sellaisina kuin niistä ovat 37 ja 107—109 § osaksi
laissa 1274/2006, sekä
11 §
Oikeus vanhuuseläkkeeseen
Työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle
63—68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden
alusta, varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuotta täytettyään
tai lykätylle vanhuuseläkkeelle 68 vuoden
iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden
jälkeen. Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen myöntämisen
edellytyksenä on, ettei työntekijä enää ole
siinä työsuhteessa, josta hän jää eläkkeelle.
Sen estämättä, mitä 8 §:n
3 momentissa ja edellä tässä momentissa
säädetään, vakuutetun luottamustoimen
jatkaminen ei estä aikaisemmin päättyneiden
työsuhteiden perusteella karttuneen vanhuuseläkkeen
myöntämistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
37 §
Työkyvyttömyyseläke julkisten alojen
työeläkelakien mukaan myönnetyn eläkkeen
perusteella
Työntekijällä on oikeus
tämän lain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen,
jos hänelle on myönnetty työkyvyttömyyseläke:
1) kunnallisen eläkelain 24 §:n
1 momentin 2 kohdan perusteella;
2) valtion eläkelain 35 §:n
1 momentin 2 kohdan perusteella; tai
3) valtion eläkelain 35 §:n
1 momentin 2 kohtaa soveltaen evankelis-luterilaisen
kirkon eläkelain 6 §:n tai Kansaneläkelaitoksesta
annetun lain 13 §:n perusteella.
Lisäksi työntekijällä on
oikeus tämän lain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen,
jos hänelle on myönnetty työkyvyttömyyseläke
julkisten alojen palvelussuhteen jatkuessa alkaneen työkyvyttömyyden
perusteella kunnallisen eläkelain 24 §:n
1 momentin 1 kohdan tai valtion eläkelain 35 §:n
1 momentin 1 kohdan taikka viimeksi mainittua lainkohtaa
soveltaen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 6 §:n
tai Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:n
nojalla ja hänen yksityisten alojen työeläkelakien
mukaisen karttuneen eläkkeensä määrä kuukaudessa on
enintään 688,02 euroa.
52 §
Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuminen
vanhuuseläkkeeksi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeen
aikana tehdyn työn perusteella karttuneeseen eläkkeeseen
hakemuksesta, kun hänen työkyvyttömyyseläkkeensä muuttuu
1 momentin mukaisesti vanhuuseläkkeeksi, jos työntekijä ei ole
enää siinä työsuhteessa, josta
hän on siirtymässä vanhuuseläkkeelle.
Jos työntekijä tekee työtä muun
työeläkelain kuin tämän lain
mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen aikana
tai tämän lain tai muun työeläkelain
mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen päätyttyä,
työntekijällä on oikeus tämän
työn perusteella karttuneeseen eläkkeeseen, kun
hänelle myönnetään 11 §:ssä mainittu vanhuuseläke,
varhennettu vanhuuseläke tai lykätty vanhuuseläke.
Työntekijällä on oikeus edellä tarkoitetun
työkyvyttömyyseläkkeen aikana tai sen
päätyttyä tehdyn työn perusteella karttuneeseen
eläkkeeseen myös, jos hänelle myönnetään
aikaisemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen
jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke,
johon ei sovelleta, mitä 80 §:n 2 momentissa
säädetään eläkkeen
määräytymisestä entisin perustein.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
76 §
Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevat ansiot
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu etuus on
ansiotulojen puuttumisen tai niiden vähäisyyden
vuoksi maksettu vähimmäispäivärahan
suuruisena, tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan
huomioon 523,61 euroa kuukaudessa. Jos etuus on työhön
paluun vuoksi maksettu vähimmäispäivärahan
määräisenä, tulevan ajan ansiota
määrättäessä otetaan
huomioon työntekijälle maksettu vähimmäispäiväraha.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
81 §
Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus
Työntekijän työkyvyttömyyseläkkeeseen
lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden
alusta, johon mennessä eläkkeen alkamisesta on
kulunut viisi kalenterivuotta. Korotusta ei lisätä,
jos työntekijä on täyttänyt
56 vuotta. Kertakorotusta ei lisätä kuntoutuskorotukseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
105 §
Päätös ja sen tiedoksianto
Työntekijän oikeuden tämän
lain mukaiseen eläkkeeseen ja eläkkeen määrän
ratkaisee 106 §:ssä tarkoitettu yksityisten
alojen ratkaiseva eläkelaitos antamalla asiasta päätöksen.
