2 luku
Selvityksen kohteen asema ja oikeudet
4 §
Ilmoittaminen turvallisuusselvityksestä
Sen, joka aikoo hakea henkilöturvallisuusselvityksen
laatimista palvelussuhteeseen tai toimeksiantotehtävään
valittavasta, on ilmoitettava tästä viran tai
tehtävän täytettävänä oloa
koskevassa ilmoituksessa tai muulla sopivalla tavalla. Sama koskee
koulutuksen järjestäjää, jos koulutukseen
valittavasta on tarkoitus pyytää henkilöturvallisuusselvitys.
Sillä, joka aikoo hakea yritysturvallisuusselvitystä siitä,
jonka kanssa on tarkoitus tehdä hankintasopimus, on hankintailmoituksessa
tai tarjouspyynnössä ilmoitettava yritysturvallisuusselvityksen
laadinnasta. Jos kysymys ei ole julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista
annetussa
laissa (1531/2011) tarkoitetusta puolustus- ja turvallisuushankinnasta,
asiasta voidaan ilmoittaa myös muulla tavalla.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
ei sovelleta, jos selvityksen kohde itse hakee turvallisuusselvityksen
laatimista.
5 §
Selvityksen kohteen suostumus
Turvallisuusselvityksen laatimisen ja turvallisuusselvitykseen
liittyvän 51 §:ssä tarkoitetun luotettavuuden
seurannan toteuttamisen yleisenä edellytyksenä on,
että selvityksen kohde on antanut siihen etukäteen
kirjallisen suostumuksen.
Suostumusasiakirjasta tulee käydä ilmi, että selvityksen
kohde on ennen suostumuksen antamista saanut tiedon turvallisuusselvityksen
ja luotettavuuden seurannan tarkoituksesta ja niiden käytöstä,
turvallisuusselvitykseen ja sen seurantaan liittyvästä tietojenkäsittelystä sekä oikeudestaan
saada tieto selvityksen sisällöstä.
Suostumus henkilöturvallisuusselvityksen laatimiseen
voidaan antaa siten, että se kattaa kaikki ne tilanteet,
joissa suostumuksessa määritellyn palvelussuhteen
tai tehtävän aikana on tarpeen laatia turvallisuusselvitys
tai antaa sen perusteella henkilöturvallisuusselvitystodistus. Suostumus
voidaan antaa myös siten, että se koskee kaikkia
tietyn hallinnonalan tehtäviä.
Jos selvityksen kohde itse hakee turvallisuusselvityksen laadintaa,
suostumusasiakirjan sijasta on annettava selvityksen kohteen ilmoitus, josta
tulee käydä ilmi 2 momentissa tarkoitetut tiedot.
6 §
Oikeus saada tieto turvallisuusselvityksestä
Jokaisella on oikeus saada toimivaltaiselta viranomaiselta tieto
siitä, onko hänestä tai yrityksestä,
jonka puhevaltaa hän käyttää,
tehty turvallisuusselvitys. Selvityksen kohteella on oikeus pyynnöstään
saada toimivaltaiselta viranomaiselta turvallisuusselvityksen sisältämät
tiedot.
Turvallisuusselvityksen hakijan on ilmoitettava selvityksen
kohteelle selvityksen lopputuloksesta. Jos selvitys on annettu kirjallisena,
selvitys on annettava myös nähtäväksi
tai pyydettäessä kopiona.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
ei sovelleta, jos tieto on peräisin sellaisesta henkilörekisteristä,
johon rekisteröidyllä ei lain mukaan ole tarkastusoikeutta.
Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta
tietoja, sen tulee ilmoittaa syyt tähän tietoja
pyytäneelle annettavassa kirjallisessa päätöksessä.
7 §
Selvityksen kohteen huomautusoikeus
Henkilöturvallisuusselvityksen kohteella on oikeus
tehdä huomautus haastattelun tai 28 §:ssä tarkoitetun
henkilötietolomakkeen tietojen tarkistamismenettelyn yhteydessä esiin
tulleista seikoista.
Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä selvityksen
kohteen esittämästä huomautuksesta merkintä kohteesta
laadittavaan henkilöturvallisuusselvitykseen, jollei tietoa
huomautuksen johdosta heti oikaista tai jollei huomautusta ole pidettävä ilmeisen
perusteettomana.
Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tekemästä huomautuksesta
merkintää henkilöturvallisuusselvitykseen,
sen tulee ilmoittaa syyt tähän selvityksen kohteelle
annettavassa kirjallisessa päätöksessä.
Rekisteriin sisältyvän tiedon korjaamisesta säädetään
erikseen.
8 §
Säännösten soveltaminen läheisiin
Mitä tässä luvussa säädetään
selvityksen kohteena olevan henkilön suostumuksesta, tiedonsaantioikeudesta
ja huomautusoikeudesta, sovelletaan myös selvityksen kohteena
olevan henkilön läheiseen, jos tästä tehdään
29 §:n nojalla turvallisuusselvitys.
3 luku
Toimivaltaiset viranomaiset ja niiden harkintavallan ohjaus
9 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen ja yritysturvallisuusselvityksen
tekemisestä päättää suojelupoliisi,
jollei jäljempänä toisin säädetä.
Suojelupoliisi laatii suppean henkilöturvallisuusselvityksen,
jos selvitys on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen
toteuttamiseksi. Suojelupoliisissa voi tämän lain mukaisissa
tehtävissä toimia pääesikunnan osoittamia
yhteyshenkilöitä.
Poliisihallituksen määräämä poliisihallinnon yksikkö päättää suppean
henkilöturvallisuusselvityksen laatimisesta, jollei 1 tai
3 momentista muuta johdu.
Henkilöturvallisuusselvityksen tekemisestä päättää pääesikunta,
jos selvityksen kohde toimii tai hänen on tarkoitus toimia
puolustusvoimissa tai hoitaa puolustusvoimien antamaa tehtävää taikka
jos turvallisuusselvitys liittyy puolustusvoimien toimintaan tai
hankintoihin. Pääesikunta päättää yritysturvallisuusselvityksen tekemisestä yrityksestä,
joka hoitaa tai jonka on tarkoitus hoitaa puolustusvoimien antamaa
tehtävää, taikka yrityksestä,
joka liittyy puolustusvoimien hankintoihin. Pääesikunta
voi antaa turvallisuusselvityksen laatimiseksi tarvittavien rekisteritietojen
tarkistamisen ja luovuttaa tätä varten pääsyn
tarkistuksessa käytettäviin rekistereihin määräämälleen
ja valvonnassaan toimivalle puolustusvoimien yksikölle.
Pääesikunta voi antaa myös edellä tarkoitetulle
yksikölle oikeuden ilmoittaa henkilöturvallisuusselvitystä hakeneelle
puolustusvoimien yksikölle siitä, että rekisteritiedoissa
ei ole ilmennyt henkilön luotettavuuden kannalta kielteisiä tietoja.
Viestintävirasto laatii yritysturvallisuusselvityksen
osana tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen
tietoturvallisuuden tasoa koskevan selvityksen.
Sen estämättä, mitä edellä säädetään,
toimivaltaiset viranomaiset voivat yksittäistapauksessa
sopia, että toinen viranomainen laatii turvallisuusselvityksen
tai sen osan toisen viranomaisen sijasta taikka antaa niiden perusteella
todistuksen.
10 §
Viranomaisen harkinta turvallisuusselvitysasian
käsittelyyn ottamisessa
Turvallisuusselvitystä ei laadita, jos selvityksen
kohteesta on laadittu voimassa oleva vastaava turvallisuusselvitys,
jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Jollei velvollisuudesta hankkia turvallisuusselvitys
tai hankkia sen perusteella annettava todistus säädetä laissa,
turvallisuusselvitykset suoritetaan toimivaltaisen viranomaisen
käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti
ja ottaen huomioon:
1) tarve kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden
toteuttamiseen;
2) haetun turvallisuusselvityksen yleinen merkitys
tietoturvallisuuden varmistamiseksi julkishallinnossa taikka yhteiskunnan
elintärkeiden toimintojen tai erittäin tärkeiden
yksityisten etujen suojaamisessa;
3) selvityksen hakijoiden ja kohteiden yhdenvertainen
kohtelu.
11 §
Eräiden selvityksen kohdetta koskevien seikkojen huomioon
ottaminen henkilöturvallisuusselvityksen laadinnassa
Jos henkilöturvallisuusselvitystä laadittaessa ilmenee,
että selvityksen kohde on lainvoimaisella ratkaisulla tuomittu
rangaistukseen tai jätetty rikoslain (39/1889)
3 luvun 4 §:n 1 tai 2 momentin nojalla
rangaistukseen tuomitsematta, toimivaltaisen viranomaisen on selvityksen
lopputulosta harkitessaan otettava erityisesti huomioon:
1) teosta kulunut aika;
2) selvityksen kohteen ikä tekohetkellä;
3) tekojen toistuvuus ja niiden osoittama piittaamattomuus
toisten oikeuksista taikka harkintakyvyn puutteesta;
4) seuraamusten ankaruus;
5) teon luonne tai merkittävyys suhteessa
selvityksen perustana olevaan tehtävän kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös arvioitaessa tietoja poliisitoimen tekemistä selvityksen
kohdetta koskevista päätöksistä tai
häneen kohdistetuista toimenpiteistä.
Tietojen käyttörajoituksista eräissä tapauksissa
säädetään 32 §:ssä.
12 §
Arviointikriteerilautakunta
Oikeusministeriön yhteydessä toimii turvallisuusselvitysasioissa
valtioneuvoston asettama arviointikriteerilautakunta, jossa on edustettuna julkishallinnon
tietoturvallisuuden yleisestä ohjauksesta vastaava ministeriö,
puolustushallinto, ulkoasiainhallinto ja muut yleisten etujen suojaamisen
kannalta keskeiset hallinnonalat, ammattijärjestöt
ja elinkeinoelämä sekä tarvittava oikeudellinen
asiantuntemus.
