössä, jonka osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ilmoitusvelvollisella on enemmän kuin 50 prosenttia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

maksupalvelulain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maksupalvelulain (290/2010) 3 §:n 4 kohta seuraavasti:

3 §

Soveltamisalaan kuulumattomat maksutapahtumat

Tätä lakia ei sovelleta seuraaviin maksutapahtumiin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten, sellaisten yhteissijoitusyritysten, rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahastojen hoitajien, jotka tarjoavat sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 11 §:ssä tarkoitettua sijoituspalvelua, ja 3 kohdassa tarkoitettujen tai sellaisten muiden yritysten, jotka voivat säilyttää arvopapereita, omaisuudenhoitoon taikka arvopaperien lunastukseen tai myyntiin liittyvät maksutapahtumat;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

maksulaitoslain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maksulaitoslain (297/2010) 3 §:n 4 kohta seuraavasti:

3 §

Soveltamisalaan kuulumattomat maksutapahtumat

Tätä lakia ei sovelleta seuraaviin maksutapahtumiin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten, sellaisten yhteissijoitusyritysten, rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahastojen hoitajien, jotka tarjoavat sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 11 §:ssä tarkoitettua sijoituspalvelua, ja 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai sellaisten muiden yritysten, jotka voivat säilyttää arvopapereita, omaisuudenhoitoon taikka arvopaperien lunastukseen tai myyntiin liittyvät maksutapahtumat;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 16 §:n 9 momentti, sellaisena kuin se on laissa 773/2012, seuraavasti:

16 §

Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sijoituspalvelulaissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen ja ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun arvopaperikeskuksen ja tilinhoitajan, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitetun luottolaitoksen ja ulkomaisen luottolaitoksen sivuliikkeen, sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetun rahastoyhtiön, ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa olevan sivuliikkeen ja sellaisen ulkomaisen rahastoyhtiön, joka hallinnoi Suomeen perustettua sijoitusrahastoa, sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (     /     ) tarkoitetun vaihtoehtorahastojen hoitajan, ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa olevan sivuliikkeen ja sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka hoitaa Suomeen perustettua vaihtoehtorahastoa, on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot omaisuuden hoidosta tai säilyttämisestä perimistään maksuista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

varainsiirtoverolain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan varainsiirtoverolain (931/1996) 16 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 16 §:n 1 momentti laissa 991/2012 ja 16 §:n 2 momentti laissa 232/2004, seuraavasti:

16 §

Luovutus ulkomaalaiselle

Veroa ei ole suoritettava, jos kumpikaan luovutuksen osapuolista ei ole tuloverolain (1535/1992) mukaan Suomessa yleisesti verovelvollinen, ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori eikä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa oleva sivuliike. Mitä tässä laissa säädetään Suomessa yleisesti verovelvollisesta, sovelletaan myös suomalaiseen avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön.

Jos muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovutuksensaajana on muu tuloverolain mukaan rajoitetusti verovelvollinen kuin ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori tai ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa oleva sivuliike, on luovuttaja velvollinen perimään veron luovutuksensaajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 8 §:n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on laissa 776/2012, seuraavasti:

8 §

Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11) talletuspankkien ja ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden lakisääteiset suoritukset luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetuille talletussuoja- ja vakuusrahastoille sekä sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten, rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahastojen hoitajien sekä ulkomaisten sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten ja rahastoyh-tiöiden sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoita-jien Suomessa olevien sivuliikkeiden lakisääteiset suoritukset sijoituspalvelulain (747/2012) 11 luvussa tarkoitetulle sijoittajien korvausrahastolle;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

holhoustoimesta annetun lain 34 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 34 §:n 1 momentin 13 kohta, sellaisena kuin se on laissa 122/2011, seuraavasti:

