7 luku
Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset
1 §
Oikeus päivärahaetuuteen työtulon
perusteella
Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan työtulojen
perusteella, jos hänen 11 luvun 3 §:ssä tarkoitetut
vuosityötulonsa tai 11 luvun 4 §:ssä tarkoitetut
arvioidut vuosityötulonsa ovat vähintään
1 264 euroa. Lisäksi vakuutetun on täytettävä 8
luvun 3 §:ssä säädetty työedellytys.
Vanhempainpäivärahaan ja erityishoitorahaan
vakuutetulla on oikeus työtulojen perusteella edellyttäen,
että hänen 11 luvun 3 §:ssä tarkoitetut
vuosityötulonsa tai 11 luvun 4 §:ssä tarkoitetut
arvioidut vuosityötulonsa oikeuttavat 3 §:ssä säädettyä vähimmäismääräistä päivärahaetuutta
suurempaan etuuteen.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun työtulon määrä tarkistetaan
siten kuin 11 luvun 1 §:n 3 momentissa
säädetään.
3 §
Oikeus vähimmäismääräiseen
päivärahaetuuteen
Vakuutetun oikeus saada sairauspäiväraha vähimmäismääräisen
päivärahaetuuden suuruisena alkaa 8 luvun 7 §:n
4 momentissa tarkoitetun omavastuuajan jälkeen, jos hänellä ei
ole oikeutta sairauspäivärahaan työtulojen
eikä päivärahaoikeutta edeltävän
etuuden perusteella taikka päiväraha jäisi
vähimmäismääräistä päivärahaetuutta
pienemmäksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 luku
Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha
1 §
Sairauspäiväraha
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä tässä laissa säädetään
sairauspäivärahasta, koskee soveltuvin osin myös
tartuntatautilain (583/1986) 27 §:n 1 momentissa
ja ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun
lain (101/2001) 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua
päivärahaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 a §
Opiskelijan sairauspäiväraha
Sen estämättä, mitä 4 §:ssä säädetään,
opiskelija voi sairauspäivärahakauden aikana opiskella
vähäisessä määrässä.
5 §
Sairauspäivärahan maksamisen rajoitukset
Sairauspäivärahaa ei makseta vakuutetulle, joka
on:
1) suorittamassa hänelle tuomittua vankeusrangaistusta
vankeuslain (767/2005) 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa
vankilassa lukuun ottamatta sakon muuntorangaistusta; tai
2) varusmiespalveluksessa vakinaisessa väessä,
varusmiespalvelusta vastaavassa vapaaehtoisessa asepalveluksessa,
aseettomana, reserviläisenä tai varareserviin
kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalveluksessa.
6 §
Sairauspäivärahan estävät
etuudet
Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta
vakuutetulla, joka saa:
1) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja
kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista
kuntoutusrahaa;
2) työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa
tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa;
3) tapaturmavakuutuslain (608/1948), maatalousyrittäjien
tapaturmavakuutuslain (1026/1981), liikennevakuutuslain
(279/1959), sotilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturmalain
(1211/1990) kuntoutusta koskevien säännösten
perusteella ansionmenetyskorvausta;
4) kansaneläkelain (568/2007) tai
työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai
varhennettua vanhuuseläkettä taikka kansaneläkelain
voimaanpanosta annetun lain (569/2007) 2 §:n,
merimieseläkelain (1290/2006), työntekijän
eläkelain 3 §:n 2 momentin 1 ja 3—7 kohdassa
mainittujen lakien, työntekijän eläkelain
voimaanpanolain (396/2006) 28 §:n, yrittäjän
eläkelain voimaanpanosta annetun lain (1273/2006) 28 §:n,
maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta
annetun lain (1281/2006) 27 §:n tai valtion
eläkelain voimaanpanosta annetun lain (1296/2006)
14 §:n mukaista työttömyyseläkettä;
5) työeläkelakien mukaista osa-aikaeläkettä;
6) takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 7 §:n
1 momentin 1 tai 5 kohdan tai 2 momentin 1 kohdan mukaista takuueläkettä;
7) kansanedustajan eläkkeestä ja
sopeutumisrahasta annetun lain mukaista sopeutumiseläkettä tai
sopeutumisrahaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettua
eläkettä, kansaneläkelain 12 §:n
1 momentin nojalla myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkelakien mukaista
täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavalla
68 vuotta nuoremmalla vakuutetulla on kuitenkin oikeus sairauspäivärahaan,
jos hän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen
on työssä ja tulee työkyvyttömäksi
työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan
välittömästi ennen työkyvyttömyyden
alkamista on tehnyt. Sairauspäivärahan määrä lasketaan
tällöin eläkkeellä oloaikana
ansaittujen työtulojen perusteella siten kuin 11 luvussa
säädetään ottaen huomioon 12
luvun 2 §:n säännökset.