Arviointikriteerilautakunnan tehtävänä on toimivaltaisten
viranomaisten päätöksenteon tueksi
sekä yhtenäisen ja johdonmukaisen tulkintakäytännön
edistämiseksi käsitellä ja esittää yleisiä tulkintasuosituksia:
1) tehtävistä, joista laissa säädetyt
edellytykset huomioon ottaen voidaan laatia turvallisuusselvitys;
2) siitä, miten erilaisten tekoa koskevien
tietojen merkitystä olisi asianmukaista arvioida erilaisten
tehtävien hoidon kannalta ja selvityksen kohteen haastattelun
tarpeesta asiaa arvioitaessa;
3) seikoista, jotka voivat vaikuttaa turvallisuusselvitystodistuksen
antamiseen;
4) turvallisuusselvityksen ja sen perusteella annetun
turvallisuusselvitystodistuksen peruuttamisesta;
5) muista toimenpiteistä turvallisuusselvityksen
hakijoiden ja selvityksen kohteiden yhtenäisen ja yhdenvertaisen
kohtelun varmistamiseksi turvallisuusselvitysmenettelyssä.
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään,
arviointikriteerilautakunnan tehtävänä on
antaa suojelupoliisille lausunto 22 §:ssä tarkoitetun hakemuksen
johdosta.
13 §
Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö
Toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä turvallisuusselvityksen
ja sen perusteella annettavan todistuksen yhtenäisen esittämistavan
sekä arviointikriteerilautakunnan suosituksiin perustuvan
yhtenäisen soveltamiskäytännön
luomiseksi.
4 luku
Henkilöturvallisuusselvitys
Henkilöturvallisuusselvityksen tasot
14 §
Perusmuotoinen, laaja ja suppea henkilöturvallisuusselvitys
Henkilöturvallisuusselvitys laaditaan suppeana, perusmuotoisena
tai laajana siten kuin jäljempänä tässä luvussa
säädetään.
Henkilöturvallisuusselvityksen hakeminen
15 §
Henkilöturvallisuusselvityksen hakemiseen oikeutetut
Henkilöturvallisuusselvitystä voi hakea, jollei
kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista
muuta johdu tai laissa toisin säädetä,
selvityksen kohteen työnantaja tai se, jonka antamaa toimeksiantoa
tai siihen kuuluvaa tehtävää selvityksen
kohteen on tarkoitus hoitaa tai jota hän hoitaa. Jos selvitys
laaditaan koulutukseen valittavasta, koulutuksen järjestäjä hakee
selvitystä.
Henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä myös
muun kuin 1 momentissa tarkoitetun hakijan pyynnöstä,
jos turvallisuusselvitystä edellytetään
kansainvälisen järjestön tai toimielimen säännöissä tai
toisen valtion laissa ja jos se on tarpeen sen vuoksi, että selvityksen
kohde:
1) voidaan valita hoitamaan tehtäviä kansainvälisessä järjestössä tai
toimielimessä taikka toisessa valtiossa;
2) voi aloittaa yritystoiminnan toisessa valtiossa.
16 §
Valtionhallinnon viranomaisen velvollisuus hakea henkilöturvallisuusselvitystä
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että valtionhallinnon
viranomaisen on hankittava henkilöturvallisuusselvitys
henkilöstä, jolla on muutoin kuin satunnaisesti
oikeus käsitellä suojaustasoihin I tai II luokiteltuja
asiakirjoja taikka joka muutoin hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa
hän salassa pidettäviä tietoja paljastamalla
tai muulla lainvastaisella teolla voi merkittävällä tavalla
vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, kansainvälisiä suhteita,
poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua
tai yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja taikka
mainittujen etujen suojaamiseksi toteutettuja turvallisuusjärjestelyjä.
Valtion virkamieslaissa (750/1994) säädetään
henkilöturvallisuusselvitystodistuksen vaatimisesta edellytyksenä virkaan
nimittämiselle.
17 §
Henkilöturvallisuusselvitystä koskeva hakemus ja
sen käsittelyä varten annettavat tiedot
Henkilöturvallisuusselvitystä on haettava
kirjallisesti. Hakemukseen tulee liittää 5 §:n
2 momentissa tarkoitettu suostumusasiakirja tai, jos selvityksen
kohde itse hakee henkilöturvallisuusselvitystä,
5 §:n 4 momentissa tarkoitettu selvitys.
Henkilöturvallisuusselvitystä koskevassa
hakemuksessa tulee ilmoittaa:
1) selvityksen kohteen nimi ja henkilötunnus tai,
jollei sitä ole, syntymäaika ja -paikka, kotikunta,
yhteystiedot, kansalaisuus ja ammatti sekä muutokset nimessä,
henkilötunnuksessa tai kansalaisuudessa;
2) se virka tai tehtävä, johon selvityksen
kohde aiotaan nimittää tai jota hän hoitaa;
3) sellaiset tiedot virasta tai tehtävästä,
jotka ovat tarpeen turvallisuusselvityksen laatimisen edellytyksiä harkittaessa;
4) aiotaanko ennen tehtävään
valitsemista laissa erikseen säädetyllä tavalla
pyytää selvityksen kohdetta esittämään
huumausainetestiä koskeva todistus, hankkia häntä koskevat
luottotiedot tai suorittaa hänelle lääkärintarkastus.
Perusmuotoista tai laajaa henkilöturvallisuusselvitystä haettaessa
hakemukseen tulee liittää selvitys selvityksen
kohteen asuinpaikoista ja pitempiaikaisista oleskelupaikoista enintään
viimeisten kymmenen vuoden ajalta sekä nimikirjaote tai
muu selvitys koulutuksesta ja virka- ja työsuhteista vähintään
kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Nimikirjaa vastaavia tietoja ei
tarvitse esittää toimivaltaisen viranomaisen tai
sen hallinnonalan palveluksessa jo olevasta henkilöstä,
jos toimivaltainen viranomainen voi hankkia tiedot viran puolesta.
Laajaa henkilöturvallisuusselvitystä haettaessa
tulee hakemukseen liittää tai erikseen toimittaa
28 §:ssä tarkoitettu henkilötietolomake.
Sen lisäksi, mitä edellä säädetään,
henkilöturvallisuusselvityksen hakijan on toimivaltaisen viranomaisen
pyynnöstä annettava tietoja, jotka on otettava
tämän lain mukaan huomioon arvioitaessa edellytyksiä laatia
henkilöturvallisuusselvitys tai antaa sen perusteella henkilöturvallisuusselvitystodistus.
Henkilöturvallisuusselvityksen laatimisen edellytykset
18 §
Turvallisuusvaatimusten toteuttaminen yleisenä edellytyksenä
Henkilöturvallisuusselvityksen laatimisen yleisenä edellytyksenä on,
että hakija on rajoittanut teknisin ja muin toimenpitein
pääsyä suojattaviin tietoihin sekä huolehtinut
toimitilojen ja tietojärjestelmien suojaamisesta ja ryhtynyt muihin
asianmukaisiin toimenpiteisiin tietoturvallisuuden sekä muiden
turvallisuusjärjestelyjen toteuttamiseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaatimuksen täyttyminen
voidaan osoittaa tietoturvallisuuden arviointilaitoksista annetussa
laissa (1405/2011) tarkoitetun hyväksytyn arviointilaitoksen
antamalla todistuksella, viranomaisten tietojärjestelmien
ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista
annetun lain (1406/2011) mukaisesti annetulla todistuksella, turvallisuussuunnitelmalla
tai muulla turvallisuusselvityksen tekemisestä päättävän
toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla.
Mitä edellä säädetään,
ei sovelleta, jos henkilöturvallisuusselvitys
laaditaan 19 §:n 2 momentin tai 21 §:n
2 momentin nojalla taikka jos selvityksen
kohde hoitaa 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tarkoitettuja tehtäviä.
19 §
Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen piiriin
kuuluvat tehtävät
Perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys voidaan
laatia sellaiseen palvelussuhteeseen tai toimeksiantotehtävää suorittamaan
valittavasta taikka palvelussuhdetta tai toimeksiantotehtävää hoitavasta,
joka:
1) saa oikeuden muutoin kuin satunnaisesti käsitellä sellaisia
viranomaisen asiakirjoja, jotka voidaan tai tulee turvallisuusluokitella
suojaustasoihin II—III kuuluviksi, taikka muutoin hoitaa
sellaisia tehtäviä, joissa hän salassa
pidettäviä tietoja paljastamalla tai muulla lainvastaisella
teolla voi merkittävällä tavalla vaarantaa valtion
turvallisuutta, maanpuolustusta, kansainvälisiä suhteita,
poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua
tai yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja taikka
mainittujen etujen suojaamiseksi toteutettuja turvallisuusjärjestelyjä;
2) hoitaa eduskunnan kanslian, tasavallan presidentin
kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen tai valtiontalouden tarkastusviraston tehtävää
ja
tehtävässään saa 1 kohdassa
tarkoitettuihin tietoihin verrattavissa olevia tietoja taikka saa
pysyväisluonteisen oikeuden päästä eduskunnan
ja sen virastojen toimitiloihin;
3) toimii valtionjohtoa välittömästi
palvelevissa tehtävissä, joissa voidaan edellyttää erityistä luotettavuutta;
4) toimii tehtävissä, joissa voi
vahingoittaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän
infrastruktuurin toimivuutta tai kriittisen tuotannon jatkumista;
5) voi tietojärjestelmän pääkäyttäjänä tai muut
toimivaltuutensa huomioon ottaen vahingoittaa viranomaisten toiminnan
tai yhteiskunnan perustoimintojen kannalta keskeisten tietojärjestelmien
toimivuutta tai niiden tietoturvallisuutta;
6) pääsee työtehtävissään
tietoihin, joita paljastamalla tai muulla käsittelyllä taikka
muulla oikeudettomalla toiminnalla voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa
kansantaloudelle tai rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien
toimivuudelle tai kansallisen edun kannalta merkitykselliselle elinkeinotoiminnalle.
Perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys voidaan
laatia myös kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen
toteuttamiseksi sekä henkilön hakemuksesta kansainvälisen
järjestön tai toimielimen tehtävää varten
15 §:n 2 momentin mukaisesti samoin kuin henkilöstä,
jota ollaan valitsemassa:
1) puolustushallinnon tehtäviin, opiskelijaksi Maanpuolustuskorkeakouluun,
vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) mukaiseen
koulutukseen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviin
taikka kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaviin
kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtäviin tai osallistumaan
kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtäviin liittyvään koulutus-
tai harjoitustoimintaan;
2) opiskelijaksi Poliisiammattikorkeakouluun tai rajavartiolaitoksen
tehtäviin;
3) koulutukseen, jonka tarkoituksena on valmentaa henkilöitä ulkoasiainhallinnon
tehtäviin.
Perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys laaditaan
myös sellaisen hakemuksen perusteella, jonka suojelupoliisi
on 24 §:n 1 momentin mukaisesti ottanut käsiteltäväkseen
tai hyväksynyt 22 §:n mukaisesti menettelyyn.
20 §
Laajan henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat
tehtävät
Laaja henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia
vain henkilöstä, joka:
1) työtehtävissään
saa oikeuden muutoin kuin satunnaisesti käsitellä suojaustasoihin
I tai II
kuuluviksi luokiteltuja asiakirjoja;
2) hoitaa sellaista tehtävää,
jossa hän salassa pidettäviä tietoja
paljastamalla tai muulla lainvastaisella teolla voi vahingoittaa
valtion turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita;
3) tarvitsee henkilöturvallisuusselvityksen perusteella
annettavaa todistusta kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen
vuoksi taikka voidakseen tulla valituksi kansainvälisen
järjestön tai toimielimen tehtäviin.
21 §
Suppean henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat
tehtävät
Suppea henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia
sellaiseen palvelussuhteeseen tai toimeksiantotehtävää suorittamaan
valittavasta taikka palvelussuhdetta tai toimeksiantotehtävää hoitavasta,
joka:
1) saa oikeuden käsitellä viranomaisen
suojaustasoihin III—IV luokiteltuja asiakirjoja;
2) työskentelee passin, henkilökortin
tai muun sellaisen viranomaisen antaman todistuksen valmistuksessa,
johon liittyy erityinen luotettavuuden vaatimus;
3) saa pysyväisluonteisen oikeuden päästä sellaiseen
viranomaisen yleisöltä suljettuun toimitilaan
tai alueelle ja hoitaa siellä itsenäisesti rakennus-,
asennus-, huolto- tai vartiointitehtäviä tai muita
niihin rinnastettavia tehtäviä, jos toimitilasta
tai alueesta saatavien tietojen oikeudettomalla käytöllä tai
niissä tapahtuvalla lainvastaisella teolla voi vaarantaa
yleistä turvallisuutta, valtion turvallisuutta tai muuta
merkittävää yleistä etua;
4) pääsee lentoasemalla tai satamassa
taikka muulla maan ulkoisten tai sisäisten liikenneyhteyksien
jatkuvuuden ja turvallisuuden kannalta merkittävällä liikennealueella
yleisöltä suljettuihin tiloihin taikka tietoliikenneyhteyksien
tai sähkön- ja energiantuotannon yleisen toimivuuden
kannalta merkityksellisiin kohteisiin;
5) osallistuu ydinaineen kuljetukseen taikka pääsee
ydinlaitokseen tai pääsemällä ydinlaitoksen
rakentamisalueelle saa tietoja ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavista
tekijöistä taikka pääsee ydinaineen
käyttö- tai varastointitilaan tai sellaiseen säteilylähteen
käyttöpaikkaan tai varastointitilaan, jossa sijaitsevien
radioaktiivisten aineiden määrä vastaa
säteilylainsäädännössä tarkoitettua
korkea-aktiivisen umpilähteen aktiivisuustasoa tai on sitä korkeampi;
6) työskentelee räjähdysaineiden
valmistukseen tai kuljetukseen liittyvissä tehtävissä taikka
muutoin voi saada haltuunsa merkittäviä määriä räjähdysaineita
tai muita sellaisia aineita, joiden asiattomalla käsittelyllä voidaan aiheuttaa
vahinkoa laajalla alueella tai suurelle määrää ihmisiä;
7) voi saada haltuunsa merkittäviä määriä aineita,
joita voidaan käyttää biologisena, kemiallisena
taikka toksiiniaseena;
8) työskentelee sellaisessa yhdyskuntatekniseen
huoltoon taikka elintarvike- tai lääkehuoltoon
kuuluvassa tai näitä palvelevassa tehtävässä,
jossa voi aiheuttaa vakavaa vaaraa yleisön terveydentilalle
tai turvallisuudelle;
9) pääsee rahanlaskentakeskukseen
tai työskentelee rahanvalmistuksessa, huolehtii työnantajan
tai tämän asiakkaan lukuun arvokuljetuksista taikka
muissa näihin verrattavissa olosuhteissa käsittelee
itsenäisesti ja ilman järjestettävissä olevaa
jatkuvaa valvontaa laadultaan ja määrältään
merkittävää omaisuutta, kuten rahaa,
arvopapereita tai arvoesineitä;
10) saa asemansa vuoksi oikeudet siirtää työnantajan
tai tämän asiakkaan varoja tai muuttaa niihin
liittyviä tietoja, jos oikeuksien käyttämisestä annettujen
valtuuksien tai ohjeiden vastaisesti voi aiheutua yleistä vahinkoa
rahoitus- tai vakuutusjärjestelmän luotettavuudelle
tai huomattavaa vahinkoa rahoitus- tai vakuutuslaitokselle tai sen
asiakkaalle.
Suppea turvallisuusselvitys voidaan laatia myös
henkilöstä, joka:
1) on tarkoitus valita siviilihenkilöstön
osallistumisesta kriisinhallintaan annetussa laissa (1287/2004)
tarkoitettuun siviilikriisinhallintatehtävään
tai osallistumaan siviilikriisinhallintaan liittyvään
koulutus- tai harjoitustoimintaan;
2) toimii Hätäkeskuslaitoksen hallinnon
johto- tai asiantuntijatehtävissä tai hätäkeskuksen päivystystehtävissä taikka
poliisi- tai pelastustoimen hallinnon johto- tai asiantuntijatehtävissä tai
pelastustoiminnan tehtävissä;
3) on tarkoitus valita Pelastusopistosta annetussa
laissa (607/2006) tarkoitettuun pelastustoimen tai hätäkeskustoiminnan
ammatillisiin tutkintoihin johtavaan koulutukseen, ammattikorkeakoulututkintoon
johtavaan pelastustoimen päällystön koulutukseen
taikka Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen koulutukseen;
4) on hakenut panostajan pätevyyskirjaa tai yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetussa laissa (282/2002) tarkoitetun vastaavan hoitajan,
voimankäyttökouluttajan ja vartijan koulutukseen.
Suppea turvallisuusselvitys laaditaan sellaisia tehtäviä hoitavista
tai tehtäviin valittavista, jotka suojelupoliisi on 22 §:n
mukaisesti hyväksynyt turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin
taikka jotka se on 24 §:n mukaisesti siirtänyt
suppeina turvallisuusselvitysasioina käsiteltäviksi.
22 §
Eräiden tehtävien hyväksyminen turvallisuusselvitysmenettelyyn
Suojelupoliisi voi sen lisäksi, mitä 19
ja 21 §:ssä säädetään,
päättää yrityksen hakemuksesta
hyväksyä perusmuotoisen tai suppean henkilöturvallisuusselvitysmenettelyn
piiriin sellaiset yrityksessä tai sen lukuun aliurakoitsijana toimivassa
yrityksessä suoritettavat tehtävät, joissa
tehtävään valittava tai sitä hoitava:
1) saa sellaiset käyttöoikeudet työnantajan
tai tämän asiakkaan tietojärjestelmään,
joiden käyttäminen oikeudettomasti voi keskeyttää tai
merkittävällä tavalla vaarantaa tietojärjestelmän
toiminnan siten, että se aiheuttaa laajamittaisen tuotantotoiminnan
keskeytymisen tai muulla siihen verrattavalla tavalla aiheuttaa
työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa;
2) saa käyttöönsä sellaisia
tietoja työantajan tai tämän yhteistyökumppanin
liike- ja ammattisalaisuudesta, teknologisesta kehittämistyöstä tai
sen hyödyntämisestä, että tietojen
oikeudeton luovuttaminen, käyttö tai muu käsittely aiheuttaa
työnantajalle, tämän asiakkaalle tai
yhteistyökumppanille merkittävää taloudellista
vahinkoa.
Sen lisäksi, mitä 18 §:ssä säädetään,
suojelupoliisin hyväksymispäätöksen
edellytyksenä on, että:
1) yritykseen voi sen toimialan tai toiminnan vuoksi
kohdistua yritysvakoilua; tai
2) selvitys on tarpeen erittäin tärkeän
yksityisen taloudellisen edun suojaamiseksi.
Suojelupoliisin on pyydettävä ennen 1 momentissa
tarkoitettua päätöstä arviointikriteerilautakunnalta
lausunto yrityksen sille toimittamasta hakemuksesta.
Suojelupoliisin on toimitettava 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestään
tarvittavassa laajuudessa tieto suppeita turvallisuusselvityksiä laativalle
poliisihallinnon yksikölle.
Henkilöturvallisuusselvitysasian käsittely
23 §
Rekisteritietojen käyttö ja tarkistaminen
sekä selvityksen kohteen haastattelu
Henkilöturvallisuusselvitys tehdään
tarkistamalla henkilöä koskevat rekisteritiedot
tässä luvussa säädetyllä tavalla
sekä tarvittaessa selvityksen kohdetta haastattelemalla
hänen yleisistä olosuhteistaan, ulkomailla oleskelustaan
ja hänen suhteistaan muiden maiden kansalaisiin sekä muista
sellaisista seikoista, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa
hänen luotettavuuttaan selvityksen perustana olevan tehtävän
kannalta.
Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus salassapitosäännösten
estämättä saada toiselta viranomaiselta
ja turvallisuusselvityksen laadinnassa käyttää sellaisia
tietoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että rekistereistä saadut
tiedot eivät ole vanhentuneita tai muutoin harhaanjohtavia.