34 §

Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13) antaa rahalainaa tai vastiketta antamalla hankkia sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettuja rahoitusvälineitä taikka osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:

a) varojen tallettamista Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneeseen luottolaitokseen;

b) valtion, Ahvenanmaan maakunnan, kunnan tai kuntayhtymän liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen hankkimista;

c) sellaisten arvopapereiden hankkimista, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa pörssissä, säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä;

d) osuuksien hankkimista Suomessa rekisteröidyssä sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 9 kohdassa mainitun sijoitusrahastodirektiivin mukaisessa sijoitusrahastossa tai sellaisessa sijoitusrahastolain 128 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ulkomaisessa yhteissijoitusyrityksessä, joka mainitun 128 §:n 2 momentin mukaan saa markkinoida osuuksiaan Suomessa;

e) osuuksien hankkimista sellaisessa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitetussa vaihtoehtorahastossa, jonka pääomasta on sen sääntöjen mukaan aina vähintään kolme neljäsosaa sijoitettuna a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin talletuksiin, joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin ja jonka osuuksia voidaan mainitun lain 13 luvun mukaisesti tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille;

f) a—e alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin rinnastettavien oikeusministeriön asetuksella säädettävien rahoitusvälineiden hankkimista;

g) sellaisten osakkeiden tai osuuksien hankkimista, joiden tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 5 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 5 §:n 2 momentti ja 12 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 524/2008, seuraavasti:

5 §

Omistus vieraalla toimialalla

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työeläkevakuutusyhtiö ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisöjensä kanssa ilman Finanssivalvonnan lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä niin suurta osuutta osakkeista, jäsenosuuksista tai tytäryhtiöosuuksista, että niiden tuottama äänimäärä on yli 10 prosenttia äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa eikä niissä määräämisvaltaa käyttävässä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 15 §:ssä tarkoitetuissa omistusyhteisöissä. Tässä momentissa säädetty ei koske sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettujen rahastoyhtiöiden, yhteissijoitusyritysten, ulkomaisten ETA-rahastoyhtiöiden eikä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (     /     ) tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen hoitajien tai ulkomaisten vaihtoehtorahastojen hoitajien osakkeiden tai osuuksien tai niiden hallinnoimien sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten tai hoitamien vaihtoehtorahastojen osuuksien omistamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 §

Johdon erityiset kelpoisuusvaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hallintoneuvoston ja hallituksen puheenjohtajan sekä kahden kolmasosan muista jäsenistä on oltava henkilöitä, jotka eivät ole saman tai toisen vakuutusyhtiön tai vakuutusomistusyhteisön taikka luotto- tai rahoituslaitoksen tai luotto- tai rahoituslaitoksessa määräämisvaltaa käyttävän luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun omistusyhteisön tai rahastoyhtiön, yhteissijoitusyrityksen, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, vaihtoehtorahastojen hoitajan, ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan tai kolmannen maan vaihtoehtorahastojen hoitajan taikka niiden kanssa samaan konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yhteisön palveluksessa, toimitusjohtajana tai niiden hallintoneuvoston tai hallituksen jäseniä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

merimieseläkelain 205 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 205 §:n 3 momentti seuraavasti:

205 §

Sijoituksia koskevat rajoitukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eläkekassa ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisönsä kanssa ilman Finanssivalvonnan lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa eikä niissä määräysvaltaa käyttävässä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 15 §:ssä tarkoitetussa omistusyhteisössä. Tässä momentissa säädetty ei koske sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettujen rahastoyhtiöiden, yhteissijoitusyritysten, ulkomaisten ETA-rahastoyhtiöiden eikä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (     /     ) tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen hoitajien tai ulkomaisten vaihtoehtorahastojen hoitajien osakkeiden tai osuuksien tai niiden hallinnoimien sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten tai hoitamien vaihtoehtorahastojen osuuksien omistamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

maatalousyrittäjän eläkelain 124 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 124 §:n 4 momentti seuraavasti:

124 §

Sijoitustoiminta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eläkelaitos ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisönsä kanssa ilman Finanssivalvonnan lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa eikä niissä määräämisvaltaa käyttävässä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 15 §:ssä tarkoitetussa omistusyhteisössä. Tässä momentissa säädetty ei koske sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettujen rahastoyhtiöiden, yhteissijoitusyritysten, ulkomaisten ETA-rahastoyhtiöiden eikä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (     /     ) tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen hoitajien tai ulkomaisten vaihtoehtorahastojen hoitajien osakkeiden tai osuuksien tai niiden hallinnoimien sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten tai hoitaman vaihtoehtorahaston osuuksien omistamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

vakuutusyhtiölain 2 ja 10 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 2 luvun 16 §:n 1 momentin 1 kohta, 10 luvun 1 §:n 4 kohta, 4 §:n 3 momentin 4 kohta, 6 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentin 8 kohta, 12 §, 13 §:n 3 momentti, 17 §:n 6 momentin 2 kohta ja 19 §:n 6 momentti sekä

lisätään 10 luvun 1 §:ään uusi 4 a kohta seuraavasti:

2 luku

Vakuutusyhtiön perustaminen ja toimilupa

16 §

Liitännäistoiminnan harjoittaminen

Vakuutusyhtiö saa pääasiallisen toimintansa ohella toimia muun kuin vakuutustoimintaa harjoittavan yrityksen edustajana sekä markkinoida ja myydä tällaisen yrityksen lukuun sen tar-joamia palveluja ja tuotteita asiakkaille, jos kyseinen yritys on:

1) Euroopan talousalueella julkisen valvonnan alainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö, yhteissijoitusyritys tai vaihtoehtorahastojen hoitaja;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 luku

Vastuuvelan kattaminen

1 §

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) sijoitusrahastolla sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettua koti- tai ulkomaista yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa sijoitusrahastoa;

4 a) vaihtoehtorahastolla koti- tai ulkomaista vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettua vaihtoehtorahastoa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Vastuuvelan katteeksi hyväksyttävät varat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastuuvelan katteen on oltava:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) osuuksia sijoitusrahastoissa tai vaihtoehtorahastoissa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Katteen luetteloiminen ja kateluettelon liite sekä katteeseen kuuluvien varojen säilyttäminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Katteeseen kuuluvia varoja koskevat asiakirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla katteenhaltijan, ETA-alueella toimiluvan saaneen toisen vakuutusyhtiön, luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, Finanssivalvontaan rekisteröityneen vaihtoehtorahastojen hoitajan, säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön hallussa. Jos arvopaperi on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, järjestelmän on oltava julkisessa valvonnassa ETA-alueella. OECD-valtiot ja muut valtiot rinnastetaan ETA-valtioihin 19 §:n 2 momentin mukaisesti myös katteeseen kuuluvien varojen säilyttämisen osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

Muut sijoitukset (25 %)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen varojen osalta vastuuvelan katteeksi hyväksyttävä enimmäismäärä, laskettuna prosentteina vastuuvelan kokonaismäärästä, on:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8) 12 §:n 3 momentissa tarkoitetut sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen osuudet yhteensä 25 prosenttia, joista sellaisia osuuksia, joiden osuus vastuuvelan katteesta ylittää 2,5 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voi olla enintään 10 prosenttia; sekä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 §

Sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen osuudet

Osuudet sijoitusrahastoissa ja vaihtoehtorahastoissa luetaan 7—11 §:ssä tarkoitettuihin omaisuusryhmiin ja lasketaan mukaan 7—11 §:ssä määrättyihin enimmäismääriin siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään.

Jos sijoitusrahaston tai vaihtoehtorahaston varoista yli 70 prosenttia on sijoitettu yhteen 7—10 §:n mukaiseen omaisuusryhmään, luetaan rahasto-osuudet tähän omaisuusryhmään.

Muut kuin 2 momentissa tarkoitetut osuudet luetaan 11 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitettuihin muihin sijoituksiin.

Poiketen siitä, mitä edellä 2 ja 3 momentissa säädetään, osuudet sijoitusrahastoissa, joilla on kotipaikka ETA-valtiossa ja joihin sovelletaan siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/65/EY sopeutettua kansallista lainsäädäntöä, luetaan kuitenkin 9 §:ssä tarkoitettuun omaisuusryhmään, jollei yli 70 prosenttia sijoitusrahaston varoista ole sijoitettu 7 tai 8 §:ssä tarkoitettuun omaisuusryhmään, jolloin tämän sijoitusrahaston rahasto-osuudet luetaan 7 tai 8 §:ssä tarkoitettuun omaisuusryhmään.

Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa 10 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä, voidaan sijoittaa yhteen sijoitusrahastoon tai vaihtoehtorahastoon. Jos kyse on 3 momentissa tarkoitetuista rahasto-osuuksista, yhteen sijoitusrahastoon tai vaihtoehtorahastoon voidaan sijoittaa enintään määrä, joka vastaa 5 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä.

13 §

Arvopaperit, joilla ei käydä julkisesti kauppaa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän pykälän 1 momenttia ei myöskään sovelleta 12 §:ssä tarkoitettuihin sijoitusrahasto-osuuksiin eikä vaihtoehtorahaston osuuksiin, ellei kyseessä ole sijoitusrahasto tai vaihtoehtorahasto, jonka varoista yli 70 prosenttia on sijoitettu muihin arvopapereihin, joilla ei käydä julkisesti kauppaa. Vaikka sijoitusrahaston tai vaihtoehtorahaston varoista yli 70 prosenttia olisi sijoitettu arvopapereihin, joilla ei käydä julkista kauppaa, tämän pykälän 1 momenttia ei sovelleta, jos yli 70 prosenttia sijoitusrahaston tai vaihtoehtorahaston varoista on sijoitettu 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuihin velkasitoumuksiin.

17 §

Sijoitukset yhteen yhteisöön

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tätä pykälää ei sovelleta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) 12 §:n mukaisiin osuuksiin sijoitusrahastoissa tai vaihtoehtorahastoissa.

19 §

Vastuuvelan kattaminen ETA:n ulkopuolisilla sijoituksilla

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 12 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin sovelletaan tämän pykälän 5 momenttia. Muiden 12 §:ssä tarkoitettujen sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen katsotaan sijaitsevan ETA-valtiossa, jos rahastoyhtiöllä tai muulla sijoitusrahaston varoja hallinnoivalla yhteisöllä taikka vaihtoehtorahastojen hoitajalla on kotipaikka ETA-valtiossa ja jos sijoitusrahaston tai vaihtoehtorahaston varoista yli 70 prosenttia on sijoitettu OECD-valtiossa sijaitseviin varoihin.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 15 ja 22 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 15 §:n 3 momentti ja 22 b §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 525/2008, seuraavasti:

15 §

Kotivaltion viranomaisen toimivalta Suomessa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finanssivalvonta voi ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön kotivaltion vakuutustarkastuksesta vastaavan viranomaisen pyynnöstä rajoittaa ETA-vakuutusyhtiön oikeutta käyttää luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettujen luottolaitosten, sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettujen rahastoyhtiöiden ja yhteissijoitusyritysten, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (     /     ) tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen hoitajien, sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten ja vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettujen henkivakuutusyhtiöiden hallussa olevia ETA-vakuutusyhtiön lisäeläketoimintaa koskevia varoja tai kieltää yhtiöltä varojen käytön kokonaan, jos ETA-vakuutusyhtiö ei ole kotival-tionsa valvontaviranomaisen mukaan muodostanut riittävää koko liiketoimintansa käsittävää vakuutusteknistä vastuuvelkaa tai sen varat ovat riittämättömät kattamaan vakuutusteknisen vastuuvelan taikka ETA-vakuutusyhtiö ei enää täytä lakisääteisiä omia varoja koskevia vaatimuksia.

22 b §

Muun liiketoiminnan kuin vakuutustoiminnan harjoittaminen

Kolmannen maan vakuutusyhtiö saa pääasiallisen toimintansa ohella toimia Suomessa muun kuin vakuutustoimintaa harjoittavan yrityksen edustajana sekä markkinoida ja myydä yrityksen lukuun sen tarjoamia palveluja ja tuotteita asiakkaille, jos kyseinen yritys on:

1) Euroopan talousalueella oleva julkisen valvonnan alainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö, yhteissijoitusyritys tai vaihtoehtorahastojen hoitaja;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

vakuutusyhdistyslain 1 luvun 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 4 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 365/2001, seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

5 §

Vakuutusyhdistys saa pääasiallisen toimintansa ohella toimia muun kuin vakuutustoimintaa harjoittavan yrityksen edustajana sekä markkinoida ja myydä yrityksen lukuun sen tar-joamia palveluja ja tuotteita asiakkaille, jos kyseinen yritys on:

1) Euroopan talousalueella julkisen valvonnan alainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö, yhteissijoitusyritys tai vaihtoehtorahastojen hoitaja;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vakuutusyhdistyksen on laadittava 1 ja 2 momentin mukaisesta toiminnasta toimintasuunnitelma. Suunnitelma on liitettävä yhdistysjärjestyksen tai sen muutoksen vahvistamista koskevaan hakemukseen, joka on tehtävä Finanssivalvonnalle sanotun toiminnan aloittamista varten. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä toimintasuunnitelman sisällöstä.