Eläkelaitoksen on ratkaistava eläkehakemus viipymättä saatuaan
tarpeelliset selvitykset. Jos työntekijä on ollut
vakuutettuna sekä yksityisten alojen että julkisten
alojen työeläkelakien mukaan, eläkeasiasta
antaa päätösyhdistelmän 107 §:ssä tarkoitettuna
viimeisenä eläkelaitoksena toimiva yksityisten
alojen ratkaiseva eläkelaitos tai julkisten alojen eläkelaitos.
Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ja Eläketurvakeskus
antavat päätöksensä tiedoksi kirjeellä lähettämällä sen
vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa osoitteeseen.
Tarkemmat säännökset yksityisten
alojen ratkaisevan eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen päätöksen
koneellisesta allekirjoittamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
106 §
Työskentelyä vain yksityisten alojen työeläkelakien
mukaisilla aloilla
Jos työntekijä on kuulunut vain yksityisten alojen
työeläkelakien mukaiseen eläketurvaan, hänen
eläkeasiansa ratkaisee se 1 §:n 3 momentissa
tarkoitettu eläkelaitos, jossa hänen yksityisten
alojen työeläkelakien mukaisia työansioitaan
on vakuutettu määrältään
eniten kahden viimeisen kalenterivuoden aikana (yksityisten
alojen ratkaiseva eläkelaitos). Yksityisten alojen
ratkaiseva eläkelaitos myös maksaa eläkkeen
ja hoitaa muut eläkelaitoksen tehtävät. Lisäksi
se ratkaisee ja maksaa 74 §:ssä mainitun palkattoman
ajan perusteella karttuneen eläkkeen sekä valtion
varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan
lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaan karttuneen
etuuden.
Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta
Merimieseläkekassa on yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos
vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkeasiaa
käsiteltäessä, jos työntekijällä on
oikeus tai edunjättäjällä olisi
ollut oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle
merimieseläkelain 8 §:n 2 momentissa
säädetyssä alennetussa eläkeiässä.
107 §
Työskentelyä sekä yksityisten että julkisten alojen
työeläkelakien mukaisilla aloilla
Jos työntekijä on kuulunut sekä yksityisten alojen
työeläkelain että 3 §:n
2 momentin 1—3 tai 5 kohdassa tarkoitetun julkisten alojen
työeläkelain mukaiseen eläketurvaan,
työntekijä saa yksityisten alojen ja edellä mainittujen
julkisten alojen työeläkelakien mukaisesta eläketurvastaan
päätösyhdistelmän. Päätösyhdistelmän
antava eläkelaitos (viimeinen eläkelaitos) myös
maksaa päätösyhdistelmän mukaiset
eläkkeet ja hoitaa eläkkeisiin liittyvät
muut eläkelaitoksen tehtävät. Lisäksi
viimeinen eläkelaitos ratkaisee ja maksaa 74 §:ssä mainitun
palkattoman ajan perusteella karttuneen eläkkeen sekä valtion
varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan
lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaan karttuneen etuuden.
Jos työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään
eniten kahden viimeisen kalenterivuoden aikana Suomen Pankin eläkesäännön, ortodoksisesta
kirkosta annetun lain, Ahvenanmaan maakuntalain tai sellaisen muun
eläkesäädöksen perusteella,
jota toimeenpantaessa ei noudateta 1 momentissa tarkoitettua
viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä,
yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos, julkisten alojen
eläkelaitos ja tässä momentissa tarkoitettua
eläketurvaa toimeenpaneva eläkelaitos ratkaisevat
kukin omalta osaltaan eläkeasian erikseen.