Laajaa henkilöturvallisuusselvitystä laadittaessa
voidaan selvittää myös selvityksen kohteen
taloudellista asemaa ja hänen läheisiään
siten kuin 25 §:ssä säädetään.
24 §
Suojelupoliisin oikeus ottaa ratkaistavakseen suppeaa henkilöturvallisuusselvitystä
koskeva asia
tai siirtää sille tehty hakemus
Sen estämättä, mitä 19 ja
21 §:ssä säädetään, suojelupoliisi voi
ottaa käsiteltäväkseen suppeaa turvallisuusselvitystä koskevan
hakemuksen, jos se on tarpeen valtion tai yleisen turvallisuuden
varmistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten suojelupoliisi
voi yhdistää 48 §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvitysrekisterin
selvityksen kohdetta koskevat yksilöintitiedot suojelupoliisin toiminnalliseen
tietojärjestelmään.
Suojelupoliisi voi siirtää sille tehdyn henkilöturvallisuusselvitystä koskevan
hakemuksen poliisihallinnon tätä tehtävää hoitavalle
yksikölle suppeana henkilöturvallisuusselvitysasiana
käsiteltäväksi, jos se on tarkoituksenmukaista
eikä asian käsittely suojelupoliisissa ole tarpeen
valtion tai yleisen turvallisuuden vuoksi.
Käytettävät tietolähteet
25 §
Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen tietolähteet
Henkilöturvallisuusselvitys voi perustua
vain sellaisiin rekisteritietoihin, jotka sisältyvät:
1) väestötietojärjestelmään;
2) rikosrekisteriin, liiketoimintakieltorekisteriin
sekä sakkorangaistusta koskeviin sakkorekisterin tietoihin;
3) oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän
diaari- ja asianhallintajärjestelmän valtakunnalliseen
käsittelyjärjestelmään syyteharkinnassa
olevista tai olleista rikosasioista taikka ratkaisu- ja ilmoitusjärjestelmän
ratkaisuihin rikosasioissa;
4) henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetussa laissa (761/2003) tarkoitettuun poliisiasiain
tietojärjestelmään, hallintoasiain tietojärjestelmään
ja suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään;
5) pääesikunnan pitämiin
sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelmään
sekä turvallisuustietorekisteriin;
6) rajavartiolaitoksen esikunnan pitämään
rajavalvontarekisteriin;
7) Tullin pitämään tutkinta-
ja virka-apujärjestelmään;
8) ammatin- tai elinkeinonharjoittajia sekä heidän
toimikelpoisuuttaan koskeviin rekistereihin;
9) laissa säädettyä toimintaa
valvovan viranomaisen ylläpitämään
rekisteriin talletettuihin yrityksen vastuuhenkilön toimikelpoisuutta
koskeviin tietoihin;
10) ulkomaalaisrekisteriin ja viisumirekisteriin;
11) ulosottorekisteriin ja luottotietorekisteriin;
12) edellä 1—3 kohdassa tarkoitettuja
rekistereitä vastaaviin toisen valtion viranomaisen pitämiin
rekistereihin;
13) edellä 4 kohdassa tarkoitettuja rekistereitä vastaaviin
toisen valtion viranomaisen rekisterin tietoihin, jos:
a) tiedot vastaavat edellä 4 kohdassa
tarkoitettuun rekisteriin talletettavissa olevia tietoja;
b) tiedot on saatu toiselta Euroopan unionin jäsenvaltiolta
tai kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen perusteella
taikka edellä tarkoitettuja vaatimuksia vastaavasta toisen
valtion viranomaisen rekisteristä; ja
c) jos tiedot talletetaan toimivaltaisen viranomaisen
ylläpitämään henkilörekisteriin.
Perusmuotoista turvallisuusselvitystä laadittaessa
voidaan käyttää keskusrikospoliisin epäiltyjen
tietojärjestelmästä ilmenevien tietojen
perusteella tekemää ilmoitusta, josta ilmenevät
ne tiedot, jotka ovat tarpeen tietojen merkityksen arvioimiseksi
suojelupoliisissa. Keskusrikospoliisi voi tehdä ilmoituksen,
jos:
1) selvityksen kohteella on epäiltyjen tietojärjestelmästä saatavissa
olevien tietojen perusteella toistuvia ja pysyväisluonteisia
yhteyksiä sellaiseen henkilöön, jonka
on tuomioistuimen päätöksen mukaisesti
katsottu osallistuneen järjestäytyneen rikollisryhmän
toimintaan tai jonka vireillä olevassa esitutkinnassa tai
syyteharkinnassa epäillään osallistuneen
tällaiseen toimintaan, jos yhteydet ovat omiaan saattamaan
selvityksen kohteen alttiiksi ulkopuoliselle epäasialliselle
vaikuttamiselle sekä siten vaarantamaan turvallisuusselvityksen
perusteena olevan edun suojaamisen; tai
2) keskusrikospoliisi katsoo epäiltyjen tietojärjestelmässä olevien
tietojen ja mahdollisten muiden selvitysten perusteella olevan perusteltu syy
epäillä selvityksen kohteen syyllistyneen osallistumiseen
järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan
ja tiedon välittäminen on välttämätöntä turvallisuusselvityksen
perusteena olevan edun suojaamiseksi järjestäytyneen
rikollisryhmän toimilta tai vaikutukselta taikka rikoksen ennalta
estämiseksi; tai
3) selvityksen kohteesta on epäiltyjen tietojärjestelmässä useita
sellaisia laadultaan ja sisällöltään
henkilön luotettavuuden arvioinnin kannalta merkittäviä merkintöjä,
joiden muodostaman kokonaisuuden perusteella keskusrikospoliisi
katsoo olevan perusteltu syy epäillä, että selvityksen
kohde voi vaarantaa selvityksen perusteena olevassa työtehtävässään
saamiensa suojaustasoon I tai II kuuluvien asiakirjojen ja niiden
tietojen suojan ja siten edistävän järjestäytyneen
rikollisryhmän toimia, jos tiedon välittäminen
on välttämätöntä valtion
keskeisten turvallisuusetujen suojaamiseksi järjestäytyneen
rikollisryhmän toimilta tai vaikutuksilta taikka rikoksen
ennalta estämiseksi.
26 §
Tiedot ulkomaan viranomaisten pitämistä rekistereistä
Henkilöturvallisuusselvityksen kohde, joka on asunut
yhtäjaksoisesti ulkomailla enemmän kuin viisi
vuotta viimeisten kymmenen vuoden aikana ennen selvityksen laatimista,
voi turvallisuusselvityksen kattavuuden varmistamiseksi esittää ulkomaan
viranomaisen todistuksen sellaisista 25 §:n 1 momentin
1—3 kohdassa tarkoitetuista rekisteritiedoista, jotka hän
voi asianomaisen maan lainsäädännön
mukaan tätä tarkoitusta varten saada.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei koske:
1) selvityksen hankkimista sellaisista maista, joista
toimivaltainen viranomainen voi kansainvälisen sopimuksen
tai säädöksen mukaisesti hankkia tiedot
viran puolesta;
2) henkilöä, joka on 1 momentissa
tarkoitettuna ajankohtana toiminut ulkomailla palvelussuhteessa
yritykseen tai viranomaiseen taikka kansainväliseen järjestöön
tai toimielimeen.
Suojelupoliisin on toiminnassaan kertyneiden tietojen perusteella
annettava yleisen tietoverkon avulla tai muilla sopivilla tavoilla
tieto niistä muiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista,
jotka asianomaisen valtion lainsäädännön
mukaan vastaavat henkilöiden taustojen selvittämisestä tai
siinä käytettävien rekisterien ylläpidosta
sekä tiedot näiden yhteystiedoista.
27 §
Laajan henkilöturvallisuusselvityksen tietolähteet
Laajaa henkilöturvallisuusselvitystä laadittaessa
voidaan sen lisäksi, mitä 25 §:ssä säädetään,
selvittää tiedot selvityksen kohteena olevan henkilön:
1) elinkeinotoiminnasta tai osallistumisesta siihen;
2) varallisuudesta ja veloista sekä muista
taloudellisista sidonnaisuuksista;
3) perhe- ja sukulaisuussuhteista.
28 §
Henkilötietolomake ja siinä ilmoitettujen
tietojen tarkistaminen
Selvityksen kohde antaa laajan henkilöturvallisuusselvityksen
pohjaksi henkilötietoilmoituksen, josta ilmenevät
tiedot:
1) viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoitetusta elinkeinotoiminnasta
tai osallistumisesta siihen;
2) varallisuudesta ja veloista sekä muista
taloudellisista sidonnaisuuksista;
3) perhe- ja sukulaisuussuhteista.
Sen lisäksi, mitä 25 ja 57 §:ssä säädetään,
toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa annetut tiedot ja hankkia
tätä tarkoitusta varten tietoja:
1) Verohallinnon julkisista verotustiedoista;
2) yleistä käyttöä varten
perustetuista elinkeinotoiminnan harjoittamista tai omaisuutta kuvaavia
julkisia tietoja sisältävistä rekistereistä;
3) selvityksen kohteen antamalla luvalla luotto- ja
rahoituslaitoksista.
Toimivaltaisen viranomaisen on varattava selvityksen kohteelle
tilaisuus lausua antamiensa tietojen tarkistamisessa ilmi tulleista
seikoista.
29 §
Henkilöturvallisuusselvityksen ulottaminen läheisiin
laajassa turvallisuusselvityksessä
Jos laajan henkilöturvallisuusselvityksen tarkoituksen
saavuttaminen sitä välttämättä edellyttää,
voidaan henkilöturvallisuusselvitys yksittäistapauksessa
ulottaa koskemaan myös selvityksen kohteen läheisiä.
30 §
Suppean henkilöturvallisuusselvityksen tietolähteet
Suppean henkilöturvallisuusselvityksen laadinnassa
käytetään 25 §:n 1
momentin 1—10 kohdassa tarkoitettuja rekisteritietoja,
lukuun ottamatta suojelupoliisin toiminnallista tietojärjestelmää ja
pääesikunnan turvallisuustietorekisteriä.
