Perustelut
Haagin ohjelma on jatkoa Tampereen Eurooppa-neuvostossa sovitulle
oikeus- ja sisäasioiden kehittämisohjelmalle.
Haagin ohjelma, jota valmisteluvaiheessa kutsuttiin Tampere II -ohjelmaksi,
määrittelee vapauden, turvallisuuden ja oikeuden
alueen tavoitteet vuodesta 2005 ainakin EU:n perustuslaillisen sopimuksen
voimaantuloon asti. Valiokunnan näkemyksen mukaan oikeus-
ja sisäasioissa on tapahtunut paljon eteenpäin
menoa Tampereen päätelmien täytäntöönpanon
myötä. Tampereella sovittu lainsäädäntöohjelma
on pääosin toteutettu. Oikeus- ja sisäasiat
ovat lähes säännönmukaisesti
esillä Eurooppa-neuvostossa. Oikeus- ja sisäasioille
esitetään EU:n rahoituskehyksiin merkittävää määrärahaa
oman otsakkeen alle. Monelta osin on tavoitteiden saavuttamiseksi
kuitenkin tehtävä vielä työtä ottaen
myös huomioon toimintaympäristön muutokset,
kuten esimerkiksi terrorismiuhan, EU:n laajentumisen ja EU:n perustuslaillisen
sopimuksen. Valiokunta viittaa lausuntoonsa Tampere II -ohjelman
suuntaviivojen valmistelusta (HaVL 23/2004 vp — E
72/2004 vp) ja korostaa jatkuvan kehityksen tarvetta
oikeus- ja sisäasioiden alalla. Valiokunta pitää tärkeänä toiminnan
pitkäjänteisyyttä ja korkean tason sitoutuneisuutta
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Komission toimintasuunnitelma Haagin ohjelman täytäntöön
panemiseksi on laaja-alainen pitkäntähtäimen
kokonaisuus, jonka on tarkoitus sisältää konkreettiset
toimenpide-ehdotukset kaikkien asianomaisten toimintasektoreiden eteenpäinviemiseksi.
Tässä suhteessa toimenpide-ehdotusten määrä on
ymmärrettävästi suuri. Tärkeäksi
kysymykseksi muodostuu priorisointi ja toteutuksen aikataulutus.
Valiokunta toteaa, että Suomen priorisoitaviksi esitettävien
asioiden joukko on varsin laaja, mutta toisaalta siihen on poimittu
eri asiakokonaisuuksista valiokunnan käsityksen mukaan
Suomen kannalta keskeisimpiä seikkoja. Valiokunta tukee
Suomen näkemyksiä priorisoitavista kysymyksistä.
Yleisenä lähtökohtana valiokunnan
mielestä toimintasuunnitelmassa tulee keskittyä voimassa
olevien instrumenttien täytäntöönpanoon
sekä operatiivisen yhteistyön tehostamiseen olemassa
olevia rakenteita hyödyntäen. Oikeudellisen yhteistyön
kulmakivenä tulee jatkossakin olla vastavuoroisen tunnustamisen
periaate.
Valiokunta pitää tärkeänä Haagin
ohjelman tavoitteita perusoikeuksien kunnioittamiseksi ja aktiiviseksi
edistämiseksi ja tukee Suomen näitä koskevia
painotuksia. Valiokunta tähdentää, että muutettaessa
rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus perusoikeusvirastoksi
uudessa virastossa tulee turvata nykyisten tehtävien jatkuvuus
ja riittävä painoarvo.
Suomen yksi keskeinen prioriteetti on yhdennetyn turvapaikkamenettelyn
kehittäminen Euroopan unioniin. Valiokunta tukee Suomen
tavoitteita aikaansaada yhtenäinen turvapaikkajärjestelmä,
joka tarjoaa yhtenäisen aseman sekä turvapaikkastatuksen
saaville että ns. toissijaisen suojelun piiriin kuuluville
henkilöille. Tässä yhteydessä valiokunta
viittaa lisäksi ns. yhden luukun menettelyä koskevassa
lausunnossaan (HaVL 37/2004 vp — E
101/2004 vp) esittämiinsä kannanottoihin.
