1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
talletuspankkien yhteenliittymän (yhteenliittymä)
keskusyhteisönä toimivan osuuskunnan
(keskusyhteisö) sekä keskusyhteisön
jäsenenä olevan talletuspankin ja muun luottolaitoksen
(jäsenluottolaitos) sekä yhteenliittymään
kuuluvien muiden yritysten toiminnalle asetettavista vaatimuksista.
Keskusyhteisöön sovelletaan osuuskuntalakia (1488/2001)
ja jäsenluottolaitokseen luottolaitostoiminnasta annettua
lakia (121/2007), jollei tästä laista
muuta johdu.
2 §
Yhteenliittymä
Yhteenliittymän muodostavat:
1) keskusyhteisö;
2) keskusyhteisön konsolidointiryhmään
kuuluvat yritykset;
3) jäsenluottolaitokset;
4) jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat
yritykset;
5) sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja
palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut
yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet.
Yhteenliittymä syntyy, kun keskusyhteisö on rekisteröity
tai, jos keskusyhteisön toimilupaa on hakenut aikaisemmin
rekisteröity osuuskunta, sen tämän lain
mukaiset säännöt on rekisteröity,
ja se on saanut tämän lain mukaisen toimiluvan
toimia yhteenliittymän keskusyhteisönä.
Tätä lakia sovellettaessa vakuutusyhtiötä, joka
ei merkittävässä määrin
harjoita muuta liiketoimintaa kuin luottovakuutusten myöntämistä yhteenliittymän
jäsenluottolaitoksille, pidetään
palveluyrityksenä.
Yhteenliittymän purkautumisesta säädetään 10 §:ssä.
3 §
Yhteenliittymän muodostamisen yleiset edellytykset
Yhteenliittymän muodostamisen yleisenä edellytyksenä on,
että:
1) keskusyhteisö ohjaa ja valvoo jäsenluottolaitoksiaan
tämän lain mukaisesti;
2) yhteenliittymään kuuluvien yritysten yhdisteltyä omien
varojen vähimmäismäärää ja maksuvalmiutta
valvotaan konsolidoidusti yhteenliittymän tasolla
tämän lain mukaisesti;
3) keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa
veloista ja jäsenluottolaitokset ovat velvolliset osallistumaan
yksittäisen jäsenluottolaitoksen selvitystilan
ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin ja keskusyhteisön
yksittäisen jäsenluottolaitoksen puolesta suorittaman
velan maksuun tämän lain mukaisesti;
4) enemmistö jäsenluottolaitoksista
on talletuspankkeja.
4 §
Keskusyhteisö
Keskusyhteisö on osuuskuntalain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettu
osuuskunta, joka on oikeutettu ohjaamaan jäsenluottolaitoksia.
Keskusyhteisöllä on oltava tämän
lain 2 luvun mukainen toimilupa.
Keskusyhteisö saa tarjota yhteenliittymään kuuluvien
yritysten tarvitsemia palveluja, omistaa osakkeita ja osuuksia yhteenliittymään
kuuluvissa yrityksissä ja harjoittaa muuta yhteenliittymän
kannalta perusteltua sijoitustoimintaa. Keskusyhteisö ei
saa harjoittaa merkittävässä määrin
muuta liiketoimintaa. Yhteenliittymään kuuluvaan
yritykseen rinnastetaan tätä momenttia sovellettaessa
myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta
annetussa laissa (699/2004) tarkoitettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymään
kuuluva yritys, jos keskusyhteisö tai sen jäsenluottolaitos
on mainitussa laissa tarkoitettu ryhmittymän omistusyhteisö.
Keskusyhteisön konsolidointiryhmään
luetaan keskusyhteisö sekä sellainen luottolaitos, siihen
rinnastettava ulkomainen luottolaitos, rahoituslaitos
ja palveluyritys, joka on keskusyhteisön kirjanpitolaissa
(1336/1997) tarkoitettu tytäryritys.
5 §
Keskusyhteisön säännöt
Sen lisäksi, mitä osuuskuntalain
2 luvun 5 ja 6 §:ssä säädetään,
keskusyhteisön säännöissä on määrättävä,
että:
1) keskusyhteisö on tässä laissa
tarkoitetun yhteenliittymän keskusyhteisö, joka
muodostaa yhteenliittymän yhdessä muiden tämän
lain 2 §:ssä tarkoitettujen yritysten
kanssa;
2) keskusyhteisön jäseneksi voidaan
ottaa ainoastaan luottolaitos, jonka säännöt
tai yhtiöjärjestys ovat tämän
lain 6 §:ssä säädetyn mukaiset;
3) keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitosten veloista
ja sitoumuksista tämän lain mukaisesti;
4) keskusyhteisöllä on velvollisuus
tämän lain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten
toimintaa, antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden
turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta
ja sisäisestä valvonnasta sekä antaa
niille ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden
noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen
laatimisessa;
5) keskusyhteisön jäsenillä on
keskusyhteisön selvitystilassa ja konkurssissa osuuskuntalain
15 luvun 11 §:ssä tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus,
jonka määräytymisperusteena on jäsenluottolaitoksen
viimeksi vahvistetun taseen loppusumma;
6) keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa
jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettaviksi
näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa.
Keskusyhteisön säännöissä voidaan
määrätä, että osuuskuntalain
4 luvun 5 §:n estämättä keskusyhteisön
tytäryhteisö saa osallistua osuuskunnan kokoukseen
ja että tällaisella tytäryhteisöllä on
osuuskunnan kokouksessa puheoikeus mutta ei äänioikeutta.