8 §
Sairauspäivärahan enimmäisaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon
myös päivät, joilta sairauspäivärahaa
ei ole maksettu 5 §:ssä säädettyjen
maksamisrajoitusten tai 5 a §:ssä säädetyn
maksamisen keskeytyksen vuoksi tai sen vuoksi, että:
1) vakuutetun työtulojen määrä on
jäänyt alle 7 luvun 1 §:n 1 momentissa
säädetyn vähimmäismäärän;
2) vakuutettu ei ole täyttänyt 3 §:n
mukaista työedellytystä;
3) vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyden vuoksi
muun lain perusteella sairauspäivärahaa suurempaan
ansionmenetyskorvaukseen;
4) vakuutetulle on suoritettu samalta ajalta vanhempainpäivärahaa;
tai
5) hakemus sairauspäivärahan saamiseksi
on myöhästynyt.
9 §
Sairauspäiväraha enimmäisajan jälkeen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työkykyisyysaikaan
rinnastetaan aika, jolta vakuutettu on saanut Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista
ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain tai
työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntousutusavustuksena
maksettavaa kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain,
maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain
tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten
nojalla tai jona vakuutettu on ollut oikeutettu työttömyysturvalain
mukaiseen etuuteen työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n
3 momentin nojalla. Sitä vastoin aikaa, jolta
vakuutettu on saanut kansaneläkelain 12 §:n 1 momentissa
tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä tai
työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä,
ei rinnasteta 1 momentissa tarkoitettuun työkykyisyysaikaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 luku
Vanhempainpäivärahat
1 §
Oikeus vanhempainpäivärahaan
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Isällä ja adoptioisällä on
oikeus vanhempainrahaan ja isyysrahaan, vaikka äidillä ei
olisi vanhempainpäivärahaoikeutta asumisedellytyksen puuttumisen
vuoksi. Isän vanhempainrahakausi alkaa tällöin
75 arkipäivän kuluttua lapsen todellisesta syntymäpäivästä.
Vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan
isään ja adoptioisään, joka
on avioliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien
rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään.
Lisäksi vanhempainpäivärahaa koskevia
säännöksiä sovelletaan vakuutettuun,
joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin
kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa,
ei kuitenkaan vakuutettuun, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti
elää adoptiovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa
avioliitonomaisissa olosuhteissa.
8 §
Vanhempainraha
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vanhempainrahaan ei ole oikeutta, jos lapsi on otettu lastensuojelulain
(417/2007) 9 luvun mukaisesti huostaan tai 8 luvun mukaisesti
päätetty sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon
tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla
tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Vanhempainrahaa
maksetaan kuitenkin sellaiselle lapsen äidille tai isälle,
joka huostaanotosta tai kiireellisestä sijoituksesta huolimatta
osallistuu edelleen lapsen hoitoon.
Lapsen äiti ja isä voivat sopia vanhempainrahakauden
jakamisesta siten, että vanhempainraha voidaan maksaa enintään
kahdessa jaksossa kummallekin vanhemmalle.
