1 §
Ylioppilastutkinto ja pakolliset kokeet
Lukion oppimäärää suorittava
opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon.
Muun henkilön oikeudesta suorittaa tutkinto säädetään
erikseen.
Ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Ylioppilastutkintoon
kuuluvat kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä.
Tutkinnon pakolliset kokeet ovat äidinkielen koe ja
ne kokeet, jotka tutkintoon osallistuva valitsee pakollisiksi lukiolain
(629/1998) 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta
kokeiden ryhmästä.
2 §
Äidinkielen kokeet, kahden eri tason mukaiset kokeet
ja vieraiden kielten kokeet
Äidinkielen kokeina järjestetään
suomen, ruotsin ja saamen kielen kokeet. Suomen ja ruotsin kielessä voidaan
järjestää äidinkieleltään suomen-
ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet,
jotka perustuvat oppimäärään
suomi tai ruotsi toisena kielenä.
Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään
vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää
kahden
eri tason mukaiset kokeet.
Lukiolain 18 b §:ssä tarkoitettu ylioppilastutkintolautakunta
päättää, missä vieraissa
kielissä kokeet järjestetään
ja missä kielissä järjestetään kahden
eri tason mukaiset kokeet.
3 §
Kokeiden järjestäminen
Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjestetään
lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa kaksi kertaa vuodessa
samanaikaisesti koko maassa.
Tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa
vastaa lukiolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitettu
toiminnasta vastaava rehtori.
4 §
Edellytykset osallistua kokeisiin
Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää,
että lukion oppimäärää suorittava
on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut
lukiolain 10 §:ssä tarkoitetun tuntijaon
mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän
osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään
pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava
voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Jos vieraan
kielen koe perustuu oppimäärään, jossa
ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava
voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia.
Rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas
kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset.
Rehtorin päätöksellä kokeeseen
voi erityisestä syystä osallistua myös
lukion oppimäärää suorittava,
joka ei ole opiskellut 1 momentissa tarkoitettuja oppimääriä,
mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät
edellytykset kokeesta suoriutumiseen.
Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia kutsutaan
tässä laissa kokelaiksi.
5 §
Ilmoittautuminen kokeisiin
Kokelaan tulee ilmoittautua kirjallisesti kutakin tutkintokertaa
ja koetta varten lukion rehtorille viimeistään
ylioppilastutkintolautakunnan määräämänä päivänä.
Ilmoittautuessaan kokelaan on ilmoitettava kokeen vaativuustaso
ja se, suorittaako hän kokeen pakollisena vai ylimääräisenä.
Kokeen valinta pakolliseksi tai ylimääräiseksi
on sitova koko tutkinnon osalta. Kokeen vaativuustason valinta on
sitova koko tutkinnon osalta, jollei taso ole vaihdettavissa jäljempänä 6 §:n
2 momentissa tarkoitetusta syystä.
Rehtorin hyväksymä ilmoittautuminen voidaan
peruuttaa kirjallisesti viimeistään 1 momentissa
tarkoitetun määräajan päättymispäivänä.
Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä hyväksyä määräajan
päätyttyä tapahtuneen ilmoittautumisen.
Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavan
syyn vuoksi mitätöidä tutkintoon kuuluvaan
kokeeseen tai erilliseen kokeeseen tehdyn sitovan ilmoittautumisen. Koetta,
johon ilmoittautuminen on mitätöity, ei lasketa
kyseisen aineen kokeen suorituskerraksi. Jos ilmoittautuminen mitätöidään
eikä kokelas ole osittainkaan osallistunut kokeeseen, kokeesta
ei peritä maksua tai peritty maksu palautetaan lautakunnan
määräämässä ajassa
tehdystä hakemuksesta. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta
erityisen painavasta syystä myös hyväksyä muutoksen
ilmoittautumiseen sisältyviin tietoihin, jos ilmoittautumisessa
on todistettavasti tapahtunut virhe.
6 §
Ylioppilastutkinnon suorittaminen
Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Äidinkielen
koe voi olla oppimäärään suomi
tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos
kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame
tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään
tai ensikielenään käyttävä.
Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin
tai suomen kielen oppimäärään
perustuvan kokeen sijasta ruotsin- tai suomenkielisille kokelaille
tarkoitetun äidinkielen kokeen kyseisessä kielessä.