6 §
Jäsenluottolaitoksen säännöt
ja yhtiöjärjestys
Sen lisäksi, mitä muualla laissa
säädetään, jäsenluottolaitoksen
säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä on
määrättävä, että:
1) jäsenluottolaitos on säännöissä mainitun keskusyhteisön
jäsen ja kuuluu tässä laissa tarkoitettuun
yhteenliittymään;
2) keskusyhteisö valvoo tämän
lain mukaisesti jäsenluottolaitoksen toimintaa, vahvistaa
sen noudatettaviksi 5 §:ssä tarkoitetut
toimintaperiaatteet sekä antaa jäsenluottolaitokselle
sen maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita vakavaraisuuden
ja riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta
sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden
noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen
laatimisessa;
3) jäsenluottolaitos on velvollinen osallistumaan
toisen jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi
tarvittaviin tukitoimiin sekä keskusyhteisön toisen
jäsenluottolaitoksen puolesta suorittaman velan maksuun
5 luvun mukaisesti.
Jäsenluottolaitoksen muuta kuin 8 §:ssä tarkoitettua
keskusyhteisöstä eroamista tarkoittavaa sääntöjen
tai yhtiöjärjestyksen muutosta ei saa merkitä kaupparekisteriin,
ellei keskusyhteisö ole hyväksynyt muutosta.
7 §
Keskusyhteisön jäseneksi liittyminen
Luottolaitos voidaan ottaa keskusyhteisön jäseneksi,
kun sen 6 §:n mukaiset säännöt
tai yhtiöjärjestys on hyväksytty.
Päätös sääntöjen tai
yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä on
pätevä vain, jos sen puolesta on osuuskunnan tai
isäntien kokouksessa annettu vähintään
kaksi kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä tai jos
sitä on yhtiökokouksessa kannattanut vähintään
kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa
edustetuista osakkeista.
8 §
Keskusyhteisön jäsenyydestä eroaminen
ja erottaminen sekä jäsenluottolaitoksen sulautuminen
Jäsenluottolaitoksella on oikeus erota keskusyhteisöstä päättämällä sääntöjen
tai yhtiöjärjestyksen 6 §:ssä tarkoitettujen
määräysten muuttamisesta sekä ilmoittamalla
siitä kirjallisesti keskusyhteisön hallitukselle,
jos yhteenliittymään kuuluvien yritysten omien
varojen yhdistelty määrä säilyy
19 §:ssä säädetyn mukaisena
eroamisen jälkeenkin. Päätös
on pätevä vain, jos sen puolesta on annettu tai
sitä kannattaa 7 §:n mukainen äänten
ja osakkeiden enemmistö. Vakavaraisuuden säilyminen
on todettava keskusyhteisön tilintarkastajien
varmentamalla laskelmalla.
Jäsenluottolaitos voidaan erottaa keskusyhteisöstä osuuskuntalain
3 luvun 5 §:n mukaisesti tai jos jäsenluottolaitos
on laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön tämän
lain 17 §:n nojalla antamia ohjeita
tavalla, joka merkittävästi vaarantaa maksuvalmiuden
tai vakavaraisuuden hallintaa taikka tilinpäätöksen
laatimista koskevien yhtenäisten periaatteiden soveltamista
tai niiden noudattamisen valvontaa yhteenliittymässä,
taikka jos jäsenluottolaitos muuten toimii olennaisesti
keskusyhteisön vahvistamien yhteenliittymän yleisten
toimintaperiaatteiden vastaisesti. Keskusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle
erottamisperusteesta ja erottamista käsittelevästä osuuskunnan
elimen kokouksesta viimeistään
samalla, kun osuuskunta toimittaa jäsenelle osuuskuntalain
3 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.
Edellytyksenä jäsenluottolaitoksen sulautumiselle
muuhun kuin toiseen jäsenluottolaitokseen on sen lisäksi,
mitä muualla laissa säädetään,
että sulautumisesta ilmoitetaan kirjallisesti keskusyhteisön
hallitukselle ennen sulautumissuunnitelman hyväksymistä ja
että yhteenliittymään kuuluvien yritysten
omien varojen yhdistelty määrä säilyy
19 §:ssä säädetyn mukaisena. Vastaanottavaan
luottolaitokseen ja muuhun yritykseen sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään eronneesta
ja erotetusta jäsenluottolaitoksesta. Mainitussa pykälässä säädetty
määräaika lasketaan sulautumisen rekisteröintiä lähinnä seuraavasta
tilinpäätöspäivästä.
9 §
Tilinpäätös ja tilintarkastus
Keskusyhteisön tilinpäätöksen
ja konsernitilinpäätöksen laatimisessa
sekä tilintarkastuksessa noudatetaan luottolaitostoiminnasta
annetun lain säännöksiä. Jäsenluottolaitokseen
ei sovelleta, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain
157 §:ssä säädetään
osavuosikatsauksesta ja vuosikatsauksesta.
Keskusyhteisön on laadittava keskusyhteisön ja
sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten
tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä tilinpäätös noudattaen
kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettuja
kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, jollei
jäljempänä tässä momentissa
toisin säädetä. Yhdistelty tilinpäätös
käsittää myös sellaiset yhteisöt,
joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on
kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta.
Siltä osin kuin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja
ei voida soveltaa yhteenliittymän erityisen rakenteen vuoksi,
keskusyhteisön hallituksen on hyväksyttävä vastaavat,
yhteenliittymän rakenteeseen soveltuvat tilinpäätösperiaatteet.
Keskusyhteisön tilintarkastajien on noudattaen
soveltuvin osin luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä tarkastettava
yhdistelty tilinpäätös, joka on esiteltävä ja
annettava tiedoksi keskusyhteisön varsinaiselle
osuuskunnan kokoukselle.
Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on pidettävä jäljennös
2 momentissa tarkoitetusta tilinpäätöksestä jokaisen
nähtävänä ja annettava siitä jäljennöksiä noudattaen,
mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 156 §:n
2 ja 4 momentissa säädetään.
Keskusyhteisöstä ja jäsenluottolaitoksista
ja niiden tytäryrityksistä on laadittava yhdistelty
osavuosikatsaus ja vuosikatsaus noudattaen soveltuvin osin, mitä 2
momentissa ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 157 §:ssä säädetään.
Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on annettava
jokaiselle sitä pyytävälle jäljennös yhdistellystä osavuosikatsauksesta
niin kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 156 §:ssä säädetään.
Jäsenluottolaitoksen tulee antaa keskusyhteisölle
tilinpäätöstietojen yhdistelyä varten
tarpeelliset tiedot. Keskusyhteisöllä ja sen tilintarkastajalla
on lisäksi oikeus yhdistellyn tilinpäätöksen
tarkastamista varten saada jäljennös jäsenluottolaitoksen
tilintarkastusta koskevista asiakirjoista sen estämättä,
mitä jäsenluottolaitoksen ja sen tilintarkastajan
salassapitovelvollisuudesta muualla laissa säädetään.
Mitä tässä momentissa säädetään
jäsenluottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti muuhun
2 momentissa tarkoitettuun yhteisöön.
10 §
Yhteenliittymää koskevien säännösten
soveltamisen lakkaaminen
Jos yhteenliittymälle tässä laissa
asetetut vaatimukset eivät täyty, keskusyhteisön
on viipymättä ilmoitettava siitä Finanssivalvonnalle
ja ryhdyttävä toimenpiteisiin vaatimusten täyttämiseksi.
Finanssivalvonnan on saatuaan edellä tarkoitetun ilmoituksen
tai muuten tiedon siitä, että vaatimukset eivät
täyty, asetettava keskusyhteisölle määräaika,
jonka kuluessa vaatimusten on täytyttävä.
Jos vaatimusta ei ole määräajassa
täytetty, Finanssivalvonta voi peruuttaa keskusyhteisön
toimiluvan.
Tämän lain soveltaminen lakkaa, kun keskusyhteisön
toimilupa peruutetaan.
2 luku
Keskusyhteisön toimilupa
11 §
Toimilupahakemus
Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta
keskusyhteisön toimiluvan. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään
valtiovarainministeriön asetuksella.
Jos toimiluvan myöntämisen edellytyksiä koskevat,
1 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat olennaisesti toimiluvan
myöntämisen jälkeen, keskusyhteisön
on ilmoitettava muutoksista Finanssivalvonnalle sen tarkemmin määräämällä tavalla.
12 §
Toimilupapäätös
Finanssivalvonnan on annettava toimilupaa koskeva päätös
kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta
tai, jos hakemus on puutteellinen, siitä kun hakija on
antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset.
Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin
aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen
vastaanottamisesta.
Finanssivalvonnalla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan
asettaa toimilupaan keskusyhteisön toimintaa
koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia
ja ehtoja. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen
jälkeen keskusyhteisön hakemuksesta muuttaa toimiluvan
ehtoja.
Jos toimilupaa koskevaa päätöstä ei
ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa,
hakija voi tehdä valituksen. Valitus tehdään
ja käsitellään kuten hakemuksen hylkäämistä koskeva valitus
tehdään ja käsitellään.
Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös
on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen
antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on
annettu valituksen jälkeen. Tässä momentissa
tarkoitetun valituksen tekemiseen ja käsittelyyn sovelletaan
muilta osin Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008)
73 §:ää.
13 §
Toimiluvan myöntämisen edellytykset
Toimilupa on myönnettävä, jos saadun
selvityksen perusteella voidaan varmistua, että keskusyhteisö ja
muut yhteenliittymään kuuluvat yritykset täyttävät
niiden toiminnalle tässä laissa asetetut vaatimukset
ja koko yhteenliittymä sen taloudelliselle asemalle tässä laissa
asetetut vaatimukset ja että keskusyhteisöä johdetaan ammattitaitoisesti
sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti.
Keskusyhteisöön sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 40 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään luottolaitoksesta.
Toimilupa voidaan myöntää keskusyhteisölle myös
ennen sen rekisteröimistä.
14 §
Toimiluvan ilmoittaminen rekisteröitäväksi
Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimilupa rekisteröitäväksi.
15 §
Toiminnan aloittaminen
Keskusyhteisö voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan
ehdoista muuta johdu, välittömästi sen
jälkeen, kun toimilupa on myönnetty ja keskusyhteisö on
toimittanut Finanssivalvonnalle 2 momentissa tarkoitetut
tiedot sekä, jos toimilupa on myönnetty perustettavalle
osuuskunnalle, osuuskunta on rekisteröity.
Keskusyhteisö ei saa aloittaa toimintaansa ennen
kuin se on toimittanut Finanssivalvonnalle:
1) keskusyhteisöä koskevan täydellisen kaupparekisteriotteen,
johon sisältyvät säännöt;
2) hallituksen jäsenten ja varajäsenten,
toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä tilintarkastajien
ja varatilintarkastajien nimet ja muut tarvittavat tiedot;
3) jos keskusyhteisöllä on hallintoneuvosto, sen
jäsenten ja varajäsenten nimet ja muut tarvittavat
tiedot sekä hallintoneuvoston vahvistamat keskusyhteisön
toimintaa ja hallintoneuvoston valitsemia tarkastajia koskevat yleiset
ohjeet.
Jos 2 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, se on
viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle.
16 §
Toimiluvan peruuttaminen
Finanssivalvonta voi peruuttaa keskusyhteisön toimiluvan,
jollei keskusyhteisö täytä 19 §:ssä säädettyjä vaatimuksia,
sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:n 1
momentin 1 ja 3 kohdassa ja 2 momentissa säädetyin
edellytyksin. Toimiluvan peruuttamiseen sovelletaan lisäksi
viimeksi mainitun pykälän 3—5 momenttia.
Keskusyhteisön 5 luvun säännöksiin
perustuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat syntyneet
ennen toimiluvan peruuttamista, eivät lakkaa toimiluvan
peruuttamisen johdosta.