31 §
Puolustusvoimia ja suojelupoliisia koskevat erityissäännökset
Pääesikunta voi sen lisäksi, mitä 25 §:ssä säädetään,
laatiessaan henkilöturvallisuusselvitystä puolustusvoimien
tehtäviin valittavista tai sen tehtäviä hoitavista
käyttää tietoja, jotka ovat saatavissa
asevelvollisrekisteristä ja kriisinhallintahenkilöstörekisteristä.
Asevelvollisrekisteristä saatavia terveydentilaa ja
palveluskelpoisuutta koskevia tietoja saa ottaa huomioon selvitystä laadittaessa
vain, jos se on välttämätöntä toisten
henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään
pääesikunnasta, koskee myös suojelupoliisia
sen laatiessa henkilöturvallisuusselvitystä henkilöstä,
jota ollaan valitsemassa suojelupoliisin tehtäviin.
32 §
Tietojen käyttörajoitukset henkilöturvallisuusselvitystä laadittaessa
Henkilöturvallisuusselvitystä tehtäessä ei
saa käyttää:
1) sellaisia ilmiantoja tai rikosilmoituksia tai muita
vastaavia poliisille toimitettuja tietoja, joiden mukaan henkilön
on ilmoitettu syyllistyneen tai syyllistyvän rikokseen,
jos tietojen perusteella ei ole aloitettu esitutkintaa;
2) poliisiasiain tietojärjestelmään
sisältyviä havaintotietoja henkilöistä tai
tapahtumista, joissa on oletettu olevan kysymys rikollisesta toiminnasta;
3) tietoja kymmentä vuotta aikaisemmin tapahtuneista
rikollisista teoista, elleivät tiedot ole saatavissa rikosrekisteristä;
4) tietoja viittätoista vuotta nuorempana
tehdystä teosta, jollei tiedon käyttäminen
ole välttämätöntä toisten
henkilökohtaisen turvallisuuden suojaamiseksi puolustusvoimissa.
Edellytyksenä esitutkinnassa tai syyttäjällä vireillä olevaa
asiaa koskevan tiedon käyttämiselle on, että:
1) selvitetään, missä vaiheessa
asian käsittely on ja mikä on selvityksen kohteen
syyllisyyttä koskevien tietojen laatu;
2) tietojen käyttö on välttämätöntä selvityksen
perustana olevaan tehtävään liittyvien
erityisten vaatimusten sekä epäillyn teon luonteen vuoksi.
Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa
laissa tarkoitettuun poliisiasiain tietojärjestelmään,
hallintoasiain tietojärjestelmään ja
suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään
sisältyviä terveydentilaa koskevia tietoja saa
ottaa huomioon selvitystä laadittaessa vain, jos se on
välttämätöntä toisten
henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi ja tiedot
perustuvat lääkärintodistukseen tai muihin
laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiin
merkintöihin tai lain nojalla suullisesti antamiin tietoihin
eikä niiden virheettömyydestä ole epäselvyyttä.
Mitä edellä tässä momentissa säädetään,
ei estä toimivaltaista viranomaista kiinnittämästä työnantajan
huomiota tarpeeseen toteuttaa 17 §:n 2 momentin
4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.
5 luku
Yritysturvallisuusselvitys
33 §
Yritysturvallisuusselvityksen hakemiseen oikeutetut
Yritysturvallisuusselvitystä voi hakea:
1) se, joka tarvitsee selvitystä laissa tai
sen nojalla säädetyn taikka kansainvälisestä tietoturvallisuusvelvoitteesta
johtuvan velvoitteen toteuttamiseksi;
2) viranomainen, jonka on tarkoitus tehdä sopimus
selvityksen kohteen kanssa, jos sopimuksen yhteydessä yritykselle
annetaan tai sopimuksen johdosta syntyy suojaustasoon I—III
kuuluvaksi luokiteltuja asiakirjoja;
3) 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa viranomaisen
toimeksiannosta valtionhallinnon hankinnoista vastaava yksikkö taikka
valtionhallinnolle yhteisiä tai laajaan käyttöön
tarkoitettuja tieto- ja viestintekniikkapalveluja tuottava yksikkö;
4) 21 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettua
toimintaa valvova viranomainen.
Yritysturvallisuusselvitys voidaan tehdä selvityksen
kohteen pyynnöstä 36 §:n 2 momentissa
tarkoitetuissa tapauksissa.
34 §
Valtionhallinnon viranomaisen velvollisuus yritysturvallisuusselvityksen
hakemiseen
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että valtionhallinnon
viranomaisen on hankittava yritysturvallisuusselvitys yrityksestä,
jolle valtionhallinnon viranomaisen kanssa tehtävän sopimuksen
toteuttamiseksi annetaan suojaustasoluokkaan I—III luokiteltuja
asiakirjoja.
35 §
Yritysturvallisuusselvitystä koskeva hakemus
Yritysturvallisuusselvityksen laatimista koskevasta
hakemuksesta tulee ilmetä:
1) selvityksen kohteen nimi ja muut tunnistetiedot
sekä yhteystiedot;
2) ne alihankkijat, joiden kanssa selvityksen kohde
aikoo tehdä sopimuksen yritysturvallisuusselvityksen perusteena
olevan hankkeen toteuttamisesta, aliurakoitsijan osuus hankkeen
toteuttamisessa sekä alihankkijaa koskevat 1 kohdassa tarkoitetut
tiedot;
3) selvitys yritysturvallisuusselvityksen laatimiselle
36 §:ssä säädettyjen edellytysten
täyttymisestä;
4) tieto siitä, onko yritysturvallisuusselvityksen
avulla tarkoitus osoittaa yrityksen täyttävän määrätty
tietoturvallisuuden taso ja jos on, mikä on käytettävä arviointiperuste;
5) tieto siitä, onko yrityksen tai sen alihankkijana
toimivan toimitiloista, tietojärjestelmistä ja muista
turvallisuusjärjestelyistä laadittu tietoturvallisuuden
arviointilaitoksista annetussa laissa tarkoitetun hyväksytyn
arviointilaitoksen laatima arviointi ja jos on, kopio arvioinnin
perusteella annetusta todistuksesta.
Hakemukseen tulee liittää asiakirja, josta
ilmenee yrityksen suostumus yritysturvallisuusselvityksen laatimiseen,
jollei yritys itse tee hakemusta.
36 §
Yritysturvallisuusselvityksen laatimisen edellytykset
Yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia, jos selvitys
on tarpeen yrityksen arvioimiseksi, kun:
1) yritysturvallisuusselvitys on laadittava tai voidaan
laatia lain tai sen nojalla annetun säännöksen
mukaan taikka kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen
toteuttamiseksi;
2) viranomainen on tekemässä yrityksen kanssa
sopimusta, jonka yhteydessä yritykselle luovutetaan viranomaisen
luokiteltuja asiakirjoja;
3) toimintaa valvova viranomainen pyytää yritysturvallisuusselvitystä sellaisesta
yrityksestä, joka harjoittaa 21 §:n 1 momentin
3 ja 4 kohdassa tarkoitettua toimintaa tai on osallistumassa aliurakoitsijana
hankkeeseen, jossa sillä tai sen työntekijöillä on
pääsy mainitussa lainkohdassa tarkoitettuihin
tietoihin taikka tiloihin tai alueelle.
Yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia, jos turvallisuusselvitystä edellytetään
kansainvälisen järjestön tai toimielimen
säännöissä tai toisen valtion
laissa ja jos se on tarpeen sen vuoksi, että selvityksen
kohde voi:
1) tulla valituksi kansainvälisen järjestön
tai toimielimen järjestämään
tai näiden muutoin organisoimaan hankkeeseen taikka toisessa
valtiossa järjestettävään hankintakilpailuun;
2) aloittaa yritystoiminnan toisessa valtiossa.
Yritysturvallisuusselvitys voidaan ulottaa koskemaan myös
selvityksen kohteen alihankkijana toimivaa yritystä niiltä osin
kuin 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät
myös alihankkijaa koskevina ja toimivaltainen viranomainen
katsoo sen tarpeelliseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että yritysturvallisuusselvitys
voidaan laatia myös yrityksen sellaisten liike- ja ammattisalaisuuksien
tai teknologista kehittämistyötä koskevien
tietojen suojaamiseksi, joiden oikeudeton käyttö,
käsittely ja luovuttaminen aiheuttaisivat yritykselle merkittävää taloudellista
vahinkoa tai joiden suojaamisella on merkitystä yleisen edun
kannalta.
37 §
Yritysturvallisuusselvityksessä käytettävät
tietolähteet
Yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa
voidaan käyttää:
1) tietoja yrityksestä, sen omistajista ja
näiden kansalaisuudesta, jos tällainen tieto on
saatavissa;
2) yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun
lain (240/2007) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja
tietoja;
3) tietoja yrityksen toiminnasta, henkilöstön määrästä ja
muista henkilöstöä yleisesti kuvaavista
seikoista;
4) yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden luottotietoja;
5) tietoja yrityksen varallisuudesta yleistä käyttöä varten
perustetuista rekistereistä taikka muista julkisista lähteistä saatavia
tietoja tai yrityksen itse selvityksen laadintaa varten antamia tietoja;
6) ulosottorekisterin tietoja, veroviranomaisen tietojärjestelmistä saatavia
julkisia tietoja sekä tietoja verosaatavasta taikka vakuutuslaitokselta
saatuja tietoja sellaisen lakisääteiseen vakuutukseen
perustuvan saatavan laiminlyönnistä, joka on verojen
ja maksujen täytäntöönpanosta
annetun lain (706/2007) mukaan suoraan ulosottokelpoinen;
7) ulkomaalaisrekisteristä saatavia tietoja;
8) yrityksen suostumuksella tai toimittamina tietoja
raha- ja luottolaitoksista;
9) tietoja yritykselle tuomituista rangaistuksista
ja uhkasakoista sekä yritykseen kohdistuneista rikoksista.
