sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 2 momentti
ja 7 b § laissa 236/1993, 7 § osaksi
laissa 906/1996, 7 a § laeissa
724/1988 ja 723/1997 sekä mainitussa
laissa 906/1996, 8 §:n 1—3 ja
5 momentti ja 15 a §:n 1 momentti mainitussa
laissa 906/1996, 14 §:n 1 momentti laissa 139/2005
ja 16 §:n 1 momentti laissa 614/1996,
sekä
2 §
Soveltamisala
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tätä lakia, lukuun ottamatta 6 b §:n
3 momenttia, 7 d §:n 3 momenttia, 8 ja
15 a §:ää, sovelletaan
6 §:n 3 b kohdassa tarkoitettuihin tuotannollisista
ja taloudellisista syistä toimeenpantaviin irtisanomisiin
sekä niihin liittyviin koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisuihin
myös yrityksessä, jonka työsuhteessa
olevan henkilöstön määrä säännöllisesti
on vähemmän kuin 30 mutta vähintään
20, milloin työnantaja harkitsee vähintään
10 työntekijän irtisanomista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 b §
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin
tai tuotannollisin perustein, on henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmaan tehtävä tarvittavat muutokset
irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Yhteistoimintamenettely
Ennen kuin työnantaja ratkaisee 6 §:ssä tarkoitetun
asian, hänen on neuvoteltava toimenpiteen perusteista,
vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden
ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien
kanssa, joita asia koskee.
Määrättyä työntekijää tai
toimihenkilöä koskeva asia käsitellään
ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön
välillä. Milloin työnantaja taikka työntekijä tai
toimihenkilö häntä koskevassa kysymyksessä sitä vaatii,
on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen
henkilöstön edustajan kesken.
Milloin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva kysymys koskee
yrityksen jonkin toimintayksikön tai työosaston
työntekijöitä tai toimihenkilöitä yleisesti,
käsitellään asia asianomaisen henkilöstön
edustajan kanssa. Jos tällainen asia koskee yhtä useampaa
henkilöstöryhmää, tulee 1 momentissa
tarkoitettu neuvottelu järjestää yhteisessä kokouksessa,
johon osallistuu edustaja kustakin henkilöstöryhmästä.
Tällaista kokousta ei kuitenkaan järjestetä silloin,
kun asia käsitellään 4 §:ssä tarkoitetussa
neuvottelukunnassa.
Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä säädetään,
kuuluu yhteistoimintamenettelyyn, että:
1) edellä 6 §:n 10 kohdassa
tarkoitetut työsäännöt ja niihin
verrattavat muut määräykset tulevat noudatettaviksi
vasta sen jälkeen, kun niistä on sovittu tämän
lain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä;
2) edellä 6 §:n 12 kohdassa
tarkoitetun yhteistyökoulutuksen sisältöä ja
määrää koskevat toimenpiteet
suoritetaan sen mukaisesti kuin niistä on tämän
lain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä sovittu; sekä että
3) edellä 6 §:n 14 kohdassa
tarkoitetuissa sosiaalitoiminnan alaan kuuluvissa asioissa päätös tehdään,
jollei sen sisällöstä sovita, sen mukaan, mitä henkilöstön
edustajat tai, milloin päätös koskee
vain jotakin henkilöstöryhmää,
tämän ryhmän edustajat asiasta päättävät.
Yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on 4 §:ssä tarkoitetulla
neuvottelukunnalla ja 3 momentissa tarkoitetulla yhteisellä kokouksella sekä henkilöstön
edustajalla oikeus kuulla asiantuntijana asianomaisessa
toimintayksikössä työskentelevää henkilöä ja
saada tietoja muiltakin yrityksen asiantuntijoilta, jos tämä on muutoin
mahdollista. Henkilöstön edustajilla, jos siitä on
sovittu työnantajan kanssa, on sama oikeus heidän
valmistautuessaan 3 momentissa tarkoitettuun yhteiseen kokoukseen
taikka 4 §:ssä tarkoitettuun neuvottelukunnan
kokoukseen. Tällaisille asiantuntijoille annetaan vapautusta
työstä ja maksetaan korvaus ansionmenetyksestä siten
kuin 13 §:ssä säädetään.