3 luku
Yhteenliittymän ohjaus, riskienhallinta ja vakavaraisuus
17 §
Yhteenliittymän ohjaus
Keskusyhteisö ohjaa yhteenliittymän toimintaa
ja antaa siihen kuuluville yrityksille ohjeita niiden maksuvalmiuden
ja vakavaraisuuden turvaamiseksi niiden riskien hallinnasta, luotettavasta
hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita
yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden
noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen
laatimisessa. Tässä pykälässä tarkoitetuissa
ohjeissa on otettava huomioon, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 54, 68 ja 78 §:ssä säädetään.
Keskusyhteisö voi lisäksi säännöissään
määrätyllä tavalla vahvistaa
jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita
noudatettaviksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa.
Keskusyhteisön velvollisuudesta valvoa ohjeiden
noudattamista säädetään 20 §:ssä.
18 §
Yleissäännös yhteenliittymään
kuuluvien yritysten riskienhallinnasta
Yhteenliittymään kuuluva yritys ei saa toiminnassaan
ottaa niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu
olennaista vaaraa yhteenliittymään kuuluvien yritysten
yhdistellylle vakavaraisuudelle tai maksuvalmiudelle. Keskusyhteisöllä on oltava
yhteenliittymän tehokkaan riskienhallinnan mahdollistava
luotettava hallinto sekä yhteenliittymän
toimintaan nähden riittävä sisäinen
valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät.
Hallinnon, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan on täytettävä luottolaitostoiminnasta
annetun
lain 49 §:ssä asetetut vaatimukset.
19 §
Yhteenliittymään kuuluvien yritysten yhdistelty omien
varojen vähimmäismäärä ja
yhteenliittymän vakavaraisuuden hallinta
Yhteenliittymään kuuluvilla yrityksillä on oltava
omia varoja yhteensä vähintään
määrä, joka riittää kattamaan
yhteenliittymään kuuluvien yritysten
yhdistellyt, luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n
1 momentissa tarkoitetut riskit niin kuin mainitussa momentissa
säädetään. Yhteenliittymään
kuuluvien yritysten omien varojen yhdistellyn määrän
on lisäksi oltava riittävä suhteessa
yhteenliittymään kuuluvien yritysten yhdisteltyihin
asiakasriskeihin ja yhdisteltyihin huomattaviin omistusosuuksiin niin
kuin mainitun pykälän 2 momentissa säädetään.
Yhteenliittymään sovelletaan, mitä mainitun
lain 73 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten laskemiseen
sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain
75 §:ssä säädetään
konsolidoiduista omista varoista, mainitun lain 76 ja 77 §:ssä konsolidoidusta
vakavaraisuusvaatimuksesta, mainitun lain 79 §:ssä konsolidoiduista
asiakasriskeistä ja mainitun lain 80 §:ssä konsolidoiduista
huomattavista omistusosuuksista. Vaatimuksia laskettaessa yhteenliittymän
omista varoista vähennetään jäsenluottolaitoksen
tai sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen liikkeeseen
laskemat pääomatodistukset ja muut omanpääomanehtoiset
erät, jotka on merkinnyt sellainen luottolaitostoiminnasta
annetun lain 113 §:ssä tarkoitettu vakuusrahasto,
jonka jäsen jäsenluottolaitos on.
Vakuutusyhtiöön, joka ei merkittävissä määrin
harjoita muuta liiketoimintaa kuin luottovakuutusten myöntämistä yhteenliittymän
jäsenluottolaitoksille, sovelletaan tätä pykälää laskettaessa
yhteenliittymän omien varojen määrää. Tällaisen
vakuutusyhtiön tasoitusmäärä rinnastetaan
luottolaitostoiminnasta annetun lain 46 §:n 1
momentin 1—3 kohdassa tarkoitettuihin eriin. Muilta
osin tällaisen vakuutusyhtiön omiin varoihin ja
omien varojen vähimmäismäärän
laskemiseen sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetussa
laissa säädetään.
Yhteenliittymään sovelletaan soveltuvin osin, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 74 §:ssä säädetään
konsolidointiryhmän riskienhallinnasta, mainitun lain 78 §:ssä konsolidoidun
vakavaraisuuden hallinnasta sekä mainitun lain 79 §:n
2 ja 3 momentissa konsolidoitujen asiakasriskien hallinnasta ja
konsolidoitujen riskikeskittymien ja sisäisten liiketoimien
seurannasta sekä mainitun lain 86 §:n 2 momentissa konsolidoidun
lisäpääomavaatimuksen asettamisesta.
Jos 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu yhteenliittymän
tilinpäätös sisältää yhteenliittymään kuulumattomia
tytär- tai osakkuusyhtiöitä, keskusyhteisön
on lisäksi laadittava tässä pykälässä säädettyjen
vaatimusten noudattamisen valvontaa varten yhteenliittymään
kuuluvien yritysten taseiden yhdistelmänä erillinen
laskelma (yhdistelmälaskelma). Yhdistelmälaskelma
laaditaan noudattaen soveltuvin osin samoja tilinpäätösperiaatteita
kuin laadittaessa edellä tarkoitettu yhdistelty tilinpäätös.
Yhteenliittymään kuulumattomat merkittävät
tytär- ja osakkuusyhtiöt sisällytetään
yhdistelmälaskelmaan kuitenkin mainituista tilinpäätösperiaatteista
poiketen yhdistelemättöminä osakesijoituksina
alkuperäiseen hankintamenoon. Yhdistelmälaskelman
on oltava tilintarkastajien varmentama.
Mitä tässä pykälässä mainituissa
lainkohdissa sanotaan emoyrityksestä, sovelletaan keskusyhteisöön,
ja mitä niissä sanotaan tytäryrityksistä,
sovelletaan soveltuvin osin yhteenliittymään kuuluviin
muihin yrityksiin. Keskusyhteisöön ei sovelleta
luottolaitostoiminnasta annetun lain 72 §:n 3
momentissa säädettyä poikkeusta.
Keskusyhteisön velvollisuuteen julkistaa yhteenliittymän
vakavaraisuutta koskevia tietoja sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun
lain 82 ja 83 §:ssä säädetään
luottolaitoksen vakavaraisuustietojen julkistamisesta. Keskusyhteisöön
sovelletaan lisäksi, mitä mainituissa pykälissä säädetään
konsolidointiryhmän emoyrityksestä.
Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset
tässä pykälässä mainittujen
luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten
soveltamisesta yhteenliittymään kuuluviin yrityksiin.
20 §
Vakavaraisuuden valvonta
Keskusyhteisö valvoo, että yhteenliittymään kuuluvat
yritykset toimivat niiden taloudellista asemaa koskevien lakien
ja asetusten, viranomaisten antamien määräysten,
sääntöjensä ja yhtiöjärjestystensä sekä keskusyhteisön
17 §:n nojalla antamien ohjeiden mukaisesti.
Jos keskusyhteisö havaitsee, ettei yhteenliittymään
kuuluvan yrityksen toiminta ole edellä sanottujen säännösten
tai määräysten mukaista, keskusyhteisön
on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle viipymättä.
Jos keskusyhteisö havaitsee, että yhteenliittymään
kuuluva yritys on laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön
17 §:n nojalla antamia ohjeita tavalla, joka merkittävästi
vaarantaa yhtenäisten maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden
hallinnan taikka tilinpäätöksen laatimista
koskevien periaatteiden soveltamisen tai niiden noudattamisen valvonnan yhteenliittymässä
tai
joka on omiaan vaarantamaan jäsenluottolaitoksen oman vakavaraisuuden
tai maksuvalmiuden, keskusyhteisön on ilmoitettava
siitä Finanssivalvonnalle ja esitettävä tarpeelliset
toimenpiteet ohjeiden noudattamisen varmistamiseksi.
Yhteenliittymään kuuluva yritys on velvollinen
antamaan keskusyhteisölle sen asettamassa kohtuullisessa
määräajassa kaikki sen vaatimat tiedot
ja selvitykset, jotka ovat tarpeen keskusyhteisön tässä laissa
säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
Finanssivalvonnalla on oikeus viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa (621/1999) säädetyn
salassapitovelvollisuuden estämättä antaa
keskusyhteisölle tässä momentissa tarkoitettuja
tietoja, jos keskusyhteisö ei saa tietoja yhteenliittymään
kuuluvalta yritykseltä asettamassaan määräajassa.
4 luku
Jäsenluottolaitoksen vakavaraisuus ja sen valvonta
21 §
Jäsenluottolaitoksen omien varojen ja konsolidoitujen
omien varojen vähimmäismäärä
Keskusyhteisön suostumuksella jäsenluottolaitokseen
voidaan jättää soveltamatta, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 55 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään
omien varojen vähimmäismäärästä ja
mainitun lain 76 §:ssä, 79 §:n 1 momentissa
ja 80 §:ssä konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärästä.
Jäsenluottolaitoksella on kuitenkin oltava mainituissa
lainkohdissa tarkoitettujen riskien kattamiseksi omia varoja ja
konsolidoituja omia varoja vähintään tämän pykälän
2—4 momentissa säädetty määrä. Keskusyhteisö ei
saa antaa tässä momentissa tarkoitettua suostumusta
jäsenluottolaitokselle, joka on laiminlyönyt noudattaa
keskusyhteisön antamia 17 §:ssä tarkoitettuja
ohjeita, jos laiminlyönti ei ole vähäinen.
Keskusyhteisö voi antaa tässä momentissa
tarkoitetun suostumuksen enintään kolmeksi vuodeksi,
kun suostumus koskee 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta,
ja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, kun suostumus
koskee 3 tai 4 momentissa tarkoitettua poikkeusta.
Jäsenluottolaitoksella, johon sovelletaan 1 momenttia,
on oltava sen vakavaraisuuden turvaamiseksi omia varoja ja konsolidoituja
varoja vähintään määrä,
joka vastaa 80:tä prosenttia luottolaitostoiminnasta annetun
lain 55 §:n 1 momentissa säädetystä määrästä.
Jäsenluottolaitoksen, johon sovelletaan 1 momenttia,
luottolaitostoiminnasta annetun lain 67 §:ssä tarkoitettu
asiakasriski ei saa nousta määrään,
joka ylittää 40 prosenttia luottolaitoksen omista
varoista tai, jos mainitun pykälän 1 momentissa
tarkoitettu asiakasyhteisö on jäsenluottolaitoksen
emoyritys tai tytäryritys tai emoyrityksen tytäryritys,
määrään, joka ylittää 35
prosenttia luottolaitoksen omista varoista. Luottolaitostoiminnasta
annetun lain 69 §:ssä tarkoitettujen
suurten asiakasriskien yhteenlaskettu määrä ei
saa ylittää 1200:aa prosenttia jäsenluottolaitoksen
omista varoista. Mitä tässä momentissa
säädetään asiakasriskeistä ja
omista varoista, sovelletaan vastaavasti konsolidoituihin asiakasriskeihin
ja konsolidoituihin omiin varoihin. Jäsenluottolaitoksen
asiakasriskinä ei oteta huomioon yhteenliittymään
kuuluvaan toiseen luottolaitokseen tai ulkomaiseen luottolaitokseen,
sijoituspalveluyritykseen tai siihen rinnastettavaan ulkomaiseen
yritykseen, rahoituslaitokseen taikka palveluyritykseen kohdistuvaa asiakasriskiä.
Jäsenluottolaitos, johon sovelletaan 1 momenttia, ei
saa sijoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 71 §:ssä tarkoitettuihin
sijoituksiin enempää kuin 25 prosenttia luottolaitoksen omista
varoista. Jäsenluottolaitoksella saa olla 1 momentissa
tarkoitettuja sijoituksia enintään 75 prosenttia
luottolaitoksen omista varoista. Mitä tässä momentissa
säädetään sijoitusten määrästä ja
omista varoista, sovelletaan vastaavasti sijoitusten konsolidoituun
määrään ja konsolidoituihin
omiin varoihin.