Vähintään yhden tutkinnon pakollisista
kokeista tulee olla 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaativampi
koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen
koe. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
mahdollisuudesta kokeen vaativuustason vaihtamiseen silloin, kun tutkinnon
pakollisesta kokeesta on annettu hylätty arvosana.
Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut
hyväksytysti pakolliset kokeet. Tutkinto tulee suoritetuksi
pakollisessa kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä,
jos arvosana ei ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamien perusteiden
mukaan estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas
ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan
merkitsemistä todistukseen.
Kun koe katsotaan 10 §:n nojalla keskeytyneeksi
ja hylätyksi tai 11 §:n nojalla hylätyksi, tutkintoon
ei sovelleta, mitä edellä 3 momentissa säädetään
tutkinnon suorittamisesta hylätyn arvosanan estämättä.
7 §
Ylioppilastutkinnon suorittamiseen käytettävä aika
Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena
peräkkäisenä tutkintokertana. Valtioneuvoston
asetuksella säädetään mahdollisuudesta
suorittaa tutkinto pitemmän ajan kuluessa silloin, kun
pakollinen koe hylätään tai tutkinnon
suorittaminen keskeytyy.
Jos kokelas ei ole suorittanut tutkintoa 1 momentissa säädettyjen
tutkintokertojen rajoissa tai 1 momentin nojalla säädetyn
pitemmän ajan kuluessa, suoritetuista kokeista ei muodostu
ylioppilastutkintoa eikä kokeita voi sisällyttää ylioppilastutkintoon.
Tutkinnon suorittamisen voi tällöin aloittaa alusta.
Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavan
syyn vuoksi päättää, että kokelas
voi tutkinnon ollessa kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta.
8 §
Koesuoritusten arvostelu
Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukiokoulutusta
järjestävän oppilaitoksen asianomaisen
aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Jos
oppilaitoksessa ei ole kyseisen oppiaineen opettajaa, joka voisi
arvostella suorituksen, alustavaa arvostelua ei tehdä.
Kokeista annettavista arvosanoista säädetään valtioneuvoston
asetuksella. Kokeesta voidaan ylioppilastutkintolautakunnan päätöksen
mukaan antaa myös arvosanaa yksityiskohtaisempi arvostelu.
Jos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla
hän suorittaa tutkinnon tai erillisen kokeen, tai kokelaan äidinkieli
on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen
kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu
erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa
tämän arvostelussa huomioon.
9 §
Tutkinnon täydentäminen ja erillisten kokeiden suorittaminen
Ylioppilastutkinnon 6 §:n 3 momentin mukaan
hyväksytysti suorittanut henkilö voi täydentää tutkintoa
sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka eivät sisälly
hänen suorittamaansa tutkintoon, ja sellaisten oppiaineiden
kokeilla, jotka ovat eri tasoisia kuin hänen suorittamaansa tutkintoon
sisältyvät samojen oppiaineiden kokeet.
Henkilö, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa,
voi suorittaa tutkintoon kuuluvia kokeita erillisinä. Erillisistä kokeista
ei muodostu ylioppilastutkintoa, eikä niitä voi
sisällyttää tutkintoon.
10 §
Keskeytynyt koe
Jos kokeeseen ilmoittautunut henkilö jää saapumatta
koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi,
koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi.
11 §
Seuraamus vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen
rikkomisesta
Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin
yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi
rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa
osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet,
joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan
hylätyiksi.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen määräämistä kokelaalle
on ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään,
häntä on kuultava todistajan läsnä ollessa
ja asiasta on hankittava muu tarpeellinen selvitys. Päätös
on annettava todisteellisesti tiedoksi kokelaalle, jota se koskee.
Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa
asiassa tekee lukion rehtori. Rehtorilla on oikeus saada poliisiviranomaiselta
virka-apua asian selvittämiseksi.
12 §
Tutkintotodistus ja kokeiden suorittamisesta annettavat todistukset
Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on 6 ja
7 §:ssä säädetyllä tavalla
suorittanut tutkinnon ja jolle annetaan lukion päättötodistus
tai todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta, sekä henkilölle,
joka on osallistunut tutkintoon lukiolain 18 a §:n 1 momentin nojalla
sekä edellä 6 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla suorittanut
tutkinnon.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään,
mitkä arvosanat merkitään ylioppilastutkintotodistukseen,
tutkintotodistuksen päiväämisestä ja
muista todistuksista, joita ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden
suorittamisesta annetaan.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen todistusten
antaminen edellyttää, että tutkintokertoihin
ja kokeisiin osallistumisesta säädetyt maksut
on suoritettu.