107 a §
Viimeisen eläkelaitoksen määräytyminen
Viimeinen eläkelaitos on se 106 §:ssä tarkoitettu
eläkelaitos tai 107 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
julkisten alojen työeläkelakien mukaista eläketurvaa
hoitava eläkelaitos, missä työntekijän
työansioita on vakuutettu määrältään
eniten kahden viimeisen kalenterivuoden aikana.
Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta
viimeinen eläkelaitos on vanhuus- tai perhe-eläkeasiaa
käsiteltäessä julkisten alojen eläkelaitos,
jos:
1) työntekijän virka- tai työsuhteeseen
perustuva eläketurva on eläkehakemuksen vireille
tullessa järjestetty vain 107 §:n 1 momentissa
tarkoitetun julkisten alojen työeläkelain mukaan
tai työntekijä on säilyttänyt
oikeutensa mainitun julkisten alojen työeläkelain
mukaiseen lisäeläkeosuuteen taikka henkilökohtaiseen
eläkeikään; tai
2) edunjättäjän virka- tai
työsuhteeseen perustuva eläketurva oli eläketapahtumahetkellä järjestetty
vain 107 §:n 1 momentissa tarkoitetun julkisten alojen
työeläkelain mukaan tai edunjättäjä oli
säilyttänyt oikeutensa mainitun julkisten alojen
työeläkelain mukaiseen lisäeläkeosuuteen
taikka henkilökohtaiseen eläkeikään.
Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta
viimeinen eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkeasiaa
käsiteltäessä julkisten alojen eläkelaitos,
jos:
1) julkisten alojen eläkelaitos arvioi työntekijän
oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen julkisten
alojen työ- ja virkasuhteen jatkuessa alkaneen työkyvyttömyyden
perusteella kunnallisen eläkelain 24 §:n 1 momentin
1 kohdan, valtion eläkelain 35 §:n 1
momentin 1 kohdan tai viimeksi mainittua lainkohtaa soveltaen
evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 6 §:n
tai Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:n
nojalla;
2) työntekijä on säilyttänyt
oikeutensa 1 kohdassa mainitun julkisten alojen työeläkelain
mukaiseen lisäeläkeoikeuteen taikka henkilökohtaiseen
eläkeikään; tai
3) kysymys on osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja
virka- tai työsuhteessa olevan työntekijän
työeläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty
107 §:n 1 momentissa tarkoitetun julkisten alojen työeläkelain
mukaan.
Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta
Merimieseläkekassa on viimeinen eläkelaitos vanhuus-,
työkyvyttömyys- tai perhe-eläkeasiaa
käsiteltäessä, jos työntekijällä on
tai edunjättäjällä olisi ollut
oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle
merimieseläkelain 8 §:n 2 momentissa
säädetyssä alennetussa eläkeiässä eikä julkisten
alojen eläkelaitos ole 2 tai 3 momentin perusteella viimeinen
eläkelaitos.
Jos työntekijä, joka on ollut vakuutettuna sekä yksityisten
että julkisten alojen työeläkelakien
mukaan, hakee näiden lakien perusteella osa-aikaeläkettä samasta
ajankohdasta, yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos
ja julkisten alojen eläkelaitos ratkaisevat kumpikin omalta osaltaan
osa-aikaeläkeasian erikseen.
107 b §
Työansioihin luettavat ansiot
Määriteltäessä 106 §:n
mukaista yksityisten alojen ratkaisevaa eläkelaitosta ja
107 a §:n mukaista viimeistä eläkelaitosta
yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutettuihin
työansioihin luetaan myös yrittäjän
eläkelain ja maatalousyrittäjän
eläkelain mukainen työtulo.
108 §
Neuvotteluvelvollisuus
Viimeisenä eläkelaitoksena toimivan julkisten
alojen eläkelaitoksen on ennen päätöstään pyydettävä yksityisten
alojen ratkaisevan eläkelaitoksen arvio työntekijän
työkyvystä, jos julkisten alojen eläkelaitos
ratkaisee työntekijän oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen
julkisten alojen palvelussuhteen jatkuessa alkaneen työkyvyttömyyden
perusteella kunnallisen eläkelain 24 §:n 1 momentin
1 kohdan, valtion eläkelain 35 §:n 1 momentin
1 kohdan taikka viimeksi mainittua lainkohtaa soveltaen evankelis-luterilaisen
kirkon eläkelain 6 §:n tai Kansaneläkelaitoksesta
annetun lain 13 §:n nojalla ja yksityisten alojen työeläkelakien
mukaisen karttuneen eläkkeen määrä kuukaudessa
ylittää 688,02 euroa.