22 §
Eräiden luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten
soveltaminen
Mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 45 §:ssä säädetään
luottolaitoksen kanssa samaan konserniin ja 48 §:ssä samaan
konsolidointiryhmään kuuluvista yrityksistä,
sovelletaan vastaavasti jäsenluottolaitoksen kanssa samaan
yhteenliittymään kuuluviin yrityksiin.
Jos yhden tai useamman jäsenluottolaitoksen omien varojen
tai konsolidoitujen omien varojen määrä alittaa
tämän lain 21 §:ssä säädetyn määrän, jäsenluottolaitokseen
sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain
87 §:ssä säädetään.
Jäsenluottolaitoksen on ilmoitettava luottolaitostoiminnasta
annetun lain 84 §:ssä tarkoitetut tiedot Finanssivalvonnan
sijasta keskusyhteisölle niin kuin mainitussa pykälässä säädetään.
Keskusyhteisön on laadittava luottolaitostoiminnasta
annetun lain 85 §:ssä tarkoitettu arvio siitä,
täyttävätkö jäsenluottolaitokset
niiden taloudelliselle asemalle luottolaitostoiminnasta annetun
lain 5 luvussa ja tässä luvussa asetetut vaatimukset.
Jäsenluottolaitokseen sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 94 §:n 1 momentissa säädetään
poikkeusten myöntämisestä.
23 §
Vakavaraisuuden hallinta ja vakavaraisuustietojen
julkistaminen
Keskusyhteisön suostumuksella jäsenluottolaitokseen
voidaan jättää soveltamatta, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 54 §:ssä säädetään
vakavaraisuuden hallinnasta, 68 §:ssä asiakasriskien
hallinnasta, 78 §:ssä konsolidoidun vakavaraisuuden
hallinnasta ja 79 §:n 2 momentissa konsolidoidun asiakasriskin
hallinnasta.
Jäsenluottolaitokseen ei sovelleta, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 82 ja 83 §:ssä säädetään
luottolaitoksesta. Jäsenluottolaitoksen on kuitenkin julkistettava
mainittujen lainkohtien mukaisesti aina vähintään
seuraavat tiedot:
1) tieto siitä, että jäsenluottolaitos
kuuluu talletuspankkien yhteenliittymään;
2) tieto siitä, minkä keskusyhteisön
tilinpäätökseen yhteenliittymän
vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät;
3) tiedot tämän lain 21 §:ssä tarkoitetun
poikkeuksen soveltamisesta jäsenluottolaitokseen, mukaan
lukien määrä, jolla omien varojen vähimmäismäärä alittaa
kunkin 21 §:ssä tarkoitetun luottolaitostoiminnasta
annetun lain mukaisen omien varojen vaatimuksen.
Keskusyhteisö ei saa antaa 1 momentissa tarkoitettua
suostumusta jäsenluottolaitokselle, joka on laiminlyönyt
noudattaa keskusyhteisön antamia 17 §:ssä tarkoitettuja
ohjeita, jos laiminlyönti ei ole vähäinen.
Keskusyhteisö voi antaa tässä pykälässä tarkoitetun
suostumuksen enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
5 luku
Keskusyhteisön maksuvelvollisuus ja jäsenluottolaitosten
keskinäinen vastuu
24 §
Keskusyhteisön maksuvelvollisuus
Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan tässä luvussa
tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän,
joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa
tässä luvussa säädetyn mukaisesti
jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei
saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.
25 §
Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu
Jäsenluottolaitos on velvollinen suorittamaan tässä luvussa
säädetyin perustein keskusyhteisölle
osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on
suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena
taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon
velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Jäsenluottolaitoksella
on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa
osuuskuntalain 15 luvun mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus
keskusyhteisön veloista.
Jäsenluottolaitosten vastuu määrästä,
jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenluottolaitoksen puolesta
tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenluottolaitosten
kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa.
26 §
Jäsenluottolaitoksen velvollisuus osallistua tukitoimiin
Jos jäsenluottolaitoksen omat varat tai konsolidoidut
varat vähenevät alle luottolaitostoiminnasta annetussa
laissa tai, jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan 21 §:n
mukaisia alempia vaatimuksia, mainitussa pykälässä säädetyn
vähimmäismäärän, yhteenliittymän
keskusyhteisöllä on oikeus saada luottoa yhteenliittymään
kuuluvilta muilta jäsenluottolaitoksilta keskusyhteisön
säännöissä tarkemmin mainituin
perustein perimällä jäsenluottolaitoksilta
ylimääräisiä takaisinmaksettavia
maksuja käytettäviksi jäsenluottolaitoksen
selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin 2 momentin
mukaisiin tukitoimiin. Jäsenluottolaitoksilta tämän
momentin nojalla perittävien maksujen vuotuinen yhteenlaskettu määrä saa
kunakin tilikautena olla yhteensä enintään
viisi tuhannesosaa kunkin jäsenluottolaitoksen viimeksi
vahvistetun taseen loppusummasta.
Tässä pykälässä tarkoitettuja
tukitoimia ovat pääomalainan myöntäminen
jäsenluottolaitokselle ja osake-, osuus-, sijoitusosuus-
tai kantarahastopääoman sijoittaminen jäsenluottolaitokseen.
Tässä momentissa tarkoitettu pääomasijoitus
voidaan antaa myös suoraan vastaanottavalle luottolaitokselle,
johon 1 momentissa tarkoitettu jäsenluottolaitos sulautuu.
Keskusyhteisön on viipymättä maksettava takaisin
jäsenluottolaitoksille niiltä tämän momentin
nojalla perittyä määrää sitä mukaa kuin
keskusyhteisölle kertyy varoja 2 momentissa tarkoitettujen
sijoitusten pääoman palautuksina, samassa suhteessa
kuin maksua on peritty jäsenluottolaitoksilta. Keskusyhteisön
on lisäksi maksettava samoin perustein jäsenluottolaitoksille
määrä, jonka keskusyhteisö saa
tässä momentissa tarkoitetun sijoituksen tuottona.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun jäsenluottolaitoksen
keskusyhteisöltä olevan saamisen pääomaa
vastaava määrä mahdollisella verovelalla oikaistuna
on vähennettävä jäsenluottolaitoksen omista
varoista.