Sen lisäksi, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään,
yritysturvallisuusselvitykseen sisältyvän yrityksen
vastuuhenkilöitä koskevien henkilöturvallisuusselvitysten
laadinnassa käytettävistä tietolähteistä noudatetaan,
mitä 4 luvussa säädetään.
38 §
Yritysturvallisuusselvitysasian käsittely
Yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa
selvitetään hakemuksessa esitettyjen tietojen
ja 37 §:ssä tarkoitettujen tietolähteiden
sekä yritykseen ja sen toimitiloihin sekä sen
tietojärjestelmiin ja tietoliikennejärjestelyihin
kohdistuneen tarkastuksen avulla, miten yritys voi huolehtia siitä,
että:
1) tiedot suojataan oikeudettomalta ilmitulolta, muuttamiselta
ja hävittämiseltä;
2) estetään asiaton pääsy
tiloihin, joissa tietoja käsitellään
tai joissa harjoitetaan muuta selvityksen perusteena olevaa toimintaa;
3) henkilöstöä ohjataan
ja koulutetaan asianmukaisesti.
Jos yritysturvallisuusselvityksen avulla on tarkoitus osoittaa
yrityksen täyttävän määrätty tietoturvallisuuden
taso, on selvitettävä, toteutuvatko tasoa koskevat
vaatimukset.
Yritysturvallisuusselvitys voidaan tehdä myös
osittaisena, jos se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen
toteuttamiseksi tai se on muutoin yritysturvallisuusselvityksen tarkoituksen
toteuttamiseksi perusteltua.
39 §
Yritysturvallisuusselvitykseen liittyvät tarkastukset
ja viranomaisen tiedonsaantioikeus
Yrityksen, josta yritysturvallisuusselvitys laaditaan, on annettava
selvitystä laativalle viranomaiselle ne tiedot, jotka ovat
tarpeen turvallisuusselvityksen tekemiseksi sekä annettava tätä varten
selvityksen laatijoille ja tarkastajille pääsy
toimitiloihinsa.
Toimivaltainen viranomainen voi tarkastaa tarvittavassa laajuudessa
yrityksen toimitilojen, tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen suojaamiseksi
toteutetut sekä muut turvallisuusjärjestelyt.
Tarkastusta ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen
käytetyissä tiloissa.
40 §
Yrityksen sitoumus
Toimivaltainen viranomainen voi yritysturvallisuusselvitystä ja
sen perusteella annettavaa todistusta laatiessaan edellyttää,
että elinkeinonharjoittaja sitoutuu huolehtimaan tietoturvallisuustason
säilyttämisestä sekä ilmoittamaan muutoksista,
joilla on siihen vaikutuksia sekä antamaan tietoturvallisuustason
säilyttämisen valvomiseksi viranomaiselle luvan
päästä yrityksen tiloihin sekä antamaan
seurannassa tarvittavia tietoja.
6 luku
Turvallisuusselvitysmenettelyn päättäminen ja
siitä saatujen tietojen käsittely
41 §
Turvallisuusselvitysmenettelyn päättyminen
Turvallisuusselvityksen päättymisestä ja
sen sisällöstä ilmoitetaan hakijalle
kirjallisesti tai antamalla selvityksen perusteella 43 tai 46 §:ssä tarkoitettu
turvallisuusselvitystodistus.
Jos henkilöturvallisuusselvityksen perusteella ei ole
velvollisuutta antaa turvallisuusselvitystodistusta ja jos sitä tehtäessä ei
ole tullut esiin sellaista, jonka selvitystä laatinut viranomainen
katsoo olevan selvityksen kohteen luotettavuuden kannalta merkityksellistä,
viranomainen voi ilmoittaa tämän selvityksen hakijalle
1 momentin estämättä suullisesti.
42 §
Turvallisuusselvityksen vaikutukset ja sen sisältö
Turvallisuusselvitys ei sido sitä, jonka käyttöä varten
selvitys on laadittu.
Turvallisuusselvitykseen saadaan ottaa salassa pidettäviksi
säädettyjä tietoja vain sellaisessa muodossa
ja siinä laajuudessa, joka asianomaisessa tapauksessa on
tarpeen selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi, ja on ilmeistä,
ettei tiedon antaminen vaaranna valtion turvallisuutta tai muita
1 §:ssä mainittuja yleisiä etuja. Jos
turvallisuusselvitykseen otetaan tieto keskeneräisestä rikosasiasta,
on samalla ilmoitettava, missä vaiheessa asian käsittely
turvallisuusselvitystä annettaessa on.
Henkilöturvallisuusselvitykseen ei saa sisällyttää viranomaisen
arviota selvityksen kohteena olevan henkilön nuhteettomuudesta,
luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään.
Toimivaltainen viranomainen voi henkilöturvallisuusselvityksen
antamisen yhteydessä kiinnittää työnantajan
huomiota tarpeeseen toteuttaa 17 §:n 2 momentin 4 kohdassa
tarkoitettuja toimenpiteitä.
43 §
Henkilöturvallisuusselvitystodistuksen antaminen
Henkilöturvallisuusselvityksen laatinut
toimivaltainen viranomainen antaa henkilöturvallisuusselvityksen
perusteella henkilöturvallisuusselvitystodistuksen, jos
selvitysmenettelyssä ei ole tullut esiin syitä,
miksi henkilöä ei voitaisi valita selvityksen
perusteena olevaan tehtävään ja jos turvallisuusselvitystodistuksen
antaminen on tarpeen:
1) laissa tai sen nojalla annetun säännöksen mukaan
taikka 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun tehtävän
vuoksi;
2) tarpeettomien turvallisuusselvitysten laadinnan
estämiseksi, kun selvityksen kohde työskentelee
panostajan tehtävissä taikka huolto-, asennus-,
vartiointi- tai muissa sellaisissa tehtävissä,
missä hänen on työtehtäviensä luonteen vuoksi
säännönmukaisesti toimittava sellaisissa toimitiloissa
tai alueella, joissa työskentelevistä laaditaan
turvallisuusselvitys.
Kansallinen turvallisuusviranomainen antaa kansainvälisten
tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisen henkilöturvallisuusselvitystodistuksen
siten kuin kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista
annetussa laissa säädetään.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa
todistus voidaan antaa myös henkilökorttina. Suojelupoliisi
määrää henkilökortin muodon
ja sisällön pääesikuntaa kuultuaan
ottaen huomioon, mitä 44 §:ssä säädetään.
Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta
henkilöturvallisuusselvitystodistusta, sen tulee ilmoittaa
syyt tähän selvityksen hakijalle ja sen kohteelle
annettavassa kirjallisessa päätöksessä.
44 §
Henkilöturvallisuusselvitystodistuksen sisältö
Henkilöturvallisuusselvitystodistukseen merkitään
tieto selvityksen kohteesta ja todistuksen päivämäärästä ja
antajasta sekä tehtävistä, joita varten
se on annettu.
Tarvittaessa todistukseen merkitään
tieto:
1) todistuksen voimassaoloajasta;
2) siitä, ettei selvitysmenettelyssä ole
tullut esiin syitä, joiden vuoksi henkilöä ei
voitaisi valita hakemuksen perusteena olevaan tehtävään;
3) siitä, mille suojaustasolle luokiteltuihin asiakirjoihin
selvityksen kohteelle voidaan antaa pääsy;
4) kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa
edellytetyistä seikoista.
45 §
Henkilöturvallisuusselvityksen perusteella saatujen
henkilötietojen käsittely
Henkilöturvallisuusselvityksen hakijan tulee pitää huolta
siitä, että turvallisuusselvityksen sisältämiä henkilötietoja
voivat käsitellä vain ne henkilöt, jotka
niitä tehtävissään välttämättä tarvitsevat,
ja että selvityksen ja henkilöturvallisuusselvitystodistuksen
sisältämiä tietoja ei käytetä muuhun
kuin hakemuksessa ilmoitettuun tarkoitukseen. Sama koskee sitä,
joka on saanut turvallisuusselvityksen tai henkilöturvallisuusselvitystodistuksen
selvityksen kohteelta. Mitä edellä säädetään,
ei estä käsittelemästä tietoja työnantajan
haastatellessa työnhakijaa, jollei 6 §:n
3 momentista muuta johdu.
Hakijan on hävitettävä hänelle
turvallisuusselvityksestä annettu kirjallinen ilmoitus
heti, kun se ei enää ole tarpeen selvitystä haettaessa ilmoitetun
käyttötarkoituksen kannalta, kuitenkin viimeistään
kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tieto selvityksestä on
saatu.
Henkilöturvallisuusselvityksen ja siihen sisältyvien
tietojen salassapidosta säädetään 59 §:ssä.
46 §
Yritysturvallisuusselvitystodistuksen antaminen
Yritysturvallisuusselvityksen laatinut toimivaltainen viranomainen
antaa yritysturvallisuusselvityksen perusteella hakijalle yritysturvallisuusselvitystodistuksen,
jos yritys täyttää selvityksen perusteena
olevat tietoturvallisuutta koskevat vaatimukset. Todistus annetaan
myös selvityksen kohteelle.
Kansallinen turvallisuusviranomainen antaa kansainvälisten
tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisen yritysturvallisuusselvitystodistuksen
siten kuin kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista
annetussa laissa säädetään.
Jos yritysturvallisuusselvitys on koskenut yksinomaan tietojärjestelmien
tai tietoliikennejärjestelyjen turvallisuutta, selvityksen
laatinut Viestintävirasto voi antaa selvityksen perusteella
todistuksen.
Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta
yritysturvallisuusselvitystodistusta, sen tulee ilmoittaa syyt tähän
selvityksen hakijalle ja sen kohteelle annettavassa kirjallisessa päätöksessä.
47 §
Yritysturvallisuusselvitystodistuksen sisältö
Yritysturvallisuusselvitystodistukseen merkitään
tieto:
1) selvityksen kohteesta ja todistuksen antajasta;
2) todistuksen voimassaoloajasta, jos se on määritelty;
3) siitä, mitkä seikat ovat olleet
selvityksen piirissä ja arvioinnin perustana sekä niitä koskevat
tulokset;
4) tarvittaessa tieto siitä, mille suojaustasolle luokiteltujen
asiakirjojen käsittelyä koskevat vaatimukset yritys
täyttää;
5) seikoista, joita selvityksen perusteena olevassa
kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa
edellytetään.