Haagin ohjelman toimeenpanoon liittyy useita toimenpiteitä laittoman
maahanmuuton ja ihmiskaupan estämiseksi. Valiokunta pitää niitä kannatettavina,
mutta katsoo, että kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi
tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yksi esimerkki
konkreettisesta toimenpiteestä kokonaisvaltaisen politiikan
luomiseksi on komission ihmiskauppaa koskeva tiedonanto, jota on
suunniteltu vuodelle 2005. Haagin ohjelmassa laitonta maahanmuuttoa
ja ihmiskauppaa käsitellään erityisesti
järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvänä kysymyksenä.
Valiokunta korostaa uhrien aseman huomioon ottamista.
Lisäksi näitä kysymyksiä on tarpeen
käsitellä myös osana laajempaa maahanmuuttopolitiikan
kokonaisuutta.
Valiokunta pitää työperusteisen maahanmuuton
ja liikkuvuuden edistämistä erittäin
tärkeänä ja ajankohtaisena asiana koko
EU:n kannalta. Valiokunta on linjannut tähän liittyviä kysymyksiä tarkemmin
taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallintaa
koskevasta vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa
(HaVL 11/2005 vp — E
10/2005 vp). Valiokunta pitää hyödyllisenä,
että EU-tasolla luodaan yleiset puitteet työperusteiselle
maahanmuutolle edellyttäen kuitenkin, että puitteet
mahdollistavat riittävän jouston ja sallivat päätöksenteon
kansallisella tasolla niin volyymien kuin rakenteiden osalta. Maahanmuuttajien
kotouttaminen yhteiskuntaan ja työelämään
on keskeinen kysymys maahanmuuttoa koskevassa asiakokonaisuudessa.
Valiokunta on pitänyt maahanmuuttajien kotouttamista koskevien
yhteisten eurooppalaisten periaatteiden kehittämistä lähtökohtaisesti
myönteisenä tähdentäen kuitenkin
samalla, että kotouttaminen kuuluu kansallisen päätöksenteon
piiriin (HaVL 40/2004 vp — E
111/2004 vp).
Valiokunta korostaa Haagin ohjelmassa esitettyjä tavoitteita
sisärajatarkastusten poistamisesta, ulkorajojen yhdennetyn
valvontajärjestelmän perustamisen asteittaisesta
jatkamisesta sekä unionin ulkorajoilla tapahtuvan tarkastuksen
ja valvonnan vahvistamisesta. Valiokunta katsoo, että unionin
alueelle pääsyyn tulee soveltaa yhtenäisiä periaatteita,
jotka pohjautuvat ulkorajojen valvonnassa noudatettaviin yhtenäisiin
menettelyihin sekä uusinta teknologiaa hyödyntävään
yhteiseen viisumipolitiikkaan. Ulkorajavalvonnalla on maahanmuutto-
ja turvapaikka-asioiden lisäksi merkittävä rooli
rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Unionin
rajaturvallisuutta tulee kehittää viemällä eteenpäin
perustuslailliseen sopimukseenkin otettua rajaturvallisuusjärjestelmää.
Esimerkiksi komission ehdotus rajanylitysasetukseksi on osa rajavalvontaa
koskevan EU-lainsäädäntöohjelman
toteuttamista. Ulkorajavalvonnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää,
että rajavalvontaviraston toiminta alkaa suunnitellusti
1.5.2005.
Valiokunta katsoo, että lainvalvontaviranomaisten operatiivisen
yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisistä prioriteeteista,
ja korostaa tässä yhteydessä tiedustelujohtoisen
rikosten tutkintamenettelyn merkitystä. Valiokunnan näkemyksen
mukaan yhteistyön kehittämisen tulee perustua
asianomaisten kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten
välisen yhteistyön tehostamiseen. Muun muassa
Europolin, Eurojustin ja Poliisipäälliköiden
toimintaryhmän toimintaa tulee tässä suhteessa
hyödyntää ja kehittää edelleen.
Suomella on pitkä kokemus menestyksekkäästä yhteistyöstä poliisi-,
tulli- ja rajavartiolaitoksen välillä. Valiokunta
katsoo, että vastaavan viranomaisyhteistyön tukemisen
tulisi myös unionin tasolla olla koko oikeus- ja sisäasioiden
yhteistyön läpäisevä periaate.
