Perustelut
Hallintovaliokunta pitää tarpeellisena, että avoimuutta
Euroopan unionin päätöksenteossa ja muussa
toiminnassa lisätään. Avoimuudella parannetaan
unionin päätöksenteon selkeyttä ja ymmärrettävyyttä sekä edistetään
tiedon saatavuutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.
Valiokunta kannattaa valtioneuvoston lähtökohtaa,
että unionin toimielinjärjestelmää ja
hallintoa kehitetään yksinkertaisempaan ja avoimuutta
lisäävään suuntaan hyvän
hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Eduskunta on puheenjohtajakauden asialistaa arvioidessaan pitänyt
välttämättömänä,
että Suomen EU-politiikassa ja Suomen puheenjohtajakaudella
avoimuutta kehitetään edelleen neuvoston työssä ja
toimielinten välisissä kontakteissa. Puheenjohtajamaana
Suomen on lähtökohtaisesti huolehdittava siitä,
että aikaisemmat neuvoston työn tehostamista ja
avoimuutta koskevat päätökset pannaan
täytäntöön. Avoimuuden kehittämisessä neuvoston
jokapäiväisessä työssä on
voitava edetä myös ilman perustuslaillista sopimusta.
(SuVL 3/2005 vp — E
19/2005 vp).
Valtioneuvoston linjausten mukaan Suomen puheenjohtajakauden
tavoitteena on neuvoston toiminnan avoimuuden edistäminen
asiakirjajulkisuuden ja tehokkaan viestinnän keinoin sekä parantamalla
päätöksenteon julkisuutta. Suomen kaudella
esillä on erityisesti neuvoston julkisten keskustelujen
lisääminen lainsäädäntöasioissa.
Valiokunta tukee valtioneuvoston tekemiä linjauksia.
Neuvoston toiminnassa avoimuuden voidaan katsoa toteutuvan erityisesti
asiakirjajulkisuuden, tehokkaan viestinnän sekä neuvoston
käymien julkisten keskustelujen kautta. Neuvosto julkaisi
joulukuussa 2005 päätelmät neuvoston
istuntojen julkisuuden lisäämisestä.
Päätelmät koskevat erityisesti lainsäädäntöhankkeista
käytävien keskustelujen avoimuutta. Huhtikuussa
2006 Euroopan parlamentti ja EU:n oikeusasiamies ovat ottaneet kantaa
sen puolesta, että neuvoston istuntojen tulisi olla julkisia
silloin, kun neuvosto toimii lainsäätäjänä.
Kannanotot lisäävät asian ajankohtaisuutta.
Valiokunta tukee sitä, että Suomi puheenjohtajakaudellaan
lisää lainsäädäntöhankkeista
käytävien neuvoston julkisten keskustelujen määrää sekä kiinnittää huomiota
keskustelujen laatuun ja sujuvuuteen. Lainsäädäntöhankkeen
lähetekeskusteluissa on paikallaan ohjata huomiota kysymyksiin,
jotka ovat olennaisia erityisesti hankkeen alkuvaiheessa, esimerkiksi
lainsäädäntöhankkeen vaikutusten
arviointiin sekä hankkeen tarpeellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.
Tässä yhteydessä valiokunta korostaa, että näihin
seikkoihin tulee kiinnittää riittävää huomiota
jo prosessin aikaisemmissa vaiheissa, kuten komission valmistelussa.
Valiokunnan näkemyksen mukaan olisi hyödyllistä,
jos neuvostossa järjestettäisiin julkisia keskusteluja
muissakin kuin lainsäädäntöasioissa,
kun kyse on unionin ja sen kansalaisten etuihin liittyvistä tärkeistä kysymyksistä.
Asiakirjajulkisuus on olennainen osa avoimuutta. Suomen yksi
keskeinen tavoite on EU:n asiakirjajulkisuutta koskevan sääntelyn
täytäntöönpano ja kehittäminen
sekä sen varmistaminen, että EU:n sääntelyllä ei
rajoiteta Suomen kansallisen julkisuuslainsäädännön
mukaista asiakirjajulkisuutta. Valiokunta tukee esitettyjä tavoitteita
ja pitää tärkeänä,
että Suomi pyrkii huolehtimaan asiakirjajulkisuutta koskevan sääntelyn
yhteneväisyydestä ja selkeydestä. Asiantuntijakuulemisen
mukaan Suomen puheenjohtajakaudella ei ennakoida tulevan tällä alalla
merkittäviä hankkeita, mutta komission odotetaan
julkaisevan keskusteluasiakirjan avoimuusasetuksen tarkistamisesta.
Valiokunnan mielestä on tärkeää,
että Suomi valmistautuu viemään keskustelua
eteenpäin. Merkille pantavaa tässä yhteydessä on,
että Euroopan parlamentti on huhtikuussa 2006 julkaisemissaan päätöslauselmissa
korostanut tarvetta uudistaa asiakirjajulkisuutta koskevaa EU-sääntelyä EU:n
toimielinten asiakirjojen saatavuuden parantamiseksi ja pyytänyt
komissiolta asiaa koskevaa lainsäädäntöehdotusta
vielä vuoden 2006 aikana.
Valiokunta katsoo, että viestinnällä on
keskeinen merkitys hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden
kannalta. Asioista tiedottaminen liittyy kiinteästi itse
varsinaiseen toimintaan. Puheenjohtajakauden viestinnässä pyritään avoimeen,
nopeaan ja teknisesti korkeatasoiseen median ja kansalaisten palveluun.
Valiokunta pitää valtioneuvoston linjauksia viestinnän
toteuttamiseksi kannatettavina.
Suomi on tullut tunnetuksi EU:ssa avoimuutta edistävänä maana.
Valiokunta pitää asianmukaisena, että puheenjohtajakauden
päätteeksi arvioidaan kokemuksia neuvoston julkisista
keskusteluista sekä muistakin avoimuuden edistämiseksi
tehdyistä toimenpiteistä ja tehdään
arvioinnin perusteella ehdotuksia tarvittaviksi jatkotoimenpiteiksi.