27 §
Keskusyhteisön velvollisuus maksaa jäsenluottolaitoksen
erääntynyt velka
Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta
suoritusta erääntyneestä saatavastaan
(päävelka), voi vaatia suoritusta keskusyhteisöltä, kun
päävelka on erääntynyt.
Jos selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen selvitysmiehet
ovat selvitysmenettelyssä muuten kuin 1 momentissa tarkoitetussa
tapauksessa todenneet, että jäsenluottolaitoksen
velat ylittävät sen varat, selvitysmiesten on
laadittava vajauksesta laskelma ja vaadittava keskusyhteisöä suorittamaan
vajauksen määrä jäsenluottolaitokselle.
Jos keskusyhteisölle on esitetty 1 tai 2 momentissa
tarkoitettu vaatimus, keskusyhteisön on viipymättä,
kuitenkin viimeistään 30 päivän
kuluttua vaatimuksen esittämisestä, laadittava
laskelma (osittelulaskelma) kunkin jäsenluottolaitoksen
25 §:n mukaisesta vastuuosuudesta ja annettava se tiedoksi
jäsenluottolaitoksille. Jäsenluottolaitoksen on
suoritettava maksuosuutensa keskusyhteisölle tämän
säännöissä määrätyssä ajassa,
kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluttua
siitä, kun se on saanut tiedoksi tässä momentissa
tarkoitetun laskelman.
Keskusyhteisöllä on oikeus saada jäsenluottolaitokselta
takaisin määrä, jonka keskusyhteisö on
tämän pykälän nojalla maksanut
jäsenluottolaitoksen velkojalle tai jäsenluottolaitokselle. Keskusyhteisön
on viivytyksettä sen jälkeen, kun se on saanut
jäsenluottolaitokselta takaisin kokonaan tai osittain tässä momentissa
tarkoitetun määrän, maksettava saatu
määrä takaisin 3 momentissa
tarkoitetuille jäsenluottolaitoksille niiden 25 §:n
mukaisesti lasketun vastuuosuuden suhteessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua jäsenluottolaitosta
ei saa asettaa konkurssiin velkojan hakemuksesta ennen kuin velkoja
on vaatinut 1 momentissa tarkoitettua päävelkaa
keskusyhteisöltä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
ja 3 momentissa maksamiselle säädetty määräaika
on päättynyt. Edellä 2 momentissa tarkoitettua
jäsenluottolaitosta ei saa asettaa konkurssiin ennen
kuin selvitysmiehet ovat esittäneet keskusyhteisölle
2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen ja 3 momentissa maksamiselle
säädetty määräaika
on päättynyt.
28 §
Selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuus
Mitä tässä luvussa säädetään
jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta, sovelletaan
myös selvitystilassa olevaan jäsenluottolaitokseen.
Selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen varoja
ei saa ryhtyä jakamaan osakkeen- tai osuudenomistajille
ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä,
jolloin selvitystila on alkanut, jollei osakkeen- tai osuudenomistaja
aseta turvaavaa vakuutta.
29 §
Keskusyhteisön jäsenyydestä eronneen
tai erotetun jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuus
Mitä tässä luvussa säädetään
jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta, sovelletaan
myös luottolaitokseen, joka on eronnut tai erotettu keskusyhteisön
jäsenyydestä, jos sen kalenterivuoden päättymisestä,
jolloin jäsenluottolaitos on eronnut tai erotettu, on kulunut
vähemmän kuin viisi vuotta silloin, kun maksuvelvollisuutta
koskeva vaatimus esitetään luottolaitokselle.
30 §
Poikkeus jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta
Mitä edellä tässä luvussa
säädetään jäsenluottolaitoksen
maksuvelvollisuudesta, ei sovelleta jäsenluottolaitokseen,
jonka omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen määrä alittaa taikka
maksuvelvollisuuden täyttämisen seurauksena alittaisi
jäsenluottolaitoksen luottolaitostoiminnasta annetussa
laissa tai, jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan 21 §:n
mukaisia alempia vaatimuksia, mainitussa pykälässä säädetyn
omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärän.
Tässä momentissa tarkoitettua jäsenluottolaitosta
ei oteta huomioon laskettaessa 25 §:ssä tarkoitettuja
jäsenluottolaitosten suhteellisia vastuuosuuksia.
31 §
Jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuuden täytäntöönpano
Jos jäsenluottolaitos on laiminlyönyt suorittaa
tämän luvun mukaisen maksun keskusyhteisölle,
maksun määrä voidaan periä ulosottoteitse
vahvistetun ja Finanssivalvonnan hyväksymän osittelulaskelman
nojalla niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta
säädetään. Jos maksua ei saada
joltain jäsenluottolaitokselta perityksi, on laadittava
uusi osittelulaskelma, jossa puuttuva määrä jaetaan
muiden jäsenluottolaitosten maksettavaksi.
6 luku
Valvonta
32 §
Yhteenliittymään kuuluvien yritysten valvonta
Yhteenliittymän keskusyhteisöä valvoo Finanssivalvonta
niin kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta
annetussa laissa säädetään.
Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksia ja muita yhteenliittymään
kuuluvia yrityksiä valvovat Finanssivalvonta
niin kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta
annetussa laissa säädetään sekä keskusyhteisö niin
kuin tässä laissa säädetään.
Keskusyhteisö valvoo, että yhteenliittymään kuuluvat
yritykset toimivat rahoitusmarkkinoita koskevien lakien, asetusten,
viranomaisten antamien määräysten, sääntöjensä ja
yhtiöjärjestystensä sekä keskusyhteisön
17 §:n nojalla antamien ohjeiden mukaisesti.
Keskusyhteisön tehtävistä yhteenliittymään
kuuluvien yritysten taloudellisen aseman valvonnassa säädetään lisäksi
3 luvussa.