Finanssivalvonta voi jättää vahvistamatta 1 ja 2 momentissa tarkoitettua liitännäistoimintaa koskevan yhdistysjärjestyksen määräyksen, jos on ilmeistä, että toiminta ei täytä 3 momentissa säädettyjä vaatimuksia, tai jos vakuutusyhdistyksellä aiotun toiminnan laajuuden, kyseisen tuotteen tai palvelun laadun, henkilöstöltä vaadittavan asiantuntemuksen tai niihin verrattavien seikkojen perusteella ei ole riittäviä edellytyksiä hoitaa toimintaa asianmukaisesti. Finanssivalvonta voi jälkeenpäin kieltää vakuutusyhdistykseltä liitännäistoiminnan harjoittamisen tai rajoittaa sitä, jos toiminta ei enää täytä 3 momentissa säädettyjä vaatimuksia tai jos toiminnassa on esiintynyt vakavia puutteita tai väärinkäytöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

kirjanpitolain 1 luvun 1 §:n ja 8 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään kirjanpitolakiin (1336/1997) 1 luvun 1 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 529/1998 ja 456/2003, uusi 11 a kohta ja 8 luvun 1 §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 304/2010 ja 610/2010, uusi 5 a kohta seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Kirjanpitovelvollisuus

Jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisia ovat kuitenkin aina:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 a) vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa ( / ) tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja sen hallinnassa olevan vaihtoehtorahaston osalta;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 luku

Erinäiset säännökset

1 §

Lain valvonta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finanssivalvonta valvoo tämän lain noudattamista:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 a) vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetuissa vaihtoehtorahastojen hoitajissa ja vaihtoehtorahastoissa;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

yritys- ja yhteisötietolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 2 §:n 6 ja 7 kohta sekä 4 §:n 2 momentin 10 ja 11 kohta, sekä

lisätään 2 §:ään uusi 8 kohta, 4 §:n 2 momenttiin uusi 12 kohta ja lakiin uusi 9 a § seuraavasti:

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6) yritys- ja yhteisötunnusrekisterillä tässä laissa yritys- ja yhteisötietojärjestelmään talletettavaksi säädettyjä tietoja sisältävää yleiseen käyttöön tarkoitettua rekisteriä;

7) kantarekistereillä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään liittyviä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiä kauppa- ja säätiörekistereitä sekä verohallinnon ylläpitämiä työnantaja-, ennakkoperintä- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereitä;

8) kansainvälisellä yhteisötunnisteella rekisteröintivelvolliselle hakemuksesta annettavaa ja sen yksilöivää 20 merkistä muodostuvaa aakkosnumeerista tunnistetta.

4 §

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään talletettavat tiedot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään talletetaan soveltuvin osin myös perustiedot rekisteröintivelvollisten:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10) yrityksen tai yhteisön purkautumisesta, toiminnan keskeytyksestä ja lopettamisesta sekä luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan lopettamisesta;

11) yrityksen tai yhteisön muusta oikeudellisesta toimintakyvystä;

12) kansainvälisestä yhteisötunnisteesta.

9 a §

Kansainvälisen yhteisötunnisteen antaminen

Rekisteröintivelvolliselle annetaan kansainvälinen yhteisötunniste sen tekemän hakemuksen perusteella. Tunnisteen antaa Patentti- ja rekisterihallitus, joka merkitsee tunnisteen rekisteriin.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

Patentti- ja rekisterihallitus voi ryhtyä kansainväliseen yhteisötunnistejärjestelmään liittymisen edellyttämiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sekä antaa kansainvälisiä yhteisötunnisteita ennen tämän lain voimaantuloa.

_______________

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2014