Jos yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ja julkisten
alojen eläkelaitos ovat eri mieltä työntekijän
työkyvyn arvioinnista, ne ratkaisevat kumpikin omalta osaltaan
eläkeasian erikseen.
109 §
Eläkettä maksavan eläkelaitoksen
toimivalta uutta eläkettä myönnettäessä
Eläkkeensaajalle vanhuus-, työkyvyttömyys- tai
osa-aikaeläkettä maksava yksityisten tai julkisten
alojen eläkelaitos hoitaa viimeisen eläkelaitoksen
tehtävät, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
tai vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle
myönnetään uusi vanhuuseläke.
Jos yksityisten tai julkisten alojen eläkelaitos maksaa
työkyvyttömyyseläkettä kuntoutustukena,
sama eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen
jatkohakemuksen ja hoitaa muut eläkelaitoksen tehtävät
työkyvyttömyyseläkeasiassa. Jos työntekijä hakee
päättyneen työkyvyttömyyseläkkeensä jälkeen
uudelleen työkyvyttömyyseläkettä ja
tämä uusi eläke määräytyy
entisin perustein, aikaisempaa työkyvyttömyyseläkettä maksanut
eläkelaitos ratkaisee hakemuksen ja hoitaa muut eläkelaitoksen
tehtävät työkyvyttömyyseläkeasiassa.
Osa-aikaeläkettä saavan työntekijän
työkyvyttömyyseläkettä koskevan
hakemuksen ratkaisee kuitenkin osa-aikatyön vakuuttanut
eläkelaitos.
Jos edunjättäjä sai kuollessaan yksityisten
tai julkisten alojen eläkelaitoksen maksamaa eläkettä,
eläkettä maksanut eläkelaitos ratkaisee edunjättäjän
jälkeen myönnettävää perhe-eläkettä koskevan
hakemuksen ja hoitaa muut perhe-eläkettä koskevat
eläkelaitoksen tehtävät.
110 §
Sopimismahdollisuus
Jos eläkeasian käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista,
eläkelaitokset voivat yksittäistapauksessa sopia,
että viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä noudatetaan
tilanteessa, jossa sitä ei lain mukaan olisi noudatettava,
tai että viimeisen eläkelaitoksen tehtävät
hoitaa muu eläkelaitos kuin 107 a §:n perusteella
määräytyvä viimeinen eläkelaitos
taikka että viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei
eläkeasiassa noudateta.
Eläkkeenhakijalle on 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa
ilmoitettava, mikä eläkelaitos käsittelee
hänen eläkeasiansa.
111 §
Eläketurvakeskuksen ratkaisuvalta ja tarkemmat säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 106, 107, 107 a, 108 ja 109 §:ssä tarkoitetun
toimivaltaisen eläkelaitoksen määräytymisestä ja
tehtävistä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella
säädetään tarkemmin myös
siitä, miten 106 ja 107 a §:ssä tarkoitetut
vakuutettujen työansioiden kahden viimeisen kalenterivuoden tarkasteluajat
määräytyvät. Valtioneuvoston asetuksella
voidaan myös säätää vakuutettujen työansioiden
kahden viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikaa lyhyemmästä tarkasteluajasta silloin,
kun vakuutettuja työansioita on kahden vuoden tarkasteluaikaa
lyhyemmältä ajalta.
126 §
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
sovelletaan myös, jos eläkelaitos on yksityisten
alojen ratkaisevana eläkelaitoksena tai 107 §:ssä tarkoitettuna
viimeisenä eläkelaitoksena toimiessaan maksanut
yksityisten alojen työeläkelakien mukaista eläkettä aiheettomasti.