7 a §
Neuvotteluesitys
Työnantajan on annettava 6 §:n 1—5
kohdassa tarkoitetussa asiassa kirjallinen neuvotteluesitys vähintään
kolme päivää ennen neuvottelujen alkamista,
jollei toisin sovita.
Jos yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä 6 §:n
1—5 kohdassa tarkoitettu toimenpide ilmeisesti johtaa yhden
tai useamman työntekijän tai toimihenkilön
irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, työnantajan
on annettava neuvotteluesitys vähintään
viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.
Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi
neuvottelujen alkamisajan ja -paikan lisäksi tiedot siitä,
mitä asioita neuvotteluissa on tarkoitus käsitellä.
Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn
aloittamista 6 §:n 1—5 kohdassa tarkoitetussa
asiassa, työnantajan on annettava 1—3 momentissa
tarkoitettu neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä,
millä perusteella yhteistoimintamenettelyä ei
pidetä tarpeellisena.
Edellä 6 a §:ssä tarkoitetussa
asiassa neuvotteluesitys on tehtävä viikon kuluessa
luovutuksesta, jakautumisesta tai sulautumisesta, jollei neuvotteluja
ole aloitettu tätä ennen. Neuvotteluesityksen
tekemisestä ja neuvottelujen aloittamisesta on muutoin
voimassa, mitä 1—3 momentissa säädetään.
7 b §
Työnantajan annettavat tiedot
Työnantajan on ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista
annettava neuvotteluissa käsiteltävien asioiden
kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille
tai toimihenkilöille sekä asianomaisille henkilöstön
edustajille.
Työnantajan on annettava harkitessaan työvoiman
vähentämistä asianomaisille henkilöstön
edustajille aiottujen toimenpiteiden käsittelemiseksi tarpeelliset
tiedot, kuten tiedot toimenpiteiden perusteista, arvio irtisanottavien, lomautettavien
tai osa-aikaistettavien työntekijöiden ja toimihenkilöiden
lukumäärästä eri ryhmissä,
arvio ajasta, jonka kuluessa juuri mainitut, suunnitellut toimenpiteet
aiotaan toteuttaa, sekä tiedot periaatteista, joiden mukaan
näiden toimenpiteiden kohteena olevat työntekijät
määräytyvät. Tiedot on annettava
kirjallisesti, jos työnantaja harkitsee vähintään
kymmenen työntekijän tai toimihenkilön
irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai
osa-aikaistamista taloudellisilla tai tuotannollisilla
perusteilla.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot tulee liittää neuvotteluesitykseen
tai ne voidaan antaa erikseen ennen neuvottelujen alkamista.
7 c §
Ilmoitus työvoimatoimistolle
Jos työnantaja esittää yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäväksi
toimenpiteitä työvoiman vähentämiseksi,
on neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot
toimitettava yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa kirjallisesti
työvoimatoimiston tietoon, jollei näitä tietoja
ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.
7 d §
Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet
Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan
irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää tai
toimihenkilöä taloudellisin tai tuotannollisin
perustein hänen on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava
työntekijöiden tai toimihenkilöiden edustajille
esitys työllistymistä edistäväksi
toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan
on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten
kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.
Toimintasuunnitelmasta, jota laadittaessa on otettava huomioon,
mitä työvoiman vähentämisestä on
säädetty tai työehtosopimuksin sovittu, tulee
käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu
aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut
irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta
annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun
ja koulutuksen edistämiseksi. Toimintasuunnitelmasta neuvotellaan
henkilöstön edustajien kanssa 8 §:n
3 momentissa säädetyn seitsemän päivän
pituisen määräajan estämättä.
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat
alle kymmentä työntekijää, työnantajan
on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet,
joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden
oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai
koulutukseen sekä heidän työllistymistään
julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla
palveluilla.
Työntekijän oikeudesta työllistymisvapaaseen
irtisanomisaikana säädetään
työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä.