10 §
Vanhempainrahakausi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vanhempainrahakautta pidennetään 60 arkipäivällä kutakin
yhtä useampaa lasta kohti, jos samalla kertaa syntyy useampia
lapsia. Lapsen äiti tai isä voi pitää tässä momentissa
tarkoitetun vanhempainrahakauden pidennyksen myös kokonaan
tai osittain jo äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana.
11 §
Adoptiovanhemman vanhempain- ja isyysraha
Adoptiovanhemman vanhempainrahaan ja osittaiseen vanhempainrahaan
on oikeus vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa seitsemää vuotta
nuoremman lapsen adoptiotarkoituksessa edellyttäen, että hän
osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai
muussa omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa
suoritettavaa työtä. Oikeutta adoptiovanhemman
vanhempainrahaan ei kuitenkaan ole vakuutetulla, joka on ottanut
adoptiolapsekseen vuotta vanhemman lapsen ja on avioliitossa tai
avioliittoa solmimatta elää adoptiolapsen vanhemman
tai adoptiovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa.
Adoptiovanhemman vanhempainrahaan oikeutetulla adoptioisällä on
oikeus isyysrahaan siten kuin 6 ja 7 §:ssä säädetään.
Adoptiovanhemman vanhempainrahan tai osittaisen vanhempainrahan
edellytyksenä on, että adoptiovanhempi esittää lapsen
hoitoon ottamisesta adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetun adoptioneuvonnan
tai kansainvälisen adoptiopalvelun antajan todistuksen.
Kansainvälisessä adoptiossa adoptiovanhemman vanhempainrahan
tai osittaisen vanhempainrahan edellytyksenä on, että adoptiovanhemmalle
tai lapseksiottajalle on myönnetty adoptiolain 41 §:ssä tarkoitettu
adoptiolautakunnan lupa.
12 §
Adoptiovanhemman vanhempainrahakausi
Adoptiolapsen hoidon johdosta adoptiovanhemmalle tai hänen
aviopuolisolleen maksetaan vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa
ajalta, jonka lapsen hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on
kulunut 234 arkipäivää. Vanhempainrahaa
maksetaan kuitenkin aina vähintään 200
arkipäivää. Jos lapsi otetaan hoitoon
myöhemmin kuin 54 arkipäivän kuluttua lapsen
syntymästä, vanhempainrahaa maksetaan 200 arkipäivältä.
Vanhempainrahakautta pidennetään siten kuin 10 §:n
3 momentissa säädetään, jos
samalla kertaa on otettu hoidettavaksi useampia adoptiolapsia.
Jos adoptiovanhemman vanhempainrahakaudella alkaa oikeus uuteen äitiys-
tai vanhempainrahaan taikka adoptiovanhemman vanhempainrahaan, edellisen
vanhempainrahan maksaminen päättyy uuden äitiys-
tai vanhempainrahakauden tai adoptiovanhemman vanhempainrahakauden
alkaessa.
13 §
Äidin sairastuminen tai kuolema äitiys- tai
vanhempainrahakaudella
Lapsen isällä on oikeus äitiysrahakaudella vanhempainrahaan,
jos äiti on äitiysrahakauden aikana sairauden
johdosta kykenemätön hoitamaan lastaan. Isän
oikeus vanhempainrahaan alkaa aikaisintaan silloin, kun äidin
sairaus jatkuu 8 luvun 7 §:n 1 momentissa säädetyn
sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen.
Vanhempainrahaa voidaan maksaa isälle äitiysrahakaudelta enintään
niin monelta arkipäivältä kuin äitiysrahaa
on jäänyt äidille maksamatta sellaisen
sairauden vuoksi, jonka johdosta äiti on kykenemätön
hoitamaan lastaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä tässä pykälässä säädetään äidistä ja
isästä, sovelletaan myös adoptioäitiin
ja adoptioisään.