13 §
Muutoksenhaku ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen
Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen haetaan
muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeudelle siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996)
säädetään, jollei jäljempänä tai muualla
laissa toisin säädetä.
Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla
koesuoritus on arvosteltu, ei saa hakea muutosta valittamalla. Jäljempänä 14 §:ssä
tarkoitetun
tarkistusarvostelun tulokseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
14 §
Tarkistusarvostelu
Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla
koesuoritus on arvosteltu, saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelua.
Hakemuksen voi tehdä kokelas, alle 18-vuotiaan kokelaan
huoltaja tai koesuorituksen valmistavasti arvostellut opettaja.
Tarkistusarvostelu ei johda alkuperäistä arvosanaa
heikompaan arvosanaan, eikä sen perusteella anneta alkuperäistä heikompaa
8 §:n 2 momentissa tarkoitettua arvostelua.
Tarkistusarvostelua koskeva hakemus on toimitettava lukion rehtorille
14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta,
jolloin kokeeseen osallistuneella on ollut tilaisuus saada arvostelun
tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Ylioppilastutkintolautakunta
määrää tarkistusarvostelua toimittamaan
arvostelijat, joista kukaan ei ole aikaisemmin arvostellut kohteena
olevaa koesuoritusta. Arvostelijoita tulee olla vähintään
kaksi.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
ylioppilastutkintotodistuksen ja muun 12 §:n 2
momentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta silloin, kun suoritukseen
haetaan tarkistusarvostelua, sekä tarkistusarvostelun tuloksen
ilmoittamisesta.
15 §
Muutoksenhaku rehtorin päätökseen
Lukion rehtorin päätökseen, jolla
rehtori on evännyt osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon
tai siihen kuuluvaan kokeeseen saa kirjallisesti hakea oikaisua
lääninhallitukselta. Lääninhallituksen
päätökseen tässä momentissa
tarkoitetussa asiassa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen
siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Päätökseen, jolla lukion rehtori
on määrännyt 11 §:n
1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen, haetaan muutosta valittamalla
hallinto-oikeuteen. Päätös pannaan täytäntöön
tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.
Valitus 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä on
tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
Valitukset tulee käsitellä kiireellisinä.
Jos 2 momentissa tarkoitettu päätös
kumotaan, ilmoittautuminen niihin kokeisiin, joihin henkilö on
jäänyt rehtorin päätöksen
jälkeen osallistumatta, mitätöityy hakemuksetta
ja koekohtaiset maksut palautetaan. Hallinto-oikeus tai korkein
hallinto-oikeus voi valituksen hyväksyessään
päättää, että kokelas
saa aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta.
16 §
Tietojensaantioikeus
Ylioppilastutkintolautakunnalla on oikeus saada maksutta lukiokoulutuksen
järjestäjiltä kokeiden järjestämistä ja
arvostelua varten tarpeelliset tiedot.
17 §
Eräät ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavat tutkinnot
International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon
sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon
suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin lukiolain 18 §:ssä ja
tässä laissa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen.
18 §
Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän
lain täytäntöönpanosta.
19 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 2006.
Tällä lailla kumotaan 21 päivänä marraskuuta 1994
annettu ylioppilastutkintoasetus (1000/1994) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen. Kuitenkin asetuksen 11 §:n 2 momentin
säännöksiä noudatetaan, sellaisina
kuin ne ovat olleet asetuksessa 733/2002, vuoden 2007 loppuun
kokelaan osalta, joka ei lukion opetussuunnitelman mukaisesti opiskele
pakollisena oppiaineena perusopetuksessa alkanutta toista kotimaista
kieltä tai joka on ennen 1 päivää syyskuuta
2004 lukiolain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla vapautettu
toisen kotimaisen kielen opiskelusta lukiossa. Tämän
momentin nojalla suoritetut kokeet voidaan uusia hyväksyttyjen
ja hylättyjen kokeiden uusimista koskevien säännösten
mukaan.
Mitä muualla laissa säädetään
ylioppilastutkintoasetuksessa tarkoitetusta ylioppilastutkinnosta,
koskee lukiolain 18 §:ssä sekä tämän
lain voimaan tultua tässä laissa tarkoitettua
ylioppilastutkintoa.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin
toimenpiteisiin.