Jos yritysturvallisuusselvityksen käyttötarkoitus
sitä edellyttää, todistukseen merkitään tieto
siitä, ettei selvitysmenettelyssä ole tullut esiin
syitä, joiden vuoksi yritystä ei voitaisi valita
hakemuksen perusteena olevaan tehtävään.
7 luku
Turvallisuusselvitysrekisteri ja siihen liittyvä tietojenkäsittely
48 §
Turvallisuusselvitysrekisteri, sen käyttötarkoitus
ja tietojen tallettaminen rekisteriin
Suojelupoliisi päävastuullisena rekisterinpitäjänä pitää turvallisuusselvitysrekisteriä
tarpeettomien
turvallisuusselvitysten välttämiseksi, tietojen
välittämiseksi toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä selvityksen
kohteiden luotettavuuden ja nuhteettomuuden seurannan toteuttamiseksi.
Rekisteriin tietoja tallettava viranomainen vastaa rekisteriin tallettamiensa
tietojen oikeellisuudesta.
Toimivaltaisen viranomaisen on viivytyksettä talletettava
turvallisuusselvitysrekisteriin tieto sille tehdystä turvallisuusselvitystä koskevasta
hakemuksesta, selvityksen kohteen nimestä ja muista yksilöintitiedoista,
selvityksen laajuudesta sekä tiedot selvitysmenettelyn
lopputuloksesta tai turvallisuusselvitystodistuksesta ja sen voimassaolosta
ja peruuttamisesta sekä tieto henkilöturvallisuusselvityksen
kohteen työnantajasta, jos se on saatavissa. Kansallisen
turvallisuusviranomaisen on talletettava tieto antamastaan kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa
edellytetystä henkilöturvallisuusselvitystodistuksesta
ja yritysturvallisuustodistuksesta.
Edellä säädetyn estämättä suojelupoliisi
voi merkitä omasta henkilökunnastaan tai pääesikunta
puolustusvoimien henkilökunnasta rekisteriin tiedot tarvittavilta
osin siten, etteivät ne ole muiden saatavissa, jos sellaisten
tietojen antaminen ulkopuolisille voi vaarantaa viranomaisen toimintaa
ja sen toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamista.
Viestintävirasto voi tallettaa turvallisuusselvitysrekisteriin
tiedot:
1) viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen
tietoturvallisuuden arvioinnista annetun lain mukaan antamistaan
todistuksista ja niihin merkityistä tiedoista;
2) tietoturvallisuuden arviointilaitoksista annetun
lain mukaisesti hyväksytyistä arviointilaitoksista;
3) hyväksytyn arviointilaitoksen antamista todistuksista
siten kuin tietoturvallisuuden arviointilaitoksista
annetussa laissa säädetään.
Kun ministeriö on päättänyt ottaa palvelussuhteeseen
henkilön, josta laaditusta henkilöturvallisuusselvityksestä se
on hankkinut tiedon turvallisuusselvitysrekisteristä 50 §:n 2 momentin
mukaisesti, ministeriön on ilmoitettava päätöksestään
suojelupoliisille. Ilmoitus on tehtävä myös
edellä tarkoitetun palvelussuhteen päättymisestä.
Ilmoitus voidaan tehdä merkitsemällä tieto
turvallisuusselvitysrekisteriin tai muutoin sähköisesti
suojelupoliisin hyväksymällä tavalla.
49 §
Turvallisuusselvitysrekisterin tietojen poistaminen
Turvallisuusselvitysrekisteriin talletetut tiedot poistetaan
viimeistään kolmen vuoden kuluttua vastaavan uuden
turvallisuusselvityksen laatimisesta tai turvallisuusselvityksen
tai turvallisuusselvitystodistuksen voimassaolon päättymisestä taikka
siitä, kun se tehtävä, jota varten turvallisuusselvitys
on laadittu, on päättynyt tai kun turvallisuusselvitystodistus
on peruutettu. Tietojen poistamisessa sovelletaan muutoin, mitä henkilötietolaissa
(523/1999) säädetään.
50 §
Tietojen luovuttaminen turvallisuusselvitysrekisteristä
Suojelupoliisi antaa salassapitosäännöksistä riippumatta
turvallisuusselvitysrekisteristä teknisen käyttöyhteyden
avulla tietoja pääesikunnalle ja Poliisihallituksen
määräämälle suppeita turvallisuusselvityksiä laativalle
yksikölle. Pääesikunta saa suojelupoliisin
hyväksymällä tavalla luovuttaa edelleen
niille puolustusvoimien yksiköiden nimeämille
virkamiehille sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen turvallisuusselvityksen hankkimisen
tarpeen arvioimiseen taikka puolustusvoimista annetun lain (551/2007)
15 §:ssä tarkoitetun oleskelu- tai vierailuluvan
käsittelyä varten.
Suojelupoliisi voi salassapitosäännöksistä riippumatta
antaa hyväksymällään tavalla
teknisen käyttöyhteyden avulla eduskunnan kanslian tai
ministeriön nimeämälle virkamiehelle
turvallisuusselvityksen hankkimisen arviointia varten turvallisuusselvitysrekisteristä
tietoja:
1) yrityksestä, josta yritysturvallisuusselvitys
on laadittu, ja selvityksen perusteella annetusta todistuksesta;
2) henkilöturvallisuusselvityksestä,
jonka mukaan ei ole ilmennyt henkilön luotettavuuden kannalta
kielteisiä tietoja tai jonka perusteella on annettu todistus,
joka on edelleen voimassa;
3) viranomaisen tietojärjestelmälle
tai tietoliikennejärjestelyille annetusta todistuksesta
ja muista 48 §:n 4 momentissa tarkoitetuista tiedoista;
4) 1—3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa turvallisuusselvityksen
laatijasta ja laatimisajankohdasta sekä todistuksen voimassaoloajasta.
Suojelupoliisi voi salassapitosäännöksistä riippumatta
antaa teknisen käyttöyhteyden avulla keskusrikospoliisille
turvallisuusselvityksen hakemista koskevat tiedot niiden yhdistämiseksi
epäiltyjen tietojärjestelmän tietoihin
25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten
tekemistä ja sitä koskevaa harkintaa varten. Keskusrikospoliisin
on hävitettävä yhdistämisen
kautta saadut tiedot välittömästi sen
jälkeen, kun tarve ilmoituksen tekemiseen on arvioitu tai
ilmoitus on lähetty suojelupoliisille.
Teknisen käyttöyhteyden avulla saa 2 momentissa
tarkoitetuissa tapauksissa hakea tietoja vain sellaisesta henkilöstä tai
yrityksestä, joka on antanut suostumuksensa turvallisuusselvityksen
laadintaan ja joka on tarkoitus valita palvelussuhteeseen tai tämän
lain mukaan turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin kuuluvaan tehtävään,
taikka henkilöstä, jota koskeva oleskelu- ja liikkumisluvan
käsittely on vireillä 1 momentissa tarkoitetussa
puolustusvoimien yksikössä.
51 §
Nuhteettomuuden ja luotettavuuden seuranta henkilörekisterien
yhdistämisen avulla
Suojelupoliisi voi yhdistää turvallisuusselvitysrekisterin
tietoihin poliisiasiain tietojärjestelmän osarekistereihin
sekä oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään
sisältyviä rikosasioiden vireilläolo-
ja ratkaisutietoja sen selvittämiseksi, voidaanko turvallisuusselvitys tai
sen perustella annettu todistus edelleenkin pitää voimassa.
Sellaisen henkilön tietoihin, josta on laadittu laaja
henkilöturvallisuusselvitys, voidaan yhdistää tietoja
niistä henkilörekistereistä, joista 28 §:n
2 momentin mukaan voidaan hankkia tietoja henkilötietolomakkeella
annettujen tietojen tarkistamiseksi.
Suojelupoliisin on hävitettävä yhdistämisen seurauksena
syntyneet tiedot heti, kun 52 §:ssä tarkoitetut
toimenpiteet on saatettu loppuun, viimeistään
kuitenkin vuoden kuluttua rekisterien yhdistämisestä.
Yhdistettyjä tietoja saa käyttää tai
luovuttaa vain 52 §:ssä säädetyissä tapauksissa
taikka sen nojalla tehdyn ratkaisun ja siitä tehtävän
muutoksenhakuasian käsittelemiseksi.
Rekisteritietojen yhdistämiseen vaadittavasta selvityksen
kohteen suostumuksesta säädetään 5 §:ssä.
52 §
Toimenpiteet seurannan perusteella
Jos 51 §:ssä tarkoitetun seurannan perusteella ilmenee,
että henkilön taikka yrityksen tai sen vastuuhenkilön
epäillään tai katsotaan tuomioistuimen
päätöksellä syyllistyneen rikolliseen
tekoon, suojelupoliisin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava
asiasta turvallisuusselvityksen laatineelle viranomaiselle.
Jos seurannassa saatujen tietojen perusteella henkilön
epäillään tai katsotaan tuomioistuimen päätöksellä syyllistyneen
tekoon, joka olisi voinut vaikuttaa turvallisuusselvitystodistuksen
antamiseen tai turvallisuusselvityksen sisältöön, toimivaltaisen
viranomaisen on salassapitosäännösten
estämättä selvityksen kohdetta kuultuaan ilmoitettava
asiasta henkilöturvallisuusselvitystä hakeneelle
taikka ministeriölle, joka 48 §:n 5 momentin
mukaisesti on merkinnyt rekisteriin selvityksen kohteen ottamisesta
palvelussuhteeseen, jollei palvelussuhdetta ole ilmoitettu päättyneeksi.
Ennen tietojen ilmoittamista työnantajalle tai toimeksiantajalle
on selvitettävä, toimiiko selvityksen kohde edelleenkin
asianomaisen työnantajan palveluksessa tai toimeksiantajan tehtävissä taikka
opiskelee hakijana olleessa oppilaitoksessa.