14 §
Lapsen kuoleman tai lapsen adoptiolapseksi luovuttamisen vaikutus
vanhempainpäivärahaan
Jos lapsi syntyy kuolleena taikka jos lapsi tai adoptiolapsi
kuolee:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos lapsi luovutetaan pois äitiysrahakauden aikana
tarkoituksella antaa hänet adoptiolapseksi, äitiysrahaa
maksetaan äitiysrahakauden loppuun. Jos luovutus tapahtuu
isyys- tai vanhempainrahakauden taikka osittaisen vanhempainrahakauden
aikana, oikeus vanhempainpäivärahaan päättyy
luovuttamispäivää seuraavasta päivästä lukien.
17 §
Adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa
Mitä edellä 11 ja 12 §:ssä tai
muualla tässä luvussa säädetään
adoptiovanhemman isyys- ja vanhempainrahasta, sovelletaan myös
16 §:ssä tarkoitetun rekisteröidyn parisuhteen
osapuoleen, joka ottaa adoptiolapsekseen parisuhteen toisen osapuolen
lapsen, joka ei ole vuotta vanhempi. Vanhempainpäivärahapäivien
määrää 7 ja 12 §:n
mukaisesti laskettaessa huomioon otetaan saman lapsen hoidon vuoksi
parisuhteen osapuolelle jo myönnetyt vanhempainpäivärahat,
kuitenkin siten, että parisuhteen osapuolille maksettavien
vanhempainpäivärahapäivien yhteismäärä on
aina vähintään 200 arkipäivää.
Jos parisuhteen toiselle osapuolelle on myönnetty äitiysrahaa,
myönnetään vanhempainrahaa kuitenkin
aina enintään 158 arkipäivää,
jolloin adoptiovanhemman oikeus vanhempainrahaan alkaa äitiysrahan
päättymisestä lukien.
10 luku
Erityishoitoraha
2 §
Erityishoitorahan maksamisen edellytykset
Erityishoitorahaa maksetaan vakuutetulle, joka on alle 16-vuotiaan
lapsensa sairaanhoitoon liittyvään, nopeasti kehittyvään
tai vaativaan hoidolliseen vaiheeseen osallistumisen tai lapsensa
kuntoutuksen vuoksi lyhytaikaisesti tai tilapäisesti estynyt
tekemästä omaa tai toisen työtä ja
jolla ei ole tältä ajalta työtuloja.
Vähäinen työtulo ei kuitenkaan estä erityishoitorahan maksamista.
Työtulona ei oteta huomioon omaishoidontukea eikä myöskään
perhehoidosta maksettavaa hoitopalkkiota.
Erityishoitorahaan on oikeus vakuutetulla, joka osallistuu:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) lakiin perustuvalle lapsensa sairauden tai vamman
vuoksi järjestetylle sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille
tai muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perustuvaan kuntoutustoimintaan;
4) lapsensa vaikean sairauden tai vaikean vamman 1
kohdassa mainittuun hoitoon tai kuntoutukseen liittyvään,
hoidollisin syin perusteltuun, kouluun tai päivähoitoon
palaamisen kokeilujaksoon olemalla varalla, jos lasta hoitava lääkäri
katsoo varallaolon tarpeelliseksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Erityishoitorahan maksaminen
Erityishoitorahaa maksetaan hoidollisen tasapainon
saavuttamiseksi lasta kohden saman sairauden perusteella:
1) 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisessa hoitopaikassa
annetun hoidon sekä kuntoutuskurssien ajalta yhteensä enintään
60 arkipäivältä;
2) kotihoidon ja varallaolon ajalta yhteensä enintään
60 arkipäivältä ja erityisestä hoidollisesta
syystä lisäksi enintään 30 arkipäivältä.
Erityishoitorahaa maksetaan 1 momentin estämättä pidemmältä ajalta
painavien lääketieteellisten syiden perusteella,
jos lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän hoidon toteuttaminen tai
sairauden odottamaton paheneminen edellyttää edelleen
vanhemman jatkuvaa läsnäoloa taikka kouluopetukseen
tai päivähoitoon palaamisen kokeiluvaiheessa varallaoloa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 luku
Päivärahaetuuksien määrä
3 §
Toimitettuun verotukseen perustuva työtulo
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos vakuutetun oikeus työntekijän eläkelain 35 §:n
mukaiseen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen
on alkanut sinä verovuonna, jolta työtulot on
otettava 1 momentin mukaan etuuden perusteeksi, sairauspäiväraha
määrätään edellisen
verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että ne
ovat suuremmat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen
alkamisvuoden mukaiset työtulot.