Jos viimeinen eläkelaitos on maksanut aiheettomasti julkisten alojen
työeläkelakien mukaista eläkettä,
takaisinperinnästä päättää asianomainen
julkisten alojen eläkelaitos siten kuin takaisinperinnästä asianomaisessa
julkisten alojen työeläkelaissa säädetään.
Viimeinen eläkelaitos antaa takaisin perittävistä eläkkeistä päätösyhdistelmän
ja perii takaisin perittävän määrän.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
129 §
Muutoksen hakeminen viimeisen eläkelaitoksen päätösyhdistelmään
ja EU-päätösten yhteenvetoon
Eläkelaitoksen 107 §:ssä tarkoitettuna
viimeisenä eläkelaitoksena antamaan päätösyhdistelmään
sovelletaan, mitä tässä luvussa säädetään päätöksestä.
Jos eläkelaitoksen päätös sisältyy julkisten
alojen eläkelaitoksen viimeisenä eläkelaitoksena
antamaan päätösyhdistelmään,
siihen haetaan muutosta ja valitusasia käsitellään
siten kuin julkisten alojen työeläkelaeissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
182 §
Työttömyysvakuutusrahaston maksu
Työttömyysetuuksien rahoituksesta
annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu työttömyysvakuutusrahasto
maksaa Eläketurvakeskukselle maksun, jolla katetaan työttömyys-
ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain
mukaista eläketurvaa hoitavalle Kirkon keskusrahastolle;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
191 §
Sovellettavat säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tätä lakia toimeenpantaessa ei sovelleta,
mitä vakuutusyhtiölain (521/2008) 30
luvun 1, 3 ja 4 §:ssä, eläkesäätiölain
132, 132 a ja 132 c §:ssä tai vakuutuskassalain
165, 165 a ja 165 c §:ssä säädetään
vaitiolovelvollisuudesta ja tietojen luovuttamisesta.
203 §
Tietojen antaminen vakuutusyritysryhmän sisällä
Työeläkevakuutusyhtiöllä ja
sen asiamiehellä on salassapitosäännösten
ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus luovuttaa
samaan vakuutusyhtiölain 26 luvussa tarkoitettuun vakuutusyritysryhmään
tai vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:n 2 momentissa
tarkoitettuun taloudelliseen yhteenliittymään
kuuluvalle toiselle yritykselle sellaisia vaitiolovelvollisuuden
piiriin kuuluvia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän
lain mukaisten tehtävien hoitamista varten.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2010.
Lain 37, 105—107, 107 a, 107 b ja 108—110 §,
111 §:n 3 momentti, 126 §:n
3 momentti ja 129 §:n 1 momentti tulevat kuitenkin
voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012 ja niitä sovelletaan eläkehakemukseen, joka
tulee vireille mainittuna päivänä tai
sen jälkeen. Edellä mainittujen lainkohtien sijasta
sovelletaan kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa
voimassa olleita vastaavia säännöksiä,
jos työntekijällä ei ole työeläkelakien
mukaisia työansioita vuoden 2004 jälkeen.
Lain 107 §:n estämättä viimeisen
eläkelaitoksen järjestelyä ei sovelleta,
jos järjestelyn piiriin kuuluvista eläkelaitoksista
toinen soveltaa ennen 1 päivää tammikuuta
2005 voimassa olleita työeläkelakien säännöksiä ja
toinen soveltaa 1 päivänä tammikuuta
2005 tai sen jälkeen voimaan tulevia työeläkelakien
säännöksiä, eivätkä nämä eläkelaitokset
sovi viimeisen eläkelaitoksen järjestelyn noudattamisesta.
Sama koskee tilannetta, jossa yksityisten alojen eläkelaitos
olisi viimeinen eläkelaitos ja työntekijä hakee
työkyvyttömyyseläkettä, joka
myönnetään 52 §:n 3 momentin
perusteella työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
vähentämättömänä vanhuuseläkkeenä.
Näissä tilanteissa tämän lain
mukaisen eläkeoikeuden ja eläkkeen määrän
ratkaisee tämän lain 106 §:n mukainen
yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos.
Lain 37 §:ssä, 76 §:n
3 momentissa ja 108 §:ssä mainitut
rahamäärät vastaavat 96 §:ssä tarkoitetun
palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.