Jos seurannassa saatujen tietojen perusteella yrityksen vastuuhenkilön
tai yrityksen epäillään tai katsotaan
tuomioistuimen päätöksellä syyllistyneen
tekoon, joka olisi vaikuttanut yritysturvallisuusselvitystodistuksen
antamiseen, toimivaltaisen viranomaisen on salassapitosäännösten
estämättä selvityksen kohdetta kuultuaan ilmoitettava
asiasta yritysturvallisuusselvitystä hakeneelle.
Jos turvallisuusselvitystodistus on annettu kansainvälisten
tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi, 1 momentissa tarkoitetuista
seikoista on viipymättä ilmoitettava kansainvälisten
tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamisesta huolehtivalle kansalliselle
turvallisuusviranomaiselle.
Toimenpiteitä harkittaessa ja 1—4 momenttia
sovellettaessa rikosepäilyä ja rikollista tekoa koskevan
tiedon merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä 32 §:ssä ja
laissa muutoin säädetään erilaisten
tietojen huomioon ottamisesta turvallisuusselvitystä laadittaessa.
8 luku
Turvallisuusselvityksen ja turvallisuusselvitystodistuksen voimassaolo
53 §
Turvallisuusselvityksen ja turvallisuusselvitystodistuksen voimassaoloaika
Turvallisuusselvitys on voimassa toistaiseksi, enintään
kuitenkin viisi vuotta. Sama koskee turvallisuusselvityksen perusteella
annettavaa todistusta, jollei todistusta ole annettu määräaikaista
tehtävää tai tiettyyn hankkeeseen kuuluvaa
tehtävää varten taikka toimivaltainen
viranomainen selvitykseen liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi
toisin päätä.
54 §
Turvallisuusselvityksen uusiminen ja uuden turvallisuusselvitystodistuksen
antaminen
Toistaiseksi annettu turvallisuusselvitys voidaan selvityksen
laatineen viranomaisen aloitteesta taikka turvallisuusselvityksen
hakijan tai selvityksen kohteen hakemuksesta uusia, jos se on tarpeen
kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi
taikka selvityksen kohteen tehtävissä tai hänen
olosuhteissaan tapahtuneen sellaisen muutoksen vuoksi, joka tämän lain
mukaan otetaan huomioon selvitystä laadittaessa.
Henkilöä koskeva turvallisuusselvitystodistus
voidaan antaa uutta selvitystä suorittamatta turvallisuusselvitysrekisterin
tietojen perusteella, jollei 51 §:n mukaisesti toteutetusta
seurannasta muuta johdu.
55 §
Turvallisuusselvitystodistuksen peruuttaminen
Toimivaltainen viranomainen voi omasta aloitteestaan,
turvallisuusselvityksen hakijan tai selvityksen kohteen työnantajan
taikka selvityksen kohteen hakemuksesta peruuttaa tämän
lain nojalla annetun henkilöturvallisuusselvitystodistuksen,
jos:
1) selvityksen kohde ei enää työskentele
niissä tehtävissä, joita varten todistus
on annettu;
2) selvityksen kohde on kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen
perusteella saadun ilmoituksen mukaan laiminlyönyt häntä sitovia tietoturvallisuusvaatimuksia
tehtävässä, jota varten hänelle
on Suomessa annettu henkilöturvallisuusselvitystodistus;
3) selvityksen kohteen epäillään
51 §:n mukaisesti toteutetun seurannan perusteella
syyllistyneen tekoon, joka olisi ollut esteenä todistuksen
antamiselle, taikka hänelle ei muiden muuttuneiden olosuhteiden
vuoksi voitaisi enää antaa turvallisuusselvitystodistusta.
Yritysturvallisuusselvitystodistus voidaan peruuttaa, jos selvityksen
kohteena olleen yrityksen toiminta ei enää täytä niitä vaatimuksia, jotka
ovat olleet edellytyksenä todistuksen antamiselle, tai
jos yrityksen vastuuhenkilön epäillään
syyllistyneen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun tekoon eikä yritys
ole asetetussa määräajassa korjannut
edellä tarkoitettuja puutteita.
Toimivaltaisen viranomaisen on ennen 1 tai 2 momentissa
tarkoitetun ratkaisun tekemistä kuultava selvityksen kohdetta
sekä tarvittaessa turvallisuusselvityksen hakijaa tai selvityksen kohteen
työnantajaa.
Toimivaltainen viranomainen voi turvallisuusselvitystodistuksen
peruuttamista koskevassa päätöksessään
määrätä, että päätöstä on
noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen
toisin määrää.
9 luku
Erinäiset säännökset
56 §
Tietosuojavaltuutetun valvontaoikeus
Tietosuojavaltuutetulla on oikeus tutustua tämän
lain nojalla laadittuun turvallisuusselvitykseen sen henkilötietojen
käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamiseksi.
Tietosuojavaltuutetun oikeudesta valvoa ja saada tietoja henkilötietojen
käsittelystä säädetään
henkilötietolain 39 §:ssä.
57 §
Viranomaisten tietojensaantioikeus
Sen estämättä, mitä tietojen
salassapitovelvollisuudesta laissa säädetään:
1) viranomaisten on luovutettava tämän
lain mukaan toimivaltaisille viranomaisille tiedot, joita ne voivat
käyttää turvallisuusselvitystä laadittaessa
tai siihen liittyvää seurantaa toteutettaessa;
2) toimivaltaisten viranomaisten on luovutettava toisilleen
yksittäisen turvallisuusselvityksen tekemiseksi tämän
lain mukaan käytettävissä olevia tietoja.
Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus saada tietoja luottotietorekisterin
pitäjältä henkilöturvallisuusselvityksen
ja yritysturvallisuusselvityksen laadintaa varten sekä toteutettaessa 51 §:ssä tarkoitettua
seurantaa.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan
luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden
avulla.
58 §
Työnantajan ja yritysturvallisuusselvitystodistuksen
saaneen yrityksen ilmoitus- ja toimenpidevelvollisuus
Työnantajan, jonka hakemuksesta työntekijästä on
laadittu henkilöturvallisuusselvitys tai sen perusteella
annettu henkilöturvallisuustodistus, on ilmoitettava palvelussuhteen
päättymisestä henkilöturvallisuusselvityksen
laatineelle tai henkilöturvallisuustodistuksen antaneelle
viranomaiselle.
Jos henkilöturvallisuusselvitystodistus on peruutettu,
työnantajan, jonka hakemuksesta henkilöturvallisuusselvitystodistus
on annettu, on pidettävä huolta siitä,
että henkilöturvallisuusselvitystodistus palautetaan
todistuksen antaneelle viranomaiselle.
Jos yritysturvallisuusselvitystodistus on peruutettu, selvityksen
kohteena olleen yrityksen on palautettava saamansa yritysturvallisuusselvitystodistus
todistuksen antaneelle viranomaiselle.
59 §
Salassapitovelvollisuus
Turvallisuusselvitykseen liittyvässä asiassa lain
nojalla tietoja saaneen vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon
sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22—24 §:ää silloinkin,
kun asiakirjat ja tiedot on saanut muu kuin mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu
viranomainen.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
yritysturvallisuusselvitystodistuksen saanut yritys, sen vastuuhenkilöt
ja palveluksessa olevat sekä sen toimeksiannosta tehtäviä suorittavat
ovat velvollisia pitämään salassa, mitä he
ovat saanet tietää sen tehtävän
perusteella, jonka vuoksi yritysturvallisuusselvitystodistus on
annettu tai esitetty.
60 §
Turvallisuusselvityksen maksullisuus
Toimivaltaisten viranomaisten tämän lain nojalla
tekemistä turvallisuusselvityksistä ja Viestintäviraston
asiantuntijatehtävien suorittamisesta yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa
peritään hakijalta maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa
(150/1992) säädetään.
Yritysturvallisuusselvityksen laatimiseen liittyvistä kustannuksista
vastaa kuitenkin selvityksen kohde, jos selvitys on laadittu viranomaisen
hakemuksesta.
Maksua ei peritä sellaisen henkilöturvallisuusselvityksen
laatimisesta, jonka toimivaltainen viranomainen tekee saman hallinnonalan toisen
viranomaisen tai oppilaitoksen hakemuksesta.
61 §
Viittaus rangaistussäännöksiin
Rangaistus 59 §:ssä säädetyn
vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun
1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava
rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla
laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Edellä tarkoitettuna
salassapitovelvollisuuden rikkomisena pidetään
myös 40 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen
rikkomista.
Rangaistus henkilörekisteririkoksesta säädetään
rikoslain 38 luvun 9 §:ssä ja rangaistus henkilörekisteririkkomuksesta
henkilötietolain 48 §:n 2 momentissa.
62 §
Muutoksenhaku
Toimivaltaisen viranomaisen tämän lain nojalla
tekemään päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Toimivaltaisen viranomaisen päätökseen,
jolla on kieltäydytty laatimasta turvallisuusselvitystä,
taikka suojelupoliisin 22 §:ssä tarkoitetussa
asiassa tekemään päätökseen
ei saa hakea valittamalla muutosta. Päätökseen,
jolla on kieltäydytty antamasta turvallisuusselvitystodistusta,
saa hakea valittamalla muutosta vain, jos turvallisuusselvitystodistus
on lain tai sen nojalla annetun säännöksen
mukaan edellytyksenä virkaan tai tehtävään
valitsemiselle taikka sellaisen viran tai tehtävän
hoitoa varten, johon valittavalla on kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen
mukaan oltava turvallisuusselvitystodistus.
Turvallisuusselvitystodistuksen antamista ja peruuttamista koskevaan
päätökseen muutosta saa hakea sekä turvallisuusselvityksen
hakija että selvityksen kohde.
Viranomainen, jonka tekemän päätöksen
hallinto-oikeus on kumonnut tai muuttanut, saa lain soveltamisen
yhtenäisyyden ylläpitämiseksi hakea muutosta
hallinto-oikeuden päätökseen.