4 §
Vakuutetun esittämä työtulo ja vanhempainpäivärahan
suuruus edeltävän vanhempainpäivärahan
perusteena olleiden työtulojen mukaan
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 6 momentissa tarkoitettua etuuden perusteena
olevaa työtuloa tarkistetaan siinä suhteessa kuin
vanhempainpäivärahaoikeuden alkamisajankohdalle
vahvistettu työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitettu
palkkakerroin poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta
palkkakertoimesta.
Sen estämättä mitä 1 momentissa
säädetään, vakuutettu voi esittää 2 §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun työtulon ajalta, jolloin
hän ei ole ollut Suomessa vakuutettuna. Työtulon
voi esittää aikaisemmin Suomessa vakuutettuna
ollut henkilö, joka on ansainnut tulon työskennellessään
toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai valtiossa,
jossa sovelletaan Euroopan unionin lainsäädäntöä,
ja joka on tullut uudelleen Suomessa vakuutetuksi. Jos ulkomailla
ansaitut työtulot olisivat huomattavasti matalammat tai
korkeammat kuin Suomessa vastaavassa työssä ansaittavat
tulot, päivärahaetuuden perusteena käytettävät
tulot voidaan arvioida vastaavasta työstä Suomessa
ansaittavien työtulojen mukaan ottaen huomioon sellaisen
henkilön tulot, joka työskentelee Suomessa vastaavissa
tehtävissä ja jolla on vakuutettuun verrattava
kokemus ja pätevyys. Päivärahaetuus määräytyy
vakuutetun esittämän työtulon perusteella
soveltuvin osin siten kuin tässä pykälässä säädetään,
jos vakuutetulla ei ole 3 §:ssä tarkoitettua verotuksessa
todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua työkyvyttömyyden
tai etuusoikeuden alkamista edeltäneeltä ajalta
esitettyä työtuloa.
6 §
Sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha
edeltävän etuuden perusteella
Jos vakuutettu on sairaus- tai vanhempainpäivärahaoikeuden
tai erityishoitorahaoikeuden alkamista edeltävien neljän
kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista
työttömyysetuutta, hänelle maksettava
sairaus- ja vanhempainpäiväraha tai erityishoitoraha
on vähintään 86 prosenttia hänelle
maksetun etuuden määrästä. Tällöin
ei työttömyysetuuden määrää laskettaessa
oteta huomioon:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n
2 momentin mukaan määräytyvää korotettua
ansio-osaa siltä osin kuin sen määrä ylittää mainitun pykälän
1 momentin mukaan määräytyvän
ansio-osan;
5) työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n
2 momentin mukaan määräytyvää peruspäivärahan korotusosaa
eikä mainitun lain 7 luvun 4 §:n 1 momentin
mukaan määräytyvää työmarkkinatuen
korotusosaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 a §
Vanhempainpäivärahan määräytyminen
eräässä tapauksessa
Jos vakuutetulla on oikeus vanhempainpäivärahaan
samanaikaisesti 3, 4 ja 6 §:n perusteella, vanhempainpäiväraha
määräytyy samasta lapsesta koko vanhempainpäivärahakauden
ajan samalla perusteella, joka määritellään
etuusoikeuden alkamispäivän mukaan.
8 §
Ansiotyössä ja omassa työssä olon
vaikutus vanhempainpäivärahan määrään
Äitiys- ja vanhempainraha maksetaan äidille vähimmäismäärän
suuruisena, jos äiti on samanaikaisesti ansiotyössä tai
omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa
suoritettavaa työtä tai opiskelee päätoimisesti
ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa. Vastaavasti menetellään
isälle maksettavan vanhempainrahan osalta. Mitä tässä pykälässä säädetään,
ei kuitenkaan sovelleta osittaiseen vanhempainrahaan.