Finanssivalvonta valvoo, että keskusyhteisö ohjaa
ja valvoo jäsenluottolaitosten toimintaa tämän
lain säännösten mukaisesti ja että yhteenliittymään
kuuluvat yritykset täyttävät tämän lain
vaatimukset.
Jos yhteenliittymään kuuluva yritys on 20 §:ssä tarkoitetulla
tavalla laiminlyönyt noudattaa mainitussa pykälässä tarkoitettuja
ohjeita, Finanssivalvonnan on asetettava kohtuullinen määräaika,
jonka kuluessa yrityksen on ryhdyttävä tarpeellisiin
toimenpiteisiin ohjeiden riittävän noudattamisen
varmistamiseksi. Jos yhteenliittymään kuuluva
yritys ei ole määräajassa ryhtynyt tarvittaviin
toimenpiteisiin, Finanssivalvonta voi päättää sen
lisäksi, mitä sen toimivaltuuksista muualla laissa
säädetään, että jäsenluottolaitokseen
lakataan soveltamasta, mitä 21 ja 23 §:ssä säädetään.
Finanssivalvonnan on kuultava keskusyhteisöä ennen
kuin tekee 3 momentissa tarkoitetun päätöksen,
joka voi vaikuttaa merkittävästi jäsenluottolaitoksen
toimintaan tai toimintaedellytyksiin taikka yhteenliittymän
3 luvun mukaiseen ohjaukseen, riskien hallintaan tai vakavaraisuuteen.
33 §
Keskusyhteisön ilmoitus- ja tietojenantovelvollisuus
Keskusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle
yhteenliittymän ja jäsenluottolaitoksen vakavaraisuuden
sekä asiakasriskien ja elinkeinoyhteisöjen omistusta
koskevien rajoitusten valvonnan samoin kuin riskikeskittymien ja sisäisten
liiketoimien seurannan kannalta tarpeelliset tiedot neljännesvuosittain
sekä 23 §:ssä tarkoitettu arvio
vuosittain. Keskusyhteisö on lisäksi
velvollinen antamaan Finanssivalvonnalle kaikki sen vaatimat tiedot
ja selvitykset, jotka ovat tarpeen yhteenliittymään
kuuluvien yritysten valvontaa varten.
Finanssivalvonta voi antaa keskusyhteisölle yhteenliittymän
valvonnan kannalta tarpeellisia määräyksiä tässä pykälässä säädetyn
ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä.
34 §
Yhteenliittymään kuuluvan yrityksen ilmoitusvelvollisuus
Yhteenliittymään kuuluva yritys on velvollinen
antamaan Finanssivalvonnalle kaikki sen vaatimat tiedot ja selvitykset,
jotka ovat tarpeen yhteenliittymän konsolidoitua valvontaa
sekä keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten
konsolidoitua valvontaa varten.
7 luku
Erinäiset säännökset
35 §
Talletusten tiliehdot
Jäsenluottolaitoksen talletusten tiliehdoista on käytävä ilmi,
että jäsenluottolaitos kuuluu tässä laissa
tarkoitettuun yhteenliittymään.
36 §
Yhdenvertaisuusperiaate
Keskusyhteisö ei saa antaessaan ohjeita, suorittaessaan
valvontaa tai muuten hoitaessaan tässä laissa
tarkoitettuja tehtäviään asettaa yhteenliittymään
kuuluvia yrityksiä keskenään eriarvoiseen
asemaan ilman perusteltua syytä.
37 §
Keskusyhteisön toimivalta ja vastuu
Keskusyhteisön suorittaessa tässä laissa
tarkoitettua valvontatehtävää sen oikeuksista
on soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään Finanssivalvonnasta
annetun lain 32 §:ssä Finanssivalvonnan
koollekutsumis- ja läsnäolo-oikeudesta, mainitun
lain 29 §:ssä Finanssivalvonnasta ja sen asettamasta
asiamiehestä sekä mainitun lain 18, 19, 23 ja
24 §:ssä tarkastus- ja tietojensaantioikeudesta.
Keskusyhteisön edustajan vastuusta ja esteellisyydestä tämän
hoitaessa 6 luvun mukaista valvontatehtäväänsä on
voimassa, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 34 §:ssä säädetään.
38 §
Salassapitovelvollisuus
Mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 141 ja
142 §:ssä säädetään
henkilöistä ja luottolaitoksesta, sovelletaan
vastaaviin keskusyhteisön henkilöihin ja keskusyhteisöön.
Yhteenliittymään kuuluvat yritykset, vakuusrahasto,
johon keskusyhteisön jäsenluottolaitokset kuuluvat,
sekä jäsenluottolaitosten keskinäinen
vakuutusyhtiö saavat lisäksi mainittujen pykälien estämättä antaa
tietoja toisilleen. Tässä momentissa tarkoitettuja
tietoja saa luovuttaa kuitenkin ainoastaan henkilölle,
jota koskee edellä mainituissa pykälissä säädetty
tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus.
39 §
Kanteen nostaminen talletuspankin lukuun
Keskusyhteisöllä on oikeus, jos se katsoo
tallettajien edun sitä vaativan, nostaa vahingonkorvauskanne
keskusyhteisön jäsenenä olevan talletuspankin
lukuun luottolaitostoiminnasta annetun lain 167 §:ssä tarkoitettua
henkilöä tai yhteisöä vastaan.
40 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Ennen tämän lain voimaantuloa osuuspankeista
ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001)
mukaisesti perustetun keskusyhteisön on haettava tässä laissa
tarkoitettu toimilupa ja keskusyhteisön ja sen jäsenluottolaitoksen
saatettava sääntönsä tämän lain
mukaisiksi viimeistään 18 kuukauden kuluttua tämän
lain voimaantulosta. Tässä momentissa tarkoitettuun
toimilupahakemukseen ei sovelleta, mitä 11 §:n
1 momentissa säädetään toimilupahakemukseen
liitettävistä selvityksistä.