8 §
Neuvotteluvelvoitteen sisältö ja sen täyttyminen
Jollei työnantajan ja henkilöstön
edustajan kesken ole sovittu muusta menettelystä eikä 2
tai 3 momentista muuta johdu, työnantajan katsotaan täyttäneen
7 §:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteensa,
kun asia on käsitelty 7, 7 b ja 7 d §:ssä tarkoitetulla
tavalla tai 4 §:ssä tarkoitetussa neuvottelukunnassa.
Erimielisiksi jääneiden asioiden toteuttamisen
työnantaja saa aloittaa tiedotettuaan asiassa päätetyistä toimenpiteistä yhteistoimintamenettelyyn
osallistuneille.
Jos 6 §:n 1—5 kohdan mukainen
neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän
tai toimihenkilön irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, työnantajan
ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan
ennen kuin
1) sopimukseen pääsemiseksi on ensin
neuvoteltu toimenpiteen perusteista ja vaikutuksista ja tämän
jälkeen erikseen vaihtoehdoista vähentämisen
kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä aiheutuvien
seurausten lieventämisestä, ja neuvottelujen alkamisesta
on kulunut vähintään seitsemän
päivää; tai
2) yhteistoimintamenettelyssä on sovittu irtisanomisista,
lomauttamisista tai osa-aikaistamisista tai neuvotteluvelvoitteen
täyttymisestä.
Jos 2 momentissa tarkoitettu toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään
kymmenen työntekijän tai toimihenkilön
irtisanomiseen, lomauttamiseen yli 90 päiväksi
tai osa-aikaistamiseen, on neuvotteluaika kuitenkin vähintään
kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta, ja vaihtoehtojen käsittely
saadaan alkaa aikaisintaan seitsemän päivän
kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä,
jollei toisin sovita.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään,
ei sovelleta silloin, kun yritys on selvitystilassa tai konkurssissa.
Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa
(47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteena on neuvotteluaika
seitsemän päivää neuvottelujen
alkamisesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Sopimisoikeus
Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden
yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko
maan, voivat sopimuksin poiketa siitä, mitä säädetään
3 ja 4 §:ssä yhteistoiminnan osapuolista,
6 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin
kuuluvista asioista, 6 a §:ssä neuvotteluvelvoitteen
toteamisesta liikkeen luovutuksen, jakautumisen tai sulautumisen
jälkeen, 6 b §:ssä henkilöstö-
ja koulutussuunnitelmista, 7 §:ssä yhteistoimintamenettelystä,
7 a §:ssä neuvotteluesityksestä,
7 b §:ssä työnantajan
annettavista tiedoista, 7 d §:ssä toimintasuunnitelmasta
ja toimintaperiaatteista, 8 §:ssä neuvotteluvelvoitteen
sisällöstä ja sen täyttymisestä,
8 a §:ssä neuvottelujen kirjaamisesta,
11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta,
11 b—11 e §:ssä konserniyhteistyöstä sekä 13 §:ssä henkilöstön
edustajien vapautuksesta työstä ja maksettavista
korvauksista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 a §
Hyvitys
Milloin 6 §:n 1—5 kohdassa tarkoitettu
asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta
ratkaistu noudattamatta, mitä 7 §:n 1—3
momentissa, 7 a §:ssä, 7 b §:n
3 momentissa tai 8 §:ssä säädetään,
ja työntekijä tai toimihenkilö on ratkaisuun
liittyvistä syistä osa-aikaistettu, lomautettu
tai irtisanottu, on työntekijällä tai
toimihenkilöllä oikeus saada työnantajalta
hyvityksenä enintään 20 kuukauden palkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
Rangaistussäännökset
Konsernin johtoon kuuluva, työnantaja tai näiden
edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta,
mitä 7 §:ssä, 7 b §:n
1 ja 2 momentissa, 9, 11 tai 11 d §:ssä säädetään
taikka 13 §:ssä säädetään
muusta kuin maksuvelvollisuudesta tai olennaisesti laiminlyö noudattaa,
mitä 11 c §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitetussa
sopimuksessa sovitaan, on tuomittava yhteistoimintavelvoitteen
rikkomisesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja tämän
edustajien kesken määräytyy rikoslain
47 luvun 7 §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
2005.