10 §
Eläkkeen vaikutus vanhempainpäivärahan
määrään
Vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismäärän
suuruisena, jos vakuutettu saa vanhuuseläkettä tai
varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä
kansaneläkelain
12 §:n 1 momentin, työeläkelakien,
liikennevakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien
tapaturmavakuutuslain, sotilastapaturmalain, opiskeluun liittyvissä työhön
rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta
annetun lain (1318/2002) tai urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta
annetun lain (276/2009) perusteella.
12 luku
Päivärahaetuuden suhde muihin etuuksiin
2 §
Sairauspäivärahan suhde muihin työkyvyttömyyden
perusteella maksettaviin lakisääteisiin etuuksiin
Tämän lain nojalla maksettavasta
sairauspäivärahasta vähennetään
seuraavat samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden
vuoksi muun lain nojalla maksettavat etuudet:
1) kansaneläkelain 12 §:n
mukainen työkyvyttömyyseläke lukuun ottamatta
pykälän 4 momentin mukaista eläkettä;
2) työtapaturman ja ammattitaudin perusteella
myönnettävä tapaturmavakuutuslain mukainen
päiväraha, tapaturmaeläke ja elinkorko;
3) työtapaturman ja ammattitaudin perusteella
myönnettävä maatalousyrittäjien
tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke;
4) opiskeluun liittyvissä työhön
rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta
annetun lain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke;
5) urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta
annetun lain mukainen tapaturmaeläke;
6) sotilastapaturmalain mukainen päiväraha ja
tapaturmaeläke sekä sotilasvammalain mukainen
elinkorko;
7) liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus
ja työkyvyttömyyseläke.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, voidaan sairauspäiväraha
maksaa täysimääräisenä,
jos 1 momentin 2—7 kohdassa mainitun muun lain mukaisen
etuuden saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta
syystä. Kansaneläkelaitoksella on oikeus periä mainitusta
1 momentin 2—7 kohdan mukaisesta muun lain mukaisesta etuudesta
maksettua sairauspäivärahaa vastaava osuus etuuden
maksajalta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Sairauspäivärahan suhde työeläkelakien
mukaiseen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen
Ensisijaisuusaikaa ei sovelleta työntekijän eläkelain
35 §:n tarkoittamaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen
tai sitä vastaavaan muuhun kuin täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Sairauspäiväraha ja rikoksella aiheutettu
vahinko
Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan, vaikka
työkyvyttömyys on aiheutettu rikoksella ja vakuutetulla
on oikeus saada korvausta työkyvyttömyyden aiheuttamasta
ansionmenetyksestä vahingonkorvauslain (412/1974)
tai rikosvahinkolain (1204/2005) perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Ulkomainen etuus
Päivärahaetuutta myönnettäessä otetaan
huomioon samaa etuutta tai muuta tämän lain mukaan
huomioon otettavaa etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus.
Etuuteen rinnastetaan myös ulkomaiselta työnantajalta
tai kansainväliseltä järjestöltä saatu
etuutta vastaava palkka.
Sairauspäivärahaa myönnettäessä muusta
valtiosta maksettava etuus otetaan huomioon 2 §:n mukaisesti,
jos se rinnastetaan muihin työkyvyttömyyden perusteella
maksettaviin lakisääteisiin etuuksiin.
15 luku
Toimeenpanoa koskevat säännökset
2 §
Korvausten ja etuuksien hakeminen ja velvollisuus tietojen antamiseen
Korvausta tai etuutta on haettava kirjallisesti
Kansaneläkelaitokselta. Päivärahaetuutta voi
hakea myös vakuutetun työnantaja silloin, kun
työnantajalla on oikeus saada päivärahaetuus 7 luvun
4 §:n mukaisesti. Hakijan on annettava Kansaneläkelaitokselle
etuuden tai korvauksen myöntämiseksi ja maksamiseksi
tarvittavat tiedot.
Hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien
tietojen perusteella, vaikka hakija kieltäytyisi antamasta
tarvittavia tietoja tai esittämästä selvitystä,
joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia tai jos
vakuutettu kieltäytyy 13 §:n mukaisista tutkimuksista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
Tutkimuksiin määrääminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vakuutetulle korvataan tutkimuksissa käynnistä aiheutuneet
matkakustannukset siten kuin 4 luvussa säädetään.
Korvaamiseen ei kuitenkaan sovelleta 4 luvun 7 §:ssä säädettyä omavastuuosuutta.
Vakuutetulla on lisäksi oikeus saada tutkimukseen osallistumisen
ajalta päivärahaa, yömatkarahaa sekä majoittumiskorvausta
sen mukaan kuin Verohallinnon päätöksellä verovapaista
matkakustannusten korvauksista määrätään.
Jos vakuutettu on tarvinnut saattajan, saattajalle korvataan matkasta
aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin vakuutetulle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
20 §
Ilmoitukset olosuhteiden muutoksista
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos lapsen vanhempi luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan
antaa hänet adoptiolapseksi, on sosiaalihuoltolain 6 §:n
1 momentissa tarkoitetun kunnan toimielimen tai adoptiolain 22 §:ssä tarkoitetun
adoptiotoimiston maksutta ilmoitettava tästä Kansaneläkelaitokselle.
Jos lapsi on otettu lastensuojelulain nojalla huostaan, päätetty
sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestää muulla
tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto, eikä vanhempi
osallistu lapsen hoitoon, on sosiaalihuoltolain 6 §:n 1
momentissa tarkoitetun kunnan toimielimen maksutta ilmoitettava
tästä Kansaneläkelaitokselle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19 luku
Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset
4 §
Tiedot hoitolaitoksilta, vankiloilta ja Sosiaali- ja terveysalan
lupa- ja valvontavirastolta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vankilalla on velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle
salassapitosäännösten ja muiden tiedon
saantia koskevien rajoitusten estämättä tämän
lain mukaisten etuuksien täytäntöönpanoa
varten tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on velvollisuus
ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tämän
lain mukaisten etuuksien täytäntöönpanoa varten
terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
24 a §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdassa mainitut terveydenhuollon
ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkityt tiedot sekä niissä tapahtuneet
muutokset lääkäreistä, hammaslääkäreistä,
psykologeista, puhe-, toiminta- ja psykoterapeuteista sekä 1
luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainituista
muista terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada tässä pykälässä mainitut
tiedot maksutta. Jos 3 momentissa tarkoitetut tiedot tarvitaan tietyssä määrätyssä
muodossa
ja siitä aiheutuu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle
olennaisia lisäkustannuksia, kustannukset on kuitenkin
korvattava.
5 §
Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa
Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) julkisia terveyspalveluja antaville yksiköille
rajat ylittävästä terveydenhuollosta
annetun lain (1201/2013) 20 §:ssä tarkoitettujen
kustannusten korvaamiseksi tiedot henkilön kuulumisesta
toisen valtion sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Tiedot ulosottoviranomaiselle
Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä asianomaisen
viranomaisen pyynnöstä luovuttaa ulosottoa varten
tiedot tämän lain mukaisten etuuksien määristä,
ei kuitenkaan niistä etuuksista, joita ei oteta
huomioon ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä tarkoitettua
suojaosuutta laskettaessa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella
on oikeus ilmoittaa tiedossaan olevat muut eläkkeitä ja
muita sosiaalietuuksia maksavat laitokset.
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Lain 11 luvun 4 §:n 8 momenttia ei sovelleta sairauspäivärahaan,
jos työkyvyttömyys on alkanut ennen tämän
lain voimaantuloa, eikä vanhempainpäivärahaan,
jos oikeus siihen on alkanut ennen tämän lain
voimaantuloa.
Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen tämän lain
voimaantuloa, sovelletaan 12 luvun 2 §:n 1 ja
2 momenttia sellaisina kuin ne olivat tämän lain
voimaan tullessa.