Erityisen suuri merkitys eri viranomaisten välisellä yhteistyöllä on
rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi
valiokunta painottaa koulutusta yhtenä operatiivisen yhteistyön
kehittämisen keinona. Hyviä esimerkkejä tästä on
muun muassa poliisiyhteistyön alalta. Valiokunta
kannattaa myös oikeusviranomaisten koulutusverkoston kehittämistä.
Valiokunta tukee tavoitteita saattaa järjestäytyneen
rikollisuuden torjuntastrategia operatiiviseksi yhdessä asianomaisten
toimijoiden kanssa. Terrorismin torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman
täytäntöönpanoa tulee jatkaa. Tähän
liittyen valiokunta viittaa kannanottoihinsa lausunnossaan HaVL
8/2005 vp — E 136/2004
vp.
Haagin ohjelmassa ehdotetaan lainvalvontaviranomaisten väliseen
tietojenvaihtoon ns. saatavuusperiaatetta, jonka mukaan jäsenvaltion lainvalvontaviranomainen,
joka tarvitsee tietoa tehtäviensä suorittamiseen,
voi saada sen toisesta jäsenvaltiosta ja toisen jäsenvaltion
lainvalvontaviranomaisen, jonka hallussa tieto on, tulee antaa tieto
mainittua tarkoitusta varten. Ehdotuksen mukaan tietojenvaihdon
tulisi tapahtua uutta teknologiaa hyödyntäen ja
takaamalla vastavuoroisesti pääsy kansallisiin
tietokantoihin. Valiokunta näkee saatavuusperiaatteessa ongelmallisia
kohtia ja pitää tärkeänä,
että eduskuntaa informoidaan periaatetta koskevista ehdotuksista
tarkemmin. Tässä yhteydessä valiokunta
toteaa, että tietojen vaihto eri maiden viranomaisten välillä perustuu
tietojen käsittelyä ja luovutusta koskeviin säännöksiin.
III pilarin piirissä toteutettujen tietojärjestelmien
käytön tehostaminen edellyttää niiden
perustana olevien oikeudellisten instrumenttien muuttamista. Valiokunta
huomauttaa, että III pilarin osalta ollaan parhaillaan
valmistelemassa yhteisiä tietosuojaa koskevia periaatteita,
jotka tulisi ottaa huomioon III pilarin järjestelmiä koskevassa päätöksenteossa.
Valiokunta ei pidä suorien käyttöoikeuksien
myöntämistä toisen jäsenvaltion
järjestelmiin toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona henkilörekistereitä ja
henkilötietojen käsittelyä koskevat kansalliset
ja EU-säännökset huomioon ottaen. Myös
tekniset ja kielelliset seikat voivat tuottaa ongelmia. Jäsenvaltioiden käyttöön
mahdollisesti luotavassa viitetietokannassa olisi valiokunnan käsityksen
mukaan kyse EU:n laajuisesta tietojärjestelmästä.
Tällaisen toteuttaminen edellyttää selvää oikeudellista
perustaa. Valiokunta yhtyy siihen Haagin ohjelman linjaukseen, että uusia
keskitettyjä EU-tietokantoja olisi perustettava vain, jos
tutkimukset osoittavat niiden lisäarvon. Valiokunta katsoo,
että lainvalvontaviranomaisten tietojärjestelmiin
tallennettujen henkilötietojen käytön
tulee tulevaisuudessakin olla sopusoinnussa tietosuojaa ja muita
perusoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa.
Lopuksi valiokunta korostaa tehokkaiden, objektiivisten ja avoimien
arviointimekanismien kehittämistä oikeus- ja sisäasioiden
alalla toteutettavien toimenpiteiden seuraamiseksi. Haagin ohjelman
välitarkastelu osuu Suomen puheenjohtajakaudelle. Välitarkastelussa
on tarkoitus arvioida ennen kaikkea EU:n perustuslaillisen sopimuksen
vaikutuksia Haagin ohjelman toimeenpanoon. Välitarkastelu
antaa mahdollisuuden myös poliittisten painotusten ja prioriteettien
arviointiin. Valiokunnan mielestä jäsenmaiden
tulee olla valmiita ottamaan vastaan haaste riittävän
kunnianhimon ylläpitämisestä Haagin ohjelman
toteutuksessa.